Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Bangladesh on kehittänyt GMO-riisilajikkeen, joka lupaa lisätuottoa noin puoli tonnia hehtaarilta, mutta sen lisäksi soveltuu koneelliseen korjuuseen:

Bangladesh develops first GMO rice variety

Kyseessä olisi siis maan ensimmäinen tällainen lajike.

Muuallakaan riisiä ei kovin paljon ole geenimuunneltu, ainakaan maissiin verrattuna. Mutta eiköhän sinä ole nyt saatu pää auki. Tietysti on olemassa Kultaisen riisin projekti, joka on kokenut paljon hankaluuksia. Tuossa mainitaan myös bangladeshiläisten pyrkimykset riisin ravitsemuksellisten ominaisuuksien kehittämiseksi (mm. lisää sinkkiä).

[Heikki Jokipii]

Monsantolla on kehitteillä kaikenlaista, mutta minusta tämä soija on nyt tärkeä juttu:

Monsanto looks to launch new herbicide-tolerant canola, soybean varieties in coming years

Dicamba-tolerant canola is coming and so is a triple-threat soybean, resistant to glyphosate, dicamba and glufosinate.
[...]
Triple-stacked soybeans will hit fields sooner than dicamba-tolerant canola, Fraley said.

“Depending on the final regulatory approvals we should launch in the next two to three years,” he said about the new soybeans....

Siinä on nyt ainakin yritys ratkaista se ongelma, että rikkakasveissa kehittyy vastustuskykyä tietylle torjunta-aineelle. Glyfosaatista tuossa yhteydessä yleensä puhutaan. Tämä uusi soijalajike kestäisi kolmea ainetta. Niinpä se mahdollistaisi  torjunta-ainekierron: yhtenä vuonna yhtä ainetta, toisena toista, kolmantena kolmatta. Vastustuskykyä kehittäneelle rikkakasville ei olisi ominaisuudestaan hyötyä, kun se törmäisi ihan toiseen vastustajaan. Näin myöskään tällainen ominaisuus ei pääsisi rikkapopulaatiossa vahvistumaan, vaan hyvin todennäköisesti häviäisi. Vaikka luonto eli evoluutio on sinnikäs ja ovela, kykyä ennakoida tapahtumia 2-3 vuoden päähän sillä ei ole.

[Heikki Jokipii]

Tässä tarjotaan afrikkalaisille erään (paikallisesti hyvin tärkeän) papulajin tuholaisille vastustuskykyistä lajiketta:

Plagued by pest, African farmers may soon have access to insect-resistant GMO cowpeas—for free

Ilmaiseksi. Kuka on tarjoaja, viime kädessä? Monsanto.

The intellectual property for the Bt gene was provided by Monsanto to the project royalty-free. This, along with initial funding from the Rockefeller Foundation and sustained funding for the past decade from the US government’s Agency for International Development (USAID), will allow the seeds to be distributed to farmers at no cost. The company has also provided Bt traits royalty-free for other development projects, such as eggplant in Bangladesh and corn in Africa.

Tuossa teknologiassa käyttäjä eli viljelijä ei sitten sitoudu tai ole pakotettu jonkin torjunta-aineen käyttöönkään tms.

***

Tuohon rinnalle voi tuoda sen, millaisia linjanvetoja EU-parlamentti tekee.

PS. Kun kyse on myös ulkopolitiikasta, täytynee tuoda esille miten tuon hyväksymiseen osallistui myös Suomen entisiä ja nykyisiä presidenttiehdokkaita:

Sieltä näkee, miten suomalaisistakin Heidi Hautala ja Paavo Väyrynen olivat asianomaisessa komiteassa sitä hyväksymässä.

[Heikki Jokipii]

Ruotsissa on huomattu tällainen:

Gensaxar kan göra potatis mer hälsosam
Genmodifierad potatis har flera positiva hälsoeffekter framför traditionell potatis, visar en ny SLU-studie.

Terveellisempiä pottuja. Geenitekniikalla, tarkemmin sanoen geenieditoinnillla aikaan saatuja. Koskahan saadaan noita Suomen markkinoille? Valittavaksi siihen luomuperunoiden viereen? Ja koska tänne viljelyyn?

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa tulee esille kasvinjalostuksen merkitys ja myös se haasteet ...

Sään ääri-ilmiöt haastavat kasvinjalostaja Borealin – samaan aikaan rahoitus on tiukentunut TOS-maksujen vähentyessä

... myös kansainvälinen kilpailu ja alan keskittäminen. Mutta yhdestä asiasta oli päätetty täysin vaieta:

suomalainen jalostustyö on jättänyt "paletistaan" pois geenitekniikan. Näin käsitän asian olevan. Vaikka juuri sillä on tiettävästi pystytty moneenkin artikkelissa mainittuun haasteeseen muualla vastaamaan.

Suomessa ilmastonmuutoksen ennustetaan tuovan muutoksia sekä kasvukauden pituuteen että kasvien talvehtimisoloihin.

Olemme täällä jo maininneet, miten kasvukauden pituutta palkokasveilla on Intiassa onnistuttu geenitekniikalla säätelemään.

[Heikki Jokipii]

Nyt jopa suomalainen Maaseudun Tulevaisuus kertoo:

Söisitkö geenimuunneltua banaania? Se voi olla pian ainut vaihtoehto

Mutta kertoo myös, että yhä on rimpuilua asiassa:

Sen menestys riippuu kuluttajien suhtautumisesta. Varsinkin Euroopassa kuluttajat eivät suosi geenimuunneltuja elintarvikkeita.

Science-lehden haastatteleman filippiiniläisen asiantuntijan mukaan banaanin pelastamiseksi on muitakin vaihtoehtoja kuin geenimuuntelu.

Josta tulee taas mieleen, että mistä se oikein tiedetään, että eurooppalaiset eivät suosi. Kun he eivät osta? Eivät osta, vaikka kaupoissa ei yleensä ole ensimmäistäkään tuollaista tuotetta? Vrt. se Leningradin purukumi.

Lisää samasta asiasta tässä:

Yes, We May Have No Bananas, But Monoculture Wasn't So Easy To Avoid

Vaihtoehtoja geenimuuntelulle on, mutta niillä kaikilla on hintansa. Usein kova hinta.

PS. Puujalkavitsi tuosta laulusta:

- Kuka tuon laulun on säveltänyt?
- Mozart.
- Höpsistä, eihän Mozartin aikana kaupoissa ollut banaaneja.
- Sitähän ne juuri laulaakin.

[Heikki Jokipii]

Geenitekniikalla voidaan turvata kaakaon eli suklaankin saatavuus:

These scientists are on a mission to save chocolate

Cacao isn't on the brink of extinction, but it is under threat.

Joa ja kun tuossa mainittuja asioita tehdään (ja osittain ollaan siihen pakotettuja?), pitää kyllä (Suomen) Reilun kaupankin viimeistään harkita uudelleen luomutuotteita suosiva linjansa.

Jos kaakaota saadaan kasvina kehitettyä säänkestävämmäksi, voisi kuvitella, että saman voisi tehdä kahvillekin? Siitähän on myös oltu huolissaan "muuttuvassa ilmastossamme".

[Heikki Jokipii]

Mark Lynas:

Can an obscure rice gene save the rainforests?

Eli voisiko yksi outo riisin geeni pelastaa sademetsät? Luvassa olisi hurjahko tuottavuuden nousu viljakasveilla. Erityisesti kuivuuden yllättäessä:

[...] "improved yields from 9% to 49% under non-drought or mild drought conditions, and from 31% to 123% under more severe drought conditions, relative to yields from nontransgenic controls."

Mutta:

The latest Rothamsted/Syngenta research points to one potential pathway to achieve much higher yield growth rates in the key crops that feed humanity. However, since it requires a rice gene to be used in maize and wheat, global opposition against transgenic crops would have to diminish in order for the higher-yielding crops to be grown by farmers.   

However, if worldwide opposition to creating GMO wheat and rice wins out —the two crops are currently non-transgenic — it may be difficult to increase production while resisting pressure to destroy the world's rainforests. And that is somewhat ironic, given that most anti-GMO activism comes from ostensibly environmental groups.

Eli erityisesti vehnän ja riisin osalta on odotettavissa idealle kovaa vastarintaa, koska niissä ei tähän mennessä ole ollut GMO-lajikkeita käytössä. Mutta kyllä maissinkin kohdalla. Tässä kun nyt ei ole kyse edes geenieditoinnista, vaan geeni siirretään kasvilajista toiseen.

[Heikki Jokipii]

Hyvä muistutus - ja tämä oli GLP:n sivulla! - ettei myöskään pidä liioitella tai vääristellä muuntogeenisten tuotteiden (terveys)etuja:

Viewpoint: GMO supporters should stop touting dubious health benefits of pink pineapples, Innate potatoes

Vaikka niitä siis periatteessa kannattaisikin.

Tässäkin tapauksessa se vaara saattaa olla olemassa.

[Heikki Jokipii]

Naturen yhteenveto, metatutkimus muuntogeenisesta maissista:

Impact of genetically engineered maize on agronomic, environmental and toxicological traits: a meta-analysis of 21 years of field data

Tulee tuosta mieleen, että "valtamedia" Suomessa ei ole juuri kertonut viime aikoina muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä. Vai tuntuuko minusta vain siltä?

Vai eikö ole ollut kerrottavaa? Tuossakin käytetään ISAAA:n vanhaa arviota vuoden 2016 tilanteesta, mikä silloin oli muuntogeenisten lajikkeiden osuus maailman viljelyalasta (n. 12%). Arvio/tieto vuoden 2017 tilanteesta on ISAAA:lla myöhässä. Ehkä se, kun se tulee, kerrotaan sitten myös Suomessa?

[Heikki Jokipii]

Tässä uutisessa yritetään yhteenvetoa edellä kerrotusta yhteenvedosta, tutkimuksesta:

Does GMO corn increase crop yields? 21 years of data confirm it does—and provides substantial health benefits

The researchers' key findings:

* GMO corn varieties increased crop yields 5.6 to 24.5 percent relative to their non-GMO equivalents
* GMO corn crops had lower percentages of mycotoxins (-28.8 percent), fumonisins (-30.6 percent) and thricotecens (−36.5 percent), all of which can lead to economic losses and harm human and animal health

Vaikka haluankin uskoa tuon olevan tavallaan totta, täytyy minun vastaavasti huomauttaa kuin muissakin yhteyksissä: jos käyttää tuollaista haarukkaa (jollakin tavalla lasketun) keskiarvon sijasta, oletusarvoisesti laskee luikuria!

[Heikki Jokipii]

Tässä luvataan, että pienellä geenimuuntelulla saataisiin jyvien määrä kolminkertaistettua (ScienceDaily):

Tripling the number of grains in sorghum and perhaps other staple crops

Ensin siis durrassa, mutta keksintö on ehkä sovellettavissa muissakin viljelykasveissa.

Nytkin kysyen, kuinka varovaista olisi tuon löydön/keksinnön soveltamatta jättäminen Afrikassa.

[Heikki Jokipii]

Entä tämä sitten:

'Major breakthrough': Genetic modification of single gene could reduce crops' water use by 25 percent

Eli yhtä geeniä muuttamalla voitaisiin viljojen vedentarvetta vähentää neljänneksellä!

Nyt voi viitata otsikkomme kysymykseen, ja melkeinpä sanoa, että siihen on vimeistään tuolla vastattu. Osa tiedeuutisistakin tietysti aina on vääriä hälytyksiä, tai pitäisikö nyt puhua (ehkä) väärästä fanfaarista, mutta tuossa on nyt todella jotain hurjaa. Ei ehkä märälle Suomelle, mutta tiedätte kyllä, mille alueille.

[Heikki Jokipii]

Tämä taitaa olla kyllä jo aika mones projekti perunarutolle vastustuskykyisen lajikkeen kehittämiseksi ....

Facing potato blight crisis, Bangladesh partners with American universities, Simplot to develop disease-resistant GE variety

Mutta ehkäpä se nyt onnistuu? Se on kyllä myönnettävä, että aiemmat projektit ovat kaatuneet byrokraattisiin ja lainsäädännöllisiin esteisiin. Tai kaupallisiin, mutta eivät niinkään tieteellisiin.

[Heikki Jokipii]

Afrikkalainen sikarutto ei ole Suomessa vielä ongelma, mutta Virossa jo on ja Venäjällä. Britit ovat jo kehittäneet tämän keinon ongelman ratkaisemiseksi, GMO-sian, joka on taudille vastustuskykyinen:

Could these piglets become Britain's first commercially viable GM animals?

Ja tätä voi todellakin rauhassa sanoa pahkasika-jutuksi, koska siltähän tarvittava geeni poimittiin!

Tässä tuon laitoksen tutkimus- ja kehitystyöstä lisää:

Scientists on brink of overcoming livestock diseases through gene editing

Sikaruttoprojekti on ehtinyt testausvaiheeseen. Mutts moneen muuhunkin eläintautiin on kyetty vastustuskykyä lisäämään. Kuten tuosta jo otsikosta näkyy, voi olla, ettei varsinaisesti geenejä siirrykään lajista toiseen. Eli kyse olisi geenieditoinnista.