Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Siinä sitten pohtimaan, mitä toisaalta merkitsisi satotason korottaminen 50 prosentilla. Eikä tuo edes oletettavasti noihin kahteen lajiin jää:

They believe that the technique is universal and would boost the productivity and drought tolerance of not only most crops, but also trees, grasses, and more.

Lisää tuosta:

In a blow to climate whiners, a new breakthrough creates crops that can grow 50% more potatoes and rice

Tuossa kiinnitettiin huomiota osin samoihin asioihin kuin edellä, mutta esiin tulee myös uusi näkökulma:

The fact that the same RNA modification worked on both potatoes and rice suggests a degree of universality for the new discovery that is extremely exciting. As the researchers try other staple crops such as corn and soybeans, the results, especially for American farmers could be dramatic.

While environmentalists and food safety critic will probably try to label this improvement yet another variation of “frankenfood”, it turns out the researchers are not doing any genetic modifications (GMO) at all, but merely tapping into something already in the plant.

According to Guifang Jia, one of the UC researchers, “This is a brand new type of approach, one that could be different from GMO and CRISPR gene editing; this technique allows us to “flip a switch” in the plants at an early point in development, which continues to affect the plant’s food production even after we remove the switch.”

“It seems that plants already have this layer of regulation, and all we did is tap into it. So the next step would be to discover how to do it using the plant’s existing genetics,” he said.

Eli kyse olisi jollakin tavalla aivan uudesta menetelmästä? Joka ei olisi edes luokitelteltavissa edellisiin geenitekniikan muotoihin?

Ainakin "frankenfood"-iskulauseelta viedään puhti pois. Mitään ihmisen geeniä ei käytetäkään.

[Heikki Jokipii]

Tällaiseenkin ongelmaan löytyy apua:

Wind-proof corn? New hybrid variety withstands 100 mile per hour winds, helping crops survive unpredictable and extreme weather

Tuosta uutiskatkelmasta ei täysin selviä, missä määrin oli geenitekniikkaa käytetty. Mutta alkuperäisestä uutisesta kyllä syntyy käsitys, että geenieditointi oli kehitystyössä välineenä.

[Heikki Jokipii]

Tekoälykin voidaan ottaa asiaan mukaan:

Yield Systems is solving food security with machine learning

Ohoh, firma näyttää olevan Suomesta:

Written by Harri Juntunen, Business Developer at Yield Systems.

To learn more about Yield Systems and the EIT FAN Helsinki program, visit Yield Systems and https://www.eitfan.eu/helsinki.

Tuo systeemi on ilmeisesti hyödynnettävissä myös "perinteisessä" jalostuksessa. Ehkä jopa pääosin siinä. Mutta olemme jo edellä tuoneet esille, että emme ole tässä mitenkään ehdottomia: myös perinteisen jalostuksen hienot saavutukset on hyväksyttävä! 

[Heikki Jokipii]

Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:

Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon

<klips>

Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).

Mutta ruistankio on yhä tiukasti kisassa mukana:

A shortage of healthful omega-3 fatty acid from fish looms as the global climate heats up. Here is a plant-based biotechnology solution

[Heikki Jokipii]

Olemme täällä tietoisesti pyrkineet pitämään geenitekniikan lääketieteelliset sovellukset vähän taka-alalla. Mutta olkoon tämä seuraava poikkeus, ikäänkuin rajatapauksena:

Molecular farming? Edible plant-based vaccines are cheaper, easier, and quicker to produce than traditional shots

Syötävissä koronarokotuksissakin ollaan jo tutkimuksen alussa:

Vaccines made from plants aren’t a new concept (there’s a couple for COVID-19 and the flu in clinical trials), but they also aren’t common.

[Heikki Jokipii]

Tällaisia lupauksia nyt geenieditoinnin mahdollisuuksista:

Gene-editing discovery yields high promise for wheat fertility in a changing climate

VaccinesA gene which has profound effects on the production of seeds has been identified by researchers from the John Innes Centre.

Gene-editing techniques helped to identify and explain the key gene, ZIP4, in wheat which is responsible for maintaining 50% of yield in this global crop.

The discovery presents an exciting new opportunity to breed high-yield, elite wheat varieties using a novel mutation of the gene, while also allowing the introduction of critically important traits such as heat resilience and disease resistance.

(Vihje tuohonkin Annaleena Y:n sivulta)

[Heikki Jokipii]

Tämä on ehkä jo mainittu edellä, mutta lisätään varmuuden vuoksi listaamme:

4 million tons of rice is destroyed each year to flooding in Southeast Asia. This genetically-engineered rice variety could limit losses

Eli tulvia, liiallista vettä kestävä riisilajike.

[Heikki Jokipii]

Tämä alunperin brittien kehitystyon tulos, täynnä antioksidantteja oleva violetti tomaatti, tulee nyt USA:n markkinoille:

Norwich science team's GM purple tomatoes could be sold in USA

Mutta EU:n markkinoille se ei ole tulossa. Ironista kyllä, ei myöskään vielä UK:n matkkinoille: vanhat rajoittavat säännöt ovat siellä yhä voimassa. Vaikka viljelyominaisuuksiiin tai myönteisiin luontovaikutuksiin vetoavat argumentit tai myyntipuheet eivät tee rikkaan maailman poispilattuihin kuluttajiin lainkaan sillä tavalla vaikutusta kuin ruoan terveellisyys.

Joku tällainen tuote ...

Can ‘heart-healthy,’ gene-edited soybeans build consumer trust in new biotech crops?

... voisi olla se kaivattu läpimurtotuote, jollaista tarvittaisiin GMO-viljelyn hyväksyttävyyden edistämiseksi.

Jos se olisi osoitettavasti tavanomaista terveellisempi. Kuluttajaa ei välttämättä vakuuta se, että tuote on yhtä terveellinen, ja edut ovat viljelyn puolella.

Vannoutuneita vastustajia ei tietysti vakuuta mikään.

[Heikki Jokipii]

Toinen geenieditoitu tomaatti:

First CRISPR food hits market: Sicilian Rouge tomato with blood pressure-lowering GABA available in Japan

Kaupan, ja jonkinasteinen menestys. Japanissa, ei tietystikään EU:ssa.

[Heikki Jokipii]

Metaaniongelmaan:

CRISPR climate game changer: What if we engineered rice to dramatically cut methane emissions?

[Heikki Jokipii]

Katsokaamme koko triidi läpi, missä määrin tämä lista on vuosien varrella täydentynyt. Tässä alkuperäinen pohjana.

****

En ollut aamuvirkku, mutta tässä alustava lista vastaukseksi. GM on hyvä asia, koska

A. Viljelyyn ja sen kannattavuuteen liittyvät kysymykset

-   suorakylvö onnistuu parhaiten GM-lajikkeilla, ja säästää koko joukon polttoainekustannuksia (kyntäminen vie maatöissä eniten energiaa)
-   suorakylvön kautta eroosio vähenee
-   torjunta-aineita tarvitaan vähemmän, sekä siinä tapauksessa, että kyse on glyfosaattia (tai muuta torjunta-ainetta, vaihtoehdot ovat tulossa) kestävistä lajikkeista, että siinä tapauksessa, että kasvi itse kehittää torjunta-aineensa (nk. BT-lajikkeet, puuvilla ja maissi ainakin)
-   tekniikalla voidaan kehittää huonoja olosuhteita kestäviä lajikkeita (suolaisuus, kuivuus – ja tulvat! Kasveja uhkaavat taudit, ötökät)
-   typen käyttö tehostuu
-  satotasot kohoavat huimasti
-  perunarutto torjutaan
-  muitakin taudinkestäviä lajikkeita
-   suolankestävyys
-    monivuotiset viljelykasvit (?)
-    rikkakasvien lisääntymisen säätely
-   uusien viljelylajien jalostaminen nyt villeistä lajeista
-   fotosynteesin tehostaminen


B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat

-   tuottoisemmilla lajikkeilla voidaan vapaata luontoa yleisesti rauhoittaa enemmän, jättää viljelemättä "arkoja" alueita
-   eräät lajikkeet imevät suolan pois pilaantuneesta maasta
-   tehokkaammin typpeä hyväksikäyttävät lajikkeet vähentävät vesistöjen typpikuormitusta
-   sikojen ruokinnassa: gm-lajikkeessa fosfori on muodossa, jota sika voi paremmin hyödyntää (= vähennystä vesistöjen fosforikuormituksessa)
-     tuotantopuiden kasvu nopeutuu (so. puupelloille tarvitaan vähemmän alaa)
-    metaanipäästöt vähenevät


C. Jakeluun liittyvät asiat

-   juuri tässä Flavr Savr –tomaatissa kehitetty tekniikka – siitä huolimatta, että se rikkaassa lännessä kaupallisesti ”floppasi” – on potentiaalisesti erittäin arvokas. Ko. tomaattihan säilyi paremmin. Kehitysmaissa pilaantuu matkalla pellolta pöytään suunnattomasti ruokaa (jonka tosiasian unohtaminen osaltaan ylläpitää myyttiä, että ”ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi”)
-   ruskistumattomat lajikkeet (sienet, omena jne.)
-    joitakin esimerkkejä siellä täällä: maun parantaminen


D. Laadun parantaminen

-   ”kultainen riisi”, joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta
-   allergeenien poistaminen mm. pähkinöistä
-   ”hullun lehmän taudin” hävittäminen
-   puuvillan siementen öljyn muuntaminen ihmiselle sopivaksi ravinnoksi
-      terveellisempiä tomaatteja
-      terveellistä kalaa (entistä kestävämmin!)
-     muitakin "kultaisia" lajikkeita
-     ehkä vielä joskus vehnää keliaakikoille
-     terveellisempää vehnää


E. Sekalaisia muita hyötyjä (UUSI)

-    (jalo)metallien imeminen talteen
-    suolan kerääminen maaperästä
-    syötävät lääkkeet (ratkaisuna kylmäketjuongelmaan)

Tämä lista ei suinkaan ole tyhjentävä, tässä vain se, mitä äkkiä tuli mieleen!

***

Useista noista hyödyistä on esitetty useita esimerkkejä. Myös vanhoista useita esimerkkejä lisää. Täydennän jatkossa tähän jos jokin tärkeä jäi pois. Tai uusi tällainen tulee esille.

[Heikki Jokipii]

Eräälle sienitaudille vastustuskykyinen vehnälajike:

Gene-edited wheat resists dreaded fungus without pesticides
New strain survives powdery mildew, a costly disease, without side effects

Tälle taudille:

Härmä

[Heikki Jokipii]

Borlaugin unelma lähestyy toteutumistaan:

Chinese Researchers Develop Gene-Edited Wheat That Resists Fungal Disease

Tämä yksityiskohta tuossa keksinnössä on avuksi:

The good news is that Chinese researchers have just taken a big step forward using gene-editing techniques to develop wheat varieties that resist the fungus. The researchers did not add any new genes from other crops as envisioned by Borlaug but instead used the CRISPR gene-editing technique to boost the performance of the fungus resistance genes already found in wheat without reducing crop yields.

"Another appeal of gene editing is that government regulators in several countries have recently made it easier for researchers and companies to study and commercialize plants made this way, whereas another method of engineering new traits into plants—transferring one species' DNA into another—often requires extensive testing and lengthy reviews before approval," notes Science.

[Heikki Jokipii]

Tavallaan myös kasvinjalostusta:

****

Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Daniel Norero@DanielNorero·12t

Canada approves Medicago's plant-based #COVID-19 vaccine for adults 💉🧬🌱https://cbc.ca/news/health/medicago-s-homegrown-plant-based-covid-19-vaccine-approved-by-health-canada-1.6362745…  | It's a pleasure to know that the first plant-based vaccine in history is authorized, and to see how the unfairly demonized plant genetic engineering helps to combat the pandemic.

[Heikki Jokipii]

Ei ole vähäinen asia, jos tämä ongelma saadaan ratkaistuksi:

Citrus greening crisis: How genetically engineered tools and other strategies might prevent total devastation of Florida’s orange and grapefruit industry

Tuosta oli jo kolme vuotta sitten puhetta. Tuossa mainitaan muitakin toimenpiteitä, mutta geenitekniikka kuitenkin tärkeänä osana torjuntatoimenpiteissä.