Author Topic: WWF:n ruokaopas  (Read 16667 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #60 on: 18.04.18 - klo:04:25 »
WWF:n tapaan Kemikaalicocktail eli Noora Shingler näkee vain pelkkää myönteistä villiruoassa:

MIKSI SINUNKIN TULISI INNOSTUA VILLIRUOASTA?

Quote
Villiruoassa yhdistyy moni tämän hetken ruokatrendi: suomalainen villiruoka on ilmastoystävällistä, se on lähiruokaa ja se on yleensä luomulaatuista (vaikkakaan villiruokaa ei voi sertifioida luomuksi, on se yleensä luomuun verrattavaa: lähes kaikki Suomen metsät voitaisiin sertifioida luomukeruualueiksi). Villiruoka on lisäaineetonta ja torjunta-ainevapaata ja se istuu hyvin vegaanitrendiinkin, vaikka toki riista, kala ja poro eivät vegaanidieettin sovikaan. Kasvinkunta tarjoaa kuitenkin huikeita raaka-aineita vegaanisen villiruoan valmistamiseen. Esimerkiksi Ossin valmistama villiruoka on lähes aina vegaanista. Lisäksi villiruoan voi ajatella olevan hävikin pienentämistä jos sen metsään jättämisen sijaan hyödyntää ravinnoksi (toki aina pitää kerätä fiksusti, ei kyniä kokonaista aluetta tyhjäksi raaka-aineesta). Viimeisenä pointtina yksi villiruoan houkuttelevimmista ominaisuuksista: se on ilmaista.

Yhtä hän ei näe (tai he eivät näe): että se on väistämättömästi täysin marginaalista.

Paitsi tietysti koko väestön ruokkimisen tasolla, niin jo trenditietoisten kaupunkilaisten tasolla. Kerätessä herää kova ruokahalu: ennen kuin tuonne metsään menee tai sen jälkeen, vaikkapa tuhti hampurilainen on tarpeen (niitäkin saa vegaanisena!).

Quote
Mutta kun on elänyt koko elämänsä yltäkylläisyydessä, alkaa kaivata sellaista, mitä ei marketista saa. Suomen luonto on ihan hillitön aarreaitta, jossa on hyvin paljon muutakin kuin ne sienet ja marjat. Ei silti ole pakko syödä pettua. (Vaikkakin Ossi sanoo, että pettu trendaa kolmen vuoden sisään.)

Erittäin paljon lyhyempi aika pelkästään tuon villiruoan varassa saa kaipaamaan sitä mitä marketista saa. Luultavasti olisi pakko syödä tuota pettua, koska tutkimusten mukaan se olisi niitä harvoja luonnon syötäviä, josta saisi riittävästi kaloreita.

Kaikki hyvät voimat meitä varjelkoot tilanteelta, jossa "pettu trendaa"! (Jos se tapahtuu koko kansan kohdalla.)
« Last Edit: 18.04.18 - klo:16:33 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #61 on: 08.05.18 - klo:06:41 »
Tämäkin blogisti ottaa tuon WWF:n ym. suosituksen itsestään selvänä hyvänä asiana  ...

Ikäluokan vaikutus ekologisuuteen

Quote
Keskimäärin vanhempi sukupolvi löytyy useammin metsästä kykkimästä marjojen ja sienten perässä (luomua lähiruokaa parhaimmillaan) sillä nuoremmat menevät metsään lähinnä fiilistelemän hyödyntämiskeikkojen sijaan.


... vaikka tutkimus siis viittaa siihen, että tuo sukupolvi raskaasti erehtyy, ja kuluttaa tuossa tuossa toimeliaisuudessaan enemmän luonnonvaroja kuin niitä säästää. Ihan kykkiessään.
« Last Edit: 08.05.18 - klo:16:40 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #62 on: 18.06.18 - klo:06:45 »
Eivätkä ne luvut edes voi kauheasti vaihdella. Hirvikannan kasvattaminen siihen määrään, että tavallisella ihmisellä (so. muillakin kuin niilä n. 300 000 metsästykseen osallistuvalla) olisi hirvenlihan ostamiseen paremmat mahdollisuudet, kun ei onnistu: jos kanta liiaksi kasvaa, se nostaa väistämättä jyrkästi riskejä liikenteessä. Eikä vain riskejä, vaan se on sitten toteutuneita kuolemantapauksia, hirvikolareissa.

Joista toteutuneista tapauksista on tässä uutisessa ....

Tutkija: Tuotantoeläimet ovat suurempi uhka kuin suurpedot – tässä ovat Suomen vaarallisimmat eläimet

... karu luku: 101 kuolemaa vv. 1998-2015. Johon päälle vielä tulevat pysyvät vammautumiset, loukkaantumiset, pitkät sairaslomat. Ynnä niiden aiheuttamat kustannukset. Hirvenliha on todella kallista lihaa. Jonka kustannuksista ostaja maksaa vain pienen osan. Ja WWF ei yhtään.

Oikeastaan tuotantoeläimet vertailussa selviävät hyvin, varsinkin, jos vertaamme siihen ruokamäärään, jota niiden avulla tuotetaan. Hevosta ei ehkä nykyaikana enää voi pitää tuotantoeläimenä: se on harraste- ja hupieläin, jonkinlainen elävä moottoripyörä. Molempien kohdalla käyttäjä ottaa tietoisen riskin.
« Last Edit: 18.06.18 - klo:07:17 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #63 on: 21.06.18 - klo:05:19 »
Tällaisella räväkällä otsikoinnilla HS haluaa houkutella ihmisiä WWF:n linjalla luonnonkasvien keräämiseen:

Seksuaalista halua lisäävänä lemmenyrttinä pidetty kasvi löytyy lähes jokaisen pihan perältä – Kartta johdattaa villivihannesten kasvupaikoille, joilta voi poimia vaikka salaatin

Vaikka lienee aika hyvin osoitettu, että jos jompikumpi puolisoista yrittää tuolla tavoin perheelle päivän aterian hankkia, hän on sen jälkeen niin väsynyt, ettei jaksa ajatellakaan seksiä. 8)

***

Kun tuolla toisaalla myötämielellä puhumme syötävien lajien kirjon lisäämisestä ruokavaliossamme, yksi olennainen asia siinä on juuri tietty "energiatiheys". Ei riitä, että jokin laji on sinänsä syötävä, jos sitä on vähän ja harvassa. Jokainen muistanee lapsuudestaan, miten "ketunleipää" oli kiva luonnossa syödä. Mutta ei siitä äidin laittamien eväsvoileipien korvaajaksi ollut.

Plus tietysti se, että käytännössä tuollaisen keruuinnostuksen mahdollinen syntyminen tietäisi kyllä tiettyä ruuhkaa myrkytyskeskuksissa. Jonka riskin Hesarin artikkelikin rivien välissä myöntää.
« Last Edit: 21.06.18 - klo:07:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #64 on: 04.09.18 - klo:05:28 »
Tämä ei enää ole yksin WWF:n tai Suomen Luonto -lehden syy (ks.edellä 9.12.16), mutta muovikassien vaino jatkuu "säälimättömänä":

Kauppaketjut: Muovikassien suosio laskee yhä – katso, millainen hiilijalanjälki muovikassilla on verrattuna riisiin tai perunaan

Quote
Ympäristöasiantuntijoiden mukaan ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on ympäristönäkökulmasta paras vaihtoehto jätekassiksi. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, onko kassit valmistettu kierrätetystä materiaalista ja kuinka monta kertaa kauppakasseja on käytetty ennen kuin ne päätyvät roskapusseiksi.

Kaupan liiton ympäristöasiantuntija Marja Ola kertoo kuulevansa paljon keskustelua siitä, kannattaisiko roskapussit ostaa rullatavarana vaiko suosia kauppakasseja roskapusseina.

– Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta olennaista on, että muovikassia on käytetty mahdollisimman monta kertaa uudelleen ennen sen päätymistä roskapussiksi, Ola toteaa.

Rullissa myytävät roskapussit ovat toisaalta ohuempia kuin kassoilla myytävät ostoskassit, eli niiden valmistukseen on käytetty vähemmän muovia.

– Elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten kannalta parempi vaihtoehto on ostaa kierrätysmuovista kuin neitseellisestä raaka-aineesta valmistettuja roskapusseja, Ola toteaa.

Ola kuvailee kuluttajien käyttäytymisen muutoksen vaativan pitkää aikaa, vaikka muutosta on jo nähtykin. Kauppa oli iloisesti yllättynyt keväällä siitä, kuinka hyvin muovikassien vähennyskampanja lähti viime vuonna liikkeelle.

Näin siis painopiste onkin siirretty tuohon hiilijalanjälkeen (merissä ajelehtivan muovin sijasta). Vaikkei ole edes kunnolla osoitettu, että juuri muovikassi olisi se "pahis"! (Tuossa ohitetaan mm. se jo vanha tulos, että paperikassi olisi jokatapauksessa huonompi vaihtoehto!)

Tuossa jutussa otetaankin jo annettuna se Suomessa erittäin yleinen tapa, että muovikassit käytetään lopuksi roskapusseina.

Mutta en kyllä pysty "ostamaan" käsitystä siitä, että muovikassin käyttökerroilla (sitä ennen) olisi jotain merkitystä, ihan artikkelissa toisaalla annettujen lukujen perusteella. Ostoskassin sisällöt (eli sinne jätekassiin joutuva jäte) ovat tässä suhteessa moninkertaisesti haitallisempia, aivan omissa kertaluokissaan. Tämä jopa artikkelissa myönnetään eli se itse asettaa kyseenalaiseksi, oliko sitä edes syytä kirjoittaa:

Quote
Hiilijalanjäljellä mitattuna muovikassin osuus jää moniin elintarvikkeisiin verrattuna pieneksi. Esimerkiksi kilolla riisiä on karkeasti arvioituna noin satakertainen hiilijalanjälki verrattuna kierrätysmuovista tehtyyn muovikassiin.
(vielä tuon lihavoin. HJ)

Eikä sitä n. 10 grammaa riisiä edes voi käyttää useita kertoja!  ;D

Jos ja kun muovikassit jätteiden mukana poltetaan, se on (myös) niille kaikkein paras kohtalo, kirjoittaa Mikko Paunio, englanniksi (pdf ladattavissa):

New Report: Recycling Plastic Is Making Ocean Litter Worse

Se polttaminen osaltaan estää valtamerten muovijätelauttojen muodostumisen. Kun taas muovin kierrätys sitä riskiä lisää.
« Last Edit: 04.09.18 - klo:08:20 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #65 on: 14.10.18 - klo:07:18 »
Hesari oli nostanut tänään tämän mielipidekirjoituksen otsikon jopa johdantosivulleen:

Enemmän riistaruokaa lautaselle

Quote
Tiedesivuilla (HS 11.10.) esitettiin eri vaihtoehtoja hiilidioksidipäästöjen nollaamiseksi. Jäin kaipaamaan konkreettisia ideoita. Ehdotan, että ongelmaa korjataan riistaruokaan perustuvalla ruokavaliolla.

Eli taas tarjotaan tuota numerotaidottomuuteen perustuvaa "tuntuu hyvältä" -ratkaisua.

Eli keskimääräisen *) suomalaisen ruokapöytään tuli noin:

- 1 kilo hirvenlihaa
- 185 g muun hirvieläimen lihaa
- 185 g muuta riistaa

Vertailukohdaksi:

Lihan kulutus EU-maissa

Suomessa siis 75 kg/henkilö vuonna 2012.

Eli tuolta pohjalta voi arvioida tämän WWF:n väitteen oikeaan osuvuutta:

Riista on hyvä tehotuotetun lihan vaihtoehto

Huomaan tuosta, että suomalaisten lihankulutus on vuodesta 2012 kasvanut noin 4 kertaa tuon riistan kulutuksen määrällä. Edellä on myös esitelty syyt, miksi riistalihan määrää on käytännössä mahdotonta olennaisesti nostaa.

Se nyt tässä vain mainiten, että kovasti tuo ehdotus muistuttaa Marie Antoinetten nimiin pantua lausetta, että jos kansalla ei ole leipää, syökööt leivoksia.
« Last Edit: 14.10.18 - klo:09:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #66 on: 24.10.18 - klo:04:37 »
Uusia numeroita tuon riistasuosituksen realismin arvioimiseksi:

Virolainen myy, kun kotimaista ei ole tarjolla – hirvi ei ole lähiruokaa tavalliselle kuluttajalle

Jos hirven osalta on noin, muusta riistasta ei kannata edes puhua.
« Last Edit: 24.10.18 - klo:04:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #67 on: 26.10.18 - klo:07:53 »
Muovikassien tapaan Hesari otsikoi muovipulloista näin ...

Muoviongelman ydin on tämä: Pullot eivät kierrä, sillä uusi muovi on halpaa

... mutta itse artikkeli sitten kertoo, että että Suomessa muovipullot kiertävät. Yli 90%:sesti, jota tasoa EU on vasta asettamassa tavoitteeksi. Ja muutenkin pullot menevät aika kiltisti sen jälkeen kierrätykseen, polttoon tms.

Mutta kuitenkin niiden muovipullojen käyttöä pitäisi Suomessakin kuulemma vähentää? Sanoisin , että kiitos ei niin, ei hitossa. Muistan vielä hyvin, kuinka ikävästi  palautuspullot ennen painoivat. Ja muistan vielä elävästi, miten täynnä luonto entisaikaan oli lasinsiruja, ainakin asutuksen lähellä. Mutta nyttemmin jopa Alko on lisännyt muovipullojaan. Ja hyvä niin.

Samoin kerrottiin, että muutkin muoviset elintarvikepakkaukset kulkevat aika säntillistä rataa. Ja artikkeli myönsi, että muovi on eräissä tapauksissa paras materiaali. Mm. elintarvikepakkauksissa. Eikä niiden likaantuminen ole ylivoimainen ongelma.

***

Myös Luomuelintarvikepäivässä oli parikin esitystä muovin vähentämisestä pakkauksissa. Uudelleenkäyttö ja kompostoitavuus yms. olivat niissä keskiössä. Luomussahan pakkaaminen on tärkeä juttu, kuten tiedämme. Sen syihin eivät esitykset juurikaan puuttuneet. Mutta jos edellä mainittu on totta, emme luomua siitä erityisesti siis moiti. Voimme tietysti olla lievästi huvittuneita.
« Last Edit: 26.10.18 - klo:18:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #68 on: 26.12.18 - klo:11:05 »
Luulenpa, ettei WWF:n riistasuositus koske valaita:

Japani aloittaa kaupallisen valaanpyynnin omilla aluevesillään, lupaa jättää Eteläisen jäämeren rauhaan

Vaikka se voisi suosittaa? Voihan niitäkin pyytää sen verran kuin kanta kestää? Ja mukavampaahan on valaan olla ... jaa, niitä ei kyllä kasvatetakaan altaissa. Eikä ruokita tehoviljellyllä rehulla. Aika lajityypillisesti saavat elämänsä elää.

Mutta varmaan Japani tuossa huolehtii siitä, ettei mennä ryöstöpyynnin puolelle. Kun omilla vesillään pyytää.
« Last Edit: 26.12.18 - klo:15:22 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #69 on: 12.01.19 - klo:05:57 »
Eipä juuri voisi olla enempää eri tavalla kuin Suomessa:

GHANA HUOLESTUI MUOVIROSKASTA

Quote
Slummissa asuvan perheen aterian jäljiltä lentää jokeen 30 muovipussia.

Adjelen nelilapsinen perhe asuu Glefessä, joka on Ghanan pääkaupungin Accran suurimpia slummeja. Aamupalaksi nautitaan makrillipyöryköitä pippurikastikkeella. Ne on pakattu yksitellen muovipusseihin, joita jää aterian jälkeen pois heitettäväksi 30 kappaletta.

Koska alueella ei ole jätehuoltoa, pussit viskataan kodin ohi virtaavaan jokeen. Se laskee Atlanttiin 50 metrin päässä. Jos kaikki alueen 1 500 taloutta toimivat samaan tapaan, sieltä päätyy mereen ainakin 1,3 miljoonaa kertakäyttöistä muovipussia kuukaudessa. Vastaavia slummeja on Accrassa 265.

Paitsi siinä, että yhtä muoviin pakattua on ruoka, kun se meilläkin tulee kaupasta kotiin.

Mutta meillä ei käytännössä yksikään muovikääre joudu läheiseen vesistöön, vaan löytää tiensä kiltisti ja säntillisesti jätteiden keräysastiaan.

Ghanan pitäisi yksinkertaisesti pistää jätehuoltonsa kuntoon. Mutta sen sijaan tunnutaan haaveilevan palaamisesta tähän:

Quote
– Vielä kymmenen vuotta sitten ruoka käärittiin kasvien lehtiin ja naiset kävivät torilla punottujen korien tai puuvillakassien kanssa, luonnon monimuotoisuuskomiteaa Ghanassa johtava professori Alfred Oteng-Yeboah huomauttaa.

Niinkuin WWF ja eräät muut haihattelevat paperipusseihin palaamisesta, ja samoin niistä kangaskasseista, joiden kerrotaan pelastavan maailman. (Luomupuuvillaisista, tietysti! WWF:n logolla!  ;D)

Tuossa artikkelissa olisi myös pitänyt olla tarkastelu siitä, paljonko ruokaa on tuhoutunut. Tai paljonko on ruokamyrkytyksiä pilaantuneen ruoan vuoksi. Nyt ja silloin noin 10 vuotta sitten.

Quote
Oman roskaamisen lisäksi Ghanaan tuodaan yli 2,5 miljoonaa kuutiota kierrätysmuovia vuodessa. Siitä vain viidennekselle löytyy jotakin käyttöä ja loppu päätyy jätteeksi, maan ympäristövirasto laskee. Jätteen kierrätys on Ghanassa lähes olematonta.

Suomesta ei tuoda. Mikä tulee esille Mikko Paunion raportista, ks. edellä 04.09.18.
« Last Edit: 12.01.19 - klo:09:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #70 on: 14.01.19 - klo:05:48 »
Muovikassien tapaan Hesari otsikoi muovipulloista näin ...

Muoviongelman ydin on tämä: Pullot eivät kierrä, sillä uusi muovi on halpaa

... mutta itse artikkeli sitten kertoo, että että Suomessa muovipullot kiertävät. Yli 90%:sesti, jota tasoa EU on vasta asettamassa tavoitteeksi. Ja muutenkin pullot menevät aika kiltisti sen jälkeen kierrätykseen, polttoon tms.

Mutta kuitenkin niiden muovipullojen käyttöä pitäisi Suomessakin kuulemma vähentää? Sanoisin , että kiitos ei niin, ei hitossa. Muistan vielä hyvin, kuinka ikävästi  palautuspullot ennen painoivat. Ja muistan vielä elävästi, miten täynnä luonto entisaikaan oli lasinsiruja, ainakin asutuksen lähellä. Mutta nyttemmin jopa Alko on lisännyt muovipullojaan. Ja hyvä niin.

Samoin kerrottiin, että muutkin muoviset elintarvikepakkaukset kulkevat aika säntillistä rataa. Ja artikkeli myönsi, että muovi on eräissä tapauksissa paras materiaali. Mm. elintarvikepakkauksissa. Eikä niiden likaantuminen ole ylivoimainen ongelma.

Jos tämä vaihtoehto tulee käyttöön ...

Ihmekorkin keksijän uusi innovaatio: paineenkestävä pahvipullo – "Enää ei ole mitään syytä valmistaa yhtäkään muovipulloa"

... niin sitten se on eri asia. Mutta ei sitä ennen. Sitä ennen muovipullojen vainoaminen Suomessa ei ole perusteltua.
« Last Edit: 14.01.19 - klo:05:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #71 on: 23.01.19 - klo:08:05 »
Kun probleema esitetään näin ...

Muovi mietityttää, mutta sen kierrättäminen takkuaa: Yksi syy on liian kaukana olevat kierrätyspisteet – katso täältä lähimmät pisteesi

Quote
Viime vuosi oli täynnä uutisia muovista. Valtamerissä kelluvat muoviroskalautat, Kiinaan rahdatut jätevuoret, muovijätteeseen hautautuvat paratiisirannat sekä maaperään ja juomavesiin päätyneet mikromuovit saivat monet suomalaiset kiinnittämään huomiota myös omaan muovin käyttöön.

... niin oikeastaan huoli kierrätyspisteiden löytymisestä tai etäisyydestä on aika turha. Sellainenhan löytyy joka kerrostalon pihalta, ja siinä lukee: sekajäte. Sinne kun laittaa, niin eipä kulkeudu muovi valtameriin tai Kiinaan. Ks. edellä 04.09.18 ja Mikko Paunion artikkeliin johtava linkki. Tai Ghana-esimerkki 12.01.19.

Mutta se ei tule Radio Suomen toimittajien mieleen, jotka paraikaa siellä loputtomiin paasaavat/saarnaavat vain keinoista vähentää muovin käyttöä.
« Last Edit: 23.01.19 - klo:09:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #72 on: 02.02.19 - klo:16:40 »
Tämä MMM:n kansliapäälllikön riistaa ihannoiva blogikirjoitus ....

Metsästä lautaselle

... joutuu kuitenkin esittämään samat faktat kuin mekin edellä:

Quote
Meitä metsästäjiä on noin 300 000 ja hirvijahteihin osallistuu vuosittain noin joka kolmas. Lihasaaliskin on kunnioitusta herättävä, noin 10 miljoonaa kiloa joka vuosi. Valtaosa lihasta päätyy metsästäjien pakastimien kautta omaan käyttöön.

Joiden takia me täällä pidämme asiaa suhteellisen merkityksettömänä: alle 2 kiloa henkeä kohti, ja sekään ei saavuta suurta yleisöä, valtaosaa kuluttajista. Kun se suomalaisen keskimääräinen syömä lihamötkäle vuodessa painaa noin 80 kiloa. Jolloin tuo kaksi kiloa ei herätä kunnioitusta. Kateutta ehkä herättää, kun hirvenliha on hyvää, ja sitä harvoin saa. Kateutta metsästäjän koiria kohtaan (Veijo Wotkinin ajatusta jatkaen).

« Last Edit: 12.03.19 - klo:06:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #73 on: 12.03.19 - klo:06:44 »
Tämä Lidlin yritys vähentää muovikasseja ei oikein onnistunut:

Another Green Flop: Bags For Life ‘Making Plastic Waste Worse’

Kestäviksi suunnitelluista muovikasseista palautui kiertoon vain 1 prosentti. Ja kun tässä kalliimmassa kassissa on reippaasti enemmän muovia, muovijätteen määrä lisääntyi.

Tietääkseni Lidl ei ole tuota Suomessa kokeillut. Jossa se olisikin aika turhaa, kun täällä muovipussit kiertävät niin hyvin, roskapusseina poltettavan sekajätteen kautta.
« Last Edit: 12.03.19 - klo:07:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 11381
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #74 on: 30.03.19 - klo:11:12 »
WWF on pääpuuhaajana tässä jokavuotisessa ja taas tänä iltana järjestettävässä Earth Hour -tapahtumassa. Tänä vuonna erityisteemana on ruoka, puhutaan "kynttiläillallisesta".

Nyt ei kiusoitella niillä netin laskelmilla, joilla käsittääkseni on osoitettu, että kynttilöiden käyttö tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin (illalla sammutettava) sähkövalo, vaan puhutaan tuosta illallisesta. [...]

Mutta jos nyt puhutaan juuri noista kynttilöistä, niin käytännöllisesti katsoen kaikki Radio Suomessa tänä aamuna haastatellut ilmoittivat sytyttävänsä kynttilät tuoksi ajaksi.

Niin pimeitä ovat ihmiset, etteivät he tiedä aiheuttavansa sillä tavalla karhunpalveluksen ilmastolle!  ;D

***

Tietysti tuo aktio on symbolinen. Mutta en malta olla tässä yhteydessä kertomatta, että sen symboliikka on mielestäni raskaasti pielessä. Tällä tavalla:

The futility of “Earth Hour”

Ennen kaikkea siksi, että tämä "maailman tunti" ja sen viettotapa unohtaa ne tässä maailmassa, jotka joutuvat olemaan vuoden kaikki muut tunnit ilman sähköä. Tai kynttilöitä.

Senkin takia tietysti, ettei (sähkö)valo ole, voi olla sinänsä synti. Vaan voi tulla sellaiseksi vasta siitä tavasta, jolla se sähkö tuotetaan. Mutta se näkökulma hävitetään, jos/kun kaikkia sähkövaloja sammutellaan.

Jos minä olisin sattunut noiden haastateltujen joukkoon, olisin vastannut:

- En tietenkään sammuta valoja. Minähän ostan ydinsähköä!
« Last Edit: 30.03.19 - klo:18:23 by Heikki Jokipii »