Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
26.05.18 - klo:09:05 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: WWF:n ruokaopas  (Luettu 10815 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #60 : 18.04.18 - klo:05:25 »

WWF:n tapaan Kemikaalicocktail eli Noora Shingler näkee vain pelkkää myönteistä villiruoassa:

MIKSI SINUNKIN TULISI INNOSTUA VILLIRUOASTA?

Lainaus
Villiruoassa yhdistyy moni tämän hetken ruokatrendi: suomalainen villiruoka on ilmastoystävällistä, se on lähiruokaa ja se on yleensä luomulaatuista (vaikkakaan villiruokaa ei voi sertifioida luomuksi, on se yleensä luomuun verrattavaa: lähes kaikki Suomen metsät voitaisiin sertifioida luomukeruualueiksi). Villiruoka on lisäaineetonta ja torjunta-ainevapaata ja se istuu hyvin vegaanitrendiinkin, vaikka toki riista, kala ja poro eivät vegaanidieettin sovikaan. Kasvinkunta tarjoaa kuitenkin huikeita raaka-aineita vegaanisen villiruoan valmistamiseen. Esimerkiksi Ossin valmistama villiruoka on lähes aina vegaanista. Lisäksi villiruoan voi ajatella olevan hävikin pienentämistä jos sen metsään jättämisen sijaan hyödyntää ravinnoksi (toki aina pitää kerätä fiksusti, ei kyniä kokonaista aluetta tyhjäksi raaka-aineesta). Viimeisenä pointtina yksi villiruoan houkuttelevimmista ominaisuuksista: se on ilmaista.

Yhtä hän ei näe (tai he eivät näe): että se on väistämättömästi täysin marginaalista.

Paitsi tietysti koko väestön ruokkimisen tasolla, niin jo trenditietoisten kaupunkilaisten tasolla. Kerätessä herää kova ruokahalu: ennen kuin tuonne metsään menee tai sen jälkeen, vaikkapa tuhti hampurilainen on tarpeen (niitäkin saa vegaanisena!).

Lainaus
Mutta kun on elänyt koko elämänsä yltäkylläisyydessä, alkaa kaivata sellaista, mitä ei marketista saa. Suomen luonto on ihan hillitön aarreaitta, jossa on hyvin paljon muutakin kuin ne sienet ja marjat. Ei silti ole pakko syödä pettua. (Vaikkakin Ossi sanoo, että pettu trendaa kolmen vuoden sisään.)

Erittäin paljon lyhyempi aika pelkästään tuon villiruoan varassa saa kaipaamaan sitä mitä marketista saa. Luultavasti olisi pakko syödä tuota pettua, koska tutkimusten mukaan se olisi niitä harvoja luonnon syötäviä, josta saisi riittävästi kaloreita.

Kaikki hyvät voimat meitä varjelkoot tilanteelta, jossa "pettu trendaa"! (Jos se tapahtuu koko kansan kohdalla.)
« Viimeksi muokattu: 18.04.18 - klo:17:33 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9579



Profiili Sähköposti
« Vastaus #61 : 08.05.18 - klo:07:41 »

Tämäkin blogisti ottaa tuon WWF:n ym. suosituksen itsestään selvänä hyvänä asiana  ...

Ikäluokan vaikutus ekologisuuteen

Lainaus
Keskimäärin vanhempi sukupolvi löytyy useammin metsästä kykkimästä marjojen ja sienten perässä (luomua lähiruokaa parhaimmillaan) sillä nuoremmat menevät metsään lähinnä fiilistelemän hyödyntämiskeikkojen sijaan.


... vaikka tutkimus siis viittaa siihen, että tuo sukupolvi raskaasti erehtyy, ja kuluttaa tuossa tuossa toimeliaisuudessaan enemmän luonnonvaroja kuin niitä säästää. Ihan kykkiessään.
« Viimeksi muokattu: 08.05.18 - klo:17:40 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!