Author Topic: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee  (Read 39980 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #270 on: 09.06.20 - klo:05:45 »
Noihin hoito-ja asumisyksiköihin liittyy sitten usein biodynaamista viljelyä, maatila. Myös tuossa mainittu Myllylähde-yhteisö on mukana Biodynaamisen  Yhdistyksen luettelossa, vaikkakin luomutilana.

Jos emme luokittele näitä tiloja ammattimaisiksi maatiloiksi, se ei tarkoita, että emme muuten osaisi arvostaa tuota toimintaa, kehitysvammaisista huolehtimista. Työterapia mukaan lukien.

Perustelen edelleen tuota luokitteluratkaisuamme näillä kahdella lainauksella:

Yrittäjätarina: ”Ajattele matkaa, älä päämäärää”

Quote
Hannu Outakivi, 59, kulkee Sylvia-kodin pihamaalla kuin maanviljelijä omilla tiluksillaan pientä ylpeyttä olemuksessaan. Hän esittelee mielellään jokaisen rakennuksen ja kertoo, mitä siellä tehdään.
[...]
Haasteitakin on ja monesti ne ovat taloudellisia. Voittoa tavoittelematon yhdistys pyörii kunnan ja valtion tuilla, jotka perustuvat oppilasmääriin.

– Kyllä meillä on aina pieni pelko, että entä jos kunta ei enää ostakaan palvelua?


Tapolan kyläyhteisö — Puutarha

Quote
Puutarha tarjoaa kyläläisille monipuolista ja vaihtelevaa työtä kunkin kyvyt ja taidot huomioon ottaen. Biodynaaminen puutarhamme viljelee vihanneksia, yrttejä, kukkia ja marjoja pääasiallisesti kylän tarpeita ajatellen.[...]

Kummastakin tulee esille, miten viljelys kuitenkin on toissijainen asia tilan eli yhteisön talouden kannalta.

Toistaen tuon ylimmässä lainauksessa sanomamme. Jonka sanoimme jo aiemminkin.
« Last Edit: 09.06.20 - klo:06:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #271 on: 09.06.20 - klo:07:04 »
Luonnehdinta tuolla toisaalla mainitussa kirjassa (s. 41) Steinerin ympäristönäkemyksistä:

Quote
Neither did his prescriptions address environmental concerns. Steiner ignored the loss of ammonia from soil  when using animal manures and the nitrate leaching from agricultural soils into groundwater after manuring. Nor did he advocate the use of township waste to recirculate*) plant nutrients. Rather he aimed to restore agriculture through "cosmic and terrestial forces".

— klips —

______________

*) tämä ymmärtämättömyys näkyy nykyisissäkin biodynaamisissa viljelijöissä: ollaan ylpeitä tilan omavaraisuudesta ja sisäisestä kiertokulusta, ollenkaan ajattelematta, että se voi toimia vain, jos tila ei myy mitään ulos.
— klips —

Ilmari Schepel kiinnitti huomiota samaan asiaan tässä muistelossaan:

Quote
Oman innostukseni sain aikoinaan niin A. I. Virtasen ”typpikotovaraisesta viljelystä”, Viikin opinto­piiristä kuin Kiinan- matkaltani vuonna 1976. Sen seurauksena ryhdyin kompostoimaan noin 100 000 kesäturistin makkilannat Uudessa Valamossa 1980-luvun alussa.

Silloiset biodynaamikot pitivät moista hyvinkin tuomittavana, ja sain heiltä lunta tupaani. Puhuivat degeneraatiosta, koska eräs R. Steiner oli joskus niin väittänyt. Kuten tiedämme, nyky-Suomessa asumisen jätteiden hyötykäyttö ei ole sallittua edes tavanomaisessa tuotannossa.


Tuo pätkä oli hänen puheenvuorostaan Maaseudun Tulevaisuudessa. Mutta kuten hän tuossa sanoo, asia on yhä ratkaisematta kaikessa tuotannossa. Me täällä uskomme, että turvallinen ratkaisu löytyy koko luomuviljelyn ulkopuolelta. Kemiasta, geenitekniikasta, sätellytyksestä tms. keinoista, jotka ovat kaikessa luomuviljelyssä ehdottomasti kiellettyjä.
« Last Edit: 09.06.20 - klo:08:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #272 on: 11.06.20 - klo:07:35 »
Kysyinpä itse omistajilta. Ja sain vastauksen:

Quote
Företaget Solsidans Trädgård öppet bolag har avslutats.
Verksamheten fortsätter detta år med Kurt Lagerstedt som näringsidkare med namnet Solsidans Trädgård.
Mvh
Margareta Lagerstedt


Joten muutos (takaisin) omassa listassamme on tarpeen.

***

Tämä osoittautui ko. sivuston ylläpitäjien virheeksi:


PS. 10.06.20: Myös tämä Visit Närpes -sivu lisää epäluuloamme tilan toiminnan ainakin väliaikaisesta lopettamisesta:

https://www.visitnarpes.fi/fi/node/415

Siinähän kaikki elektroniset tiedot — puhelinnumeroa myöten — viittaavat toiseen firmaan. Eli oliko tuo FB-ilmoitus sitä, että me olemme nyt matkoilla, ja Polarfilén Hasse vastaa, jos jäi jotain kysyttävää?

Polarfilén Hasse Sjökvist kiitti yhteydenotostani ja kertoi pyytävänsä heitä korjaamaan asian.

Ja FB-viesti siis tarkoitti, että Solsidans Trädgård on taas käynnissä, tuosta ylläolevasta muutoksesta huolimatta.
« Last Edit: 12.06.20 - klo:02:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #273 on: 12.06.20 - klo:04:48 »
Tässä opinnäytetyössä (2020) on ss. 37-43 myös kuvaus eräästä biodynaamisesta tilasta (pdf):

ALKUTUOTANNON MATERIAALIVIRTOJEN HALLINTA RUOKATURVAN JA KIERTOTALOUDEN AIKAKAUDELLA
Uusmaterialistinen näkökulma


Tilasta ei kerrota tarkkoja tunnistetietoja, mutta tämä kerrotaan:

Quote
Ensimmäiseksi maatilaksi valitsin maatilan, jonka toiminta perustuisi ruokakollektiiville (Kallio 2018). Tällä viitataan tavanomaisen elintarvikeketjujen rinnalle syntynyttä tuotannon ja kuluttamisen verkostoa, jossa sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys. Ruokakollektiivissa elintarvikeketjut ovat tavanomaisia jälleenmyynnin reittejä lyhyempiä. Tämän asettamani ehdon täytti Uudellamaalla sijaitseva biodynaamiseen viljelyyn keskittynyt maatila. Sen erikoisominaisuutena on pienimuotoiseen karjalaidunnukseen ja nurmiviljelyyn perustuva monipuolinen juures- ja vihannestuotanto. Tilan töissä auttavat vapaaehtoiset. Lisäksi maatilalla on  laajasti verkostoitunut ja sillä oli yhteistoimintaa kuluttajien kanssa.
(s. 33)

Quote
Maatilan   historia   ulottuu   1920-luvulle. Se   oli   vuosisadan   ensimmäisen   puoliskon   Helsingin yliopiston  mallitilana,  jossa  voitiin  kokeiluluontoisesti  tutkia  erilaisia  maatilamalleja.  1950-luvulta eteenpäin  maatila  on  ollut  vuokrattuna  useille  eri  viljelijöille,  joista  nykyinen  aloitti  toimintansa vuonna 2012. Maatila on ollut biodynaamisessa viljelyssä 1980-luvulta asti. Biodynaaminen viljely kehittyi Suomessa jo ennen*) varsinaisen luomuinstituution kehittymistä. [...]
(s. 37)

Majvikin tilasta Sipoossa täytynee olla kyse. Koska biodynaamisia tiloja on enää niin vähän, nuo tiedot hyvin riittävät tunnistamiseen. Muu se ei voi olla.

Gradun tekijä tarkastelee sitten ravinnekiertoa tilalla hyvin asiallisesti, mutta kummasti tämän hän ottaa annettuna, sen kummemmin kommentoimatta tai ihmettelemättä (lihav. HJ):

Quote
”Biodynaaminen  viljely  perustuu  luonnonvarojen  kestävään  käyttöön.  Maan  hedelmällisyyttä vaalitaan  kompostoinnin,  viherlannoituksen,  vuoroviljelyn  ja  biodynaamisten  ruiskutteiden  eli preparaattien avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetäeikä geenimanipuloitujakylvösiemeniä ja rehuja. Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä.” (Biodyn.fi 2019.)

Vaikea sanoa, olisiko tuossa sitten sitä "uusmaterialististista" näkökulmaa. Samoin koko luvussa uskotaan siihen, että biodynaaminen viljely olisi jotain enemmän ja vielä parempaa kuin luomuviljely. Miksi näin? Jotenkin ei ole tieteeseen (maantieteeseenkään) kuuluvaa, että kuitenkaan olisi ylimääräisen kohtelias haastateltua kohtaan. Eli niin kohtelias ja ymmärtäväinen, että uskoisi sellaisenaan kaiken, minkä häneltä kuulee.

Tämä haastatellun loppulause oli osin kyllä meidänkin mielestämme aika realistinen (lihav. HJ):

Quote
"Helppohan se on ajatella isoja itestään, että nyt näytetään hienoa esimerkkiä, että nyt tämmöstä vois  olla.  Mutta  kyllä  me  aika  marginaalissa  ollaan.  Mutta  minä  toivon,  että  tämä  olisi  tavallaan seuraava vaihe tässä ruoantuotannossa. Tämä on semmoinen välivaihe siihen, että saadaan jotain järkeä   siihen   tuotantoon   ensin.   Sitten   voidaan   lähteä   rakentamaan.   Tämä on   aika   helppo (tilakokonaisuus).  Tietysti  menee  sen muutama  vuosikymmenen,  ennen  kuin  tavanomainen  pelto palautuu ja rupeaa tuottamaan ja saadaan elävöitettyä sitä maata. Siinä menee oma aikansa. Mutta kyllä  minä  näen,  että  tässä  minun  toiminnassa  on  sellaisia  elementtejä,  joita  kannattaa  yleisesti omaksua ruoantuotannossa, silleen isossa mittakaavassa. Eihän se helppo juttu ole.”
(s. 43)

Noin vanhan tilan kohdalla ne vuosikymmenet ovat kyllä jo menneet, joiden aikana noiden keinojen teho olisi pitänyt näkyä. 1980-luvusta on jo yli 30 vuotta. Tilaa tiettävästi viljeltiin biodynaamisesti jo ennen Hermanssonin isännyyttä.

Asiansa marginaalisuuden oli Atte Hermanssonkin huomannut, meidän laillamme. Mutta tuskin siinäkään mikään tulevina vuosikymmeninä muuttuu. Biodynaamisella viljelyllä on "loistava tulevaisuutensa" korkeintaan takanaan.*)

Tästä graduntekijän arviosta ...

Quote
Tämä maatila voidaan nähdä jatkavan kokeiluluontoisen mallitilan jatkumoa 2020-luvulla.

... käytämme myös samaa alaviitettämme.*)

______

*) sen selvittäminen, oliko todella noin, on meillä työn alla.
« Last Edit: 12.06.20 - klo:08:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #274 on: 12.06.20 - klo:14:53 »
Liityin vaivojani säästäkseni Kurkirahaston postituslistalle. Sain sieltä nyt ensimmäisen kaikille lähetetyn viestin. Muuten kerrottiin monipuolisesta toimeliaisuudesta Haltijan tilaprojektin ympärillä, mutta rahoituksesta oli kerrottavissa vain tämä:

Quote
Levittäkää tietoa käynnissä olevasta joukkorahoituskampanjasta!
Vappuna käynnistynyt joukkorahoituskampanja on lähtenyt hyvin käyntiin. Tällä hetkellä kasassa on 2 300 euroa. Mukaan pääsee perinteisesti Maanhaltijaksi tai sitten uudella tavalla Kumppanuushaltijaksi.

Tämä teoriani ei tuolla kumoutunut:

Nyt kuluneen viikon aikana uutta rahoitusta ei ole tullut niin paljon, että Kurkirahasto olisi katsonut aiheeliseksi kertoa uuden luvun. Siihen voi olla monia syitä, mutta ilkeänä ihmisenä esitän oman teoriani: uskolliset kupattin tuon ensimmäisen noin yhden viikon aikana tyhjiin. Tämä teoria on täysin falsifoitavissa ja kumoutuu heti, jos Kurkirahasto ilmoittaa uuden komeamman luvun.

Näkyyhän se jo viestini päivämäärästäkin, mutta tänään on 12.06.2020. Kurkirahaston sen yhden viikon jälkeen ilmoittama luku oli 2 200 euroa.
« Last Edit: 13.06.20 - klo:05:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #275 on: 14.06.20 - klo:08:35 »
Tällä tavalla otsikon asia hiukan pilkistelee muualtakin (lihav. HJ):

Pentik Kartanon Yrttipäivä

Quote
Yrttipäivän aikana opettelemme yhdessä tunnistamaan ja hyödyntämään Pentik Kartanon pihapiirissä kasvavia villiyrttejä ja puutarhan kasveja. Käymme myös lyhyesti läpi niiden terveysvaikutuksia. Tapahtuman lopuksi nautitaan nokkospiirakkaa ja yrttiteetä. Ohjaajina toimivat lääketieteen lis. Iiris Lager ja biodynaamisen maatalouden opiskelija Elina Koskela. Osallistumismaksu on 20 €.


Tilaisuus on 28.06.2020.  Rivien välistä voimme lukea, että Snellman-korkeakoulu yhä varmistaa, että niille noin 10:lle Demeter-tilalle löytyy ammattitaitoinen jatkaja tai lomittaja tms.
« Last Edit: 14.06.20 - klo:08:59 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #276 on: 17.06.20 - klo:04:12 »
Vaikka Heinolan tila Mäntsälässä on nyt noin virallisesti tulossa biodynaamiseksi tilaksi, ei siellä sen omien nettisivujen mukaan vieläkään mitään tapahdu.

Hiukan oli tapahtunut. Tilalla on myös tällainen kommunikaatiokanava:

Heinolan maatilayhteisön ystävät

https://www.facebook.com/groups/863201717028527/

Siellä tarjottiin 7.6.2020 ostettavaksi taimia. Edellinen merkintä oli maaliskuulta, jossa kerrottiin tilalla syntyneistä vasikoista. Nämä merkinnät olivat emäntä Terhikki Saharin. Maatilayhteisö mahdollisine tapahtumineen ei sielläkään tullut esille.  Tilan omilla sivuilla tuorein päivämäärä on edelleen 2 vuoden takaa, osallistuminen Suomen Luonnon päivään 2018.


Tällainen tilaisuus 18.06.2020 löytyi Heinolan maatilayhteisön ystävien FB-sivuilta:


https://m.facebook.com/groups/863201717028527?refid=18&__tn__=C-R#!/photo.php?fbid=10158377770459851&id=713394850&set=gm.3618199331528738&source=48&refid=18&_ft_=qid.6838948745680308235%3Amf_story_key.3618199331528738%3Agroup_id.863201717028527%3Atop_level_post_id.3618199331528738%3Atl_objid.3618199331528738%3Acontent_owner_id_new.713394850%3Asrc.22%3Aphoto_id.10158377770459851%3Astory_location.6%3Astory_attachment_style.photo%3Afilter.GroupStoriesByActivityEntQuery&__tn__=EH-R

Huomio kiinnittyy siihen, että vaikka valokuvanäyttelyssä on kuvia Heinolan tilalta, niin sitä ei tilalla järjestetä. Aika lähellä kyllä, mutta ei tilalla (?). Eikä tilan sivuilla kerrota tapahtumasta.*)

Viestin lähettäjän nimen perusteella löytyi tällainenkin yhteisö, joka jossain määrin haluaa tukea biodynaamista viljelyä:

http://www.ehtaraha.fi/blogi/osuuskunta-ehta-rahan-toimintakertomus-2018/

______

*) (18.06.19) Ajettiin siitä tänään ohi. Kyllä tuo osoite ilmeisesti kuitenkin samaan tilaan kuuluu. Mutta edelleenkään ei tilan nettisivuilla kerrota mitään, vaikka avajaiset ovat tänään.
« Last Edit: 18.06.20 - klo:09:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #277 on: 18.06.20 - klo:06:25 »
Kumoutuiko ilkeä teoriani tälläkään, mutta merkitään tiedoksi Kurkirahaston 17.06.20 ilmoitus FB:ssä:

Quote
Joukkorahoituskampanjalla on saatu vuonna 2020 kasaan jo 2 650 euroa.

Kerrataanpa vielä nämä faktat:

Quote
Mikä on vuoden 2020 kampanjan tavoite?

Kurkirahastolla on Haltian tilan ostoon liittyvää pankkilainaa jäljellä 113 174,32. Vuonna 2020 lainan lyhennykseen ja hoitokuluihin tarvitaan rahaa 9 544,42 euroa. Joukkorahoituskampanjan tavoitteena on saada kasaan vähintään lainanhoitoon tarvittava summa eli 10 000 euroa.
« Last Edit: 18.06.20 - klo:06:49 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #278 on: 21.06.20 - klo:04:09 »
Näin maailmoja syleilevästi Heinolan Maatilayhteisön Ystävien FB-sivuilla kuvataan asiaa (kommentoin kappaleiden välissä):

Quote
Heinolan Maatilayhteisön Ystävien - ja siis tämän ryhmän samoin - on tarkoitus olla (ainakin!) henkisenä tukena tilayhteisön arkea eläville ihmisille sekä tilan toimille ja tavoitteille. Tämä ryhmä tarjoaa linkin Heinolan tilan elämästä kiinnostuneille seurata tilan elämää ja vaiheita. Vuoden kierto ja eri vuodenajat avautuvat maatilan arjen ja töiden kautta meille Ystävillekin, jotka emme itse fyysisesti tilalla elä. Meillä saattaa myös olla joskus tilaisuus osallistua töihin tai tapahtumiin, ja siten konkreettisestikin olla luomassa ja pieneltä osin ylläpitämässä kotoperäistä suomalaista elintarviketuotantoa ja maaseutuelämäntapaa.


Kyllä suomalainen elintarviketuotanto ja maaseutuelämäntapa aivan hyvin ilman Heinolan tilaa pärjäisi. Osoituksena se, miten se on tähän astikin käytännössä ihan hyvin ilman pärjännyt.

Quote
Maatilahan ylipäätään on kasvinkasvatuksen - ja tässä tapauksessa myös vahvasti eläinten pitoon! - paneutunut yrityskokonaisuus. Tämän Biodynaamiselle Säätiölle lahjoitetun maatilan toiminnallisena tavoitteena on suurin linjoin ilmaistuna toteuttaa ja edistää hyvää ja kestävää viljelytapaa ja kotieläinten pitoa oleellisena osana tervettä ja elävää eloyhteisökokonaisuutta. Luonnonmukaisuus ja biodynaaminen viljely on oleellinen osa sitä.


Miten niin oleellinen osa? Ja erityisesti biodynaamisuus? Ihan oikeastiko ne preparaatit ym. tuota eloyhteisökokonaisuutta edistävät?

Quote
Heinolan Maatilayhteisön tavoitteena on voimakkaasti myös yritystoiminnassa mukana olevien ihmisten yhteisöllisyys, arkisen työn ja juhlankin jakaminen. Myös tilalle tulevat asukkaat ja työntekijät ovat aktiivinen osa yhteisöä. Heidän läsnäolonsa ja panoksensa arjen toimiin ja juhlien iloon on tervetullutta ja lämpimästi vastaanotetaan!


Sana "aktiivinen" ei vaan nyt tunnu oikein istuvan kuvaukseen, jos ylipäänsä jotain tapahtuu noin 2 vuoden välein.  Tai harvemmin. Vuoden kierto on muuttunut vuosien kierroksi. Tähän jo edellä kiinnitimme huomiota:

Kun kaikki nyt siellä näyttää tapahtuneen "aikoinaan". Eikä mitään uutta tapahdu. Edes tilapuoti ei toimi: toiminut viimeksi lokakuussa 2015, sivuston mukaan.  Tapahtuuko tuossa "maatilayhteisössä" nykyisin yhtään mitään? Vai onko haaveista sen osalta*) täysin luovuttu?

Tilan omistaa yhä Biodynaamisen viljelyn Säätiö, mutta silläkään ei näytä olevan suunnitelmia sen kehittämiseksi. Kaikki kehittäminen näyttää nyt kohdistuvan tuohon toiseen, Haltijan tilaan. Vaikka Heinolan tila olisi paljon suurempikin, ja sen kuvittelisi sikäli antavan enemmän mahdollisuuksia. Heinolan tilasta oli kyllä kymmenkunta vuotta sitten suhteellisen suurelliset kehittämissuunnitelmat (ks. tilan sivusto).

Edistyykö se Haltijan tilan projektikaan kovin dynaamisesti? No, seuraamme asiaa. Mutta siellä kyllä tapahtuu jo nyt ihan eri tavalla kuin Heinolan tilalla.

Edelleen Facebookista:

Quote
Parisataa vuotta sitten tilan edelliset sukupolvet aloittivat pellon raivaamisen sankkaan metsään - heidän ja muiden suomalaisten raivaajaviljelijöitten sitkeän työn ja osaamisen tuloksena tänä päivänäkin täällä Pohjan perillä on ihmisillä mahdollisuus tulla toimeen ja elää omavaraisesti. Sukupolvet toisensa perään elivät ja tekivät töitä yhdessä - jokaisella oli paikkansa perheyhteisössä loppuun asti. Tämän työn jatkaminen on edellisten sukupolvien työn kunnioittamista ja samalla itseisarvo jo sinällään.

Ihan kaunista maahengen ylistystä. Mutta tuskinpa Saksasta tänne joskus viime vuosikymmenien aikana tuodut erään kummallisen filosofin ideat tuohon ovat mitään lisänneet, olleet siinä minkäänlaisena apuna.
« Last Edit: 21.06.20 - klo:06:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #279 on: 21.06.20 - klo:08:10 »
Google nosti esiin (muka alle viikon ikäisenä) tällaisen Hesarin vanhan kirjoituksen:

Quote
Mielipide
Mikä Steinerin opeissa kiehtoo?
Tilaajille

Julkaistu: 29.11.1993 2:00
Käväisin Jugend-salin näyttelyssä ja kauhistuin. Toki tiedän, että Steiner oli okkultisti, mutta nyt eletään vuotta 1993.

Luomu on hyvä asia mutta mitä onkaan biodynaaminen viljely? Kompostointipreparaateista todetaan: "Niissä muotoutuu kyky välittää eläviä voimia kasvaville kasveille. Niiden vaikutus on homeopaattista." Vanhaa magiaa ja pseudotiedettä parhaimmillaan!

TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?

Noin siis ihmeteltiin, julkisesti, lähes 30 vuotta sitten. Kirjoittaja ei tuosta selvinnyt. Mutta yhä vielä oppi sinnittelee, toki vain hyvin pienessä lokerossaan. Lukija sen hyvin tietää, mutta kerrotaan se: nyt eletään vuotta 2020.

Toisaalta historiaprojektissamme on selviämässä, että juuri tuo 1990-luku taisi olla biodynaamisen viljelyn "kultakausi" Suomessa: silloin niitä tiloja oli eniten.
« Last Edit: 21.06.20 - klo:12:31 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #280 on: 23.06.20 - klo:08:05 »
The Biodynamic Federation – Demeter International on kyllä iskussa. Se oli ottanut kantaa EU:n komissionkin suunnitelmiin:

EU Green Deal: Publication of the Farm to Fork and Biodiversity strategies

Ja yllätys, yllätys, kanta oli myönteinen:

Quote
Brussels, 20.05.2020. The Biodynamic Federation – Demeter International welcomes the publication of the Farm to Fork and Biodiversity strategies within the framework of the European Green Deal. It is high time for an agricultural turnaround: farming must protect the environment, preserve biodiversity, enhance animal welfare and offer economic prospects for farmers and rural areas.

The Biodynamic Federation – Demeter International has been advocating for a radical change in the agricultural system for a long time but so far, the different EU policies failed to address the current challenges. Therefore, both publications can only be welcomed by the farming sector as they finally set the standards for a real transition.

Tuosta tarvinnee sanoa vain, että tuon kansainvälisen biodynaamisen liiton tulkinta tuosta suunnitelmasta oli siis täsmälleen sama kuin meidän8)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14221
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #281 on: 01.07.20 - klo:04:02 »
Tämä pätkä, joka löytyi Biodynaamisen Yhdistyksen sivustolta osastosta "Viljely", "Neuvonta", selventää asian:

Quote
Keudassa on menossa paitsi luomupuutarhurin perusopinnot useamman vuosikurssin voimin, myös luomuvihannesviljelijän ammattitutkintokoulutus. Perusopintoihin kuuluu retkiä biodynaamisille tiloille Suomessa ja keväisin järjestettävä opintomatka Ruotsiin Järnan biodynaamisiin puutarhoihin.


Eli tuollaiset retket kuuluvat. Muuta ei. Voimme mekin rauhoittua asiasta. Melko "viatonta". Jopa minä voisin mennä tuollaiselle pikku retkelle. Ja sinähän, Jarrumies, kerroit  sellaisella olleesikin, Labbyn tilalla (edellä 28.01.20).


Luultavasti meidän ei tarvitse tämän takia kuitenkaan käsitystämme muuttaa:

Omaa polkua maaseutuyrittäjäksi

Quote
Riikan aikomus on työllistää itsensä kokoaikaisena maaseutuyrittäjänä. Oman biodynaamisen luomutilan on tarkoitus aloittaa tuotanto keväällä 2021. Lähivuosien suunnitelmissa on myös pieni määrä suomenkarjaa, kanoja sekä lihakaneja omiin tarpeisiin Keudassa saatu koulutus mahdollistaa myös lomittamisen ja pienimuotoisen urakoinnin työn ohessa.
(lihav. HJ)

Vaan hänen innostuksensa tuohon asiaan lienee syntynyt muulla tavoin. Eikä ole varsinaisesti Keudan syytä tai ansiota. Jos tuollaisia retkiä yhä järjestetään, niin sellaisella kipinä on tietysti voinut syntyä.

***

Tällä tavalla biodynaamisista tuotteita joudutaan edelleen myymään:

http://kurjentila.fi/ajankohtaista

Quote
KURJEN MAATILAN KESÄTORI
Kurjen maatilan kesätorilta löydät kesäiset kasvimaan antimet. Tarjonta muokkautuu sesongin mukaan käsittäen yli 40 biodynaamista tuotetta juureksista yrtteihin. Torilta saa ostaa myös tilan demeter lampaiden villasta kehrättyä lankaa ja lampaantaljoja.

Vuonna 2020 Kurjen tilan tuotteita voit ostaa Kesonkulman kesätorilta (Kesontie 2, Vesilahti) lauantaisin klo 10-13 heinäkuun alusta alkaen.  Nähdään torilla!


Ei niitä vieläkään tavallisten kauppojen hyllyiltä löydy. Demeter-merkillä ei oikeastaan Suomessa ole juuri käyttöä, edelleenkään. Tuon lisäksi tietysti myynti ravintoloiden kautta on taas saatu käyntiin.

Jos edellä mainittu Riikka Niemi toteuttaa suunnitelmansa, tuollaiseen hänenkin täytynee varautua.
« Last Edit: 01.07.20 - klo:04:31 by Heikki Jokipii »