Author Topic: Miksi GM on hyvä asia?  (Read 247203 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27002
    • View Profile
    • Email
Miksi GM on hyvä asia?
« on: 19.09.08 - klo:22:54 »
Tuolla toisessa keskustelussa "Horizontal" kysyi mm. näin:

Quote
Kuvitellaan, että gm olisi hyvä asia.
Jos gm olisi hyvä asia, eikö ihmisten intressi olisi suosia sitä?
Jostain syystä teollisuus ja lainsäädäntö (etenkin USA:ssa) käytännössä estää gm-tuotteiden suosimisen, niitähän ei tarvitse merkitä - suomeksi, teollisuus itse ei halua merkitä gm-tuotteitaan ja sen lisäksi on jopa kielletty merkitsemästä muita tuotteita ei-gm -leimalla. Jos gm-teollisuus ei itse luota tuotteensa vetovoimaan, miten se voisi kuvitella, että tavalliset ihmiset siihen luottaisivat. Käsittääkseni paras markkinamies on sellainen, joka luottaa tuotteeseensa ja pystyy seisomaan sen takana. Melkein voisi väittää, että geenimuuntelun takana ei seiso rehellisesti kukaan. Ei edes Monsanto itse, jos on luottamista uutiseen, jossa kerrotaan sen oman työmaakahvilan julistetun gm-vapaaksi vyöhykkeeksi - viitaten gm-tutkijoiden haluttomuuteen syödä omia tuotteitaan.

[Tämä triidi omistetaan tälle. Me kerromme, miten hyvä asia GM on. Nyt tietokoneeni ja ruumiini kellot kuitenkin kertovat, että puoliyö on lähes täällä. Jääköön siis yöksi vastaväitteittä tuo hänen puheenvuoronsa. ikäänkuin alustuksena. Yleensä olen aamuvirkku, saa nähdä, olenko huomenna] 
« Last Edit: 19.09.08 - klo:22:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27002
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #1 on: 20.09.08 - klo:15:50 »
En ollut aamuvirkku, mutta tässä alustava lista vastaukseksi. GM on hyvä asia, koska

A. Viljelyyn ja sen kannattavuuteen liittyvät kysymykset

-   suorakylvö onnistuu parhaiten GM-lajikkeilla, ja säästää koko joukon polttoainekustannuksia (kyntäminen vie maatöissä eniten energiaa)
-   suorakylvön kautta eroosio vähenee
-   torjunta-aneita tarvitaan vähemmän, sekä siinä tapauksessa, että kyse on glyfosaattia (tai muuta torjunta-ainetta, vaihtoehdot ovat tulossa) kestävistä lajikkeista, että siinä tapauksessa, että kasvi itse kehittää torjunta-aineensa (nk. BT-lajikkeet, puuvilla ja maissi ainakin)
-   tekniikalla voidaan kehittää huonoja olosuhteita kestäviä lajikkeita (suolaisuus, kuivuus – ja tulvat! Kasveja uhkaavat taudit, ötökät)

B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat

-   tuottoisemmilla lajikkeilla voidaan vapaata luontoa yleisesti rauhoittaa enemmän, jättää viljelemättä "arkoja" alueita
-   eräät lajikkeet imevät suolan pois pilaantuneesta maasta
-   tehokkaammin typpeä hyväksikäyttävät lajikkeet vähentävät vesistöjen typpikuormitusta
-   sikojen ruokinnassa: gm-lajikkeessa fosfori on muodossa, jota sika voi paremmin hyödyntää (= vähennystä vesistöjen fosforikuormituksessa)

C. Jakeluun liittyvät asiat

-   juuri tässä Flavr Savr –tomaatissa kehitetty tekniikka – siitä huolimatta, että se rikkaassa lännessä kaupallisesti ”floppasi” – on potentiaalisesti erittäin arvokas. Ko. tomaattihan säilyi paremmin. Kehitysmaissa pilaantuu matkalla pellolta pöytään suunnattomasti ruokaa (jonka tosiasian unohtaminen osaltaan ylläpitää myyttiä, että ”ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi”)

D. Laadun parantaminen

-   ”kultainen riisi”, joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta
-   allergeenien poistaminen mm. pähkinöistä
-   ”hullun lehmän taudin” hävittäminen
-   puuvillan siementen öljyn muuntaminen ihmiselle sopivaksi ravinnoksi


Tämä lista ei suinkaan ole tyhjentävä, tässä vain se, mitä äkkiä tuli mieleen!

***

Quote
Jos gm olisi hyvä asia, eikö ihmisten intressi olisi suosia sitä?

On huomattava joukko asioita, joita ihmiset eivät ole (alkuun) suosineet, vaikka ne tosiasiallisesti ovatkin olleet heidän "intressissään". Tieteen keksinnöistä tulee etsimättä mieleen esim. rokotus. Tai hygienia. Tai sähkö. Näistä saa aika pitkän listan, jos keräämään lähtee.

***

Quote
Ei edes Monsanto itse, jos on luottamista uutiseen, jossa kerrotaan sen oman työmaakahvilan julistetun gm-vapaaksi vyöhykkeeksi - viitaten gm-tutkijoiden haluttomuuteen syödä omia tuotteitaan.

Onko tähän luottamista? Mistä tämä tieto? Tai olsikohan "tieto"? Onko linkkiä?
« Last Edit: 20.09.08 - klo:17:07 by Heikki Jokipii »

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #2 on: 22.09.08 - klo:12:08 »
A. Viljelyyn ja sen kannattavuuteen liittyvät kysymykset

-   suorakylvö onnistuu parhaiten GM-lajikkeilla, ja säästää koko joukon polttoainekustannuksia (kyntäminen vie maatöissä eniten energiaa)
-   suorakylvön kautta eroosio vähenee
-   torjunta-aneita tarvitaan vähemmän, sekä siinä tapauksessa, että kyse on glyfosaattia (tai muuta torjunta-ainetta, vaihtoehdot ovat tulossa) kestävistä lajikkeista, että siinä tapauksessa, että kasvi itse kehittää torjunta-aineensa (nk. BT-lajikkeet, puuvilla ja maissi ainakin)
-   tekniikalla voidaan kehittää huonoja olosuhteita kestäviä lajikkeita (suolaisuus, kuivuus – ja tulvat! Kasveja uhkaavat taudit, ötökät)

Suorakylvö vaatii suuret ja raskaat koneet, jotka soveltuvat ehkä muinoin biisonien laiduntamille preerioille tai Venäjän aroille, mutta Suomen pienille pirstaleisille pelloille ne eivät sovellu. Kyntämistä voisikin ehkä vähentää, mutta Suomen talvessa se on (ollut) oiva keino kuohkeuttaa, mureuttaa ja ilmavoittaa maata. Maalajeja on kuitenkin monia, eikä ole yhtä menetelmää joka olisi paras kaikille mahdollisille pelloille.
Siementen suhteen edullisinta olisi jos tiloilla ei tarvitsisi aina ostaa uusia siemeniä, jotka nekin täytyy rahdata.
Suorakylvöstä riippumatta, jos kaikki aluskasvillisuus puuttuu, eroosio lisääntyy. Monokulttuurisuus lisää eroosiota.
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään. Luulisi jo olevan selvää, että myrkyn käyttäminen mahdollistaa immuniteetin kehittymisen, jatkuva käyttäminen suorastaan varmistaa sen, että immuniteetti kehittyy.

Uusia ja kestäviä lajikkeita on tähänkin asti onnistuttu kehittämään, ihan ilman gmo:ta. Sen verran annan myönnytystä gmo:lle, että heti kun suola-aavikoilla kasvaa jotain ja sitä voi huoletta syödä, niin gmo saa yhden pisteen (kymmenestä). En jää henkeä pidättäen odottamaan.

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #3 on: 22.09.08 - klo:12:18 »
B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat

-   tuottoisemmilla lajikkeilla voidaan vapaata luontoa yleisesti rauhoittaa enemmän, jättää viljelemättä "arkoja" alueita
-   eräät lajikkeet imevät suolan pois pilaantuneesta maasta
-   tehokkaammin typpeä hyväksikäyttävät lajikkeet vähentävät vesistöjen typpikuormitusta
-   sikojen ruokinnassa: gm-lajikkeessa fosfori on muodossa, jota sika voi paremmin hyödyntää (= vähennystä vesistöjen fosforikuormituksessa)
Tuottoisuus on harha, sillä kuten parjattu Vandana Shiva oman maansa (Intian) viljelyn tuntijana toteaa, useampia kasveja yhdessä yhtä aikaa viljellen, saadaan moninkertainen sato samalta alalta, vaikka sen yhden yksityisen kasvin sato olisikin pienempi kuin monokulttuurissa.
Mihin se maasta imetty suola sitten joutuu? Ihmisten ruoaksi?
Monet juurinystyräiset kasvit jo nyt käyttävät maaperän typpeä tehokkaasti hyväksi? Niistä tavallisesti risteyttäenkin varmasti saa vielä tehokkaammin typen käyttäviä. Gmo ei tuo asiaan mitään uutta ja arvokasta.
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko? Päätyykö se ihmisen hyödyksi/hyödynnettäväksi sian kautta? Ja jos päätyy ihmiseen, mitä ihminen siitä fosforista hyötyy? (vai pitääkö geenimuunnella ihminenkin se fosfori hyödyntämään?)
Hyödyntäminen kaiketi kuitenkin tarkoittaa, että se jää sikaan, eikä tule sian paksusuolesta ulos ...

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #4 on: 22.09.08 - klo:12:24 »
C. Jakeluun liittyvät asiat

-   juuri tässä Flavr Savr –tomaatissa kehitetty tekniikka – siitä huolimatta, että se rikkaassa lännessä kaupallisesti ”floppasi” – on potentiaalisesti erittäin arvokas. Ko. tomaattihan säilyi paremmin. Kehitysmaissa pilaantuu matkalla pellolta pöytään suunnattomasti ruokaa (jonka tosiasian unohtaminen osaltaan ylläpitää myyttiä, että ”ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi”)
Laadukas ja terveellinen ruoka-aines on helppo tunnistaa siitä, että se pilaantuu. Jos vaikka tuore leipä ei viikossa osoita mitään pilaantumisen merkkejä, ei sitä kannata syödä. Samoin jos kermaleivos säilyy muuttumattomana kuukauden, voi olla varma, ettei se ole (jälki)ruoaksi kelpaavaa. Pilaantumattomuus vain luo hyvyyden/terveellisyyden harhan.

Kehitysmaissa ruoan rahtaaminen kauaksi ei lie olekaan järkevää. Siksi varsinkin siellä, mutta muuallakin, kannattaisi suosia lähiruokaa. Se tarkoittaa pienempiin tuotantoyksiköihin eli perheviljelmien suuntaan palaamista. Ekologisuuden, terveellisyyden ja kestävän kehityksen kannalta ei ole muita vaihtoehtoja.

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #5 on: 22.09.08 - klo:12:46 »
D. Laadun parantaminen

-   ”kultainen riisi”, joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta
-   allergeenien poistaminen mm. pähkinöistä
-   ”hullun lehmän taudin” hävittäminen
-   puuvillan siementen öljyn muuntaminen ihmiselle sopivaksi ravinnoksi
Kultainen riisi ei suinkaan pelasta maapallon köyhimpiä vaan sitoo pienviljelijät suurtuotannon liekaan ja kurjistaa köyhien oloja entisestään.
Allergeenit ja allergiat ovat niin monisyinen juttu, että on tässä yhteydessä mainittava Prisma-dokumentti
kemikaalien yhteisvaikutuksesta hormoneihin ja sukupuolen kehittymiseen.
Eritoten kai ftalaatit, joita löytyy sieltä sun täältä eikä kukaan voi niitä välttää, yhdessä torjunta-aineiden kanssa ovat hitaasti mutta varmasti tappava sekoitus. Kemikaalilainsäädäntö kaikkialla maailmassa perustuu yhden aineen testeihin eikä varsinkaan kemikaaliyhtiöt ole vieläkään halukkaita myöntämään yhteisvaikutuksia. Eihän tupakkafirmatkaan myöntäneet yhteyttä syöpään, eivät vieläkään ole myöntäneet. Oletettavaa on, että ihminen kemikaaleillaan myrkyttää sekä itsensä että maapallon eliöstön, sillä kolmen vaikutukseltaan nollan arvoisen kemikaalin yhteisvaikutus voi olla luokkaa 7. Eli dokumenttia mukaillen, 0 + 0 + 0 = 7.

Vaikka geenien siirtelyssä pyrittäisiin jonkin allergiavaikutuksen poistoon, tilalle saattaa tulla muita allergioita, sellaisia joista ei ennen ole kukaan kuullutkaan. Mainittu tomaatti kelpaa esimerkiksi, sillä kukapa kala-allergikko voisi arvata saavansa reaktioita tomaatista?

Hullun lehmän tauti on syntynyt tuotannon tehostamisen seurauksena. Ratkaisu ei ole tuotannon tehostaminen entisestään, vaan paluu osittain ajassa taaksepäin, sellaisiin tuotantotapoihin, joita käyttäen riskiä hullunlehmäntaudista ei ole. Kuka tietää mitä kaikkia tauteja geenien siirtelystä nyt jo seuraa, vaikka kaikki geenimuuntelu lopetettaisiin tähän paikkaan. Mutta ei, siirtelyt senkun jatkuvat ja koko maapallo on yksi suuri laboratorio, vene, jossa olemme kaikki yhdessä.

Kummallisia ajatuksia, miksi ihmiselle soveltumaton pitäisi muuttaa ihmiselle soveltuvaksi?
Miksi kärpässieni pitäisi muuttaa myrkyttömäksi, miksi puuvillan öljy pitäisi olla syötävää, miksi perunan hedelmät pitäisi olla syötäviä, miksi kärpässieniä pitäisi voida syödä? Ehkä gmo-firmojen pitäisi keskittyä kehittämään pillereitä, joiden avulla heidän oma voitontavoittelun ja utopistinen maailmanpelastamisen himonsa vähän hilliintyisi.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27002
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #6 on: 22.09.08 - klo:18:57 »
 
Suorakylvö vaatii suuret ja raskaat koneet, jotka soveltuvat ehkä muinoin biisonien laiduntamille preerioille tai Venäjän aroille,

Tai Brasiliaan. Tämä jo riittää suorakylvön ja asiaan liittyvän geemiteknikan perusteluksi.

Quote
[…] mutta Suomen pienille pirstaleisille pelloille ne eivät sovellu.

Ellei kaikkialle, soveltuu myös Suomeen jossakin. Sen suosio lisääntyy.

Quote
Suorakylvöstä riippumatta, jos kaikki aluskasvillisuus puuttuu, eroosio lisääntyy.


Suorakylvössä voidaan käyttää aluskasveja, jos Averyn artikkeliin on uskominen? (Tarkenna asiaa, Matti.)

Quote
Monokulttuurisuus lisää eroosiota.

Kyntäminen ja rikkaruohojen mekaaninen poisto lisäävät eroosiota.

Quote
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään.

Lähde?

Quote
Uusia ja kestäviä lajikkeita on tähänkin asti onnistuttu kehittämään, ihan ilman gmo:ta.

Tämä on historiallinen tosiasia. Mutta todellakin, ennen oli kaikkeen kylliksi aikaa …. :)

Quote
Sen verran annan myönnytystä gmo:lle, että heti kun suola-aavikoilla kasvaa jotain ja sitä voi huoletta syödä, niin gmo saa yhden pisteen (kymmenestä).

Kiitos nyt tästäkin. :)

Siiten on korjattava eräitä selkeitä vääriä tietoja:

Quote
Tuottoisuus on harha, sillä kuten parjattu Vandana Shiva oman maansa (Intian) viljelyn tuntijana toteaa, useampia kasveja yhdessä yhtä aikaa viljellen, saadaan moninkertainen sato samalta alalta, vaikka sen yhden yksityisen kasvin sato olisikin pienempi kuin monokulttuurissa.

Eikä saada. Shiva ei ole Intian viljelyn tuntija, vaan fanaattinen luomuaktivisti, jolle totuus ei ole ollenkaan niin rakas kuin luomu.

Quote
Mihin se maasta imetty suola sitten joutuu? Ihmisten ruoaksi?

Kulman kautta näin, mutta ei siinä mielessä, että tuloksena olisi suolaisuudessaan epäterveellinen ruoka. Eräs Intissa kehitetty öljykasvi kerää suolan lehtiinsä ja varteensa. Erikseen korjataan talteen öljysiemen ja sitten lehdet ja varret. Joista suola otetaan talteen. Ihminenhän tarvitsee suolaakin. Mutta maasta se hissukseen näin vähenee.

Quote
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko?
Jne.

Tämä asia on perusteellisesti keskusteltu ja selitetty täällä toisella palstalla, otsikon Geenirehu tulee Suomeen? alla

Quote
Laadukas ja terveellinen ruoka-aines on helppo tunnistaa siitä, että se pilaantuu. Jos vaikka tuore leipä ei viikossa osoita mitään pilaantumisen merkkejä, ei sitä kannata syödä.

Tässä Flavr Savr –tomaatissa kyse oli siitä, että sitä estettiin ihan oikeasti pilaantumasta, siltä ei vain näyttänyt. Monia muitakin tapoja on ihan oikeasti estää ruokaa pilaantumasta, kuten kerroimme äskettäin uutisissamme.

[Tässä voisi heittää ”potut pottuina” ja väittää sinun sanoneen – vrt. glyfosaattikeskustelumme – että ruoka on parasta, jos se on heti, jo syntyessään pilaantunutta … :)

Quote
Kultainen riisi ei suinkaan pelasta maapallon köyhimpiä vaan sitoo pienviljelijät suurtuotannon liekaan ja kurjistaa köyhien oloja entisestään

”Kultainen riisi” jaetaan ilmaiseksi eikä se mitenkään edellytä suurtuotantoa.

Quote
[…]miksi puuvillan öljy pitäisi olla syötävää, […]

Se on jo syötävää, sitä syötetään eläimille. Sen on hyvä olla syötävää siksi, että puuvilla vie maailman viljelyalasta niin paljon. Siitä saisi proteiinit 500 miljoonalle ihmiselle.

[Yleisen kemiakaalikauhusi käsittelyn jätän nyt toisen kertaan]

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #7 on: 30.09.08 - klo:16:21 »
Tai Brasiliaan. Tämä jo riittää suorakylvön ja asiaan liittyvän geemiteknikan perusteluksi.
No ei, sillä suorakylvö ja gmo-viljely ovat kaksi eri asiaa. Suorakylvössä on etunsa ja haittansa, eikä se sovellu kaikkialle, kaikille pelloille. Gmo:n varsinaiset edut ovat edelleen kyseenalaiset ja markkinointihärmän peitossa ja miksi kenenkään pitäisi viljellä mitään, mitä kuluttaja ei halua ostaa?

Ellei kaikkialle, soveltuu myös Suomeen jossakin. Sen suosio lisääntyy.
Trendiperusteluna on ennenkin menty monta piirua metsään, kun on vain sokeasti seurattu muita eikä kuunneltu omaa järjen ääntä, puhumattakaan, että odotettaisiin tieteen saavan jotain tuloksiakin aikaan, siis niitä riittävän perusteellisia ruokintakokeita.

Kyntäminen ja rikkaruohojen mekaaninen poisto lisäävät eroosiota.
Eivät välttämättä paljoakaan, nimittäin Suomen talven aikana eroosio ei lie kovin suurta. Ainakaan siinä mitassa mitä jossain kuivissa Afrikan maissa tai Amerikan preerioilla, joissa kova tuuli saattaa viedä kuivan mullan kerralla koko pellosta. Ja keväällä taas pelto kuin pelto alkaa puskea vihreää, vaikkei mitään olisi kylvettykään, jos myrkytyksen jäljiltä mitään nousee.

Quote
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään.
Lähde?
FoEn kertomaa
Varmaankin esität omat luotettavat/riippumattomat ja oletettavasti päinvastaista kertovat lähteesi ...

Tämä on historiallinen tosiasia. Mutta todellakin, ennen oli kaikkeen kylliksi aikaa …. :)
Mikä kiireen olisi saanut aikaan? Luonto toimii omaan tahtiinsa ja yrityksistä vauhdittaa luonnon toimintaa ei ole koskaan seurannut - ainakaan pelkkää hyvää, jos muistetaan vaikka metsälannoituksia, joilla kyllä saatiin puuhun nopeasti läpimittaa, mutta tukkipuuna mänty oli silti melkein sekundaa, koska tiheys ja lujuus eivät olleet lähelläkään sitä mitä hitaasti kasvaneessa puussa. Kotimaisista puista ainoastaan haapa taitaa sietää lannoitusta puun laadun siitä kärsimättä, koska puuaines on kauttaaltaan suunnilleen yhtä tiheää. Tietty jos kasvattaa mäntyä selluksi tai hakkeeksi niin väliäkös tuolla ...

Eikä saada. Shiva ei ole Intian viljelyn tuntija, vaan fanaattinen luomuaktivisti, jolle totuus ei ole ollenkaan niin rakas kuin luomu.
Vandana Shivan periaatteet kuulostavat merkittävästi luonnonläheisemmiltä kuin Monsanton periaatteet.
BBC Reith Lectures: Poverty & Globalisation

Kulman kautta näin, mutta ei siinä mielessä, että tuloksena olisi suolaisuudessaan epäterveellinen ruoka. Eräs Intissa kehitetty öljykasvi kerää suolan lehtiinsä ja varteensa. Erikseen korjataan talteen öljysiemen ja sitten lehdet ja varret. Joista suola otetaan talteen. Ihminenhän tarvitsee suolaakin. Mutta maasta se hissukseen näin vähenee.
Mikä lie kyseinen kasvi ja mitä niille suolaisille kasvinosille korjuun jälkeen tehdään?
Suolaa ihminen saanee tavallisen ruoan mukana ihan riittävästi, joten lisäsuola ei välttämättä ole hyvä asia.

Quote
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko?
Jne. Tämä asia on perusteellisesti keskusteltu ja selitetty täällä toisella palstalla, otsikon Geenirehu tulee Suomeen? alla
Ehkä on selvitetty, mutta sitä oli sieltä perin vaikea löytää ...

Tässä Flavr Savr –tomaatissa kyse oli siitä, että sitä estettiin ihan oikeasti pilaantumasta, siltä ei vain näyttänyt. Monia muitakin tapoja on ihan oikeasti estää ruokaa pilaantumasta, kuten kerroimme äskettäin uutisissamme.
Niin niin, ruoan pilaantuminen on kuitenkin merkki siitä, että se kelpaa syötäväksi. Jos tomaatti säilyy päivästä, viikosta ja ehkä kuukaudesta toiseen keittiön pöydällä pilaantumatta niin voi mielestäni olla varma siitä, ettei sitä kannata syödä. En söisi kuukauden vanhaa kermakakkuakaan vaikkei siinä näkyisi mitään pilaantumisen merkkejä. Hyvä ja terveellinen vastaleivottu leipäkin homehtuu, jollei sitä kuivata tai anna sen kuivua. Jos leipä ei kuukaudessakaan ala osoittaa homehtumisen merkkejä niin väitän että on turvallisempaa ja terveellisempää jättää se syömättä.

Hassuin vastaani tullut esimerkki uutukaisista ruokateknologian tuotteista on rasvaton kerma ... ? Mitä ihmettä muuta kerma voi olla kuin rasvaa ja jos kermaksi nimitetyssä tuotteessa ei ole rasvaa, niin mitä ihmettä siinä on? Veikkaan ettei mitään syötäväksi kelpaavaa, siis ravinne- ja energiapitoista. Ravinteiden ja energian takia ihminenkin kai syö, miksi pitäisi syödä mitään mistä ei saa ravinteita tai energiaa?

[Tässä voisi heittää ”potut pottuina” ja väittää sinun sanoneen – vrt. glyfosaattikeskustelumme – että ruoka on parasta, jos se on heti, jo syntyessään pilaantunutta … :)]
Riippuu vähän siitä mitä pilaantumisella tarkoittaa ja miten ruoka pilaantuu. Liharuoan ystävän kuulin kerran väittävän, että vaikka kala on parasta tuoreena niin parhaan ja mehukkaimman pihvin saisi sellaisesta lihasta joka on jo alkanut pilaantua.

”Kultainen riisi” jaetaan ilmaiseksi eikä se mitenkään edellytä suurtuotantoa.
Miksi ihmeessä pitäisi jakaa ilmaiseksi keinotekoista riisiä kun voisi jakaa ilmaiseksi sellaista ravintoa, jossa ne tarvittavat ravintoaineet ovat luonnostaan? Välillä en vain ymmärrä ...

Se on jo syötävää, sitä syötetään eläimille. Sen on hyvä olla syötävää siksi, että puuvilla vie maailman viljelyalasta niin paljon. Siitä saisi proteiinit 500 miljoonalle ihmiselle.
Ei kai ihmisen ole tarvis syödä kaikkea samaa mitä lehmä voi syödä? Taaskaan en oikein ymmärrä ... mikä on se järkevä perustelu, jonka takia ihmisen pitää voida syödä puuvillaa, tai sen siemeniä edes? Eikö järkevintä olisi käyttää ne siemenet uuden sadon kylvämiseen?

[Yleisen kemiakaalikauhusi käsittelyn jätän nyt toisen kertaan]
Jotenkin oletin, ettet välttämättä kuitenkaan tarkoittanut käsitellä 'kemikaalikauhuani' ollenkaan, mutta varmuuden vuoksi kerron, että ihan milloin vaan ...

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27002
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #8 on: 30.09.08 - klo:18:25 »
Tai Brasiliaan. Tämä jo riittää suorakylvön ja asiaan liittyvän geemiteknikan perusteluksi.
No ei, sillä suorakylvö ja gmo-viljely ovat kaksi eri asiaa. Suorakylvössä on etunsa ja haittansa, eikä se sovellu kaikkialle, kaikille pelloille.

Gm-ajikkeet tehostavat suorakylvöä, se riittää perusteluksi. Suomi on hämmästyttävän pieni osa maailmaa, ja siinä suuressa maailmassa eroosio on valtava ongelma.

[Käsitellään tämä immuniteetti glyfosaatille toisaalla - jossa asiasta jo aloitettiin]

Quote
Mikä kiireen olisi saanut aikaan? [...]

Vaikkapa väestönkasvu. Nyt täytyy saada aikaan tuottavia lajikeita nopeasti.

Quote
Vandana Shivan periaatteet kuulostavat merkittävästi luonnonläheisemmiltä kuin Monsanton periaatteet.

Tässä linkki siihen, mitä hänestä ajattelen, ja olen ennen keskustellut.

Quote
Mikä lie kyseinen kasvi ja mitä niille suolaisille kasvinosille korjuun jälkeen tehdään?

Suolaa ihminen saanee tavallisen ruoan mukana ihan riittävästi, joten lisäsuola ei välttämättä ole hyvä asia.]Mikä lie kyseinen kasvi ja mitä niille suolaisille kasvinosille korjuun jälkeen tehdään?

Suolaa ihminen saanee tavallisen ruoan mukana ihan riittävästi, joten lisäsuola ei välttämättä ole hyvä asia.

En nyt muista kasvia, se oli intialainen öljykasvi, mutta suola, joka imeytyy lehtiin, otetaan talteen - johan se sanoin - suola laitetaan pussiin jne. Nyt et halua ymmärtää, Kyllä suollaa tarvitaan - siitä tullut Intiassa joskus jopa riitaa. Suolaa käyttää teollisuuskin jne. Itse öljykasvin siemeneniin, joista tehdään ruokaöljyä, suollaa ei keräänny - onhan kyse "täsmäjalostuksesta"!

Ja maa puhdistuu - jatkossa siinä voi viljellä myös muuta. Myös muita sellaisia gn-kasveja on kehitetty, jotka "imevät" muita haitallisia aineita maaperästä.

Quote
Niin niin, ruoan pilaantuminen on kuitenkin merkki siitä, että se kelpaa syötäväksi. Jos tomaatti säilyy päivästä, viikosta ja ehkä kuukaudesta toiseen keittiön pöydällä pilaantumatta [....]

Nyt et taas halua ymmärtää. Siis kyse on siitä, että jokin todella säilyy paremmin kuin jokin toinen, ei vain näennäisesti. Esimerkki löytyy helposti vaikka suomalaisista omenalajikkeista (joita ei ole aikaansaatu uudella geenitekniikalla): "valkea kuulas" on maukas lajike, mutta se täytyy syödä melkeinpä heti omenapuun alla, kun taas eri "talviomenat", jotka siitä ovat saaneet nimensäkin, voivat säilyä joulupöytään asti. Ilnan mitään säilöntäaineita, jos siihen suuntaan vihjailit, niinkuin varmaan vihjailit.

Quote
”Kultainen riisi” jaetaan ilmaiseksi eikä se mitenkään edellytä suurtuotantoa.
Miksi ihmeessä pitäisi jakaa ilmaiseksi keinotekoista riisiä kun voisi jakaa ilmaiseksi sellaista ravintoa, jossa ne tarvittavat ravintoaineet ovat luonnostaan? Välillä en vain ymmärrä ...

Kun et halua. Ei täällä maailmassa päääasiassa "jaeta" ruokaa kuin pikkulapsille. Kultaistakin riisiä sitten viljellään, ei "jaeta". Siementäkään ei varmaan "jaeta", mutta hinnassa ei ole lisäkuluja patenteista ym. Jos tarvittavan a-vitamiinin lapset saavat jo perusruoastaan - siellä riisialueilla - merkistsee se huomattavaa parannusta ravintoon.

Quote
Se on jo syötävää, sitä syötetään eläimille. Sen on hyvä olla syötävää siksi, että puuvilla vie maailman viljelyalasta niin paljon. Siitä saisi proteiinit 500 miljoonalle ihmiselle.
Ei kai ihmisen ole tarvis syödä kaikkea samaa mitä lehmä voi syödä? Taaskaan en oikein ymmärrä ... mikä on se järkevä perustelu, jonka takia ihmisen pitää voida syödä puuvillaa, tai sen siemeniä edes?

Se, että siinä on arvokasta proteiinia. Jonka lehmä saa muutoinkin, halvemmalla. Jopa lehmälle tämä tuotteen luontainen myrkky on haitallinen. Jonka proteiinin tuottaminen muutoin, esim. lihantuotannnon kautta, tulee ihmisenkin kannalta kalliiksi. Intialaiset eivät edes näitä lehmiään syö ... Josta proteiinista on huutava puute. Kuten viljelymaastakin, minkä asian luomuihmiset aina niin helposti unohtavat.

Kultainen riisi tai tämä myrkytön gossypol eivät varmasti tule koskaan menestystuotteiksi suomalaiseen marketiin, se on selvä, mutta niillä voi olla suuri merkityksensä kehitysmaiden ruoan laadun parantamisessa.
« Last Edit: 01.10.08 - klo:06:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27002
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #9 on: 21.10.08 - klo:17:00 »
Ruotissa on ilmestynyt hyvä populaari yhteenveto siitä, mitä jo yksin v. 2007 saavutettiin geenitekniikan alalla, ja siitä löytää varmasti lisää perusteluja sille, miksi GM on hyvä asia:

Genteknikens utveckling 2007

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27002
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #10 on: 26.01.09 - klo:18:45 »
Tieteen pävien yhteydessä 9.1.2009 (on tainnut ehkä viimeistellä myöhemmin - mutta se ei ole lainkaan haitta!) Jussi Tammisola on kehittänyt tästä aiheesta

erinomaiset kalvot

jotka tuossa ovat pdf-muodossa. Tuo satsi on aika nopeasti katsottavissa, ja kuitenkin siitä saa oikein hyvän yhteenvedon, vastauksen otsikkomme kysymykseen:miksi GM on hyvä asia?

(Vinkki: pdf-muodossa saattavat nuo "kalvot" olla helpommin katsottavissa, jos vähentää kokoa n. 50-65 prosenttiin. Jos ne printtaa, 6 "kalvoa" mahtuu hyvin yhdelle sivulle vaakaan ja teksti on vielä isoa)
« Last Edit: 27.01.09 - klo:18:50 by Heikki Jokipii »

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #11 on: 27.01.09 - klo:10:29 »
Onpa tosi tuhti paketti Jussilta tuo Heikin suosittelema "erinomaiset kalvot". Minäkin suosittelen.
Matti
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27002
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #12 on: 07.01.10 - klo:08:51 »
Viitaten uutiseemme 15.12.2009. Tuo hyvä uutinen ei edes riitä!

Onko tässä seuraavan vihreän vallankumouksen alku?

Aina täytyy todellakin olla jäitä mukana, hattuun pantavaksi, mutta jos tämä on totta, niin se on mahtavan hyvä uutinen, ihmisten ja luonnon kannalta. Tässä kerrotaan toisesta uudesta, typpeen liittyvästä asiasta;

The Economist: The new NUE thing

Firma nimeltä Arcadia Biosciences väittää kehittäneensä bioteknisen keksinnön, jolla viljelykasvien typenkäytön tehokkuutta parannetaan niin, että samaan satoon tarvittaisiin vain puolet siitä typestä kuin ennen – tai samalla typellä saataisiin 25% suurempia satoja.

Onnistuneita testejä olsi tähän mennessä tehty ainakin riisillä ja vehnällä. Käyttöön (”kaupallistettavissa”) keksintö olisi firman mukaan jo v. 2012.

Tuloksena olisi tietysti:

-   halvempi ruoka
-   vähemmän painetta koskematonta luontoa kohtaan
-   puhtaammat vesistöt
-   ja vieläpä vähennystä nk. kasvihuonekaasuissakin

Ja tämä onnistuu, niin silloin kyllä bioteknologian fanaattiset vastustajat – meinasin sanoa ”sulkevat suunsa”, mutta taitaa olla niin päin, että heiltä jää suu auki!

(Tämä keksintö ei ole sitten sama asia, kuin typensidontakyvyn siirtäminen vehnään tai riisiin – jota sitäkin kyllä on tutkittu)

Mutta siis yhteensä: jos molemmat uutiset olisivat totta, eli

a) typpeä valmistettaisiin halvemmalla ja
b) sitä tarvittaisiin vain puolet entisetä

niin mistä muusta kuin "vallankumouksesta" voisi silloin puhua?
« Last Edit: 13.07.23 - klo:06:05 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27002
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #13 on: 02.12.11 - klo:05:13 »

Tämä keskustelu on jäänyt vähemmälle, melkeinpä unohtunut, mutta onneksi nyt Vihreä Lanka muistutti meitä, kertomalla parista uudesta GM-sovelluksesta, eläinjalostuksen puolella ...

Geenimuuntelu leviämässä ruuantuotantoon

... ja yhdestä vanhasta, eli "enviropig"-siasta, joka käsittelisi fosforinsa tehokkaammin, ja aiheuttaisi näin vähemmän päästöjä vesistöihin.

Kiinassa on lehmän kanssa siis onnistuttu noin. Mutta Suomessa, hyvästä alusta huolimatta, masennuttiin kesken kaiken, ja Huomen-lehmän tarinasta tuli lopulta surullinen. (Muistan, kun Huomen teurastettiin, niin yhdistys - periaatteellisista syistä ja/tai piruuttaan - lähetti kysymyksen, olisiko siitä saanut ostaa kimpaleen lihaa omaan pakkaseen. Ei saanut, Huomen täytettiin, osin hävitettiin "ongelmajätteenä").

« Last Edit: 13.12.11 - klo:11:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27002
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #14 on: 13.12.11 - klo:19:17 »

Greenpeace ym. on ollut huolissaan siitä, miten puunjalostusteollisuuden tropiikissa suosimat eukalyptus-puupellot leviävät.
 
Nyt, kun on tehty tällainen keksintö …
 
Futuragene to Test Brazil Energy Tree That Grows 30% Faster

… eli eucalyptus-puun GM-lajike, joka kasvaa 30% nopeammin, niin eikö Greenpeacen ym. pitäisi olla suunnattoman iloisia? Sehän merkitsee, että sama puumäärä voidaan tuottaa pienemmällä alueella, ja on vähemmän houkutusta raivata oikeata, varsinaista sademetsää.
 
Mutta - jos vanhat merkit paikkansa pitävät -  Greenpeace ym. eivät tule osoittamaan suosiotaan asialle. Vielä emme tiedä, mitä huomauttamista he tästä lajikkeesta löytävät, mutta melko lailla varmaa on, että löytävät.