Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Tämä taitaa olla kyllä jo aika mones projekti perunarutolle vastustuskykyisen lajikkeen kehittämiseksi ....

Facing potato blight crisis, Bangladesh partners with American universities, Simplot to develop disease-resistant GE variety

Mutta ehkäpä se nyt onnistuu? Se on kyllä myönnettävä, että aiemmat projektit ovat kaatuneet byrokraattisiin ja lainsäädännöllisiin esteisiin. Tai kaupallisiin, mutta eivät niinkään tieteellisiin.

Mutta tuo keksintö aiotaan nyt ottaa melkoisen ripeästi käyttöön:

Bangladeshi farmers may be able to start growing GMO blight-resistant potatoes this year

[Heikki Jokipii]

Tässä lisää GMO-kitupellavan (-ruistankion) kehittämisen uudemmista vaiheista:

Omega-3 fish oil from a plant? GMO camelina could offer sustainable alternative

Satuin juuri äskettäin täällä toisaalla ehdottamaan, että Suomenkin kannattaisi olla kiinnostunut tästä kasvilajikkeesta! Tuota tutkimusta tehdään, kuten artikkelissa näkyy, Britanniassa, joka vielä on EU:n jäsen. Mutta näin pessimistisesti kirjoittaja suhtautuu tulevaan EU-lupaprosessiiin (vaikka itse tutkimus on edennyt hyvin):

The final step will be to secure regulatory approval, although the status of the EU regulatory system means that the team will only be seeking approvals outside Europe.

Ultimately, if the GM camelina is accepted by regulators and users, the team’s vision is to see the volume of fish oils harvested from the sea matched by the amount produced on land.

Ellei Suomi sitten aktiivisyydellaan pystyisi siihen vaikuttamaan?! Suomessakin kasvatetaan yli 10 miljoonaa kiloa vuodessa kirjolohta - niille kelpaisi varmaan rehuksi kitupellavasta tehty "kalaöljy".

Odotettavasti GMO-vastaiset "aktivistit" ovat jo ryhtyneet protesteihin sitä vastaan:

First GMO crop in UK? Anti-biotech activists protest Rothamsted Research's camelina field trials

Tietysti jo asian tutkimusvaiheessa.

Vaikka siinä voisi olla avain kestävään kalanviljelyyn, joka ei olisi vain kalastuksen luonnolle aiheuttaman rasituksen siirtämistä paikasta (tai kalalajista) toiseen.

[Heikki Jokipii]

Tämän uutisen mukaan tässä vaiheessa on vasta keksitty se geeni, joka säätelee riisin suolaveden sietokykyä ...

Gene boosts rice growth and yield in salty soil

... mutta vain ajan kysymys tietysti on, milloin tuollaisia lajikkeita on saatavissa. Kovin tarkkaa arviota asian (taloudellisesta) merkityksestä ei artikkeli anna, mutta kyllä tällaisen haarukoinnin:

Around 20% of the world's irrigated land is considered to contain elevated concentrations of salt, and the soil continues to get saltier as the climate warms. Agricultural production is hard hit by soil salinity; salt stress reduces the growth and yield of most plants, resulting in billions of dollars in crop yield losses annually. Rice -- the staple food of more than half the world's population -- is particularly sensitive to salty soil, with even moderate levels of salt resulting in substantial yield losses. There is thus an urgent need to develop rice lines that can withstand salty conditions.

[Heikki Jokipii]

Uusi idea. Geenitekniikan avulla hallittaisiin ja hillittäisiin rikkakasvien populaatioita:

Genetically modified weeds could usher in new era of 'genetic control'

The idea is to use genetic modification techniques to change the sex ratio – the ratio of males to females – in waterhemp and Palmer amaranth populations. Theoretically, with the right genetic manipulation, every mating would result in only male offspring. If this occurred over multiple generations, every individual in these populations would eventually be male. Reproduction would cease and populations would crash.

Aika ovelaa, sanoisin. Kuvittelevat lisääntyvänsä, mutta eivät sitten pidemmän päälle lisäännykään. Mutta luultavasti kuitenkaan rikkakasvien tunteita ei loukata. 

[Heikki Jokipii]

Tässä taas yksi yhteenvetoartikkeli, vastaus otsikkomme kysymykseen:

25 years of GMO crops: Economic, environmental and human health benefits

Poimin sieltä vain yhden (mutta kyllä tärkeän) havainnon:

* Gouse and colleagues found small landholders’ adoption of GM corn resulted in 10 -12 fewer days of female hand weeding per season.

Jolloin se kulman kautta auttaa tähänkin ongelmaan:

Tyttöjen paikka on koulussa

Uutena ajankohtaisena hyötynä olemme jo maininneet GM-maissin vastustuskyvyn armeijamadolle.

[Heikki Jokipii]

Tässä kerrotaan keksityn taas yksi geeni, joka vaikuttaa vehnän tuottavuuteen:

Wheat research discovery yields genetic secrets that could shape future crops

Tutkimuksen "putkessa" alkaa olla, eri viljelykasvien kohdalla, tällaisia keksintöjä jo koko liuta. Kehitetään niitä sitten GMO-menetelmin tai geenieditoinninilla.

[Heikki Jokipii]

Kenttäkokeessa Irlannissa torjunta-aineita saatiin vähennettyä 80%, kun käytettiin perunarutolle vastustuskykyistä GMO-lajiketta:

Blight-resistant GMO potatoes reduce pesticide use 80% in Ireland field trial

Edelleenkin valitellen, että juuri tässä perunaruttokysymyksessä tulee hiukan ristiriitaista tietoa. Miksi tuossa vain vähennystä, vaikkakin reipasta, kun on esitetty väitteitä sellaisistakin GMO-lajikkeista, joiden kanssa torjunta-aineita ei tarvittaisi lainkaan?

[Heikki Jokipii]

Tiedoksi ja tähän jatkoksi vaikka onkin geenieditointia:

CRISPR rice increases grain yield 25% in Chinese field trials

A team of scientists from Purdue University and the Chinese Academy of Sciences has used CRISPR/Cas9 gene-editing technology to develop a variety of rice that produces 25-31 percent more grain and would have been virtually impossible to create through traditional breeding methods.

Näiden kahden eri tyyppisen geenitekniikan saavutusten käsitteleminen yhdessä on nyt sillä tavalla poliitttiisesti perusteltua, että Greenpeace ym. ym. haluaisi kieltää molemmat. Euroopassa ja kulman kautta koko maailmassa.

[Heikki Jokipii]

Marko Hamilo kertoo Suomen Kuvalehdessä, tietysti suomeksi:

Lehmä ilman sarvia ja sika ilman kiveksiä – geenimuunnellut eläimet tulevat

Esimerkiksi tämän:

Yhdysvaltalainen Recombinetics-yhtiö on tuottanut uudella geenieditointimenetelmällä sarvettomia lehmiä ilman, että mikään muu ominaisuus muuttui. Ilman geenimuuntelua tuotetut sarvettomat kannat menettävät yleensä hyviä ominaisuuksia sukupolvien risteytyksessä.

Menetelmän avulla on mahdollista tehdä parissa vuodessa se, mihin risteyttämällä kuluisi vuosisata, yhtiön perustaja Scott Fahrenkrug kertoi New Scientist -lehdelle (linkki maksulliseen palveluun). Toisin kuin perinteisessä geenimuuntelussa geenieditoinnissa eläimen genomiin ei tuoda lainkaan vierasta dna:ta.

Sarveton nautakarja tuotettiin eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. On tavallista, että sarvet poistetaan tai niiden kehittyminen estetään jo vasikoilla karjanhoitajien ja muiden eläinten suojelemiseksi. Menetelmät ovat kivuliaita eikä kivunlievitystä yleensä käytetä.

Niin, mikä tuossa olisi paha asia?


PS. 29.5.18: Ainoa mieleen tuleva haitta: mistäs sitten otetaan biodynaamisen viljelyn preparaatteihinsa tarvitsemat lehmänsarvet?

[Heikki Jokipii]

Tässä kuvataan USA:ssa kehitettyä ratkaisua tähän fosforiongelmaan, geenimuunneltuja sikoja:

GMO pigs could reduce nitrogen and phosphorus pollution up to 45%

Mutta mihin on unohtunut aiemmin kerrottu kiinalainen ratkaisu? Jossa on kehitetty sellainen maissi, jossa tavalliset siat pystyvät hyväksikäyttämään paremmin fosforin? Samansuuntaisin tuloksin luonnon kannalta.

Kumpikin ratkaisu on toki hyvä esimerkki siitä, miksi geenimuuntelu on hyvä asia.

[Heikki Jokipii]

Varsin näppärä ja myös potentiaalisesti arvokas keksintö:

New GMO cotton variety turns fertilizer into nutrition and weed killer

Tavallaan tuossakin puuvilla kehittää omat torjuntakeinonsa, tässä tapauksessa rikkakasveja vastaan. Taloudellinen merkitys: miljardeja dollareita.

Samma på svenska:

https://www.genteknik.se/genmodifiering-gor-att-naringsamne-aven-fungerar-som-herbicid/

[Heikki Jokipii]

Laaja-alaisempi tarkastelu muuntogeenisen soijan taloudellisista vaikutuksista Brasiliassa:

How a genetically modified soybean helped modernize an economy

[Heikki Jokipii]

Kiinnostusta asiaan Suomessakin löytyy:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/08/geenimuunneltu-peruna-tarvitsee-90-prosenttia-vahemman-torjunta-aineita

Myös hyviä perusteita sen käyttöönotolle. Silti tuo ei vielä merkitse sitä, että tarvittava poliittinen tahto syntyisi. Varsinkin, kun vastustaminen on nykyisin tehty helpoksi: melkeinpä mikä tahansa syy kelpaa verukkeeksi.

[Heikki Jokipii]

Kerran Aamulehti mainitsee geenieditoinnin, mutta tämä on oikeastaan kirjoitus Suomen ja suomalaisten yleisestä suhtautumisesta geenitekniikkaan:

Maito- ja munaproteiineja ilman lehmiä ja kanoja? Kuluttajat ratkaisevat, miten geeni- ja biotekniikan käy

Kirjoituksessa oli tieto, josta oudon vähän on kerrottu muualla:

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on teettänyt raportin geenitekniikasta ja järjesti tiistaina siitä myös seminaarin.

Linkistä voi siis ladata tuon raportin pdf-muodossa tutustuttavaksi. Kuten minä olen jo tehnyt.

Luultavasti tässä Aamulehti on väärässä ...

Erityisesti geenieditointiin liittyy monia huolia niin eettisyyden ja turvallisuuden kannalta. Voivatko geenieditoidut tuotteet aiheuttaa esimerkiksi allergioita tai muita haittoja ja missä menee muokkauksen raja?

Entä saako yhden geenin muokkaamisella luoda vakavalle virukselle vastustuskykyisen sian vai onko se epäeettisempää kuin vähärasvaisen sian jalostus?

... koska juuri geenieditoinnista on Suomessa keskusteltu niin vähän, että luultavasti useimmilla suomalaisilla ei ole asiasta minkäänlaista mielikuvaa. Onko ihan toimittajallakaan? Hänhän ei kysy tuossa ratkaisevaa kysymystä, miten tuo "eettisesti" eroaisi mutaatiojalostuksesta. Ja onko luonnolla "oikeus" ihan itsekseen aikaan saada tuollainen yhden geenin muutos?

[Heikki Jokipii]

Tämä ei ole ehdottomasti kokonaisarvio, mutta tällainen hupaisa lause löytyi heti em. raportin esipuheesta (viimeinen tässä):

Voidaan kuitenkin myös kysyä, onko meillä varaa jättää käyt-
tämättä geenimuuntelun hyötyjä, jos sen avulla voidaan esimerkiksi muokata kasveja sie-
tämään paremmin tuholaisia, ja vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Torjunta-aineiden ter-
veysriskit ovat hyvin tunnetut. Toisaalta riskinä voi olla, että geenimuunnellut lajikkeet
edistävätkin tehoviljelyä.