Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
26.05.18 - klo:09:09 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 2 3 [4] 5
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: WWF:n ruokaopas  (Luettu 10823 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #45 : 13.02.17 - klo:03:20 »

Hyvin jatkoksi tuohon edelliseen sopii tämä MT:n keskustelusta ...

"Suomi ei voi muuttua pelkiksi lainehtiviksi viljapelloiksi"

... löytynyt retorinen kysymys (lihav. HJ):

Lainaus
Toisaalta eettisempään, mutta tehottomampaan tuotantoon siirtymiselläkin on haittapuolensa.

"Miksi ihmisiä pitää koko ajan syyllistää syömisistä?" ihmettelee Seppo Hunsa. "Kuhan syö lähellä tehokkaasti tuotettua. Luomu ei ole eettistä. Kuka saa syödä viidenneksen nykymäärästä?"

Oikeastaan, kun sitä miettii, niin sellainen suositus, jossa kehotetaan syömään ylivoimaisen kallista lihaa, ei oikeastaan eroa siitä toiveesta, että palattaisiin entisiin "hyviin" aikoihin, jossa köyhällä kansanosalla ei ollut varaa syödä lihaa kuin hyvin harvoin. Se tilanne kun varmasti palauttaisi Suomen lihankulutuksen WWF:n toivomalle tasolle.
« Viimeksi muokattu: 13.02.17 - klo:08:23 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #46 : 21.02.17 - klo:07:56 »

Esko Valtaoja on WWF:n kanssa samaa mieltä tarpeesta lihansyönnin vähentämiseen, mutta häneltäkin tulee tämä kritiikki:

Lihan himoja

Lainaus
Valitettavasti myös WWF:n Lihaopas luiskahtaa välillä harhapoluille pitäessään luomua ja GMO-vapaata lihaa jotenkin automaattisesti ympäristön kannalta parempina vaihtoehtoina. Järjestöltä, joka sanoo perustavansa toimintansa ja suosituksensa tutkimustietoon, voisi odottaa enemmän.

Minäkin luulen, että sana "automaattisesti" on tuossa oikeaan osunut: asiaa ei tälläkään kertaa järjestössä sen kummemmin yritetty miettiä.

PS. Kommentoin sielläkin, syyttäen WWF:ää henkisestä laiskuudesta ja pelkuruudesta: he eivät tuossa uskaltaneet uhmata vihreiden järjestöjen konsensusta Suomessa.
« Viimeksi muokattu: 21.02.17 - klo:09:12 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #47 : 05.03.17 - klo:16:29 »

Oikeastaan, kun sitä miettii, niin sellainen suositus, jossa kehotetaan syömään ylivoimaisen kallista lihaa, ei oikeastaan eroa siitä toiveesta, että palattaisiin entisiin "hyviin" aikoihin, jossa köyhällä kansanosalla ei ollut varaa syödä lihaa kuin hyvin harvoin. Se tilanne kun varmasti palauttaisi Suomen lihankulutuksen WWF:n toivomalle tasolle.

Sanoimme me täällä, ja näin sanoo ja kertoo laajemmin Ilkka:

Lihatiskillä hyvä omatunto ei heltiä halvalla

Lainaus
Vastuullisuus maksaa kauppojen lihahyllyillä. Lännen Media selvitti, mitä ympäristöjärjestö WWF:n vastikään julkaiseman Lihaoppaan esittelemät erilaiset valinnat maksavat kuluttajalle.

Järjestön suosittelema luomu- tai laidunliha tulee enimmillään moninkertaisesti kalliimmaksi vastaavaan tavalliseen tuotteeseen verrattuna, eikä kaikkia saa tavallisista ruokakaupoista.

Ynnä muuta samasta asiasta. Varsin hyvä tarkastelu.

***

Ja näinhän se oli tässä kysymyksessä:

Lainaus
Entä poro, miksei se ole oppaassa?

– Selvitämme sitä jatkossa. Siinä voi olla ylilaiduntamiseen liittyviä ongelmia.

– Haluamme arvioida niitä yhdessä porotalouden harjoittajien kanssa, kertoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Me olemme ihan aktiivisesti tarjoutuneet tarkastelemaan asiaa yhdessä WWF:n kanssa  luomulihan (ja muunkin luomun) osalta, mutta meidän apumme on torjuttu.
« Viimeksi muokattu: 05.03.17 - klo:16:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #48 : 06.03.17 - klo:07:39 »

Tällainen päivä on olemassa ...

Hyvää villin luonnon päivää! Tässä WWF:n viisi syytä juhlaan

... ja WWF on siis sen Suomessa ominut. Samainen WWF joka siis eri tavoin suosittaa paljon viljelyalaa vaativaa luomuviljelyä.

Tuo päivä kuuluu meille!!! Ensi vuonna lähetämme hyvissä ajoin asiasta lehdistötiedotteen.

Jossa muuten sitten mollaamme WWF:ää, ellei se siihen mennessä ole linjaansa muuttanut!
« Viimeksi muokattu: 06.03.17 - klo:07:47 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #49 : 15.03.17 - klo:08:06 »

Pro Luomun luomulihan arvoketjutyöryhmä keskusteli 14.2.17 lihaoppaasta:

Lainaus
WWF:n lihaopas on luomun kannalta hyvä avaus, ja sitä voi
käyttää luomun edistämisessä.

Varmaankin, mutta kyllä edistettävää sitten onkin, koska luomulihan tuotanto ei vieläkään yllä edes riistan tasolle (Luken ennakkotilastot). Eli WWF suosittelee valintoja, jotka ovat käytännössä  mahdollisiakin vain äärimmäisen pienelle vähemmistölle.
« Viimeksi muokattu: 15.03.17 - klo:09:10 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #50 : 19.05.17 - klo:06:57 »

Tähän, koska kummasti Jussi Nikula antaa luomutuotteille kaikki anteeksi, ja päätyy johtopäätökseen ...

Kaupat käärivät luomutuotteita muoviin – S-ryhmä: "Hieman ristiriitaista"

Lainaus
WWF:n Jussi Nikulan mukaan luomutuote on useimmiten parempi vaihtoehto pakkauksesta huolimatta.

... vaikka oikeastaan mikään artikkelissa ei puhu sen puolesta. Vaikkapa se täällä jo uumoilemamme asia (josta on ollut kauppiashaastatteluissa jo hajatietoja), että luomutuotteita jo kaupan hyllyssä tuhoutuu tavanomaista suurempi osa, saa tuossa tavallaan vahvistuksensa:

Lainaus
Muovipakkaukselle on useita syitä. Ensimmäinen syy on se, että luomua myydään edelleen vähän.

Pro Luomu ry arvioi päivittäistavarakaupoilta kerättyjen tietojen pohjalta, että luomun markkinaosuus on vain kaksi prosenttia (siirryt toiseen palveluun) ruoan kokonaismyynnistä.

S-ryhmän Talvenheimo selittää, että tämä vaikuttaa tuotteiden kiertoon. Tavallinen espanjalainen kesäkurpitsa katoaa S-marketin hyllyltä nopeammin kuin vieressä myytävä luomutuote. Jotta kaupan ei tarvitsisi heittää luomukesäkurpitsoja jatkuvasti roskikseen, ne pakataan muovikääreeseen, joka pidentää niiden myyntiaikaa.

Ja kyllä niitä luomutuotteita muovista huolimatta enemmän roskiin päätyy, itsekin olen sen nähnyt.

PS. Tämäkin saa vahvistuksensa, jonka olemme jo arvanneet, tai oikeastaan tienneet:

Lainaus
Luomutuotteet voisi sijoittaa myös eri paikkaan kuin muut hedelmät ja vihannekset, mutta se voisi entisestään pienentää luomutuotteiden myyntiä.

PS2. Jos Nikula osoittaa tuossa ymmärrystä luomutuotteiden muoville, niin kyllä samalla tavalla Radio Suomenkin aamujuontajat. Voisi jopa sanoa lähes hysteerisesti puoltaen ja selitykset hyväksyen. Taitaa olla tämä päivä siellä muutenkin päivä, jolloin luomua kovasti esille tuodaan.
« Viimeksi muokattu: 19.05.17 - klo:10:04 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #51 : 28.08.17 - klo:09:45 »

Jatketaan tähän vaikka onkin kyse toisesta "firmasta":

Villiruokaviikolla Kainuussa maistuvat luonnon omat maut

Lainaus
Villiruoalla on pitkät perinteet suomalaisessa ruokakulttuurissa, johon liittyy läheisesti kaikki luonnossa vapaasti kasvava. Villiruokaa ovat luonnonmarjat, metsäsienet, yrtit, mahla, hunaja, pakuri, riistaeläimet, poro ja järvikala.  Viime aikoina etenkin maitohorsman, nokkosen, vuohenputken ja poimulehden kaltaisten villivihannesten ja -yrttien käyttö on lisääntynyt ja villiruoka on noussut trendiksi. Tämän suuntauksen hyödyntäminen on tärkeää tulevaisuudessa. Villiruokaa kasvaa paljon Kainuun luonnossa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Edellä on milestäni ihan numeroilla osoitettu, kuinka vähäisessä marginaalissa tämä villiruoka voi toimia. Koko Suomen ruokahuollossa se ei voi siis nousta "trendiksi". No, ehkäpä ravintoloissa, tuolla tavalla yhden viikon ajaksi, voi.

Mutta kyllä tuo asia muutenkin saa volyyminsa nähden kohtuutonta huomiota. Esimerkiksi radiossa tänä aamuna oltiin huolissaan mahdollisista yöpakkasista - miten ne vaikuttavat sienisatoon? Nyt, kun vilja on myöhässä, ja suurelta osin korjaamatta!

Se on tätä nykyaikaa. Jolloin tämän päivän Saarijärven Paavo, kun naapurin sadon on vienyt halla, että eipä mitään,  sanoo vaimolle, annetaan omasta vähän hänelle ja sitten pannaan omaan leipään puolet ulkolaista!
« Viimeksi muokattu: 09.09.17 - klo:09:37 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #52 : 08.09.17 - klo:10:01 »

WWF on vähän vaivautunut tästä Maaseudun Tulevaisuuden kriittisestä näkökulmasta ...

Elovenasta sama hinta viljelijälle ja WWF:lle, ympäristöjärjestön Rohweder: "Edistämme suomalaisen luomukauran kysyntää

... mutta ei siis edelleenkään mitenkään suhtautumisestaan luomuun. Vaan nielee luomuaatteen väitteet sellaisenaan:

Lainaus
"WWF on iloinen voidessaan edistää laadukkaan suomalaisen luomukauran kysyntää. Elovena-kampanja tukee WWF:n työtä suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi", Rohweder kertoo.

Vaikka on täysin epäselvää, miten luomukauran viljely voisi luonnon monimuotoisuutta turvata. Pystyykö WWF edes ehdottamaan jotain mekanismia siihen? Tuskinpa.
« Viimeksi muokattu: 08.09.17 - klo:10:22 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #53 : 08.09.17 - klo:18:18 »

Tämä lähti äsken:

***

Liisa Rohweder
WWF

Hei, olemme itse asiassa entisiä naapureita, Malminkatu 38 osoitteesta.

Mutta tässä se ei auta, naapurisopuun nyt ei voi vedota, kun olemme ideologisisia viholllisia. Maaseudun Tulevaisuudessa annoit tällaisen lausunnon:

***

"WWF on iloinen voidessaan edistää laadukkaan suomalaisen luomukauran kysyntää. Elovena-kampanja tukee WWF:n työtä suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi", Rohweder kertoo.

***

Millä ihmeen tavalla tehoton (luomukauran) viljely voisi turvata suomalaisen luonnon monimuotoisuutta?

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg10682#msg10682

Onko niin, että yhdistyksenne ei uskalla uhmata sitä suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen (aika lailla mielipuolista) konsensusta, että luomuviljely olisi jotenkin luonnon kannalta hyvä asia? Vaikka kansainvälinen järjestönne selvästi jo muuta "maistelee" eli on tehokkaan viljelyn, jopa geenimuuntelun käytön puolelle kallistumassa?
« Viimeksi muokattu: 08.09.17 - klo:18:22 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #54 : 11.11.17 - klo:08:16 »

Eli keskimääräisen *) suomalaisen ruokapöytään tuli noin:
- 1 kilo hirvenlihaa
- 185 g muun hirvieläimen lihaa
- 185 g muuta riistaa

Vertailukohdaksi:

Lihan kulutus EU-maissa

Suomessa siis 75 kg/henkilö vuonna 2012.

Eli tuolta pohjalta voi arvioida tämän WWF:n väitteen oikeaan osuvuutta:

Riista on hyvä tehotuotetun lihan vaihtoehto

______

*) "mediaanisuomalaisen" pöydässä sen sijaan riistaa ei juuri ollut. Tässä jos jossain voi todeta, että sitä ruokaa ei jaeta tasan kaikille. Metsästäjät ovat hyvin pihejä saaliistaan.

Hesari kertoi, että tänä vuonna saataisiin ennatyssaalis hirvenlihaa, 8,5 miljoonaa kiloa. Se ei kyllä mitenkään muuta tuota jo sanottua, jos se on sitten hiukan yli 1,5 kiloa per suomalainen. Keskimääräinen lihankulutus on tällä välillä jo noussut n. 80 kiloon.

Mukana artikkelissa oli myös (helsinkiläisen) lihayrittäjä Veijo Wotkinin hapan kommentti, että hirvenlihat katoavat metsästäjien pakastekaappeihin, joista ne sitten 2 vuoden päästä syötetään koirille ...

Sekin (vähä) hirvenliha, joka kauppoihin, eli tavalliselle kuluttajalle, on tulossa, on artikkelin mukaan kyllä sitten hintansa puolesta tavalliselle kuluttajalle hurjan (luultavasti liian) kallista. Eli tämä on vieläkin toistettava:

WWF:n oppaassa ei ole eläinsuojelu- tai terveysnäkökulmaa (ks. edellä 08.02.17). Mutta eipä ole kyllä sitten hintanäkökulmaakaan. Ohjeiden tietty "herraskaisuus" näkyy paitsi luomun myös riistan suosittamisessa. Oppaan tekijät aika selvästi asustavat helsinkiläisessä "vihreässä kuplassa", jossa ovat kauppahallit ja muut "hyvinvarustetut" lihakaupat lähellä. Ja hyvinvarustettu pankkikortti taskussa/käsilaukussa.
« Viimeksi muokattu: 11.11.17 - klo:08:48 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #55 : 28.12.17 - klo:08:26 »

Kun tämän sieltä löysin, niin otettakoon se nyt esille täällä (kun vähän ruokaan liittyy):

Globe Hope -kestopussi

5 euroa siis maksaa. Mikä estää kuluttajaa taittelemasta saamaansa muovipussia (maksaako se 50 senttiä?) takaisin kauppakassiinsa tai taskuunsa ja käyttämästä sitä useaan kertaan? Ihan intuitiivisesti luulen, että se kestäisi erittäin monta käyttökertaa, sekin.

Ja kun se ei enää kestä, siitä pääsee vastuullisesti eroon hyvin yksinkertaisella tavalla: viemällä viralliseen roskien keräysastiaan. Ei sitä ole pakko mereen heittää (millä tavalla WWF ilmeisesti kuvittelee keskimääräisen kuluttajan käyttäytyvän?)

Mutta niin se vaan taitaa olla, että tuollainen vastuullinen käyttö ei ole eräiden luontoihmisten mukaan mahdollista, ei tule edes mieleen:

Vuoden turhake on valittu – suomalainen käyttää 55 muovikassia vuodessa

Minun on elämässäni täytynyt siis käyttää jo tuhansia muovipusseja. Ensimmäistäkään en ole koskaan heittänyt mereen. Enkä ole tainnut elämässäni nähdäkään tuollaista tapahtuvan. Mutta silti tuossa vedotaan juuri tähän:

Lainaus
Vaikka muovijätettä nykyään kerätään Suomessakin, päätyy sitä silti paljon luontoon, kertoo Suomen Luonto -lehti. On arvioitu, että merissä lilluu parhaillaankin 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa ja joka vuosi tuo kuorma kasvaa 6–8 miljoonalla tonnilla. Meriympäristössä muovikassi säilyy 20–30 vuotta.

Vaikka käytettyjä muovikasseja ei erikseen kerättäisikään, vaan ne poltettaisiin sekajätteen mukana, ne eivät päädy mereen. Vaikka ne vietäisin kaatopaikalle, ne eivät silti päädy mereen.


PS. klo 18: Tuliko siis valittua turha turhake? Josta tosiasiassa ei Suomessa ole merkittävää haittaa? Mutta kun tuo muovikassi nyt kertakaikkiaan on luontoväen "pyhän vihan" kohteena, kansainvälisesti, ollut jo vuosikymmeniä! Vähän samaan tapaan kuin keinolannoitteet, joita ei (eräiden mielestä) kertakaikkiaan voi käyttää oikein, aina ne väistämättä rehevöittävät vesistöjä.

Tässä uutisessa mainituissa joissa ...

VALTAOSA MERTEN MUOVIJÄTTEESTÄ TULEE VAIN KYMMENESTÄ JOESTA

... ei ole mukana Vantaata tai Aura- tai Kymijokea. Eikä itse asiassa yhtään eurooppalaista tai amerikkalaista jokea.
« Viimeksi muokattu: 28.12.17 - klo:08:37 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #56 : 15.01.18 - klo:17:01 »

Tämä Hesarin artikkeli kertoo tavallaan mitä lupaa ...

Muovia on merissä kohta jopa enemmän kuin kalaa, ja osa siitä päätyy ruoka-aineisiin – HS:n grafiikat kertovat, mitä se tarkoittaa eläimille ja ihmisille

... mutta ei sitä, paljonko Suomesta menee muovia mereen/luontoon. Eli jos nyt ryhdymme noudattamaan tarkkaan lehden ohjeita, mitä se merkitsee eläimille ja ihmisille? Mikä muuttuu nykyisestä?

Merten muovijätteestä (yhteensä) on muuten vain 1% muovipusseja. Paljonko Suomessa?

Siinä vaiheessa (pian?) kun muovikassit vielä ryhdytään valmistamaan tästä materiaalista ...

Muovin valtakausi loppuu – sellu tunkee tilalle

... ei jääne enää pientäkään ongelmaa ainakaan juuri niistä. Voidaan unohtaa nuo hankalat kauppakassit, paperipussit ym. Ja jatkaa totuttuja hyviä roskapussikäytäntöjämme.
« Viimeksi muokattu: 15.01.18 - klo:17:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #57 : 20.01.18 - klo:08:41 »

Entäpä se WWF:n suosittelema riistaliha kehitysmaissa? Tässä osviittaa:

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Lainaus
Uhat ovat erilaisia sen mukaan, onko maa kehittynyt vai kehittyvä. Kehitysmaissa uhkana on etenkin metsästys, sillä paikalliset yhteisöt ovat siitä riippuvaisia.

Vaikka metsästystä on harjoitettu vuosituhansien ajan, väestönkasvu, kaupunkialueiden kasvanut riistalihan kysyntä sekä yhä helpompi pääsy syrjäisille alueille on nostanut metsästyksen kestämättömälle tasolle, mikä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja maaseudun yhteisöihin, sanoo CIFOR:n tutkija Lauren Coad tiedotteessa.

Kun sitä lihanhimoa ei kehitysmaissakaan saada hillittyä, aivan selkeä ja luultavasti ainoa vaihtoehto tuolle metsästykselle on "tehotuotettu" liha. Ainoastaan sen avulla voidaan kasvanut ja kasvava lihan kulutus tyydyttää. Jos vain tuota metsästystä ilman sitä yritetään hillitä, johtaa se vain salametsästyksen, "puskalihan" kasvuun.
« Viimeksi muokattu: 16.05.18 - klo:08:51 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #58 : 20.01.18 - klo:18:30 »

Siellä sivuilla on yhä tämä:

https://wwf.fi/lihaopas/nauta/Luomu-2847.a

Lainaus
Luomu

Torjunta-aineiden käyttö ja maaperän köyhtyminen ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä uhkia ympäristölle ja ruoantuotannolle. Luomunautojen rehun tuotannossa käytetään torjunta-aineita vain poikkeustapauksissa. Luomutuotanto ylläpitää maan kasvukuntoa paremmin kuin tavanomainen tuotanto. Eläimet laiduntavat luomulaitumilla, mikä ylläpitää lukuisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä.

Onko tuo rehellistä, tieteellistä, vailla tarkoitusta harhaanjohtaa?

Tuossa on lause lauseelta väittetä, jotka voisivat sinänsä olla tottakin, mutta kokonaissanoma täysin väärä.
« Viimeksi muokattu: 20.01.18 - klo:23:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #59 : 12.03.18 - klo:05:04 »

Tässä uutisessa mainituissa joissa ...

VALTAOSA MERTEN MUOVIJÄTTEESTÄ TULEE VAIN KYMMENESTÄ JOESTA

... ei ole mukana Vantaata tai Aura- tai Kymijokea. Eikä itse asiassa yhtään eurooppalaista tai amerikkalaista jokea.

Hesarissakin todetaan tai myönnetään tämä ...

Sillä on väliä, minkä kassin kaupassa valitset – yksittäisistä valinnoista muodostuu miljardien massa

Lainaus
Muovijätteen suurimmat ongelmat ovat maapallolla jossain ihan muualla kuin Suomessa.
[...]
Tuore tutkimus kertoo, että noin 90 prosenttia meriin päätyvästä muovista on peräisin kymmenestä joesta, joista kahdeksan on Aasiassa ja kaksi Afrikassa.

Muovijätteen suurimmat ongelmat ovat siis jossain ihan muualla. Onko suo­malaisen järkeä ommella vaikka hedelmäostoksia varten kestokangaspusseja?

Jätehuollon ja materiaalikierron parannukset kehittyvissä maissa ovat olennaisia asioita muoviongelman ratkaisussa.

... mutta ei silti uskalleta irrottautua vanhasta, poliittisesti korrektista kannasta, nyt tällä perusteella:

Lainaus
Suomalaiskuluttajan muovilakollakin on silti merkitystä.
[...]
Merkitystä on kuitenkin myös suomalaiskuluttajan valinnoilla. Jos kaikki kuluttaisivat kuten me, ihmisen ekologisen jalanjäljen tasapainottamiseen tarvittaisiin lähes neljä maapalloa. Ja Suomessa suuri osa muovijätteestä tulee kotitalouksien käyttämistä pakkauksista.

Vaikka tuolla (itsessään kyseenalaisella) ekologisen jalanjäljen teorialla ei ole oikeasti mitään merkitystä tuon muoviongelman ratkaisemisessa, edes perusteena asialle. Mutta ainahan täytyy Hesarin olla mukana, kun kansainvälinen kampanja alkaa. Ja jotain täytyy niissä kampanjoissa aina suomalaisen voida ihan itse tehdä.


PS. Oikeastaan on ihan päinvastoin. "Elologista jalanjälkeä" neuvotaan pienentämään uusiutuvaa energiaa suosimalla. Myös tuulivoimaa. Tuulivoimalat alkavat nyt tulla käyttöikänsä päähän. Tuloksena on valtava - ja jatkossa alati kasvava - määrä jätettä, lasikuituvahvisteista muovia, jolle ei ainakaan vielä ole selvää ratkaisua, mitä sille aiotaan jatkossa tehdä.
« Viimeksi muokattu: 12.03.18 - klo:09:49 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 2 3 [4] 5
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!