Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Vehnää vaivaa maailmassa 3 ruostetautia. Yhtä vastaan niistä kyetään nyt kehittämään torjuntakeino geenitekniikan avulla:

Scientists solve 30-year wheat rust genetics puzzle

Tuo tauti ei ollut se, josta Norman Borlaug erityisesti viimeisinä vuosinaan varoitteli, eli Ug99. Mutta eiköhän senkin vuoro vielä tule. Se on varsin todennäköistä jo siltäkin pohjalta, että vehnän koko perimä on nyttemmin selvitetty. Sekin oli vuosikymmenten urakka, mutta katsottiin valmistuneeksi elokuussa  2018  eli viime kuussa, parisen viikkoa sitten.

[Heikki Jokipii]

Rapsin ja ruistankion kilpailussa rapsi on tässä saanut kierroksen etumatkan tai johdon:

https://www.foodnavigator-usa.com/Article/2018/08/28/USDA-approves-Nufarm-Nuseed-s-plant-based-long-chain-omega-3-FDA-approval-still-to-follow#]

Tuota artikkelia ei pysty lainaamaan, mutta siinäkin tämä kilpailu tuodaan esille, väliotsikon "First to Market" jälkeen.

[Heikki Jokipii]

Mitä tässä oikein on tehty, on minulle hiukkasen epäselvää, mutta isoja asioita luvataan:

Blue-green algae promises to help boost food crop yields

Date:
September 4, 2018
Source:
Australian National University
Summary:
Scientists have engineered tiny carbon-capturing engines from blue-green algae into plants, in a breakthrough that promises to help boost the yields of important food crops such as wheat, cowpeas and cassava.

[Heikki Jokipii]

Uudessa Seelannissa on kehitetty "supernurmi", jonka syöminen vähentää karjan metaanipäästöjä:

Methane-cutting GMO ‘super-grass’ could start new biotech crop debate in New Zealand

Mutta tällä hetkellä poliittinen tilanne on siellä sellainen, ettei keksintöä voi edes siinä maassa testata!

[Heikki Jokipii]

Ekomodernistien ruokaseminaarissa tuli myös esille, miten harvoihin kasveihin maailman ruokahuolto perustuu. Ja se, millainen potentiaalinen riski se ruokahuollolle on. Ja myös se, miten potentiaalisesti hyödynnettäviä lajeja olisi jopa n. 30 000. Mutta niiden "kesyttämisessä" on omat temppunsa. Tässä asiassa voi (uusi) geenitekniikka huomattavasti nopeuttaa kehitystyötä:

Gene editing can speed up plant domestication

Breeders might make mutations in the same genes by irradiating seeds or treating them with chemicals, but it would take decades, says Lippman, who is also a Howard Hughes Medical Institute investigator. Gene editing accelerated the process, compressing the time to just a couple of years.

[Heikki Jokipii]

Uutinen maksullinen, tieto jo otsikossa:

Yli sadan vuoden odotus päättyi: Kansainvälinen tutkijaryhmä löysi vehnän vakavaa kasvitautia estävän geenin

Kyse on keltaruostetaudista.

Niin, EU, mitäs nyt tehdään? Ryhdytäänkö vaivalloisesti perinteisellä jalostuksella levittämään tuota geeniä käytettyihin vehnälajikkeisiin? Kun ensin löydetään se jostain olemassa olevista lajikkeen yksilöistä?

[Jarrumies]

Ilmaiseksi tietoa tuosta vehnägeenistä:

https://www.luke.fi/uutiset/kansainvalinen-tutkijaryhma-on-loytanyt-vehnan-vakavaa-kasvitautia-estavan-resistenssigeenin/

https://www.aamuset.fi/uutiset/4114140/Kansainvalinen+tutkijaryhma+loytanyt+vehnan+vakavaa+kasvitautia+estavan+resistenssigeenin

[Heikki Jokipii]

Ekomodernistien ruokaseminaarissa tuli myös esille, miten harvoihin kasveihin maailman ruokahuolto perustuu. Ja se, millainen potentiaalinen riski se ruokahuollolle on. Ja myös se, miten potentiaalisesti hyödynnettäviä lajeja olisi jopa n. 30 000. Mutta niiden "kesyttämisessä" on omat temppunsa. Tässä asiassa voi (uusi) geenitekniikka huomattavasti nopeuttaa kehitystyötä:

Gene editing can speed up plant domestication

Breeders might make mutations in the same genes by irradiating seeds or treating them with chemicals, but it would take decades, says Lippman, who is also a Howard Hughes Medical Institute investigator. Gene editing accelerated the process, compressing the time to just a couple of years.

Samasta asiasta oli tänään tervetullut Niko Kettusen koko sivun artikkeli HS:ssa:

Tutkijat pystyvät nyt käden käänteessä luomaan ruokakasveja, joiden jalostamiseen kului aiemmin tuhansia vuosia �" EU estää tekniikan hyödyntämisen Euroopassa

Siitä tämä (joka siinä oli pääasian lisäksi):

KOSKA geenisaksilla tehtyjä mutaatioita ei voi mitenkään erottaa luonnossa syntyneistä mutaatioista, Yhdysvalloista tulee joka tapauksessa päätymään Eurooppaan geenisaksittuja lajikkeita.

Valtameren ylitettyään ne muuttuvat laittomiksi, vaikkei niitä voida sellaisiksi osoittaa.

”Eurooppalaiset kasvinjalostajat tulevat epäilemättä ja tietämättään käyttämään kiellettyjä geenieditoituja kasveja omissa risteytysohjelmissaan luodessaan uusia lajikkeita eurooppalaisille pelloille”, kommentoi kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri geenimuokkausta Helsingin yliopiston tuoreessa uutisessa.

Jaaha, etsitään tuo uutinen. HS ei antanut linkkiä. Se ei kuitenkaan taida olla uunituore, vaan tämä uutinen, johon olemme täällä jo viitanneet.

[Heikki Jokipii]

Argentiinassa on kyetty kehittämään kuivuutta kestäviä lajikkeita, soijasta ja maissista:

Argentina combats drought with genetic tech

Suomessa esim. YLE ja IPS ovat useinkin vuosien varrella kertoneet Argentiinaa vaivaavasta kuivuudesta ja näin tänäkin vuonna. Mutta tuosta keinosta kamppailla sitä vastaan ne eivät kerro.

[Heikki Jokipii]

Cavendish-banaania (eli sitä, jota kaupoissa myydään) väijyy koko ajan uhkaaja, sienitauti, joka voi sen hävittää. Mutta puolustajat ovat jo hereillä. Geenieditoinnilla kehitetään vastustuskykyistä lajiketta:

World’s most popular banana faces extinction. Can gene editing save it?

But the Cavendish has no defence against TR4 …. So far, Latin America, which grows almost all of the world’s export bananas �" including those for the US and Europe �" has escaped TR4. But, Ploetz says, it’s only a matter of time …. Faced with a crisis that could see the Cavendish gone forever, a handful of researchers are racing to use gene-editing to create a better banana and bring the world’s first TR4-resistant Cavendish to the market.

Skenaario:

TR4 iskee myös Latinalaiseen Amerikkaan. Jne.
EU ei saa aikaiseksi järkevää direktiiviä edes geenieditointiin.
Tulee Brexit.
Lapset yhteen ääneen: "Iskä ja äiskä, mennään lomalla Englantiin!"
Isä tai äiti: "Miksi juuri sinne?"
Lapset: "Pekka pihalla kertoi, että siellä saa banaaneja."

Vitsi täytynee kuitenkin selittää: normaalilla GMO-kohtelulla eli sääntelyllä menee (jos vanhat merkit jne.) noin 10 vuotta ennenkuin tuota uutta lajiketta on EU:ssa hyväksytty myyntiin.

Toinen ihmettely: myydyin yksittäinen luomutuote taitaa vuodesta toiseen olla luomubanaani. Sitä samaa Cavendish-lajiketta. Miten käy silloin, jos maailmasta ei sitä enää löydy luomuna viljeltäväksi? Vaan ainoastaan geenieditoituna varianttina?

No, arvaan kyllä. Meille kerrotaan tarina, miten eräs sademetsässä asuva intiaanivanhus jo 1950-luvulla kehitti aivan luomukonstein vastustuskykyisen lajikkeen. Silloin sitä ei ymmärretty arvostaa, ja suuret banaaniyhtiöt halusivat pitää monopoliasemansa ... eikä tarinaa voi epäilläkään, eihän myynnissä olevissa luomubanaaneissa ole mitään jälkiä modernista geenitekniikasta!

[Heikki Jokipii]

Samalla lomamatkalla lapset ehkä saavat syödäkseen pullaa tai sämpylää geenieditoidusta vehnästä, jossa on paljon kuitua (josta GLP myös tiesi kertoa):

First ever gene-edited wheat that produces high fiber flour could hit the market by 2020

Tämä vehnä ei sitten ole sama kuin se "pahamaineisen" Monsanton karannut vehnä.

Tässä uudessa vehnälajikkeessa  on nyt joku sellainen muutos, jollaisten on uskottu ja toivottu vaikuttavan geenitekniikan hyväksyttävyyteen täällä rikkaassa maailmassa: on kehitetty itse tuotteen ominaisuutta, ei vain sen viljelyominaisuuksia.

Jossain määrin tuo voi olla veteen piirretty viiva, jos ajattelemme esimerkkiä edellä. Banaani on hyvää, ja siitä tuotteen ominaisuudesta on tavallaan kyse, jos geenitekniikan avulla varmistamme, että sitä ylipäänsä on saatavilla.

[Heikki Jokipii]

Geenitekniikka - tässä tarkemmin: geenieditointi -  tarjoaa myös keinoja kasville haitallisten luonnollisten myrkkyjen vähentämiseen ja välttämiseen:

Boosting crop yields by using genetic engineering to help plants discard natural toxins

Ja tätä kautta sadot paranevat.

[Heikki Jokipii]

Tästä Steve Savagen artikkelista haluan lainata nyt vain tämän kohdan (varmaankin on syytä palata artikkelin kokonaisuuteen myöhemmin):

Some natural chemicals are elegantly selective in their toxicity. A soil bacterium, called Bacillus thuringiensis (usually called “Bt”), makes proteins that are specific in their toxicity to only certain categories of insects. One strain of Bt makes proteins that only effect beetles while another’s toxin only affects caterpillars. None of these Bt proteins are toxic to humans or almost anything else. We have made excellent use of these natural chemical toxins as sprayable insect controls and by genetically engineering plants to make their own supplies of the protein resulting in the plant being insect resistant.

Siten siis on mahdollista tehdä GMO-lajikkeita, jotka ovat vaarallisia aika täsmällisesti vain tuholaishyönteisille. Ja useimmiten se tuholaislaji myös tarkkaan tiedetään (puuvillayökkönen, "armeijamato" jne.).

Tuo Bt:n ominaisuus on tietysti hyödyllinen myös luomuviljelylle. Luomussa ei sallita muuntogeenisiä lajikkeita, mutta Bt-torjunta-aineet ovat sallittuja.

[Heikki Jokipii]

GLP tarjoaa kaksi artikkelia siitä, miten geenitekniikalla voidaan torjua ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia maatalouteen:

Countering the impact of climate change through new breeding techniques

Grass genes could help scientists breed crops better adapted to drought, high temperatures

Uuden geenitekniikan de facto -kiellosta (EU-oikeuden tulkinnan kautta) edellinen artikkeli toteaa:

The ban was implemented at a time when global warming, drought and disease are seriously threatening the world’s food safety. Farmers around the world are in desperate need of new cultivars resistant to these environmental stresses. The cost to register any new variety in Europe will be around $150 million, so small and medium-sized plant breeding companies and universities will not be able to enter the plant breeding business.

PS. Tämä triidi aloitettiin yli 10 vuotta sitten. Harmi, että "Horizontal" on sittemmin jättänyt saitin (hänen tunnuksensa on yhä voimassa!). Olisin mielelläni kysynyt, olemmeko me muut esittäneet riittäviä argumentteja oman näkökantamme puolesta? Eli vastanneet otsikon kysymykseen?

[Heikki Jokipii]

Kuuden miljoonan tonnin vähennys torjunta-aineiden käyttämisessä:

Earth-friendly GMOs: How Bt crops eliminated 6 million tons of pesticides

Vaan nyt on kysyttävä, korostetaanko tuossa liikaa saavutettuja ympäristöhyötyjä? Kun nuo Bt-torjunta-aineet eivät välttämättä olisi olleet luonnolle kovin vahingollisia, ks. juuri edellä 29.10.18. Mutta kustannushyödyt ovat tietysti olleet erittäin suuret.