Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Kirjoituksessa oli tieto, josta oudon vähän on kerrottu muualla:

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on teettänyt raportin geenitekniikasta ja järjesti tiistaina siitä myös seminaarin.

Linkistä voi siis ladata tuon raportin pdf-muodossa tutustuttavaksi. Kuten minä olen jo tehnyt.

Ja se kannattaa ladata. Tai lukea paperiversiona: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2018, Geeniteknologia.

Tätä "meidän" aluettamme esittelee siinä artikkeli:

1. Kasvinjalostuksen uudet menetelmät (Anneli Ritala, Teemu Teeri).........................9
Mistä on kyse? ...9
Teknologian edut ja mahdolliset riskit..................................................... ...........10
Nykytila ...12
Toimenpide-ehdotukset ........................................................... ..........................13

Kuten noista sivunumeroista näkyy, sopivan ytimekäs ja tiivis artikkeli. Punnittua on puhe.

Otetaan tähän vain "makupala" toimenpide-ehdotuksista:

Geenitekniikkalain tarkoitusperät ovat hyvät ja nykyaikaisen ajattelutavan mukaiset. Lain
soveltamista ei kuitenkaan säätele kertyvä kokemus ja tieto, vaan päinvastaiseen suuntaan
vievät erilaiset tavoitteet. Riskinarviointiin ei kuulu hyödyn analyysi. Riskinarvioinnin rin-
nalla tapahtuva riski-hyötyarviointi voisi osaltaan selkeyttää geenitekniikan asemaa kas-
vinjalostuksessa ja ihmisten mielissä.

Geenitekniikan lainsäädäntö ei sisällä mekanismia uusien tekniikoiden hallintaan. Tällä
hetkellä 1990-luvun alun määritelmiä yritetään soveltaa geenieditointiin, mikä johtaa vä-
lillä huvittavaankin saivarteluun ja asioiden kiertelyyn sekä puoltavien että vastustavien
osapuolten toimesta. Selvää on, että lainsäädäntö ei suhtaudu samalla tavalla lajikkeisiin,
jotka ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia, mutta aikaansaatu erilaisilla menetelmillä. [..]

[Heikki Jokipii]

Tässä kirjoituksessa ja hankkeessa ...

Vain 12 kasvia ja viisi eläintä ruokkii maailman

Luken ScenoProt-hanke tähtää nykyistä monipuolisempaan ruokajärjestelmään, joka hyödyttää koko ketjua kuluttajista ja tuottajista jalostajiin.

... tulee kasvinjalostuskin esiin. Mutta varottu on viittamasta sen uusiin menetelmiin ja mahdollisuuksiin. Valkuaiskasvitkin mainitaan:

Luonnonvarakeskus (Luke) pyrkii omalta osaltaan vastaamaan ruuantuotannon uhkakuviin. ScenoProt-hankkeessa etsitään vaihtoehtoja ja kehityspolkuja kotimaiseen valkuaistuotantoon.

Siitähän meillä on täällä useassakin paikassa ehdotuksemme: rohkeasti tuossa asiassa Suomessakin geenitekniikkaa käyttämään. Tarvittaessa intialaisia tiedemiehiä konsultoiden.

Tuosta paradoksista oli jo joitakin vuosia sitten New Scientist -lehdessä tämä artikkeli ja tieto:

The Nature of Crops: Why do we eat so few of the edible plants?

Of Earth’s estimated 400,000 plant species, we could eat some 300,000, armed with the right imagination, boldness and preparation. Yet humans, possibly the supreme generalist, eat a mere 200 species globally, and half our plant-sourced protein and calories come from just three: maize, rice and wheat.

Historiallisia ja muita syitä tuohon siis on. Mutta asiantilan muuttamisessa varmasti geenitekniikalla yleensä ja geenieditoinnilla erikseen on paikkansa. Nuo 300 000 lajia varmasti vaativat melkein jokainen pientä "viilausta" soveltuakseen ihmisen viljelykasveiksi. Tuottavuuden parantamista, haitallisten aineiden, "myrkkyjen", poistamista jne.

***

Onhan siinä toki myös potentiaalinen runsaudenpulan riski. Kuvitelkaapa markettiinne vihanneshyllykkö tai -osasto, jossa valittavana olisi kymmeniä tai satoja tuhansia vaihtoehtoja. Ja joka lajista tietysti vielä useita lajikkeita! Ja sitten omasta pitäjästä ja kauempaa! Ehkäpä vielä tavanomaista ja luomua (jos EU-direktiivi asian luomussa jatkossa sallii!).

[Heikki Jokipii]

Tekniikka ja Talous kertoo:

Tutkijat tekivät possuista vastustuskykyisiä tappavalle PPRS-taudille - geenimuokkauksella yksikään ei sairastunut

Keski-Pohjanmaa taas kertoo tämän:

Monen jokapäiväinen välipala voi kadota kauppojen hyllyltä – näinkö maailman suosituin hedelmä pelastetaan tuholta?

[Heikki Jokipii]

Tulee tuosta mieleen, että "valtamedia" Suomessa ei ole juuri kertonut viime aikoina muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä. Vai tuntuuko minusta vain siltä?

Vai eikö ole ollut kerrottavaa? Tuossakin käytetään ISAAA:n vanhaa arviota vuoden 2016 tilanteesta, mikä silloin oli muuntogeenisten lajikkeiden osuus maailman viljelyalasta (n. 12%). Arvio/tieto vuoden 2017 tilanteesta on ISAAA:lla myöhässä. Ehkä se, kun se tulee, kerrotaan sitten myös Suomessa?

Nyt se olisi kerrottavissa, ISAAA:n raportti vuoden 2017 tilanteesta on ilmestynyt, tässä yhteenvetoa siitä:

Biotech Crop Adoption Leads to Greater Sustainability and Socioeconomic Opportunities for Global Farmers and Citizens

Viljelyala ei kasvanut räjähdysmäisesti mutta kasvoi kuitenkin 3 prosenttia. Nyt 189,8 miljoonaa hehtaaria.

Nyt sitten odottamaan, saako suomalainen valtamedia tuosta aikaan minkäänlaista uutista.

Tämä uutisessamme v. 2012 mainittu merkkipaalu ...

Seuraava merkkipaalu lieneekin tätä vauhtia n. kahden vuoden päästä, jolloin muuntogeeninen ala ylittää EU:n kokonaispeltoalan 180 miljoonaa hehtaaria.

... on tällä välin siis jo reippaasti ohitettu (itse asiassa jo noin v. 2015). Tuosta tosiasiasta saisi media hyvän repäisevän otsikonkin jutulleen.

Vaikka uusiakin gmo-lajikkeitakin on tullut viljelykseen, nämä neljä lajia ovat säilyttäneet asemansa:

Biotech soybean varieties accounted for 50 percent of the global biotech crop area. In terms of the global area for individual crops, 77 percent of soybean, 80 percent of cotton, 32 percent of maize and 30 percent of canola were planted to biotech varieties in 2017.

Eli soija, puuvilla, maissi ja rapsi.

[Heikki Jokipii]

Tällainen ötökkä riehuu nyt Suomessa. Twitteristä:

Aki Niemelä
@a_nieme

#Gammayökkönen tuhoaa eteläisen Suomen #härkäpapu peltoja. Havaintoja tuhoista on nyt eilisestä lähtien ainakin Pyhtäältä, Kouvolasta ja Myrskylästä. Omat 20 hehtaaria söivät alle viikossa lehdettömiksi. Tarkkailkaa kasvustojanne!

Olisiko täällä tarpeen - ja jopa jo kiire - kehittää muuntogeeninen härkäpapulajike, joka pystyisi tuon yökkösen hyökkäykset torjumaan?

Sen ohella, että tavalla tai toisella etsitään tuosta kasvista lajikkeita, jotka pystyvät kasvamaan myös pohjoisemmassa.

[Heikki Jokipii]

Tuo gammayökkönen on nyt torjuttava kuitenkin näin:

Tukes on myöntänyt hätälupia gammayökkösen torjuntaan

27.7.2018 14.34
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt poikkeuslupia kasvinsuojeluaineiden käyttöön härkäpapu-, kumina-, öljykasvi- ja herneviljelyksille. Lupia on myönnetty, koska kyseessä on kasvinsuojelun hätätilanne. Gammayökkösten toukat ovat syöneet laajoja aloja esimerkiksi härkäpapuviljelyksiä lyhyessä ajassa.

Tukes on tehnyt päätökset hätäluvista koskien seuraavia valmisteita:

Turex 50 WP -valmisteelle on myönnetty hätälupa: gammayökkösten (Autographa gamma) torjuntaan härkäpavulta, kuminalta, herneeltä ja öljykasveilta.

Kestac 50 EC -valmisteelle on myönnetty lupa kuminalle kylvövuonna gammayökkösten torjuntaan.

Alfasypermetriiniä, deltametriiniä, esfenvaleraattia ja sypermetriiniä sisältävät valmisteet sekä mikrobiologinen Turex 50 WP-valmiste on hyväksytty jo aiemmin eräillä viljelykasveilla perhosten, perhostoukkien tai kääriäisten torjuntaan.
 - Tässä kasvinsuojelun hätätilanteessa katsoimme, että yllämainittuja pyretroideja sisältävien valmisteiden käyttö on sallittua myös gammayökkösten torjuntaan, ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila kertoo.

Jos sukellamme syvemmälle noihin Tukesin tietoihin, saamme kuitenkin selville, että tuossa Turex 50 WP -valmisteessa vaikuttava ainesosa ei olekaan pyretroidi, vaan Basillus Thuringensis -bakteeri. Niinpä sitä voi käyttää  luomuviljelyssäkin (en tiedä, onko Suomessa käytetty, mutta nyt varmaan käytetään).

Mutta on siis varmastikin kehitettävissä muuntogeeninen Bt-härkäpapu (vastaavasti kuin Bt-soija tai Bt-maissi). Tähän hätään se ei kyllä ehdi. Onko yritys vaivan arvoinen, jos nuo valmisteet jotenkin tehoavat, ja jos kyseisen tuholaisen invaasiot ovat suhteellisen harvinaisia Suomessa: edellinen oli 70 vuotta sitten (!).

Mutta nyt taitaa olla todella hätä. Tuo yökkönen on kova lentämään, ja havaintoja siitä on jo Ylistarossa, Pohjanmaalla asti. Lisäksi MT-lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan hyväksyttyjen torjunta-aineiden saatavuus olisi huono.

Eivätkä yökkösen toukkalapset ole ruokailusssaan mitenkään kranttuja tai kiukuttelevia. Niille kelpaavat härkäpavun lisäksi mm. öljykasvit ja peruna, sen varsia myöten. Ihan yhtä "kilttejä" ne eivät ole kuin "armeijamato", joka tulee tuosta väistämättä mieleen. Niillehän kelpaa lähes kaikki.

[Heikki Jokipii]

Kassava eli maniokki kaipaa myös pelastamista:

Securing East Africa’s cassava

[Heikki Jokipii]

Tukes vahvisti tuon huhun/asiantuntijalausunnon torjunta-aineiden huonosta saatavuudesta:

Gammayökkösen torjuntaan lisää hätälupia saatavuusongelmien vuoksi

Jos käytettävissä olisi ollut Bt-härkäpapu (jne.) tuollaista ongelmaa ei olisi tullut. Edellä mainituin varauksin: ei se jälkikäteen, vahingon jo ollessa tapahtumassa, olisi ollut käyttöön otettavissa. Ja vahinko ja uhka on suhteellisen harvinainen.

PS. Nyt on mielenkiintoista, koskiko tuo saatavuusongelma sitä ainoaa luomussa sallittua torjunta-ainetta, Turex 50 WP:tä? Jos koski, niin kuinkahan sitten käy härkäpavun luomusadoille? Tukesin tiedotteet tässä asiassa eivät ole olleet kovin selkeitä, muutenkaan.

[Heikki Jokipii]

Tässä lisää GMO-kitupellavan (-ruistankion) kehittämisen uudemmista vaiheista:

Omega-3 fish oil from a plant? GMO camelina could offer sustainable alternative

Satuin juuri äskettäin täällä toisaalla ehdottamaan, että Suomenkin kannattaisi olla kiinnostunut tästä kasvilajikkeesta! Tuota tutkimusta tehdään, kuten artikkelissa näkyy, Britanniassa, joka vielä on EU:n jäsen. Mutta näin pessimistisesti kirjoittaja suhtautuu tulevaan EU-lupaprosessiiin (vaikka itse tutkimus on edennyt hyvin):

The final step will be to secure regulatory approval, although the status of the EU regulatory system means that the team will only be seeking approvals outside Europe.

Ultimately, if the GM camelina is accepted by regulators and users, the team’s vision is to see the volume of fish oils harvested from the sea matched by the amount produced on land.

Ellei Suomi sitten aktiivisyydellaan pystyisi siihen vaikuttamaan?! Suomessakin kasvatetaan yli 10 miljoonaa kiloa vuodessa kirjolohta - niille kelpaisi varmaan rehuksi kitupellavasta tehty "kalaöljy".

Odotettavasti GMO-vastaiset "aktivistit" ovat jo ryhtyneet protesteihin sitä vastaan:

First GMO crop in UK? Anti-biotech activists protest Rothamsted Research's camelina field trials

Tietysti jo asian tutkimusvaiheessa.

Vaikka siinä voisi olla avain kestävään kalanviljelyyn, joka ei olisi vain kalastuksen luonnolle aiheuttaman rasituksen siirtämistä paikasta (tai kalalajista) toiseen.

Mutta projekti etenee, nyt siihen vaiheeseen, että ko. rehua syötetään kaloille ja katsotaan kuinka siinä käy:

Fish feed enhanced with omega-3 oil? UK scientists developing more nutritious food for farmed salmon

Kuten jo sanottu, kyseessä on kehitystyö, joka potentiaalisesti voi ratkaista ylikalastuksen maailmanlaajuisen ja akuutinkin ongelman.

[Heikki Jokipii]

Tuosta GMO-ruistankiosta eli camelinasta on jo esitetty netissäkin kysymys: miksi sitä pitäisi syöttää kaloille, kun se on jo sellaisenaan ihmisten nautittavissa ja terveellistä?

Itse asiassa jo nyt myydään Suomessakin pienimuotoisesti tavanomaista camelina-öljyä, ruuanlaittoon,  vedoten muuten juuri omega 3 -pitoisuuteen. Vaikka se vielä on sen osalta vähän harhaanjohtavaa. (Mutta aika kalliiseen hintaan sitä kuitenkin myydään!)

Se on kieltämättä hyvä kysymys, ja hiukan vaikeakin tyhjentävästi vastata.

Mutta jos ja kun ihmisillä on lihanhimon lisäksi tietty kalanhimo, ja sitä tavoiteltua makua ei luultavasti geenimuuntelullakaan siihen öljyyn saada, tuohon tiettyyn kompromissiin on syytä suostua.

Jos nimittäin EU suostuu! Kuten edellä jo tuli esille tuo muunneltu ruistankio on pitkän raskaan lupamenettelyn takana, ennen kuin siitä täällä tulee sen enempää rehua kuin ruokaa.

[Heikki Jokipii]

Tämä on merkittävä keksintö, ellei suorastaan vallankumouksellinen. Eräät viljakasvit saadaan - vehnä ja riisi on tuossa mainittu - saadaan tuottamaan yhtä suuria satoja vähemmällä typellä:

Gensaxade grödor kan minska jordbrukets kväveanvändning

Hauskalla tavalla tuolla keksinnöllä ikäänkuin jälkikäteen korjataan eräs Vihreän vallankumouksen "kauneuspilkku".

Mutta EU:ssa on nyt näin, ennen kuin toisin säädetään:

I slutet på juli beslutade EU-domstolen att grödor som behandlats med Crispr/Cas9 ska omfattas av EU:s lagstiftning om genmodifierade grödor. Enligt en ny studie av en forskargrupp knuten till den kinesiska vetenskapsakademin går EU därmed miste om en teknik med stor potential att minska kväveanvändandet inom jordbruket, och därmed också en viktig källa till övergödning och algblomning i Östersjön.

Mutta vaikka tuota tulkintaa ei äkkiä saataisikaan muutettua, ja ko. lajikkeet pitäisi EU:ssa hyväksyä raskaamman menettelyn kautta, näin saisi tapahtua. Mahdollisimman pian, ja miksi pitäisi, pari syytä siihen on tuossa jo sanottu. Tosin tuo "pian" sitten merkitsee vuosia tai jopa vuosikymmentä.

[Heikki Jokipii]

Perunan Y-virus on Suomessa ehkä haittana "merkittävä" mutta kuitenkin aika hyvin hallinnassa:

Perunan y-virus (Potato virus Y)

Mutta toisin on Argentiinassa, jos siellä jopa 70% sadosta tuhoutuu sen takia. Siellä tämän lajikkeen käyttöönotto on suurenmoinen juttu:

Argentina introduces GMO potato to combat virus that destroys up to 70% of nation’s crop

[Heikki Jokipii]

Niko Kettunen kertoo HS:ssa tästä:

Tutkijat tekivät läpimurron, jonka avulla keliaakikot voivat ehkä vielä joskus syödä vehnää

Ja toteaa sitten saman tien, jo alaotsikossa:

EU:n asenne geenimuokkaukseen jarruttaa 13 vuotta vaatineen geenikartoituksen hyödyntämistä.

Leipävehnä onkin aika vekkuli GMO-kiistelyn kohde. Kun on jopa väitettävissä, että se on jo itsessään muuntogeeninen lajike, ikivanha tosin, mutta siis juuri sellainen GMO-lajike, jossa geenejä kahdesta eri luonnon lajista on sotkettu:

Suomessa myydään muuntogeenistä leipää

[Heikki Jokipii]

Jatkan tähän samaan, vaikka meneekin vähän sivuun otsikosta:

Tukes vahvisti tuon huhun/asiantuntijalausunnon torjunta-aineiden huonosta saatavuudesta:

Gammayökkösen torjuntaan lisää hätälupia saatavuusongelmien vuoksi

Jos käytettävissä olisi ollut Bt-härkäpapu (jne.) tuollaista ongelmaa ei olisi tullut. Edellä mainituin varauksin: ei se jälkikäteen, vahingon jo ollessa tapahtumassa, olisi ollut käyttöön otettavissa. Ja vahinko ja uhka on suhteellisen harvinainen.

PS. Nyt on mielenkiintoista, koskiko tuo saatavuusongelma sitä ainoaa luomussa sallittua torjunta-ainetta, Turex 50 WP:tä? Jos koski, niin kuinkahan sitten käy härkäpavun luomusadoille? Tukesin tiedotteet tässä asiassa eivät ole olleet kovin selkeitä, muutenkaan.

Niin näyttää olleen myös Luomuliiton asiaa koskevan artikkelin mukaan:

Miten torjutaan gammayökköstä luomussa?

Valitettavasti gammayökköstä vastaan ei ole paljoakaan tehtävissä. Ainoa luomussa sallittu torjunta-aine on Turex 50 WP. Suurimpana haasteena tuotteen käytölle on sen heikko saatavuus ja korkea hinta.

Aika masentava on myös tämä tieto luomuviljelijän kannalta:

Teho alkaa näkyä parin päivän viiveellä  [torjunta-aineen] syönnistä.

Kun on kerrottu, että tuollaisen parin päivän kuluessa toukat monesssa paikassa ovat ehtineet popsia koko sadon suuhunsa. Vertailutapaukseksi nousee heti se, miten ...

Ghanassa on torjuttu "armeijamatoa"

... toista tuhoisaa perhoslajia. 10 minuuttia! Nyt en osaa sanoa, miten nopeasti Tukesin tavanomaisessa viljelyssä hyväksymät torjunta-aineet gammayökkösiin purevat.

Vain nämä surkeat vaihtoehdot luomuviljelijälle jäävät:

Muita vaihtoehtoja on tuhoutumassa olevan kasvuston kerääminen rehuksi ja sen säilöminen ilmatiiviiseen aumaan tai paaliin.

[Heikki Jokipii]

Mutta projekti etenee, nyt siihen vaiheeseen, että ko. rehua syötetään kaloille ja katsotaan kuinka siinä käy:

Fish feed enhanced with omega-3 oil? UK scientists developing more nutritious food for farmed salmon

Kuten jo sanottu, kyseessä on kehitystyö, joka potentiaalisesti voi ratkaista ylikalastuksen maailmanlaajuisen ja akuutinkin ongelman.

Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:

Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon

Siinäkin on visio:

This could revolutionize the salmon farming industry.  Producers feed salmon with oil from wild-caught fish to give them health-bearing omega-3 properties, and supply from this is dwindling with the decline in global ocean catches.
[...]
Creating a new supply source of this vital ingredient could make farmed salmon as available (and maybe as cheap) as chicken breasts or pork chops.

Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).