Tai Brasiliaan. Tämä jo riittää suorakylvön ja asiaan liittyvän geemiteknikan perusteluksi.
No ei, sillä suorakylvö ja gmo-viljely ovat kaksi eri asiaa. Suorakylvössä on etunsa ja haittansa, eikä se sovellu kaikkialle, kaikille pelloille. Gmo:n varsinaiset edut ovat edelleen kyseenalaiset ja markkinointihärmän peitossa ja miksi kenenkään pitäisi viljellä mitään, mitä kuluttaja ei halua ostaa?
Ellei kaikkialle, soveltuu myös Suomeen jossakin. Sen suosio lisääntyy.
Trendiperusteluna on ennenkin menty monta piirua metsään, kun on vain sokeasti seurattu muita eikä kuunneltu omaa järjen ääntä, puhumattakaan, että odotettaisiin tieteen saavan jotain tuloksiakin aikaan, siis niitä riittävän perusteellisia ruokintakokeita.
Kyntäminen ja rikkaruohojen mekaaninen poisto lisäävät eroosiota.
Eivät välttämättä paljoakaan, nimittäin Suomen talven aikana eroosio ei lie kovin suurta. Ainakaan siinä mitassa mitä jossain kuivissa Afrikan maissa tai Amerikan preerioilla, joissa kova tuuli saattaa viedä kuivan mullan kerralla koko pellosta. Ja keväällä taas pelto kuin pelto alkaa puskea vihreää, vaikkei mitään olisi kylvettykään, jos myrkytyksen jäljiltä mitään nousee.
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään.
Lähde?
FoEn kertomaaVarmaankin esität omat luotettavat/riippumattomat ja oletettavasti päinvastaista kertovat lähteesi ...
Tämä on historiallinen tosiasia. Mutta todellakin, ennen oli kaikkeen kylliksi aikaa …. 
Mikä kiireen olisi saanut aikaan? Luonto toimii omaan tahtiinsa ja yrityksistä vauhdittaa luonnon toimintaa ei ole koskaan seurannut - ainakaan pelkkää hyvää, jos muistetaan vaikka metsälannoituksia, joilla kyllä saatiin puuhun nopeasti läpimittaa, mutta tukkipuuna mänty oli silti melkein sekundaa, koska tiheys ja lujuus eivät olleet lähelläkään sitä mitä hitaasti kasvaneessa puussa. Kotimaisista puista ainoastaan haapa taitaa sietää lannoitusta puun laadun siitä kärsimättä, koska puuaines on kauttaaltaan suunnilleen yhtä tiheää. Tietty jos kasvattaa mäntyä selluksi tai hakkeeksi niin väliäkös tuolla ...
Eikä saada. Shiva ei ole Intian viljelyn tuntija, vaan fanaattinen luomuaktivisti, jolle totuus ei ole ollenkaan niin rakas kuin luomu.
Vandana Shivan periaatteet kuulostavat merkittävästi luonnonläheisemmiltä kuin Monsanton periaatteet.
BBC Reith Lectures: Poverty & GlobalisationKulman kautta näin, mutta ei siinä mielessä, että tuloksena olisi suolaisuudessaan epäterveellinen ruoka. Eräs Intissa kehitetty öljykasvi kerää suolan lehtiinsä ja varteensa. Erikseen korjataan talteen öljysiemen ja sitten lehdet ja varret. Joista suola otetaan talteen. Ihminenhän tarvitsee suolaakin. Mutta maasta se hissukseen näin vähenee.
Mikä lie kyseinen kasvi ja mitä niille suolaisille kasvinosille korjuun jälkeen tehdään?
Suolaa ihminen saanee tavallisen ruoan mukana ihan riittävästi, joten lisäsuola ei välttämättä ole hyvä asia.
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko?
Jne. Tämä asia on perusteellisesti keskusteltu ja selitetty täällä toisella palstalla, otsikon Geenirehu tulee Suomeen? alla
Ehkä on selvitetty, mutta sitä oli sieltä perin vaikea löytää ...
Tässä Flavr Savr –tomaatissa kyse oli siitä, että sitä estettiin ihan oikeasti pilaantumasta, siltä ei vain näyttänyt. Monia muitakin tapoja on ihan oikeasti estää ruokaa pilaantumasta, kuten kerroimme äskettäin uutisissamme.
Niin niin, ruoan pilaantuminen on kuitenkin merkki siitä, että se kelpaa syötäväksi. Jos tomaatti säilyy päivästä, viikosta ja ehkä kuukaudesta toiseen keittiön pöydällä pilaantumatta niin voi mielestäni olla varma siitä, ettei sitä kannata syödä. En söisi kuukauden vanhaa kermakakkuakaan vaikkei siinä näkyisi mitään pilaantumisen merkkejä. Hyvä ja terveellinen vastaleivottu leipäkin homehtuu, jollei sitä kuivata tai anna sen kuivua. Jos leipä ei kuukaudessakaan ala osoittaa homehtumisen merkkejä niin väitän että on turvallisempaa ja terveellisempää jättää se syömättä.
Hassuin vastaani tullut esimerkki uutukaisista ruokateknologian tuotteista on rasvaton kerma ... ? Mitä ihmettä muuta kerma voi olla kuin rasvaa ja jos kermaksi nimitetyssä tuotteessa ei ole rasvaa, niin mitä ihmettä siinä on? Veikkaan ettei mitään syötäväksi kelpaavaa, siis ravinne- ja energiapitoista. Ravinteiden ja energian takia ihminenkin kai syö, miksi pitäisi syödä mitään mistä ei saa ravinteita tai energiaa?
[Tässä voisi heittää ”potut pottuina” ja väittää sinun sanoneen – vrt. glyfosaattikeskustelumme – että ruoka on parasta, jos se on heti, jo syntyessään pilaantunutta … ]
Riippuu vähän siitä mitä pilaantumisella tarkoittaa ja miten ruoka pilaantuu. Liharuoan ystävän kuulin kerran väittävän, että vaikka kala on parasta tuoreena niin parhaan ja mehukkaimman pihvin saisi sellaisesta lihasta joka on jo alkanut pilaantua.
”Kultainen riisi” jaetaan ilmaiseksi eikä se mitenkään edellytä suurtuotantoa.
Miksi ihmeessä pitäisi jakaa ilmaiseksi keinotekoista riisiä kun voisi jakaa ilmaiseksi sellaista ravintoa, jossa ne tarvittavat ravintoaineet ovat luonnostaan? Välillä en vain ymmärrä ...
Se on jo syötävää, sitä syötetään eläimille. Sen on hyvä olla syötävää siksi, että puuvilla vie maailman viljelyalasta niin paljon. Siitä saisi proteiinit 500 miljoonalle ihmiselle.
Ei kai ihmisen ole tarvis syödä kaikkea samaa mitä lehmä voi syödä? Taaskaan en oikein ymmärrä ... mikä on se järkevä perustelu, jonka takia ihmisen pitää voida syödä puuvillaa, tai sen siemeniä edes? Eikö järkevintä olisi käyttää ne siemenet uuden sadon kylvämiseen?
[Yleisen kemiakaalikauhusi käsittelyn jätän nyt toisen kertaan]
Jotenkin oletin, ettet välttämättä kuitenkaan tarkoittanut käsitellä 'kemikaalikauhuani' ollenkaan, mutta varmuuden vuoksi kerron, että ihan milloin vaan ...
