Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 19.09.08 - klo:22:54

Title: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 19.09.08 - klo:22:54
Tuolla toisessa keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=67.msg311#msg3110) "Horizontal" kysyi mm. näin:

Quote
Kuvitellaan, että gm olisi hyvä asia.
Jos gm olisi hyvä asia, eikö ihmisten intressi olisi suosia sitä?
Jostain syystä teollisuus ja lainsäädäntö (etenkin USA:ssa) käytännössä estää gm-tuotteiden suosimisen, niitähän ei tarvitse merkitä - suomeksi, teollisuus itse ei halua merkitä gm-tuotteitaan ja sen lisäksi on jopa kielletty merkitsemästä muita tuotteita ei-gm -leimalla. Jos gm-teollisuus ei itse luota tuotteensa vetovoimaan, miten se voisi kuvitella, että tavalliset ihmiset siihen luottaisivat. Käsittääkseni paras markkinamies on sellainen, joka luottaa tuotteeseensa ja pystyy seisomaan sen takana. Melkein voisi väittää, että geenimuuntelun takana ei seiso rehellisesti kukaan. Ei edes Monsanto itse, jos on luottamista uutiseen, jossa kerrotaan sen oman työmaakahvilan julistetun gm-vapaaksi vyöhykkeeksi - viitaten gm-tutkijoiden haluttomuuteen syödä omia tuotteitaan.

[Tämä triidi omistetaan tälle. Me kerromme, miten hyvä asia GM on. Nyt tietokoneeni ja ruumiini kellot kuitenkin kertovat, että puoliyö on lähes täällä. Jääköön siis yöksi vastaväitteittä tuo hänen puheenvuoronsa. ikäänkuin alustuksena. Yleensä olen aamuvirkku, saa nähdä, olenko huomenna] 
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.09.08 - klo:15:50
En ollut aamuvirkku, mutta tässä alustava lista vastaukseksi. GM on hyvä asia, koska

A. Viljelyyn ja sen kannattavuuteen liittyvät kysymykset

-   suorakylvö onnistuu parhaiten GM-lajikkeilla, ja säästää koko joukon polttoainekustannuksia (kyntäminen vie maatöissä eniten energiaa)
-   suorakylvön kautta eroosio vähenee
-   torjunta-aneita tarvitaan vähemmän, sekä siinä tapauksessa, että kyse on glyfosaattia (tai muuta torjunta-ainetta, vaihtoehdot ovat tulossa) kestävistä lajikkeista, että siinä tapauksessa, että kasvi itse kehittää torjunta-aineensa (nk. BT-lajikkeet, puuvilla ja maissi ainakin)
-   tekniikalla voidaan kehittää huonoja olosuhteita kestäviä lajikkeita (suolaisuus, kuivuus – ja tulvat! Kasveja uhkaavat taudit, ötökät)

B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat

-   tuottoisemmilla lajikkeilla voidaan vapaata luontoa yleisesti rauhoittaa enemmän, jättää viljelemättä "arkoja" alueita
-   eräät lajikkeet imevät suolan pois pilaantuneesta maasta
-   tehokkaammin typpeä hyväksikäyttävät lajikkeet vähentävät vesistöjen typpikuormitusta
-   sikojen ruokinnassa: gm-lajikkeessa fosfori on muodossa, jota sika voi paremmin hyödyntää (= vähennystä vesistöjen fosforikuormituksessa)

C. Jakeluun liittyvät asiat

-   juuri tässä Flavr Savr –tomaatissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Flavr_Savr) kehitetty tekniikka – siitä huolimatta, että se rikkaassa lännessä kaupallisesti ”floppasi” – on potentiaalisesti erittäin arvokas. Ko. tomaattihan säilyi paremmin. Kehitysmaissa pilaantuu matkalla pellolta pöytään suunnattomasti ruokaa (jonka tosiasian unohtaminen osaltaan ylläpitää myyttiä, että ”ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi”)

D. Laadun parantaminen

-   ”kultainen riisi”, joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta
-   allergeenien poistaminen mm. pähkinöistä
-   ”hullun lehmän taudin” hävittäminen
-   puuvillan siementen öljyn muuntaminen ihmiselle sopivaksi ravinnoksi


Tämä lista ei suinkaan ole tyhjentävä, tässä vain se, mitä äkkiä tuli mieleen!

***

Quote
Jos gm olisi hyvä asia, eikö ihmisten intressi olisi suosia sitä?

On huomattava joukko asioita, joita ihmiset eivät ole (alkuun) suosineet, vaikka ne tosiasiallisesti ovatkin olleet heidän "intressissään". Tieteen keksinnöistä tulee etsimättä mieleen esim. rokotus. Tai hygienia. Tai sähkö. Näistä saa aika pitkän listan, jos keräämään lähtee.

***

Quote
Ei edes Monsanto itse, jos on luottamista uutiseen, jossa kerrotaan sen oman työmaakahvilan julistetun gm-vapaaksi vyöhykkeeksi - viitaten gm-tutkijoiden haluttomuuteen syödä omia tuotteitaan.

Onko tähän luottamista? Mistä tämä tieto? Tai olsikohan "tieto"? Onko linkkiä?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Horizontal on 22.09.08 - klo:12:08
A. Viljelyyn ja sen kannattavuuteen liittyvät kysymykset

-   suorakylvö onnistuu parhaiten GM-lajikkeilla, ja säästää koko joukon polttoainekustannuksia (kyntäminen vie maatöissä eniten energiaa)
-   suorakylvön kautta eroosio vähenee
-   torjunta-aneita tarvitaan vähemmän, sekä siinä tapauksessa, että kyse on glyfosaattia (tai muuta torjunta-ainetta, vaihtoehdot ovat tulossa) kestävistä lajikkeista, että siinä tapauksessa, että kasvi itse kehittää torjunta-aineensa (nk. BT-lajikkeet, puuvilla ja maissi ainakin)
-   tekniikalla voidaan kehittää huonoja olosuhteita kestäviä lajikkeita (suolaisuus, kuivuus – ja tulvat! Kasveja uhkaavat taudit, ötökät)

Suorakylvö vaatii suuret ja raskaat koneet, jotka soveltuvat ehkä muinoin biisonien laiduntamille preerioille tai Venäjän aroille, mutta Suomen pienille pirstaleisille pelloille ne eivät sovellu. Kyntämistä voisikin ehkä vähentää, mutta Suomen talvessa se on (ollut) oiva keino kuohkeuttaa, mureuttaa ja ilmavoittaa maata. Maalajeja on kuitenkin monia, eikä ole yhtä menetelmää joka olisi paras kaikille mahdollisille pelloille.
Siementen suhteen edullisinta olisi jos tiloilla ei tarvitsisi aina ostaa uusia siemeniä, jotka nekin täytyy rahdata.
Suorakylvöstä riippumatta, jos kaikki aluskasvillisuus puuttuu, eroosio lisääntyy. Monokulttuurisuus lisää eroosiota.
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään. Luulisi jo olevan selvää, että myrkyn käyttäminen mahdollistaa immuniteetin kehittymisen, jatkuva käyttäminen suorastaan varmistaa sen, että immuniteetti kehittyy.

Uusia ja kestäviä lajikkeita on tähänkin asti onnistuttu kehittämään, ihan ilman gmo:ta. Sen verran annan myönnytystä gmo:lle, että heti kun suola-aavikoilla kasvaa jotain ja sitä voi huoletta syödä, niin gmo saa yhden pisteen (kymmenestä). En jää henkeä pidättäen odottamaan.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Horizontal on 22.09.08 - klo:12:18
B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat

-   tuottoisemmilla lajikkeilla voidaan vapaata luontoa yleisesti rauhoittaa enemmän, jättää viljelemättä "arkoja" alueita
-   eräät lajikkeet imevät suolan pois pilaantuneesta maasta
-   tehokkaammin typpeä hyväksikäyttävät lajikkeet vähentävät vesistöjen typpikuormitusta
-   sikojen ruokinnassa: gm-lajikkeessa fosfori on muodossa, jota sika voi paremmin hyödyntää (= vähennystä vesistöjen fosforikuormituksessa)
Tuottoisuus on harha, sillä kuten parjattu Vandana Shiva oman maansa (Intian) viljelyn tuntijana toteaa, useampia kasveja yhdessä yhtä aikaa viljellen, saadaan moninkertainen sato samalta alalta, vaikka sen yhden yksityisen kasvin sato olisikin pienempi kuin monokulttuurissa.
Mihin se maasta imetty suola sitten joutuu? Ihmisten ruoaksi?
Monet juurinystyräiset kasvit jo nyt käyttävät maaperän typpeä tehokkaasti hyväksi? Niistä tavallisesti risteyttäenkin varmasti saa vielä tehokkaammin typen käyttäviä. Gmo ei tuo asiaan mitään uutta ja arvokasta.
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko? Päätyykö se ihmisen hyödyksi/hyödynnettäväksi sian kautta? Ja jos päätyy ihmiseen, mitä ihminen siitä fosforista hyötyy? (vai pitääkö geenimuunnella ihminenkin se fosfori hyödyntämään?)
Hyödyntäminen kaiketi kuitenkin tarkoittaa, että se jää sikaan, eikä tule sian paksusuolesta ulos ...
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Horizontal on 22.09.08 - klo:12:24
C. Jakeluun liittyvät asiat

-   juuri tässä Flavr Savr –tomaatissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Flavr_Savr) kehitetty tekniikka – siitä huolimatta, että se rikkaassa lännessä kaupallisesti ”floppasi” – on potentiaalisesti erittäin arvokas. Ko. tomaattihan säilyi paremmin. Kehitysmaissa pilaantuu matkalla pellolta pöytään suunnattomasti ruokaa (jonka tosiasian unohtaminen osaltaan ylläpitää myyttiä, että ”ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi”)
Laadukas ja terveellinen ruoka-aines on helppo tunnistaa siitä, että se pilaantuu. Jos vaikka tuore leipä ei viikossa osoita mitään pilaantumisen merkkejä, ei sitä kannata syödä. Samoin jos kermaleivos säilyy muuttumattomana kuukauden, voi olla varma, ettei se ole (jälki)ruoaksi kelpaavaa. Pilaantumattomuus vain luo hyvyyden/terveellisyyden harhan.

Kehitysmaissa ruoan rahtaaminen kauaksi ei lie olekaan järkevää. Siksi varsinkin siellä, mutta muuallakin, kannattaisi suosia lähiruokaa. Se tarkoittaa pienempiin tuotantoyksiköihin eli perheviljelmien suuntaan palaamista. Ekologisuuden, terveellisyyden ja kestävän kehityksen kannalta ei ole muita vaihtoehtoja.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Horizontal on 22.09.08 - klo:12:46
D. Laadun parantaminen

-   ”kultainen riisi”, joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta
-   allergeenien poistaminen mm. pähkinöistä
-   ”hullun lehmän taudin” hävittäminen
-   puuvillan siementen öljyn muuntaminen ihmiselle sopivaksi ravinnoksi
Kultainen riisi ei suinkaan pelasta maapallon köyhimpiä vaan sitoo pienviljelijät suurtuotannon liekaan ja kurjistaa köyhien oloja entisestään.
Allergeenit ja allergiat ovat niin monisyinen juttu, että on tässä yhteydessä mainittava Prisma-dokumentti
kemikaalien yhteisvaikutuksesta hormoneihin ja sukupuolen kehittymiseen. (http://areena.yle.fi/toista?id=1493392)
Eritoten kai ftalaatit, joita löytyy sieltä sun täältä eikä kukaan voi niitä välttää, yhdessä torjunta-aineiden kanssa ovat hitaasti mutta varmasti tappava sekoitus. Kemikaalilainsäädäntö kaikkialla maailmassa perustuu yhden aineen testeihin eikä varsinkaan kemikaaliyhtiöt ole vieläkään halukkaita myöntämään yhteisvaikutuksia. Eihän tupakkafirmatkaan myöntäneet yhteyttä syöpään, eivät vieläkään ole myöntäneet. Oletettavaa on, että ihminen kemikaaleillaan myrkyttää sekä itsensä että maapallon eliöstön, sillä kolmen vaikutukseltaan nollan arvoisen kemikaalin yhteisvaikutus voi olla luokkaa 7. Eli dokumenttia mukaillen, 0 + 0 + 0 = 7.

Vaikka geenien siirtelyssä pyrittäisiin jonkin allergiavaikutuksen poistoon, tilalle saattaa tulla muita allergioita, sellaisia joista ei ennen ole kukaan kuullutkaan. Mainittu tomaatti kelpaa esimerkiksi, sillä kukapa kala-allergikko voisi arvata saavansa reaktioita tomaatista?

Hullun lehmän tauti on syntynyt tuotannon tehostamisen seurauksena. Ratkaisu ei ole tuotannon tehostaminen entisestään, vaan paluu osittain ajassa taaksepäin, sellaisiin tuotantotapoihin, joita käyttäen riskiä hullunlehmäntaudista ei ole. Kuka tietää mitä kaikkia tauteja geenien siirtelystä nyt jo seuraa, vaikka kaikki geenimuuntelu lopetettaisiin tähän paikkaan. Mutta ei, siirtelyt senkun jatkuvat ja koko maapallo on yksi suuri laboratorio, vene, jossa olemme kaikki yhdessä.

Kummallisia ajatuksia, miksi ihmiselle soveltumaton pitäisi muuttaa ihmiselle soveltuvaksi?
Miksi kärpässieni pitäisi muuttaa myrkyttömäksi, miksi puuvillan öljy pitäisi olla syötävää, miksi perunan hedelmät pitäisi olla syötäviä, miksi kärpässieniä pitäisi voida syödä? Ehkä gmo-firmojen pitäisi keskittyä kehittämään pillereitä, joiden avulla heidän oma voitontavoittelun ja utopistinen maailmanpelastamisen himonsa vähän hilliintyisi.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 22.09.08 - klo:18:57
 
Suorakylvö vaatii suuret ja raskaat koneet, jotka soveltuvat ehkä muinoin biisonien laiduntamille preerioille tai Venäjän aroille,

Tai Brasiliaan (http://www.pellervo.fi/maatila/mp2_06/brasilia_suora.htm). Tämä jo riittää suorakylvön ja asiaan liittyvän geemiteknikan perusteluksi.

Quote
[…] mutta Suomen pienille pirstaleisille pelloille ne eivät sovellu.

Ellei kaikkialle, soveltuu myös Suomeen jossakin. Sen suosio lisääntyy.

Quote
Suorakylvöstä riippumatta, jos kaikki aluskasvillisuus puuttuu, eroosio lisääntyy.


Suorakylvössä voidaan käyttää aluskasveja, jos Averyn artikkeliin (http://www.tuottavamaa.org/artikkelit/translated/glomalin.php) on uskominen? (Tarkenna asiaa, Matti.)

Quote
Monokulttuurisuus lisää eroosiota.

Kyntäminen ja rikkaruohojen mekaaninen poisto lisäävät eroosiota.

Quote
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään.

Lähde?

Quote
Uusia ja kestäviä lajikkeita on tähänkin asti onnistuttu kehittämään, ihan ilman gmo:ta.

Tämä on historiallinen tosiasia. Mutta todellakin, ennen oli kaikkeen kylliksi aikaa …. :)

Quote
Sen verran annan myönnytystä gmo:lle, että heti kun suola-aavikoilla kasvaa jotain ja sitä voi huoletta syödä, niin gmo saa yhden pisteen (kymmenestä).

Kiitos nyt tästäkin. :)

Siiten on korjattava eräitä selkeitä vääriä tietoja:

Quote
Tuottoisuus on harha, sillä kuten parjattu Vandana Shiva oman maansa (Intian) viljelyn tuntijana toteaa, useampia kasveja yhdessä yhtä aikaa viljellen, saadaan moninkertainen sato samalta alalta, vaikka sen yhden yksityisen kasvin sato olisikin pienempi kuin monokulttuurissa.

Eikä saada. Shiva ei ole Intian viljelyn tuntija, vaan fanaattinen luomuaktivisti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0), jolle totuus ei ole ollenkaan niin rakas kuin luomu.

Quote
Mihin se maasta imetty suola sitten joutuu? Ihmisten ruoaksi?

Kulman kautta näin, mutta ei siinä mielessä, että tuloksena olisi suolaisuudessaan epäterveellinen ruoka. Eräs Intissa kehitetty öljykasvi kerää suolan lehtiinsä ja varteensa. Erikseen korjataan talteen öljysiemen ja sitten lehdet ja varret. Joista suola otetaan talteen. Ihminenhän tarvitsee suolaakin. Mutta maasta se hissukseen näin vähenee.

Quote
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko?
Jne.

Tämä asia on perusteellisesti keskusteltu ja selitetty täällä toisella palstalla, otsikon Geenirehu tulee Suomeen? (http://augu.kapsi.fi/keskustelu/index.php?topic=12944.0) alla

Quote
Laadukas ja terveellinen ruoka-aines on helppo tunnistaa siitä, että se pilaantuu. Jos vaikka tuore leipä ei viikossa osoita mitään pilaantumisen merkkejä, ei sitä kannata syödä.

Tässä Flavr Savr –tomaatissa kyse oli siitä, että sitä estettiin ihan oikeasti pilaantumasta, siltä ei vain näyttänyt. Monia muitakin tapoja on ihan oikeasti estää ruokaa pilaantumasta, kuten kerroimme äskettäin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=46) uutisissamme.

[Tässä voisi heittää ”potut pottuina” ja väittää sinun sanoneen – vrt. glyfosaattikeskustelumme – että ruoka on parasta, jos se on heti, jo syntyessään pilaantunutta … :)] 

Quote
Kultainen riisi ei suinkaan pelasta maapallon köyhimpiä vaan sitoo pienviljelijät suurtuotannon liekaan ja kurjistaa köyhien oloja entisestään

”Kultainen riisi” jaetaan ilmaiseksi eikä se mitenkään edellytä suurtuotantoa.

Quote
[…]miksi puuvillan öljy pitäisi olla syötävää, […]

Se on jo syötävää, sitä syötetään eläimille. Sen on hyvä olla syötävää siksi, että puuvilla vie maailman viljelyalasta niin paljon. Siitä saisi proteiinit 500 miljoonalle ihmiselle.

[Yleisen kemiakaalikauhusi käsittelyn jätän nyt toisen kertaan]
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Horizontal on 30.09.08 - klo:16:21
Tai Brasiliaan (http://www.pellervo.fi/maatila/mp2_06/brasilia_suora.htm). Tämä jo riittää suorakylvön ja asiaan liittyvän geemiteknikan perusteluksi.
No ei, sillä suorakylvö ja gmo-viljely ovat kaksi eri asiaa. Suorakylvössä on etunsa ja haittansa, eikä se sovellu kaikkialle, kaikille pelloille. Gmo:n varsinaiset edut ovat edelleen kyseenalaiset ja markkinointihärmän peitossa ja miksi kenenkään pitäisi viljellä mitään, mitä kuluttaja ei halua ostaa?

Ellei kaikkialle, soveltuu myös Suomeen jossakin. Sen suosio lisääntyy.
Trendiperusteluna on ennenkin menty monta piirua metsään, kun on vain sokeasti seurattu muita eikä kuunneltu omaa järjen ääntä, puhumattakaan, että odotettaisiin tieteen saavan jotain tuloksiakin aikaan, siis niitä riittävän perusteellisia ruokintakokeita.

Kyntäminen ja rikkaruohojen mekaaninen poisto lisäävät eroosiota.
Eivät välttämättä paljoakaan, nimittäin Suomen talven aikana eroosio ei lie kovin suurta. Ainakaan siinä mitassa mitä jossain kuivissa Afrikan maissa tai Amerikan preerioilla, joissa kova tuuli saattaa viedä kuivan mullan kerralla koko pellosta. Ja keväällä taas pelto kuin pelto alkaa puskea vihreää, vaikkei mitään olisi kylvettykään, jos myrkytyksen jäljiltä mitään nousee.

Quote
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään.
Lähde?
FoEn kertomaa (http://www.foeeurope.org/GMOs/Who_Benefits/Ex_Summary_Feb08.pdf)
Varmaankin esität omat luotettavat/riippumattomat ja oletettavasti päinvastaista kertovat lähteesi ...

Tämä on historiallinen tosiasia. Mutta todellakin, ennen oli kaikkeen kylliksi aikaa …. :)
Mikä kiireen olisi saanut aikaan? Luonto toimii omaan tahtiinsa ja yrityksistä vauhdittaa luonnon toimintaa ei ole koskaan seurannut - ainakaan pelkkää hyvää, jos muistetaan vaikka metsälannoituksia, joilla kyllä saatiin puuhun nopeasti läpimittaa, mutta tukkipuuna mänty oli silti melkein sekundaa, koska tiheys ja lujuus eivät olleet lähelläkään sitä mitä hitaasti kasvaneessa puussa. Kotimaisista puista ainoastaan haapa taitaa sietää lannoitusta puun laadun siitä kärsimättä, koska puuaines on kauttaaltaan suunnilleen yhtä tiheää. Tietty jos kasvattaa mäntyä selluksi tai hakkeeksi niin väliäkös tuolla ...

Eikä saada. Shiva ei ole Intian viljelyn tuntija, vaan fanaattinen luomuaktivisti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0), jolle totuus ei ole ollenkaan niin rakas kuin luomu.
Vandana Shivan periaatteet kuulostavat merkittävästi luonnonläheisemmiltä kuin Monsanton periaatteet.
BBC Reith Lectures: Poverty & Globalisation (http://news.bbc.co.uk/hi/english/static/events/reith_2000/lecture5.stm)

Kulman kautta näin, mutta ei siinä mielessä, että tuloksena olisi suolaisuudessaan epäterveellinen ruoka. Eräs Intissa kehitetty öljykasvi kerää suolan lehtiinsä ja varteensa. Erikseen korjataan talteen öljysiemen ja sitten lehdet ja varret. Joista suola otetaan talteen. Ihminenhän tarvitsee suolaakin. Mutta maasta se hissukseen näin vähenee.
Mikä lie kyseinen kasvi ja mitä niille suolaisille kasvinosille korjuun jälkeen tehdään?
Suolaa ihminen saanee tavallisen ruoan mukana ihan riittävästi, joten lisäsuola ei välttämättä ole hyvä asia.

Quote
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko?
Jne. Tämä asia on perusteellisesti keskusteltu ja selitetty täällä toisella palstalla, otsikon Geenirehu tulee Suomeen? (http://augu.kapsi.fi/keskustelu/index.php?topic=12944.0) alla
Ehkä on selvitetty, mutta sitä oli sieltä perin vaikea löytää ...

Tässä Flavr Savr –tomaatissa kyse oli siitä, että sitä estettiin ihan oikeasti pilaantumasta, siltä ei vain näyttänyt. Monia muitakin tapoja on ihan oikeasti estää ruokaa pilaantumasta, kuten kerroimme äskettäin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=46) uutisissamme.
Niin niin, ruoan pilaantuminen on kuitenkin merkki siitä, että se kelpaa syötäväksi. Jos tomaatti säilyy päivästä, viikosta ja ehkä kuukaudesta toiseen keittiön pöydällä pilaantumatta niin voi mielestäni olla varma siitä, ettei sitä kannata syödä. En söisi kuukauden vanhaa kermakakkuakaan vaikkei siinä näkyisi mitään pilaantumisen merkkejä. Hyvä ja terveellinen vastaleivottu leipäkin homehtuu, jollei sitä kuivata tai anna sen kuivua. Jos leipä ei kuukaudessakaan ala osoittaa homehtumisen merkkejä niin väitän että on turvallisempaa ja terveellisempää jättää se syömättä.

Hassuin vastaani tullut esimerkki uutukaisista ruokateknologian tuotteista on rasvaton kerma ... ? Mitä ihmettä muuta kerma voi olla kuin rasvaa ja jos kermaksi nimitetyssä tuotteessa ei ole rasvaa, niin mitä ihmettä siinä on? Veikkaan ettei mitään syötäväksi kelpaavaa, siis ravinne- ja energiapitoista. Ravinteiden ja energian takia ihminenkin kai syö, miksi pitäisi syödä mitään mistä ei saa ravinteita tai energiaa?

[Tässä voisi heittää ”potut pottuina” ja väittää sinun sanoneen – vrt. glyfosaattikeskustelumme – että ruoka on parasta, jos se on heti, jo syntyessään pilaantunutta … :)]
Riippuu vähän siitä mitä pilaantumisella tarkoittaa ja miten ruoka pilaantuu. Liharuoan ystävän kuulin kerran väittävän, että vaikka kala on parasta tuoreena niin parhaan ja mehukkaimman pihvin saisi sellaisesta lihasta joka on jo alkanut pilaantua.

”Kultainen riisi” jaetaan ilmaiseksi eikä se mitenkään edellytä suurtuotantoa.
Miksi ihmeessä pitäisi jakaa ilmaiseksi keinotekoista riisiä kun voisi jakaa ilmaiseksi sellaista ravintoa, jossa ne tarvittavat ravintoaineet ovat luonnostaan? Välillä en vain ymmärrä ...

Se on jo syötävää, sitä syötetään eläimille. Sen on hyvä olla syötävää siksi, että puuvilla vie maailman viljelyalasta niin paljon. Siitä saisi proteiinit 500 miljoonalle ihmiselle.
Ei kai ihmisen ole tarvis syödä kaikkea samaa mitä lehmä voi syödä? Taaskaan en oikein ymmärrä ... mikä on se järkevä perustelu, jonka takia ihmisen pitää voida syödä puuvillaa, tai sen siemeniä edes? Eikö järkevintä olisi käyttää ne siemenet uuden sadon kylvämiseen?

[Yleisen kemiakaalikauhusi käsittelyn jätän nyt toisen kertaan]
Jotenkin oletin, ettet välttämättä kuitenkaan tarkoittanut käsitellä 'kemikaalikauhuani' ollenkaan, mutta varmuuden vuoksi kerron, että ihan milloin vaan ...
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.09.08 - klo:18:25
Tai Brasiliaan (http://www.pellervo.fi/maatila/mp2_06/brasilia_suora.htm). Tämä jo riittää suorakylvön ja asiaan liittyvän geemiteknikan perusteluksi.
No ei, sillä suorakylvö ja gmo-viljely ovat kaksi eri asiaa. Suorakylvössä on etunsa ja haittansa, eikä se sovellu kaikkialle, kaikille pelloille.

Gm-ajikkeet tehostavat suorakylvöä, se riittää perusteluksi. Suomi on hämmästyttävän pieni osa maailmaa, ja siinä suuressa maailmassa eroosio on valtava ongelma.

[Käsitellään tämä immuniteetti glyfosaatille toisaalla - jossa asiasta jo aloitettiin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=71.msg327#msg327)]

Quote
Mikä kiireen olisi saanut aikaan? [...]

Vaikkapa väestönkasvu. Nyt täytyy saada aikaan tuottavia lajikeita nopeasti.

Quote
Vandana Shivan periaatteet kuulostavat merkittävästi luonnonläheisemmiltä kuin Monsanton periaatteet.

Tässä linkki (http://augu.kapsi.fi/keskustelu/index.php?topic=673.0) siihen, mitä hänestä ajattelen, ja olen ennen keskustellut.

Quote
Mikä lie kyseinen kasvi ja mitä niille suolaisille kasvinosille korjuun jälkeen tehdään?

Suolaa ihminen saanee tavallisen ruoan mukana ihan riittävästi, joten lisäsuola ei välttämättä ole hyvä asia.]Mikä lie kyseinen kasvi ja mitä niille suolaisille kasvinosille korjuun jälkeen tehdään?

Suolaa ihminen saanee tavallisen ruoan mukana ihan riittävästi, joten lisäsuola ei välttämättä ole hyvä asia.

En nyt muista kasvia, se oli intialainen öljykasvi, mutta suola, joka imeytyy lehtiin, otetaan talteen - johan se sanoin - suola laitetaan pussiin jne. Nyt et halua ymmärtää, Kyllä suollaa tarvitaan - siitä tullut Intiassa joskus jopa riitaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suolamarssi). Suolaa käyttää teollisuuskin jne. Itse öljykasvin siemeneniin, joista tehdään ruokaöljyä, suollaa ei keräänny - onhan kyse "täsmäjalostuksesta"!

Ja maa puhdistuu - jatkossa siinä voi viljellä myös muuta. Myös muita sellaisia gn-kasveja on kehitetty, jotka "imevät" muita haitallisia aineita maaperästä.

Quote
Niin niin, ruoan pilaantuminen on kuitenkin merkki siitä, että se kelpaa syötäväksi. Jos tomaatti säilyy päivästä, viikosta ja ehkä kuukaudesta toiseen keittiön pöydällä pilaantumatta [....]

Nyt et taas halua ymmärtää. Siis kyse on siitä, että jokin todella säilyy paremmin kuin jokin toinen, ei vain näennäisesti. Esimerkki löytyy helposti vaikka suomalaisista omenalajikkeista (joita ei ole aikaansaatu uudella geenitekniikalla): "valkea kuulas" on maukas lajike, mutta se täytyy syödä melkeinpä heti omenapuun alla, kun taas eri "talviomenat", jotka siitä ovat saaneet nimensäkin, voivat säilyä joulupöytään asti. Ilnan mitään säilöntäaineita, jos siihen suuntaan vihjailit, niinkuin varmaan vihjailit.

Quote
”Kultainen riisi” jaetaan ilmaiseksi eikä se mitenkään edellytä suurtuotantoa.
Miksi ihmeessä pitäisi jakaa ilmaiseksi keinotekoista riisiä kun voisi jakaa ilmaiseksi sellaista ravintoa, jossa ne tarvittavat ravintoaineet ovat luonnostaan? Välillä en vain ymmärrä ...

Kun et halua. Ei täällä maailmassa päääasiassa "jaeta" ruokaa kuin pikkulapsille. Kultaistakin riisiä sitten viljellään, ei "jaeta". Siementäkään ei varmaan "jaeta", mutta hinnassa ei ole lisäkuluja patenteista ym. Jos tarvittavan a-vitamiinin lapset saavat jo perusruoastaan - siellä riisialueilla - merkistsee se huomattavaa parannusta ravintoon.

Quote
Se on jo syötävää, sitä syötetään eläimille. Sen on hyvä olla syötävää siksi, että puuvilla vie maailman viljelyalasta niin paljon. Siitä saisi proteiinit 500 miljoonalle ihmiselle.
Ei kai ihmisen ole tarvis syödä kaikkea samaa mitä lehmä voi syödä? Taaskaan en oikein ymmärrä ... mikä on se järkevä perustelu, jonka takia ihmisen pitää voida syödä puuvillaa, tai sen siemeniä edes?

Se, että siinä on arvokasta proteiinia. Jonka lehmä saa muutoinkin, halvemmalla. Jopa lehmälle tämä tuotteen luontainen myrkky on haitallinen. Jonka proteiinin tuottaminen muutoin, esim. lihantuotannnon kautta, tulee ihmisenkin kannalta kalliiksi. Intialaiset eivät edes näitä lehmiään syö ... Josta proteiinista on huutava puute. Kuten viljelymaastakin, minkä asian luomuihmiset aina niin helposti unohtavat.

Kultainen riisi tai tämä myrkytön gossypol (http://en.wikipedia.org/wiki/Gossypol) eivät varmasti tule koskaan menestystuotteiksi suomalaiseen marketiin, se on selvä, mutta niillä voi olla suuri merkityksensä kehitysmaiden ruoan laadun parantamisessa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 21.10.08 - klo:17:00
Ruotissa on ilmestynyt hyvä populaari yhteenveto siitä, mitä jo yksin v. 2007 saavutettiin geenitekniikan alalla, ja siitä löytää varmasti lisää perusteluja sille, miksi GM on hyvä asia:

Genteknikens utveckling 2007 (http://forskarbloggen.typepad.com/forskarbloggen/files/genteknikens_utveckling2007.pdf)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.01.09 - klo:18:45
Tieteen pävien yhteydessä 9.1.2009 (on tainnut ehkä viimeistellä myöhemmin - mutta se ei ole lainkaan haitta!) Jussi Tammisola on kehittänyt tästä aiheesta

erinomaiset kalvot (http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/TP090109.pdf)

jotka tuossa ovat pdf-muodossa. Tuo satsi on aika nopeasti katsottavissa, ja kuitenkin siitä saa oikein hyvän yhteenvedon, vastauksen otsikkomme kysymykseen:miksi GM on hyvä asia?

(Vinkki: pdf-muodossa saattavat nuo "kalvot" olla helpommin katsottavissa, jos vähentää kokoa n. 50-65 prosenttiin. Jos ne printtaa, 6 "kalvoa" mahtuu hyvin yhdelle sivulle vaakaan ja teksti on vielä isoa)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Matti Pekkarinen on 27.01.09 - klo:10:29
Onpa tosi tuhti paketti Jussilta tuo Heikin suosittelema "erinomaiset kalvot". Minäkin suosittelen.
Matti
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.01.10 - klo:08:51
Viitaten uutiseemme 15.12.2009 (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=112). Tuo hyvä uutinen ei edes riitä!

Onko tässä seuraavan vihreän vallankumouksen alku?

Aina täytyy todellakin olla jäitä mukana, hattuun pantavaksi, mutta jos tämä on totta, niin se on mahtavan hyvä uutinen, ihmisten ja luonnon kannalta. Tässä kerrotaan toisesta uudesta, typpeen liittyvästä asiasta;

The Economist: The new NUE thing (http://www.economist.com/theworldin/displaystory.cfm?story_id=14742733)

Firma nimeltä Arcadia Biosciences väittää kehittäneensä bioteknisen keksinnön, jolla viljelykasvien typenkäytön tehokkuutta parannetaan niin, että samaan satoon tarvittaisiin vain puolet siitä typestä kuin ennen – tai samalla typellä saataisiin 25% suurempia satoja.

Onnistuneita testejä olsi tähän mennessä tehty ainakin riisillä ja vehnällä. Käyttöön (”kaupallistettavissa”) keksintö olisi firman mukaan jo v. 2012.

Tuloksena olisi tietysti:

-   halvempi ruoka
-   vähemmän painetta koskematonta luontoa kohtaan
-   puhtaammat vesistöt
-   ja vieläpä vähennystä nk. kasvihuonekaasuissakin

Ja tämä onnistuu, niin silloin kyllä bioteknologian fanaattiset vastustajat – meinasin sanoa ”sulkevat suunsa”, mutta taitaa olla niin päin, että heiltä jää suu auki!

(Tämä keksintö ei ole sitten sama asia, kuin typensidontakyvyn siirtäminen vehnään tai riisiin – jota sitäkin kyllä on tutkittu)

Mutta siis yhteensä: jos molemmat uutiset olisivat totta, eli

a) typpeä valmistettaisiin halvemmalla ja
b) sitä tarvittaisiin vain puolet entisetä

niin mistä muusta kuin "vallankumouksesta" voisi silloin puhua?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.12.11 - klo:05:13

Tämä keskustelu on jäänyt vähemmälle, melkeinpä unohtunut, mutta onneksi nyt Vihreä Lanka muistutti meitä, kertomalla parista uudesta GM-sovelluksesta, eläinjalostuksen puolella ...

Geenimuuntelu leviämässä ruuantuotantoon (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/geenimuuntelu-levi%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-ruuantuotantoon)

... ja yhdestä vanhasta, eli "enviropig"-siasta, joka käsittelisi fosforinsa tehokkaammin, ja aiheuttaisi näin vähemmän päästöjä vesistöihin.

Kiinassa on lehmän kanssa siis onnistuttu noin. Mutta Suomessa, hyvästä alusta huolimatta, masennuttiin kesken kaiken, ja Huomen-lehmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Huomen-lehm%C3%A4) tarinasta tuli lopulta surullinen. (Muistan, kun Huomen teurastettiin, niin yhdistys - periaatteellisista syistä ja/tai piruuttaan - lähetti kysymyksen, olisiko siitä saanut ostaa kimpaleen lihaa omaan pakkaseen. Ei saanut, Huomen täytettiin, osin hävitettiin "ongelmajätteenä").

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 13.12.11 - klo:19:17

Greenpeace ym. on ollut huolissaan siitä, miten puunjalostusteollisuuden tropiikissa suosimat eukalyptus-puupellot leviävät.
 
Nyt, kun on tehty tällainen keksintö …
 
Futuragene to Test Brazil Energy Tree That Grows 30% Faster (http://www.bloomberg.com/news/2011-12-08/futuragene-to-test-brazil-energy-tree-that-grows-30-faster.html)

… eli eucalyptus-puun GM-lajike, joka kasvaa 30% nopeammin, niin eikö Greenpeacen ym. pitäisi olla suunnattoman iloisia? Sehän merkitsee, että sama puumäärä voidaan tuottaa pienemmällä alueella, ja on vähemmän houkutusta raivata oikeata, varsinaista sademetsää.
 
Mutta - jos vanhat merkit paikkansa pitävät -  Greenpeace ym. eivät tule osoittamaan suosiotaan asialle. Vielä emme tiedä, mitä huomauttamista he tästä lajikkeesta löytävät, mutta melko lailla varmaa on, että löytävät.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.01.12 - klo:18:52

Se kuivuutta kestävä maissilajike, josta kerroimme uutisessamme v. 2008 (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=37), näyttää suurin piirtein pysyneen aikataulussaan, eli olisi nyt hyväksytty USA:ssa kaupalliseen levitykseen, vaikka kenttä- tai tilakokeiluja vielä jatketaankin:
 
USDA clears first drought-tolerant biotech corn (http://www.agri-pulse.com/USDA_drought_tolerant_biotech_corn_12212011.asp)

Tämä lajike voi hyödyttää sekä Afrikan pienviljelijää että Iowan ökytilallista!
 
Eri asia on sitten, koska se tulee kehitysmaihin saataville - ja mitä EU tekee ...

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.08.12 - klo:18:55
GM-kriitikot - mm. tämä Kuusipalo - ovat väittäneet, että GM-viljelyllä ei ole pystytty paljonkaan nostamaan viljelykasvien perussatoja. He ovat osittain olleet oikeassakin, kun kehitystyö on kohdistunut usein asioihin, jotka parantavat korjuuseen saatavaa satoa. Eli tuholaiskestävyyteen jne.

Nyt kuitenkin on julkaisu tällainen huima keksintö Australiassa, jonka avulla voidaan nostaa vehnäsatoja 30 prosenttia:

Super-yielding wheat may solve food crisis (http://junkscience.com/2012/08/05/super-yielding-wheat-may-solve-food-crisis/)

("Supertuottava vehnä saattaa ratkaista ruokakriisin")

No, ei varmasti ratkaise tätä nykyistä kriisiä, mutta pitemmällä tähtäimellä tässä on taas esimerkki siitä - että GM on hyvä asia!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.12 - klo:17:50
 
Joka tapauksessa - vaikka myöhemmin ehkä uutisessamme mainitulla keksinnöllä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=230) voisi olla vaikutusta asiaan - kuivuudenkestävä maissi tulee nyt muutamassa kuukaudessa markkinoille:
 
Drought-tolerant seed entices weary farmers (http://www.desmoinesregister.com/article/20120829/BUSINESS01/308290050/Drought-tolerant-seed-entices-weary-farmers?News&nclick_check=1)
 
Näillä lajikkeilla ei kuivuuden aiheuttamia satomenetyksiä kyllä vielä estetä, mutta selvästi vähennetään. Näistä olisi ollut hyötyä USA:lle - ja maailmanmarrkkinoiden kautta - maailmalle jo tänä kesänä.
 
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 04.10.12 - klo:18:15

Jostain tälaisesta asiasta ....

Ratkaisu maitoallergiaan: Geenimuunneltu lehmä (http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/talous/ratkaisu_maitoallergiaan_geenimuunneltu_lehma?ref=lk_3t)

... on suunnattomasti enemmän hyötyä lapsille kuin luomupuurosta kolme kertaa viikossa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=239).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Tarkkailija on 06.10.12 - klo:21:19
AllAfrica.com tarjoaa tällaista uutista asian tiimoilta:

Ghana: Genetically Modified Foods Are Safe to Eat - Scientist (http://allafrica.com/stories/201210051769.html)

Ja sitten on se uutisen kommenttiosion pakollinen osuus lahjottuine tiedeyhteisöineen, lääkäreineen jne...  ;)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.11.12 - klo:18:55

Seralini sai hiirensä hengiltä GM-maissilla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=651.0) (ehkä tarvitsi siihen vielä vähän glyfosaattia), mutta tämä tutkimusryhmä huomasi, että:

Geenimuunneltu tomaatti onkin verisuonilääke (http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/geenimuunneltu+tomaatti+onkin+verisuonilaake/a850631)


 
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 28.12.12 - klo:08:44

Tämän uutisen mukaan ...

U. N. Clean Development Mechanism Approves Arcadia Biosciences Methodology, Links Carbon Credits to Crop Genetic Improvements for First Time (http://www.arcadiabio.com/news/press-release/un-clean-development-mechanism-approves-arcadia-biosciences-methodology-links)

... kyseinen firma olisi kehittännyt muuntogeenisiä viljalajikkeita, joilla saadaan sama tuotto huomattavasti vähemmällä typpilannoitteella.

Ja tämä asia olisi hyväksytty nyt YK:n puhtaan kehityksen mekanismin (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39779&contentlan=1&culture=fi-FI) piiriin.

Lajikkeiden käytön katsotaan vähentävän dityppioksidin eli ilokaasun (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilokaasu) päästöjä ilmakehään.

Viimeistään tässä vaiheessa olisi siis vaikka ilmastonmuutoksesta huolestuneen syytä tarkistaa kantaansa GM-tekniikkaan nähden.

Keksintö (ja tuotekehitys) on tietysti arvokas jo siinä, että se reipaasti vähentää typpilannoituksesta aiheutuvia kuluja (olivat lannoitteet sitten teollisia tai luomulannoitteita), jolla asialla erityisesti kehtitysmaissa on iso merkitys, joka tapauksessa. Siten asia ei ole edes ristiriidassa kehitysmaiden vaurastumistavoitteen kanssa, vaan nk. "win-win"-asetelma. 
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Ville Aarnikko on 04.01.13 - klo:14:21
Mark Lynas on nähtävästi tullut järkiinsä:

http://www.slate.com/blogs/future_tense/2013/01/03/mark_lynas_environmentalist_who_opposed_gmos_admits_he_was_wrong.html

Quote
I want to start with some apologies. For the record, here and upfront, I apologise for having spent several years ripping up GM crops. I am also sorry that I helped to start the anti-GM movement back in the mid 1990s, and that I thereby assisted in demonising an important technological option which can be used to benefit the environment.

As an environmentalist, and someone who believes that everyone in this world has a right to a healthy and nutritious diet of their choosing, I could not have chosen a more counter-productive path. I now regret it completely.

So I guess you’ll be wondering—what happened between 1995 and now that made me not only change my mind but come here and admit it? Well, the answer is fairly simple: I discovered science, and in the process I hope I became a better environmentalist.

Mahtava juttu, "sisältäpäin" tuleva julkinen kääntyminen on monille paljon tehokkaampaa kuin tutkijoiden kannat asiaan.

Koko tekstin voi lukea täältä:

http://www.marklynas.org/2013/01/lecture-to-oxford-farming-conference-3-january-2013/
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 05.01.13 - klo:18:40

Tuo kirjoitus on todellakin loistava: omakohtainen, tosi, hyvällä tavalla retorinen, kaunis.

Olisiko aika lisätä käännösartikkeliemme määrää? Taidanpa kysyä Lynasilta tähän luvan.

Tuntuu jopa nöyryyttävältä, että en asiaa olisi itse pystynyt sanomaan parennin!

(Kiitos tästä vinkiistä/inkistä, Ville)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 12.02.13 - klo:19:48

WWF asettui  metsäraportissaan (http://www.wwf.fi/mediabank/4024.pdf) varovasti - nk. varovaisuusperiaatteen mainiten, mutta kuitenkin - geenimuuntelun hyväksyvälle kannalle (s. 23)

Vihreä Lanka ei katsonut tarpeelliseksi mainita siitä:

 Paperiko historiaa? Raportti povaa kulutuksen kaksinkertaistumista (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/paperiko-historiaa-raportti-povaa-kulutuksen-kaksinkertaistumista)

Mutta mainitsi kyllä siitä, että WWF suositti plantaasimetsien pinta-alan kasvattamista lähes kaksinkertaiseksi.

Eli juuri sitä samaa periaatetta, mitä täällä on suositeltu peltojen osalta. Otetaan tarvitsemamme tehokkaasti, pieneltä alalta, ja varsinainen luonto jätetään sitten rauhaan.

***

Muuntogeenisistä puista oli täällä enemänkin juttua ennen v. 2007 palvelinkatastrofiamme. Yritän etsiä vanhaa aineistoa esille.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.02.13 - klo:09:30
Bjørn Lomborg kysyy kirjoituksessaan ...

A Golden Rice Opportunity (http://www.project-syndicate.org/commentary/the-costs-of-opposing-gm-foods-by-bj-rn-lomborg)

... ovatko "kultaisen riisin" vastustajat (Greenpeace, Naomi Klein, Vandana Shiva ...) osasyyllisiä 8 miljoonan lapsen kuolemaan, tämän 12 vuoden aikana, jolloin he ovat onnituneet jarruttamaan sen käyttöönottoa.

No, artikkelissa kerrotaan myös hyvä uutinen, nyt kyseinen lajike on lopulta saatu tuotantoon Filipiineillä. Artikkeli analysoi muutenkin asian vaiheita.
 
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 05.04.13 - klo:17:11

Valitettavasti "kultaisen riisin" asia ei - Guardianin tämän uutisen ...

After 30 years, is a GM food breakthrough finally here? (http://www.guardian.co.uk/environment/2013/feb/02/genetic-modification-breakthrough-golden-rice)

... 13.3.13 päivityksen mukaan etene kuitenkaan niin nopeasti, vaan toteutuu Filippiineillä aikaisintaan ensi vuonna: 

Quote
• This article was amended on 13 March 2013. Originally it said that golden rice would be in given to farmers in the Philippines "in a few months". It is still undergoing a registration process and may not be released until next year at the earliest.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Ville Aarnikko on 05.04.13 - klo:17:32
Tässä tuore (6.2.2013) suomenkielinen luento geenimuuntelun perusteista ja mahdollisuuksista, luennoitsijana kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistolta:

http://www.youtube.com/watch?v=DwVK33jxx8Y

Mm. kohdasta 36min 29sek alkava osio "Onko geenitekniikka vaarallista?" saattaa kiinnostaa palstan lukijoita tai muuten vaan aiheesta kiinnostuneita.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 28.06.13 - klo:22:08

Jos nyt on keksitty näin …

 The Gene That Encodes Resistance to Wheat Stem Rust Race Ug99 discovered and Characterised in a Wild Wheat Relative (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/06/the-gene-that-encodes-resistance-to.html#!/2013/06/the-gene-that-encodes-resistance-to.html)

… vehnän sukulaiskasvista geeni, jolla vehnä saataisiin vastuskykyiseksi tätä ikävää Ug99-kasvitautia vastaan, niin geenitekniikkaa tarvitaan, jotta kyllin nopeasti saadaan kehitettyä ja levitettyä tuollainen vehnälajike tarvitsevien käyttöön.

Kuten D. Tribe tuossa huomauttaa, nyt on olemassa suuri riski, että tässä vääränlainen "varovaisuusperiaatteen" soveltaminen aiheuttaisi suurempia haittoja kuin mitä siitä olisi oletettavaa hyötyä.  Jos nimittäin vaaditaan erittäin pitkäaikaisia seurantatutkimuksia esim. tämän tulevan lajikkeen suhteen - niin samaan aikaan UG99 ehtii tuhota vehnäpellot.

Tuosta kasvitaudista tässä suomenkielinen linkki  …

 Tappajasieni uhkaa Aasiaa nälänhädällä (http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/tappajasieni+uhkaa+aasiaa+nalanhadalla/a64416)

… ja tässä englanninkielinen wiki-artikkeli (http://en.wikipedia.org/wiki/Ug99).

Norman Borlaug muuten ehti varoitella tästä taudista jonkin aikaa ennen kuolemaansa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.07.13 - klo:06:39

Tällainen ikävä sitrushedelmäpuita vaivaava tauti huanglongbing (http://en.wikipedia.org/wiki/Huanglongbing), vihertymistauti, on nyt iskenyt myös Pohjois-Amerikkaan. Se on jo levinnyt muille mantereille, Australiaa ja Eurooppaa lukuun ottamatta.

New York Timesin mukaan saattaa olla niin, että appelsiinin pelastamiseksi on lopulta turvauduttava geenitekniikkaan:

A Race to Save the Orange by Altering Its DNA (http://www.nytimes.com/2013/07/28/science/a-race-to-save-the-orange-by-altering-its-dna.html?partner=rss&emc=rss&_r=2&)

Tautia ei osata parantaa. Vastustuskykyistä lajiketta ei ole appelsiineista löytynyt, laajoista etsinnöistä huolimatta. Mutta alustavasti on huomattu, että vastustuskykyä saadaan lisättyä parilla geenillä, jotka on otettu - pinaatista.

Jos asia näin menee, tulevaisuudessa luomuappelsiinia haluava - syö omenaa.

Mutta miten tauti sitten leviääkin, kannattaa ehdottomasti nyt rivakasti jatkaa tätä vastuskykyisen lajikkeen kehittämistyötä - ihan jo varovaisuusperiaatteen takia!  ;D

Entä Eurooppa?  Tuntuisi aika epätodennäköiseltä, että sekään pitemmällä tähtäimellä tältä taudilta säästyisi. Euroopan parlamentissa onkin jo esitetty asiasta kysymys (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+E-2013-006083+0+DOC+XML+V0//EN&language=fi) komission vastattavaksi.
_________

Aamulehti kertoi taudista suomeksi viime vuonna:

Miten käy sitrushedelmien? Pelättyä huanlongbingia löytyi Kaliforniasta (http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194732175371/artikkeli/miten+kay+sitrushedelmien+pelattya+huanlongbingia+loytyi+kaliforniasta.html)

Muita suomenkielisiä uutisia en netistä löytänyt.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 30.07.13 - klo:06:56

On asiasta muutama uutinen, joissa taudin nimeä ei mainita:
http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/61041-mystinen-tauti-vaivaa-appelsiineja-pinaatin-geeneista-etsitaan-apua

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.07.13 - klo:07:33
Taudin nimeä (huanglongbing) ei taidettu mainita New York Timesissakaan, mutta mistään "mystisestä taudista" (Uuden Suomen otsikko) ei kyllä ole kysymys, jos tauti on kuvattu jo vuonna 1929.

Onkohan taudilla suomenkielistä nimeä, ja jos on, niin mikä se on?

Tämän taudin kanssa luomuviljely joutuu muuten välittömästi ahtaalle (jatkaen vähän yli aiheen): tautiahan levittää tietty hyönteinen, ja jos tautia havaitaan, eräs keino on yrittää myrkyttää nuo hyönteiset pois kulmakunnilta. Siinä sitten enemmän tai vähemmän pakotetaan kaikki viljelijät mukaan talkoisiin, takapiha- ja luomuviljelijöitä myöten, jos tauti uhkaa levitä isoille kaupallisille tiloille (miljoonien vahingoin). Löysin tuolta jonkun piirikunnan tai vastaavan kokouskutsun (Kaliforniassa), jossa kokousaiheena olivat tällaiset myrkytystalkoot (valitettavasti hukkasin osoitteen).

Tuosta myrkytyksestäkään ei ole apua pitkäksi aikaa, se täytyy uusia aika pian. Jolloin se ei jo hintansa (150$ per eekkeri) vuoksi ole kehitysmaiden viljelijöiden ulottuvilla. Jotain luomumyrkkyjä asiaan on kehitetty, mutta ne ovat - yllätys, yllätys - tehottomia.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 05.08.13 - klo:11:54
Pieni yllätys, ettei tähän Hesarin juttuun ole liitetty tavanomaisia varoituksia:

http://www.hs.fi/tiede/Luonnon+siivouspalvelu/a1375414259479
Quote
Geenimanipuloidut kasvit pystyisivät imemään tienpientareille päätyvät jalometallit itseensä. Metallit saataisiin helposti talteen, kun kasvit jauhettaisiin. Tällaisia kasveja kehitetään Yorkin yliopistossa Englannissa. Ympäri maailmaa kehitetään myös bakteereja ja leviä, jotka poistaisivat saasteita vedestä ja maaperästä. Ne voisivat imeä viemärijätteestäkin kullan ja muut metallit tehokkaasti talteen, eikä metallien liottamiseen tarvitsisi käyttää ympäristölle haitallisia happoja ja syanidia.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.09.13 - klo:18:03

Jussi Tammisolalta on tullut tuore katsaus biotekniikan hyödyistä ja tutkimuksen tilanteesta, eli hänen luentonsa Viikissä 11.9.2013:

"Plant biotechnology solutions to global questions" (http://geenit.fi/JAL504jt2013.pdf) 

(82 kalvoa, pdf)

... eli kasvibioteknologian ratkaisut maailmanlaajuisiin kysymyksiin (ongelmiin).

Se on valitettavasti englanniksi, joka usean kohdalla - lasken itseni mukaan - haittaa hiukan asian omaksumista. Lähetin ystävälleni Jussille mailin, jossa kiitin ja vihjaisin, ettei kukaan panisi pahakseen, jos sama esitys olisi suomeksi. Mutta se on toki oma (isokin) työnsä, joten vaatia ei tietystikään sovi!

Ko. kalvot ovat kuitenkin tiivis yhteenveto, joten ne kannattaa "kahlata" läpi, vaikka ei ihan kaikkea ymmärtäisikään.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 19.09.13 - klo:20:55
Tässä juttu Suomenmaa-lehdestä, jossa keskustan Sirkka-Liisa Anttilan osuuden jälkeen on asiaa:

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/geenimuunneltu_ruoka_ei_katoa_lautasilta_6554016.html#6553842.jpg

Petter Portinin juttu on hyvä tiivistelmä gm-nykymenetelmistä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/TS270713Port.pdf

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 20.09.13 - klo:16:05
Eilen torstaina 19.9.2013 käytiin eduskunnan kyselytunnilla laaja gmo-keskustelu, jossa perussuomalaiset ja kepulaiset ja demarit ja kokoomuslaiset (muut ei käyttäneet puheenvuoroja) kiivaasti vastustivat gmo-tuotteita. Ei näytä koko eduskunnassa olevan ketään, joka tietäisi asiasta tieteelliseen tietoon perustuvia faktoja. Koko keskustelu on jo eduskunnan sivuilla:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_85_2013_89_p.shtml
N:o 89 Geenimuunneltujen kasvien viljelyriskien
välttäminen
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.09.13 - klo:20:22
Bertold Brechtiä vähän muunnellen:

miten sitä voisi äänestää ... itsensä johonkin toiseen kansaan?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.13 - klo:18:26
Tässä Jussi Tammisolan haastatteluun perustuvassa Jaakko Koivulan artikkelissa Järki-lehdessä on aineksia moneenkin keskusteluaiheeseemme, mutta linkataan se nyt vaikka tänne:
 
Geenimuuntelun puolustuspuhe (http://jarkilehti.fi/2013/09/geenimuuntelun-puolustuspuhe/)

Lainataan tähän nyt yksi kohta:

Quote
Loppuun voi ottaa ajankohtaisen esimerkin vakaumuksellisen geenivastustamisen vaikutuksista. Satu Hassi kirjoitti kesäkuussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=77.msg4167#msg4167) huolestuneen kolumnin siitä, kuinka yhä useammat suomalaiset syövät geenimuunnellulla rehulla syötettyä sikaa. Luonnon kannalta tämä on äärimmäisen hieno asia, joten luulisi Hassin vihreänä olevan enemmänkin innoissaan asiasta.

GM-soija on moninkertaistanut kyntämättömän viljelyn Argentiinassa ja Pohjois-Amerikassa. Kyntämätön viljely taas johtaa todella voimakkaaseen eroosion vähenemiseen, maan eliöstön runsastumiseen ja maan hiilensitomiskyvyn parantamiseen. Tästä kaikesta on vertaisarvioitua tieteellistä näyttöä niin paljon kuin vain jaksaa siteerata.
(linkki HJ)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Tarkkailija on 24.09.13 - klo:11:59
Juuri on menossa eduskunnassa gmo-seminaari ja ainakin esitteen mukaan kyse on aika masentavasta tapahtumasta:

http://ruokacentria.com/wp-content/uploads/2013/09/GMO-seminaari-lis%C3%A4tietoa.pdf

Onko siellä puhumassa joku, joka oikeasti tietäisi asiasta yhtään mitään, vaan meneekö taas ihan luomun piilomainonnan puolelle?

Aika surullista vielä huomata, että arvoisa kansanedustaja Anne Kalmari on ottanut pohjustusta asiaan Gmo vapaa Suomi - huuhaaryhmän sivuilta, joten tällä tasolla maamme kerma asioista päättävät.

Mutta mehän ne sinne on äänestetty, joten ei voi valittaa, ennen kuin seuraavissa vaaleissa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 24.09.13 - klo:19:36
Tähän mennessä Kalmari on saanut julkisuutta aktiolleen vain puolueensä lehdessä Suomenmaassa:

”Jättiyhtiöt käärivät voitot gm-kasveista” (http://www.suomenmaa.fi/politiikka/j%C3%A4ttiyhti%C3%B6t_k%C3%A4%C3%A4riv%C3%A4t_voitot_gmkasveista_6564182.html)

Ilmeisesti keskustelutilaisuudessa oli kriittisiäkin ääniä, koska asia lopulta näyttää hänelläkin lässähtäneen tähän:

Quote
KALMARIN mielestä kuluttajalla pitää olla mahdollisuus ostopäätöksillään ottaa kantaa muuntogeenisten kasvien viljelyyn, vaikka muuntogeenistä ainesta olisi käytetty tuotteessa ainoastaan välillisesti.

– Vain pakkausmerkintä varmistaa kuluttajan tiedonsaannin, Kalmari muistuttaa.

– Olivatpa ostopäätöksen perusteet mitkä tahansa, ovat ne yhtä hyväksyttäviä. Joku voi tehdä päätöksensä eettisestä, vakaumuksellisesta, ympäristöön liittyvästä tai vaikkapa hinta- tai tunnesyistä.
(lihav. HJ)

Hänen puolueensäkaan (eikä ko. lehti) ei muuten näytä olevan suinkaan selkeästi hänen takanaan tässä GMO-epäluulossa - mikä on hyvä merkki! Yksi syy siihen voi olla se, että puoluetoverit tietävät oikean vastauksen hänen kysymykseensä:

"Onko viljelijä missään saanut taloudellista etua geenimuunnelluista kasveista?"

Vastaus siihenhän on selkeä: kyllä! Millään muulla tavalla ei ole selitettävissä GMO-lajikkeiden saavuttama n. 10 prosentin osuus (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=213) maailman peltoalasta.

Paitsi tietysti sillä "tyhmän maajussin teorialla".
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 26.09.13 - klo:17:11
Eduskunnan lähiruokakerhon 24.9.2013 järjestämästä tilaisuudesta kerrotaan tällä sivulla https://www.facebook.com/pages/GMO-Free-Finland/339613096154403 seuraavasti:

Quote
GMOFree Finland Summit, organized by Helena Lumme and Mika Manninen, brings together members of Parliament, business leaders, manufacturers and growers.
The GMO-Free Finland Summit brings together members of the Parliament, business leaders, food manufacturers and growers to discuss what GMO-free Finland means for the Finnish economy, and for food and beverage companies in particular. The summit is arranged by Real Food Partners, and members of the Parliament Anne Kalmari and Pekka Haavisto.

Maaseudun Tulevaisuus (25.9.2013, s. 10) julkaisi paperilehdessä puolen sivun jutun tilaisuudesta. Siitä käy ilmi, että Lumme ja Manninen myivät ennen Raision kaurajuomia Yhdysvaltoihin mutta nyt yhteistyö on päättynyt. He ilmeisesti omistavat tuon Real Food Partners –yrityksen:
http://realfoodpartners.com/wordpress/#company

Tilaisuudesta on raportti myös täällä:
http://www.makuja.fi/artikkelit/1810336/ajankohtaista/tassako-seuraava-ruokahitti-ja-suomen-tuleva-vientivaltti/

Quote
Gary Hirshberg on arvostettu yhdysvaltalainen luomuruokayrittäjä ja GMO-ainesosien ilmoittamista pakkauksissa vaativan Just Label It -järjestön perustaja. Hirshberg oli puhumassa Suomen eduskunnassa syyskuun 24. päivä järjestetyssä GMO-vapaa Suomi -kokouksessa, jonka järjesti RealFoodPartners, pohjoismaisia elintarvikkeita USA:n markkinoille lanseeraava yritys.

Siis lähiruokakerho järjesti vai tuo vientiyritys järjesti ko. tilaisuuden? Eduskunnan lähiruokakerho onnistuttiin valjastamaan kaukoruokafirman valtameren taakse suuntautuvan viennin markkinoijaksi?

Hirshbergin luomuruokayritys muuten oli  Food, Inc. -filmin merkittävä rahoittaja.

***********

MT:n jutussa myös kerrotaan, että ajatus siitä, että Suomen pitäisi julistautua GMO-vapaaksi vyöhykkeeksi sai tukea jokaiselta kahdeksalta eduskuntapuolueelta.

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.09.13 - klo:18:42

Ruokatieto taas kuvaa täällä kerrotun (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=300) Anne Kalmarin järjestämän eduskunnan keskustelun näin:

Suomea ehdotetaan taas gmo-vapaaksi alueeksi (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/suomea-ehdotetaan-taas-gmo-vapaaksi-alueeksi)

Siitä selviää, että vaikka Kalmari ja osa paikalla olleesta väestä oli hyvinkin innostunut asiasta, osa sitten taas ei sitä ollut.

Ikävä oli uutisen tieto:

Quote
Kaikki eduskuntaryhmät ottivat seminaarissa kriittisen kannan muuntogeeniseen ruokaan ja sen tuotantoon.

Mutta sitten:

Quote
Gm-viljelyn mahdollisuutta halusivat pitää auki tutkijat ja tuottajajärjestö MTK. Muuntogeenisten ja perinteisesti jalostettujen lajikkeiden rinnakkaiselon kannattajat pelkäävät, että gmo-vapaus jättäisi Suomen tieteen takapajulaksi.

Olikohan tämä henkilö pukeutunut mustaan viittaan ja Zorro-naamioon :D, vaikea sanoa, mutta hänen henkilöllisyyttään ei kuitenkaan uutisessa kerrota:

Quote
Helsingin yliopiston biotekniikan tutkija kritisoi sitä, ettei seminaariin puhujaksi ollut otettu yhtäkään biotekniikan asiantuntijaa. Hänestä kuluttaja voi päättää käyttää tai välttää gm-ruokaa eettisin perustein, mutta gmo:ita koskevien poliittisten päätösten pitäisi perustua pelkästään tieteeseen.

Usko Suomen vientimahdollisuuksien suhteen GMO-vapaana leijui tilaisuudessa ilmeisen vahvana. Ja todellakin, eiköhän niitä mahdollisuuksia asiassa olekin. Kilpailijanahan ei ole (Espanja poislukien) kuin muu EU.

Tämä on tämän valinnanvapauden kannalta tärkeä tieto:

Quote
Gmo-vapaa –merkinnän oikeutuksesta ruokapakkauksissa on viime aikoina puhuttu Suomessakin. EU:ssa ei ole määritelty yhteisiä kriteerejä ”tuotettu ilman geenitekniikkaa” tai ”gm-vapaa” –merkinnälle. Eviran mukaan vapaaehtoinen merkintä on sallittu, kunhan se todistettavasti pitää paikkansa.

Evira ei varmaan itsestään selvyytenä ole tuonut esille, että terveysväitteitä ei tällaiseen merkintään saa liittää.

***

Lopulta sitten annettiin "todistaa":

[Hirshbergin mukaan:]

Quote
Iowan osavaltion yliopiston viljelytutkimuksessa on vuodesta 1998 lähtien verrattu muuntogeenisen, tavanomaisesti viljellyn maissin ja perinteisesti jalostetun luomumaissin satotasoja ja tuottavuutta. Vuonna 2011 julkaistun tuloksen mukaan luomumaissi on tuottanut keskimäärin suuremman ja proteiinipitoisemman sadon, paremman taloudellisen tuloksen sekä parantanut samalla maaperän viljelykuntoa.
(lihav. HJ)

Eli näin myös Iowan yliopiston mukaan Suomen ja Ruotsin luomuviljelijöiksi ovat valikoituneet ammattialansa surkeimmat poropeukalot.
i
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 26.09.13 - klo:19:14
Se kritisoija pääsi ääneen vasta keskusteluosuudessa ja oli Milla Pietiäinen:
http://m.mt1.fi/Luetuimmat/_feed_politiikka-ja-talous_tutkija-hillitsee-poliitikkojen-intoa-gm-vapaasta-suomesta-1.47567?related=true
Quote
Tutkijatohtori Milla Pietiäinen Helsingin yliopiston biotekniikan yksiköstä totesi yleisökeskustelussa, että tilaisuuteen olisi pitänyt ottaa alustajaksi myös kasvibiotekniikkaa tunteva tutkija.

”Alustuksissa oli nyt osin jopa vääriä käsitteitä. On oikein, että viljelijä saa päättää tunteella mitä viljelee, mutta poliitikkojen päätösten on perustuttava tieteeseen.”

Pietiäinen kysyi, saisiko Suomeen tuoda muuntogeenisiä tuotteita, jos Suomi julistautuisi gm-vapaaksi. Lähes kaikki maailman puuvilla on muuntogeenistä. Soijasta 80 prosenttia
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 27.09.13 - klo:18:22
Usko Suomen vientimahdollisuuksien suhteen GMO-vapaana leijui tilaisuudessa ilmeisen vahvana. Ja todellakin, eiköhän niitä mahdollisuuksia asiassa olekin. Kilpailijanahan ei ole (Espanja poislukien) kuin muu EU.

Tässä asiassa tuli nyt tehtyä asiavirhe. Tosiasiassa muuntogeenisiä lajikkeita viljellään Espanjan lisäksi neljässä muussakin EU-maassa. Ainakin vähän.

Mutta eikö se anna uutta pontta Kalmarin ym. visioille? EU:ssa potentiaalisia kilpailijoita tällä "gmo-vapaa" -linjalla olisi enää 22 maata!  8)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 27.09.13 - klo:18:32
Quote
Tutkijatohtori Milla Pietiäinen Helsingin yliopiston biotekniikan yksiköstä totesi yleisökeskustelussa, että tilaisuuteen olisi pitänyt ottaa alustajaksi myös kasvibiotekniikkaa tunteva tutkija.

Nyt on mahdollista siteerata omaa palstaamme, joka aivan samanlaisen keskustelun yhteydessä uutisessaan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=50) kysyi v. 2008 aivan samaa:

Quote
Onko eduskunnan arvovallan säilyttämisen kannalta yhtään hyvä, että tällaisia asenteellisia ja yksipuolisia tilaisuuksia sen tiloissa järjestetään? Koska tahansahan eduskunta voisi kutsua tälläiseen seminaariin oikeita asiantuntijoita.

Asiassa tarvitaan siis ilmeisesti kärsivälisyyttä, mutta toisaalta jotain näyttää "liikahtaneen" sitten tuon v. 2008 tilaisuuden.

Kalmari ei näytä tuosta uudesta tilaisuudesta saaneen mitään "triumfia", edes omassa puolueessaan (eikä sitä lähellä olevassa MTK:ssa).

Aika monella Suomessa alkaa olla käsitys siitä, "miksi GM on hyvä asia?"

Tai ainakin siitä, miksei se ole mitenkään erityisen paha asia.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Tarkkailija on 09.10.13 - klo:13:31
Voikohan tästä omituisesta lakialoitteesta vetää mitään johtopäätöksiä siihen suuntaan, että mitä mieltä suuri yleisö on asiasta:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/449

Kohta kolme kuukautta nimiä kerätty ja linkkiä on jakanut sekä suositellut lukuisat Suomen suosituimmiksi blogaajiksi itseään tituleeraavat, joilla on useita kymmeniä tuhansia lukijoita per viikko ja kasassa on kokonaista (noin) 9300 nimeä.

Nimiä on kerätty myös toreilla ja turuilla paperilomakkeilla luomuliiton toimesta ja niitä nimiä on hyvin suosituissa (mainosten mukaan) tapahtumissa saatu kasaan jo kokonaista 89 kappaletta ja aikaa on ollut samaiset kolme kuukautta.

Tuon voi suhteuttaa vaikkapa siihen, että suomalaisia on eräissä omituisten maailmankuvien uskonnollissa lahkoissa noin 30 000, jotka uskovat siihen, että Maapallo on luotu noin 6000 vuotta sitten ja maailmanloppu tulee hetkellä millä hyvänsä, joten jopa nuo uskomukset ovat Suomessa hyvin paljon suositumpia kuin vastustaa geenimuuntelua!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 09.10.13 - klo:17:39
Kohta kolme kuukautta nimiä kerätty ja linkkiä on jakanut sekä suositellut lukuisat Suomen suosituimmiksi blogaajiksi itseään tituleeraavat, joilla on useita kymmeniä tuhansia lukijoita per viikko ja kasassa on kokonaista (noin) 9300 nimeä.

Tuosta kansalaisaloitteesta oli jo juttua tuollakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=77.msg4238#msg4238), mutta jatketaan nyt täällä. Siellä arvioin, että "tasaisen vauhdin taulukon mukaan" kannattajamäärä jää n. 20 000 kieppeille.

Todellakin, siltä se näyttää tuollakin pohjalla, ja myös sillä, että nämä Monsanto-marssit (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4025#msg4025) saivat hyvin minimaalisen osallistujajoukon liikkeelle - kun Suomesta ei ollut vetää esille muuta kuin tämä sianruoka (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=2). (Saa nyt 12.10. nähdä, onko osallistujia enemmän, asian uudessa yrityksessä.)

Yleensäkin, jo kielessä, suomessa "sianruoka" on haukkumasana ihmiselle kelvottomalle ruoalle - mutta ilmaisussa tavallaan loogisesti kerrotaan, että sioille se sopii. Eli taustalla on usko eli tieto siitä, ettei sian syömä huonokaan ruoka ihmistä vahingoita. Miksi sen tekisi GM-soijakaan, siinäkään tapauksessa, ettei GM-soija ihmiselle sopisi (vaikka se tietysti ihan hyvin sopii!). *)

Eli suomalaisilla näyttää edelleen olevan järki päässään, eivätkä he tällaisesta tosi kaukaa haetusta ideasta innostu. Se ei luonnollisesti tarkoita, etteikö ennakkoluuloja ihmisen itsensä syömän GM-ruoan suhteen voisi suomalaistenkin parissa silti olla.

Eivätpä näytä poliitikotkaan asiasta meuhkaamisella saaneen mitään erityistä nostetta suosiolleen, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Esimerkkinä edellä tuo Anne Kalmari, jonka puoluetoveritkin tavallaan hylkäsivät.

___________

*) ja siinäkään tapauksessa, että sika saisi ruoastaan syövän ...  8)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 12.10.13 - klo:19:44
Teemu Teeri MT:ssa 9.10.2013:

Geenitekniikan tutkimustieto karkaa Euroopasta
http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-10-09/pdfs/8.pdf

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 23.10.13 - klo:16:19
Merkittävä käänne tämäkin:
EU:n viljelijäjärjestöt vaativat gm-kasvein kehittelyä, kasvatusta ja käyttöä.


EU farming organisations demand greater access to GM cropshttp://www.farmersguardian.com/home/arable/eu-farming-organisations-demand-greater-access-to-gm-crops/59632.article#.Ume0Z9ojWIM.twitter

Quote
A NUMBER of EU farming organisations have joined forces to demand changes to EU rules to make it easier for GM crops to be developed and grown in Europe.


The organisations representing farmers in the four countries of the UK, France, Spain, Italy, Germany, Portugal and Romania have written an open letter to the European Commission expressing ‘deep concern’ about the effects of EU GM policies and regulations on ‘the potential of modern biotechnology to strengthen the sustainable production of food’.

The letter states: “If the EU wants to make its farming more sustainable and be less dependent on import of agricultural products, then EU farmers will need to have access to crop varieties that are less dependent on pesticides, that produce more per hectare, that require less mechanical soil treatment, that can withstand the effects of climate change, etc.

Developing such crop varieties cannot be done by conventional breeding alone. Modern biotechnology can help considerably in reaching these goals, and in some cases it is the only solution available.”

The letter adds that ‘extensive research’ has shown GM crops cultivated today are ‘as safe as – and sometimes safer – for human health and the environment than their non modified counterparts’.

However, rather than fine tuning the regulations on the basis of this evidence, the EU moves in the opposite direction, by continuously intensifying the regulatory requirements,” it says.


Suomen MTK ei näköjään mukana. MTK:n pj Juha Marttilan kanta gmo:hon oli Yle haastattelussa syyskuussa 2013 tämä:
MTK:n puheenjohtaja: Geenimanipuloitua viljaruokaa kehitettävä myös Suomessa
http://yle.fi/uutiset/mtkn_puheenjohtaja_geenimanipuloitua_viljaruokaa_kehitettava_myos_suomessa/6829424

Marttila veti kuitenkin Luomuliiton kritiikin jälkeen takaisin. Kanta nyt tämä:
Marttila gm-viljelystä: ”Olisin öykkäri, jos en sallisi toisille”

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/marttila-gm-viljelyst%C3%A4-olisin-%C3%B6ykk%C3%A4ri-jos-en-sallisi-toisille-1.47066
Quote
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, ettei tuottajajärjestö ole sen paremmin gm-tuotantoa vastaan kuin sen puolesta. Oleellista on säilyttää tuottajien vapaus itse valita, haluavatko he tuottaa gm-ruokaa vai ei.

Marttilan oma tila on gm-vapaa ja sellaisena pysyy.

”Olisin kuitenkin aika erikoinen öykkäri, jos en sallisi toisille kilpailukykyä parantavia uusia vaihtoehtoehtoja.”

Marttilan mielestä gm-asioista päättäminen ja tutkimuksen ohjaaminen kuuluu EU:lle. Hän pitää yhtenä hallitusohjelman epäonnistuneimmista kirjauksista sitä, että EU:n jäsenvaltioiden pitäisi itse saada päättää gm-kantansa.

Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassilaa huolestuttaa muuntogeenisesti (gm) tuotetun ruuan vyöryttäminen kotimaiseen ruokaketjuun.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.13 - klo:17:59
Eli tästä ...

Quote
Marttilan oma tila on gm-vapaa ja sellaisena pysyy.

”Olisin kuitenkin aika erikoinen öykkäri, jos en sallisi toisille kilpailukykyä parantavia uusia vaihtoehtoehtoja.”

Marttilan mielestä gm-asioista päättäminen ja tutkimuksen ohjaaminen kuuluu EU:lle. Hän pitää yhtenä hallitusohjelman epäonnistuneimmista kirjauksista sitä, että EU:n jäsenvaltioiden pitäisi itse saada päättää gm-kantansa.

Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassilaa huolestuttaa muuntogeenisesti (gm) tuotetun ruuan vyöryttäminen kotimaiseen ruokaketjuun.

... uloskirjoitettuna: Lassila on öykkäri. Ja koko Luomuliitto hänen mukanaan. Ja myös "jne".
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 25.10.13 - klo:05:47
Tässä on hyvä yhteenveto GMO:n hyödyistä, Marc Van Montagun kolumni Wall Street Journalissa:

The Irrational Fear of GM Food (http://www.worldfoodprize.org/index.cfm/24667/26198/wall_street_journal_column_the_irrational_fear_of_gm_food)

Kirjoitus ei otsikostaan huolimatta keskity vain GM:n turvallisuuteen.

(vinkki tähän artikkeliin: GMO Pundit)

Jospa tällaisia artikkeleita, jopa nimenomaan tämän julkaisisi Hesari tai joku muu suurista lehdistäämme!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 12.11.13 - klo:19:18

Uusi Tiedebaarometri 2013 ilmestynyt:
http://www.sci.fi/~yhdys/tb5/Tiedebarometri_2013_net.pdf

Quote
Kolmas geenitutkimusta koskeva mittari kartoittaa suhtautumista ns. geeniruokaan.
Vaikka geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä elintarvikkeita lienee ollut jo jonkin aikaa kuluttajien pöydissä,
julkisessa keskustelussa geeniruoka nähdään usein tu-
levaksi, selkeiden valintojen varassa olevaksi ”kyllä tai ei” -asiaksi. Asiantilasta riip-
pumatta suomalaisten epäluuloisuus osoittautuu suureksi. Suostuttelu ”geeniruokaa
on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmiselle kuin ympäristöllekin”
saa varsin vähän
hyväksyjiä (14 %). Eri mieltä on useampi joka toinen (55 %, kuvio 54c.).

Vertailu edelliseen mittaukseen viestii varauksellisuuden kasvusta. Geeniruuan
pelottavaksi kokevia on jonkin verran (5 % -yksikköä) aiempaa enemmän. Muutos
luottavaisten osuudessa, joka pysyi kaikissa aiemmissa mittauksissa tarkasti samana, on vähäisempi (-2). Kannanottojen lähempi erittely tuo esille melko yksi-ilmeisen
väestöprofiilin. ”Mutanttimuonaksi” mielletty geeniruoka ei erityisemmin maita millekään kansanosalle. Naisten havaitaan jälleen olevan miehiä torjuvampia.

Taulusta sivulla 81 käy ilmi, että ryhmässä "vaikea sanoa" (eli kantaaottamattomat) on hyvin paljon vastauksia (30%).

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 13.11.13 - klo:06:09
Outoa tietämättömyyttä tutkimuksen tekijöiltä:

Quote
"Kolmas geenitutkimusta koskeva mittari kartoittaa suhtautumista ns. geeniruokaan. Vaikka geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä elintarvikkeita lienee ollut jo jonkin aikaa kuluttajien pöydässä [...]"

Näinhän ei Suomessa ole laita. Ensimmäistäkään tällaista tuotetta ei ole ollut kaupassa, eikä siis pöydässäkään.

Mikä osittain voisi selittääkin asenteita. Kun suomalaisella keskimäärin ei ole mitään positiivista syytä GM-ruoan suosimiseen, eikä mahdollisuutta edes kokeilemiseen, asia koetaan yleisesti tarpeettomaksi, ja se voi olla hyvä kasvualusta myös negatiivisille, ainakin epäluuloisille asenteille.

Jos olisi jotain tällaisia tuotteita tarjolla, selvästi erottuvina, ja niillä olisi joitakin suomalaista kuluttajaa kiinnostavia ja hyödyttäviä ominaisuuksia, asioita punnittaisiin varmaan enemmän "puolin ja toisin". Ominaisuus voi tietysti olla pelkkä hintakin. Tai jopa kuviteltu, vrt. luomu.

Vrt. viljelijät, jotka Suomessakin osaavat nähdä, mitä hyötyjä he GM-lajikkeista saisivat, ja asenteet ovatkin selvästi myönteisempiä.

Tai lääketiede, jossa käytännössä kukaan ei vastusta GM-tekniikkaa, eivät umpivihreätkään.

Tai vertaa kännyköihin, jossa mikään pelottelu niiden säteilyllä ei ole kansaan käytännössä uponnut, vaan oma kännykkä hankitaan jo sylilapselle.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.11.13 - klo:09:13
Tämä innovaatio saattaisi kiinnostaa länsimaista eli suomalaistakin kuluttajaakin *):

omega-3 -rasvahappoja kasveista (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/11/crop-plants-green-factories-for-fish.html?m=1)

Tietysti tälläkin on globaali merkityksensä: se vähentäisi painetta jo nyt "sillä rajoilla" oleviin maailman kalavaroihin.

PS. Klo 14:40: Tämän Wikipedian artikkelin mukaan kyseinen kasvi, ruistankio eli kitupellava (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruistankio), tuotaisi luonnostaankin näitä "omega 3" -aineita. Mutta tässä asiassa on ratkaisevaa, minkälaisista rasvahapoista aivan tarkkaan ottaen on kyse. Em. englanninkielisen artikkelin mukaan kasvin luonnostaan tuottamat aineet eivät ole niitä (EPA ja DHA), joita on mm. kalassa, ja joita siis ihminen erityisesti tarvitsee.

Vrt. tähän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg1987#msg1987) ... ja vaikkapa tähän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=613.0)!  ;)
____________

*) ellei muuta, niin kala-allergian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kala-allergia) vaivaamat ihmiset voisivat tästä hyötyä
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.01.14 - klo:08:50
Yllättävästi (netti)aikakauslehti Grist julkaisi tämän hyvin objektiivisen artikkelin GMO-viljelystä, kirjoittajana Nathanael Johnson:

20 GMO questions: Animal, vegetable, controversy?  (http://grist.org/food/20-gmo-questions-animal-vegetable-controversy/?utm_source=twitter&utm_medium=tweet&utm_campaign=socialflow)

Toki siinä ei kerrota yksinomaan siitä, "Miksi GM on hyvä asia?" (otsikkomme) - mutta kerrotaan silti siitäkin! Grist tunnetaan hyvin vihreänä lehtenä, ja mm. Suomen Vihreä Lanka lainaa sitä mielellään, ja on tehnyt lyhennelmiä sen artikkeleista. Tuossa nyt olisi yksi sellainen, jota voisimme Vihreälle Langalle suositella. Kääntäkää ja julkaiskaa koko artikkeli!

(Pelkkä lyhennelmä ja linkki alkuperäiseen olisi jo hyvä - jos sen sattuisivat eräät tietyt vihreät poliitikotkin näin lukemaan ...)

Erityisesti pisti silmääni kysymys "terminaattorigeenistä", josta artikkeli ensin aivan oikein kertoo, ettei ko. teknologiaa vielä ole käytössä, mutta sitten (mielipiteenä), että se olisi oikeastaan hyvä asia, koska siten estettäisiin muuntogeenisen DNA:n tarkoittamaton leviäminen luontoon!

Tämä on jännittävää, koska samainen Grist on aiemmin aika täysin rinnoin ollut mukana kampanjoinnissa GMO-teknologiaa vastaan. Muun muassa tässä kansainvälisessä Kolumbia-aktiossa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4595#msg4595) se oli innokkaana disinformaatiota levittämässä. 

(Vinkki artikkelista: GMO Pundit)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 24.02.14 - klo:08:34
DuPont on ilmoittanut, että se on onnistunut lisäämään betakaroteenia (A-vitamiinia) durraan (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/02/millions-in-africa-could-benefit-from.html?m=1).

Ja sellaisen määrän, että se täyttää 100% sitä syövien lasten A-vitamiinin tarpeesta.

Durra on perusviljaa n. 300 miljoonalle afrikkalaiselle. Tietääkseni sitä ei juurikaan syödä rikkaassa maailmassa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 25.02.14 - klo:10:30
100% kestävyys perunaruttoa vastaan (http://www.tsl.ac.uk/gmspuds.html), kun se vertailulajikkeessa iski 100%:iin.

Ja siirretty oli yksi geeni villistä sukulaislajista. Käsittääkseni sen geenin voi sitten siirtää mihin tahansa haluttuun perunalajikkeeseen.

PS. klo 16:20: Liittyy edelliseen siinä mielessä, että jos eivät ko. perunat sitten Euroopan nirppanokille kelpaisikaan, niin Afrikassa ja Aasiassa (http://www.hutton.ac.uk/news/potato-late-blight-still-threat-global-food-security) ne saatettaisiin hyvinkin ottaa suosiollisesti vastaan ...

PS2: Perunan kohdalla täytyy vielä muistuttaa - ehkäpä yhä uudelleen - että siinä gm-ominaisuuden siirtyminen, vaikkapa luomuperunaan, on täysin mahdotonta. Ellei luomuviljelijä varasta yön pimeydessä gm-siemenperunoita (ja sitten väitä, että ne tulivat tuulen mukana tms...)

PS3: En ehkä ole enää silloin hengissä, mutta looginen tulevaisuus on tämä: eräänä päivänä perunarutolle vastustuskyvyttömien luomuperunoiden viljelijät riitelevät keskenään siitä, kuinka lähelle toisen luomupeltoa saa toinen omaa luomuperunaansa istuttaa!

PS. 27.2.2014: Tekniikka ja Talous on myös kertonut tästä keksinnöstä. Tekstin saa näppärimmin Luomuilakon palstalta. (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/02/peruna-joka-ei-paady-ruokapoytiin.html)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 05.04.14 - klo:09:28
Nämä uutiset käyvät yhä hälyttävimmiksi:

Tutkijat: Banaania uhkaa sukupuutto (http://yle.fi/uutiset/tutkijat_banaania_uhkaa_sukupuutto/5125955)

Quote
Ratkaisu saattaa New Scientistin mukaan löytyä risteytyksellä, joka on hankalaa tai geenimuuntelulla, jota puolestaan vastustetaan laajalti mahdollisten yhä tuntemattomien seurausten takia.

Niin, jos vaihtoehto tuolle GM-tekniikan välttämiselle on tuo otsikon tunnettu seuraus ...

Tiettävästi on alustavasti jo onnistuttu - tosin vasta "laboratoriossa" - kehittämään tuollainen tälle uudelle Panaman taudin muunnokselle vastustuskykyinen GM-banaanilajike. Asiassa taitaa nyt olla jo "ajolähtö", kehitystyö olisi luultavasti pitänyt aloittaa aiemmin ...

Tässä viellä YLEn (Independentin) tämänpäiväinen päivitys tilanteesta:

Maailman banaaniviljelykset tuhoutumassa – taudille ei ehkäisykeinoa (http://yle.fi/uutiset/maailman_banaaniviljelykset_tuhoutumassa__taudille_ei_ehkaisykeinoa/7175598)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 09.04.14 - klo:21:58
Akatemiaprofessori Aron mielenkiintoinen artikkeli Turun yliopiston sivuilla:

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Artikkelit/Sivut/eva-mari-aro-ilmastonmuutoksen-vaikutukset-kasveihin-tulisi-pystya-ennakoimaan.aspx
Eva-Mari Aro: Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasveihin tulisi pystyä ennakoimaan


Quote
– Kasvinjalostukseen liittyy tänä päivänä melkoinen dilemma. 50-luvulla vastattiin ruokapulaan niin sanotulla vihreällä vallankumouksella, joka uusien lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla pystyi ylläpitämään ruoantuotantoa maapallon väkiluvun kasvaessa. Tämä tie on nyt kuitenkin käyty loppuun, ja seurauksena olemme nyt melkoisen saastepommin alaisia, josta pitäisi ehdottomasti päästä eroon.

Jaha. Mutta ilmastonmuutos ja tuon "saastepommin" torjuminen ei vaadikaan luomua kuten joku voisi luulla vaan geenimuunneltujen kasvien viljelyä:

Quote
Poliittiset päätökset tulisi perustua tutkittuun tietoon

Tiede on viime vuosikymmeninä tuottanut uusia jalostusmenetelmiä. Niin sanottu geenivallankumous antaisi mahdollisuudet tuottaa esimerkiksi taudinkestäviä viljelylajikkeita, jolloin torjunta-aineiden käyttö ratkaisevasti pienenisi. Kuivuutta ja lämpötilavaihteluja sietävien kasvien geenijalostus olisi myös ratkaisevan tärkeää tulevaisuudellemme.

Aron mukaan EU-kansalaiset kuitenkin vastustavat geenitekniikoita – siinäkin tapauksessa, että uusi kasvilajike ei sisältäisi yhtään vierasta geeniä.

– Poliitikot seuraavat äänestäjiensä mielipidettä aiheuttaen vastuutonta hallaa koko ihmiskunnalle. Myös tutkijoiden joukosta löytyy joitain ärhäköitä geenitekniikoiden vastustajia, jotka eivät kuitenkaan ole itse tehneet niin sanottua geenitutkimusta eivätkä ehkä ihan ymmärrä uusien jalostusmenetelmien periaatteita.

Poliittinen ristiriita ja käytäntöerot ovat Euroopassakin suuria. Euroopassa on maita, jotka sallivat geenimuunnellun rehun tuonnin mutta samalla kieltävät geenimuunneltujen kasvien viljelyn. Aro painottaa, että poliittiset päätökset tulisi pohjautua luotettavaan tietoon, ei lobbareiden tai kriitikoiden värittyneisiin ja tunnepohjaisiin näkemyksiin. Eri jalostusvaihtoehtojen riskit ja hyödyt tulisi punnita luotettavaan ja kriteerit täyttävään tutkittuun tietoon perustuen.


European Academies of Sciences Advisory Council on eurooppalaisten tiedeakatemioiden muodostama yhteiselin, jonka hallitukseen akatemiaprofessori Eva-Mari Aro nimitettiin viime vuonna. EASAC:n tehtävänä on tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia raportteja, jotka tähtäävät EU:n tiedepoliittiseen neuvonantoon.

EASACin raportti on täällä:
http://www.easac.eu/fileadmin/PDF_s/reports_statements/EASAC_24_RisksPlantHealth_FullReport.pdf

Luomua siinä ei mainita ollenkaan. Sen sijaan gmo:n tärkeys tuodaan esiin ja vaaditaan gmo:n käyttöönottoa hidastavan lainsäädännön tarkistamista:

Quote
Genetic improvement of plants can be accomplished by more precise breeding techniques (for example, marker-assisted selection), by genetic modification to introduce desirable traits and by other, newer, crop genetic improvement technologies. The options for using plant genetic resources and biotechnology to deliver desired crop traits have been described in detail previously by EASAC (2004, 2011a, 2013) and will not be discussed at length here; however, we take this opportunity to reaffirm the importance of considering all possible approaches to improved plant health13.

It is vital that the EU regulatory system governing the approval and introduction of genetically modified crops is revisited. The present regulatory system is slow, expensive and does not properly take into account the accumulating evidence on benefit and safety of genetically modified crops. There is need to reformulate the regulatory framework to be science-based, proportionate and predictable, addressing benefit–risk and regulating the trait and product, not the technology. The current problems and possible solutions relating to genetically modified plants are discussed in detail in the recent EASAC report (2013). There is also need for urgent action
to agree the status and regulation of new breeding techniques (EASAC, 2013), in particular to confirm which products do not fall within the scope of legislation on genetically modified organisms.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Ville Aarnikko on 10.06.14 - klo:19:51
Geenitekniikalla malaria kuriin, konsepti osoitettu toimivaksi, alla olennaisia poimintoja:

http://www.bbc.com/news/science-environment-27765974

Quote
Malaria is transmitted exclusively by mosquitoes. Despite reductions brought about by measures such as nets or spraying homes with insecticides, it continues to kill hundreds of thousands of people annually, mostly in sub-Saharan Africa.

The idea of using a "sex-distorting" genetic defect to control pest populations was proposed over 60 years ago, but this is the first time it has been practically demonstrated.

Importantly this change is heritable, so that male mosquitoes pass it on to about half their male progeny. This means if the artificial strain is released into a population - in the lab or in the wild - the trait can spread until most males are only producing male offspring, perhaps eradicating the population altogether.

...

Both these effects are beneficial, Prof Crisanti explained, because only female mosquitoes bite humans and spread malaria. So a drop in female numbers might slow its spread, while a population crash could "break the cycle" of malaria transmission.

...

Dr Alphey also commented that the power of that proposed technique would pose additional questions for researchers and regulators. "In principle, what you get is extinction," he said.

"Humans have undoubtedly driven a very large number of species to extinction - but we've only deliberately done it with two: smallpox and rinderpest. Would we want to do that with Anophiles gambiae?"

Dr Alphey's answer to his own question appears to be "maybe".

"If this species were to suffer a population crash, it's hard to see how significant negative side-effects might arise," he explained. "The mosquitoes are not keystone species in their ecosystems. And this technique only affects one species, Anopheles gambiae, among more than 3,000 known species of mosquitoes."

"If we rely instead on pesticide control we would likely kill non-malarial mosquitoes and many other insects besides. The genetic approach is much more precise."


Käytännössä homma tarkoittaisi siis tarkoituksellista sukupuuttoon ajamista malariaa levittävälle moskiittolajille. Kuulostaa radikaalilta, mutta ilmeisesti vaikutukset ekosysteemiin ovat vähäiset, ja hyödyt malariatartuntojen romahtamisesta erittäin positiiviset / toivotut.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Ville Aarnikko on 16.06.14 - klo:08:11
Kultainen riisi on saamassa tukea kultaiselta banaanilta:

http://yle.fi/uutiset/tutkijat_ovat_kehittaneet_superbanaanin__ratkaisu_a-vitamiinin_puutokseen/7300515

Quote
A-vitamiinin puute tappaa jopa 700 000 ja sokeuttaa 300 000 lasta maailmassa vuosittain. Geenimuunneltuja superbanaaneja on tarkoitus alkaa viljellä Ugandassa vuonna 2020, mutta samaa tekniikkaa voisi käyttää myös Ruandassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Keniassa ja Tansaniassa.

– Annamme köyhille maanviljelijöille ja kotitarveviljelijöille mahdollisuuden viljellä ravintoarvoiltaan hyvää ruokaa, projektinvetäjä professori James Dale Queenslandin teknologian yliopistosta sanoo.

– Tiedämme, että tieteemme on korkeatasoista.

Ruokabanaanit ovat tärkeää perusruokaa Afrikan ylängöillä ja Itä-Afrikassa. Niiden hivenainearvot, etenkin A-vitamiini- ja rauta-arvot, ovat kuitenkin heikkoja.

Geenimuunnellun superbanaanin ulkonäkö vastaa ruokabanaania, mutta sen hedelmäliha on oranssisempaa kuin tavallisen keittobanaanin. Australialaisten tutkijoiden geenimuuntelemat banaanit lähetetään nyt Yhdysvaltoihin, missä koehenkilöt syövät niitä kuusi viikkoa, samalla kun heidän verensä A-vitamiinipitoisuuksia tarkkaillaan.


Toivottavasti tulokset ovat hyviä ja banaani saadaan nopeasti markkinoille, ainakin tutkijat ovat luottavaisia (ei kerro tosin vielä mitään).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.06.14 - klo:11:44
Hienoa!

Mutta voi olla, että ko. banaania täytyy käsitellä sitten enemmänkin, ks. puheenvuoro 5.4.14 (Panaman tauti).

Vähän hilpeämmällä mielellä sanottuna: suunniteltuihin GMO-pitoihimme voisi ehkä siis saada tarjolle jälkiruokaakin! Kun vielä olisi GMO-maitoa (http://edition.cnn.com/2012/10/01/health/genetically-modified-hypoallergenic-milk/), josta jätskiä, niin ... (http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Banana_Split) :)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 17.06.14 - klo:07:31
Ecover korvaa pyykinpesuaineissaan osan palmuöljystä luontoystävällisellä leväöljyllä (http://www.asuntoinfo.asuntoinfoblogi.fi/Etusivu/uutiset/viherrakentaminen/ecover-korvaa-pyykinpesuaineissaan-osan-palmuoljysta-luontoystavallisella-levaoljylla/)

Mitä tuossa ei kerrota, on se, että ko. levä on muuntogeeninen.

Tietyt "aktivistit", kuten vaikkapa jo muusta yhteydestä (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/wood.php) tuttu ETC-group, ovat tästä jo "repineet pelihousunsa"  (http://www.etcgroup.org/content/open-letter-ecover-method)...

Mutta olisiko mahdollista, että esim. Greenpeacen (http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/palmuoljy/) piirissä tulisi mieleen, että: "Toisaalta ..."?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.09.14 - klo:08:08
Tuolla edellä olen - useassa kohtaa - perustellut GM-tekniikkaa sillä, että se tehostaa suorakylvöä, jos sillä kehitetään tiettyä torjunta-ainetta kestäviä lajikkeita.

Nyt on tietysti muistettava, että tämä torjunta-ainekestävyys on saavutettavissa myös konventionaalisella jalostuksella:

Vastaisku GMO:lle – DK 7130 sietää torjunta-aineita (http://www.maaseutumedia.fi/paras-gm-vapaa-kevatrapsi-dk7130/)

Mutta tuostakin uutisesta voimme löytää rivien välistä perusteen sille, "miksi GM on hyvä asia" (lihav. HJ):

Quote
Uusi lajike DK 7130 on koulutettu vuosien aikana sietämään sille tarkoitettua torjunta-ainetta. Koska toteuttaminen on vienyt pitkän ajan, lajike on hieman vanhempaa sukupolvea

Tämä jalostusprosessin nopeus ei ole mikään mitätön asia, vaikkei sillä aina niin ratkaisevaa merkitystä olisikaan.


PS. Sillä tuo "koulutus" tuossa uutisessa tarkoittaa kyllä lajikkeen jatkojalostusta, eikä lysenkolaista kasvin totuttamista asiaan. Sanaa voi nyt käyttää, koska kenelläkään ei enää tule siitä mieleen, että Lysenkon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Trofim_Lysenko) menetelmiin turvauduttaisin.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.14 - klo:07:41
Tämä Science Dailyn uutinen on jännittävä - ja samalla vähän hämäävä:

'Most famous wheat gene' discovered, clears way for non-GMO breeding (http://www.sciencedaily.com/releases/2014/09/140915153836.htm)

Vehnässä olisi siis tehty geenilöytö, joka selvittäisi esteitä - tavanomaisen jalostuksen tieltä!

Tuo löydetty geeni nimittäin on sellainen, joka säätelee vehnän risteytymistä. Ja jos nyt sitten se on löydetty, ja kyetään hiljentämään, voidaan jopa ruis risteyttää vehnän kanssa.

Eli siis saadaan kuin saadaankin toisen lajin geenejä mukaan. Mutta kun se tapahtuu muutoin vanhanaikaisella tavalla, se ei enää olisikaan GMO-tekniikkaa! Näin minä sen ainakin ko. uutisesta ymmärsin ...

Parissa viimeisessä kappaleessa asiaa yritetään vielä "luonnollistaa": näin tapahtuu luonnossa, tässä vain prosessia nopeutetaan.

Mutta tälläkin jalostusniksillä voi olla mahdollisuutensa - minkälaiseksi jalostukseksi se sitten luokitellaankaan. Artikkeli kertoo, että ensimmäinen yritys sillä on hakea vastustuskykyä eräälle ruostesienitaudille vehnän villin sukulaisen geeneistä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.09.14 - klo:05:55
Nyt on ilmestynyt yhteenvetotutkimus siitä, miten viljelyskasvien kuivuudenkestävyyttä voidaan lisätä:

Can genetic engineering help food crops better tolerate drought? (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-09/mali-cge092514.php)

Kuivuudenkestävyyden merkitystä tuskin tarvitsee selitellä tai korostaa. Se on tärkeä asia erityisesti Afrikassa, ilmastonmuutoksen kanssa tai sitä ilmankin.

***

Mutta voi olla, että poispilatut ja ruokaturvastaan varmat länsimaiset ihmiset ja kuluttajat saadaan GMO:lle myönteisiksi vasta sitten, kun sillä parannetaan ruoan makua:

One Scientist’s Quest: Improving The Flavor Of Commercial Tomatoes (http://hereandnow.wbur.org/2013/08/06/improving-commercial-tomatoes)

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 29.09.14 - klo:07:24
Ecover korvaa pyykinpesuaineissaan osan palmuöljystä luontoystävällisellä leväöljyllä (http://www.asuntoinfo.asuntoinfoblogi.fi/Etusivu/uutiset/viherrakentaminen/ecover-korvaa-pyykinpesuaineissaan-osan-palmuoljysta-luontoystavallisella-levaoljylla/)

Mitä tuossa ei kerrota, on se, että ko. levä on muuntogeeninen.

Tietyt "aktivistit", kuten vaikkapa jo muusta yhteydestä (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/wood.php) tuttu ETC-group, ovat tästä jo "repineet pelihousunsa"  (http://www.etcgroup.org/content/open-letter-ecover-method)...

Mutta olisiko mahdollista, että esim. Greenpeacen (http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/palmuoljy/) piirissä tulisi mieleen, että: "Toisaalta ..."?

Ei ole tullut, ei sille eikä muillekaan näille järjestöille. Maxeinerin ja Mierschin mukaan ...

Pfeif’ auf den Tropenwald, es geht ums Prinzip (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/pfeif_auf_den_tropenwald_es_geht_ums_prinzip)

... ne ovat nostanneet metelin tästä asiasta - ja Ecover on ryhtynyt neuvottelemaan niiden kanssa!

Otsikko on suomeksi, että vähät (tai: paskat) sademetsistä, kyse on periaatteesta.

Quote
"Vielleicht sollte man ein paar Orang-Utans mit an den runden Tisch setzen. Die würden das intellektuelle Niveau dieser Debatte heben."

Eli M&M:n mukaan pari orankia tuon pyöreän pöydän ääressä saattaisi nostaa debatin älyllistä tasoa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.14 - klo:13:59

Tämä tapaus on tietysti eräässä mielessä sivujuonne, tarkoittamaton onnenkantamoinen, mutta tässä "GMO Punditin " uutisessa ...

Meeting the challenge of emerging diseases: Ebola disease prevention made possible by using modern plant genetic technology to make chimeric protective antibodies (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/10/meeting-challenge-of-emerging-diseases.html)

... kerrotaan siitä, miten nyt kasveja koskevan geeniteknologian tutkimuksen kautta olisi ehkä löydetty lääke tai rokotteenomainen tuote Ebolaa vastaan.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.10.14 - klo:07:56
Nyt näyttäisi mahdolliselta kehittää "oranssi maissi" (vrt. "kultainen riisi"), jossa olisi paljon A-vitamiinin esiastetta:

Natural gene selection can produce orange corn rich in provitamin A for Africa, U.S. (http://www.purdue.edu/newsroom/releases/2014/Q4/natural-gene-selection-can-produce-orange-corn-rich-in-provitamin-a-for-africa,-u.s..html)

Tuo artikkeli sitten korostaa, että vaikka asia perustuukin geenitutkimukseen, varsinainen jalostus olisi sitten tavanomaista (ja lajikkeet siten kelpaisivat jopa luomuviljelijöille).

Mutta mehän emme ole ennakkoluuloisia: jos käytetään tavanomaisia jalostusmenetelmiä, tulos voi silti olla hyvä!  :)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 29.10.14 - klo:14:42
Maailma.net tunnistaa uutisessaan tämän ongelman ...

Suola pilaa maailman viljelymaita (http://www.maailma.net/artikkelit/suola_pilaa_maailman_viljelymaita)

... ja myös nämä keinot vastustaa asiaa:

Quote
YK:n arvion mukaan ruuantuotannon on kasvettava vuoteen 2050 mennessä ainakin 70 prosenttia, joten maailmalla ei ole varaa olla palauttamatta suolan pilaamien maiden tuottavuutta, tutkijat muistuttavat. Se voidaan tehdä esimerkiksi puunistutuksella ja ojituksella.
(lihav. HJ)

Mutta vahingossakaan se ei mainitse viljelyskasvien geenimuunneltuja lajikkeita, jotka kestävät suolaisuutta ja myös keräävät suolaa maaperästä.

Alkuperäinen, kanadalaisen, YK-yliopistoon kuuluvan tutkimusinstituutin, uutinen oikeastaan mainitsee ...

Quote
"Among methods successfully used to facilitate drainage and reverse soil degradation: Tree planting, deep plowing, cultivation of salt-tolerant varieties of crops, mixing harvested plant residues into topsoil, and digging a drain or deep ditch around the salt-affected land."
(lihav. HJ)

... vaikka ei tuossa tuokaan esiin, että ne ovat todennäköisesti GMO-lajikkeita.

Eurekalert muisti tämän asian:

Salt-loving plants may be key to global efforts for sustainable food production (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-10/cp-spm102214.php)

Quote
Dr. Shabala and his colleagues note that recent research on salt bladders creates the exciting possibility of modifying genes in traditional crops such as wheat or rice to allow them to develop salt bladders without a major impact on their growth and yield.
(lihav. HJ)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 03.11.14 - klo:05:29
Rohkeasti tässä ilmoitetaan, että nyt olisi löydetty tai kehitetty uusi väline juuri kasvien satotasojen kohottamiseen, jopa 100 prosentilla:

Getting more out of nature: Genetic toolkit finds new maximum for crop yields (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-11/cshl-gmo103014.php)

Menetelmän toimivuus on osoitettu erilaisilla tomaateilla, mutta sitä uskotaan voitavan käyttää useiden muiden lajienkin kanssa. Soijapapu mainitaan erikseen.

Kyseessä on löydetty keino säädellä kasvin kukkimista, joten se voisi toimia kukkivien viljelyskasvien kohdalla. Mutta näitä kai on suurin osa?

Kun Vihreätä vallankumousta halutaan morkata (ja niitä, jotka haluavat (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=51.0), löytyy), yksi tavanomainen argumentti on sen hehtaarisatojen kasvun "hiipuminen" so. hidastuminen. Nyt joutuvat etsimään uuden argumentin ...
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 04.11.14 - klo:20:37
Tällaisen uutisen julkaisi Suomen IPS:

Geenilohi pyrkii Yhdysvaltain markkinoille (http://www.maailma.net/artikkelit/geenilohi_pyrkii_yhdysvaltain_markkinoille)

Mitä tämä nyt on, kysynee lukija. Mitä tuo uutinen tekee tämän otsikon alla? Eihän siinä kerrota, miksi tämä GM-lohi olisi hyvä juttu.

Siinäpä se! Julkaistaan suomeksi tuollainen uutinen - eikä edes kerrota, miksi tuo GM-lohi ylipäänsä on olemassa! Pelkästään asian vastustajien varoituksin.

Tässä kuitenkin FAQ, josta asia selviää, ja olennaisin asia siinä on, että ko. lajike tai rotu kasvaa kaksi kertaa tavanomaista lohta nopeammin:

http://aquabounty.com/press-room/frequently-asked-questions/

Ja siis myös vähäisemmällä rehulla täysikasvuiseksi.

Asian turvallisuuskin on siinä selitetty perinpohjaisesti - mutta ottanee aikansa, ennenkuin tuo teksti ilmestyy suomeksi!

Mm. nämä pelot osoitetaan aiheettomaksi tämän kalan kohdalla:

Quote
Yhdysvalloissa geenilihan pelko liittyy usein huoleen muunneltujen lajien karkaamisesta luontoon, mikä voi uhata perinteisiä lajeja tai tuoda uusia sairauksia.

Tuotettavat lohet ovat steriilejä naaraita, joten teoreettisessa karkaamistapauksessakaan ne eivät sekottuisi perinteisiin lajeihin. Lisäksi konseptina, suunnitelmana on kasvattaa niitä täysin vesistöistä eristetyissä altaissa (tai tankeissa). Joka asia muuten myös vähentää riskiä ravinteiden karkaamisesta!

Itseasiassa Hesarin tiedepalstalla jo viime vuoden alussa kyllä jo kerrottiin asiasta. (http://www.hs.fi/tiede/a1305632347273)

(Tuossa muuten taas on tuo kielellisen sekaannuksen vaara, josta on ollut jo puhetta: ks. Eläinlajike (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=751.0))
 

***

Seuraavaksi IPS saattaa - tuohon artikkeliin lainkaan viittamatta - julkaista jutun siitä, miten järkyttävän uhanalaisia ovat maailman kalakannat!


PS. 5.11.14: Eikä sitä tarvinnut kauan odottaa, itse asiassa se oli jo IPS:n sivuilla, tässä artikkelissa ollaan huolissaan paitsi saastumisesta myös kalakannoista:

Inside Pakistan’s Untapped Fishing Industry (http://www.ipsnews.net/2014/11/inside-pakistans-untapped-fishing-industry/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 05.11.14 - klo:07:42
Meta-analyysi, yhteenvetotutkimus GM-viljelyn taloudellista vaikutuksista:

Overview of economic impacts of GM crops--pesticides down 37 percent, farmer profits up 68 percent (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/11/overview-of-economic-impacts-of-gm.html?m=1)

Suomeksi tulokset 147 tutkimuksesta, yhteensä, eli keskimäärin:

- torjunta-aineiden käyttö väheni 37%
- sadot lisääntyivät 22% *)
- viljelijän tulot (voitot) lisääntyivät 68%

Ja nämä edut realisoituivat kehittyneita maita vielä selvemmin kehitysmaissa.

________

*) siis jo nyt, tähän mennessä, ilman tuota 03.11.14 kerrottua keksintöä!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 08.11.14 - klo:06:37
Tässä (ei ihan tuoreessa) Eurekalerin uutisessa ...

Coming soon: Genetically edited fruit? (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-08/cp-csg080614.php)

... tulee esiin, miten nyt ollaan geeniteknologiassa siirtymässä geenien "editointiin". Siinä ei tuoda geenejä toisesta organismista, vaan muokataan olemassaolevia. Tiedeuutisen kirjoittaja (ja varmaan myös haastateltu) uskoo, että näin geenitekniikka tulisi hyväksyttävämmäksi myös sen nykyisille vastustajille (Eurooppa erikseen mainittuna).

Ihan erikseen mainitaan ("kultainen") banaani (vt. Ville Aarnikko 16.06.14 edellä):

Quote
This could mean that genetically edited versions of GMOs such as "super bananas" that produce more vitamin A and apples that don't brown when cut, among other novelties, could be making an appearance on grocery shelves.

Tässä on toinen artikkeli samasta asiasta:

Introducing Genetically Edited Crops: the Alternative to GMOs (http://www.natureworldnews.com/articles/8536/20140813/introducing-genetically-edited-crops-alternative-gmos.htm)

Siinä jo otsikosta alkaen yritetään kertoa, miten tämä olisi vaihtoehto GMO:ille.

Tässä on kyllä kyse hieman eri tekniikastakin, mutta onko asiassa myös vähän sanamagiaa? Minä en - eikä myöskään muuten Google! *) - näe isoa eroa siinä, onko geeni (tai mikään muukaan) editoitu tai modifioitu ... mutta jos tämä asia (tai sana) edistää geenitekniikan hyväksymistä, mikä ettei.

Googlestakin johtuen en pystynyt löytämään tietoa siitä, mikä on ollut reaktio tähän ideaan, esim. luomuväellä tai sitten Euroopassa yleensä. Voi olla, että tämä on asiana vielä uusikin.

__________

*) kun yritin haulla "genetically edited organisms", esille tuli - noita paria poikkeusta lukuunottamatta - vain sivuja, joissa oli otsikossa tai tekstissä "genetically modified organism"
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.11.14 - klo:08:18
Tätä akryyliamidi-asiaa on nähdäkseni vahvasti liioiteltu (http://roskatiede.wordpress.com/tag/akryyliamidi/), mutta nyt kun siihen on kehitetty tällainen ratkaisu ...

Nyt tulee geenimanipuloitu pottu - Tekee ranskalaisista terveellisempiä (http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt+tulee+geenimanipuloitu+pottu++tekee+ranskalaisista+terveellisempia/a2275932)

... niin taitavatpa juuri ne tahot, jotka sen ja muidenkin "myrkkyjen" merkitystä mielellään liioittelevat, vastustaa tätä ratkaisua.

Tämän piirteen ...

Quote
Geenimanipuloitu juures on myös kestävämpi, eli se ei vaurioidu kuljetuksessa ja käsittelyssä yhtä paljon kuin normaali peruna.

... luulisi ilahduttavan niitä, jotka ovat huolissaan ruoan haaskuuseen menosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0). Mutta ilahtuvatko?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.14 - klo:19:52
Seuraavaksi IPS saattaa - tuohon artikkeliin lainkaan viittamatta - julkaista jutun siitä, miten järkyttävän uhanalaisia ovat maailman kalakannat!

PS. 5.11.14: Eikä sitä tarvinnut kauan odottaa, itse asiassa se oli jo IPS:n sivuilla, tässä artikkelissa ollaan huolissaan paitsi saastumisesta myös kalakannoista:

Inside Pakistan’s Untapped Fishing Industry (http://www.ipsnews.net/2014/11/inside-pakistans-untapped-fishing-industry/)

Samma på finska:

Pakistanin kalakannat hupenevat (http://www.maailma.net/artikkelit/pakistanin_kalakannat_hupenevat)

Ja sieltä:

Quote
Tuhoisa liikakalastus

Pienkalastajat valittavat, että heidän elinkeinostaan on tullut ahneiden yritysten temmellyskenttä.

Kalatalouden roolin kasvattaminen vaatii liikakalastuksen lopettamista, huomauttaa merikalastushallinnon entinen pääjohtaja Muhammad Moazzam Khan. Hän toimii Maailman luonnon säätiön (WWF) neuvonantajana Pakistanissa.

Khanin mukaan moni merenelävä on sukupuuton partaalla ja esimerkiksi katkarapujen, hummerien ja haiden kannat ovat heikentyneet liiallisen pyynnin takia.

Jos nyt tämä mainitsemamme "ahne yritys" yrittää siirtää painopistetta kalanviljelyn suuntaan, ja esittää sille vieläpä tehokkaan menetelmän ... niin kyllä se on varsin hyvä juttu!

***

Tähänkin yllä olevaan vedoten yritän vähän "muistuttaa" asioiden laidoista myös Kansan Uutisten palstalla (http://www.kansanuutiset.fi/scripts/edoris/edoris.dll?app=server&com=sqlxml&tem=d_aihe.tpl&topicid=193425). Kuten uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=355) kerroimme, myös Demokraatti julkaisi saman geenilohta koskevan uutisen. Netisssä ei nyt löydy sopivaa paikkaa siellä "muistuttaa".
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Matti Pekkarinen on 17.11.14 - klo:16:45

Raili Leino vastasi otsikon kysymykseen TT-lehdessä: http://mattipekkarinen.net/2013-/RLeino.htm

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.01.15 - klo:06:37
Vielä ei asiassa ole edetty tämän pidemmälle, mutta nyt soijan suolankestävyyteen vaikuttava geeni on paikallistettu (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-01/uoa-rfs010915.php)

Eurekalertin uutinen kertoo soijan olevan maailman 5. tärkein viljelyskasvi, ja sen lisäksi tulee tutkijan lausunto:

Quote
"On top of that, the area of salt-affected agricultural land is rapidly increasing and is predicted to double in the next 35 years. The identification of genes that improve crop salt tolerance will be essential to our efforts to improve global food security."

***

Tuli mieleen, että vähään aikaan ei ole tullut uutisia kehityksestä niiden GMO-kasvien kohdalla, jotka keräävät suolaisuutta maaperästä. Täytyypä ihan ryhtyä etsimään.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.02.15 - klo:08:12
Piste i:n päälle. Nyt on (alustavasti) keksitty GMO-ratkaisu, jolla ehkäistään "GMO-saastuminen"!

Gene may help reduce GM contamination (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150219160514.htm)

Quote
This is believed to be the first-ever study to identify a gene involved in altering fruit trees that normally cross-pollinate -- needing one plant to fertilize another -- into self-pollinators, said Sherif.

Eli idea on siinä, että (ainakin eräät) hedelmäpuut muutettaisiin itsepölyttäviksi, jolloin ristiinpölyttämisen riski vähentyisi tai poistuisi. Luomuhedelmiä voitaisiin kasvattaa viereisellä (tai samalla) tilalla!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 28.02.15 - klo:08:19

Nyt myös koloradonkuoriaista vastaan perunanviljelyssä on löydetty GMO-ratkaisu:

Fighting Colorado potato beetle with RNA interference (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150226144859.htm)

Rohkaiseva tieto uutisessa on myös se, että keksintö on tehty Max Planck -instituutissa. Eli siis Saksassa. GMO-tutkimus ei EU:ssa siis olekaan kuollut! (Vaikka firmat täältä pakenevatkin.)

Tämä olisi myös sovellus, josta EU:ssa olisi selvää hyötyä (niin kuin kyllä myös perunaruttoa kestävistä lajikkeista), kun monesta (nyt käytössä olevasta) GMO-lajikkeesta voidaan perustellustikin sanoa, että EU:n alueella niitä ilmankin hyvin pärjätään. Hyötyä vosi olla myös Suomessa, silloin tällöin (http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/kasvitaudit+ja+tuholaiset/vaaralliset+kasvitaudit+ja+tuholaiset/koloradonkuoriainen/)!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 05.03.15 - klo:13:40
Tämän olisi voinut laittaa myös keskusteluumme muuntogeenisten lajikkeiden oletetuista haitoista, mutta yhtä perusteltua se on laittaa tähän. Tällainen jonkin kokoinen ja kansainvälinen aktio on nyt laitettu liikkeelle vastustamaan muuntogeenisten eukalyptyspuiden käyttöä sellun- ja paperintuotannossa:

Brazil Called upon to Block Genetically Engineered Eucalyptus Trees (http://www.ipsnews.net/2015/03/brazil-called-upon-to-block-genetically-engineered-eucalyptus-trees/)

Ihan uutisen alussa mainitaan kyllä tämä (jota kampanjoijat eivät siis usko), että asiasta olisi hyötyä, ja juuri niille asioille, joista kampanjaväkikin ilmoittaa huolta kantavansa:

Quote
UNITED NATIONS, Mar 5 2015 (IPS) - Forest protection, increased biodiversity and wildlife conservation are just a few of the promises made by proponents of genetically engineered (GE) plants. But campaigners are not buying these promises.

Mutta loppuosa uutisesta sitten pitkälle keskittyy oletettuihin haittoihin ja siihen, ettei asiaa ole kuulemma riittävästi tutkittu jne.

IPS on kyllä reilu ja OK siinä suhteessa, että antaa myös linkin siihen firmaan, joka on asiassa tehnyt ehdotuksen/hakemuksen, eli FuturaGeneen (http://www.futuragene.com/en/default.aspx). Se ei kuitenkaan anna linkkiä ko. firman perusteluihin, jolloin meidän lienee se tehtävä (pdf):

THE ROLE OF GENETICALLY MODIFIED EUCALYPTUS IN BRAZILIAN FORESTRY PRODUCTION (http://futuragene.com/Infografico-ingles-FINAL.PDF)

Nämä aktivistit ovat varmaan ko. perustelut nähneet, mutta edelleen ovat tiukkoina kannallaan:

Quote
However, activists insist on saying that introducing GE eucalyptus trees plantation would simply worsen the impact on the environment, biodiversity, and indigenous and local communities worldwide.

Ihan tuon artikkelin pohjalta on kyllä minulle vaikeaa ellei mahdotonta nähdä, miten GE- eli GMO-variantti yksinkertaisesti voisi pahentaa asiaa

- ympäristölle
- biodiversiteetille (kun eukalyptus - GMO tai tavallinen - ei aivan varmasti ole paikallinen lajikaan)
- alkuperäiskansoille
- tai paikallisyhteisöille
- ja vielä maailmanlaajuisesti

Sen asian kyllä ymmärrän, että tämä supertehokas sellun ja paperintuotanto eukalyptuksen avulla on suunnaton uhka sellun ja paperintuotannolle ja sen kannattavuudelle eli kilpailukyvylle muualla maailmassa ... Tuo uutinenkaan ei muuten erityisesti tuo esille, että asiassa olisivat aloitteellisia tai aktiivisia itse brasilialaiset.

Vaikkapa Suomessa paperipuun kasvaminen korjuukuntoon kestää jotain 25-30 vuotta (FuturaGene: 5,5 vuotta). Eikä mitään suunnitelmiakaan ole olemassa tämän asiantilan mahdolliseksi muuttamiseksi GMO-kuusen avulla!  ;D
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.03.15 - klo:05:42
Tuo uutinenkaan ei muuten erityisesti tuo esille, että asiassa olisivat aloitteellisia tai aktiivisia itse brasilialaiset.

Se ei tuonut asiaa esille, mutta kyllä (laajasti ottaen) paikallisiakin protestoijia asiassa on mukana. Nature kertoo (lihav. HJ):

Brazil considers transgenic trees (http://www.nature.com/news/brazil-considers-transgenic-trees-1.15769)

Quote
A consortium of activists opposed to the plan intends to present a letter at the 4 September meeting, urging Brazil’s National Technical Biosafety Commission to reject the trees. In all, 259 organizations — 106 of them from Latin America — have signed the letter, which expresses concern that the trees pose risks to the environment and will encourage the expansion of plantations.

Miten siis nämä "aktivistit" perustelevat sitä, että tämä GM-lajike rohkaisisi viljelmien laajentamiseen, jos siis kasvuaika sillä on lyhyempi? Vetoamalla numeroihin, toteutuneeseen historiaan. Tässä heidän kirjeessään asia kerrotaan (lihav. HJ):

Open Letter to CTNBio to reject GE Trees in Brazil (http://stopgetrees.org/open-letter-ctnbio-reject-ge-trees-brazil/)

Quote
It is, for example, well-documented that increasing the growth rates of plantation trees (as Suzano has done with their genetically engineered eucalyptus trees) results in the rapid expansion of plantations, not the opposite. According to the UN Food and Agriculture Organization between the years 1990 and 2010, the average yield of wood from plantations doubled, yet the amount of land occupied by those plantations increased over 60% from 97 million to 153 million hectares.


(Huom. nuo luvut eivät ole Brasilian lukuja, jossa ala on paljon pienempi, vaan oletettavasti arvioituja globaaleja lukuja eukalyptusplantaaseista, FAO:n raportin pohjalta kyllä, eli eivät sinänsä "hatusta".)

Tuossa ei tietysti otettu huomioon, miten valmistetun sellun määrä kehittyi - kun sitä nyttemmin tuodaan tuolta Brasiliasta Suomeenkin - ja miten paljon maata olisi tarvittu ilman tätä hehtaarituoton kasvua. *) Mutta tuosta sitten päätellään, että vielä tuottoisampi lajike yhä pahentaisi asiaa. (Mutta ei sitten kehitetä sitä ajatusta pidemmälle, että loogisesti siis heikompituottoinen lajike parantaisi asiaa ...)  8)

Muutoin nuo ko. kirjeen perustelut ovat sitä tuttua, että ei tiedetä, ja asiassa tarvittaisiin pitkäaikaisia tutkimuksia jne. Biodiversiteettiä laji ei oikein voi uhata, kun se on alunperin australialainen laji, jolla ei ole sukulaisia Brasilian alkuperäisessä luonnossa (tai muuallakaan, minne se on viety), mutta kun jotain pitää asiassa keksiä - niin se on sitten uhka näille tavanomaisille eukalyptus-puupelloille! Se ei lisäksi käsittääkseni ole laji, joka olisi taipuvainen helposti leviämään itsekseen ("invasive") eikä mitään näyttöä ole siitä, että tämä geenimuuntelu sen sellaiseksi muuttaisi.

Jos perustelut eivät ole oikein konkreettisia, niin toimenpiteet ovat (GMO Pundit -sivulta, videopätkä):

Women against transgenic eucalyptus! (http://gmopundit.blogspot.fi/2015/03/women-against-transgenic-eucalyptus.html)

______________

*) sitäkään tuossa päättelyssä ei ole otettu huomioon, että paperituotteiden kulutus maailmassa ei enää ole jatkuvassa räjähdysmäisessä kasvussa. Länsimaissa se on kai jo pysähtynyt, kehitysmaissa kyllä vielä kasvaa. Mutta jossain lähitulevaisuudessa on odotettavissa tilanne, jossa nämä hyvätuottoiset eukalyptusplantaasit yksinkertaisesti riittavät maailmalle. Ja se tapahtuu huomattavasti aiemmin kuin ko. plantaasit olisivat uhka esim. sademetsille. (Näin olen antanut itselleni kertoa, nyt ei tähän valitettavasti heti löydy lähdettä.) Lopulta siis sellun ja paperintuotanto on luonnon monimuotoisuudelle huomattavasti pienempi uhka kuin bioenergia (jolle ei loppua näy - jos tätä vanhaa rataa kuitenkin jatketaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.0)).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 14.04.15 - klo:07:26
Brasilia sitten hyväksyi nuo muuntogeeniset eukalyptus-puut:

FuturaGene’s Eucalyptus Is Approved for Commercial Use in Brazil (http://www.b3cnewswire.com/201504101194/futuragenes-eucalyptus-is-approved-for-commercial-use-in-brazil.html)

Ja tosiaan, jos näiden puiden sato on n. 20% suurempi kuin tavanomaisten, se tarkoittaa noin samankokoista säästöä tarvittavassa viljelypinta-alassa. Joten taloudellisten etujen lisäksi tämä on siis ehdottomasti myös luonnon suojelun kannalta hyvä asia, juuri noilla alueilla.

Kuten uutisesta voi lukea, ko. firmalla on vielä "putkessa" lisää kehitystyötä asiassa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.15 - klo:13:39

Tällainen uhkaava visio on olemassa (lihav. HJ):

Banaani voi hävitä maailmasta pian (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/banaani-voi-h%C3%A4vit%C3%A4-maailmasta-pian-1.107661)

Quote
Kaupan banaanit merkistä riippumatta ovat kaikki toistensa kopioita. Juuri yksipuolinen geneettinen perimä altistaa ne tuhoille.

Viljelyksillä joudutaan käyttämään torjunta-aineita tolkuttomia määriä, mutta nekään eivät auta loputtomiin.

Syynä on banaanien vanha vihollinen, Panaman tauti, joka on kehittänyt itsestään uuden muodon. 1950-luvulla tauti hävitti maailmasta edellisen valtalajikkeen Gros Michelin. Nyt sama kohtalo uhkaa Cavendish-lajiketta.

Ongelmana on, ettei kuolemanvaarassa olevalle banaanille ole löytynyt korvaajaa.

Maailmalla arvostettu, itseoppinut kasvitutkija Markku Häkkinen uskoo, että ratkaisu ongelmaan löytyy villibanaaneista. Risteyttämällä banaaneja tai siirtämällä niistä geenejä voitaisiin luoda uusia, kestävämpiä viljelylajikkeita.

Tätä lihavoitua ratkaisua on Jussi Tammisola suosittanut jo vuosikausia. Ja samalla jopa väläytellyt mahdollisuutta, että tuo parempi Gros Michel -lajike voitaisiin palauttaa markkinoille.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 15.05.15 - klo:07:14
Hesai kertoi:

Kiinalaiset jalostivat kalaöljylehmän (http://www.hs.fi/tiede/a1431400252504)

Vakka koetta ei voi pitää kaikinpuolisena menestyksenä - uutisartikkelissa mainituista syistä - hyvin lupaavana sitä voi pitää. Hyvänä asiana.

Ihmiselle tärkeänä pidetyjen omega 3 -rasvahappojen lähes ainoa lähde tällä hetkellä on kala. Yleisesti katsotaan, että maailman kalakannat jo nyt ovat uhattuja, eikä kalanviljelylläkään tätä pystytä kovin paljon paikkaamaan. *) Niinpä nuo lehmät voivat olla tulevaisuudessa hyvin tärkeä ko. rasvahappojen lähde, kiinalaisille ja muillekin. - Tuon emolehmän nimi oli Luxi ... se olisi voinut olla myös Huomen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Huomen-lehm%C3%A4), tai jollekin hengissä selvinneelle vasikalle voisi antaa tuon nimen ...  :D

_________

*) Lisäksi on olemassa sellainenkin ilmiö kuin kala-allergia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kala-allergia). Tämä ongelma kaiketi pystyttäisiin tuolla omega 3 -lehmällä kiertämään.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 13.06.15 - klo:05:59
Kiinalaiset tiedemiehet ovat onnistuneet tällaisessa:

Genetically modified rice could help address China’s smog problems (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/06/12/genetically-modified-rice-could-help-address-chinas-smog-problems/)

Olisi siis onnistuttu siirtämään geeni riisilajikkeesta toiseen, ja näin parannettu Kiinassa yleisesti viljellyn lajikkeen kykyä käyttää hyväkseen typpeä. Tämä tietysti on merkityksellistä jo lannoitustarpeen kannalta, mutta "oheisvahinkona" odotetaan tapahtuvan sen, että Kiinaa vaivaava savusumu, smog, jatkossa vähenee.

***

Tuo kasvien typen hyväksikäyttökyky onkin yleisesti biotekniikan "Graalin malja" ...

Nitrogen-efficient crops: The holy grail of agricultural biotech? (http://www.geneticliteracyproject.org/2013/03/18/nitrogen-efficient-crops-the-holy-grail-of-agricultural-biotech/)

... joka tarkoittaa sitä, että siinä on edistytty, mutta vaihtelevasti, varsinainen läpimurto vielä puuttuu.

Huom! Tämä "Graalin malja" on tietysti eri asia kuin se haave, että viljelykasveihin kuten vehnään tai tuohon riisiin (so. muihinkin kuin hernekasveihin) saataisiin istutettua ominaisuus, että ne pystyisivät itse (eli bakteerien avustuksella (http://fi.wikipedia.org/wiki/Typensidonta)) keräämään ilmasta tarvitsemansa typen.


PS. klo 13:00: Tuolla tämän keskustelun alussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg314#msg314), jossa yritin alustavasti luokitella GMO:n hyötyjä, oli kyllä luokka "B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat", mutta siellä ei ole mainittu "ranskalaisena viivanakaan" ilmansuojelua. Joka nyt sitten on mukana.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 17.06.15 - klo:08:36
Paitsi että muuntogeeniset puut saadaan kasvamaan nopeammin (ks. edellä 14.04.15), myös tämä hyvä asia on puiden osalta keksitty:

Muuntogeenista puuta paperiksi ja energiaksi (http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/muuntogeenista_puuta_paperiksi_ja_energiaksi)

Quote
Puulle sen lujuuden antava ligniini vaikeuttaa sellun, paperin ja biopolttoaineiden valmistamista. Ligniinin poistamiseen kuluu paljon kemikaaleja ja energiaa, minkä lisäksi käsittelystä syntyy runsaasti jätettä. Nyt kanadalaiset ja yhdysvaltalaiset tukijat ovat onnistuneet geenimuokkauksella muutamaan poppelin ligniinin sellaiseksi, että se on helpompi hajottaa ilman, että puu kuitenkaan menettää lujuuttaan.

Tiettävästi tämä on vielä toteutettu "geenieditoinnilla" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=840.0), joten se saattaisi päästä esim. EU:ssa helpommalla sen muuntogeenisten lajikkeiden raskaassa säätelyprosessissa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 04.07.15 - klo:05:05
Aina kaikki ei mene "putkeen" GM-tutkimuksessakaan:

UK GM wheat trial highlights costs of violent activism (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/02/uk-gm-wheat-trial-highlights-costs-of-violent-activism/)

GM-vehnästä ei siis onnistuttu kehittämään tuholaisia karkottavaa versiota. Ja rahaa paloi siihen yritykseen noin miljoona dollaria.  (Jotain kyllä opittiin. Ja kyseessä oli "hyvä yritys", josta yrittänyttä ei voi "laittaa" eli moittia.)

Mutta paljon enemmän, yli 3 miljoonaa, kului siihen, että tätä koeviljelmää piti suojella "aktivistien" tuhoamisyrityksiltä!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.07.15 - klo:14:59
Tämä innovaatio saattaisi kiinnostaa länsimaista eli suomalaistakin kuluttajaakin *):

omega-3 -rasvahappoja kasveista (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/11/crop-plants-green-factories-for-fish.html?m=1)

Tietysti tälläkin on globaali merkityksensä: se vähentäisi painetta jo nyt "sillä rajoilla" oleviin maailman kalavaroihin.

Tässä asiassa olisi nyt onnistuttu, kertoi GLP:

GMO cereal plant that produces omega-3 fish oil, which could promote healthier diet, successful in landmark trials (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/09/gmo-cereal-plant-that-produces-omega-3-fish-oil-which-could-promote-healthier-diet-successful-in-landmark-trials/)

Mutta luultavasti asian merkitys ei ole niin käänteentekevä eli suuri kuitenkaan. Ihan varmasti nämä omega 3:t ja nimenomaan ne kalaöljyvariantit ovat hyväksi ihmiselle, mutta ovatko ne kutenkaan välttämättömiä? Kun toisaalta tulee tietoa, että ihmisruumis itse pystyy niitä valmistamaan (kasvisöljyjen toisen tyyppisistä rasvahapoista)? Vaikka ei ehkä ihan riittävästi tms.

Kaloille ne saattavat olla välttämättömiä, jolloin tuolla keksinnöllä saattaa olla suuri merkitys kalanviljelyn kannalta. Mutta nyt - poikkeuksellisesti *) - annetaan puheenvuoro GMO-vastaiselle näkemykselle:

vaikka tuo vaihtoehto olisi/on epäilemättä halvempi kalojen ruokkimisessa, se epäilemättä myös lisää painetta rajalliselle, maanpääliselle viljelypinta-alallemme.

__________

*) tai ei niin poikkeuksellisesti: olemmehan niitä koko ajan täällä esitelleet, ja pyrkineet niihin vastaamaan. Poikkeus tässä olisi se, että nyt tavallaan myönnämme tämän "pointin" tietyn järkevyyden.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 14.07.15 - klo:09:21
Tämä puheenvuoro taas kallisti vaakaa tuon GMO-kalanrehun puolelle:

Feeding fish GM chow could protect wild fish habitats but anti-GM campaigners oppose it (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/13/feeding-fish-gm-chow-could-protect-wild-fish-habitats-but-anti-gm-campaigners-oppose-it/)

Siinä oli nimittäin tieto tai arvio, kuinka paljon tämä kalanviljely myös rasittaa valtamerten kalakantoja, käytännössä:

Quote
[...] in practice they get healthy helpings of wild-caught species such as capelin and anchovies (pictured) that are not in great demand as human food, in order to boost their DHA and EPA levels. About 10% of what is pulled out of the ocean by fishing boats ends up this way.
(lihav. HJ)

Eli jotain osaa luonnosta tämä tiettyjen omega 3 -rasvahappojen tavoittelu kuitenkin rasittaa, kumpi vaihtoehto on parempi?

Kirjoitushan alkaa pienellä piikittelyllä, miten ne, jotka ovat huolissaan liikakalastukseta ja ne, jotka vastustavat GMO-ruokaa, ovat usein ihan samoja ihmisiä.  Artikkeli siis uskoo, että tämä keksintö helpottaisi liikakalastuksen ongelmaa, käytännössä.

Sen mukaan kyllä koko juttu on kiinni näiden tiettyjen rarvahappojen merkityksestä: kalatkin voitaisin ruokkia jo nyt rehulla, joka ei niitä sisällä.

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 24.07.15 - klo:07:07
Nyt on kehitetty GMO-riisi, joka vähentää rajusti riisin aiheuttamia metaanipäästöjä (ja metaanihan on voimakas kasvihuonekaasu (https://fi.wikipedia.org/wiki/Metaani)):

GM rice could address hunger, cut methane emissions 90%, fight climate change (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/23/gm-rice-could-address-hunger-reduce-methane-emissions-fight-climate-change/)

Käykö tässä niin, että tuon lajikkeen käyttöönotosta ei jatkossa keskustellakaan missään vapaakauppaneuvotteluissa - vaan ilmastoneuvotteluissa?!  ;D


PS. 1.8.15: Mutkia matkassa:

Methane reducing GMO rice blocked by activists, so time consuming conventional rice planned (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/30/methane-reducing-gmo-rice-blocked-by-activists-so-time-consuming-conventional-rice-planned/)

Tuossa siis kerrotaan, että idean pohjalta kuitenkin yritetään kehittää tavanomainen lajike, joka olisi "yhteiskunnalle hyväksyttävä". Epäselväksi jää, kuka siihen painostaa. Joka tapauksessa käyttöönotto siten viipyy (5-10-20 vuotta?). Joka on siksikin harmillista, että ko. lajike olisi myös nykyisiä tuottavampi, jopa 43%.

Riisinviljelyn osuus maailman metaanipäästöistä on kuulemma noin 7-17%. Metaani on kasvihuonevaikutukseltaan tiettävästi hiilidioksiidiin verrattuna noin 20-kertainen. Mutta asialla ei siis ole niin kiire, etteikö hyvin ehdittäisi tavoitella "yhteiskunnalle" eli varmasti ihan kaikille hyväksyttävissä olevaa ratkaisua?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 01.08.15 - klo:04:37
Afrikkalainen sikarutto ei ole Suomessa vielä ongelma, mutta Virossa jo on ja Venäjällä. Britit ovat jo kehittäneet tämän keinon ongelman ratkaisemiseksi, GMO-sian, joka on taudille vastustuskykyinen:

Could these piglets become Britain's first commercially viable GM animals? (http://www.theguardian.com/science/2015/jun/23/could-these-piglets-become-britains-first-commercially-viable-gm-animals)

Ja tätä voi todellakin rauhassa sanoa pahkasika-jutuksi, koska siltähän tarvittava geeni poimittiin!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 01.08.15 - klo:14:03
Tuossa siis kerrotaan, että idean pohjalta kuitenkin yritetään kehittää tavanomainen lajike, joka olisi "yhteiskunnalle hyväksyttävä". Epäselväksi jää, kuka siihen painostaa. Joka tapauksessa käyttöönotto siten viipyy (5-10-20 vuotta?). Joka on siksikin harmillista, että ko. lajike olisi myös nykyisiä tuottavampi, jopa 43%.

Tai sitten tuo variantti ilmestyykin yllättävän nopeasti! Tehtynä geenieditoinnin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=385) kautta.

Jolloin on pari mahdollisuutta:

a) EU jne. ovat hyväksyneet tämän jalostustavan tavanomaiseksi (jolloin kaikki tuo raskas ja pitkäaikainen byrokraattiinen käsittely haihtuu taivaan tuuliin)

b) tai eivät ole hyväksyneet, mutta kun siten tuotettua lajiketta ei tavanomaisesta pysty mitenkään erottamaan, tämä työryhnä vaan sitten kertoo olleensa kovin taitava ja/tai onnekas, julkistaessaan tämän lajikkeen "tavanomaisen" version, sanokaamme, vuoden päästä!!! *)

Taidanpa veikata vaihtoehtoa b. Ehkä tässä pidetään vähän enemmänkin kohtuulliselta näyttävää väliä, mutta niin tämä luultavasti tapahtuu. Ainakin Kiina tulee hyväksymään ko. työryhmän kuvauksen tutkimus- ja kokeiluprosessistaan ...


______

*) vai onko tulevaisuuden tarkastuksissa sellainen kriteeri, että lajiketta ei missään tapauksessa hyväksytä tavanomaisesti jalostetuksi, ellei siinä ole jotain säädettyä prosenttimäärää huonoja geenejä!  8) Ainakaan ei luomuviljelyssä!  ;D
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.08.15 - klo:06:34
Tässä ei ole kyse geenimuuntelusta, mutta metaanipäästöjen vähentämisestä kyllä, niinpä tähän jatkoksi (Science Daily):

Feed supplement greatly reduces dairy cow methane emissions (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/08/150804160930.htm)

Eli eräällä aineella, nautojen ruokaan sitä lisäämällä, voitaisiin vähentää niiden metaaniröyhtäyksiä 30%. (Toimii tiettävästi muidenkin märehtijöiden kohdalla.)

Lisäksi lehmät kasvoivat eli lisäsivät painoaan kokeen aikana samalla ravintomäärällä selvästi eli 80% paremmin! *)

GMO:sta ei siis ole kyse, mutta kemiasta kyllä, ja niinpä luulen, että luomussa tuokin kielletään. (Kunhan se on ensin yleisesti käyttöön hyväksytty, se prosessi on uutisen mukaan vielä kesken.)

Jos aineesta sanotaan, että se on jonkin firman kehittämä ...

Quote
The 3NOP compound, developed by DSM Nutritional Products, a Dutch company that is one of the world's leading suppliers of feed additives, seems to be safe and effective, Hristov said.

... niin se ei liene luonnosta löytynyt, eikä luultavasti löydettävissäkään.

_______

*) josta voi karkeasti laskea, jos tuo pitäisi paikkansa koko naudan elämän ajan, että naudanliha tuolla niksillä tulisi suurin piirtein yhtä tehokkaaksi kuin kana! Tai ainakin lähelle sitä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 15.08.15 - klo:08:01
Tässä keskustelussa on esitetty toive:

Kunpa kaikki tuotteet olis valmiiksi laktoosittomia (http://www.demi.fi/keskustelut/ajankohtaista/kunpa-kaikki-tuotteet-olis-valmiiksi-laktoosittomia#.Vc7UxSTjFdc)

Onko tuo tavoiteltava asia vai ei, en osaa ottaa kantaa, mutta geenitekniikalla on tuohonkin potentiaalinen vastaus: lehmä, joka tuottaa (lähes) laktoositonta maitoa:

A GM breakthrough that can be tolerated: Scientists develop genetically modified cows that produce low-lactose milk
 (http://www.dailymail.co.uk/news/article-2160535/Scientists-develop-genetically-modified-cows-produce-low-lactose-milk.html)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.08.15 - klo:08:37
Tämä artikkeli Keniasta kertoo ...

GM maize will double yields, says researcher (http://www.nation.co.ke/business/GM-maize-will-double-yields--says-researcher/-/996/2839116/-/evqabyz/-/index.html)

... että siellä eräälle hyönteistuholaiselle (https://en.wikipedia.org/wiki/Stemborer) vastustuskykyinen (ja myös vesitehokas) maissilajike tuplaisi sadot, 1,6 tonnista hehtaarilta 3,7:ään, paikallisten tiedemiesten mukaan. Rahallinen säästö on 7,4 miljardia Kenian shillinkiä, netin erään konvertterin mukaan n. 62 miljoonaa euroa, joka vuosi.

Varmaankin tuo satotaso voitaisiin saavuttaa myös torjunta-aineiden avulla, mutta luulen, että tuo hyöty eli säästö on laskettu juuri siitä, paljonko torjunta-ainekustannuksissa säästetään.

Nyt sitten nämä tiedemiehet vain odottavat, että Kenian GMO-kielto kumottaisiin. Se tapahtuu n. 18 kuukaudessa. Asian vireilläolostahan olemme jo kertoneet toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=651.msg7233#msg7233).

***

Nyt sitten odottamaan, koska IPS julkaisee (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0) tämän uutisen.  ;D (Ja sitten maailma.net, Kansan Uutiset ja Demokraatti.)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.08.15 - klo:16:22

Ja kyllä kenialaisia pitää todella onnitella ... tuosta ... ja ehkä nyt tänä iltapäivänä jostain muustakin ..  8)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 11.09.15 - klo:10:38

Aika hurjalta idealta kuulostaa ...

Tutkijat haluavat selättää lintuinfluenssan – koekanat hohtavat pimeässä (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2015/09/07/tutkijat-haluavat-selattaa-lintuinfluenssan-koekanat-hohtavat-pimeassa/201511518/12)

... mutta näin siitä alustavasti väitetään:

Quote
Brittitutkijat kertovat kehittäneensä geenimuunnellun kanan, jonka tavoitteena on estää lintuinfluenssa leviäminen. Ensimmäiset tulokset kokeilusta ovat lupaavia.

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 14.09.15 - klo:10:19
Katsokaapa tätä:

The genetic innovation that kept the world from starving (no, it’s not GMOs) (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/09/13/the-genetic-innovation-that-kept-the-world-from-starving-no-its-not-gmos/)

Eli: geneettinen innovaatio, joka pelasti maailman nälkiintymiseltä (ei, kyse ei ole GMO:ista)

En nyt paljasta heti tässä, mistä oli kyse. Mutta muistutan kannastamme: sodassa nälkää vastaan ovat kaikki keinot luvallisia, ja kaikkia pitää myös käyttää.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.09.15 - klo:05:10
Kyse oli tietysti hybridilajikkeista (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heteroosi), vanhimpana ja tunnetuimpana hybridimaissi.

Kuten englanninkielinen artikkeli kertoo, ei niidenkään aikaansaaminen helppoa ole. Mutta vaivan väärtti, kuten artikkeli myös kertoo.

On varmaan niin, että myytti siitä, että siemenfirma pakottaa aina ostamaan uutta siementä, eikä salli siementen säästämistä, on saanut alkunsa näistä hybridilajikkeista. Kuten ehkä sekin myytti, että nk. itsemurhasiemenet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=750.0) jo olisivat laajalti käytössä (kun tosiasiassa niitä ei ole koskaan käytetty). Vaikka siis säästettyjen hybridisiementen huonolle tuotolle seuraavina vuosina on helppo tekninen selitys, pettynyt asian (tietämätön) kokeilija saattaa uskoa, että ne on tahallaan manipuloitu tuottamaan  huonosti. Jopa olemaan itämättä. (Jos ja kun tuota uskoa vielä nk. aktivistit vahventavat.) *)

Hybridilajikkeet on luomussa hyväksytty. Mutta kuten artikkeli kertoo, osa USA:n luomuväestä taistelee siinäkin kysymyksessä omantuntonsa kanssa. Ja ehkäpä syystä, kuten artikkelissa lopussa tuodaan esille: eroaako tämä tekniikka lopulta olennaisesti GMO-tekniikasta? (Ja varsinkaan geenieditoinnista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=840.0)? HJ:n lisäkommentti)

_____________

*) vaikka maajussit eivät ole tyhmiä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=158.0), niin tyhmiä ja/tai tietämättömiäkin on joukossa ...
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 27.09.15 - klo:07:37
Tässä esitetään arvio, että maissin ja puuvillan GMO-viljely olisi USA::ssa vähentänyt (haitallisia) ympäristövaikutuksia noin puoleen entisestä, 10 vuodessa:

Environmental impact of US corn, cotton crops halved in last decade thanks to GMOs (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/09/25/environmental-impact-of-us-corn-cotton-crops-halved-in-last-decade-thanks-to-gmos/)

Kyllä, taustalla on tieteellinen tutkimus (http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/10/9/094016/pdf), väite ei ole pelkkää "mutua".

Kyse näytti ennenkaikkea olevan vaikutuksista vesistöihin (yhteenvedosta):

Quote
The results show that the impact per hectare corn and cotton generated on the ecological health of freshwater systems decreased by about 50% in the last decade. This change is mainly due to the use of genetically modified (GM) crops, which has reduced the application of insecticides and relatively toxic herbicides such as atrazine.

Eli hyönteismyrkkyjä oli voitu vähentää, kuten myös eräitä suhteellisen myrkyllisiä rikkakasvien torjunta-aineita.


Lisäys 12:30: Sen sijaan ravinnepäästöissä ei vastavaa hyvää kehitystä löytynyt:

Quote
The total amount of nitrogen and phosphonate inputs remained largely unchanged for all of the crops over the periods investigated, and this is the main reason that most of the non-ecotoxicity impacts do not show a significant change.

Vaikka ehkä toisin olisi odottanut (=suorakylvö). Mutta olisiko ollut niin, että nämä hyödyt oli jo 10 vuotta sitten saavutettu? Myöskin lannoituksen määrä siis tutkimusaikana säilyi pääosin samana.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 19.10.15 - klo:08:59
Saksalaistutkijat (mukana kyllä yksi kiinalainenkin) ovat kaikesta huolimatta kuitenkin jatkaneet geenitekniikan perustutkimusta, ja ovat saattaneet tässä tehdä läpimurron kasvien tautien vastuskyvyn kehittämisessä (Science Daily):

Increasing crop resistance to pathogens (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/10/151013112357.htm)

Asia voi olla aikanaan maailmalle suureksi hyödyksi, vaikkei noita perunoita, tomaatteja jne. sitten Saksassa saakaan viljellä! Vastuskykyä voidaan menetelmällä kehittää perunarutolle, mutta myös isolle joukolle muita tauteja.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 09.11.15 - klo:06:59
ASCH ennustaa kassavan eli maniokin (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maniokki) olevan seuraava geenitekniikan menestystarina:

Cassava Crop Poised to Be Next GM Success (http://acsh.org/2015/10/cassava-crop-poised-to-be-next-gm-success/)

Niinkuin Kultaisessa riisissä, GM-keinoin lisätään kasviin olennaista vitamiinia (tässä tapauksessa B6). Jos tämä onnistuu, se hyödyttää eritoten Afrikkaa.

Tämän lisäksi kassavasta on kehitteillä eräälle sen pahalle tuholaiselle vastustuskykyinen GM-lajike. Mikään ei estäne yrittämästä yhdistää näitä kahta hyvää ominaisuutta.

Seuraava vaihe olisi varmaan yrittää tehdä jotain tälle kasvin hankalalle ominaisuudelle:

Quote
Maniokkia voi myös hapattaa, jolloin siitä häviävät sen sisältämät haitalliset aineet. Maniokkia ei saa syödä raakana sen sinihapon vuoksi. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa syödään maniokkia paljon, ja myrkytykset ovat ongelma.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 12.11.15 - klo:16:08
Geeni, joka antaa vastuskyvyn kolmelle pahimmalle vehnän ruostesairaudelle, on identifioitu:

Wheat disease-resistance gene identified, potential to save billions (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/11/151110094034.htm)

Sydneyn yliopisto on jo aloittanut kehitystyön sen geenin siirtämiseksi tärkeimpiin moderneihin vehnälajikkeisiin.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 22.11.15 - klo:07:24
GMO-lohi, josta viime vuonna oli puhe, on nyt saanut myyntiluvan Yhdysvalloissa. Tässä tietoa tästä lohesta:

http://www.geneticliteracyproject.org/2015/11/19/aquabounty-salmon-backgrounder/

Ei ole kovin yksinkertaista GMO-tuotteiden lanseeraus sielläkään. Hyväksymisprosessi kesti 19 vuotta. Ja nyt eräät isot kauppaketjut ovat jo ilmoittaneet, etteivät ota tuota lohta myyntiin.

Selviä etuja tuosta lohilajikkeesta on, ks. tuota yhteenvetoa. Ehkei se ole kuitenkaan niin vallankumouksellinen kuin on toivottu. Muun muassa se perusongelma, että lohet tarvitsevat ruoakseen pikkukalaa, on siinä yhä ratkaisematta. Vaikka se tarvitseekin niitä noin 20% vähemmän kuin luonnonlohi, täyteen kokoonsa kasvaakseen.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.11.15 - klo:07:18
Nyt on onnistuttu luomaan sitrushedelmiä USA:ssa  vaivaavalle vihertymissairaudelle vastustuskykyinen lajike geenimuuntelulla:

UF creates trees with enhanced resistance to greening (http://news.ifas.ufl.edu/2015/11/uf-creates-trees-with-enhanced-resistance-to-greening/)

(Vinkki uutiseen: GMO Pundit)

Tällainen tautikestävyyden lisääminen saisi melkein olla oma luokkansa listassamme, miksi GM on hyvä asia. Ja näitä sovelluksia syntyy koko ajan, eri puolilla maailmaa, eri kasvien kohdalla, tuo oli vain yksi.

Olen muuten ollut huomaavinani, että geenitekniikan vastustajien sellaiset väitteet, että tekniikan hyödyt ovat "vain" siinä ja siinä asiassa (ja joku esimerkki, tai pari), ovat selvästi julkisuudessa vähentyneet. Tekniikan monia hyötyjä ja soveltamismahdollisuuksia ei enää pystytä kieltämään.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.15 - klo:11:39
Sitten tällainen meta-analyysi - saksalaisten tutkijoiden tekemä, muuten - jonka mukaan GMO-viljely vähensi torjunta-aineiden käyttöä 37 prosenttia:

Meta-analysis shows GM crops reduce pesticide use by 37 percent (http://acsh.org/2014/11/meta-analysis-shows-gm-crops-reduce-pesticide-use-37-percent/)

"The authors found that crop yields increased by 22 percent, and increased farmer profits by 68 percent. They also found that GM technology has reduced chemical pesticide use by 37 percent. It was found that yield and profit gains are higher in developing countries than developed countries, though both net yield and economic impacts were still positive for developed countries."

Kyse oli soijasta, maissista ja puuvillasta.

Eli kaikki meni plussan puolelle, ja erityisesti kehitysmaissa. Tiedettiinhän tämä täällä jo, mutta nyt siis tietää saksalainenkin tiedemies. (Mutta kysytäänkö heiltä, siellä? Valitettavasti varmaan ei, vaan edelleen sinne tilataan joku Vandana Shiva kertomaan aivan toisenlaista sanomaa.)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.15 - klo:07:02
IPS (!) kertoo tässä, miten banaanista ollaan kehittämässä geenimuuntelulla eräälle tuholaiselle vastustuskykyistä lajiketta:

Africa Closer to a Cure for Banana Disease (http://www.ipsnews.net/2015/12/africa-closer-to-a-cure-for-banana-disease/)

Olisiko juuri monien tautien uhkaama banaani se kasvi, joka lopulta murtaa GMO-tekniikkaa kohtaan osoitetun vastarinnan, kysyy tämä artikkeli:

Will banana crisis force more rational consideration of GMOs? (https://www.geneticliteracyproject.org/2015/12/11/will-banana-crisis-force-more-rational-consideration-of-gmos/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 23.12.15 - klo:13:23
Saattaa olla, että norjalaisilla on ylimääräistäkin epäluuloa GMO-tekniikkaa vastaan, mutta painopiste saattaa silti olla tässä oikea:

Norja ei ole valmis geeniloheen, mutta geenirehut kiinnostavat
Muuntogeenisestä rypsistä etsitään ratkaisua kasvavalle lohitaloudelle. (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1450765721623)

Sillä luultavasti se pullonkaula on juuri sellaisessa rehussa, joka sisältäisi tuota himoittua omega 3 -rasvahappoa, ja joka ei olisi pikkukalaa. Vaikka asiaa hiukan helpottaisikin nopeammin ja vähäisemmällä ravinnolla aikuiseksi kasvava kala.

Tuollaisesta rypsistä en ennestään tiedä mitään, täytyy ottaa selvää.

***

Sinänsä on aika turha kysyä asiasta (traditionaaliselta) ympäristöjärjestöltä - vielä  luomujärjestöltä! (http://www.oikos.no/english) - koska sen vastaus jo etukäteen tiedetään. Sen hyväksytyn lohen osaltahan tämä on "vanhasta muistista" ladeltua, koska tämä ongelma on sen osalta täysin ratkaistu (ks. edellä):

Quote
Kalat karkaavat ja sekoittuvat villien lohien kanssa.

Samalla tavalla "vanhasta muistista" om tämäkin:

Quote
”Gmo-kasvit voivat levitä lähellä kasvaviin lajikkeisiin, eikä vaikutuksista ekosysteemeihin ole tarpeeksi tietoa. Syitä on paljon”, sanoo poliittinen asiantuntija Aina Bartmann Oikos-ympäristöjärjestöstä.

Ja ellei syitä ole riittävästi, niin niitä keksitään lisää ...

(Pitäisikö tuosta, että kyse on luomujärjestöstä, huomauttaa?)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 28.12.15 - klo:06:24
Tässä suomenkielellä vielä yksi selostus siitä GMO-lohesta (Tiedebasaari):

Geenimuunneltu lohi sai myyntiluvan USA:ssa (https://tiedebasaari.wordpress.com/2015/11/19/geenimuunneltu-lohi-sai-myyntiluvan-usassa/)

Sinänsä siitä näkyy, että asian säätely on väsyttävän tiukkaa USA:ssakin. Hyväksymisprosessiin meni 20 vuotta, ja nytkin hyväksyminen koskee vain tuon yhden firman yhtä lajiketta.

Turvallisuus on kyllä sitten taattu "vyöllä ja henskeleillä":

Quote
GMO-lohen kaupalliselle tuotannolle FDA asetti tarkat rajat. Yhdysvaltain markkinoille tuotettavaa kalaa saa kasvattaa vain kahdessa sisämaan laitoksessa, Kanadassa ja Panamassa. Suljettujen vesikiertojen sekä vesistöistä eristettyjen sisämaa-altaiden ansiosta pelko geenimuunnellun lohen karkaamisesta luonnonvesiin on viraston asiantuntijoiden mukaan mitättömän pieni. Pelko muunneltujen geenien leviämisestä luonnonkaloihin – ja samalla uusien, arvaamattomien muunnosten kehittymisestä on estetty myös siten, että altaissa kasvatetaan vain steriilejä naaraslohia. Joten luonnonvesiin päässyt geenimuunneltu lohi ei pystyisi lisääntymään eikä siten voisi vaikuttaa haitallisesti luonnonkalojen perimään.

Jotenkin tuntuisi järkevämmältä lainsäädännöltä, että joku muukin saisi saman oikeuden, jos tekisi samantasoiset turvatoimet?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 19.01.16 - klo:07:33
Nyt USA:ssa on hyväksytty "toisen sukupolven" versio muuntogeenisesta Simplot Innate -perunasta:

FDA approves GMO potato that resists blight that caused Irish potato famine (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/14/fda-approves-gmo-potato-resists-blight-caused-irish-potato-famine/)

Sen hyödyllisiä ominaisuuksia ovat:

- paistettaessa muodostuu vähemmän akryliamidia, joka katsotaan syöpää aiheuttavaksi aineeksi
- ei muutu ruskeaksi, eli näytä pilaantuneelta (ks. kuva, eli samantapainen ominaisuus, joka on toteutettu myös omenalajikkeessa)
- kestää kylmävarastointia (n. 3 C-asteessa kuusi kuukautta)
- on tuon lisäksi vastustuskykyinen perunarutolle

Tuon akryliamidin vaarallisuus on kiistelty asia USA:ssakin, mutta nuo toiset ominaisuudet vähentävät ruoan hukkaan menemistä.

Perunaruton kestävyydellä voisi olla erityistä merkitystä kehitysmaissa, joissa monella tavalla hyvän perunan käyttöönotto on pitkälle estynyt juuri tuon ruton takia. Tosin siinä suhteessa ei luvata täyttä turvaa, vaan ainoastaan, että torjunta-aineruiskutuksia voidaan vähentää.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 19.01.16 - klo:10:05
Nyt on ilmestynyt yhteenvetotutkimus siitä, miten viljelyskasvien kuivuudenkestävyyttä voidaan lisätä:

Can genetic engineering help food crops better tolerate drought? (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-09/mali-cge092514.php)

Kuivuudenkestävyyden merkitystä tuskin tarvitsee selitellä tai korostaa. Se on tärkeä asia erityisesti Afrikassa, ilmastonmuutoksen kanssa tai sitä ilmankin.

Tässä väitetään, että kuivuuden kestävyyden geeni olisi nyt jo keksitty:

Scientists discover a drought tolerance gene that may help plants fight against global warming (http://m.phys.org/news/2016-01-scientists-drought-tolerance-gene-global.html)

Tällaisia tilanteita ei jatkossa siten tarvitsisi vain "itkeä" (HS):

Kuivuus ajaa väkeä liikkeelle Etiopiassa (http://yle.fi/uutiset/kuivuus_ajaa_vakea_liikkeelle_etiopiassa/8603228)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.01.16 - klo:11:00
HS:ssa oli äskettäin artikkeli, jossa valitettiin, että yleisimmät viljalajikkeet maailmassa ovat "tyhjiä kaloreita" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=51.msg7909#msg7909). Riisin puutteena mainittiin, että siitä puuttuu sinkkiä ja rautaa.

Asialle on nyt tehty jotain, onnisttuttu niitä molempia riisiin lisäämään:

Biofortified indica rice attains iron and zinc nutrition dietary targets in the field (http://www.nature.com/articles/srep19792?utm_content=buffer72e56&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer)

Tuo Naturen artikkeli mainitsee, että asiaa on yritetty myös tavanomaisen jalostuksen keinoin, mutta aika laihoin tuloksin. tai ainakaan ei niin hyvin, että haluttu tavoitetaso olisi saavutettu.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 28.01.16 - klo:14:50
Perunaruton kestävyydellä voisi olla erityistä merkitystä kehitysmaissa, joissa monella tavalla hyvän perunan käyttöönotto on pitkälle estynyt juuri tuon ruton takia. Tosin siinä suhteessa ei luvata täyttä turvaa, vaan ainoastaan, että torjunta-aineruiskutuksia voidaan vähentää.

Mutta nyt nämä kenttäkokeet Ugandassa onnistuivat, ja nämä lajikkeet ovat vastustuskykyisiä perunarutolle ilman yhtään ruiskutuksia:

UGANDA'S FIRST FIELD OBSERVATION OF GM POTATO SHOWS EXTREME RESISTANCE TO LATE BLIGHT (http://www.isaaa.org/kc/cropbiotechupdate/article/default.asp?ID=14096)

Tämä oli ilmeisesti se läpimurto. Afrikka sai perunan.

PS. Mikä parasta, ymmärtääkseni nämä lajikkeet ovat NARO (http://www.naro.go.ug/):n kehittämiä, joten kukaan ei voi nyt vetää esille Monsanto-"korttia".

PS2. Enpä voikaan olla tuosta kovin varma. Kehittäjästä ei oikeastaan asiaa koskevissa uutisissa kerrottu, vain kenttäkokeista. Mutta jos lajikkeet on kehittänyt joku suurfirma, se lienee BASF ...
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 31.01.16 - klo:08:31
Huomenna on telkkarissa must-katsottava:

Vastustajista kannattajiksi siirtyneet loikkarit kehuvat geenimuuntelua (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/29/vastustajista-kannattajiksi-siirtyneet-loikkarit-kehuvat-geenimuuntelua)

Quote
MOT:n ohjelmapaikalla esitettävä BBC:n Panorama-dokumentti ”Hyvä vpai paha geenimuuntelu?” marssittaa esiin asiantuntijoita, jotka ovat kääntäneet kelkkansa geenimanipulaation suhteen.

Asian vastustajillekin kyllä annetaan ohjelmaselostuksen mukaan puheenvuoro. Ei voi olla edes ihan varma, mihin suuntaan ohjelmassa on "puoltoa" tai onko sitä.

Tuo ohjelma on siis katsottava, koska siitä ei varmaankaan tule nettiin tekstiversiota, kuten MOT-ohjelmista yleensä.

PS 2.2.16: Nyt on katsottu. Se oli vahvasti GMO-viljelylle myönteinen. Jopa niin, että vastustajien näkökannoille olisi antanut enemmän tilaa. Juttu oli kuitenkin melko pinnallinen, eli ette juuri menettäneet, jos se jäi katsomatta. Vaikkapa siinä esiintyneen Mark Lynasin mielipiteet löytää paremmin netistä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.02.16 - klo:08:31
Vaikkei tuo BBC-dokumentti kovin syvällinen ollut - ja mitäpä puoleen tuntiin olisi mahtunutkaan - oli se tietysti tavallaan merkittävä poikkeus siihen pitkähköön sarjaan YLE:ssä esitettyjä madonlukuja GMO-tekniikkaa vastaan, josta olemme kertoneet toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=67.0)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.16 - klo:07:57
Katsokaapa tätä:

The genetic innovation that kept the world from starving (no, it’s not GMOs) (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/09/13/the-genetic-innovation-that-kept-the-world-from-starving-no-its-not-gmos/)

Eli: geneettinen innovaatio, joka pelasti maailman nälkiintymiseltä (ei, kyse ei ole GMO:ista)

En nyt paljasta heti tässä, mistä oli kyse. Mutta muistutan kannastamme: sodassa nälkää vastaan ovat kaikki keinot luvallisia, ja kaikkia pitää myös käyttää.

Kyse oli tietysti hybridilajikkeista (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heteroosi), vanhimpana ja tunnetuimpana hybridimaissi.

Kuten englanninkielinen artikkeli kertoo, ei niidenkään aikaansaaminen helppoa ole. Mutta vaivan väärtti, kuten artikkeli myös kertoo.

On varmaan niin, että myytti siitä, että siemenfirma pakottaa aina ostamaan uutta siementä, eikä salli siementen säästämistä, on saanut alkunsa näistä hybridilajikkeista.

Nyt ScienceDaily raportoi tällaisesta tutkimuksesta {keksinnöstä?):

Improved harvest for small farms thanks to naturally cloned crops (http://www.sciencedaily.com/releases/2016/01/160128133028.htm)

Siinä siis "luonnollisesti kloonaamalla" (mitä se tarkoittaakaan) pystyttäisiin kiertämään tämä hybridien hankala ominaisuus, että tuotot putoavat seuraavassa sukupolvessa, ja tuottamaan useita siemensukupolvia, joissa hybridien hyvät ominaisuudet säilyisivät.

Luvataan, että tuolla menetelmällä asian kustannukset dramaattisesti laskisivat. Tuoko se takaisin tilanteen, jossa siementä kannattaa säästää seuraavaan satoon?

Tuossa ei kyllä sanottu, että asiassa tarvittaisiin GMO-tekniikkaa, mutta siis vastauksena tuohon edelliseen.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 13.02.16 - klo:10:06
Kasvien jalostaminen ravitsevammiksi, taistelu "piilonälkää" vastaan, onnistuu kyllä perinteisellä jalostustavallakin, mutta GMO-tekniikka huomattavasti tehostaa ja nopeuttaa sitä:

Biofortification: New ‘Green Revolution’ for more nutritious crops (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/02/11/biofortification-new-green-revolution-for-more-nutritious-crops/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 15.02.16 - klo:07:42
Kuivuutta kestävä riisikin on työn alla:

Genetic engineering could improve rice’s drought tolerance in face of climate change (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/02/12/genetic-engineering-improve-rices-drought-tolerance-face-climate-change/)

Riisin osalta taitaa olla paljonkin työtä edessä, kun sen ravitsevuuden osaltakin (ks. edellä 26.01.16) asia on vähän niin ja näin, tai voisi olla paljon paremminkin. Toivottavasti onnistutaan - ja maku säilytetään, olen itse suuri riisin ystävä. Pidän kyllä perunastakin ... ai, niin tämä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=591.msg7941#msg7941) ... :)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.16 - klo:08:18
Ugandalaiset hyötyisivät suuresti Iowan yliopistossa kehitteillä olevasta "kultaisesta banaanista" ...

Why Iowa State trials of GM banana that produces vitamin A are vital to Uganda (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/02/18/iowa-state-trials-gm-banana-produces-vitamin-vital-uganda/)

... jota nyt kyseisen yliopiston opiskelijat on saatu vastustamaan:

Quote
The most noticeable part of this story was the mobilization of innocent well-fed American students protesting the fruit which could help the innocent ill-fed Ugandan children and pregnant mothers evade the deficiency of vitamin A, as well as iron deficiency that cause Ugandan expectant mothers to resort to eating brown soil in an attempt to get the iron that their body requires.

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.02.16 - klo:07:21
Tekniikan kehityksen tässä vaiheessa on toisaalta näin (otsikko) ...

Geenimuunneltu siemen voi pelastaa sadon huonona viljelykautena (http://utain.uta.fi/uutiset/geenimuunneltu-siemen-voi-pelastaa-sadon-huonona-viljelykautena)

... mutta sitten toisaalta näin:

Quote
Köyhät maat voivat saada apua ruokapulaan geenimuunnelluista kasvilajikkeista. Gm-kasvien viljely ei ole kuitenkaan ongelmatonta.

Helsingin yliopiston kasvibiotekniikan professorin Teemu Teeren mukaan virustautien ehkäisy on suurin apu, jonka gm-kasvit voivat antaa köyhille maille.

Afrikan maista muun muassa Ugandassa ja Keniassa viljellään geenimuunneltua, kuivuutta kestävää maissia. Teeren mukaan kuivuutta kestävä gm-maissi voi taata hyvän sadon huonoissa viljelyolosuhteissa. Viljelijä ottaa kuitenkin riskin valitessaan gm-lajikkeen.

– Gm-maissi käyttää osan voimavaroistaan kuivuuteen varautumiseen, joten hyvänä viljelykautena se tuottaa vähemmän kuin perinteinen lajike, Teeri sanoo.

Tuossa ongelmassa kuitenkin auttavat paremmat sääennustukset ja vakuutukset. Kunnes geenitekniikalla kehitetään lajikkeita, jotka toimivat hyvin myös sateisina vuosina (niitä on jo "tutkimusputkessa"!).

Tätä (ilmeisesti toimittajan lisäämää) vastaväitettä en sen sijaan pidä arvossa:

Quote
Tällä hetkellä käytössä olevat gm-lajikkeet on suunniteltu ensisijaisesti viljelyalueille, joissa käytetään paljon lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Köyhissä maissa viljelyyn ei voi tehdä runsasta rahallista satsausta ja peltoa hoidetaan eri tavoin kuin vauraissa maissa. Tämän vuoksi gm-lajike ei yleensä sovellu köyhien maiden oloihin ja voi tulla viljelijälle kalliiksi.

Siinä "tuoksuu" se "luomuinen" ideologia, että kun asiat ovat noin, ne pitää jättääkin sellaisiksi. Peltoa todellakin hoidetaan köyhissä maissa "eri tavoin" - ja juuri siksi sadot jäävät alhaisiksi, ja juuri siksi maat köyhiksi! Kun pellot eivät tiedä, missä maassa ne sijaitsevat, nille voi tehdä "runsaan rahallisen satsauksen", köyhässäkin maassa, ja pellot vastaavat kiltisti.

***

Tämä huomio pitää tuosta poimia erikseen:

Quote
Monet EU-maat ovat kieltäneet gm-kasvien viljelyn. [Leena] Mannonen sanoo, että kielteisen suhtautumisen syy liittyy usein joko poliittisiin valintoihin tai kansalaisten varovaisuuteen geenitekniikkaa kohtaan. Hänen mielestään teknokemian tuotteet, kuten polttoaineet ja tekstiilit, ovat ihmisille persoonattomia. Niissä hyväksytään teknologioiden käyttö, mutta ruoka herättää ihmiset väittelemään.

– Meillä kaikilla on hyvin läheinen ja suorastaan tunteenomainen suhde ruokaamme, Mannonen sanoo.

Näin on. Ja lisäksi jotkut tienaavat siitä, että he kaikin tavoin vielä yrittävät lietsoa tuota tunteenomaista suhtautumista. Hyvin syöneiden ja maataloudesta hyvin vieraantuneiden eurooppalaisten kohdalla se on vielä hyvin helppoa. Eikä heille tässä yhteydessä välttämättä tule Afrikka edes mieleen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=55.0). Ei, vaan he kaiken lisäksi kuvittelevat syövänsä "eettisesti" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=23.0)! (Tai näin heille ainakin vakuutetaan ...)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 03.03.16 - klo:07:57
Entäpä jos GMO:ista kokonaan USA:ssa luovuttaisiin?

Eliminating GMOs would take toll on environment, economies (http://phys.org/news/2016-03-gmos-toll-environment-economies.html)

Tällaista tämän tutkimuksen mukaan tapahtuisi:

- ruoan hinta nousisi
- kasvihuonepäästöt lisääntyisivät
- metsä- ja laidunmaat merkittävästi vähenisivät

Poliittisesta logiikasta:

Quote
"Some of the same groups that oppose GMOs want to reduce greenhouse gas emissions to reduce the potential for global warming," Tyner said. "The result we get is that you can't have it both ways. If you want to reduce greenhouse gas emissions in agriculture, an important tool to do that is with GMO traits."

EU:ssa sama tutkimus täytyisi tietysti tehdä toisin päin, so. tutkia, mitä tapahtuisi jos GMO:t otettaisiin käyttöön. Mutta jo nyt voisi tutkia, mitä todella tapahtuisi, jos tehoviljelystä luovuttaisiin siinä määrin, mitä on ehdotettu, so. siirryttäisiin 20-50-100%:sesti luomuun. Ks.

Miksi juuri ruoan kohdalla on sallittu mieletön utopismi? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=332)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.03.16 - klo:06:12
Mitä hyötyä voisi geenitekniikasta olla Suomen maataloudelle? Tästä uutisesta Intiasta voisi löytyä ehdotus:

Amid increasing legume demand, India looks to transgenic varieties to increase production (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/03/15/amid-increasing-legume-demand-india-looks-transgenic-varieties-increase-production/)

Quote
The new versions of pulses being developed at the Kanpur-based institute include reduction of crop duration of moongbean from 75 to 55 days, lentil from 140 to 120 days and chickpea from 135 to 100 days.

Eli mungopavun, linssin ja kikherneen kasvuaikoja on pystytty GMO-versioilla huomattavasti lyhentämään. Ainakin linssiä on Suomessa yritetty viljellä, mutta Wikipedian mukaan huonoin tuloksin. Auttaisiko nyt tuo variantti siinä? Nuo variantit? Tarvetta ja halua erilaisten hernekasvien viljelyyn selvästi on esiintynyt, mm.  kasvisyöntiaatteen suosion kasvun takia (proteiinit!).

***

Tämän artikkelin mukaan (http://heartcoreblog.blogspot.fi/2010/03/tilavierailu-lassilan-tila.html) mm. vanha tuttavamme Jukka Lassila on luomutilallaan yrittänyt viljellä linssejä ja kikherneitä. Hänelle eivät tietysti nuo intialaiset lajikkeet käy, mutta näin esimerkkinä, muuten. Siellähän on Lassilan näkemys asiasta:

Quote
Ensi alkuun ajatus linssien, soijan, kikherneiden, amarantin ja kvinoan viljelystä Suomessa kuulostaa yllättävältä, mutta näitäkin tilalla on kokeiltu, samoin auringonkukkaa ja öljyunikkoa öljykasveina. Jukka Lassila totesi, että linssien, soijan ym. viljely Suomen ilmastossa on vain lajikekysymys. Nykyiset lajikkeet ovat täällä menestymisensä äärirajoilla, mutta jalostamisella kasveista saataisiin lajikkeita, jotka tuottavat satoa lyhyemmässä kasvukaudessa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 15.04.16 - klo:05:36
Tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=45.msg8334#msg8334) tuli jo esille uutinen, että muuntogeenisten kasvien viljelyalan kasvu maailmassa on pysähtynyt, ja ala jopa pienentynyt noin prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015. Jatketaan keskustelua siitä asiasta täällä.

Siellä jo tarjosin selitykseksi sitä, että raskas lupabyrokratia on rajoittanut käytännön viljelyn muutamaan lajiin kuten soijaan ja maissiin. Ja niissäkin muutamaan GM-tekniikalla aikaansaatuun piirteeseen. Lähes koko tässäkin keskusteluosiossa esiintuotu mahdollisuuksien kirjo on vasta "putkessa", eli odottaa käytäntöön ottamistaan.

ISAAA esittää myös erilaisia syitä tälle suhteelliselle stagnaatiolle asiassa, linkkaan tässä sen etusivulle, artikkeleita siellä on useita:

http://www.isaaa.org

Huomattava tietysti on, että kyse ei ole mistään katastrofista, jos viljelypinta-ala vähenee prosentin verran. Yhä vielä GMO on hyvä asia 179,7 miljoonan hehtaarin viljelijöille! ISAAA:n raportissa on myös mukana tietoja uusista aluevaltauksistakin asiassa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.04.16 - klo:08:13
Mutta kyllä lajikkeita kuitenkin tasaiseen tahtiin hyväksytään. Tässäkin on kyllä kyse maissista, mutta tapaus on mielenkiintoinen siitä ...

Argentina approves new GMO corn with four traits for insect, pesticide resistance (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/11/argentina-approves-new-gmo-corn-with-four-traits-for-insect-pesticide-resistance/)

... että siinä on samaan lajikkeeseen yhdistetty 4 uutta ominaisuutta: vastustuskyky kolmea tuhohyönteistä vastaan plus glyfosaatinkestävyys.

Tuon lajikkeen muuten kehitti  DuPont Pioneer Argentina, joten sitä ei tulla valmistamaan Monsanton Malvinasin siementehtaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg8264#msg8264), vaikka se tehdas joskus valmistuisikin.  ;D
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 28.04.16 - klo:07:58
Tämä artikkeli Keniasta kertoo ...

GM maize will double yields, says researcher (http://www.nation.co.ke/business/GM-maize-will-double-yields--says-researcher/-/996/2839116/-/evqabyz/-/index.html)

... että siellä eräälle hyönteistuholaiselle (https://en.wikipedia.org/wiki/Stemborer) vastustuskykyinen (ja myös vesitehokas) maissilajike tuplaisi sadot, 1,6 tonnista hehtaarilta 3,7:ään, paikallisten tiedemiesten mukaan. Rahallinen säästö on 7,4 miljardia Kenian shillinkiä, netin erään konvertterin mukaan n. 62 miljoonaa euroa, joka vuosi.

Varmaankin tuo satotaso voitaisiin saavuttaa myös torjunta-aineiden avulla, mutta luulen, että tuo hyöty eli säästö on laskettu juuri siitä, paljonko torjunta-ainekustannuksissa säästetään.

Nyt sitten nämä tiedemiehet vain odottavat, että Kenian GMO-kielto kumottaisiin. Se tapahtuu n. 18 kuukaudessa. Asian vireilläolostahan olemme jo kertoneet toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=651.msg7233#msg7233).

***

Nyt sitten odottamaan, koska IPS julkaisee (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0) tämän uutisen.  ;D (Ja sitten maailma.net, Kansan Uutiset ja Demokraatti.)

Nyt sitten tuon hankkeen aikataulu on varmistunut ja täsmentynyt:

GMO maize expected to be commercialized in Kenya in 2018 (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/27/gmo-maize-expected-to-be-commercialized-in-kenya-in-2018/)

Eli pari vuotta vielä menee, ennenkuin ko. maissi on käytössä. Mutta nyt jo voinee olla varma, että se tulee käyttöön. Eli läpi meni, niinkuin tiedemiehet siellä toivoivat.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.05.16 - klo:06:01
Perunan rutonkestävyyden salaisuuden jäljillä ollaan yhä paremmin. Asiaan liittyy uusi löytö ruttoa kestävästä villistä perunan sukulaislajista:

New technique accelerates isolation of potato late blight resistance genes (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160425141544.htm)

Asiaa aiotaan kehittää eteenpäin tällaisella teknologialla:

Single molecule real time sequencing (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Single_molecule_real_time_sequencing)

Luokitellaanko tuo sitten geenieditoinniksi, vai varsinaiseksi GMO-tekniikaksi, en osaa sanoa. Ensimmäisessä artikkelissa perustellaan, miten valtavan suuri merkitys rutonkestävyydellä olisi.

Tuon rutonkestävän perunan osalta on nyt hiukan ihmeteltävä. Eikö läpimurto asiassa ole jo vuosia sitten kerrottu tehdyksi. Ja enää olisi ollut kyse byrokratiasta, luvista? Mekin olemme uutisoineet täällä asiaa juuri niin. Tuosta uutisesta tulee kuitenkin kuva, että asian kehittelytyö on vielä kesken?

Onko ollut kyse niin hienosta "karhusta", ettei ole ollut malttia olla kertomatta "peijaisista", vaikkei sitä ihan oikeasti olllut vielä kaadettukaan? Tietysti voi olla myös niin, että asiaan on kilpailevia ratkaisuja, teholtaan erilaisia? Jokin ratkaisu olisi olemassa, mutta vaikkapa tuo tuossa artikkelissa oleva olisi sitä parempi?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 03.05.16 - klo:09:07
Tässä The Hindu -lehden mielipidekirjoituksessa tri M. Mahadevappa väittää, että jos gmo-kenttäkokeet olisi sallittu, Intialla olisi jo käytössään kuivuudenkestävät lajikkeet:

‘Allow field testing of genetically modified crops’ (http://www.thehindu.com/news/national/karnataka/allow-field-testing-of-genetically-modified-crops/article8535352.ece)

***

Ottipa hän kantaa Intiassakin esiintyvään luomuinnostukseenkin (joka kyllä myös liittyy siihen, että GMO-lajikkeiden osalta on toimittu kuten on toimittu):

Quote
Dr. Mahadevappa, who is also former Vice-Chancellor of UAS Dharwad, took a dig at the emphasis on organic farming. “Agriculture is nothing but organic farming. Along with it, we have to adopt new technologies to get a better yield. Nowadays, some people are getting undue publicity in the name of organic farming,” he said.

Further, he said, before the green revolution in the country, food production was only 45 lakh tonnes. “If the production had not increased, it would have been difficult to get even one meal a week,” he stressed.

Ellei ruoan tuotanto olisi kasvanut, ellei Vihreää vallankumousta olisi olut, olisi Intiassa vaikea saada edes yhtä ateriaa viikossa.

(Aavistus minulla on siitäkin, ketä erityisesti hän tarkoittaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0), kun hän puhuu ihmisistä, jotka ovat saaneet ansaitsematonta julkisuutta luomuviljelyn nimissä.)

(Lakh = 100 000, intialainen erikoisuus lukujen ilmaisemisessa)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 12.05.16 - klo:04:52
Myös Ugandassa on nyt meneillään kova poliittinen taistelu siitä, saadaanko GMO-kasvien viljelyn mahdollistava, jo 3 vuotta jäissä ollut laki, lopulta voimaan, nyt istuvan parlamentin aikana:

D-Day approaches for Uganda’s Biosafety law, which could pave way for GMO crops (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/10/d-day-approaches-ugandas-biosafety-law-pave-way-gmo-crops/)

Artikkelissa on vaikuttava, 9-kohtainen lista GMO-sovelluksista, jotka siellä hyväksyntäänsä odottavat.  Ne ovat ainakin osittain ugandalaisten tiedemiesten kehittämiä. Myös alan opiskelijat tukevat lain hyväksymistä, ja tuovat esiin, että muutoin heidän opintoponnistuksensa valuvat hukkaan. Artikkelin mukaan nuorisojohtajat tukevat heitä. Ja lain hyväksymistä kannattavat myös maanviljelijät. On siellä sitten kyllä myös NGO:ita, jotka sitä vastustavatkin.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.05.16 - klo:08:56
Tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=45.msg8334#msg8334) tuli jo esille uutinen, että muuntogeenisten kasvien viljelyalan kasvu maailmassa on pysähtynyt, ja ala jopa pienentynyt noin prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015. Jatketaan keskustelua siitä asiasta täällä.

Tässä tämä analyysi siitä, miksi gmo-viljelyalan kasvu vuonna 2015 pysähtyi ja ala vähän väheni:

Why did global GMO crop acreage decline in 2015? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/17/global-gmo-crop-acreage-decline-2015/)

Perusajatus siinä on, että niin pitikin ennemmin tai myöhemmin tapahtua. Talouden, myös maatalouden kehitys on yleensä syklistä, aaltoliikettä. GMO-viljelyalan tasainen kasvu parin vuosikymmenen aikana oli poikkeus tästä, nyt palattiin ikäänkuin normaalitilaan. Kirjoittaja lukee ISAAA:n tiedoista, trendeistä päinvastoin lupauksia uudesta noususta, erityisesti kehitysmaissa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Ville Aarnikko on 25.05.16 - klo:11:25
Suht laajan Q&A tiedotteen lisäksi Royal Societyn presidentti otti kantaa asiaan myös täällä:

https://theconversation.com/gm-crops-already-feed-much-of-the-world-today-why-not-tomorrows-generations-too-59715

Artikkelista löytyi kiinnostava linkki arvovaltaiseen sivustoon, mistä voi ladata tuoreen katsauksen mm. GM-teknologian turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen viimeisen 18 vuoden ajalta: http://nas-sites.org/ge-crops/

Quote
An extensive study conducted by the US National Academies of Sciences recently reported that there has been no evidence of ill effects linked to the consumption of any approved GM crop since the widespread commercialisation of GM products 18 years ago. It also reported that there was no conclusive evidence of environmental problems resulting from GM crops.

Paperin lataaminen on ilmaista, mutta vaatii rekisteröinnin.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.06.16 - klo:06:47
Tämä puheenvuoro taas kallisti vaakaa tuon GMO-kalanrehun puolelle: [...]

Tämä puheenvuoro tai keksintö taas saattoi kallistaa vaakaa tavanomaiselle puolelle:

Research team makes breakthrough toward fish-free aquaculture feed (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160604050639.htm)

Siinä oli löydetty eräs jo olemassa oleva mikrolevä, joka korvaisi täysin kalaöljyn (eli rehukalojen) käytön erään hyvin tärkeän viljellyn kalan, niilintilapian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilintilapia), ruokinnassa. Ja tärkeät ja/tai halutut omega 3:t säilyisivät syödyssä kalassa, eli siinä tilapiassa.

(Sitten jutussa on kyllä spekulaatiota siitä, miten tätä mikrolevää voisi viljellä luomuna - oikeastaan turhanaikaista, mutta joka tapauksessa se on ihan toinen juttu. Vai onko se ihan? Onko näiden tutkijoiden motivaationa jopa ollut kehittää asiassa luomuvaihtoehto, noiden GMO-ratkaisujen "uhatessa"?)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.06.16 - klo:07:28
Britit ovat kehittäneet riisilajikkeen ...

Breakthrough on GM rice will help feed the world (http://www.thetimes.co.uk/article/breakthrough-on-gm-rice-will-help-feed-the-world-bhmphjx8g)

... joka tuon mukaan tuottaa 50% suurempia satoja - ja tarvitsee vähemmän lannoitteita. Yksityiskohtia ei tuosta osin maksumuurin takana olevasta The Times -lehden uutisesta selviä, mutta sen verran kuitenkin, että lajike pystyy käyttämään sille tarjotun typpilannoitteen paremmin hyväkseen. Jolloin sitä ei tarvitse tarjota sille niin paljon. Kiinassa on kenttäkokeet tehty.

Jos (ja ilmeisesti kun) tuo on totta, viimeistään nyt GMO:n vastustajien on nieltävä väitteensä, ettei geenitekniikalla voida satoja lisätä. 50% lisäys maailman erään keskeisen viljalajin tuotossa on suunnaton uutinen, ja suunnattoman hyvä uutinen - kun paljon pienemmilläkin tuoton lisäyksillä geenitekniikka olisi jo lunastanut lupauksensa ja paikkansa.

Koko ajan muistaen, että vaikkapa tuholaiskestävyys myös lisää satoja, eli niitä korjuun saatuja satoja. Jotka "loppupeleissä" ovat ainoat, jotka ratkaisevat!

(Lisäys 17.6.2016:) Tässä vielä vähän lisätietoa tuosta riisilajikkeesta:

Scientists Discover Protein which Boosts Rice Yield by 50 Percent (http://www.isaaa.org/kc/cropbiotechupdate/article/default.asp?ID=14481)

_________

Jos britit nyt äänestävät itsensä ulos EU:sta, siitä ja tuosta uutisesta tulee uutta syvyyttä ja merkitystä vanhalle anekdootille tuossa samassa lehdessä aikanaan olleesta uutisotsikosta:

"Sankka sumu Kanaalissa
Eurooppa täysin eristyksissä!"

(Vai käytettiinkö sanaa "mannermaa",  mutta idea tuli esille.)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 17.06.16 - klo:09:07
Tämän Science Dailyn artikkelin mukaan ...

New plant engineering method could help fill demand for crucial malaria drug (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160614083130.htm)

... malarialääke artemisiinin (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Artemisiini) tuottamisen kyky saataisiin geenitekniikan keinoin siirrettyä sitä nyt hitaasti tuottavasta kesämarunasta tupakkakasviin, joka tuottaisi sitä paljon tehokkaammin. Ongelmana on ilmeisesti ollut tämäkin:

Quote
Kasvi tuottaa tarpeeksi artemisiinia vain Kiinassa, Vietnamissa ja Myanmarissa.

Kun taas malaria jyllää lähes kaikkialla maailmassa, ainakin tietyillä leveysasteilla. Keksintö näyttää kuitenkin olevan tuore ja ehkä vähän alustavakin, tuotantoon lienee vielä pitkä matka.

Toivoa on, ettei tuohon suhtauduttaisi epäluuloisesti: lääkkeitä tuottavat GMO-kasvit kun usein saavat "armon" asian vastustajiltakin. Kuten Wikipedia-artikkelissa kerrotaan, yritystä on ollut myös lääkkeen syntetisoimiseksi (vaan onko se yhä liian kallista? Vai ollaanko siinäkin yhä riippuvaisia luonnosta saatavasta perusraaka-ainnesta?).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.06.16 - klo:08:21

Tuolle artemisiinikeksinnölle oli kuitenkin heti ilmestynyt tieteellisiä epäilijöitä, kertoo GLP:

SynBio tobacco plant that produces vital malaria drug met with skepticism by scientists (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/06/17/synbio-tobacco-plant-produces-vital-malaria-drug-met-skepticism-scientists/)

Artikkelista selviää, ettei varsinaista synteettistä artemisiinia ole onnistuttu kehittämään.

Viimeinen idea siinä muuten sitten on, että asiassa kuitenkin edettäisiin geenitekniikalla: kehittämällä kesämarunasta parempi lajike!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 03.07.16 - klo:08:24

Muuntogeeninen Bt-munakoiso antaa lähes 100% suojan kasvin pääasiallista tuholaisia vastaan:

https://scienceblog.com/484867/bt-eggplant-close-100-effective-controlling-pests/

Mitä siinä säästetään:

Eggplant is one of the most important vegetable crops in the Philippines, but currently the only way to control FSB is by the use of broad-spectrum insecticides. “Research has shown that farmers spray between 20-70 times over the growing season in the Philippines for control of FSB,” said Anthony Shelton, Cornell University international professor of entomology and one of the authors on the paper. “With the pest control offered by Bt eggplant, these sprays can be eliminated.”
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 08.07.16 - klo:06:24

Tällainen muuntogeeninen vuohi ja sen lapsia ripulilta suojaava maito on kehitetty ...

http://undark.org/article/gmo-goats-lysozyme-uc-davis-diarrhea/

... mutta se ei ole saanut tarpeellista lupaa ja hyväksyntää, jotta se olisi päässyt käyttöön.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 08.07.16 - klo:08:12
Tässä eilisessä 7.7.16 Ajantasan radiolähetyksessä Teeri kertoo hyvin GM:stä. Katajajuurelta kannattaisi kysyä tarkemmin hänen luomuväitteistään ja erityisesti luomupeltojen valumista. Hän ei taida tuntea uusinta ruotsalaistutkimusta:

Geenimanipulaatiosta kiistellään yhä
Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri. Ruoka ja ympäristö, vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta

http://areena.yle.fi/1-3477105
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 13.07.16 - klo:05:14
Tämä kehitystyö, jossa rypsiöljyyn pyritään saamaan niitä sydämelle hyviä omega 3 -rasvahappoja, niitä, joita nyt on käytännössä vain kaloissa, ilmeisesti etenee:

Scientist develop ‘biofortified’ canola seed for production of oil with heart-healthy fats (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/07/12/scientist-develop-biofortified-canola-seed-production-oil-heart-healthy-fats/)

Mitä kalastuksen tilaan tulee, niin asia on tällä tavalla kahtaallinen:

Kalaa syödään ennätyspaljon, ylikalastus yhä ongelma (http://maailma.net/artikkelit/kalaa_syodaan_ennatyspaljon_ylikalastus_yha_ongelma)

Ravitsemuksen kannalta tuo on hyvä juttu, mutta huolta siis asiassa on.

Toisaalta olen saanut tiedon, että viljeltyjen kalojen osuus olisi (globaalisti) nyt ensi kerran ylittänyt luonnonkalojen osuuden ihmisten ravinnossa. Jos kuitenkin viljelykalaa ruokitaan meristä pyydetyllä rehukalalla, siinä tavallaan vain siirretään ongelmaa. Tuo GM-rypsi voisi olla aito ratkaisu asiassa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 12.08.16 - klo:07:16
Tässä tarinaa siitä, miten kaupan tomaatteihin voitaisiin saada biotekniikkaa hyödyntäen maku takaisin ...

Why tomatoes taste bad, how biotech could revolutionize a ‘lost’ fruit—and why you may never eat one (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/12/why-tomatoes-taste-bad-how-ge-could-revolutionize-a-lost-fruit-and-why-you-may-never-eat-one/)

... ja sitten surumielistä analyysiä siitä, miksei niin ehkä (koskaan) käy. Erityisesti ei Euroopassa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.08.16 - klo:06:40
Kasvien kääpiökasvuisuuteen johtava biologinen mekanismi on keksitty (Science Daily):

Mechanism tied to plant height discovered (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/08/160808172211.htm)

Tuossa ei vielä kerrota keksinnön soveltamisesta, mutta kerrotaan, mihin sitä voisi soveltaa: tärkeimpänä tietysti lajikkeet, jotka eivät tuhlaa resurssejaan korren kasvattamiseen, vaan kasvattavat enemmän jyviä.

Viitataan Vihreään vallankumoukseen, jonka menestyksen eräänä salaisuutena olivat juuri tällaiset kääpiövariantit. Silloin ne saatiin aikaiseksi perinteisellä jalostuksella, mutta nyt olisi asiaa mahdollista edistää myös geenitekniikalla.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 21.08.16 - klo:07:17
Tässä on kuvaus siitä, miten em. asiassa on edetty tavanomaisella jalostuksella:

Ohra on niin lyhyttä, että "pulukin joutuu nokkimaan polvillaan" – Viljojen korret ovat lyhentyneet kovaa vauhtia (http://yle.fi/uutiset/ohra_on_niin_lyhytta_etta_pulukin_joutuu_nokkimaan_polvillaan__viljojen_korret_ovat_lyhentyneet_kovaa_vauhtia/9101180)

Mutta nyt siinä sitten ovat myös nuo uudet keinot tulossa käyttöön.

Quote
Onko kehityksen hintana se, että viljapellot eivät enää koskaan lainehdi samalla tavoin kuin ennen?

– Ei ihan samalla tavalla. Kaura ja vehnä kyllä. Myös ruispellot lainehtivat aika nätisti, Schulman sanoo.

Siinä sitten varmaan olivatkin ne viljalajit listattuna, joihin jatkossa tuota geenitekniikkaa sovelletaan. Ellei tuota esteettistä elämystä sitten arvosteta niin, että tästä luovutaan.

Ja elleivät nämä houkutukset sitten viettele viljelijöitä:

Maanviljelyn jätevirrat (https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2014/11/09/maanviljelyksen-jatevirrat/)

Quote
Jos nyt alamme maksamaan tukiaisia ja näin luomaan arvoa maanviljelyksen “jätteille”, luomme kannusteen kääntää kelloa taaksepäin. Kun oljenpolton voitot taataan, luodaan automaatti, joka tuottaa yhä enemmän olkia ja vähemmän ruokaa. Tämä ei tapahdu välttämättä muuttamalla viljelysmaa bioenergiaplantaasiksi vaan siirtymällä enemmän olkea tuottaviin lajikkeisiin.

Tämä sen sijaan ei taida enää houkuttaa ...

Quote
Schulmanin mukaan vanhassa maailmassa maatiloilla sekä pidettiin karjaa että viljeltiin. Tuolloin pitkät korret otettiin talteen, koska niitä voitiin hyödyntää karjanhoidossa. Tuolloin viljat tuottivat vähemmän satoa, joten korsi kesti eikä mennyt lakoon.

... koska karjan ruokinnassa ei näitä olkia enää suosita, ne eivät ole kyllin "tuhtia" ravintoa, jolla saataisiin nykyaikaisia tuotantotuloksia.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 24.08.16 - klo:07:05

Mädäntymätön tomaatti? Artikkelissa on vähän historiaakin:

No rotten tomatoes—Can genetic engineering help create a tastier but still hardy fruit? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/23/no-rotten-tomatoes-can-genetic-engineering-help-create-tastier-still-hardy-fruit/)

***

Tyytymättömälle teatteriyleisölle täytyy sitten tietysti kehittää uusia välineitä mielipiteensä kertomiseen.  ;D
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.16 - klo:08:16
Bangladeshin muuntogeenisen munakoison menestys[tarina] on tuhoamassa GMO-vastustajien "kertomuksen":

Bt Brinjal – Destroying the Anti-GMO Narrative (http://theness.com/neurologicablog/index.php/bt-brinjal-destroying-the-anti-gmo-narrative/)

Yksityiskohdat artikkelista, tässä kuitenkin ote johtopäätöksestä:

Quote
Bt Brinjal seems to be an incredible success, improving yield and reducing pesticide use. This is good for both the health and the profits of poor farmers in the developing world.

Rigid anti-GMO ideology (and in some cases, ironically, corporate interests of the organic lobby) makes this an inconvenient reality. Once GM technology starts to show its true potential, anti-GMO propaganda is in trouble. The public will also learn that GMOs are not toxic.

Kirjoittaja on siis sitä mieltä, että fanaattisten GMO-vastustajien hurjat synkät ennustukset kääntyvät lopulta (mm. tällaisten tapausten myötä) itseään vastaan. Vaikeuksiin ei joudu GMO-viljely, vaan näiden kriitikkojen yleinen uskottavuus.


PS. klo 14: Eipä silti, kun nämä fanaatikot uskottavuutensa menettävät, eivät he välttämättä sitä edes itse huomaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=243).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 27.09.16 - klo:03:47
Nyt myös nämä sovellukset ovat tulossa vauhdilla esiin:

Taivaisiin räjähtävä metsä – geenidoping saa puut kasvamaan vimmaista vauhtia ja voi mullistaa metsätalouden (https://www.hs.fi/tiede/a1474862362652)

Kiinittäkää huomiota siihen, miten tuossa puhutaan myös Suomen metsätaloudesta, vaikka todetaankin, miten mahdollisuudet - ja kiinnostus - tropiikissa saattavat olla suurimmat.

Jos tässä nyt luomuväki tällä välillä saa kaikki Suomen metsät sertifioitua luomukeruualueiksi, miten käy sitten, jos GMO-puu täällä osoittautuukin hyväksi ratkaisuksi? Ei kai luomualueeksi voi hyväksyä sellaisista puista koostuvaa metsää, vai voiko?  :D Mutta erityisesti nopeakasvuinen puu voisi kyllä uudestaan tehdä ajankohtaiseksi myös metsän lannoituksenkin?

Joka tapauksessa tämä on hyvä asia ...

Quote
Puuaineksen kasvunopeus siis lähes kaksinkertaistui siitä, mitä se on normaalisti. Jos temppu pystyttäisiin tekemään talousmetsissä, puut saavuttaisivat korjuukypsyyden puolet lyhyemmässä ajassa kuin nykyään.

... sillä se yhä pienentäisi sitä aluetta, jonka ihminen ottaa koskemattomasta luonnosta omaan käyttöönsä.

Sillä oletuksella tietysti, että noita keksintöjä sitten sovellettaisiin juuri talousmetsissä, rajatuilla 'puuplantaasheilla". Ja sillä oletuksella myös, ettei kaikkea tuota hyötyä päätetä ulosmitata, ja laajentaa metsien hyödyntämistä (bioenergiasta ja sen problemaattisuudesta on täällä ollut jo puhetta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.0)).

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.16 - klo:08:32

Linkkaamme - ja hyväksyvästi - tähän Jakke Mäkelän esitykseen eli diasarjaan:

GMO JA LUONNONSUOJELU: TOISENLAINEN NÄKÖKULMA (http://www.zygomatica.com/2016/10/05/toisenlainen-nakokulma/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.10.16 - klo:15:44
Kumman ujosti Maaseudun Tulevaisuus kertoo tästä hankkeesta:

Tanskalaistutkijat jalostavat superruohoa: Lehmä tuottaisi enemmän maitoa ja vähemmän metaania (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/tanskalaistutkijat-jalostavat-superruohoa-lehm%C3%A4-tuottaisi-enemm%C3%A4n-maitoa-ja-v%C3%A4hemm%C3%A4n-metaania-1.165130)

Kun taas GLP kertoo reilustti, että GMO:ista on kyse:

GMO grass could cut methane emissions from cows, improve milk yield (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/10/18/gmo-grass-could-cut-methane-emissions-from-cows-improve-milk-yield/)

Sikäli kuin totta, varsin häkellyttävä keksintö vihreiden kannalta: voidaanko tuota vastustaa, jos se ehkäisee ilmaston lämpenemistä?

Tästä vielä tarkempaan selostukseen asiasta:

http://www.newser.com/story/232383/super-grass-to-reduce-methane-emissions-from-belching-cows.html
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 19.10.16 - klo:05:21
Kovin nopeasti ei tuo superruoho ole kyllä tulossa käyttöön, 7-8 vuodesta puhutaan. Arviossa on varmaan kyllä mukana byrokratiaankin kuluva aika?

Mutta kun se tulee, esille varmaan tulee kysymys, miksei Suomeenkin ostettaisi sen siemeniä. Jos se vielä metaanivähennysten lisäksi ruokkii lehmätkin paremmin? Luultavasti tuo lajike kasvaisi täälläkin?

Paine tietysti kasvaa Suomen omien sovelluksienkin osalta. Jos Tanskakin noin, miksei Suomikin? Edellä on jo hahmoteltu niitä kohteita, joihin voisi ja pitäisi GMO-tekniikkaa käyttää.  Tutkimuksen myötä kohteita varmasti keksittäisiin  vielä rutkasti enemmän.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.10.16 - klo:05:40
Mitä tapahtuu jatkossa muuten Virossa? Ei välttämättä mitään, mutta sillä voi olla vaikutusta, että Viron presidentiksi valittu Kersti Kaljulaid on valmistunut Tarton yliopistosta pääaineenaan geeniteknologia.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 31.10.16 - klo:07:45
Tässäpä tämä rouva visioi vielä meitäkin reippaammin geenitekniikan mahdollisuuksista Suomessa:

Yksimahainen lehmä lypsää mustikkamaitoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/yksimahainen-lehm%C3%A4-lyps%C3%A4%C3%A4-mustikkamaitoa-1.166708)

Huomion arvoista tämäkin:

Quote
Juttu on julkaistu MT:n satavuotisjuhlalehdessä 26.10.

Kuten se, että tämä Diana Selkälä on Maatalous-metsäylioppilaiden liiton puheenjohtaja.

Mitä tähän tulee ...

Quote
Kuluttajia moinen meno ei juuri hetkauta, koska he ovat tulevaisuudessa vieraantuneita luonnosta ja eläimistä.

... niin noin on oikeastaan jo hyvin pitkälle  nykyisin. Ja juuri siksi he nykyisin - ainakin haastatteluissa - kannattavat - luomua!

Ehkä tämäkin on tarpeen (lihav. HJ) ...

Quote
Geenien muuntelu on tätä päivää, eikä se tulevaisuudessa häviä minnekään. Menetelmä ei kuitenkaan räjähdä hallitsemattomasti käsiin, vaan sitä valvoo oma järjestö.

... vaikka minusta kyllä EFSA voisi riittää? Ainakin, jos sitä kuunneltaisiin.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.16 - klo:07:17
Jos GMO-lajikkeet eivät vastaa odotuksia, miksi viljelijät niitä ryhtyvät käyttämään ja niissä pitäytyvät, kysyy Kevin Folta:

Kevin Folta: If GMO crops don’t meet expectations, why do so many farmers grow them? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/01/kevin-folta-gmo-crops-dont-meet-expectations-many-farmers-grow/)

Kirjoitus on vastine New York Timesin tuota väittäneeseen artikkeliin.

Monsanton Robert Fraley tekee vertailun maissin tuottavuuden (satotason) kehityksestä Ranskassa (jossa GMO-lajikkeita ei käytetä) ja Kanadan Ontariossa (jossa niitä käytetään):

Monsanto’s Robert Fraley: Comparing corn crops—Genetically modified in Ontario v non-GMO in France (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/01/comparing-corn-crops-genetically-modified-in-ontario-v-non-gmo-in-france-shows-biotech-boosts-yields/)

Quote
It’s clear that the adoption of biotech traits by farmers in Ontario … correlates closely with accelerated yield improvements. Overall, yields increased from 113 bushels per acre in 1997 to 170 bushels per acre in 2015, an increase of 51 percent. In France during the same period, the increase in yields was only about 10.5 percent.

Fraley pohdiskelee sitten, voisiko tuo valtava ero johtua jostain muusta tekijästä. Ja toteaa: ei voi. Muutoin Ranskan ja Ontarion tilanne on tuona aikana ollut hyvin samankaltainen.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 15.11.16 - klo:09:12
Tässä suomenkielellä vielä yksi selostus siitä GMO-lohesta (Tiedebasaari):

Geenimuunneltu lohi sai myyntiluvan USA:ssa (https://tiedebasaari.wordpress.com/2015/11/19/geenimuunneltu-lohi-sai-myyntiluvan-usassa/)

Sinänsä siitä näkyy, että asian säätely on väsyttävän tiukkaa USA:ssakin. Hyväksymisprosessiin meni 20 vuotta, ja nytkin hyväksyminen koskee vain tuon yhden firman yhtä lajiketta.

Turvallisuus on kyllä sitten taattu "vyöllä ja henskeleillä":

Quote
GMO-lohen kaupalliselle tuotannolle FDA asetti tarkat rajat. Yhdysvaltain markkinoille tuotettavaa kalaa saa kasvattaa vain kahdessa sisämaan laitoksessa, Kanadassa ja Panamassa. Suljettujen vesikiertojen sekä vesistöistä eristettyjen sisämaa-altaiden ansiosta pelko geenimuunnellun lohen karkaamisesta luonnonvesiin on viraston asiantuntijoiden mukaan mitättömän pieni. Pelko muunneltujen geenien leviämisestä luonnonkaloihin – ja samalla uusien, arvaamattomien muunnosten kehittymisestä on estetty myös siten, että altaissa kasvatetaan vain steriilejä naaraslohia. Joten luonnonvesiin päässyt geenimuunneltu lohi ei pystyisi lisääntymään eikä siten voisi vaikuttaa haitallisesti luonnonkalojen perimään.

Jotenkin tuntuisi järkevämmältä lainsäädännöltä, että joku muukin saisi saman oikeuden, jos tekisi samantasoiset turvatoimet?

GLP on julkaissut pitkähkön tarinan tästä lohesta. Jossa artikkelissa käsitellään myös tätä raskasta lupabyrokratiaa:

GMOs’ innovation crisis: AquaBounty salmon’s 20-year odyssey through nets of regulations (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/13/gmos-innovation-crisis-aquabounty-salmons-20-year-odyssey-nets-regulations/)

Mutta myös muuta, tämän keksinnön tai innovaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 17.11.16 - klo:08:16

On asiasta muutama uutinen, joissa taudin nimeä ei mainita:
http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/61041-mystinen-tauti-vaivaa-appelsiineja-pinaatin-geeneista-etsitaan-apua


Nyt asiassa ollaan jo näin pitkällä:

EPA approves field trials of disease-resistant GMO citrus trees (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/16/epa-approves-field-trials-of-disease-resistant-gmo-citrus-trees/)

Eli tuolle vihertymistaudile vastustuskykyisien GMO-lajikkeiden koeviljelmille on jo saatu lupa. Mutta kuten uutisesta selviää, hitaasti nämä asiat etenevät Amerikassakin: ennenkuin nuo lajikkeet ovat tuotantokäytössä, menee vähintään 3 vuotta mutta todennäköisemmin 5 - 7.

Antaisiko asia aihetta meille epätavallisen kehotukseen: maistakaa ihmeessä kerran luomuappelsiineja! Jotta voitte joskus lapsenlapsienne ihmetteleville korville kertoa niin tehneenne ... jos tuon taudin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Citrus_greening_disease) eteneminen äityy hyvinkin pahaksi.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 22.11.16 - klo:07:29
Tällaista lennätetään, että itse fotosynteesiin olisi kyetty vaikuttamaan näin:

Could genetic tinkering with plant photosynthesis increase global food supply (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/21/genetic-tinkering-plant-photosynthesis-increase-global-food-supply/)

Quote
Using genetic engineering techniques to alter photosynthesis, they increased the productivity of a test plant — tobacco — by as much as 20 percent, they said [Nov. 17] in a study published by the journal Science (http://www.sciencemag.org/news/2016/11/how-turning-plants-sunshield-can-grow-bigger-crops).

Tuostahan ihan itsestään syntyy vastustajille argumentti:  tupakka on epäterveellistä! Kyse on selvästi tupakkayntiöiden kähminnästä!  ;D
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 29.11.16 - klo:06:38
Ensimmäistä kertaa nyt suunnitellaan geenitekniikaan hyödyntämistä luonnonympäristön ennallistamisessa. USA:n itärannikolla on sienitauti hävittänyt laajoja alueita kastanjoja, ja sinne aiotaan istuttaa saman puulajin tuota sientä kestäviä GMO-variantteja:

Genetic engineering could help restore endangered trees and boost natural ecosystems (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/28/genetic-engineering-help-restore-endangered-trees-boost-natural-ecosystems/)

Suunnitelmasta on vasta kyse, ja asia edellyttää USA:ssakin vielä lupabyrokratian läpäisemista, mutta joka tapauksessa tuossa on nyt aivan uudentyyppinen tapaus siitä, milla tavoilla "GM on hyvä asia?"
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.16 - klo:08:07
Katsokaapa tätä:

The genetic innovation that kept the world from starving (no, it’s not GMOs) (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/09/13/the-genetic-innovation-that-kept-the-world-from-starving-no-its-not-gmos/)

Eli: geneettinen innovaatio, joka pelasti maailman nälkiintymiseltä (ei, kyse ei ole GMO:ista)

En nyt paljasta heti tässä, mistä oli kyse. Mutta muistutan kannastamme: sodassa nälkää vastaan ovat kaikki keinot luvallisia, ja kaikkia pitää myös käyttää.

Ja tässä huikea tulos siltä "rintamalta":

Xinhua: "Superriisi" lyönyt maailmanennätyksiä Kiinassa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/xinhua-superriisi-ly%C3%B6nyt-maailmanenn%C3%A4tyksi%C3%A4-kiinassa-1.170214)

Quote
Hybridiriisistä on saatu tänä vuonna ennätyksellinen 23 tonnin hehtaarisato, Kiinan valtion uutistoimisto kertoo. Keskimääräinen sato on 6,5 tonnia hehtaarilta.

Onkohan tuon saavutuksen takana GMO-tekniikkakin? Vaikkei siitä tuossa mainita? Mutta joka tapauksessa suurenmoinen saavutus!

_________________

Afrikassakaan ei ole oltu toimettomia, ja sielläkin on satsattu hybridilajikkeisiin ...

Scientists hope new varieties can start Africa rice revolution (http://www.reuters.com/article/us-africa-agriculture-rice-idUSKCN1140NO)

... mutta tuosta (tuoreesta, Mon Aug 29, 2016) uutisesta löydämme myös tämän vertailutiedon:

Quote
Currently, the average yield of inbred rice varieties in sub-Saharan Africa is 2.3 tonnes per hectare.

Eli tuo kiinalainen ennätyssato oli kymmenkertainen nykyisiin (perinteisillä lajikkeilla aikaansaatuihin) Saharan eteläpuolisen Afrikan keskimääräisiin riisisatoihin nähden! Eli nyt olisi sama asetelma Kiinan ja riisin kanssa kuin on jo ollut USA:n ja (sen varmasti geneettisesti muunnellun, mutta myös hybridin) maissin kanssa: Afrikan satotasojen suhde maailmassa saatuihin huippusatoihin nähden noin sama.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 13.12.16 - klo:08:29
Tämä puheenvuoro taas kallisti vaakaa tuon GMO-kalanrehun puolelle: [...]

Tämä puheenvuoro tai keksintö taas saattoi kallistaa vaakaa tavanomaiselle puolelle:

Research team makes breakthrough toward fish-free aquaculture feed (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160604050639.htm)

Siinä oli löydetty eräs jo olemassa oleva mikrolevä, joka korvaisi täysin kalaöljyn (eli rehukalojen) käytön erään hyvin tärkeän viljellyn kalan, niilintilapian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilintilapia), ruokinnassa. Ja tärkeät ja/tai halutut omega 3:t säilyisivät syödyssä kalassa, eli siinä tilapiassa.

(Sitten jutussa on kyllä spekulaatiota siitä, miten tätä mikrolevää voisi viljellä luomuna - oikeastaan turhanaikaista, mutta joka tapauksessa se on ihan toinen juttu. Vai onko se ihan? Onko näiden tutkijoiden motivaationa jopa ollut kehittää asiassa luomuvaihtoehto, noiden GMO-ratkaisujen "uhatessa"?)

Minnepäin tuo vaaka sitten kallistuukaan, tämä ratkaisu tuskin on kestävä, eikä tämä voivottelu viisautta:

Kuluttaja-lehti: Lohen terveysvaikutukset eivät ole enää ennallaan (http://www.iltalehti.fi/terveys/201612072200037129_tr.shtml)

Quote
Omega-3-rasvahappojen vähentyminen johtuu kasvatetulle lohelle syötetystä rehusta.

Aiemmin kaloja on ruokittu kalajauholla ja -öljyllä, mutta ylikalastuksen aiheuttama rehukalojen määrän laskeminen on nostanut näiden raaka-aineiden hintaa huomattavasti. Kustannussyistä kalanrehun sisältämää kalaa on korvattu kasviproteiineilla kuten soijalla sekä kasviöljyillä, useimmiten rypsiöljyllä.

- Kala on sitä, mitä se syö, Kuluttaja toteaa. Vaikka rypsiöljyllä ruokitussa lohessa onkin hyvää rasvaa, se sisältää silti vähemmän EPA- ja DHA-rasvahappoja kuin kalalla ruokittu.

Syy onkin tuossa lihavoimani. Eikä väestöltään kasvavassa maailmassamme siitä asiasta, syystä päästä eroon. Tämä niksi auttaa tietysti vähän ...

Quote
Rasvahappojen määrän nostamiseksi Luke, muut tutkimuslaitokset ja kala-alan yritykset ovat yhdessä tutkineet uutta menetelmää. Siinä kirjolohille syötetään pääasiassa nykyisenlaista rehua, joka vaihdetaan kalapitoisempaan muutama kuukausi ennen kalojen perkaamista. Tämä nostaa kalan sisältämien EPA- ja DHA-rasvahappojen määrää.

Noin puolet Suomessa kasvatetusta kirjolohesta ruokitaan tällaisella menetelmällä.

... mutta vähänkään pitemmällä tähtäimellä kaloille syötetty kala täytyy korvata jollakin muulla rehulla. Oli se sitten GMO:ta tai ei.

WWF on tässä oikeilla jäljillä ...

WWF: Kalaoppaan suositukset ovat perusteltuja (https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF--Kalaoppaan-suositukset-ovat-perusteltuja-1419.a)

Quote
Norjalaisen kassilohen ekologinen jalanjälki tunnetaan WWF:ssä tarkkaan. Kasvatettua lohta tulee välttää, koska sen viljelyssä kuluu enemmän kalaa rehuna kuin mitä itse viljely tuottaa.

... mutta ei taas siinä, kuinka se suositti Iltalehden paperiversiossa (kassilohta koskevassa jutussa (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612102200038748_uu.shtml)) vaihtoehdoksi - luonnonlohta. Koska sen "viljelyssä" kuluu yhtä paljon tai enemmän kalaa. WWF tuossa ainakin tarkasteli asiaa kovasti vain rikkaan suomalaisen näkökulmasta. Vähän samaan tapaan kuinka se yhä puolustaa luomuviljelyä. Kun jokin on niin luonnollista, niin täytyyhän sen olla luonnolle hyväksi?

***

Vielä taitaisi Suomenkin WWF "iloisesti" liittyä tähän kampanjaan:

Activist journalists, NGOs disinformation campaign against approved, fast-growing GMO salmon (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/12/08/activist-journalists-ngos-continue-disinformation-campaign-approved-fast-growing-gmo-salmon/)

Vaikka tuo GMO-lohilajike ja sen viljelytapa ratkaisisi osan kassilohen ongelmista. Tuota rehuongelmaa se ei kyllä itsessään ratkaise.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 13.12.16 - klo:15:13
Tämän uutisen mukaan Afrikassa on saatu hyviä kokemuksia, ilmeisesti myös taloudellisesti arvioituna, typpeä tehokkaasti käyttävästä GMO-riisistä.

Nitrogen-efficient GMO rice uses less fertilizer, improves yields (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/12/13/nitrogen-efficient-gmo-rice-uses-less-fertilizer-improves-yields/)

Varsinaiseen tieteelliseen artikkeliin ei tuosta (lyhennelmä)uutisesta tarjottua linkkiä käyttämällä pääse ("forbidden"), mutta toivokaamme, että sille asialle tehdään jotakin. *)

Se, että juuri satuimme kertomaan myös riisistä, Kolumbiassa, tässä uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=433), on silkka yhteensattuma.

Mutta riisin jalostuksessa näyttää todella nyt tapahtuvan, ks. myös edellä 30.11.16.

_______________

*) Oliskohan se artikkeli kuitenkin tämä (pdf):

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/pbi.12675/pdf
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.17 - klo:08:10
Tässä lyhyehkö artikkeli siitä, miten GMO-tekniikka voi auttaa kasvavan maailmamme ruokkimisessa ...

How GM crops can help us to feed a fast-growing world (https://theconversation.com/how-gm-crops-can-help-us-to-feed-a-fast-growing-world-71112)

... jossa on kuitenkin runsaasti linkkejä jatkotietoihin. Tässä artikkelin väliotsikot suomeksi:

- vastustuskyky taudeille
- fotosynteesin parantaminen
- ravitsevuuden parantaminen
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.17 - klo:05:57

Monenlaista hyötyä olisi saatavissa geenitekniikasta myös viininviljelyssä, mm. taudinkestävyyttä:

Are we ready for genetically modified wine? (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/01/30/are-we-ready-for-genetically-modified-wine/)

Artikkelin mukaan esteenä tähän eivät niinkään ole GMO-vastaiset aktivistit kuin alalla vallitseva yleinen konservatiivisuus.

Jos GMO-viinejä kuitenkin tulisi markkinoille, olisiko meidän Alkomme yhtä innokas tuomaan niitä maahan kuin nyt luomuviinejä?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 25.02.17 - klo:22:36
Tässä Reuterin uusin:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/24/nakokulma-gm-vapautta-myydaan-tunteella-400-gramman-erissa

Katsokaa myös kommenttiosasto. Ja kommentoikaa sen kommenttiosastossa ja täällä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.02.17 - klo:08:19
Menee kuin vesi hanhen selästä. Juuri kun Reuter on esittänyt vaatimuksen ...

Quote
Jos nyt nousi syke, muista jako kolmeen. Glyfosaatti ja Monsanto eivät liity suoraan jalostuksessa käytettävään teknologiaan. Kritiikille on paikkansa, mutta se ei liity geenitekniikkaan.

... niin ensimmäinen kommentti siellä on:

Quote
Ei GMO-roskan mainostamista verovaroin

Lähettänyt 24.02.2017 - 19:21 käyttäjä Journalisti (ei varmistettu)
Ylen pitäisi edes yrittää olla puolueeton, eikä suurteollisuuden mainoskanava.

Kukaan ei tietysti tätäkään juttua tarkistanut? Kuinka kauan tätä hömppää jatketaan?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 28.02.17 - klo:08:50
Riisiä voitaisiin modifioida siten, ettei maaperässä oleva arsenikki siirry syötävään riisiin:

Rice plants could be genetically tweaked to tame arsenic found in soil, reducing risk for humans (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/02/23/rice-plants-genetically-tweaked-tame-arsenic-found-soil-reducing-risk-humans/)

Mikä tietysti lisäisi sen turvallisuutta ihmiselle.

Tällainen mahdollinen mekanismi tai hyöty ei tainnut olla mukana alkuperäisessä listassani 20.09.08.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.03.17 - klo:17:13
Onko tämä jo tieto siitä, että kaivattu läpimurto (ks. edellä) on tehty:

Grain traders prepping fish oil substitutes for aquaculture, health fads (http://www.reuters.com/article/us-grains-aquaculture-idUSKBN1670HF)

Quote
Vegetable oil made from canola is high in Omega-3s, and Cargill teamed up in November with chemical company BASF SE to develop a canola type by 2020 that it will use to make oils for fish food. The new canola is genetically engineered to make long chain omega-3 fatty acids by introducing genes from algae in the ocean, another source of the fats.

Eli GMO-rapsi olisi se, josta saataisiin oivallista kalanrehua? Tai siis terveellistä "kalaöljyä" jopa suoraan ihmisen käyttöön?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.03.17 - klo:05:19
Jos tuo on onnistuminen, periaatteellisella ja tieteellisellä tasolla, ei asia ole sillä selvä. Artikkeli mainitsee jo täälläkin esillä olleen Norjan:

Quote
The fish oil alternatives come with their own challenges. Algae oil is expensive to produce, and the canola and soybean varieties used to make oils rich in Omega-3s are genetically modified. That can be a sensitive issue, for example in Norway, which is the world's biggest salmon producer and has tough restrictions on genetically modified foods.

Vaikka siis Norja on ollut periaattessa kiinnostunut "vegaanivaihtoehdosta" lohiensa ruokinnassa, muuntogeeninen ratkaisu voi sille olla vielä liikaa.  Eikä siis meilläkään ole  kovin pian odotettavissa niin ruokittua kalaa. Tuon keksinnön käyttöönotto USA:ssakin näyttää alkavan aikaisintaan v.  2020.

Sitä ei ehkä tarvitse odottaa niin kauan, että kauppoihin alkaa ilmestyä lappuja:  "GMO-vapaata kalaa"!  ;D

Tuon keksinnön pidemmän aikavälin ja suuremman merkityksen näen ennen kaikkea kehitysmaiden sisämaan valtioiden ravitsemuksen parantamisessa: tapahtuu kalanviljelyaltaissa, ja ruokinta ei edellytä vesistöjä. Mutta sekin ilmeisesti edellyttää kehittyneiden maiden politiikan muutosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=55.0).

PS. Ellei veganismi olisi niin usein yhteydessä luomuaatteeseen, tuon luulisi olevan hyvä uutinen vegaaneillekin. Tarpeelliset pitkäketjuiset omega 3 -rasvahapot voisi saada kasviksistakin, ja siis paljon halvemmalla kuin erilaisista levätuotteista (jotka netin tietojen mukaan ovat pahanmakuisiakin?)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 09.03.17 - klo:07:37
Tässä valmiiksi suomenkielellä:

Kolme geenimuunneltua perunalajiketta sai viljely- ja myyntiluvan Yhdysvalloissa (https://tiedebasaari.com/2017/03/08/kolme-geenimuunneltua-perunalajiketta-sai-viljely-ja-myyntiluvan-yhdysvalloissa/)

Perunarutosta on pääosin kyse:

Quote
GMO-lajikkeiden kehittäjän mukaan uusien perunoiden taudinkestävyyden ansiosta perunaruttoa vastaan toteutettavissa ruiskutuksissa torjunta-aineiden määrä voidaan puolittaa nykykäytäntöön verrattuna.

Kolmen uuden GMO- (geenimuunneltu eliö) perunalajikkeen muuntogeenit ovat lähtöisin argentiinalaisesta perunasta. Muiden lajien kuin perunan geenejä ei ole käytetty uutuuslajikkeiden luomisessa.

Mutta kauan tuo hyväksyminen sielläkin kesti. Minusta asiaa on väännetty jo ainakin vuosikymmenen verran?

Ja jos tuolle tai noille lajikkeille anotaan lupaa EU:ssa, varmaan voi varautua vähintään toiseen vuosikymmeneen.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.03.17 - klo:18:51

Hyvin samoin tulkitaan tåssä asia:

https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/03/genetically-modified-canola-high-omega-3-fatty-acids-upend-fish-oil-market/

Eli tuo rapsikeksintö voisi ratkaista ylikalastuksen ongelman.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 14.03.17 - klo:08:03
Hesari maalaa (tänään, myös paperissa) tässä kauhukuvan ..

Superhalvat banaanit voivat olla pian historiaa – Sienitauti uhkaa tuhota suomalaisten suosikkibanaanin (http://www.hs.fi/talous/art-2000005125914.html)

Quote
Halpa banaani ei ole itsestäänselvyys. Suosikkibanaaniamme, makeaa ja kirkkaankeltaista Cavendishia uhkaa nimittäin vakava Fusarium-sienitauti. Ankarilla torjuntatoimilla sen leviäminen Aasiasta Etelä-Amerikan banaanitarhoihin on toistaiseksi saatu estettyä.

Ennen pitkään taistelu hävitään. Kaikkialla länsimaissa nimittäin popsitaan lähes yksinomaan yhtä ainoaa lajiketta, Cavendishia. Koska se on jalostettu siemenettömäksi, se ei pysty lisääntymään suvullisesti.

Sitä lisätään pistokkaista kloonaamalla. Jokainen Cavendish-kasvi on siis geneettisesti identtinen.

LAJIKKEESTA ei synny mutaatioiden kautta variaatioita, joiden vastustuskyky esimerkiksi kasvitaudeille voisi vaihdella. Siksi laji on hyvin haavoittuvainen.

... mutta "unohtaa" tuossa täysin mainita geenitekniikan mahdollisuudet. Miksi? Ei oikeastaan ole mahdollista, etteivät ne tulisi tuossa yhteydessä lainkaan mieleen. (Tottakai siihen voisi lisätä, että eurooppalaiset kuluttajat jne.) Missä on esim. maininta geenieditoinnista, josta lehti kyllä muutoin on kertonut?


PS. Jutun lopussa on pieni Reilun kaupan piilomainos, mutta käsitellään se myöhemmin toisaalla. Pikku huomautus kuitenkin: Reilun kaupan (yleensä) luomubanaanit eivät kyllä yhtään tuohon mainittuun pääongelmaan auta.

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Matti Pekkarinen on 14.03.17 - klo:11:43
Varmaan siis Chiquitakin on tuota lajiketta... alan huolestua oikeasti. Olen banaanin suurkuluttaja, varsinkin Chiquitan.
Mitenkähän geeninsiirto tehdään suvuttomasti lisääntyvällä kasvilla. Suvullisessa lisääntymisessä munasoluun tai juuri hedelmöittyneeseen munasoluun, tsygoottiin, kun saadaan sijoitettua haluttu geeni, luonto huolehtii lopusta, ja geeni on jokaisessa uudessakin solussa.
Ei varmaan läheskään mahdotonta... kasvupisteestä kai otetaan solu tai solukkoa, johon uusi geeni viedään. Jotain kemiallista "leikkuria" käyttäen saadaan dna tarttumaan haluttuun paikkaan... Ja tarkemmin ajatellen: onhan perunalla olemassa gm-lajikkeita (parannettua tärkkelyspitoisuutta yms varten)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 14.03.17 - klo:16:23
Jussi Tammisolalla on hyvä juttu banaanista ja geenimuokkauksesta:
Hyötygeenien nouto muista kasveista:
Maukkaamman banaanin pelastaminen takaisin tuotantoon?
http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/Banaani.pdf

Tuossa jo monta vastausta ko. ongelmiin.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.03.17 - klo:07:40
Tästä eivät pidä välttämättä edes kaikki tehomaatalouden ystävät:

Future of milk? Genetically engineered yeast could replace cows (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/21/future-milk-genetically-engineered-yeast-replace-cows/)

Eli olisi kehitetty GMO-hiiva, jonka avulla voitaisiin tehdä maitoa kuten olutta. Siis täysin ilman lehmiä.

Kyllä, erilaisia maidon korvikkeita on jo nyt kaupan hyllyillä, mutta ymmärtäisin tuosta, että siinä valmistettaisiin ihan oikeaa maitoa.

Vegaanien (tai Animalian) sen sijaan pitäisi suorastaan innostua tuosta asiasta - elleivät he tunnetusti olisi pitkälle samaa porukkaa kuin luomuväki.  Mutta ainahan joku asia voi lipsahtaa seulan läpi, kuten tämä GMO-aine, jota käytetään juuston valmistuksessa, eikä "koira perään hauku":

Cheese: The GMO food die-hard GMO opponents love (and oppose a label for) (https://www.geneticliteracyproject.org/2015/05/15/cheese-gmo-food-die-hard-gmo-opponents-love-and-oppose-a-label-for/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.04.17 - klo:07:42
Geenimuuntelu saattaa pelastaa afrikkalaisen ruokabanaanin taudeilta:

GMO disease-resistant bananas may be key to saving African staple (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/05/gmo-disease-resistant-bananas-may-key-saving-african-staple/)

100 miljoonan ihmisen pääasiallinen ravinto. Ei paha asia. Not bad, niinkuin engelsmanni sanoo.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.17 - klo:04:37
Muuntogeeninen maissi, jossa aflatoksiinin (https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tutkimukset-ja-projektit/aflatoksiini/) muodostuminen kasviin estyy:

GMO corn that resists cancer-causing aflatoxin showcases biotech’s life-saving potential (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/17/gmo-corn-resists-cancer-causing-aflatoxin-showcases-biotechs-life-saving-potential/)

Teknologia on lisäksi levitettävissä myös muihin kasveihin. Erityisesti kehitysmaissa asialla on suuri merkitys.

Quote
Those of us in the developed world are fortunate in that a number of safeguards keep aflatoxin out of our animal feed and human food supplies. Unfortunately, in the developing world, people are not so well protected. In those regions aflatoxin contaminated foods are responsible for many poisonings, and high cancer rates. Researchers in Arizona have recently published a paper about a biotech crop breakthrough that could dramatically improve that situation.

Steve Savagen artikkeli.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 24.04.17 - klo:07:13
Myös aurinkokukan siemenissä on havaittu tämä aflatoksiiniriski:

SUNFLOWER SEEDS TRACED AS SOURCE OF TOXIC MOLD, POTENT LIVER CARCINOGEN (http://msutoday.msu.edu/news/2017/sunflower-seeds-traced-as-source-of-toxic-mold-potent-liver-carcinogen/)

Mutta juurihan luimme, että em. maissia koskeva keksintö olisi levitettävissä myös muihin kasveihin. Olisiko siis auringonkukkaankin?

Auringonkukan siemenet näyttävät olevan jonkinlaisessa terveysruoan maineessa, jopa "superfoodia". Ja hyvin usein niitä muuten Suomessa tarjotaan kaupaksi luomuna.

***

Huomasin muuten vasta nyt tuossa edellisen puheenvuoron artikkelissa tämän kohdan (lihav. HJ):

Quote
There are also other crops that could benefit from another protection strategy from aflatoxin – notably tree nuts like almonds, pistachios, walnuts and pecans. Aflatoxin can also be an issue in cottonseed that is used as an animal feed.

Eli puuvillan ekologista "syntitaakkaa" voitaisiin jo nyt geenitekniikalla vähentää, tekemällä noin sen siemenistä turvallista rehua.

Jo ennen kuin puuvillan siemenistä tehdään - geeniteknikalla - ihmiselle kelvollista syötävää (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=63). Eräät eläimethän kykenevät niitä jo nyt syömään.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 29.04.17 - klo:08:33
Tällainenkin mahdollisuus on nyt löydetty, riisin kukinta-aikaa ja siten sadon kypsymis- ja korjuuaikaa, pystytään säätelemään:

Farmers could control rice harvest timing with strain that flowers after fungicide application (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/28/farmers-control-rice-harvest-time-strain-flowers-fungicide-application/)

Tuota viljelijä voi sitten käyttää työssään erityisesti säätilan vaihteluihin sopeutumiseen. Tuossa niksissä käytetty torjunta-aine on lisäksi itsessään hyödyllinen ja yleisesti käytetty, joten siitä ei tule lisäkustannuksia.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 05.05.17 - klo:03:45
Tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=45.msg8334#msg8334) tuli jo esille uutinen, että muuntogeenisten kasvien viljelyalan kasvu maailmassa on pysähtynyt, ja ala jopa pienentynyt noin prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015. Jatketaan keskustelua siitä asiasta täällä.

Siellä jo tarjosin selitykseksi sitä, että raskas lupabyrokratia on rajoittanut käytännön viljelyn muutamaan lajiin kuten soijaan ja maissiin. Ja niissäkin muutamaan GM-tekniikalla aikaansaatuun piirteeseen. Lähes koko tässäkin keskusteluosiossa esiintuotu mahdollisuuksien kirjo on vasta "putkessa", eli odottaa käytäntöön ottamistaan.

ISAAA esittää myös erilaisia syitä tälle suhteelliselle stagnaatiolle asiassa, linkkaan tässä sen etusivulle, artikkeleita siellä on useita:

http://www.isaaa.org

Huomattava tietysti on, että kyse ei ole mistään katastrofista, jos viljelypinta-ala vähenee prosentin verran. Yhä vielä GMO on hyvä asia 179,7 miljoonan hehtaarin viljelijöille! ISAAA:n raportissa on myös mukana tietoja uusista aluevaltauksistakin asiassa.

ISAAA:n uuden vuoden 2016 lopun tilanteesta kertovan raportin mukaan GMO-viljelyala on palannut kasvu-uralle, sitä on nyt 185,1 miljoonaa hehtaaria. Raportista on saatavissa useita, laajuudeltaan vaihtelevia versioita tuolta sivulta, pdf-muodossa.

Mutta tuo keskittyminen vain muutamaan lajiin ei kuitenkaan ole vielä muuttunut. Maissin, soijan, puuvillan ja rapsin ohella ryhmässä muut on yhä vain 1%, vaikka, kuten edellä selviää, lupauksia, uusia sovelluksia on odottamassa pilvin pimein.

Ainoa merkittävä muutos tuossa suhteessa oli, että soijapapu oli ajanut maissin ohi merkittävimpänä muuntogeenisenä kasvina. Mutta sehän onkin tärkein GMO-kasvi myös Euroopassa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.msg8012#msg8012) - vaikkei sitä täällä viljellä aarillakaan!

Tässä tilanne myös näin päin:

Quote
Biotech soybean varieties accounted for 50% of global biotech crop area. Based on global area for individual crops, 78% of soybean, 64% of cotton, 26% of maize and 24% of canola planted in the world were biotech varieties.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 08.05.17 - klo:18:20
Tässä tämä helpommin ladattavissa muodossa:

ISAAA Brief 52-2016: Executive Summary (http://www.isaaa.org/resources/publications/briefs/52/executivesummary/default.asp)

Saa nyt nähdä, tuleeko siitä Suomen valtamediaan, Reuters kyllä asian julkaisi.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.05.17 - klo:03:37
Maaseudun Tulevaisuus kertoi tämän myönteisen näkökulman geenimuuntelusta:

Mehiläinen-lehti: Geenimuuntelu voi hyödyttää mehiläisiä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mehil%C3%A4inen-lehti-geenimuuntelu-voi-hy%C3%B6dytt%C3%A4%C3%A4-mehil%C3%A4isi%C3%A4-1.188682)

Tietysti "biotieteen tohtori ja mehiläistarhaaja" Lauri Reuterilla ei voi olla varsinaista kokemusta asiassa, koska ainoa hyväksytty viljelylaji EU:ssa on se yksi maissi, ja maissihan ei Suomessa kasva. *)

Sen sijaan MT - eikä kyllä muukaan suomalainen valtamedia - ei vielä kertonut, että muuntogeeninen viljelyala maailmassa kääntyi taas kasvuun. Se tosin kertoi sen kasvun hetkellisestä pysähtymisestäkin v. 2015 vasta viime vuoden loppupuolella.

______________

*) tuossa saatoin olla hiukan väärässä:

Auringonkeltainen maissi todellakin kasvaa Suomessa (http://sunnenblogi.blogspot.fi/2015/07/auringonkeltainen-maissi-todellakin.html)

Mutta sen viljely on jokatapauksessa vähäistä. Ja luultavasti tässä olen oikeassa, jos sanon, että muuntogeenisen maissin viljely on olematonta. Sitäpaitsi maissi on tuulipölytteinen kasvi???
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 17.05.17 - klo:04:58
Tässä IPS-artikkelissa ...

Genetically Engineered Disappointments (http://www.ipsnews.net/2017/05/genetically-engineered-disappointments/)

... eli "Geneettisesti muokatut pettymykset" ei luomua mainita, mutta muutoin käytetään luomuväen perinteisiä argumentteja, voi sanoa jo kliseitä, muuntogeenistä viljelyä vastaan. "Monsantofobia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0)" mukaanlukien.

Tuosta pitäisi ottaa sen keskeinen haaste vastaan: sehän väittää, etteivät sadot USA:ssa, jossa muuntogeenisiä lajikkeita käytetään, ole olennaisesti parempia kuin Euroopassa, jossa niitä ei käytetä.

Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen, että vertailua ei voi tehdä sadoista yleensä, vaan on verrattava juuri niitä kasveja, joissa niitä lajikkeita käytetään, kuten maissia ja soijaa. Tästä ainakaan ei ihan selviä, mitä on verrattu:

Quote
Over two decades ago, Western Europe largely rejected GE crops while North America – the United States and then Canada – embraced them. More than twenty years later, US crop yield gains are not significantly higher than in Western Europe.

Ainakin mailmaennätykset maissisadoissa ovat kyllä USA:n hallussa. Mutta palataan myöhemmin asiaan.

Jos Suomen IPS päättää kääntää juuri tuon artikkelin, haasteen vastaanottaminen lienee suorastaan pakko.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.17 - klo:04:42
Tällainen ikävä sitrushedelmäpuita vaivaava tauti huanglongbing (http://en.wikipedia.org/wiki/Huanglongbing), vihertymistauti, on nyt iskenyt myös Pohjois-Amerikkaan. Se on jo levinnyt muille mantereille, Australiaa ja Eurooppaa lukuun ottamatta.

New York Timesin mukaan saattaa olla niin, että appelsiinin pelastamiseksi on lopulta turvauduttava geenitekniikkaan:

A Race to Save the Orange by Altering Its DNA (http://www.nytimes.com/2013/07/28/science/a-race-to-save-the-orange-by-altering-its-dna.html?partner=rss&emc=rss&_r=2&)

Tautia ei osata parantaa. Vastustuskykyistä lajiketta ei ole appelsiineista löytynyt, laajoista etsinnöistä huolimatta. Mutta alustavasti on huomattu, että vastustuskykyä saadaan lisättyä parilla geenillä, jotka on otettu - pinaatista.

Jos asia näin menee, tulevaisuudessa luomuappelsiinia haluava - syö omenaa.

Tässä nyt tuore suomenkielinen essee tuon kasvitaudin tilanteesta ja vaihtoehdoista, tarkastelun kohteena kyllä USA:

Meemisodan uhrit (http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2017/05/meemisodan-uhrit.html)

Ja sielläkin siis - vaikka GMO-vastustus ei ole niin jyrkkää kuin Euroopassa - kuluttajien asenteet asettavat reunaehdot tiedemiesten ponnisteluille.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.17 - klo:06:00
Tässä IPS-artikkelissa ...

Genetically Engineered Disappointments (http://www.ipsnews.net/2017/05/genetically-engineered-disappointments/)

... eli "Geneettisesti muokatut pettymykset" ei luomua mainita, mutta muutoin käytetään luomuväen perinteisiä argumentteja, voi sanoa jo kliseitä, muuntogeenistä viljelyä vastaan. "Monsantofobia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0)" mukaanlukien.

On IPS:lle kunniaksi, että se myös julkaisi vastineen tuohon artikkeliin:

Genetically Engineered Crops: Fake News Disappointments (http://www.ipsnews.net/2017/05/genetically-engineered-crops-fake-news-disappointments/)

Jos Suomen IPS nyt haluaa asiasta jotain julkaista, se lienee pakotettu julkaisemaan nuo molemmat.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.06.17 - klo:03:39
Tässä kerrotaan keksinnöstä, jossa vehnäsatoa on pystytty kasvattamaan ...

Improving wheat yields by increasing grain size, weight (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/05/170526144013.htm)

... jyvän kokoa ja painoa kasvattamalla. Huomionarvoista on, että muutos on tehty geenieditointimenetelmällä. Niinpä tuossa tutkimusryhmän johtaja pääsee korostamaan, että lopputulokset eivät ole geneettisesti muunneltuna organismeja.

Niin on siis Amerikassa. Euroopassa emme vieläkään osaisi juridisesti sanoa, mitä ne ovat.

Mutta vehnä joka tapauksessa on eräs maailman pääviljoista. Ja tässä tutkimusryhmän kunnianhimoiset, mutta kaikesta päätellen kuitenkin realistiset tavoitteet:

Quote
The goal of IWYP, which was formed in 2014, is to increase wheat yields by 50 percent in 20 years. Currently, the yearly yield gain is less than 1 percent, but to meet the WYYP goal wheat yields must increase 1.7 percent per year. "It's a quantum leap," he said. "We need a lot of work to reach this."

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.06.17 - klo:05:20
Tässä yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitä muuntogeenisten lajien viljelyllä on 20 vuodessa saatu aikaan - ekonomisesti ja ekologisesti:

20-year GMO report card: Biotech shrinks ag’s ecological impact, increased farm income $167 billion (https://geneticliteracyproject.org/2017/06/06/20-year-gmo-report-card-biotech-shrinks-ags-ecological-impact-increased-farm-income-167-billion/)

Hyviä ovat vaikutukset olleet. Eikä se ole edes yllätys, koska (lihav. HJ):

Quote
The report findings are consistent with the large volume of peer reviewed literature which has examined these issues in recent years. The only ‘reports’ that draws different findings, claiming that the technology has not delivered yield gains or benefits for farmers or environmental benefits for society, are typically not representative, inaccurate and misleading pieces that are not published in peer reviewed journals, like the New York Times article in October 2016.

Tuon tutkimuksen tekemiseen saatiin rahoitusta Monsantolta. Tätäkin asiaa (ja sen mahdollista vaikutusta asiaan) käsitellään artikkelissa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 11.06.17 - klo:04:22
Brasiliassa on hyväksytty muuntogeeninen sokeriruokolajike:

New GMO crop: Brazil approves insect resistant sugarcane for commercial use (https://geneticliteracyproject.org/2017/06/09/new-gmo-crop-brazil-approves-insect-resistant-sugarcane-commercial-use/)

Kyse on bt-muunnoksesta, jolla kasvi on tehty vastuskykyiseksi sitä erityisesti vaivaavalle tuhohyönteiselle. Tekijänä on brasilialainen firma. Eli sen käyttöön ei "Monsanto" pakota (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0).

Kestää aikansa, ennenkuin tuo lajike leviää, mutta teoreettisesti sillä voidaan välttää 5 miljardin realin eli 1,5 miljardin dollarin tappiot.

Niinpä en yhtään ihmettelisi, jos sokeriruoko jatkossa tulisi eniten viljeltyjen GMO-lajikkeiden joukkoon, maissin, soijan, rapsin ja puuvillan lisäksi.

***

Saa nähdä, kuinka pian mainoksiin tulee mainintoja, että meidän sokerimme X on ehdottomasti GMO-vapaata. Amerikassahan tuo on jo juurikassokerin osalta nähty (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg7794#msg7794).

Nyt kun bensaan on sotkettava (usein ruokosokerista tehtyä) etanolia, varmaan jossain vaiheessa tulee ("vaativille" asiakkaille) myyntiin myös GMO-vapaata luomubensaakin?  ;D
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 13.06.17 - klo:04:36
Tämä on hyvin jännittävä idea ja tutkimushanke. Voitaisiinko vijelyskasveista tehdä lajikkeita, joihin olisi siirretty "ylösnousemus"-ominaisuus? Luonnossa kun on jo kasveja, jotka saattavat jopa vuosikausia olla tavallaan kuolleina, ja sitten jatkaa kasvuaan ja kehitystään. Tällainen ominaisuus olisi loistava esimerkiksi Afrikan kuivuuskausien aikana:

Genetically modified ‘resurrection’ crops could help Africa deal with drought, climate change (https://geneticliteracyproject.org/2017/06/12/genetically-modified-resurrection-crops-help-africa-deal-drought-climate-change/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.06.17 - klo:14:24
Saksankielisessä twitterissä - Saksa lienee asiasta aika riippuvainen - oli jo satiirinen kysymys, millä nimellä jatkossa tuota "uutta" brasilialaista biopolttoainetta sitten kutsutaan: onko se "genthanol"?

Jotain "frankenviinaa" voisi ehkä ehdottaa kilpailijaksi? Mutta kaipa asian vastustajat keksivät vielä parempia eli rumempia, jos asia muutoin edistyy.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 09.07.17 - klo:05:27
Minulle on ollut vähän epäselvää, miksi tämäntyyppiset keksinnöt olisivat hyvä asia ...

GMO rice that could reduce synthetic fertilizer usage developed by Indian scientists (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/05/gmo-rice-reduce-synthetic-fertilizer-usage-developed-indian-scientists/)

Quote
New GM rice developed by [India’s] National Institute of Plant Genome Research (NIPGR) can improve uptake of natural Phosphorus from the soil, cutting down the use of artificial phosphorus fertilizers.
(lihav. HJ)

... siis itse perusongelman kannalta. Kun järkeni sanoo, etteivät ne kuitenkaan poista tarvetta lisätä ravinteita maahan? Sillä ei sitä fosforia sinne maahan luonnostaan muodostu, ja kun se on oikein tyystin ja tarkkaan (entistä paremmin!) sieltä muutamassa vuodessa otettu pois, pitää tuo "luonnollinen" fosfori kuitenkin korvata jollakin, joka todennäköisimmin on sitä keinolannoitetta.

Vastaavia keksintöjä, kuitenkin luomuviljelyyn sopivia, ovat esitelleet Kuuban tiedemiehet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=507.msg2072#msg2072). (Linkin takana sitten keskustelua siitä, miten juuri luomuviljelyssä ne ratkaisevat erityisen vähän tätä lannoitusongelmaa.)

Mutta ehkä ne ovat, jos ne poistavat tarpeen laittaa lannoitteita varmuuden vuoksi vähän reippaammin? Ja sitä kautta tämä voisi vähentää ravinteiden pakoa luontoon. Ja myös vähentää viljelijän kustannuksia.

Asiassahan on kerrottu onnistutun myös nanoteknologian avulla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.msg8432#msg8432).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 13.07.17 - klo:10:01
Uutinen kesäkuulta:

Ensimmäinen RNAi-tuholaistorjuntaan perustuva gm-maissi hyväksytty Yhdysvalloissa (http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/ensimmainen-rnai-tuholaistorjuntaan-perustuva-gm-maissi-hyvaksytty-yhdysvalloissa-6660798)

Quote
Yhdysvaltain ympäristönsuojelutoimisto (EPA) hyväksyi geenimuunnellun maissin, joka tunnetaan nimellä SmartStax Pro. Se tuottaa kahta Bt-toksiinia, jotka tuhoavat sen syömistä yrittävät Diabrotica virgifera virgiferan (western corn rootworm) toukat. Sen lisäksi kasvi tuottaa pätkän RNA:ta, joka hiljentää toukassa tietyt geenit tappaen sen.

Teoriassa tällainen RNA-interferenssi on täydellinen torjunta-aine, koska se voidaan kohdentaa vain haluttuihin lajeihin. Toisaalta se toimii vain joillain hyönteisillä. Suuremmissa eläimissä kuten ihmisissä RNA ja Bt-toksiinien kaltaiset proteiinit tuhoutuvat suolistossa. Monet organismit tuottavat luonnostaan RNA:ta soluissaan.
(lihav. HJ)

Toisaalta maissi, joka hiljentäisi ihmiseltä, joka yrittäisi syödä sitä, tietyt geenit, tappaen hänet, ei varmaankaan itseään markkinoilla läpi löisi. Tai ainakaan kovin pitkäksi aikaa. ;D

Mutta vakavammin: tuollainen täsmätorjunta on hieno juttu. Kun vakavin syyte torjunta-aineita vastaan on perinteisesti ollut, että ne tappavat valikoimatta, myös hyödyllisiä "kilttejä" hyönteisiä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.07.17 - klo:05:35
Geenitekniikkaa syytetään usein siitä, että se keskittyy kehittyneiden maiden viljelykasveihin. Maniokki (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maniokki) eli kassava on mm. Afrikassa tärkeä viljelykasvi. Sitä uhkaa nyt vaarallinen virus. Mutta:

‘Ebola of plants’: Can gene sequencing save tropical food staple cassava from whitefly-borne virus? (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/17/ebola-plants-can-gene-sequencing-save-tropical-food-staple-cassava-whitefly-borne-virus/)

Kukapa siellä kuvassa kurkistaa (varsinainen linssilude?):

Quote
Plant virologist Joseph Ndunguru with Bill Gates at the Mikocheni Agricultural Research Institute in Tanzania.

Monen maan yhteistyöprojekti tuo on, länsimaisiakin yliopistoja nähtävästi mukana. Mutta ei ilmeisesti sitä "kauheaa" Monsantoa?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.07.17 - klo:04:38

Tuohon hyväksyttyyn sokeriruokolajikkeeseen (josta on jo kerrottu edellä 11.06.17) asetetaan nyt Brasiliassa suuria toiveita:

With GMO insect-resistant sugarcane approval, Brazilian farmers poised to reap benefits of biotech pipeline (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/19/gmo-insect-resistant-sugarcane-approval-brazilian-farmers-poised-reap-benefits-nations-strong-biotech-pipeline/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 21.07.17 - klo:05:29
Myös Kolumbia on tämän tutkimuksen mukaan eri tavoin hyötynyt muuntogeenisistä lajikkeista. Hyötyneet ovat niin viljelijät kuin ympäristökin:

15 years after debuting GMO crops, Colombia’s switch has benefited farmers and environment (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/20/15-years-debuting-gmo-crops-colombias-switch-benefited-farmers-environment/)

Aivan, samasta Kolumbiasta on kyse, josta suomalainen media on meille muutaman vuoden yrittänyt kertoa, että ne lajikkeet ovat siellä aiheuttaneet pelkkää ahdinkoa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=836.0). Ja että tavanomaisiin tai jopa maatiaislajikkeisiin pitäytyminen olisi siellä ollut tie onneen tai vähintään ruokaturvaan.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 01.08.17 - klo:07:24
Tässä artikkelissa puhutaan siitä, voitaisiinko yksivuotiset viljelykasvit geenitekniikan avulla muuttaa monivuotisiksi:

Can genetic modification turn annual crops into perennials? (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/31/can-genetic-modification-turn-turn-annual-crops-perennials/)

Joka teoreettisesti ei suinkaan olisi mikään mitätön parannus maailman ruokkimisen tavoitteen kannalta:

Quote
Perennials, meanwhile, have longer growing seasons and more extensive roots, making them more productive, and more efficient at capturing nutrients and water from the soil. Replanting isn’t necessary, reducing pesticide and fertilizer use, and reducing the need to use tractors and other mechanical planters in fields. Erosion also can be reduced. It’s been estimated that annual grains can lose five times more water and 35 times more nitrate than perennial grains.

Eikä luonnon suojelemisenkaan näkökulmasta.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.17 - klo:07:05
En tiedä, onko tämä havaittu Suomessa ongelmaksi ....

Etelämantereelta löytyi suoja uv-säteilyä vastaan – apua niin ihmisille kuin viljakasveille (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/etel%C3%A4mantereelta-l%C3%B6ytyi-suoja-uv-s%C3%A4teily%C3%A4-vastaan-apua-niin-ihmisille-kuin-viljakasveille-1.200016)

Quote
Etelämantereen kasveista löytyviä molekyylejä voidaan Zunigan mukaan siirtää herkkiin viljakasveihin, mikä parantaa niiden sietokykyä uv-säteilyä vastaan.

... mutta lähes yhtä korkealla Suomi sijaitsee kuin Etelämanner suhteessa etelänapaan. Näin pohjoisessa kuin Suomessa ei maailmassa paljon viljellä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 14.08.17 - klo:05:33
Aikamoinen, jopa uskomattomalta kuulostava keksintö: pakkasta kestävä eukalyptus-puu, pohjoisiin oloihin:

First US genetically engineered tree, freeze-tolerant eucalyptus, near approval—but opponents claim environmental concerns (https://geneticliteracyproject.org/2017/08/11/environmentalists-urge-usda-not-approve-genetically-engineered-eucalyptus-trees-due-wildfire-water-consumption-concerns/)

Mutta kuten uutisesta käy ilmi, vastustajat ovat jo liikkeellä. Vaikka heidän huolensa ympäristövaikutuksista juuri tässä tapauksessa kuulostavat erityisen väkisin keksityiltä.

Jos tuo lajike säilyttää edes osan hyvistä ominaisuuksistaan myös täällä, siinä voisi olla mahdollisuuksia myös Suomen nykyisessä biotalousinnostuksessa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 05.10.17 - klo:06:18
Tämä hyöty voi ehkä tässä ja nyt vaikuttaa marginaaliselta, mutta GMO on tämän mukaan ratkaisevan tärkeää avaruuden "valloittamisessa":

GMO seeds could be critical for extended space travel, colonization (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/04/gmo-seeds-critical-extended-space-travel-colonization/)

Mutta jos vielä pysytään maan päällä, niin täällä on mahdollista geenitekniikalla tehostaa fotosynteesiä:

Creating ‘super wheat’: Genetic modification supercharges photosynthesis (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/02/creating-super-wheat-genetic-modification-supercharges-photosynthesis/)

Eli tulon päällä on huomattavasti nykyistä tuottavampi "supervehnä". Jos tai kun se tulee, kovasti häpeään jäävät gmovastaisten besserwisserien väitteet siitä, ettei lajikkeiden perustuottavuutta pystyttäisi kasvattamaan. Vaikka he olisivatkin tähän asti olleet osin oikeassa siinä, että nykylajikkeiden tuottavuuden kasvu on suurelta osin perustunut epäsuoriin parannuksiin (esim. vähemmän sadosta tuhoutuu yms.).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.17 - klo:04:03
ScienceDaily kertoo, että geenitekniikan avulla maissin ravitsevuutta on kyetty parantamaan:

Genetically boosting the nutritional value of corn could benefit millions (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/10/171009154956.htm)

Minun täytyy myöntää, että kuulin nyt ensimmäistä kertaa elämässäni tuosta metioniinista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Metioniini). Mutta tuo uutisartikkeli kertoo myös lyhyesti sen merkityksestä.

***

Yleisesti maissi on muuten ollut kriitkkojen hampaissa juuri sillä argumentilllla, että sen ravintoarvot ovat huonoja. Väite on usein jatkunut sillä, että sen määrällisen hyvätuottoisuuden vuoksi sitä kasvatetaan ja syötetään kansalle (erityisesti USA:ssa) Suuren Bisneksen ehdoilla, voiton maksimomiseksi, vähät välittäem ravinnon laadusta.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 12.10.17 - klo:13:06
Muuntogeenisillä tomaattilajikeilla päästäisiin eroon sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä käytetyistä haitallisista kuparipohjaisista torjunta-aineista, mutta ...

Green technology: Disease-resistant GMO tomato that could eliminate need for copper pesticides, double yields–blocked by public fears (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/11/green-technology-disease-resistant-gmo-tomato-eliminate-need-copper-pesticides-double-yields-blocked-public-fears/)

... suurta yleisöä pelottaa. Tai se on onnistu pelottelemaan.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 29.10.17 - klo:21:37
Rakoilua geenimuuntelun vastuksessa - nyt Voima-lehdessä gmo-myönteinen juttu:
http://voima.fi/artikkeli/2017/gmo-tunteella-tiedolla/

Vaikka tuossa jutussa on virheitä ja tehotuotannon syyllistämistä mukana niin kokonaisuudessaan juttu on varmasti Voiman "tavanomaisten" lukijoiden vaikea niellä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.10.17 - klo:14:32
Tuosta hämmästyn kyllä minäkin (taustaahan hämmästykselleni on).

Mutta monet asiat voivat muuttua. Vertasin luomuinostusta EU:ssa ja Suomessa joskus kellonaikojen siirtelyyn (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg9922#msg9922). Nyt paitsi Suomen ediuskunnassa, myös EU-parlamentissa sen oudon tavan lakkauttaminen on nyt saanut huomattavaa kannatusta. Mm. kaikki Suomen mepit ovat lakkauttamisen puolella.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.17 - klo:05:18

Kiinalaiset ovat kehittäneet erittäin hyvätuottoisen ja ravitsevan viljeltäessä suolaisuutta kestävän riiisilajikkeen:

Chinese Scientists Develop Saltwater Rice That Could Feed 200 Million People (https://truththeory.com/2017/10/26/chinese-scientists-develop-saltwater-rice-feed-200-million-people/)

Tuosta ei täysin selviä, oliko geenitekniikka sen kehittämisessä ratkaisevassa asemassa. Mutta kuten jo sanottu, meille se ei ole kynnyskysymys. Hyväksymme kernaasti myös muut ruokatuotannon, jalostuksen läpimurrot!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 13.11.17 - klo:16:04
Tämä innovaatio saattaisi kiinnostaa länsimaista eli suomalaistakin kuluttajaakin *):

omega-3 -rasvahappoja kasveista (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/11/crop-plants-green-factories-for-fish.html?m=1)

Tietysti tälläkin on globaali merkityksensä: se vähentäisi painetta jo nyt "sillä rajoilla" oleviin maailman kalavaroihin.

Tässä lisää GMO-kitupellavan (-ruistankion) kehittämisen uudemmista vaiheista:

Omega-3 fish oil from a plant? GMO camelina could offer sustainable alternative (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/13/omega-3-fish-oil-plant-gmo-camelina-offer-sustainable-alternative/)

Satuin juuri äskettäin täällä toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.msg10960#msg10960) ehdottamaan, että Suomenkin kannattaisi olla kiinnostunut tästä kasvilajikkeesta! Tuota tutkimusta tehdään, kuten artikkelissa näkyy, Britanniassa, joka vielä on EU:n jäsen. Mutta näin pessimistisesti kirjoittaja suhtautuu tulevaan EU-lupaprosessiiin (vaikka itse tutkimus on edennyt hyvin):

Quote
The final step will be to secure regulatory approval, although the status of the EU regulatory system means that the team will only be seeking approvals outside Europe.

Ultimately, if the GM camelina is accepted by regulators and users, the team’s vision is to see the volume of fish oils harvested from the sea matched by the amount produced on land.

Ellei Suomi sitten aktiivisyydellaan pystyisi siihen vaikuttamaan?! Suomessakin kasvatetaan yli 10 miljoonaa kiloa vuodessa kirjolohta - niille kelpaisi varmaan rehuksi kitupellavasta tehty "kalaöljy".
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 22.11.17 - klo:05:50
Nyt jopa suomalainen Maaseudun Tulevaisuus kertoo:

Söisitkö geenimuunneltua banaania? Se voi olla pian ainut vaihtoehto (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214368)

Mutta kertoo myös, että yhä on rimpuilua asiassa:

Quote
Sen menestys riippuu kuluttajien suhtautumisesta. Varsinkin Euroopassa kuluttajat eivät suosi geenimuunneltuja elintarvikkeita.

Science-lehden haastatteleman filippiiniläisen asiantuntijan mukaan banaanin pelastamiseksi on muitakin vaihtoehtoja kuin geenimuuntelu.

Josta tulee taas mieleen, että mistä se oikein tiedetään, että eurooppalaiset eivät suosi. Kun he eivät osta? Eivät osta, vaikka kaupoissa ei yleensä ole ensimmäistäkään tuollaista tuotetta? Vrt. se Leningradin purukumi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=140.msg10266#msg10266).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 04.12.17 - klo:09:38
Vai pääseekö tässä kalanruokakilpailussa Australian gmo-rapsi kuitenkin gmo-kitupellavan ohi:

Salmon may soon be fed GMO canola high in omega-3 fatty acids (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/04/salmon-may-soon-fed-gmo-canola-high-omega-3-fatty-acids/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 04.12.17 - klo:09:51
Kiinalaiset ovat menneet keksimään tällaista, joka suuresti laajentaisi geenitekniikan käyttömahdollisuuksia:

Number of genetically engineered crops could balloon thanks to new technique (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/04/number-genetically-engineered-crops-balloon-thanks-new-technique-using-pollen-dna/)

Quote
The war over GM crops, though intense, has so far been restricted to a small number of battlefields – corn, soybean, tomatoes and canola, for instance – due to the limited list of plant species scientists have been able to successfully modify.

Now the stage may be set for a massive expansion in the theatres of conflict. A team of mostly Chinese scientists has announced a new technique, called pollen magnetofection, which they say overcomes the obstacles of traditional plant-transformation methods and clears the way to genetically modify “almost all crops”.

Tuosta ei selvinnyt, liittyykö geenieditointi mitenkään asiaan.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.12.17 - klo:08:26
Uusi niksi tai ainakin suunnitelma:

Climate change fighting plants: Genetically modified crops could trap half of human CO2 emissions in soil (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/06/climate-change-fighting-plants-genetically-modified-crops-trap-half-human-co2-emissions-soil/)

GMO-kasvit sitoisivat tehokkaasti ilmakehän liikaa hiilidioksidia maaperään. Se vaatisi tämän:

Quote
About six percent of the world’s cultivated land would be needed, and much of that could be in areas of marginal productivity, Chory said. These crops wouldn’t be grown for human consumption, but could include animal feed.
(lihav. HJ)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 07.12.17 - klo:19:39
Norja harkitsee geenimuunneltuja elintarvikkeita koskevan säätelyn keventämistä
https://yle.fi/uutiset/3-9963423
Quote
Norjassa halutaan muutoksia geneettisiä elintarvikkeita säätelevään lakiin. Mikäli poliitikot päättävät tukea bioteknologian neuvoston ehdotuksia, geenimuunneltu ruoka voi saapua ensi kertaa norjalaisiin kauppoihin.

Tällä hetkellä Norjassa ei ole yleiskieltoa geenimuunnellulle ruualle, mutta kaikkien tällaisten tuotteiden pitää saada erillinen hyväksyntä viranomaisilta. Nykyiset säännöt ovat hyvin tiukat. Toistaiseksi mitään geneettisesti muokattua ruokaa ei voi myydä.

Uusia sääntöjä esittänyt bioteknologian neuvosto on Norjan hallituksen nimittämä riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävä on edistää biotekniikan vastuullista käyttöä.

Neuvoston puheenjohtajan Kristin Halvorsenin mukaan Norjan lait kaipaavat päivitystä. Geenimuuntelun avulla voidaan esimerkiksi parantaa kasvien ja eläinten vastustuskykyä taudeille.

Quote
Kasvibiotekniikan professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta on yllättynyt bioteknologian neuvoston aloitteesta.

– Voihan sitä aina ehdottaa, mutta en kyllä usko, että tämä uusi luokittelujärjestelmä tullaan hyväksymään. Sille tuskin löytyy Norjassa kannatusta. Heillähän on hyvin tiukat säännöt geenimuunteluun, Teeri sanoo.

Euroopassa geenimuunneltuja tuotteita koskevat päätökset tehdään Euroopan unionissa. Norja ei kuulu EU:hun, mutta se noudattaa sisämarkkinoiden sääntöjä.

– Norjassa voidaan käsittääkseni muuttaa sääntöjä vapaammin. Se on sitten eri asia, voidaanko muunneltuja tuotteita viedä ulkomaille. Nyt ehdotettu kolmiportainen luokittelujärjestelmä kuulostaa kovasti samalta kuin Hollannin jokin aika sitten tekemä ehdotus. Se torpattiin EU:ssa nopeasti, Teeri kertoo.

Suomessa noudatetaan EU:n geenitekniikkaa koskevia määräyksiä. Teerin mukaan ongelma on siinä, että EU:sta nouseva lainsäädäntö on vanhentunut.

– EU:n geeniteknologiaan liittyvä lainsäädäntö on peräisin vuosikymmenten takaa. Tuolloin ei pystytty edes kuvittelemaan kaikkia nykypäivän mahdollisuuksia. Nyt näitä sääntöjä sitten yritetään soveltaa nykypäivään.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Geenitekniikan lautakunta on Suomessa EU:n geenilakien soveltamista valvova viranomainen. Lautakunnan varapuheenjohtaja Irma Saloniemi allekirjoittaa Teerin näkemyksen tarpeesta uudelle lainsäädännölle.

– Perinteinen geenien siirto on uusien tekniikoiden myötä vähentynyt. Nyt samaan vaikutukseen päästää muokkaamalla suoraa perimää. Lainsäädäntö on hyvin epäselvää sen suhteen, mikä on sallittua ja mikä ei. Olemme joutuneetkin tekemään erilaisia ehdollisia, toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä, Saloniemi kuvailee.

Norjassa uuden ehdotuksen on pelätty heikentävän varovaisuusperiaatetta. Teeri ei seiso täysin varauksetta varovaisuusperiaatteen takana. Hän huomauttaa sen myös vaikeuttavan kehitystyötä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 09.12.17 - klo:07:36
Vai pääseekö tässä kalanruokakilpailussa Australian gmo-rapsi kuitenkin gmo-kitupellavan ohi:

Salmon may soon be fed GMO canola high in omega-3 fatty acids (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/04/salmon-may-soon-fed-gmo-canola-high-omega-3-fatty-acids/)

Tämä on kyllä kierrätystä jne. mutta ei alkuunkaan korvaa kumpaakaan GMO-ratkaisua:

Honkajoen uusi laitos muuttaa broilerinteurastuksen sivutuotteet kalanrehuksi (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.216828)

PS. Asian vierestä, mutta kierrätyksestä: Ruotsissahan oli ongelmia luomukanoille syötettystä kalajauhosta ja siitä (oletetusti) aiheutuneesta dioksiinista  luomumunissa. Mikähän sen asian status on nykyisin? (Tarkistettu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg11097#msg11097).)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.12.17 - klo:02:59
Näin joulun aikaan kun tietysti sika eli kinkku on keskustelun alla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg11136#msg11136) kovasti, niin tulee kyllä mieleen, että eikö tällaisen sian kinkun pitäisi kiinnostaa kuluttajia, joka olisi vielä terveelllistä:

Bringing home the bacon: Will consumers eat gene-edited pigs? (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/15/bringing-home-bacon-will-consumers-eat-gene-edited-pigs/)

Quote
Heart-healthy bacon — is that possible? Yes, just ask the University of Missouri research team. Through gene editing, a pig rich in omega-3 fatty acids is possible.

Toimi ajoissa, varaa jo etukäteen, ettet jää kokonaan ilman? Vai voisiko sittenkin käydä niin, että noiden markkinaosuus jäisi johonkin surkeaan 1-2 prosenttiin?  ;D

Noista omega-3-sioista ei tuon linkin kautta valitettavasti ole enempää tietoa. Mutta Missourin yliopistossa asiaa siis kehitetään.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 25.12.17 - klo:11:46
GLP on julkaissut pitkähkön tarinan tästä lohesta. Jossa artikkelissa käsitellään myös tätä raskasta lupabyrokratiaa:

GMOs’ innovation crisis: AquaBounty salmon’s 20-year odyssey through nets of regulations (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/13/gmos-innovation-crisis-aquabounty-salmons-20-year-odyssey-nets-regulations/)

Mutta myös muuta, tämän keksinnön tai innovaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.

Kun Hesari julkaisi juuri jouluaattona tämän tarinan kasvatuslohista ...

Kalanviljely voi tehdä lohista puolikuuroja – kalat kasvavat altaissa liian nopeasti (https://hirvikota.wordpress.com/2017/12/24/kalanviljely-voi-tehda-lohista-puolikuuroja-kalat-kasvavat-altaissa-liian-nopeasti/)

... niin minulle tuli kyllä heti mieleen, että tällaista kohua ja epäluuloa halutaan nyt lietsoa jo ennakkoon tätä Aquaboynty-lohta vastaan, joka todellakin kasvaa tavanomaista lohta nopeammin. Ei niin, että Hesari tai Niko Kettunen sitä erityisesti haluaisivat, mutta ovat siinä nyt "ottaneet kopin" kansainvälisestä mediasta. (Mikä Hesarin motiivi sitten oli? Siinä kai riittää seltykseksi suomalaisen median yleinen tapa ja taipumus ilonpilaamiseen aina kunkin juhlan yhteydessä.  ;D)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.01.18 - klo:05:06
Jos nyt on keksitty näin …

 The Gene That Encodes Resistance to Wheat Stem Rust Race Ug99 discovered and Characterised in a Wild Wheat Relative (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/06/the-gene-that-encodes-resistance-to.html#!/2013/06/the-gene-that-encodes-resistance-to.html)

… vehnän sukulaiskasvista geeni, jolla vehnä saataisiin vastuskykyiseksi tätä ikävää Ug99-kasvitautia vastaan, niin geenitekniikkaa tarvitaan, jotta kyllin nopeasti saadaan kehitettyä ja levitettyä tuollainen vehnälajike tarvitsevien käyttöön.

Kuten D. Tribe tuossa huomauttaa, nyt on olemassa suuri riski, että tässä vääränlainen "varovaisuusperiaatteen" soveltaminen aiheuttaisi suurempia haittoja kuin mitä siitä olisi oletettavaa hyötyä.  Jos nimittäin vaaditaan erittäin pitkäaikaisia seurantatutkimuksia esim. tämän tulevan lajikkeen suhteen - niin samaan aikaan UG99 ehtii tuhota vehnäpellot.

Tuosta kasvitaudista tässä suomenkielinen linkki  …

 Tappajasieni uhkaa Aasiaa nälänhädällä (http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/tappajasieni+uhkaa+aasiaa+nalanhadalla/a64416)

… ja tässä englanninkielinen wiki-artikkeli (http://en.wikipedia.org/wiki/Ug99).

Norman Borlaug muuten ehti varoitella tästä taudista jonkin aikaa ennen kuolemaansa.

Vasta nyt olisi ongelman ratkaisemisessa tehty läpimurto, kertoo Sciencedaily:

Wheat disease breakthrough to help feed the world (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/12/171221143050.htm)

Quote
Scientists have isolated the very first rust pathogen gene that wheat plants detect to 'switch on' resistance

Vielä ollaan vasta siinä, että tämän keksinnön avulla tiedetään mitä tehdä:

Quote
"For the first time it will be possible to do DNA testing to identify whether a rust in a wheat crop anywhere in the world can overcome a rust-resistance gene, called Sr50, which is being introduced in high-yielding wheat varieties," said Professor Robert Park, corresponding author from the University of Sydney.

"This will indicate whether or not a given wheat crop needs to be sprayed with expensive fungicide quickly to protect against rust -- which would otherwise devastate the crop in a matter of weeks.

Tuosta selviää, että torjunta-aine on olemassa. Muttä se on kallis. Jo siitä on apua, kun nopeasti tiedetään, pitääkö sitä käyttää. Mutta muutakin siltä odotellaan:

Quote
"In addition to the immediate practical benefit regarding the important rust-resistance gene Sr50, our world-first finding could potentially have a longer-term payoff in the 10-15-year horizon," he said.

Luulen, että tuossa vihjataan taudille vastustuskykyisten GMO-vehnälajikkeiden mahdollisuudesta.

Onko tuo tauti vain kaukaisten kehitysmaiden ongelma, olemmeko me turvassa? Enpä sanoisi:

Quote
Co-author Dr Kostya Kanyuka from Rothamsted Research, an agricultural science centre in the United Kingdom, said stem rust had been making a comeback in Europe, for example in Sweden as recently as this year, and was threatening Asia and the US.
(lihav. HJ)

Siitä vaan kuvittelemaan, minkälaiset olisivat suomalaiset kahvihetket ilman vehnästä tehtyä pullaa tai kakkua. Eipä olisi suu vehnäsellä!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 11.01.18 - klo:12:13
Bangladesh on kehittänyt GMO-riisilajikkeen, joka lupaa lisätuottoa noin puoli tonnia hehtaarilta, mutta sen lisäksi soveltuu koneelliseen korjuuseen:

Bangladesh develops first GMO rice variety (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/10/bangladesh-develops-first-gmo-rice-variety/)

Kyseessä olisi siis maan ensimmäinen tällainen lajike.

Muuallakaan riisiä ei kovin paljon ole geenimuunneltu, ainakaan maissiin verrattuna. Mutta eiköhän sinä ole nyt saatu pää auki. Tietysti on olemassa Kultaisen riisin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=723.0) projekti, joka on kokenut paljon hankaluuksia. Tuossa mainitaan myös bangladeshiläisten pyrkimykset riisin ravitsemuksellisten ominaisuuksien kehittämiseksi (mm. lisää sinkkiä).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 23.01.18 - klo:03:25
Monsantolla on kehitteillä kaikenlaista, mutta minusta tämä soija on nyt tärkeä juttu:

Monsanto looks to launch new herbicide-tolerant canola, soybean varieties in coming years (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/22/monsanto-looks-launch-new-herbicide-tolerant-canola-soybean-varieties-coming-years/)

Quote
Dicamba-tolerant canola is coming and so is a triple-threat soybean, resistant to glyphosate, dicamba and glufosinate.
[...]
Triple-stacked soybeans will hit fields sooner than dicamba-tolerant canola, Fraley said.

“Depending on the final regulatory approvals we should launch in the next two to three years,” he said about the new soybeans....

Siinä on nyt ainakin yritys ratkaista se ongelma, että rikkakasveissa kehittyy vastustuskykyä tietylle torjunta-aineelle. Glyfosaatista tuossa yhteydessä yleensä puhutaan. Tämä uusi soijalajike kestäisi kolmea ainetta. Niinpä se mahdollistaisi  torjunta-ainekierron: yhtenä vuonna yhtä ainetta, toisena toista, kolmantena kolmatta. Vastustuskykyä kehittäneelle rikkakasville ei olisi ominaisuudestaan hyötyä, kun se törmäisi ihan toiseen vastustajaan. Näin myöskään tällainen ominaisuus ei pääsisi rikkapopulaatiossa vahvistumaan, vaan hyvin todennäköisesti häviäisi. Vaikka luonto eli evoluutio on sinnikäs ja ovela, kykyä ennakoida tapahtumia 2-3 vuoden päähän sillä ei ole.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 24.01.18 - klo:08:00
Tässä tarjotaan afrikkalaisille erään (paikallisesti hyvin tärkeän) papulajin (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lehm%C3%A4npapu) tuholaisille vastustuskykyistä lajiketta:

Plagued by pest, African farmers may soon have access to insect-resistant GMO cowpeas—for free (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/23/plagued-pest-african-farmers-may-soon-access-bt-insect-resistant-gmo-pea-seeds-free/)

Ilmaiseksi. Kuka on tarjoaja, viime kädessä? Monsanto.

Quote
The intellectual property for the Bt gene was provided by Monsanto to the project royalty-free. This, along with initial funding from the Rockefeller Foundation and sustained funding for the past decade from the US government’s Agency for International Development (USAID), will allow the seeds to be distributed to farmers at no cost. The company has also provided Bt traits royalty-free for other development projects, such as eggplant in Bangladesh and corn in Africa.

Tuossa teknologiassa käyttäjä eli viljelijä ei sitten sitoudu tai ole pakotettu jonkin torjunta-aineen käyttöönkään tms.

***

Tuohon rinnalle voi tuoda sen, millaisia linjanvetoja EU-parlamentti tekee. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg8609#msg8609)

PS. Kun kyse on myös ulkopolitiikasta, täytynee tuoda esille miten tuon hyväksymiseen osallistui myös Suomen entisiä ja nykyisiä presidenttiehdokkaita:

Quote
Sieltä näkee, miten suomalaisistakin Heidi Hautala ja Paavo Väyrynen olivat asianomaisessa komiteassa sitä hyväksymässä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.01.18 - klo:06:50
Ruotsissa on huomattu tällainen:

Gensaxar kan göra potatis mer hälsosam
Genmodifierad potatis har flera positiva hälsoeffekter framför traditionell potatis, visar en ny SLU-studie. (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/gensaxar-kan-gora-potatis-mer-halsosam/)

Terveellisempiä pottuja. Geenitekniikalla, tarkemmin sanoen geenieditoinnillla aikaan saatuja. Koskahan saadaan noita Suomen markkinoille? Valittavaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=77.0) siihen luomuperunoiden viereen? Ja koska tänne viljelyyn?

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.02.18 - klo:06:31
Tässä artikkelissa tulee esille kasvinjalostuksen merkitys ja myös se haasteet ...

Sään ääri-ilmiöt haastavat kasvinjalostaja Borealin – samaan aikaan rahoitus on tiukentunut TOS-maksujen vähentyessä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.223489)

... myös kansainvälinen kilpailu ja alan keskittäminen. Mutta yhdestä asiasta oli päätetty täysin vaieta:

suomalainen jalostustyö on jättänyt "paletistaan" pois geenitekniikan. Näin käsitän asian olevan. Vaikka juuri sillä on tiettävästi pystytty moneenkin artikkelissa mainittuun haasteeseen muualla vastaamaan.

Quote
Suomessa ilmastonmuutoksen ennustetaan tuovan muutoksia sekä kasvukauden pituuteen että kasvien talvehtimisoloihin.

Olemme täällä jo maininneet, miten kasvukauden pituutta palkokasveilla on Intiassa onnistuttu geenitekniikalla säätelemään.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.02.18 - klo:06:56
Nyt jopa suomalainen Maaseudun Tulevaisuus kertoo:

Söisitkö geenimuunneltua banaania? Se voi olla pian ainut vaihtoehto (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214368)

Mutta kertoo myös, että yhä on rimpuilua asiassa:

Quote
Sen menestys riippuu kuluttajien suhtautumisesta. Varsinkin Euroopassa kuluttajat eivät suosi geenimuunneltuja elintarvikkeita.

Science-lehden haastatteleman filippiiniläisen asiantuntijan mukaan banaanin pelastamiseksi on muitakin vaihtoehtoja kuin geenimuuntelu.

Josta tulee taas mieleen, että mistä se oikein tiedetään, että eurooppalaiset eivät suosi. Kun he eivät osta? Eivät osta, vaikka kaupoissa ei yleensä ole ensimmäistäkään tuollaista tuotetta? Vrt. se Leningradin purukumi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg10266#msg10266).

Lisää samasta asiasta tässä:

Yes, We May Have No Bananas, But Monoculture Wasn't So Easy To Avoid (http://appliedmythology.blogspot.fi/2018/01/yes-we-may-have-no-bananas-but.html)

Vaihtoehtoja geenimuuntelulle on, mutta niillä kaikilla on hintansa. Usein kova hinta.

PS. Puujalkavitsi tuosta laulusta:

- Kuka tuon laulun on säveltänyt?
- Mozart.
- Höpsistä, eihän Mozartin aikana kaupoissa ollut banaaneja.
- Sitähän ne juuri laulaakin.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.02.18 - klo:07:36
Geenitekniikalla voidaan turvata kaakaon eli suklaankin saatavuus:

These scientists are on a mission to save chocolate (https://www.nbcnews.com/mach/science/these-scientists-are-mission-save-chocolate-ncna842641)

Quote
Cacao isn't on the brink of extinction, but it is under threat.

Joa ja kun tuossa mainittuja asioita tehdään (ja osittain ollaan siihen pakotettuja?), pitää kyllä (Suomen) Reilun kaupankin viimeistään harkita uudelleen luomutuotteita suosiva linjansa. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=126.msg6993#msg6993)

Jos kaakaota saadaan kasvina kehitettyä säänkestävämmäksi, voisi kuvitella, että saman voisi tehdä kahvillekin? Siitähän on myös oltu huolissaan "muuttuvassa ilmastossamme".
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 15.02.18 - klo:09:02
Mark Lynas:

Can an obscure rice gene save the rainforests? (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/can-obscure-rice-gene-save-rainforests)

Eli voisiko yksi outo riisin geeni pelastaa sademetsät? Luvassa olisi hurjahko tuottavuuden nousu viljakasveilla. Erityisesti kuivuuden yllättäessä:

Quote
[...] "improved yields from 9% to 49% under non-drought or mild drought conditions, and from 31% to 123% under more severe drought conditions, relative to yields from nontransgenic controls."

Mutta:

Quote
The latest Rothamsted/Syngenta research points to one potential pathway to achieve much higher yield growth rates in the key crops that feed humanity. However, since it requires a rice gene to be used in maize and wheat, global opposition against transgenic crops would have to diminish in order for the higher-yielding crops to be grown by farmers.   

However, if worldwide opposition to creating GMO wheat and rice wins out —the two crops are currently non-transgenic — it may be difficult to increase production while resisting pressure to destroy the world's rainforests. And that is somewhat ironic, given that most anti-GMO activism comes from ostensibly environmental groups.

Eli erityisesti vehnän ja riisin osalta on odotettavissa idealle kovaa vastarintaa, koska niissä ei tähän mennessä ole ollut GMO-lajikkeita käytössä. Mutta kyllä maissinkin kohdalla. Tässä kun nyt ei ole kyse edes geenieditoinnista, vaan geeni siirretään kasvilajista toiseen.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.18 - klo:09:15
Hyvä muistutus - ja tämä oli GLP:n sivulla! - ettei myöskään pidä liioitella tai vääristellä muuntogeenisten tuotteiden (terveys)etuja:

Viewpoint: GMO supporters should stop touting dubious health benefits of pink pineapples, Innate potatoes (https://geneticliteracyproject.org/2018/02/15/viewpoint-gmo-supporters-stop-touting-dubious-health-benefits-pink-pineapples-innate-potatoes/)

Vaikka niitä siis periatteessa kannattaisikin.

Tässäkin tapauksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg11416#msg11416) se vaara saattaa olla olemassa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.18 - klo:05:35
Naturen yhteenveto, metatutkimus muuntogeenisesta maissista:

Impact of genetically engineered maize on agronomic, environmental and toxicological traits: a meta-analysis of 21 years of field data (https://www.nature.com/articles/s41598-018-21284-2)

Tulee tuosta mieleen, että "valtamedia" Suomessa ei ole juuri kertonut viime aikoina muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä. Vai tuntuuko minusta vain siltä?

Vai eikö ole ollut kerrottavaa? Tuossakin käytetään ISAAA:n vanhaa arviota vuoden 2016 tilanteesta, mikä silloin oli muuntogeenisten lajikkeiden osuus maailman viljelyalasta (n. 12%). Arvio/tieto vuoden 2017 tilanteesta on ISAAA:lla myöhässä. Ehkä se, kun se tulee, kerrotaan sitten myös Suomessa?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.02.18 - klo:05:41
Tässä uutisessa yritetään yhteenvetoa edellä kerrotusta yhteenvedosta, tutkimuksesta:

Does GMO corn increase crop yields? 21 years of data confirm it does—and provides substantial health benefits (https://geneticliteracyproject.org/2018/02/19/gmo-corns-yield-human-health-benefits-vindicated-21-years-studies/yle)

Quote
The researchers' key findings:

* GMO corn varieties increased crop yields 5.6 to 24.5 percent relative to their non-GMO equivalents
* GMO corn crops had lower percentages of mycotoxins (-28.8 percent), fumonisins (-30.6 percent) and thricotecens (−36.5 percent), all of which can lead to economic losses and harm human and animal health

Vaikka haluankin uskoa tuon olevan tavallaan totta, täytyy minun vastaavasti huomauttaa kuin muissakin yhteyksissä: jos käyttää tuollaista haarukkaa (jollakin tavalla lasketun) keskiarvon sijasta, oletusarvoisesti laskee luikuria!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 08.03.18 - klo:08:02
Tässä luvataan, että pienellä geenimuuntelulla saataisiin jyvien määrä kolminkertaistettua (ScienceDaily):

Tripling the number of grains in sorghum and perhaps other staple crops (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/02/180226085804.htm)

Ensin siis durrassa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kirjodurra), mutta keksintö on ehkä sovellettavissa muissakin viljelykasveissa.

Nytkin kysyen, kuinka varovaista olisi (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=464) tuon löydön/keksinnön soveltamatta jättäminen Afrikassa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 08.03.18 - klo:16:43
Entä tämä sitten:

'Major breakthrough': Genetic modification of single gene could reduce crops' water use by 25 percent (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/08/major-breakthrough-genetic-modification-of-single-gene-could-reduce-crops-water-use-by-25-percent/)

Eli yhtä geeniä muuttamalla voitaisiin viljojen vedentarvetta vähentää neljänneksellä!

Nyt voi viitata otsikkomme kysymykseen, ja melkeinpä sanoa, että siihen on vimeistään tuolla vastattu. Osa tiedeuutisistakin tietysti aina on vääriä hälytyksiä, tai pitäisikö nyt puhua (ehkä) väärästä fanfaarista, mutta tuossa on nyt todella jotain hurjaa. Ei ehkä märälle Suomelle, mutta tiedätte kyllä, mille alueille.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.18 - klo:05:59
Tämä taitaa olla kyllä jo aika mones projekti perunarutolle vastustuskykyisen lajikkeen kehittämiseksi ....

Facing potato blight crisis, Bangladesh partners with American universities, Simplot to develop disease-resistant GE variety (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/09/facing-potato-blight-crisis-bangladesh-partners-with-american-universities-simplot-to-develop-disease-resistant-ge-variety/)

Mutta ehkäpä se nyt onnistuu? Se on kyllä myönnettävä, että aiemmat projektit ovat kaatuneet byrokraattisiin ja lainsäädännöllisiin esteisiin. Tai kaupallisiin, mutta eivät niinkään tieteellisiin.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 19.03.18 - klo:15:17
Afrikkalainen sikarutto ei ole Suomessa vielä ongelma, mutta Virossa jo on ja Venäjällä. Britit ovat jo kehittäneet tämän keinon ongelman ratkaisemiseksi, GMO-sian, joka on taudille vastustuskykyinen:

Could these piglets become Britain's first commercially viable GM animals? (http://www.theguardian.com/science/2015/jun/23/could-these-piglets-become-britains-first-commercially-viable-gm-animals)

Ja tätä voi todellakin rauhassa sanoa pahkasika-jutuksi, koska siltähän tarvittava geeni poimittiin!

Tässä tuon laitoksen tutkimus- ja kehitystyöstä lisää:

Scientists on brink of overcoming livestock diseases through gene editing (https://www.theguardian.com/science/2018/mar/17/scientists-on-brink-of-overcoming-livestock-diseases-through-gene-editing)

Sikaruttoprojekti on ehtinyt testausvaiheeseen. Mutts moneen muuhunkin eläintautiin on kyetty vastustuskykyä lisäämään. Kuten tuosta jo otsikosta näkyy, voi olla, ettei varsinaisesti geenejä siirrykään lajista toiseen. Eli kyse olisi geenieditoinnista.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 28.03.18 - klo:05:14
Tämä taitaa olla kyllä jo aika mones projekti perunarutolle vastustuskykyisen lajikkeen kehittämiseksi ....

Facing potato blight crisis, Bangladesh partners with American universities, Simplot to develop disease-resistant GE variety (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/09/facing-potato-blight-crisis-bangladesh-partners-with-american-universities-simplot-to-develop-disease-resistant-ge-variety/)

Mutta ehkäpä se nyt onnistuu? Se on kyllä myönnettävä, että aiemmat projektit ovat kaatuneet byrokraattisiin ja lainsäädännöllisiin esteisiin. Tai kaupallisiin, mutta eivät niinkään tieteellisiin.

Mutta tuo keksintö aiotaan nyt ottaa melkoisen ripeästi käyttöön:

Bangladeshi farmers may be able to start growing GMO blight-resistant potatoes this year (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/27/bangladeshi-farmers-may-be-able-to-start-growing-gmo-blight-resistant-potatoes-this-year/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 31.03.18 - klo:04:02
Tässä lisää GMO-kitupellavan (-ruistankion) kehittämisen uudemmista vaiheista:

Omega-3 fish oil from a plant? GMO camelina could offer sustainable alternative (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/13/omega-3-fish-oil-plant-gmo-camelina-offer-sustainable-alternative/)

Satuin juuri äskettäin täällä toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.msg10960#msg10960) ehdottamaan, että Suomenkin kannattaisi olla kiinnostunut tästä kasvilajikkeesta! Tuota tutkimusta tehdään, kuten artikkelissa näkyy, Britanniassa, joka vielä on EU:n jäsen. Mutta näin pessimistisesti kirjoittaja suhtautuu tulevaan EU-lupaprosessiiin (vaikka itse tutkimus on edennyt hyvin):

Quote
The final step will be to secure regulatory approval, although the status of the EU regulatory system means that the team will only be seeking approvals outside Europe.

Ultimately, if the GM camelina is accepted by regulators and users, the team’s vision is to see the volume of fish oils harvested from the sea matched by the amount produced on land.

Ellei Suomi sitten aktiivisyydellaan pystyisi siihen vaikuttamaan?! Suomessakin kasvatetaan yli 10 miljoonaa kiloa vuodessa kirjolohta - niille kelpaisi varmaan rehuksi kitupellavasta tehty "kalaöljy".

Odotettavasti GMO-vastaiset "aktivistit" ovat jo ryhtyneet protesteihin sitä vastaan:

First GMO crop in UK? Anti-biotech activists protest Rothamsted Research's camelina field trials (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/30/first-gmo-crop-in-uk-anti-biotech-activists-protest-rothamsted-researchs-camelina-field-trials/)

Tietysti jo asian tutkimusvaiheessa.

Vaikka siinä voisi olla avain kestävään kalanviljelyyn, joka ei olisi vain kalastuksen luonnolle aiheuttaman rasituksen siirtämistä paikasta (tai kalalajista) toiseen.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.04.18 - klo:08:31
Tämän uutisen mukaan tässä vaiheessa on vasta keksitty se geeni, joka säätelee riisin suolaveden sietokykyä ...

Gene boosts rice growth and yield in salty soil (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/03/180323141336.htm)

... mutta vain ajan kysymys tietysti on, milloin tuollaisia lajikkeita on saatavissa. Kovin tarkkaa arviota asian (taloudellisesta) merkityksestä ei artikkeli anna, mutta kyllä tällaisen haarukoinnin:

Quote
Around 20% of the world's irrigated land is considered to contain elevated concentrations of salt, and the soil continues to get saltier as the climate warms. Agricultural production is hard hit by soil salinity; salt stress reduces the growth and yield of most plants, resulting in billions of dollars in crop yield losses annually. Rice -- the staple food of more than half the world's population -- is particularly sensitive to salty soil, with even moderate levels of salt resulting in substantial yield losses. There is thus an urgent need to develop rice lines that can withstand salty conditions.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 03.04.18 - klo:08:23
Uusi idea. Geenitekniikan avulla hallittaisiin ja hillittäisiin rikkakasvien populaatioita:

Genetically modified weeds could usher in new era of 'genetic control' (https://geneticliteracyproject.org/2018/04/02/genetically-modified-weeds-could-usher-in-new-era-of-genetic-control/)

Quote
The idea is to use genetic modification techniques to change the sex ratio – the ratio of males to females – in waterhemp and Palmer amaranth populations. Theoretically, with the right genetic manipulation, every mating would result in only male offspring. If this occurred over multiple generations, every individual in these populations would eventually be male. Reproduction would cease and populations would crash.

Aika ovelaa, sanoisin. Kuvittelevat lisääntyvänsä, mutta eivät sitten pidemmän päälle lisäännykään. Mutta luultavasti kuitenkaan rikkakasvien tunteita ei loukata (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg6063;topicseen#msg6063).  8)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 09.04.18 - klo:03:53
Tässä taas yksi yhteenvetoartikkeli, vastaus otsikkomme kysymykseen:

25 years of GMO crops: Economic, environmental and human health benefits (https://geneticliteracyproject.org/2018/04/06/25-years-of-gmo-crops-economic-environmental-and-human-health-benefits/)

Poimin sieltä vain yhden (mutta kyllä tärkeän) havainnon:

Quote
* Gouse and colleagues found small landholders’ adoption of GM corn resulted in 10 -12 fewer days of female hand weeding per season.

Jolloin se kulman kautta auttaa tähänkin ongelmaan:

Tyttöjen paikka on koulussa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=306)

Uutena ajankohtaisena hyötynä olemme jo maininneet GM-maissin vastustuskyvyn armeijamadolle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg11654#msg11654).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.04.18 - klo:08:26
Tässä kerrotaan keksityn taas yksi geeni, joka vaikuttaa vehnän tuottavuuteen:

Wheat research discovery yields genetic secrets that could shape future crops (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/04/180409090130.htm)

Tutkimuksen "putkessa" alkaa olla, eri viljelykasvien kohdalla, tällaisia keksintöjä jo koko liuta. Kehitetään niitä sitten GMO-menetelmin tai geenieditoinninilla.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.05.18 - klo:07:00
Kenttäkokeessa Irlannissa torjunta-aineita saatiin vähennettyä 80%, kun käytettiin perunarutolle vastustuskykyistä GMO-lajiketta:

Blight-resistant GMO potatoes reduce pesticide use 80% in Ireland field trial (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/17/blight-resistant-gmo-potatoes-80-reduction-pesticide-field-trial/)

Edelleenkin valitellen, että juuri tässä perunaruttokysymyksessä tulee hiukan ristiriitaista tietoa. Miksi tuossa vain vähennystä, vaikkakin reipasta, kun on esitetty väitteitä sellaisistakin GMO-lajikkeista, joiden kanssa torjunta-aineita ei tarvittaisi lainkaan?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.18 - klo:04:35
Tiedoksi ja tähän jatkoksi vaikka onkin geenieditointia:

CRISPR rice increases grain yield 25% in Chinese field trials (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/23/crispr-rice-increases-grain-yield-more-than-25-in-chinese-field-trials/)

Quote
A team of scientists from Purdue University and the Chinese Academy of Sciences has used CRISPR/Cas9 gene-editing technology to develop a variety of rice that produces 25-31 percent more grain and would have been virtually impossible to create through traditional breeding methods.

Näiden kahden eri tyyppisen geenitekniikan saavutusten käsitteleminen yhdessä on nyt sillä tavalla poliitttiisesti perusteltua, että Greenpeace ym. ym. haluaisi kieltää molemmat. Euroopassa ja kulman kautta koko maailmassa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 28.05.18 - klo:07:22
Marko Hamilo kertoo Suomen Kuvalehdessä, tietysti suomeksi:

Lehmä ilman sarvia ja sika ilman kiveksiä – geenimuunnellut eläimet tulevat (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/lehma-ilman-sarvia-ja-sika-ilman-kiveksia-geenimuunnellut-elaimet-tulevat/)

Esimerkiksi tämän:

Quote
Yhdysvaltalainen Recombinetics-yhtiö on tuottanut uudella geenieditointimenetelmällä sarvettomia lehmiä ilman, että mikään muu ominaisuus muuttui. Ilman geenimuuntelua tuotetut sarvettomat kannat menettävät yleensä hyviä ominaisuuksia sukupolvien risteytyksessä.

Menetelmän avulla on mahdollista tehdä parissa vuodessa se, mihin risteyttämällä kuluisi vuosisata, yhtiön perustaja Scott Fahrenkrug kertoi New Scientist -lehdelle (linkki maksulliseen palveluun). Toisin kuin perinteisessä geenimuuntelussa geenieditoinnissa eläimen genomiin ei tuoda lainkaan vierasta dna:ta.

Sarveton nautakarja tuotettiin eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. On tavallista, että sarvet poistetaan tai niiden kehittyminen estetään jo vasikoilla karjanhoitajien ja muiden eläinten suojelemiseksi. Menetelmät ovat kivuliaita eikä kivunlievitystä yleensä käytetä.

Niin, mikä tuossa olisi paha asia?


PS. 29.5.18: Ainoa mieleen tuleva haitta: mistäs sitten otetaan biodynaamisen viljelyn preparaatteihinsa tarvitsemat (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Biodynaaminen_viljely) lehmänsarvet?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.18 - klo:05:49
Tässä kuvataan USA:ssa kehitettyä ratkaisua tähän fosforiongelmaan, geenimuunneltuja sikoja:

GMO pigs could reduce nitrogen and phosphorus pollution up to 45% (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/01/gmo-pigs-could-improve-growth-reduce-nitrogen-and-phosphorus-pollution-up-to-45/)

Mutta mihin on unohtunut aiemmin kerrottu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg1196#msg1196) kiinalainen ratkaisu? Jossa on kehitetty sellainen maissi, jossa tavalliset siat pystyvät hyväksikäyttämään paremmin fosforin? Samansuuntaisin tuloksin luonnon kannalta.

Kumpikin ratkaisu on toki hyvä esimerkki siitä, miksi geenimuuntelu on hyvä asia.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.06.18 - klo:16:58
Varsin näppärä ja myös potentiaalisesti arvokas keksintö:

New GMO cotton variety turns fertilizer into nutrition and weed killer (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/07/new-gmo-cotton-variety-turns-fertilizer-into-nutrition-and-weed-killer/)

Tavallaan tuossakin puuvilla kehittää omat torjuntakeinonsa, tässä tapauksessa rikkakasveja vastaan. Taloudellinen merkitys: miljardeja dollareita.

Samma på svenska:

https://www.genteknik.se/genmodifiering-gor-att-naringsamne-aven-fungerar-som-herbicid/
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.06.18 - klo:01:58
Laaja-alaisempi tarkastelu muuntogeenisen soijan taloudellisista vaikutuksista Brasiliassa:

How a genetically modified soybean helped modernize an economy (https://phys.org/news/2018-06-genetically-soybean-modernize-economy.html)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 12.06.18 - klo:05:31
Kiinnostusta asiaan Suomessakin löytyy:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/08/geenimuunneltu-peruna-tarvitsee-90-prosenttia-vahemman-torjunta-aineita

Myös hyviä perusteita sen käyttöönotolle. Silti tuo ei vielä merkitse sitä, että tarvittava poliittinen tahto syntyisi. Varsinkin, kun vastustaminen on nykyisin tehty helpoksi: melkeinpä mikä tahansa syy kelpaa verukkeeksi.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.06.18 - klo:04:25
Kerran Aamulehti mainitsee geenieditoinnin, mutta tämä on oikeastaan kirjoitus Suomen ja suomalaisten yleisestä suhtautumisesta geenitekniikkaan:

Maito- ja munaproteiineja ilman lehmiä ja kanoja? Kuluttajat ratkaisevat, miten geeni- ja biotekniikan käy (https://www.aamulehti.fi/uutiset/maito-ja-munaproteiineja-ilman-lehmia-ja-kanoja-kuluttajat-ratkaisevat-miten-geeni-ja-biotekniikan-kay-201009755/)

Kirjoituksessa oli tieto, josta oudon vähän on kerrottu muualla:

Quote
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on teettänyt raportin (https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_2+2018.pdf) geenitekniikasta ja järjesti tiistaina siitä myös seminaarin.

Linkistä voi siis ladata tuon raportin pdf-muodossa tutustuttavaksi. Kuten minä olen jo tehnyt.

Luultavasti tässä Aamulehti on väärässä ...

Quote
Erityisesti geenieditointiin liittyy monia huolia niin eettisyyden ja turvallisuuden kannalta. Voivatko geenieditoidut tuotteet aiheuttaa esimerkiksi allergioita tai muita haittoja ja missä menee muokkauksen raja?

Entä saako yhden geenin muokkaamisella luoda vakavalle virukselle vastustuskykyisen sian vai onko se epäeettisempää kuin vähärasvaisen sian jalostus?

... koska juuri geenieditoinnista on Suomessa keskusteltu niin vähän, että luultavasti useimmilla suomalaisilla ei ole asiasta minkäänlaista mielikuvaa. Onko ihan toimittajallakaan? Hänhän ei kysy tuossa ratkaisevaa kysymystä, miten tuo "eettisesti" eroaisi mutaatiojalostuksesta. Ja onko luonnolla "oikeus" ihan itsekseen aikaan saada tuollainen yhden geenin muutos?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.06.18 - klo:05:28
Tämä ei ole ehdottomasti kokonaisarvio, mutta tällainen hupaisa lause löytyi heti em. raportin esipuheesta (viimeinen tässä):

Quote
Voidaan kuitenkin myös kysyä, onko meillä varaa jättää käyt-
tämättä geenimuuntelun hyötyjä, jos sen avulla voidaan esimerkiksi muokata kasveja sie-
tämään paremmin tuholaisia, ja vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Torjunta-aineiden ter-
veysriskit ovat hyvin tunnetut. Toisaalta riskinä voi olla, että geenimuunnellut lajikkeet
edistävätkin tehoviljelyä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.06.18 - klo:06:44
Kirjoituksessa oli tieto, josta oudon vähän on kerrottu muualla:

Quote
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on teettänyt raportin (https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_2+2018.pdf) geenitekniikasta ja järjesti tiistaina siitä myös seminaarin.

Linkistä voi siis ladata tuon raportin pdf-muodossa tutustuttavaksi. Kuten minä olen jo tehnyt.

Ja se kannattaa ladata. Tai lukea paperiversiona: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2018, Geeniteknologia.

Tätä "meidän" aluettamme esittelee siinä artikkeli:

Quote
1. Kasvinjalostuksen uudet menetelmät (Anneli Ritala, Teemu Teeri).........................9
Mistä on kyse? ...9
Teknologian edut ja mahdolliset riskit..................................................... ...........10
Nykytila ...12
Toimenpide-ehdotukset ........................................................... ..........................13

Kuten noista sivunumeroista näkyy, sopivan ytimekäs ja tiivis artikkeli. Punnittua on puhe.

Otetaan tähän vain "makupala" toimenpide-ehdotuksista:

Quote
Geenitekniikkalain tarkoitusperät ovat hyvät ja nykyaikaisen ajattelutavan mukaiset. Lain
soveltamista ei kuitenkaan säätele kertyvä kokemus ja tieto, vaan päinvastaiseen suuntaan
vievät erilaiset tavoitteet. Riskinarviointiin ei kuulu hyödyn analyysi. Riskinarvioinnin rin-
nalla tapahtuva riski-hyötyarviointi voisi osaltaan selkeyttää geenitekniikan asemaa kas-
vinjalostuksessa ja ihmisten mielissä.

Geenitekniikan lainsäädäntö ei sisällä mekanismia uusien tekniikoiden hallintaan. Tällä
hetkellä 1990-luvun alun määritelmiä yritetään soveltaa geenieditointiin, mikä johtaa vä-
lillä huvittavaankin saivarteluun ja asioiden kiertelyyn sekä puoltavien että vastustavien
osapuolten toimesta. Selvää on, että lainsäädäntö ei suhtaudu samalla tavalla lajikkeisiin,
jotka ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia, mutta aikaansaatu erilaisilla menetelmillä. [..]
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 21.06.18 - klo:02:55
Tässä kirjoituksessa ja hankkeessa ...

Vain 12 kasvia ja viisi eläintä ruokkii maailman (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.257547)

Quote
Luken ScenoProt-hanke tähtää nykyistä monipuolisempaan ruokajärjestelmään, joka hyödyttää koko ketjua kuluttajista ja tuottajista jalostajiin.

... tulee kasvinjalostuskin esiin. Mutta varottu on viittamasta sen uusiin menetelmiin ja mahdollisuuksiin. Valkuaiskasvitkin mainitaan:

Quote
Luonnonvarakeskus (Luke) pyrkii omalta osaltaan vastaamaan ruuantuotannon uhkakuviin. ScenoProt-hankkeessa etsitään vaihtoehtoja ja kehityspolkuja kotimaiseen valkuaistuotantoon.

Siitähän meillä on täällä useassakin paikassa ehdotuksemme: rohkeasti tuossa asiassa Suomessakin geenitekniikkaa käyttämään. Tarvittaessa intialaisia tiedemiehiä konsultoiden (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg11387#msg11387).

Tuosta paradoksista oli jo joitakin vuosia sitten New Scientist -lehdessä tämä artikkeli ja tieto:

The Nature of Crops: Why do we eat so few of the edible plants? (https://www.newscientist.com/article/mg22730301-400-the-nature-of-crops-why-do-we-eat-so-few-of-the-edible-plants/)

Quote
Of Earth’s estimated 400,000 plant species, we could eat some 300,000, armed with the right imagination, boldness and preparation. Yet humans, possibly the supreme generalist, eat a mere 200 species globally, and half our plant-sourced protein and calories come from just three: maize, rice and wheat.

Historiallisia ja muita syitä tuohon siis on. Mutta asiantilan muuttamisessa varmasti geenitekniikalla yleensä ja geenieditoinnilla erikseen on paikkansa. Nuo 300 000 lajia varmasti vaativat melkein jokainen pientä "viilausta" soveltuakseen ihmisen viljelykasveiksi. Tuottavuuden parantamista, haitallisten aineiden, "myrkkyjen", poistamista jne.

***

Onhan siinä toki myös potentiaalinen runsaudenpulan riski. Kuvitelkaapa markettiinne vihanneshyllykkö tai -osasto, jossa valittavana olisi kymmeniä tai satoja tuhansia vaihtoehtoja. Ja joka lajista tietysti vielä useita lajikkeita! Ja sitten omasta pitäjästä ja kauempaa! Ehkäpä vielä tavanomaista ja luomua (jos EU-direktiivi asian luomussa jatkossa sallii!).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 22.06.18 - klo:15:24
Tekniikka ja Talous kertoo:

Tutkijat tekivät possuista vastustuskykyisiä tappavalle PPRS-taudille - geenimuokkauksella yksikään ei sairastunut (https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/tutkijat-tekivat-possuista-vastustuskykyisia-tappavalle-pprs-taudille-geenimuokkauksella-yksikaan-ei-sairastunut-6730930)

Keski-Pohjanmaa taas kertoo tämän:

Monen jokapäiväinen välipala voi kadota kauppojen hyllyltä – näinkö maailman suosituin hedelmä pelastetaan tuholta? (https://www.kp24.fi/lehti/keskipohjanmaa/540631/monen-jokapaivainen-valipala-voi-kadota-kauppojen-hyllylta-nainko-maailman-suosituin-hedelma-pelaste)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.06.18 - klo:06:37
Tulee tuosta mieleen, että "valtamedia" Suomessa ei ole juuri kertonut viime aikoina muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä. Vai tuntuuko minusta vain siltä?

Vai eikö ole ollut kerrottavaa? Tuossakin käytetään ISAAA:n vanhaa arviota vuoden 2016 tilanteesta, mikä silloin oli muuntogeenisten lajikkeiden osuus maailman viljelyalasta (n. 12%). Arvio/tieto vuoden 2017 tilanteesta on ISAAA:lla myöhässä. Ehkä se, kun se tulee, kerrotaan sitten myös Suomessa?

Nyt se olisi kerrottavissa, ISAAA:n raportti vuoden 2017 tilanteesta on ilmestynyt, tässä yhteenvetoa siitä:

Biotech Crop Adoption Leads to Greater Sustainability and Socioeconomic Opportunities for Global Farmers and Citizens (https://pgeconomics.co.uk/press+releases/20/Biotech+Crop+Adoption+Leads+to+Greater+Sustainability+and+Socioeconomic+Opportunities+for+Global+Farmers+and+Citizens)

Viljelyala ei kasvanut räjähdysmäisesti mutta kasvoi kuitenkin 3 prosenttia. Nyt 189,8 miljoonaa hehtaaria.

Nyt sitten odottamaan, saako suomalainen valtamedia tuosta aikaan minkäänlaista uutista.

Tämä uutisessamme (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=213) v. 2012 mainittu merkkipaalu ...

Quote
Seuraava merkkipaalu lieneekin tätä vauhtia n. kahden vuoden päästä, jolloin muuntogeeninen ala ylittää EU:n kokonaispeltoalan 180 miljoonaa hehtaaria.

... on tällä välin siis jo reippaasti ohitettu (itse asiassa jo noin v. 2015). Tuosta tosiasiasta saisi media hyvän repäisevän otsikonkin jutulleen.

Vaikka uusiakin gmo-lajikkeitakin on tullut viljelykseen, nämä neljä lajia ovat säilyttäneet asemansa:

Quote
Biotech soybean varieties accounted for 50 percent of the global biotech crop area. In terms of the global area for individual crops, 77 percent of soybean, 80 percent of cotton, 32 percent of maize and 30 percent of canola were planted to biotech varieties in 2017.

Eli soija, puuvilla, maissi ja rapsi.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 23.07.18 - klo:06:44
Tällainen ötökkä riehuu nyt Suomessa. Twitteristä:

Quote
Aki Niemelä
@a_nieme

#Gammayökkönen tuhoaa eteläisen Suomen #härkäpapu peltoja. Havaintoja tuhoista on nyt eilisestä lähtien ainakin Pyhtäältä, Kouvolasta ja Myrskylästä. Omat 20 hehtaaria söivät alle viikossa lehdettömiksi. Tarkkailkaa kasvustojanne!

Olisiko täällä tarpeen - ja jopa jo kiire - kehittää muuntogeeninen härkäpapulajike, joka pystyisi tuon yökkösen hyökkäykset torjumaan?

Sen ohella, että tavalla tai toisella etsitään tuosta kasvista lajikkeita, jotka pystyvät kasvamaan myös pohjoisemmassa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 27.07.18 - klo:21:47
Tuo gammayökkönen on nyt torjuttava kuitenkin näin:

Tukes on myöntänyt hätälupia gammayökkösen torjuntaan (https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tukes-on-myontanyt-hatalupia-gammayokkosen-torjuntaan)

Quote
27.7.2018 14.34
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt poikkeuslupia kasvinsuojeluaineiden käyttöön härkäpapu-, kumina-, öljykasvi- ja herneviljelyksille. Lupia on myönnetty, koska kyseessä on kasvinsuojelun hätätilanne. Gammayökkösten toukat ovat syöneet laajoja aloja esimerkiksi härkäpapuviljelyksiä lyhyessä ajassa.

Tukes on tehnyt päätökset hätäluvista koskien seuraavia valmisteita:

Turex 50 WP -valmisteelle on myönnetty hätälupa: gammayökkösten (Autographa gamma) torjuntaan härkäpavulta, kuminalta, herneeltä ja öljykasveilta.

Kestac 50 EC -valmisteelle on myönnetty lupa kuminalle kylvövuonna gammayökkösten torjuntaan.

Alfasypermetriiniä, deltametriiniä, esfenvaleraattia ja sypermetriiniä sisältävät valmisteet sekä mikrobiologinen Turex 50 WP-valmiste on hyväksytty jo aiemmin eräillä viljelykasveilla perhosten, perhostoukkien tai kääriäisten torjuntaan.
 - Tässä kasvinsuojelun hätätilanteessa katsoimme, että yllämainittuja pyretroideja sisältävien valmisteiden käyttö on sallittua myös gammayökkösten torjuntaan, ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila kertoo.

Jos sukellamme syvemmälle noihin Tukesin tietoihin, saamme kuitenkin selville, että tuossa Turex 50 WP -valmisteessa vaikuttava ainesosa ei olekaan pyretroidi, vaan Basillus Thuringensis -bakteeri. Niinpä sitä voi käyttää  luomuviljelyssäkin (en tiedä, onko Suomessa käytetty, mutta nyt varmaan käytetään).

Mutta on siis varmastikin kehitettävissä muuntogeeninen Bt-härkäpapu (vastaavasti kuin Bt-soija tai Bt-maissi). Tähän hätään se ei kyllä ehdi. Onko yritys vaivan arvoinen, jos nuo valmisteet jotenkin tehoavat, ja jos kyseisen tuholaisen invaasiot ovat suhteellisen harvinaisia Suomessa: edellinen oli 70 vuotta sitten (!).

Mutta nyt taitaa olla todella hätä. Tuo yökkönen on kova lentämään, ja havaintoja siitä on jo Ylistarossa, Pohjanmaalla asti. Lisäksi MT-lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan hyväksyttyjen torjunta-aineiden saatavuus olisi huono.

Eivätkä yökkösen toukkalapset ole ruokailusssaan mitenkään kranttuja tai kiukuttelevia. Niille kelpaavat härkäpavun lisäksi mm. öljykasvit ja peruna, sen varsia myöten. Ihan yhtä "kilttejä" ne eivät ole kuin "armeijamato" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg11654#msg11654), joka tulee tuosta väistämättä mieleen. Niillehän kelpaa lähes kaikki.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 01.08.18 - klo:06:52
Kassava eli maniokki kaipaa myös pelastamista:

Securing East Africa’s cassava (https://www.genebanks.org/news-activities/news/securing-cassava/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 01.08.18 - klo:06:58
Tukes vahvisti tuon huhun/asiantuntijalausunnon torjunta-aineiden huonosta saatavuudesta:

Gammayökkösen torjuntaan lisää hätälupia saatavuusongelmien vuoksi (https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/gammayokkosen-torjuntaan-lisaa-hatalupia-saatavuusongelmien-vuoksi)

Jos käytettävissä olisi ollut Bt-härkäpapu (jne.) tuollaista ongelmaa ei olisi tullut. Edellä mainituin varauksin: ei se jälkikäteen, vahingon jo ollessa tapahtumassa, olisi ollut käyttöön otettavissa. Ja vahinko ja uhka on suhteellisen harvinainen.

PS. Nyt on mielenkiintoista, koskiko tuo saatavuusongelma sitä ainoaa luomussa sallittua torjunta-ainetta, Turex 50 WP:tä? Jos koski, niin kuinkahan sitten käy härkäpavun luomusadoille? Tukesin tiedotteet tässä asiassa eivät ole olleet kovin selkeitä, muutenkaan.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 04.08.18 - klo:05:05
Tässä lisää GMO-kitupellavan (-ruistankion) kehittämisen uudemmista vaiheista:

Omega-3 fish oil from a plant? GMO camelina could offer sustainable alternative (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/13/omega-3-fish-oil-plant-gmo-camelina-offer-sustainable-alternative/)

Satuin juuri äskettäin täällä toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.msg10960#msg10960) ehdottamaan, että Suomenkin kannattaisi olla kiinnostunut tästä kasvilajikkeesta! Tuota tutkimusta tehdään, kuten artikkelissa näkyy, Britanniassa, joka vielä on EU:n jäsen. Mutta näin pessimistisesti kirjoittaja suhtautuu tulevaan EU-lupaprosessiiin (vaikka itse tutkimus on edennyt hyvin):

Quote
The final step will be to secure regulatory approval, although the status of the EU regulatory system means that the team will only be seeking approvals outside Europe.

Ultimately, if the GM camelina is accepted by regulators and users, the team’s vision is to see the volume of fish oils harvested from the sea matched by the amount produced on land.

Ellei Suomi sitten aktiivisyydellaan pystyisi siihen vaikuttamaan?! Suomessakin kasvatetaan yli 10 miljoonaa kiloa vuodessa kirjolohta - niille kelpaisi varmaan rehuksi kitupellavasta tehty "kalaöljy".

Odotettavasti GMO-vastaiset "aktivistit" ovat jo ryhtyneet protesteihin sitä vastaan:

First GMO crop in UK? Anti-biotech activists protest Rothamsted Research's camelina field trials (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/30/first-gmo-crop-in-uk-anti-biotech-activists-protest-rothamsted-researchs-camelina-field-trials/)

Tietysti jo asian tutkimusvaiheessa.

Vaikka siinä voisi olla avain kestävään kalanviljelyyn, joka ei olisi vain kalastuksen luonnolle aiheuttaman rasituksen siirtämistä paikasta (tai kalalajista) toiseen.

Mutta projekti etenee, nyt siihen vaiheeseen, että ko. rehua syötetään kaloille ja katsotaan kuinka siinä käy:

Fish feed enhanced with omega-3 oil? UK scientists developing more nutritious food for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/02/fish-feed-enhanced-with-omega-3-oil-uk-scientists-developing-more-nutritious-food-for-farmed-salmon/)

Kuten jo sanottu, kyseessä on kehitystyö, joka potentiaalisesti voi ratkaista ylikalastuksen maailmanlaajuisen ja akuutinkin ongelman.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.08.18 - klo:04:16
Tuosta GMO-ruistankiosta eli camelinasta on jo esitetty netissäkin kysymys: miksi sitä pitäisi syöttää kaloille, kun se on jo sellaisenaan ihmisten nautittavissa ja terveellistä?

Itse asiassa jo nyt myydään Suomessakin pienimuotoisesti tavanomaista camelina-öljyä, ruuanlaittoon,  vedoten muuten juuri omega 3 -pitoisuuteen. Vaikka se vielä on sen osalta vähän harhaanjohtavaa. (Mutta aika kalliiseen hintaan sitä kuitenkin myydään!)

Se on kieltämättä hyvä kysymys, ja hiukan vaikeakin tyhjentävästi vastata.

Mutta jos ja kun ihmisillä on lihanhimon lisäksi tietty kalanhimo, ja sitä tavoiteltua makua ei luultavasti geenimuuntelullakaan siihen öljyyn saada, tuohon tiettyyn kompromissiin on syytä suostua.

Jos nimittäin EU suostuu! Kuten edellä jo tuli esille tuo muunneltu ruistankio on pitkän raskaan lupamenettelyn takana, ennen kuin siitä täällä tulee sen enempää rehua kuin ruokaa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.08.18 - klo:04:14
Tämä on merkittävä keksintö, ellei suorastaan vallankumouksellinen. Eräät viljakasvit saadaan - vehnä ja riisi on tuossa mainittu - saadaan tuottamaan yhtä suuria satoja vähemmällä typellä:

Gensaxade grödor kan minska jordbrukets kväveanvändning (http://www.atl.nu/lantbruk/gensaxade-grodor-kan-minska-jordbrukets-kvaveanvandning/)

Hauskalla tavalla tuolla keksinnöllä ikäänkuin jälkikäteen korjataan eräs Vihreän vallankumouksen "kauneuspilkku".

Mutta EU:ssa on nyt näin, ennen kuin toisin säädetään:

Quote
I slutet på juli beslutade EU-domstolen att grödor som behandlats med Crispr/Cas9 ska omfattas av EU:s lagstiftning om genmodifierade grödor. Enligt en ny studie av en forskargrupp knuten till den kinesiska vetenskapsakademin går EU därmed miste om en teknik med stor potential att minska kväveanvändandet inom jordbruket, och därmed också en viktig källa till övergödning och algblomning i Östersjön.

Mutta vaikka tuota tulkintaa ei äkkiä saataisikaan muutettua, ja ko. lajikkeet pitäisi EU:ssa hyväksyä raskaamman menettelyn kautta, näin saisi tapahtua. Mahdollisimman pian, ja miksi pitäisi, pari syytä siihen on tuossa jo sanottu. Tosin tuo "pian" sitten merkitsee vuosia tai jopa vuosikymmentä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 21.08.18 - klo:04:31
Perunan Y-virus on Suomessa ehkä haittana "merkittävä" mutta kuitenkin aika hyvin hallinnassa:

Perunan y-virus (Potato virus Y) (http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.52899/show)

Mutta toisin on Argentiinassa, jos siellä jopa 70% sadosta tuhoutuu sen takia. Siellä tämän lajikkeen käyttöönotto on suurenmoinen juttu:

Argentina introduces GMO potato to combat virus that destroys up to 70% of nation’s crop (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/20/argentina-introduces-gmo-potato-to-combat-virus-that-destroys-up-to-70-of-nations-crop/)


Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 23.08.18 - klo:04:26
Niko Kettunen kertoo HS:ssa tästä:

Tutkijat tekivät läpimurron, jonka avulla keliaakikot voivat ehkä vielä joskus syödä vehnää (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005797738.html)

Ja toteaa sitten saman tien, jo alaotsikossa:

Quote
EU:n asenne geenimuokkaukseen jarruttaa 13 vuotta vaatineen geenikartoituksen hyödyntämistä.

Leipävehnä onkin aika vekkuli GMO-kiistelyn kohde. Kun on jopa väitettävissä, että se on jo itsessään muuntogeeninen lajike, ikivanha tosin, mutta siis juuri sellainen GMO-lajike, jossa geenejä kahdesta eri luonnon lajista on sotkettu:

Suomessa myydään muuntogeenistä leipää (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=147)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.18 - klo:03:47
Jatkan tähän samaan, vaikka meneekin vähän sivuun otsikosta:

Tukes vahvisti tuon huhun/asiantuntijalausunnon torjunta-aineiden huonosta saatavuudesta:

Gammayökkösen torjuntaan lisää hätälupia saatavuusongelmien vuoksi (https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/gammayokkosen-torjuntaan-lisaa-hatalupia-saatavuusongelmien-vuoksi)

Jos käytettävissä olisi ollut Bt-härkäpapu (jne.) tuollaista ongelmaa ei olisi tullut. Edellä mainituin varauksin: ei se jälkikäteen, vahingon jo ollessa tapahtumassa, olisi ollut käyttöön otettavissa. Ja vahinko ja uhka on suhteellisen harvinainen.

PS. Nyt on mielenkiintoista, koskiko tuo saatavuusongelma sitä ainoaa luomussa sallittua torjunta-ainetta, Turex 50 WP:tä? Jos koski, niin kuinkahan sitten käy härkäpavun luomusadoille? Tukesin tiedotteet tässä asiassa eivät ole olleet kovin selkeitä, muutenkaan.

Niin näyttää olleen myös Luomuliiton asiaa koskevan artikkelin mukaan:

Miten torjutaan gammayökköstä luomussa? (http://www.luomuliitto.fi/miten-torjutaan-gammayokkosta-luomussa/)

Quote
Valitettavasti gammayökköstä vastaan ei ole paljoakaan tehtävissä. Ainoa luomussa sallittu torjunta-aine on Turex 50 WP. Suurimpana haasteena tuotteen käytölle on sen heikko saatavuus ja korkea hinta.

Aika masentava on myös tämä tieto luomuviljelijän kannalta:

Quote
Teho alkaa näkyä parin päivän viiveellä  [torjunta-aineen] syönnistä.

Kun on kerrottu, että tuollaisen parin päivän kuluessa toukat monesssa paikassa ovat ehtineet popsia koko sadon suuhunsa. Vertailutapaukseksi nousee heti se, miten ...

Ghanassa on torjuttu "armeijamatoa" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg12338#msg12338)

... toista tuhoisaa perhoslajia. 10 minuuttia! Nyt en osaa sanoa, miten nopeasti Tukesin tavanomaisessa viljelyssä hyväksymät torjunta-aineet gammayökkösiin purevat.

Vain nämä surkeat vaihtoehdot luomuviljelijälle jäävät:

Quote
Muita vaihtoehtoja on tuhoutumassa olevan kasvuston kerääminen rehuksi ja sen säilöminen ilmatiiviiseen aumaan tai paaliin.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.18 - klo:04:49
Mutta projekti etenee, nyt siihen vaiheeseen, että ko. rehua syötetään kaloille ja katsotaan kuinka siinä käy:

Fish feed enhanced with omega-3 oil? UK scientists developing more nutritious food for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/02/fish-feed-enhanced-with-omega-3-oil-uk-scientists-developing-more-nutritious-food-for-farmed-salmon/)

Kuten jo sanottu, kyseessä on kehitystyö, joka potentiaalisesti voi ratkaista ylikalastuksen maailmanlaajuisen ja akuutinkin ongelman.

Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:

Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/29/exploring-gmo-canola-as-a-cheap-source-of-omega-3-fatty-acid-for-farmed-salmon/)

Siinäkin on visio:

Quote
This could revolutionize the salmon farming industry.  Producers feed salmon with oil from wild-caught fish to give them health-bearing omega-3 properties, and supply from this is dwindling with the decline in global ocean catches.
[...]
Creating a new supply source of this vital ingredient could make farmed salmon as available (and maybe as cheap) as chicken breasts or pork chops.

Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.09.18 - klo:05:12
Vehnää vaivaa maailmassa 3 ruostetautia. Yhtä vastaan niistä kyetään nyt kehittämään torjuntakeino geenitekniikan avulla:

Scientists solve 30-year wheat rust genetics puzzle (https://phys.org/news/2018-08-scientists-year-wheat-rust-genetics.html)

Tuo tauti ei ollut se, josta Norman Borlaug erityisesti viimeisinä vuosinaan varoitteli (https://www.globalrust.org/), eli Ug99. Mutta eiköhän senkin vuoro vielä tule. Se on varsin todennäköistä jo siltäkin pohjalta, että vehnän koko perimä on nyttemmin selvitetty. Sekin oli vuosikymmenten urakka, mutta katsottiin valmistuneeksi elokuussa  2018  eli viime kuussa, parisen viikkoa sitten.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.09.18 - klo:01:58
Rapsin ja ruistankion kilpailussa rapsi on tässä saanut kierroksen etumatkan tai johdon:

https://www.foodnavigator-usa.com/Article/2018/08/28/USDA-approves-Nufarm-Nuseed-s-plant-based-long-chain-omega-3-FDA-approval-still-to-follow#]

Tuota artikkelia ei pysty lainaamaan, mutta siinäkin tämä kilpailu tuodaan esille, väliotsikon "First to Market" jälkeen.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 07.09.18 - klo:02:24
Mitä tässä oikein on tehty, on minulle hiukkasen epäselvää, mutta isoja asioita luvataan:

Blue-green algae promises to help boost food crop yields (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/09/180904103231.htm)

Quote
Date:
September 4, 2018
Source:
Australian National University
Summary:
Scientists have engineered tiny carbon-capturing engines from blue-green algae into plants, in a breakthrough that promises to help boost the yields of important food crops such as wheat, cowpeas and cassava.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.09.18 - klo:05:38
Uudessa Seelannissa on kehitetty "supernurmi", jonka syöminen vähentää karjan metaanipäästöjä:

Methane-cutting GMO ‘super-grass’ could start new biotech crop debate in New Zealand (https://geneticliteracyproject.org/2018/09/17/methane-cutting-gmo-super-grass-could-start-new-biotech-crop-debate-in-new-zealand/)

Mutta tällä hetkellä poliittinen tilanne on siellä sellainen, ettei keksintöä voi edes siinä maassa testata!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.18 - klo:06:41
Ekomodernistien ruokaseminaarissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg12557#msg12557) tuli myös esille, miten harvoihin kasveihin maailman ruokahuolto perustuu. Ja se, millainen potentiaalinen riski se ruokahuollolle on. Ja myös se, miten potentiaalisesti hyödynnettäviä lajeja olisi jopa n. 30 000. Mutta niiden "kesyttämisessä" on omat temppunsa. Tässä asiassa voi (uusi) geenitekniikka huomattavasti nopeuttaa kehitystyötä:

Gene editing can speed up plant domestication (https://www.sciencenews.org/article/gene-editing-plant-domestication)

Quote
Breeders might make mutations in the same genes by irradiating seeds or treating them with chemicals, but it would take decades, says Lippman, who is also a Howard Hughes Medical Institute investigator. Gene editing accelerated the process, compressing the time to just a couple of years.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.10.18 - klo:07:38
Uutinen maksullinen, tieto jo otsikossa:

Yli sadan vuoden odotus päättyi: Kansainvälinen tutkijaryhmä löysi vehnän vakavaa kasvitautia estävän geenin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.313572)

Kyse on keltaruostetaudista.

Niin, EU, mitäs nyt tehdään? Ryhdytäänkö vaivalloisesti perinteisellä jalostuksella levittämään tuota geeniä käytettyihin vehnälajikkeisiin? Kun ensin löydetään se jostain olemassa olevista lajikkeen yksilöistä?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Jarrumies on 10.10.18 - klo:11:31
Ilmaiseksi tietoa tuosta vehnägeenistä:

https://www.luke.fi/uutiset/kansainvalinen-tutkijaryhma-on-loytanyt-vehnan-vakavaa-kasvitautia-estavan-resistenssigeenin/

https://www.aamuset.fi/uutiset/4114140/Kansainvalinen+tutkijaryhma+loytanyt+vehnan+vakavaa+kasvitautia+estavan+resistenssigeenin


Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 12.10.18 - klo:03:57
Ekomodernistien ruokaseminaarissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg12557#msg12557) tuli myös esille, miten harvoihin kasveihin maailman ruokahuolto perustuu. Ja se, millainen potentiaalinen riski se ruokahuollolle on. Ja myös se, miten potentiaalisesti hyödynnettäviä lajeja olisi jopa n. 30 000. Mutta niiden "kesyttämisessä" on omat temppunsa. Tässä asiassa voi (uusi) geenitekniikka huomattavasti nopeuttaa kehitystyötä:

Gene editing can speed up plant domestication (https://www.sciencenews.org/article/gene-editing-plant-domestication)

Quote
Breeders might make mutations in the same genes by irradiating seeds or treating them with chemicals, but it would take decades, says Lippman, who is also a Howard Hughes Medical Institute investigator. Gene editing accelerated the process, compressing the time to just a couple of years.

Samasta asiasta oli tänään tervetullut Niko Kettusen koko sivun artikkeli HS:ssa:

Tutkijat pystyvät nyt käden käänteessä luomaan ruokakasveja, joiden jalostamiseen kului aiemmin tuhansia vuosia – EU estää tekniikan hyödyntämisen Euroopassa (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005860617.html)

Siitä tämä (joka siinä oli pääasian lisäksi):

Quote
KOSKA geenisaksilla tehtyjä mutaatioita ei voi mitenkään erottaa luonnossa syntyneistä mutaatioista, Yhdysvalloista tulee joka tapauksessa päätymään Eurooppaan geenisaksittuja lajikkeita.

Valtameren ylitettyään ne muuttuvat laittomiksi, vaikkei niitä voida sellaisiksi osoittaa.

”Eurooppalaiset kasvinjalostajat tulevat epäilemättä ja tietämättään käyttämään kiellettyjä geenieditoituja kasveja omissa risteytysohjelmissaan luodessaan uusia lajikkeita eurooppalaisille pelloille”, kommentoi kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri geenimuokkausta Helsingin yliopiston tuoreessa uutisessa.

Jaaha, etsitään tuo uutinen. HS ei antanut linkkiä. Se ei kuitenkaan taida olla uunituore, vaan tämä uutinen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg12657#msg12657), johon olemme täällä jo viitanneet.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 15.10.18 - klo:08:00
Argentiinassa on kyetty kehittämään kuivuutta kestäviä lajikkeita, soijasta ja maissista:

Argentina combats drought with genetic tech (https://america.cgtn.com/2018/10/09/argentina-combats-drought-with-genetic-tech)

Suomessa esim. YLE ja IPS ovat useinkin vuosien varrella kertoneet Argentiinaa vaivaavasta kuivuudesta ja näin tänäkin vuonna. Mutta tuosta keinosta kamppailla sitä vastaan ne eivät kerro.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.18 - klo:01:57
Cavendish-banaania (eli sitä, jota kaupoissa myydään) väijyy koko ajan uhkaaja, sienitauti, joka voi sen hävittää. Mutta puolustajat ovat jo hereillä. Geenieditoinnilla kehitetään vastustuskykyistä lajiketta:

World’s most popular banana faces extinction. Can gene editing save it? (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/15/worlds-most-popular-banana-faces-extinction-can-gene-editing-save-it/)

Quote
But the Cavendish has no defence against TR4 …. So far, Latin America, which grows almost all of the world’s export bananas – including those for the US and Europe – has escaped TR4. But, Ploetz says, it’s only a matter of time …. Faced with a crisis that could see the Cavendish gone forever, a handful of researchers are racing to use gene-editing to create a better banana and bring the world’s first TR4-resistant Cavendish to the market.

Skenaario:

TR4 iskee myös Latinalaiseen Amerikkaan. Jne.
EU ei saa aikaiseksi järkevää direktiiviä edes geenieditointiin.
Tulee Brexit.
Lapset yhteen ääneen: "Iskä ja äiskä, mennään lomalla Englantiin!"
Isä tai äiti: "Miksi juuri sinne?"
Lapset: "Pekka pihalla kertoi, että siellä saa banaaneja."

Vitsi täytynee kuitenkin selittää: normaalilla GMO-kohtelulla eli sääntelyllä menee (jos vanhat merkit jne.) noin 10 vuotta ennenkuin tuota uutta lajiketta on EU:ssa hyväksytty myyntiin.

Toinen ihmettely: myydyin yksittäinen luomutuote taitaa vuodesta toiseen olla luomubanaani. Sitä samaa Cavendish-lajiketta. Miten käy silloin, jos maailmasta ei sitä enää löydy luomuna viljeltäväksi? Vaan ainoastaan geenieditoituna varianttina?

No, arvaan kyllä. Meille kerrotaan tarina, miten eräs sademetsässä asuva intiaanivanhus jo 1950-luvulla kehitti aivan luomukonstein vastustuskykyisen lajikkeen. Silloin sitä ei ymmärretty arvostaa, ja suuret banaaniyhtiöt halusivat pitää monopoliasemansa ... eikä tarinaa voi epäilläkään, eihän myynnissä olevissa luomubanaaneissa ole mitään jälkiä modernista geenitekniikasta!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.18 - klo:03:00
Samalla lomamatkalla lapset ehkä saavat syödäkseen pullaa tai sämpylää geenieditoidusta vehnästä, jossa on paljon kuitua (josta GLP myös tiesi kertoa):

First ever gene-edited wheat that produces high fiber flour could hit the market by 2020 (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/15/first-ever-gene-edited-wheat-that-produces-high-fiber-flour-could-hit-the-market-by-2020/)

Tämä vehnä ei sitten ole sama kuin se "pahamaineisen" Monsanton karannut vehnä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=707.0).

Tässä uudessa vehnälajikkeessa  on nyt joku sellainen muutos, jollaisten on uskottu ja toivottu vaikuttavan geenitekniikan hyväksyttävyyteen täällä rikkaassa maailmassa: on kehitetty itse tuotteen ominaisuutta, ei vain sen viljelyominaisuuksia.

Jossain määrin tuo voi olla veteen piirretty viiva, jos ajattelemme esimerkkiä edellä. Banaani on hyvää, ja siitä tuotteen ominaisuudesta on tavallaan kyse, jos geenitekniikan avulla varmistamme, että sitä ylipäänsä on saatavilla.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.10.18 - klo:07:40
Geenitekniikka - tässä tarkemmin: geenieditointi -  tarjoaa myös keinoja kasville haitallisten luonnollisten myrkkyjen vähentämiseen ja välttämiseen:

Boosting crop yields by using genetic engineering to help plants discard natural toxins  (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/22/boosting-crop-yields-by-using-genetic-engineering-to-help-plants-discard-natural-toxins/)

Ja tätä kautta sadot paranevat.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 29.10.18 - klo:07:04
Tästä Steve Savagen artikkelista (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/19/mother-nature-more-like-mad-scientist-mama-creator-of-chemicals-good-and-bad-for-humans/) haluan lainata nyt vain tämän kohdan (varmaankin on syytä palata artikkelin kokonaisuuteen myöhemmin):

Quote
Some natural chemicals are elegantly selective in their toxicity. A soil bacterium, called Bacillus thuringiensis (usually called “Bt”), makes proteins that are specific in their toxicity to only certain categories of insects. One strain of Bt makes proteins that only effect beetles while another’s toxin only affects caterpillars. None of these Bt proteins are toxic to humans or almost anything else. We have made excellent use of these natural chemical toxins as sprayable insect controls and by genetically engineering plants to make their own supplies of the protein resulting in the plant being insect resistant.

Siten siis on mahdollista tehdä GMO-lajikkeita, jotka ovat vaarallisia aika täsmällisesti vain tuholaishyönteisille. Ja useimmiten se tuholaislaji myös tarkkaan tiedetään (puuvillayökkönen, "armeijamato" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg11654#msg11654) jne.).

Tuo Bt:n ominaisuus on tietysti hyödyllinen myös luomuviljelylle. Luomussa ei sallita muuntogeenisiä lajikkeita, mutta Bt-torjunta-aineet ovat sallittuja.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 31.10.18 - klo:04:36
GLP tarjoaa kaksi artikkelia siitä, miten geenitekniikalla voidaan torjua ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia maatalouteen:

Countering the impact of climate change through new breeding techniques (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/29/countering-the-impact-of-climate-change-through-new-breeding-techniques/)

Grass genes could help scientists breed crops better adapted to drought, high temperatures (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/29/grass-genes-could-help-scientists-breed-crops-better-adapted-to-drought-high-temperatures/)

Uuden geenitekniikan de facto -kiellosta (EU-oikeuden tulkinnan kautta) edellinen artikkeli toteaa:

Quote
The ban was implemented at a time when global warming, drought and disease are seriously threatening the world’s food safety. Farmers around the world are in desperate need of new cultivars resistant to these environmental stresses. The cost to register any new variety in Europe will be around $150 million, so small and medium-sized plant breeding companies and universities will not be able to enter the plant breeding business.


PS. Tämä triidi aloitettiin yli 10 vuotta sitten. Harmi, että "Horizontal" on sittemmin jättänyt saitin (hänen tunnuksensa on yhä voimassa!). Olisin mielelläni kysynyt, olemmeko me muut esittäneet riittäviä argumentteja oman näkökantamme puolesta? Eli vastanneet otsikon kysymykseen?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 08.11.18 - klo:08:03
Kuuden miljoonan tonnin vähennys torjunta-aineiden käyttämisessä:

Earth-friendly GMOs: How Bt crops eliminated 6 million tons of pesticides (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/07/earth-friendly-gmos-how-bt-crops-eliminated-6-million-tons-of-pesticides/)

Vaan nyt on kysyttävä, korostetaanko tuossa liikaa saavutettuja ympäristöhyötyjä? Kun nuo Bt-torjunta-aineet eivät välttämättä olisi olleet luonnolle kovin vahingollisia, ks. juuri edellä 29.10.18. Mutta kustannushyödyt ovat tietysti olleet erittäin suuret.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 15.11.18 - klo:05:10
Olemme täällä olleet tietoisia tästä mahdollisuudesta jo kauan (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=63), mutta tässä on perusteellisempi selvitys asiasta:

Edible cotton: How genetically modified cottonseed could revolutionize food and feed production (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/14/edible-cotton-how-genetically-modified-cottonseed-could-revolutionize-food-and-feed-production/)

Eli puuvillan siemenet olisivat potentiaalinen proteiinin*) lähde. Niitä voivat käyttää nytkin rajoitetusti märehtijät, mutta yksimahaiset, ihminen mukaan lukien, eivät voi, niissä olevan gossypol-myrkyn takia.

Saatavissa olevien siementen määrä on minullekin uusi, yllättävä tieto:

Quote
If you could use cottonseeds as food for humans the way you can for sunflowers or use it without careful rationing as a feedstock, that would be a boon to cotton farmers. In fact, for every 1 pound of cotton fiber — the product, the plant produces 1.6 pounds of seed — the byproduct. Imagine if you were a farmer being able to produce straight up 2.6 pounds of product for sale instead.

Eli painossa mitattuna siemeniä saisi kasvista enemmän kuin puuvillaa!

Artikkeli kuvaa sitten, miten puuvillakasvia on kyetty geneettisesti muuntamaan niin, ettei tuota myrkyllistä ainetta siemenissä ole. Jopa niin, että aine säilyy kasvin muissa osissa, joissa sillä on funktionsa tuholaisten torjunnassa.

***

Saattaa jopa olla, että tuossa on monin tavoin problemaattisen puuvillan viimeinen mahdollisuus. Kilpailussa ekologisesti edullisempien tulevien vaihtoehtojensa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=33.msg12907#msg12907) kanssa. Tuo ruokaominaisuus kallistaisi vaakaa sen puolelle, sitten kuitenkin.


_______________

*) ja se olisi sitten kasvisproteiinia, joka nykyisin on niin isosti arvostettu juttu!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 22.11.18 - klo:05:53
Kuivuuden kestävä vehnä. Ehkä, kohta puoleen,  jos:

Argentina could be first country to plant GMO wheat, engineered for drought resistance—if regulators approve (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/20/argentina-could-be-first-country-to-plant-gmo-wheat-engineered-for-drought-resistance-if-regulators-approve/)

Meilläkin oli viime kesänä vaivana tuo kuivuus. Normaalisti näillä leveysasteilla haittana on kylmyys. Mutta siihenkin on löytymässä apua:

Gene sequencing could help researchers breed cold-resistant crops (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/14/gene-sequencing-could-help-researchers-breed-cold-resistant-crops/)

Kylmyyteen liittyy lyhyt kasvukausi. Läpimurrot kasvien tarvitseman kasvuajan säätelyssä olemme jo noteeranneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg8190;topicseen#msg8190).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 24.11.18 - klo:10:15
Mitä ja miten tässä tarkalleen tehdään, en ehkä osaa kunnolla selittää:

Helping plants remove natural toxins could boost crop yields by 47 percent (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2018/11/helping-plants-remove-natural-toxins-boost-crop-yields-47-percent-2/)

Mutta (kaikkia?) satoja olisi tuon mukaan siis mahdollista kasvattaa lähes 50 prosentilla.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.12.18 - klo:05:54
Saisiko olla allergeeneistä vapaata maitoa:

Will allergen-free milk revive New Zealand’s genetic engineering debate? (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/30/will-allergen-free-milk-revive-new-zealands-genetic-engineering-debate/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 04.12.18 - klo:06:14
Tämä on toteutunutta kehitystä, faktaa, ei ainoastaan lupauksia:

GMO corn doubles crop yields in Paraguay, report shows (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/03/gmo-corn-doubles-crop-yields-in-paraguay-report-shows/)

Quote
The report states that in the 1999 harvest the productivity per hectare was 2292 kg. However, these levels of yield have increased 100% in two decades, registering about 5500 kg per hectare in the last campaign. In this scenario, in the case of transgenic maize, this technology contributed to double production, which means avoiding double use of land in terms of environmental impact.

Se on tietysti vielä lupaus, mutta en näe mitään syytä, miksei tuota samaa voisi tapahtua Afrikassakin. Tietysti tuossa sanottiin vain, että GMO-teknologia myötävaikutti tuohon tulokseen, jos ihan tarkkoja ollaan.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 12.12.18 - klo:09:51
Geenieditoinnillla olisi mahdollista tehdä viiniköynnös sienitaudeille vastustuskykyiseksi ...

CRISPR-edited wine grapes could cut pesticide use in Europe, but regulatory hurdles remain (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/11/crispr-edited-wine-grapes-could-cut-pesticide-use-in-europe-but-regulatory-hurdles-remain/)

... ilman että se vaikuttaisi viinin makuun tai muihin ominaisuuksiin. Eikä ongelma ole välttämättä pieni:

Quote
When you toast during the holidays …. think about [this]: grape vines occupy 3 percent of the land cultivated in Europe, but they employ as much as 65 percent of the fungicides used in agriculture.

Luomuviininviljelyssä juuri sienitauteja torjutaan kuparijohdannaisilla, jotka ovat hyvin ongelmallisis (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg12928#msg12928). Siinä ei kyllä sitten tuo esitetty vaihtoehto ole mahdollinen. Niin on IFOAM linjannut, myös tuo on luomussa kiellettyä geenimuuntelua.

Konventionaalisellakaan puolella tuo ei ole vielä edennyt "kaupalliseen" vaiheeseen.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 21.12.18 - klo:03:07
Tämä lienee aivan uuden tyyppinen hyöty (vrt. yritykseni luokitella näitä hyötyjä, triidin alussa):

GMO houseplant traps carcinogenic chemicals that home air filters miss (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/20/gmo-houseplant-traps-carcinogenic-chemicals-that-home-air-filters-miss/)

Siinä geenimuunnelltut kasvit siis puhdistavat sisäilmaa haitallisista aineista. Siinä mainittu kasvi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultak%C3%B6ynn%C3%B6s) tunnetaan koristekasvina Suomessakin.

Huonekasvien ilmaa puhdistavista vaikutuksista on toki puhuttu ennenkin (https://www.is.fi/asuminen/art-2000001106924.html), mutta siinäkin siis geenitekniikka voi olla avuksi.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 25.12.18 - klo:08:14
Kuivuuteen on jo kehitetty apuja (ks. edellä vaikka 22.11.18). Mutta entäpä rankkasateet? Tukholmassa on nyt paikallistettu geenit, jotka vaikuttavat siihen, miten kasvi selviää hengissä veden alla:

The gene helping submerged plants (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/12/181217081759.htm)

Vielä ei ole sovelluksia, mutta tuosta se alkaa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.12.18 - klo:07:26
Perussa on kehitetty ja ymmärtääkseni hyväksytty geenimuunneltu perunalajike, joka sisältää runsaasti enemmän rautaa ja sinkkiä:

https://m.proplanta.de/Agrar-Nachrichten/Wissenschaft/Forscher-zuechten-eisenreiche-Kartoffel-gegen-Anaemie_article1545643260.html?utm_source=Newsletter24122018&utm_medium=E-Mail-Newsletter&utm_term=24112014&utm_campaign=Agrarnews

Hyvä taistelussa anemiaa vastaan. Kyllä, Perussa on valtavasti perunalajikkeita (https://kerranelamassa.fi/peruna-alkupera/). Mutta tätä ennen tuollaista ei ollut.

Eikä tämäkään ihan niin mennyt kuin tuo toinen linkattu artikkeli pelkäsi:

Quote
Uusin uhka on Perun viranomaisten suunnitelma tuoda ulkomailta geenimuunneltuja perunoita. Mariano pelkää, että tämä turmelisi paikalliset lajikkeet: ”Tällä hetkellä yritämme järjestäytyä muiden yhteisöjen kanssa, jotta pystyisimme vastustamaan geenimuunneltua perunaa. Sitä paitsi geenimuunneltujen perunoiden viljelemiseen tarvittaisiin paljon kemiallisia lannoitteita, eikä meillä olisi niihin varaa.”

Tuon lajikkeen olivat kehittäneet perulaiset tiedemiehet itse. Eikä ainakaan tuossa saksankielisessä selosteessa ollut mainintaa, että se vaatisi enemmän (kemiallisia) lannoitteita. Mutta sen sijaan siinä mainitaan, että tuota lajiketta pystytään kasvattamaan alueilla aina 4000 metrin korkeuteen asti.

Siten se voi tietysti olla uhka paikallisille lajikkeille, että se on niitä parempi.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.01.19 - klo:04:53
Tällainen ratkaisu on nyt kehitetty geenitekniikalla, tarkemmin sanottuna geenisaksia, geenieditointia käyttäen:

Rice plants that grow as clones from seed (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/12/181212134359.htm)

Quote
Plant biologists at the University of California, Davis have discovered a way to make crop plants replicate through seeds as clones. The discovery, long sought by plant breeders and geneticists, could make it easier to propagate high-yielding, disease-resistant or climate-tolerant crops and make them available to the world's farmers.

The work is published Dec. 12 in the journal Nature.

Tämä oli se ongelma ja tähän keksittiin ratkaisu:

Quote
Since the 1920s, many crops have been grown from hybrid seeds created by crossing two varieties. These hybrids can have superior qualities in areas such as yield or pest resistance. But the seeds of hybrid crops do not produce plants with the same qualities.

Eli lajikkeita yhdistävissä hybrideissä on voimaa, mutta niissä on se hankaluus, että ne täytyy aina tuottaa uudelleen. Seuraavasta sukupolvesta eli siemenistä on tämä voima kadonnut.

Quote
The ability to produce a clone, an exact replica, of a plant from its seeds would be a major breakthrough for world agriculture. Instead of purchasing expensive hybrid seeds each year, which is often beyond the means of farmers in developing countries, farmers could replant seeds from their own hybrid plants and derive the benefits of high yields year after year.

Nyt tällä uudella menetelmällä siemeniä tavallaan kloonataan. Käytännössä tuossa kasvi tuottaa suvuttomasti siemeninä kopioita itsestään, ja tuon on osoitettu jatkuvan myös myöhempiin sukupolviin.

Siinä tuli sitten ratkaistuksi se ongelma, jolla Vandana Shiva ym. ovat vuosikausia ratsastaneeet. On toinen kysymys, tuliko tuossa luotua uusi ongelma: miten nyt turvata jalostajan oikeudet?

Mutta suuresta läpimurrosta uskaltaa Sciencedaily tuossa puhua. Ja jos nyt mennään siihen ajatukseen mukaan, niin todellakin, osaa kuvitella miten se helpottaisi vaikkapa tämän parin vuoden takaisen superriisin levittämistä käyttöön:

Xinhua: "Superriisi" lyönyt maailmanennätyksiä Kiinassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/xinhua-superriisi-ly%C3%B6nyt-maailmanenn%C3%A4tyksi%C3%A4-kiinassa-1.170214)

Quote
Hybridiriisistä on saatu tänä vuonna ennätyksellinen 23 tonnin hehtaarisato, Kiinan valtion uutistoimisto kertoo. Keskimääräinen sato on 6,5 tonnia hehtaarilta.

Ja mitä se vaikuttaisi.

Tuo Sciencedailyn kuvaama läpimurto oli tehty riisissä. Mutta sen tietojen mukaan kyseessä on yleisempi mekanismi, joten asia on mahdollista toistaa myös muiden viljelykasvien kohdalla. Eipä aikaakaan, kun joku tekee tuon saman Euroopassa (ja Suomessa!) yleisemmin viljellyn lajin kohdalla.

Ja mitä sitten tapahtuu.

***

Myös GMO Pundit on pohdiskellut tuon keksinnön merkitystä blogissaan:

First Clonal Rice Seeds Are an Agricultural Dream Come True (http://gmopundit.blogspot.com/2018/12/first-clonal-rice-seeds-are.html)


Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.01.19 - klo:07:16
Mitä ja miten tässä tarkalleen tehdään, en ehkä osaa kunnolla selittää:

Helping plants remove natural toxins could boost crop yields by 47 percent (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2018/11/helping-plants-remove-natural-toxins-boost-crop-yields-47-percent-2/)

Mutta (kaikkia?) satoja olisi tuon mukaan siis mahdollista kasvattaa lähes 50 prosentilla.

Oliko tuossa kysymys tästä:

Tutkijat onnistuivat korjaamaan ”yhden evoluution suurimmista virheistä” – Fotosynteesin ”bugin” korjaus kasvatti satoa 40 % (https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-onnistuivat-korjaamaan-yhden-evoluution-suurimmista-virheista-fotosynteesin-bugin-korjaus-kasvatti-satoa-40/)

Joka tapauksessa tuo on siis nyt kerran toteutettu. Ja jos se onnistui tupakan kohdalla, se on toteutettavissa muidenkin viljelykasvien kanssa.

Tuossa saamme samalla listaamme uudenlaisen esimerkin siitä, miten GM on hyvä asia. Lista alkaa olla jo hengästyttävä.


PS. 11.1.19: Suomen Kuvalehdessä oli lisätieto, että tuo oli osa RIPE-nimistä hanketta, jota on rahoittanut Melinda ja Bill Gatesin säätiö. Ja se, että todellakin, tähtäimessä on soveltaa tuota keksintöä muihin viljelykasveihin. Tupakanviljelystä ei ollut kyse.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 08.01.19 - klo:06:09
Geenieditoinnilla parannetaan jatkossa ruoan ravintoarvoja:

CRISPR crops poised to revolutionize our diets by increasing fiber, vitamins and ‘good oils’ (https://geneticliteracyproject.org/2019/01/07/crispr-crops-poised-to-revolutionize-our-diets-by-increasing-fiber-vitamins-and-good-oils/)

Tai parannetaan missä parannetaan. Vielä näillä näkymin EU:ssa ei paranneta. Tai sitten odotetaan vuosikausia, että tuollainen ruoka tulee kauppoihin.

Ja täkäläiset ruoan tuottajatkin vain haaveilevat tällaisesta kilpailuedusta (lihav. alkup.)

Quote
According to Jon Entine, founder of the Genetic Literacy Project … the price of gene editing—a tiny fraction of the cost of traditional genetic modification… enables small companies to compete alongside agricultural giants, which could result in more diverse products and a faster development.

Ja Eurooppa ottaa taas askelen kohti eräiden kiinalaisten sille varaamaa tulevaisuuden roolia: maailman suurin ulkoilmamuseo. Tässä tapauksessa maatalouden ulkoilmamuseo.

Silloin joskus turistit huokaavat, että täällä tarjottu ruoka ei ehkä ole niin terveellistä, tai hyvääkään, mutta on, ah, niin alkuperäistä. Niinkuin museossa kuuluukin olla.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 18.01.19 - klo:07:27
Geenitekniikalla voidaan turvata kaakaon eli suklaankin saatavuus:

These scientists are on a mission to save chocolate (https://www.nbcnews.com/mach/science/these-scientists-are-mission-save-chocolate-ncna842641)

Quote
Cacao isn't on the brink of extinction, but it is under threat.

Joa ja kun tuossa mainittuja asioita tehdään (ja osittain ollaan siihen pakotettuja?), pitää kyllä (Suomen) Reilun kaupankin viimeistään harkita uudelleen luomutuotteita suosiva linjansa. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=126.msg6993#msg6993)

Jos kaakaota saadaan kasvina kehitettyä säänkestävämmäksi, voisi kuvitella, että saman voisi tehdä kahvillekin? Siitähän on myös oltu huolissaan "muuttuvassa ilmastossamme".

Ei tullut tuo YLE:n toimittajalle lainkaan mieleen, kun hän maalaili kahviin kohdistuvia uhkakuvia:

Kahvien maailma on uhattuna, kertovat asiantuntijat kahdessa eri julkaisussa (https://yle.fi/uutiset/3-10601070)

Että minä nyt ehdotan ratkaisua, jota ei ole, ei vielä mietityttynäkään? Ei, ei lainkaan niin:

GMO coffee is on the horizon—but will we drink it? (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/02/gmo-coffee-horizon-will-drink/)

Valistuneen arvauksen mukaan GMO-kahvi olisi noin tulossa noin 10-15 vuoden päästä. Ja sillä voitaisiin vastata sekä ilmasto- että tautihaasteisiin.

Mutta se täytyy tietysti myöntää, että noista kahdesta syystä luomukahvi saattaa alkaa olla maailmassa uhattuna. 8)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.19 - klo:08:12
Joku tällainen tuote ...

Can ‘heart-healthy,’ gene-edited soybeans build consumer trust in new biotech crops? (https://geneticliteracyproject.org/2019/01/25/can-heart-healthy-gene-edited-soybeans-build-consumer-trust-in-new-biotech-crops/)

... voisi olla se kaivattu läpimurtotuote, jollaista tarvittaisiin GMO-viljelyn hyväksyttävyyden edistämiseksi.

Jos se olisi osoitettavasti tavanomaista terveellisempi. Kuluttajaa ei välttämättä vakuuta se, että tuote on yhtä terveellinen, ja edut ovat viljelyn puolella.

Vannoutuneita vastustajia ei tietysti vakuuta mikään.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 29.01.19 - klo:08:54
Tämä on upea suomalaisen tieteen saavutus:

Miten ihmeessä puu kasvaa paksuutta jopa tuhat vuotta? Suomalaiset kasvitieteilijät ratkaisivat 150 vuotta vanhan arvoituksen (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005980771.html)

Esille tulevat sen mahdolliset hyödyt varsinaisella sovellusalueella:

Quote
Tutkimustuloksista voi olla paljon hyötyä, sillä puissa odottaa valtavia jalostamisen mahdollisuuksia.

”Metsäpuita menetetään hakkuissa jatkuvasti, ja samalla poistetaan tärkeitä hiilen sitojia. Lisäksi puuta käytetään yhä uusiin tarkoituksiin ja runsaammin. Jos geenitekniikalla tehostettaisiin puiden hiilensidontaa ja paksuuskasvua, pystyttäisiin tuottamaan enemmän puubiomassaa pienemmällä alalla”, Helariutta toteaa.

Tämän ansiosta vielä villit alueet­ voitaisiin säästää. Näin vaalittaisiin luonnon monimuotoisuutta, joka hupenee hurjaa vauhtia.

Mutta muutoinkin Hesari oli tällä kertaa näin myönteinen asialle, haastateltujensa kautta:

Quote
Jotta sovelluksia saataisiin, geenitekniikan käyttö kasvinjalostuksessa pitäisi sallia Euroopassa. Yhdysvalloissa muuntogeenistä soijaa ja maissia on viljelty 1990-luvun lopulta asti.

”Pyrin olemaan elossa silloin, kun kasvigeenitekniikka hyväksytään täällä. Sitä ei ehkä tällä hetkellä tarvita Euroopassa, mutta voi tulla tilanne, jossa esimerkiksi siirtogeenisistä puista olisi hyötyä”, Helariutta toteaa.

Hän kertoo esimerkin geenimuokatusta kasvista, josta olisi apua ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ruotsalaiset ja kiinalaiset tutkijat onnistuivat vähentämään riisin metaanipäästöjä roimasti. He siirsivät ohrasta riisiin geenin, joka ohjaa kasvin ilmasta ottaman hiilidioksidin käyttöä.

Sen ansiosta riisi hyödyntää enemmän hiiltä tärkkelyksen ja jyvien kasvattamiseen. Silloin sitä riittää vähemmän juuriin, jossa bakteerit muuttavat suuren osan hiilestä metaaniksi.

Riisinviljely synnyttää 7–17 prosenttia maailman metaanipäästöistä.

Metaani taas on hiilidioksidin jälkeen toiseksi tärkein kasvihuonekaasu, ja se on aiheuttanut noin 20 prosenttia maapallon lämpenemisestä esiteollisen ajan jälkeen.

Melkein metaanipäästötöntä susiba2-riisiä on viljelty kenttäkokeissa Kiinassa kolme vuotta. Haittoja ei ole ilmaantunut, sen sijaan sadot ovat olleet parempia kuin perinteisillä riisilajikkeilla.

Mutta jo tuon ensinmainitun, varsinaisen asian takia on nyt tavallaan/varmaankin väistämätöntä, että geenimuuntelusta puhutaan vaalikeskustelussa, vimeistään eurovaaleissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg13439#msg134399). Onhan tuo puun käyttö juuri se asia, joka hiertää suomalaisessa ilmastopoliitiikassa. Sisäisesti ja myös suhteissa muuhun EU:hun.

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 01.02.19 - klo:04:16
IPS-uutinen Argentiinasta, joka puffaa luomuviljelyä, ja josta meilla on jo ollut puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg13472#msg13472) toisen otsikon alla, kertoo huomaamattaan tämän otsikkomme teemaan sopivia tietoja:

Quote
Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit, soijapapu ja maissi, ovat lähes sataprosenttisesti muuntogeenisiä, samoin valtaosa puuvillasta. Ne kattavat kolme neljännestä 25 miljoonan hehtaarin pelloista.

Teollinen maatalous jatkaa vahvistumistaan Argentiinassa ja vuonna 2018 kaupalliseen tuotantoon hyväksyttiin uusi kotimaassa kehitetty geenimuunneltu tuote, PVY-virukselle vastustuskykyinen peruna.

Sillä eiväthän nuo lajikkeet olisi saavuttaneet tuollaisia osuuksia, elleivät ne olisi hyviä. Mikään pakko ei Argentiinassa ole ollut niitä ottaa käyttöön.

Niin tyytyväisiä siellä ollaan asiaan, että on pantu pystyyn omaakin tutkimus- ja kehitystyötä!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.02.19 - klo:05:31
Tällaistakin ehkä saadaan aikaan geenieditoinnilla:

Using CRISPR to fight antibiotic-resistant ‘superbugs’ (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/05/using-crispr-to-fight-antibiotic-resistant-superbugs/)

Quote
Recent research from the University of Manchester’s school of chemistry has introduced the possibility of a new form of antibiotic production which could help in the war against antibiotic-resistant superbugs. Researchers discovered the biosynthetic pathway of an antibiotic called malonomycin using CRISPR/Cas9, the revolutionary and sometimes controversial gene-editing tool.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.19 - klo:05:37
Onko tässä kyse kokonaan uudentyyppisestä geenitekniikasta:

Harvesting wild genes gives crops renewed resistance to disease (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190204114607.htm)

Quote
A global alliance of researchers has pioneered a new method to rapidly recruit disease-resistance genes from wild plants for transfer into domestic crops. The technique promises to revolutionise the development of disease-resistant varieties for the global food supply.

The technique called AgRenSeq was developed by scientists at the John Innes Centre in Britain working with colleagues in Australia and the US. It was published today in Nature Biotechnology.

Joka tapauksessa siis villeistä kasveista saadaan siirrettyä geeneinä (geenin klooneina?) vastustuskykyä taudeille, ja suhteellisen nopealla aikataululla. Ja myös suhteellisen (tai oikeastaan hyvin) halpaan hintaan:

Quote
Dr Brande Wulff, a crop genetics project leader at the John Innes Centre and a lead author of the study, said: "We have found a way to scan the genome of a wild relative of a crop plant and pick out the resistance genes we need: and we can do it in record time. This used to be a process that took 10 or 15 years and was like searching for a needle in a haystack.

"We have perfected the method so that we can clone these genes in a matter of months and for just thousands of dollars instead of millions."

Olisiko tässä kyseessä se vehnän ruostetauti, josta Norman Borlaug elämänsä viimeisinä vuosina oli huolestunut:

Quote
The research reveals that AgRenSeq has been successfully trialled in a wild relative of wheat -- with researchers identifying and cloning four resistance genes for the devastating stem rust pathogen in the space of months. This process would easily take a decade using conventional means.

Painetaan nyt tuo nimi "AgRenSeq" mieleen ainakin siksi ajaksi, kun sille menetelmälle ei keksitä virallista yleisnimeä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.02.19 - klo:07:10
IPS-uutinen Argentiinasta, joka puffaa luomuviljelyä, ja josta meilla on jo ollut puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg13472#msg13472) toisen otsikon alla, kertoo huomaamattaan tämän otsikkomme teemaan sopivia tietoja:

Quote
Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit, soijapapu ja maissi, ovat lähes sataprosenttisesti muuntogeenisiä, samoin valtaosa puuvillasta. Ne kattavat kolme neljännestä 25 miljoonan hehtaarin pelloista.

Teollinen maatalous jatkaa vahvistumistaan Argentiinassa ja vuonna 2018 kaupalliseen tuotantoon hyväksyttiin uusi kotimaassa kehitetty geenimuunneltu tuote, PVY-virukselle vastustuskykyinen peruna.

Sillä eiväthän nuo lajikkeet olisi saavuttaneet tuollaisia osuuksia, elleivät ne olisi hyviä. Mikään pakko ei Argentiinassa ole ollut niitä ottaa käyttöön.

Niin tyytyväisiä siellä ollaan asiaan, että on pantu pystyyn omaakin tutkimus- ja kehitystyötä!

Tuohon listaan on lisättävä vehnä:

Following trade negotiations, Argentina moves closer to exporting world’s first GMO wheat (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/19/following-trade-negotiations-argentina-moves-closer-to-exporting-worlds-first-gmo-wheat/)

Ja Argentiinan omaa kehitystyötä tuokin on:

Quote
The agreement has just been finalized and moves Argentina closer to approving and planting the new wheat. The seed variety contains the HB4 gene that makes the crop resistant to drought and saline soils, discovered by Raquel Chan, from Universidad del Litoral.



The GMO wheat has existed for several years, but the Secretary of Agribusiness, Luis Miguel Etchevehere, refused to approve it fearing trade disruptions, since many countries refuse to import transgenic crops. Etchevehere’s position was shared by exporters and millers.

Niinpä sen torjumisessa ei GMO-vastaisten aktivistien ei nyt auta käyttää klassista keinoaan eli kiihottaa kansaa ylikansallista Monsantoa/Bayeria vastaan. Niinkuin ennen tehtiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=75.msg4756;topicseen#msg4756).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 23.02.19 - klo:11:16
Aika nopea muutos:

Drought-tolerant corn adoption jumps 20% in four years as US farmers strive to protect crop yields (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/22/drought-tolerant-corn-adoption-jumps-20-in-four-years-as-us-farmers-strive-to-protect-crop-yields/)

Neljässä vuodessa siis viidennes USA:n maissista on jo kuivuutta kestävää varianttia.

Tuollaista maissia on saatavana sekä geenimuunneltuna että tavanomaisilla tavoilla jalostettuna.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.02.19 - klo:07:44
Tässä taas tutkimustulos/keksintö, jonka selittäminen menee minulla yli hilseen ...

New biochemical pathway that may develop more resilient crop varieties (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190221141452.htm)

... mutta sen tuosta ymmärtää, että taas on avautunut uusi mahdollisuus entistä kestävämpien lajikkeiden kehittämiseen.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 27.02.19 - klo:05:47
GLP on julkaissut pitkähkön tarinan tästä lohesta. Jossa artikkelissa käsitellään myös tätä raskasta lupabyrokratiaa:

GMOs’ innovation crisis: AquaBounty salmon’s 20-year odyssey through nets of regulations (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/13/gmos-innovation-crisis-aquabounty-salmons-20-year-odyssey-nets-regulations/)

Mutta myös muuta, tämän keksinnön tai innovaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.

Kun Hesari julkaisi juuri jouluaattona tämän tarinan kasvatuslohista ...

Kalanviljely voi tehdä lohista puolikuuroja – kalat kasvavat altaissa liian nopeasti (https://hirvikota.wordpress.com/2017/12/24/kalanviljely-voi-tehda-lohista-puolikuuroja-kalat-kasvavat-altaissa-liian-nopeasti/)

... niin minulle tuli kyllä heti mieleen, että tällaista kohua ja epäluuloa halutaan nyt lietsoa jo ennakkoon tätä Aquaboynty-lohta vastaan, joka todellakin kasvaa tavanomaista lohta nopeammin. Ei niin, että Hesari tai Niko Kettunen sitä erityisesti haluaisivat, mutta ovat siinä nyt "ottaneet kopin" kansainvälisestä mediasta. (Mikä Hesarin motiivi sitten oli? Siinä kai riittää seltykseksi suomalaisen median yleinen tapa ja taipumus ilonpilaamiseen aina kunkin juhlan yhteydessä.  ;D)

Ihmettely GLP:stä:

From a sustainability perspective, GMO AquaBounty salmon should be a ‘dream come true’. Why do environmentalists oppose it? (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/22/from-a-sustainability-perspective-the-gmo-aquabounty-salmon-should-be-a-dream-come-true-why-do-environmentalists-oppose-it/)

Eli kestävyysnäkökulmasta tämän lohilajikkeen pitäisi olla toteutunut unelma. Mikis [ihmeessä] ympäristöväki sitä kuiten vastustaa?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 11.03.19 - klo:05:42
Kenttäkokeessa Irlannissa torjunta-aineita saatiin vähennettyä 80%, kun käytettiin perunarutolle vastustuskykyistä GMO-lajiketta:

Blight-resistant GMO potatoes reduce pesticide use 80% in Ireland field trial (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/17/blight-resistant-gmo-potatoes-80-reduction-pesticide-field-trial/)

Edelleenkin valitellen, että juuri tässä perunaruttokysymyksessä tulee hiukan ristiriitaista tietoa. Miksi tuossa vain vähennystä, vaikkakin reipasta, kun on esitetty väitteitä sellaisistakin GMO-lajikkeista, joiden kanssa torjunta-aineita ei tarvittaisi lainkaan?

Oli sen kanssa miten oli, nyt tutkijat myös UK:ssa ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, että tälle perunarutolle vastustuskykyiselle lajikkeelle annettaisiin siellä lupa kenttäkokeisiin:

Researchers petition UK officials to launch disease-resistant potato field trials (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/08/researchers-petition-uk-officials-to-launch-disease-resistant-potato-field-trials/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 17.03.19 - klo:07:46
Tämä näyttää yhä vielä olevan unelma ...

Using genetic engineering to turn annual crops into perennials could bolster global food production (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/15/using-genetic-engineering-to-turn-annual-crops-into-perennials-could-bolster-global-food-production/)

... mutta ei siis lainkaan epärealistinen unelma.

Eli siis yksivuotisten viljelykasvien muuntaminen geenitekniikalla monivuotisiksi.

Tuossa mainitaan hyötynä satojen parantuminen, mutta toinenkin on: eri sortin päästöt maataloudesta käsittääkseni myöskin vähenisivät. Ei, mainitaanhan nämäkin hyödyt tuossa artikkelissa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 24.03.19 - klo:07:23
Tässä tällainen FAQ:

What are GMOs? (https://gmo.geneticliteracyproject.org/FAQ/what-are-gmos/)

Eli mitä ne GMO:t oikein ovat? Kuuluuko esim. tämä tieteellinen läpimurto niiden piiriin:

Breakthrough in fight against plant diseases (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/03/190320101959.htm)

Meille täällä se on tietysti samantekevää, miten tuo luokitellaan, ja tervehdimme ilolla tuota potentiaalisesti merkittävää saavutusta. Mutta EU:ssa se voi ehkä törmätä lupabyrokratiaan. Toivottavasti niin ei käy.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 29.03.19 - klo:06:16
Ehkä vielä osin spekulointia ...

Can we boost crop yields by making photosynthesis better with genetic engineering? (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/25/can-we-boost-crop-yields-by-making-photosynthesis-better-with-genetic-engineering/)

... mutta siinä siis käsitellään mahdollisuutta tehostaa fotosynteesiä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 14.04.19 - klo:08:18
Maaseudun Tulevaisuus kertoo tässä myös varovasti, että geenitekniikasta voisi olla hyötyä:

Luonnonkasveista löytyy kestävyyttä viljelykasveihin – sopeutumista vaaditaan sään ääri-ilmiöihin ja kasvitauteihin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.411560)

Quote
MT Plus
Maatalous
15:34
Tuure Kiviranta
Luonnonvaraisesta vehnästä löytynyt keltaruosteelle vastustuskyvyn antava geeni on esimerkki luonnonkasvien hyödyntämisen mahdollisuuksista kasvinjalostuksessa.

Ehkäpä Suomellekin?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 19.04.19 - klo:04:23
Tässä tunnustetaan, että Suomikin tarvitse GMO-lajikkeita. Ja myös harkitsee sellaisten käyttöönottoa. Luke:

Maatalous tarvitsee äärioloja kestäviä lajikkeita (https://www.luke.fi/mt-maatalous-tarvitsee-aarioloja-kestavia-lajikkeita/)

Quote
Ilmastonmuutos on hyvin vahvasti kytköksissä siihen, miten yhteiskuntamme toimii tulevaisuudessa. Geneettinen tutkimus etsii ratkaisuja askel askeleelta.

Schulmanin ja hänen tiiminsä löytämiä uusia resistenssigeenejä voidaan lisätä kaupallisiin vehnälajikkeisiin. Niitä voidaan saada markkinoille viidestä kymmeneen vuoden kuluessa.

Schulman tiimeineen mallintaa ominaisuuksia, joiden avulla kasvit sietävät stressiä ja huonoja olosuhteita. Kestävyyteen keskitytään monilla tieteenaloilla.

”Kaikki käyttävät kestävyys-sanaa eri tavalla. Minulle se tarkoittaa kykyä toipua haasteesta. Jos kasvi toipuu kuivuudesta ja tuottaa jonkin verran satoa vuoden lopussa, se kestää stressiä”, Schulman kertoo.

Tutkijat keskittyvät mekanismeihin, jotka mahdollistavat kasvien selviytymisen kuivuudesta.

”Analysoimme, mitä eri geenit ja niiden muunnokset tekevät ja etsimme muutoksia kasvien vasteessa.”
(lihav. HJ)

Artikkeli keskittyy viime kesän kokemusten pohjalta kuivuuteen. Mutta meillä on joka tapauksessa aina riesanamme mm. lyhyt kasvukausi. Siihen tuskin ilmastonmuutos muutosta kovin äkkiä tuo.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.04.19 - klo:04:47
Ruokabanaanin pelastaminen tappavalta kasvitaudilta:

 CRISPR could save banana, major food source for 500 million people, from deadly disease, climate change (http://. https://geneticliteracyproject.org/2019/04/24/crispr-could-save-banana-major-food-source-for-500-million-people-from-deadly-disease-climate-change/)

Ja siinä sivulla ilmastonmuutoksen mukanaan tuomalta uhalta eli kuivuudelta. Ei huono juttu sekään.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 03.05.19 - klo:05:37
Tuosta GMO-ruistankiosta eli camelinasta on jo esitetty netissäkin kysymys: miksi sitä pitäisi syöttää kaloille, kun se on jo sellaisenaan ihmisten nautittavissa ja terveellistä?

Itse asiassa jo nyt myydään Suomessakin pienimuotoisesti tavanomaista camelina-öljyä, ruuanlaittoon,  vedoten muuten juuri omega 3 -pitoisuuteen. Vaikka se vielä on sen osalta vähän harhaanjohtavaa. (Mutta aika kalliiseen hintaan sitä kuitenkin myydään!)

Se on kieltämättä hyvä kysymys, ja hiukan vaikeakin tyhjentävästi vastata.

Joka tapauksessa tästä on nyt saatu varma näyttö:

IT'S OIL THE SAME TO US
New human health trial shows plant produced omega-3 fats are just as effective nutritionally as fish oil. (https://www.rothamsted.ac.uk/news/its-oil-same-us)

Eli yhtä hyvää ihmiselle on muuntogeenisesta ruistankiosta saatu omega 3 -öljy kuin kalaöljykin.

Mutta nämä kysymykset jäävät yhä auki:

- vaativatko kuluttajat kuitenkin saada tuon syödäkseen kaloina, eli meneekö se viljelykalojen rehuksi?
- hyväksyykö EU tuon viljelykseen? (Ja nykysysteemillä: vaikka hyväksyisikin, hyväksyykö Suomi?)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.19 - klo:05:38
Näin siinä on nyt käynyt ...

Following US and Argentina, Brazil approves drought-tolerant, herbicide-resistant soybean (https://www.reuters.com/article/us-brazil-soybeans/brazil-approves-new-soy-seed-that-resists-drought-two-herbicides-idUSKCN1SU244)

... vaikka "aktivistit" toista yrittivät:

Soijansiemenaktivismia (http://www.tuottavamaa.net/artikkelit/translated/wood.php)

Hyväksyttävässä lajikkeessa on näin yritetty ratkaista riski, että rikkakasvit kehittävät itsessään vastustuskykyä torjunta-aineille eli vuorotellaan näillä kahdella:

Quote
Along with the drought-resistant trait, Brazil has approved the combination of two other technologies to the same seed product: resistance to weed killers glufosinate-ammonium and glyphosate, the companies said.

"Hyväksyttävässä" siksi, että lopullinen hyväksyminen odottaa vielä vihreää valoa ostajamailta. Joissa varmaan on mukana myös EU. Suomenkin osalta sen päätös riittää. Suomi voi ostaa tai olla ostamatta kyseistä soijaa, mutta ei voi kieltää sen tuontia, jos EU sen hyväksyy. Tuon lajikkeen viljelyn täällä Suomi voi kieltää, mutta sekään ei taida olla kovin ajankohtainen kysymys. Suomi tarvitsisi ihan oman GMO-soijalajikkeensa, joka sietäisi lyhyen kasvukauden. Kuivuus on täällä harvemmin uhkana (joskus tietysti on).
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.19 - klo:07:29
Geenitekniikasta on apua - pyrkimyksissä säilyttää kotoperäiset viljelykasvit:

Opuah Abeikwen: Fighting to protect Nigeria’s indigenous crops (https://geneticliteracyproject.org/2019/05/31/opuah-abeikwen-fighting-to-protect-nigerias-indigenous-crops/)

Eli myös silloin kun halutaan säilyttää maatalousluonnon monimuotoisuus!
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 05.06.19 - klo:05:47
Mutta sitten tämä kirjoittaja kysyy, miksi GMO-tekniikka ei ole kehittynyt tai on kehittynyt niin hitaasti, yhdellä saralla, kasvien ravitsemusarvojen parantamisessa:

Nutritionally enhanced GMO crops could boost public health worldwide, so why have we developed so few? (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/04/nutritionally-enhanced-gmo-crops-could-boost-public-health-worldwide-so-why-have-we-developed-so-few/)

Quote
The potential for using genetic modification (GM) to enhance the nutritional composition of crops …. has been recognized since the dawn of the GM era, with such ‘output’ traits being considered as distinct, if not potentially superior, to ‘input’ traits such as herbicide tolerance and insect resistance.

However, while input traits have successfully been used and now form the basis of GM agriculture, output trait GM crops are still lagging behind after 20 years. This is despite the demonstrable benefits that some nutritionally enhanced crops would bring and the proven value of GM technologies.

Täysin pysähdyksissä ei tuokaan kehitys ole toki ollut, kuten useat esimerkit tässäkin keskustelussa osoittavat.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 10.06.19 - klo:05:54
Tukes vahvisti tuon huhun/asiantuntijalausunnon torjunta-aineiden huonosta saatavuudesta:

Gammayökkösen torjuntaan lisää hätälupia saatavuusongelmien vuoksi (https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/gammayokkosen-torjuntaan-lisaa-hatalupia-saatavuusongelmien-vuoksi)

Jos käytettävissä olisi ollut Bt-härkäpapu (jne.) tuollaista ongelmaa ei olisi tullut. Edellä mainituin varauksin: ei se jälkikäteen, vahingon jo ollessa tapahtumassa, olisi ollut käyttöön otettavissa. Ja vahinko ja uhka on suhteellisen harvinainen.

Vaan tuleeko se jäämään harvinaiseksi:

https://maatalousinfo.luke.fi/fi/kasvinterveys/ajankohtaistiedotteet

Quote
7.6.2019
Gammayökkösiä kaukokovaelluksena

Säännöllisiä vaeltajaperhosia, kuten gammayökkösiä ja ohdakeperhosia, on havaittu Suomessa etenkin tällä viikolla. Viime vuonna pahoja tuhoja monilla viljelykasveilla aiheuttaneeseen gammayökköseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Perhoset hakeutuvat kasvustoihin, joissa on kukkivia kasveja. Havaintoja viljelykasveilta ei vielä ole, mutta lajia kannattaa seurata.

Olisiko sittenkin tuossa peruste Suomen ensimmäisten GMO-lajikkeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon?
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 22.06.19 - klo:06:28
"Armeijamato" on päässyt Kiinaan asti. Muuntogeeninen BT-maissi olisi sen estänyt:

GMO crops could have slowed fall armyworm pest advance across China (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/19/gmo-crops-could-have-slowed-fall-armyworm-pest-advance-across-china/)

Tai ainakin sen hyökkäysmarssia hidastanut. Mutta tälläistä se on Kiinassakin:

Quote
But Bt food crops have not been approved for commercial use in China, in part because of strong public opposition to genetically modified food, says Du Li, a specialist in biotechnology law at the University of Macau.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 29.06.19 - klo:07:41
Kelpaisiko tämä esimerkiksi geenitekniikan mahdollisista hyödyistä, krantuillekin, EU:ssakin?

GMO wheat could put bread and pasta back on the menu for people with celiac disease (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/25/gmo-wheat-could-put-bread-and-pasta-back-on-the-menu-for-people-with-celiac-disease/)

Eli sen avulla olisi kehitettävissä keliaakikoille sopiva vehnä.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 09.07.19 - klo:04:05
Suomessakin on nyt kerrottu tästä "armeijamadosta" ja sen tilanteesta:

Afrikassa ja Aasiassa leviävä tuholaismato uhkaa ruoantuontantoa – Euroopassa ollaan varuillaan (https://yle.fi/uutiset/3-10832334)

Varuillaan, niin. Mutta tuossa ei vahingossakaan väläytetä mitään keinoista, joilla tuota vastaan voitaisiin varautua. Eikä varsinkaan siitä  geeniteknisestä keinosta.

No, ei Kiinassakaan sitä käytetty, ks. juuri edellä 22.06.19. Vaikka se olisi ollut olemassa. Ajatellaanko, siellä ja meillä, että on parempi katsoa, ja katua vasta jälkeenpäin?

Tuontitarkastuksilla (ja Suomen osalta talvella) tietysti jossain määrin selvitään. Mutta kun perhosen toukka on saanut tuollaisen nimen, niin tietysti tulee mieleen miten viime sodissa varmistettiin itsenäisyyden asiaa kaukana etulinjasta olevilla vahvoilla linnoitusketjuilla.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 12.07.19 - klo:05:19
Tässä artikkelissa tulee esille mm. muuntogeeninen ruistankio eli kitupellava eli camelina:

How market forces, self-regulation and GMO crops are making fish farming more sustainable (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/11/how-market-forces-self-regulation-and-gmo-crops-are-making-fish-farming-more-sustainable/)

Siitä GMO-kasvilajikkeesta on ollut edellä usein puhetta. Sekin on mainittu, että se kasvaisi kyllä Suomessakin! Koska se tavanomaisena lajikkeenä kasvaa jo.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 25.07.19 - klo:07:19
Koeviljelmillä Keniassa on saatu bt-puuvillalla nelinkertaisia satoja tavanomaiseen verrattuna:

 Kenya field trial shows Bt cotton boosts yields four-fold (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/24/kenya-field-trial-shows-bt-cotton-boosts-yields-four-fold/)

Siinäpä hallitukselle pohdittavaa maassa, jossa oli lipsahtanut voimaan kaiken muuntogeenisen viljelyn ja GMO-tuotteidenkin kielto jokunen vuosi sitten:

Quote
Kenya imposed a ban on GMO crops and products in 2012. But this past April, the government announced it was reconsidering the ban to support food security, as some 1 million Kenyans require emergency food assistance due to prolonged drought.

Waturu is optimistic that the Cabinet will soon lift the ban, thereby allowing farmers to fully access Bt cotton seeds.

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.07.19 - klo:06:20
Kenian tiedemiehet ovat lisänneet pökköä tuohon pesään vetoamalla myös sen kautta vähentyviin torjunta-aineisiin ja niiden hintaan:

https://geneticliteracyproject.org/2019/07/25/kenyan-scientists-lobby-for-gmo-bt-cotton-approval-to-cut-pesticide-use/

Tuossa kerrotaan, että uhkaamaan on tullut puuvillayökkösen lisäksi toinenkin ötökkä, jonka bt-puuvilla osaa torjua. Tuo toinen ötökkä kuuluu suomenkielellä villakilpikirvojen heimoon.

Huimasti parantuva tuottavuus tuossakin mainitaan.

Taas tuli mieleen, miten jokaisen suomalaisen kehitys- tai luontojärjestön pitäisi kertoa, että heidän toimintansa tukemiseksi myymänsä T-paidat ovat ehdottomasti tuollaista puuvillaa!

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 31.07.19 - klo:04:58
Kiina näkee erityisesti geenieditoinnista potentiaalisia hyötyjä ja satsaa siihen voimakkaasti:

China’s multi-billion-dollar investment in CRISPR could help feed its ‘massive’ population (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/30/chinas-multi-billion-dollar-investment-in-crispr-could-help-feed-its-massive-population/)

***

Ja epäilemättä kiinalaiset suhtautuisivat asiaan hyvin suopeasti, jos afrikkalaiseen sikaruttoon löydettäsiin apua geenimuuntelusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg13055;topicseen#msg13055).

Nyt tässä tilanteessa:

China's pig herd may shrink by 50% due to African swine fever: Rabobank (https://www.reuters.com/article/us-china-swinefever-pig/chinas-pig-herd-may-shrink-by-50-due-to-african-swine-fever-rabobank-idUSKCN1UP068)

Erääseen toiseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg11358#msg11358) sikoja vaivaavaan virustautiin on apua sillä keinolla löydetty.

***

Tuossa ei alkuperäisessäkään artikkelissa ollut selvää vastausta siihen, miten Kiina aikoo säädellä geenieditointia, mutta sekin on ratkaisu, joka vaikuttaa, kun EU tekee asiassa omaa päätöstään.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 15.08.19 - klo:04:56
Banaanin kohtalonhetket ovat käsillä:

Pahin näyttäisi tapahtuneen: Banaanit tuhoava tauti löysi tiensä Etelä-Amerikkaan – ja nyt sitä vastaan taistelevat poliisit ja armeija (https://yle.fi/uutiset/3-10919797)

Eikä tuosta kriisistä ilmeisesti ole muuta ulospääsyä kuin geenimuuntelu.

Valinnanvapaus on toki säilytettävä:

Quote
Australiassa selvitetään Cavendish-banaanin geenimanipulaatiolla, josko siitä voitaisiin muovata panamantaudista selviävä lajike. Ratkaisuja ei vielä ole, eikä geenimanipuloitu ravinto ole monien mielestä houkuttelevaa.

Mutta nyt voi käydä niin, että tuossa mainitut "monet" ovat sitten jatkossa ilman banaaneja.

Nyt olen nähnyt tietoja, ettei tuota yritetä yksin Australiassa vaan muuallakin. Ja muualla oltaisiin asiassa jo pidemmällä?

Kyllä, Annaleena Ylhäinen oli löytänyt tämän artikkelin:

The banana is dying. The race is on to reinvent it before it's too late (https://www.wired.co.uk/article/cavendish-banana-extinction-gene-editing)

Ja on twiitannut sen linkin tällä lähetteellä:

Quote
UK:ssa sijaitseva Tropic Biosciences jalostaa uusilla geenieditoinnin työkaluilla mm. panamantautia kestävää banaania. Harmillinen juttu vain, että EU-tuomioistuin linjasi nämä menetelmät gmo:ksi. USAssa niitä säännellään kuten perinteistä jalostusta.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 16.08.19 - klo:08:44
Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:

Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/29/exploring-gmo-canola-as-a-cheap-source-of-omega-3-fatty-acid-for-farmed-salmon/)

<klips>

Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).

Vai auttaisiko sittenkin? Ainakin nämä tutkijat suhtautuvat myönteisesti Boris Johnsonin esille tuloon asiassa:

PM’s GM pledge welcomed by the aquaculture biotech sector (https://thefishsite.com/articles/pms-gm-pledge-welcomed-by-the-aquaculture-biotech-sector)

Quote
Some of the most progressive researchers in the UK’s aquaculture biotechnology sphere have welcomed Boris Johnson’s pledge to support the production of genetically modified crops.

Mukana tuossa olivat myös ruistankion kehittäjät.

Minä toki toivoisin, että asia järjestyisi toisin. Jotta tuo GM-ruistankio saataisiin viljelykseen myös Suomeen, johon se käsittääkseni hyvin soveltuisi (edellä 12.07.19).

Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 20.08.19 - klo:03:11
Entäpä kasvilajikkeet, jotka sitovat hiilidioksidia eli hiiltä ilmasta oikein urakalla:

‘Supercharged’ GMO crops could store 20 times more CO2 than average plant (https://geneticliteracyproject.org/2019/08/19/supercharged-gmo-crops-could-store-20-times-more-co2-than-average-plant/)
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 22.08.19 - klo:06:00
Kyllä tämäkin täytyy mainita. Tämän mukaan geenimuuntelun avulla olisi kehitetty valmiste, jota nauttimalla välttyisi krapulalta:

‘Proudly GMO’ probiotic takes aim at hangovers. Can it ease consumer fear of biotechnology? (https://geneticliteracyproject.org/2019/08/20/proudly-gmo-probiotic-takes-aim-at-hangovers-can-it-ease-consumer-fear-of-biotechnology/)

Tuossa spekuloidaan, että tuo tuote voisi muuttaa yleisön asenteita GMO:lle myönteisemmiksi.

Minä spekuloin, että tuon nauttiminen olisi varmaan tarpeellista ja toimivaa silloinkin, jos tarjolla on suurempi määrä luomuviiniä.  ;D
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 22.08.19 - klo:12:19
Geenieditoitu avokado, jota voi kasvattaa vähän pohjoisemmassakin:

https://geneticliteracyproject.org/2019/08/21/crispr-guacamole-anyone-gene-edited-avocados-could-survive-disease-cold-climates/

Josko jopa Suomessakin? Avokado on vesisyöppö, mutta meillä riittäisi vettä. Eikä tarvitsisi enää syylisttää tuon hedelmän ystäviä sen ikävästä vesijalanjäljestä eteläisissä, köyhissä maissa.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 25.08.19 - klo:07:42
ISAAA:n uudessa raportissa vuoden 2018 tilanteesta ei kerrota räjähdysmäisestä kasvusta:

ISAAA Brief 54-2018: Executive Summary
Biotech Crops Continue to Help Meet the Challenges of Increased Population and Climate Change (http://www.isaaa.org/resources/publications/briefs/54/executivesummary/default.asp)

Quote
HIGHLIGHTS OF THE 2018 ADOPTION OF BIOTECH CROPS

* High adoption of biotech crops continued in 2018 with 191.7 million hectares worldwide.

On the 23rd year of commercialization of biotech/GM crops in 2018, 26 countries grew 191.7 million hectares of biotech crops – an increase of 1.9 million hectares (4.7 million acres) or 1% from 189.8 million hectares in 2017. Except for the 2015 adoption, this is the 22nd series of increases every single year; and notably 12 of the 18 years with double-digit growth rates.

Mutta ilmeisen rehellinen tuo tilasto yhä on. Eikä siinä käytetä luomutilastoissa mukana olevaa temppuilua (laidunmaat, luonnonmarjojen keruualueet yms.).

Lähes Suomen koko viljelysalan verran GMO-kasvien viljelyala kuitenkin maailmanlaajuisesti tuon vuoden aikana kasvoi. EU:n koko viljelysalan (n. 180 milj. ha) se on jo jokunen vuosi sitten ylittänyt. Osuus koko maailman viljelysalasta (n. 1500 milj. ha) on nyt 12,7%.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 26.08.19 - klo:07:44
Ehkä ISAAA voi juuri ja juuri todenmukaisesti näin sanoa:

Quote
Biotech crops have expanded beyond the big four (maize, soybeans, cotton, and canola) to give more choices for many of the world’s consumers and food producers. These biotech crops include alfalfa, sugar beets, papaya, squash, eggplant, potatoes, and apples, all of which are already in the market.

Mutta alempana jutussa olevasta piirakasta kyllä näkyy, että noiden neljän suuren dominanssi on yhä vallalla. Muiden lajien osuus on vieläkin vain noin 1%. Tähän on tietysti syynsä, jotka eivät liity siihen, etteivät ne lajit ja lajikkeet olisi kelvollisia.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.19 - klo:06:07
On varmaan niin, että myytti siitä, että siemenfirma pakottaa aina ostamaan uutta siementä, eikä salli siementen säästämistä, on saanut alkunsa näistä hybridilajikkeista. Kuten ehkä sekin myytti, että nk. itsemurhasiemenet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=750.0) jo olisivat laajalti käytössä (kun tosiasiassa niitä ei ole koskaan käytetty). Vaikka siis säästettyjen hybridisiementen huonolle tuotolle seuraavina vuosina on helppo tekninen selitys, pettynyt asian (tietämätön) kokeilija saattaa uskoa, että ne on tahallaan manipuloitu tuottamaan  huonosti. Jopa olemaan itämättä. (Jos ja kun tuota uskoa vielä nk. aktivistit vahventavat.)

Mutta nyt on aika jättää tuolle myytille, "variksenpelättimelle" jäähyväiset:

Viewpoint: Farewell to ‘terminator seeds’ (1995-2015)—the anti-GMO movement’s favorite bogeyman (https://geneticliteracyproject.org/2019/08/27/viewpoint-farewell-to-terminator-seeds-1995-2015-the-anti-gmo-movements-favorite-bogeyman/)

Tuota myyttiä levitettiin aikanaan innokkaasti Suomessakin. Mutta ei enää täälläkään moneen vuoteen.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 04.09.19 - klo:05:31
Annaleena Ylhäinen twiittasi tästä:

Quote
Edinburgilaisen yliopiston tutkijat löysivät ohrasta kuivuudenkestoa parantavan geenin.

Scientists isolate drought-resistant gene in barley
Research led by Heriot-Watt University, Edinburgh, will help crops resist global heating (https://www.theguardian.com/science/2019/sep/02/scientists-isolate-drought-resistant-gene-in-barley)

Jos oikein ymmärrän, tuo geeni on sitten editoinnilla levitettävissä kaikkiin hyviin ohralajikkeisiin.

***

Myyntimies minussa heräsi: tuosta tehtyä olutta voisi sitten myydä jollakin sellaisella mainoslauseella, että nyt ja näin kestetään meillä kuumuutta ja kuivuutta!  :D
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 06.09.19 - klo:04:45
Brasiliassa on kehitetty mosaiikkivirusta kestävä (pinto (https://en.wikipedia.org/wiki/Pinto_bean)-)papulajike:

Virus-resistant GMO pinto bean could cut crop losses in Brazil by 40% or more (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/03/virus-resistant-gmo-pinto-bean-could-cut-crop-losses-in-brazil-by-40-or-more/)

Kestää vielä hetken, ennen kuin se on käytössä. Mutta jos se noin paljon vähentää sadonmenetyksiä - vähentää se osaltaan myös Brasilian sademetsäpaloja!

Huomatkaa myös, että lajikkeen oli kehittänyt valtion tutkimuslaitos: siinä eivät olleet  "monsantot" takana.
Title: Vs: Miksi GM on hyvä asia?
Post by: Heikki Jokipii on 11.09.19 - klo:08:03
Tätä ongelmaa on käsittääkseni perinteisesti liioiteltu ...

How biotech gets potentially harmful chemical acrylamide out of fries, crackers and other popular foods (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/10/how-biotech-gets-potentially-harmful-chemical-acrylamide-out-of-fries-crackers-and-other-popular-foods/)

... mutta siihenkin on siis löytymässä apu geenitekniikasta.