Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Aiheen aloitti: Jarrumies - 26.10.13 - klo:22:06



Otsikko: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Jarrumies - 26.10.13 - klo:22:06
Ruokatieto kertoo WWF:n ruokaoppaasta näin:

http://www.ruokatieto.fi/uutiset/wwfn-ruokaopas-kertoo-vaikutuksista-maahan-veteen-ilmaan
Lainaus
Suomessa tuotettu ruoka ei WWF:lle ole ykkösasia, vaan nimenomaan kasvispainotteiset ruokavalinnat. Myös luomutuotanto on ruokaoppaassa pienempi asia kuin valinta lihan ja kasvisten välillä.

Innostuin tuosta katsomaan olisiko WWF tulemassa järkiinsä.
No, olihan siellä noita muitakin painotuksia mutta kuitenkin WWF:n ruokaopas itse kertoo luomusta näin:
http://wwf.fi/ruokaopas/lisaa-kasvista/Luomuruokaa-koko-maapallon-vaestolle-1846.a

Lainaus
Luomuruokaa koko maapallon väestölle
Luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa riittää kaikille, jos vähennämme lihan, kananmunan ja maitotuotteiden kulutusta.


Siis luomu on WWF:lle tosi iso asia, koska sitä tulisi riittää "koko maapallon väestölle".



Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.10.13 - klo:07:41
Jos! Täytyisi jossittelun sijaan kunnitella. Ja kun ihmiset kuitenkin syövät lihaa, maitotuotteita ja kananmunia, niin luomuvaihtoehto syö enemmän maapallon pinta-alaa. (Maito ja munat ovat muuten suosituimmat luomutuotteet Suomessa. Täytyypä jollakin tavalla "kiristää" WWF:ltä tämän tosiasian tunnustaminen.

Metafyysinen usko luonnon hyvyyteen näyttää sanelevan tuon villiruoankin suosittamisen. Minun tietojeni mukaan sienten ja marjojen kohdalla ei lainkaan tarvitsisi ottaa esille automatkaa: niiden keräämiseen menee jo ihmiseltä enemmän energiaa, mitä niistä ravintona saadaan! Ja luonnonlihan kohdalla tulee heti eteen ne volyymit. Edes hirvenlihalla ei ole Suomessa kuin kuriositeettiarvo, kansan ravitsemuksen kokonaisuudessa.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Jarrumies - 27.10.13 - klo:09:22

Villikasvisten keräilyllä pelkästään ei Suomessa pysy hengissä.

Ks. Puolusvoimien Luonnonmuonaohje:
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/61ba4180411e702ea19ee9e364705c96/luonnonmuonaohjelmalumo1985.pdf?MOD=AJPERES




Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.10.13 - klo:18:39
Lähetin tämän:

Lainaus
Jussi Nikula
ohjelmapäällikkö, WWF


Vaikka teillä tässä oppaassanne aivan kiitettävästi on viitattu siihen, miten ruoantuotanto vie maapallon pinta-alaa muulta luonnolta …

http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF-n-uusi-ruokaopas-johdattaa-vastuullisiin-ruokavalintoihin-1923.a

… niin millään ei teistä irtoa se tosiasia, että luomuviljely, joka tarvitsee viljelypinta-alaa kaksi kertaa tavanomaisen verran, on potentiaalinen maailmanlaajuisen ekokatastrofin syy.

Ei, vaan (vaikkei kyllä kovin korostetusti) siellä täällä oppaassanne jopa suosittelette luomua!

Miksi?

Heikki  Jokipii
puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

Hän vastasi sähköpostilla, mutta totesi, etteivät hänen vastauksensa sellaisinaan sovellu kopioitaviksi tänne. Niinpä en niitä kopioi. Sen sijaan hän lupasi - ohjeet on annettu - vastata täällä.

Minäkin lupasin yhtä ja toista, ja lupaukseni pidän, mutta tässä siis keskustelun avaus.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.10.13 - klo:19:02
Ennenkuin Jussi Nikula ehtii tänne, oliskohan nämä edellä mainitut WWF:n luomuteesit (http://wwf.fi/ruokaopas/lisaa-kasvista/Luomuruokaa-koko-maapallon-vaestolle-1846.a) syytä kommentoida?

Olisi. Tässä minulta.

Lainaus

Luomuruokaa koko maapallon väestölle

Luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa riittää kaikille, jos vähennämme lihan, kananmunan ja maitotuotteiden kulutusta.


Tuossa oletetaan se, mikä täytyisi perustella.

Miksi ihmeessä me haluaisimme tarjota luomuruokaa kaikille? Kun se ei ole ihmiselle terveellisempää tai ravitsevampaa?

Toisaalta siinä myönnetään, että ongelmia luomun tuottavuudessa on. Miksi ihmeessä haluaisimme kiusata itseämme, pelkän luomun itseisarvoisuuden vuoksi, luopumalla tuollaisista hyvistä ja maukkaista ruoka-aineista.

Ajatus, että maailmaa voitaisiin parantaa (ja ruokkia luomulla), jos luovuttaisiin lihasta, maidosta ja kananmunista, tai ainakin kulutusta radikaalisti vähennettäisiin, on juuri sellaista toiveajattelua ja idealismia - joka johtaa bushmeatin (http://en.wikipedia.org/wiki/Bushmeat) kaltaisiin ilmiöihin - jota ilmiötä WWF samassa dokumentissa kovasti pahoittelee.

Lisäksi voidaan kertoa tällainen tieto: keskimääräinen USA:lainen, jonka ruokavalio on hyvin lihapainotteinen,  tarvitsee viljelypinta-alaa vähemmän kuin keskimääräinen lähes pelkän kasvisruoan varassa oleva zimbabwelainen!

Lainaus
Maaperän köyhtyminen on merkittävä maatalouden ongelma. Luomutuotanto ylläpitää maan elinvoimaa ja rakennetta paremmin kuin tehotuotanto.


Tämä on pitkälle luomumyytti.  Mm. meidän MTT:mme tutki kymmenkunta vuotta sitten vertaillen luomu- ja tavanomaisia peltoja, paitsi tuottavuuden myös maaperän suhteen. Pitkään jommassakummassa viljelytavassa olleiden peltojen maaperässä ei löytynyt mitään olennaisia eroja.

Ja missä se "maan elinvoima" sitten näkyisi? Vuodesta toiseen Suomessa (ja Ruotsissa) - jotka ovat maita, joissa asiaa on pitkään virallisesti tilastoitu - luomusadot ovat jatkuvasti tavanomaisia satoja lähes puolet pienempiä (nk. välivuodet unohtaenkin).

Lainaus
Itse asiassa maailmassa tuotetaan jo nyt tarpeeksi ruokaa, mutta se ei jakaannu tasaisesti. Osa maapallon väestä syö liikaa, osa saa liian vähän. Ruoka ei saavuta maailman nälkäisiä, koska sitä ei saada tuotettua nälkäalueilla tarpeeksi eikä muualla tuotettua ruokaa pystytä kuljettamaan ja säilyttämään tarpeeksi tehokkaasti.

Tässä maailmassa tuotetaan erittäin monia muitakin hyödykkeitä, jotka eivät sitten jakaannu tasaisesti.  Maailma ei ole perhe, täällä ei voi huutaa äidille, että "mulle kans ja yhtä paljon".

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa juuri siitä syystä, että luomuviljelystä on niin pitkälle luovuttu.

Jos kaikki maailman ruoka olisi luomua - mitä syytä on olettaa, että se silloinkaan (tai varsinkaan silloin!) jakautuisi tasaisesti?

Mutta mitä järkeä olisi - mikä tuossa tavallaan ymmärretään - viedä sanotaan USA:ssa tuotettua ruokaa Zimbabween, jos siellä voitaisiin tarvittava ruoka itse tuottaa? Ja miten sitä saataisiin tuotettua tarpeeksi - tähän mennessä saatujen kokemusten pohjalla ei ainakaan luomumenetelmillä.

Lainaus
Lisäksi kehitysmaat saattavat joutua myymään omaa ruokatuotantoaan ulkomaille lainojen ja niiden korkojen hoitamiseksi, mikä taas saattaa pakottaa niitä ruoka-avun varaan. Suuri osa ruuasta päätyy siis länsimaihin eikä sinne, missä sitä tarvittaisiin kipeämmin.

Näin saattaa käydä, mutta tehotuotannolla ruokaa riittäisi sekä vientiin että omaan kulutukseen. Mutta Suomessa vaaditaan, että nk. Reilun kaupan tuotteetkin ovat - luomua!

(Aika erikoinen veto, muuten, että kehitysmaiden sinänsä hyvin ikävää velkaantumisongelmaa näin yritetään vetää esiin - luomun puolustukseksi!?)


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.11.13 - klo:15:31

Villikasvisten keräilyllä pelkästään ei Suomessa pysy hengissä.

Ks. Puolusvoimien Luonnonmuonaohje:
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/61ba4180411e702ea19ee9e364705c96/luonnonmuonaohjelmalumo1985.pdf?MOD=AJPERES

Tämä ei ole tietysti WWF:n vika, mutta tätä nyt sitten Ruokatieto - kuten WWF:kin - suosittaa:

Ruokateollisuuden trendit 2014: Luontoa ja luonnollista valmiissa paketissa (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/ruokateollisuuden-trendit-2014-luontoa-ja-luonnollista-valmiissa-paketissa)

Tai ainakaan en pysty löytämään tuosta uutisesta mitään negatiivisia luonnehdintoja tuosta trendistä.

Kieli taitaa olla suurella osalla ihmisiä se todellisuuden hahmottamisen tärkein teoria ja väline: jos joku asia on "luonnollinen" niin sen täytyy olla myös luonnolle/ihmiselle hyväksi.

Jos WWF irtisanoutuu tästä alkeellisesta teoriasta, sen me haluaisimme täällä nähdä selvästi sanottuna.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.11.13 - klo:06:11
Tästä Ruokatiedon uutisesta ...

Villiruoka yhdistää tutut luonnon antimet uuteen käsitteeseen (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/villiruoka-yhdistaa-tutut-luonnon-antimet-uuteen-kasitteeseen)

... saadaankin sitten suoraan riistan merkitys suomalaisessa ruokavaliossa:

Lainaus
RKTL:n vuoden 2012 arvion mukaan riistaa saatiin talteen 7,5 miljoonaa kiloa. Hirven osuus riistalihasta oli 5,5 miljoonaa kiloa, muiden hirvieläinten 1 miljoona kiloa ja muun riistan 1 miljoona kiloa. Viime vuoden saalis oli poikkeuksellisen alhainen 2000-luvun mittakaavassa.

Eli keskimääräisen *) suomalaisen ruokapöytään tuli noin:

- 1 kilo hirvenlihaa
- 185 g muun hirvieläimen lihaa
- 185 g muuta riistaa

Vertailukohdaksi:

Lihan kulutus EU-maissa (http://lihatiedotus.fi/www/fi/tilastot/lihan_kulutus_euroopassa.php)

Suomessa siis 75 kg/henkilö vuonna 2012.

Eli tuolta pohjalta voi arvioida tämän WWF:n väitteen oikeaan osuvuutta:

Riista on hyvä tehotuotetun lihan vaihtoehto (http://wwf.fi/ruokaopas/vahemman-ja-parempaa-lihaa/Riista-on-hyva-tehotuotetun-lihan-vaihtoehto-1862.a)

***

Tuohonkin oli sitten ujutettu luomusuositus (lihav. HJ):

Lainaus
Riistan ja luomulihan proteiini- ja rasvahappokoostumus on parempi kuin teollisesti tuotetun lihan.

Kuitenkin tämä Pro Luomun vertailutiivistelmä (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2012/12/Niemisto-Luomulihavertailu-tiivistelma.pdf) ei näe olennaista eroa lihan laadussa luomussa ja tavanomaisesssa.

Ja nimenomaisesti sanotaan, että erot rasvahappokoostumuksessa johtuvat lähinnä laidunruokinnasta.

Lisäksi erot ovat niin vähäisiä, että tuon argumentin WWF on kyllä etsimällä etsinyt.

Jos riistan arvot ovat parempia, sillä on siis merkitystä tuon n. puolentoista kilon edestä.
______

*) "mediaanisuomalaisen" pöydässä sen sijaan riistaa ei juuri ollut. Tässä jos jossain voi todeta, että sitä ruokaa ei jaeta tasan kaikille. Metsästäjät ovat hyvin pihejä saaliistaan.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.01.15 - klo:07:03
Tätä merkillistä linjaa - josta ei saa kunnolla selvää - WWF (ja Jussi Nikula *)) jatkaa tässä Patarumpu-artikkelissa:

Vieraskynä: Vastuulliset ruokavalinnat ovat vaikeita – vai ovatko sittenkään? (http://patarumpu.fi/2015/01/01/vieraskyna-vastuulliset-ruokavalinnat-ovat-vaikeita-vai-ovatko-sittenkaan/)

Artikkeli myöntää asioiden problemaattisuuden, ja esim. tämä lause tuo esiin kysymyksen - mutta se jätetään koko artikkelissa vastaamatta:

Lainaus
Usein vastuullisia valintoja pohditaan samanlaisten tuotteiden välillä: otanko suomalaisen vai ulkomaisen tomaatin tai onko luomutuotanto lopulta ilmastoystävällisempää kuin tavanomainen tuotanto?

Mutta sitten vaan lopussa hypätään yhtäkaikki (ja yhtäkkiä!) suositukseen, jonka sanotaan vielä olevan "helppo" (!):

Lainaus
3. Suosi vastuullisesti tuotettua, kuten luomua ja reilua kauppaa.

Vaikka oli jopa välillä kerrottu näin (lihav. HJ):

Lainaus
Ylivoimaisesti merkittävin tekijä ruoan ympäristövaikutuksissa ovat peltotuotannon aikaiset ympäristövaikutukset: ilmastovaikutukset, vesivarojen käyttö sekä kasvavan väestön ruokkimiseksi tarvittavan maatalouspinta-alan käyttö.

Silti on Nikulalle "helppoa" suositella noin kolminkertaisesti **) vettä ja maa-alaa (tavanomaiseen verrattuna) käyttävää luomua! Ja se menee siis ihan sen kasvisvaihtoehdon tuottamiseen, jota hän suosittelee.

PS. klo 8:15: Kysymys tästä on nyt lähetetty myös Patarumpuun. ***)

(Reilusta kaupasta ei tässä, siitä on oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.0).)



PS. klo 13:15: Kysymykselle on myös saatava nyt järkevä vastaus! Sellainen, joka ottaa huomioon tämän maatalouspinta-alan käytön! Nyt lupaan, että olen "tasmanian piru" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pussiahma), joka ei päästä irti uhristaan, eli tässä tapauksessa WWF:n Jussi Nikulasta! Ja seuraava uhri on kyllä tällä pedolla S-ryhmän Ilkka Alarotu!

___________

*) joka ei sitten lupaustensa vastaisesti tullutkaan tänne vastamaan edelliseen kritiikkiimme, tästä samasta asiasta, ks. edellä 29.10.13

**) Kirjeessämme Nikulalle kyllä puhuimme kaksinkertaisesta maa-alasta, mutta siinä emme olleet laskeneet asiaan mukaan nk. välivuosia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5078#msg5078). Mutta ei se edes asiaa periaatteessa mihinkään muuta: kaksinkertainenkin pinta-ala on jo WWF:n (ja meidän!) perustavoitteen - koskemattoman luonnon suojelemisen - kannalta hirveä asia.

***) Siellä palstalla on nyt luvattu välittää kysymykseni Jussi Nikulalle eli ehkäpä hän nyt vihdoin meille vastaa (3.1.14)


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.01.15 - klo:07:44
Pari vastausta sinne (http://patarumpu.fi/2015/01/01/vieraskyna-vastuulliset-ruokavalinnat-ovat-vaikeita-vai-ovatko-sittenkaan/) Jussi Nikulalta tuli, mutta nyt hänen vastausintonsa näyttää hiipuneen, eikä (täälläkin esitettyyn) olennaiseen kritiikkiimme mielestäni kunnollista vastausta tullut. Muita keskustelijoita ei palstalle (tätä kirjoitettaessa) ole ilmaantunut. Mutta odotellaan nyt: nettikeskustelujen kiireettömyys on hyväkin asia ...

Mutta sain nyt kuitenkin sinnekin näkemyksemme esitettyä, "pähkinänkuoressa". Laitoin sinne vielä tämmöisen pikku haasteen:

Lainaus
Eikö Sinun, Ilkka Alarotu, S-ryhmän luomuvastaavana ja Pro Luomun vetäjänä, tee yhtään mielesi tätä kommentoida?

Vaikkapa tuota laskelmaa, joka on arvioitu juuri Pro Luomun antamien tietojen pohjalta, että luomuviljelyn 7% osuus Suomessa tuottaa vain 2% ruoasta?


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.01.15 - klo:08:32
Nyt Nikula sitten esitti eräänlaisen "loppupuheenvuoron", ja olkoon nyt tämä keskustelu sitten siellä sellaisena kuin nyt on. Kun asia näytti loppuun asti menevän siellä sellaisella "hyvää päivää, kirvesvartta" -linjalla, että Nikula loppupuheenvuorossaankin vain toisti teesinsä, joille jo olin esittänyt selkeän kritiikin (dokumentoiden). Mm. luomun vaatimasta viljelyalasta me "vaihdoimme mielipiteitä" juuri siihen "klassiseen" tapaan, että kumpikin lähti keskustelusta omansa mukanaan.

Kaikki luomumytologia *) näyttää olevan hyvin sitkeässä vihreiden järjestöjen aatemaailmassa. En osaa sanoa, mitä asialle on tehtävissä - kun asiaperusteet selvästikään eivät siihen pure.

______________

*) tuon satotasoasian lisäksi Nikula sitkeästi toi esiin vanhaa luomumyyttiä, että tavanomainen viljely ajan mittaan tuhoaisi maaperän, ei siis olisi "kestävää":

Lainaus
En väitä, että nykyisen kaltainen luomutuotanto on täydellinen ratkaisu, mutta maatalousmaan laadun heikkeneminen osoittaa, että tavanomainen tehotuotantokaan ei sitä olisi. Paras ratkaisu löytynee molempia kehittämällä.

... vaikka olin juuri tuonut esille, että

a) tehotuotanto ei ole heikentänyt maatalousmaata, vaan ryöstöviljely ja
b) luomu ei kehity, koska se on jäykkien sääntöjen kokoelma



PS. klo 18:45: Sinne (http://patarumpu.fi/2015/01/01/vieraskyna-vastuulliset-ruokavalinnat-ovat-vaikeita-vai-ovatko-sittenkaan/) näyttää nyt - pienellä viiveellä - ilmestyneen puheenvuoroni, jossa viittaan linkein tänne, sivustollemme ja keskusteluumme. Se on sikäli kiva juttu, että näin tuli sanottua, että keskustelua kyllä sinänsä mielellään jatketaan.  Siellä taikka täällä. Ehkäpä edellleen odottelen Ilkka Alarotun - innokkaan twiittailijan - kommenttia. Siellä taikka täällä.

Vaikka Jussi Nikulalle siellä jo sanoinkin:

Lainaus
Maltanpa minäkin nyt jättää tämän keskustelun täällä ”juryn päätettäväksi” eli lukevan yleisön arvioitavaksi.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.09.15 - klo:08:18
Nyt ei WWF ollut tässä asiassa esillä, mutta nyt hirvenmetsästyksen alkaessa Radio Suomen luomumielinen juontajarouva toi tuossa aamulla esiin valituksen, miksei (lähes luomuksi laskettavaa) hirvenlihaa ole saatavissa kaupassa, tavallisille ihmisille, kun sitä söisi "mieluummin kuin tehotuotettua lihaa". Mutta tässä se oli jo sanottu (vaikka luvut tietysti vuosittain vähän vaihtelevat):

Tästä Ruokatiedon uutisesta ...

Villiruoka yhdistää tutut luonnon antimet uuteen käsitteeseen (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/villiruoka-yhdistaa-tutut-luonnon-antimet-uuteen-kasitteeseen)

... saadaankin sitten suoraan riistan merkitys suomalaisessa ruokavaliossa:

Lainaus
RKTL:n vuoden 2012 arvion mukaan riistaa saatiin talteen 7,5 miljoonaa kiloa. Hirven osuus riistalihasta oli 5,5 miljoonaa kiloa, muiden hirvieläinten 1 miljoona kiloa ja muun riistan 1 miljoona kiloa. Viime vuoden saalis oli poikkeuksellisen alhainen 2000-luvun mittakaavassa.

Eli keskimääräisen *) suomalaisen ruokapöytään tuli noin:

- 1 kilo hirvenlihaa
- 185 g muun hirvieläimen lihaa
- 185 g muuta riistaa

Eivätkä ne luvut edes voi kauheasti vaihdella. Hirvikannan kasvattaminen siihen määrään, että tavallisella ihmisellä (so. muillakin kuin niilä n. 300 000 metsästykseen osallistuvalla) olisi hirvenlihan ostamiseen paremmat mahdollisuudet, kun ei onnistu: jos kanta liiaksi kasvaa, se nostaa väistämättä jyrkästi riskejä liikenteessä. Eikä vain riskejä, vaan se on sitten toteutuneita kuolemantapauksia, hirvikolareissa.

Hirven kesyttämiseenkään ei viime aikoina ole ilmennyt pyrkimystä. Vaikka kerrotaankin, että Ruotsissa joitakin hirviä olisi kesytetty ratsuiksi, joskus 1700-luvulla, niiden käyttö taisi kuitenkin rajoittua sotilasparaateihin.  Mutta jos eläin nyt kunnolla kesytettäisiin, ja perustettaisin Suomeen hirvitiloja, niin Radio Suomen ko. juontaja varmaankin sitten nyrpistäisi nenäänsä tällaiselle "tehotuotetulle hirvenlihalle".  8)


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.10.15 - klo:07:21
Minuun kovastikin puri WWF:n ilmoitus Hesarissa, jossa kerrottiin luonnonvaraisia tiikereitä olevan maailmassa enää n. 3000.

Pyydettiin osallistumaan suojelutyöhön, kuukausittain, pienellä tukimaksulla. Olin jo miettimässä osallistumista, mutta sitten muistin tämän keskustelun.

Oikeastaan siis Jussi Nikula on aiheuttanut sen, etten tätä tukimaksua saa maksetuksi, ei taivu, ei WWF:n kautta. Tai kyllä syynä on myös Liisa Rohweder, joka vastustaa ydinvoimaa, ja suosittelee uusiutuvia energiamuotoja:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=626.msg7225#msg7225

Eli luomua ja biopolttoaineita *). Kumpainenkin asia tuhlaa maata, ja lopulta, kulman kautta viimeistään, kutistaa tiikerin elinympäristöä, pistää tiikerit yhä ahtaammalle. Eli tappaa tiikereitä. (Tietysti myös em. ilmoituksessa mainittu, typeristä kiinalaisista uskomuksista johtuva salametsästys.)

_______________

*) totta, Rohweder ei mainitse biopolttoaineita. Mutta kun hänen mainitsemansa tuuli ja aurinko ovat toivottoman vaihtelevia energianlähteitä, ne tarvitsevat tuekseen tasaista energiaa. Ellei se ole fossiilista tai ydinvoimaa, se on biopolttoaineita.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.11.15 - klo:10:23
Tuosta hirvestä ja muista hirvieläimistä vielä. Iltapäivälehdestä sain tiedon, että hirvikolareita (kaikki hirvieläimet mukana) oli vuonna 2014 yhteensä 6 920 kappaletta. Eli yksi noin 1000 riistalihan kiloa kohti.

Kuolleita oli 2. Loukkaantuneiden (vammautuneiden) määrästä ei ollut tietoa.

Mutta näin tähän "melkein luomua" olevan lihan hintaan tulee merkittäviä lisiä. Jos kieltäydymmekin arvioimasta kuoleman hintaa, mukaan täytyisi ottaa ainakin:

- sairaanhoitokulut
- työkyvyttömyys (väliaikainen ja pysyvä)
- autojen ym. korjauskulut
- poliisin ja muiden viranomaisten kulut

Paljonko keskimäärin on yhden hirvikolarin hinta? Pitäisikö suorastaan laittaa kaikelle hirvieläinten lihalle laittaa rangaistusvero, jolla edes osittain peitettäisiin noita ulkopuolisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia?  "Tehotuotetun" lihan tuotannossa ei vahinkoja ylipäänsä kovin paljon tule, vaikka joitakin kyllä tuleekin (lehmä, tai usemmin se on kai sonni, taitaa olla Suomen toiseksi vaarallisin eläin), mutta ulkopuolisille ei käytännössä lainkaan.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.11.15 - klo:13:37
Tämä MTV:n uutinen väittää kyllä, että vahinkojen kustannukset olisivat näinkin kohtuulliset:

Hirvikolareiden määrä kasvaa – taustalla yksinkertainen selitys (http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/hirvikolareiden-maara-kasvaa-taustalla-yksinkertainen-selitys/5336048)

Lainaus
Vuoden 2014 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 57 miljoonaa euroa ja peuraonnettomuuksien 33 miljoonaa euroa, yhteensä 90 miljoonaa euroa.

Mutta siis vuoden 2012 kulutuslukujen pohjalta yli kymmenen euroa kilolta!!! Se on oikeastaan aika paljon kun ottaa huomioon, ettei hirven- tai poron- eli peuranlihan syöjä sitä joudu itse maksamaan.

Niin, kyllä tuolta pohjalta täytyy melkein sanoa: ei, ystäväni, älkää suosiko riistaa (ja näin lisätkö painetta siihen suuntaan, että kantojen annettaisiin kasvaa). Vaan ihan sitä turvallista tehotuotettua!

Mutta syökää toki, jos teille tarjotaan. Ovathan ne ammutut hirvet sitten jo pois lisäämästä riskiä tien päällä.

PS. Siinäkin mielessä riista on siis kyllä "melkein luomua", että siitäkin tulee huomattavia ylimääräisiä kustannuksia veronmaksajille!


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.11.15 - klo:08:11
Radio-ohjelma muistutti äsken kustannuserästä, jonka olin täysin tuosta laskelmasta unohtanut:

hirvien aiheuttamat metsävahingot.

Sekin on sitten näiden eläinten vapauden hintaa. Hirville kun vastuuta ei juuri pysty opettamaan.

Ks.  YLE:n uutinen

Hirvi oli kuolla sukupuuttoon sata vuotta sitten – kiistely määristä käy yhä kuumana (http://yle.fi/uutiset/hirvi_oli_kuolla_sukupuuttoon_sata_vuotta_sitten__kiistely_maarista_kay_yha_kuumana/8464479)


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.01.16 - klo:09:31
WWF oli nyt tästä huolestunut:

WWF: KOULURUOASSA LIIKAA LIHAA (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3490955-wwf-kouluruoassa-liikaa-lihaa)

Yhtenä perusteena huolelle oli tämä (lihav. HJ):

Lainaus
WWF muistuttaa tiedotteessaan, että ruoantuotanto aiheuttaa noin 20 prosenttia ihmistoiminnan ilmastovaikutuksista ja on ylivoimaisesti suurin maankäytön muoto: noin kolmasosa tuottavasta maa-alasta on maatalouden käytössä.

– Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten. Kasvisruoalla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä pienemmillä ympäristövaikutuksilla eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna, WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula sanoo.

Mitään katumusta sen suhteen, että WWF on tukenut ja suosinut luomuviljelyä, joka myös vaatii kovasti lisäalaa, ei tullut esille.

Ja miksipä olisikaan, koska WWF ja Jussi Nikula ovat asiassa aika lailla "denialismin" tilassa, siis kiistävät luomun tehottomuuden ja siten myös lisämaa-alan tarpeen (ks. edellä).


PS. klo 14:25: Sen verran kyllä oli ko. uutisen linkissä olevassa WWF:n alkuperäisessä lehdistötiedotteessa (pdf-tiedosto) kohtuutta ja järkeä, että siinä ei sentään - ainakaan tässä yhteydessä - kehotettu lisäämään luomua kouluruokailuun.

Mutta toisaalta siellä se yhä on, Jarrumiehen tämän keskustelun alussa linkkaama WWF:n ruokaopas, jossa otsikkona on:

Luomuruokaa koko maapallon väestölle (http://wwf.fi/ruokaopas/lisaa-kasvista/Luomuruokaa-koko-maapallon-vaestolle-1846.a)

PS2: Siellä se törröttää yhä myös tämä teoria:

Lainaus
Maaperän köyhtyminen on merkittävä maatalouden ongelma. Luomutuotanto ylläpitää maan elinvoimaa ja rakennetta paremmin kuin tehotuotanto.

Ja kun WWF on - kansainvälisesti - tähän myyttiin sitoutunut, lienee turha tivata heiltä kantaa tähän tutkimustulokseenkaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).

PS3. Nyt tuli - ihan tässä - mieleeni ihan uusi kysymys, Nikulalle, ja muillekin:

missä määrin ylipäänsä on näissä järjestoissä mahdollista käyttää omaa järkeään, jos yleislinja on "ylempää" määrätty? Jos lähetämme kritiikkiiä vaikka tästä viljelykysymyksestä Nikulalle tai Rohwederille, missä määrin se on täysin turhaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=404)? Pitäisi sen sijaan ottaa yhteyttä suoraan päämajaan? Niinkuin vaikka Jehovan Todistajien kohdalla?


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.03.16 - klo:08:26
WWF on pääpuuhaajana tässä jokavuotisessa ja taas tänä iltana järjestettävässä Earth Hour -tapahtumassa. Tänä vuonna erityisteemana on ruoka, puhutaan "kynttiläillallisesta".

Nyt ei kiusoitella niillä netin laskelmilla, joilla käsittääkseni on osoitettu, että kynttilöiden käyttö tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin (illalla sammutettava) sähkövalo, vaan puhutaan tuosta illallisesta. Toki WWF:n pääasiana on lihansyönnin vähentäminen, mutta kun se ei ole koskaan perunut linjauksiaan luomun puolesta, niin tällaiset reaktiot ovat sitten ymmärrettäviä, kuten tässä:

Earth Hour – henkilökohtainen haaste (http://blogi.helen.fi/earth-hour-henkilokohtainen-haaste/)

Lainaus
Kun mietin romanttisen illan menua, ensimmäisenä tulee mieleen herkullinen pippuripihvi hyvän punaviinin kera. Toki molemmat luomuna, mutta se ei paljon auta isossa kuvassa. Lihalle pitää löytyä nyt vaihtoehto.

Kirjoittaja ei ymmärrä/tiedä, että hänen ilmoittamassaan tarkoituksessa juuri nuo luomuvalinnat ovat huonoimpia. Olisi pitänyt päinvastoin kirjoittaa: " Toki kumpaakaan ei luomuna, mutta ..."

Tuota kun ei tiedä/myönnä myöskään WWF. Eikä mikään muukaan suuri maailmanlaajuinen ympäristöjärjestö, Maan Ystävät ehkä osittaisena poikkeuksena (sillä oli joskus maatalousasioiden asiantuntija tai johtaja, joka korosti maatalouden tuottavuuden merkitystä luonnon suojelemisessa, ja joka hyväksyi jopa GMO:t. Nimeä en valitettavasti juuri nyt muista.)

(Laitoin kommentin myös ko. Helenin sivulle.)


PS. klo 14:30: On luultavasti niin, ettei näiltä suurilta ympäristöjärjestöiltä ole edes ole odotettavissa mitään linjan tarkistusta. Ne ovat tavallaan jo samassa asemassa kuin puolueet: edes mitään osaa kannattajakunnasta ei uskalleta loukata. Niinpä jatketaan tällä luomulinjalla.

Ja kuten jo toisaalla (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=404) asiasta sanoin, voi olla täysin turhaa yrittää vaikuttaa suomalaisiin järjestöihin ja niiden edustajiin, koska he eivät yksinkertaisesti voi missään asiassa ottaa itsenäistä linjaa. Kuten jo edelläkin oli sanottu. Katolisen kirkon logiikka vaikuttaa tässäkin. Eikä mistään "protestantismista" (tai "revisionismista" tai "sosialidemokratiasta" tms. - miten sen sanoisi) vihreässä luonnonsuojeuliikkeessä ole juuri tietoakaan. (Aavistus ehkä on nk. ekomodernistien (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=570.msg7198#msg7198) myötä.)


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.03.16 - klo:03:46
Tuota kun ei tiedä/myönnä myöskään WWF. Eikä mikään muukaan suuri maailmanlaajuinen ympäristöjärjestö, Maan Ystävät ehkä osittaisena poikkeuksena (sillä oli joskus maatalousasioiden asiantuntija tai johtaja, joka korosti maatalouden tuottavuuden merkitystä luonnon suojelemisessa, ja joka hyväksyi jopa GMO:t. Nimeä en valitettavasti juuri nyt muista.)

Nyt muistin, ja olinkin muistanut väärin. Tuo henkilö oli Jason Clay, ja hän olikin juuri WWF:stä. Joka siis on se järjestö, joka olisi ollut "osittainen poikkeus". Ks. tätä vanhaa uutistamme:

Nyt myös WWF-johtaja toteaa: maailma tarvitsee tehoviljelyä! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=137)

Hänestä myös kertoi Dennis Averyn artikkeli:

Higher Yields: The Only Farming Answer (http://www.hudson.org/research/7309-higher-yields-the-only-farming-answer)

Lisää vielä täältä:

Earth needs more from less (http://www.farmweekly.com.au/news/agriculture/agribusiness/general-news/earth-needs-more-from-less/1913852.aspx)

Mutta WWF ei kuitenkaan lopulta ole Clayn linjaa omaksunut. Vaan siellä sen ruokaoppaassa edelleen seisoo se vaatimus: "Luomuruokaa maapallon väestölle". Jonka tämä Jason Clay oikeastaan totesi mahdottomaksi (hän on kyllä yhä WW:n asiantuntijoiden listassa mukana (http://www.worldwildlife.org/experts/jason-clay)).


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.03.16 - klo:10:42
Veikkaanpa muuten, ettei WWF:llä - vaikka se riistaa suositteleekin, tehotuotetun vaihtoehtona - kuitenkaan liikene ymmärtämystä Välimeren alueen makutottumuksille, tässä asiassa:

Miljoonia lintuja tapetaan laittomasti Välimeren maissa (http://www.hs.fi/tiede/a1458102720590)

Kyllähän se Ruokaoppaassaan korostaa vastuullisuutta ...

Lainaus
Riista on hyvä tehotuotetun lihan vaihtoehto

Riistaeläimet elävät luonnollisen elämän eivätkä kasva tuotantolaitoksessa.

Vastuullinen, elinvoimaisiin riistaeläinkantoihin kohdistuva metsästys tasapainottaa niitä – esimerkiksi Suomen hirvi- ja valkohäntäkauriskannat kestävät hyvin metsästyksen. Riistan ja luomulihan proteiini- ja rasvahappokoostumus on parempi kuin teollisesti tuotetun lihan.

... mutta eikö se, että tätä pikkulintujen metsästämistä on harjoitettu vuosia, jopa vuosikymmeniä - ellei vuosisatoja? *) - osoita, että kannat "kestävät hyvin metsästyksen"?

Vai miten on, WWF? Säilyyhän noilla pikkulinnuillakin (mielestänne selvästikin) "kirotun" tehotuotetun lihan syömiseltä? Ne pikkulinnutkin elävät "luonnollisen elämän".

PS. Hesarissa oli tänään uutinen, että näiden hirvieläinten aiheuttamien kolareiden ennakoidaan tänä keväänä lisääntyvän. Mahdollisesti myös ihmisuhrien määrän.

_____

*) tästä päätellen:

Lainaus
Ranska on yksi kolmesta pahimmasta peippojen tappajasta. Peltosirkku tunnetaan gourmet-ruokana: sen syöminen oli vuosisatoja riitti, joka nosti herkuttelijan kulinaristien joukkoon.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.06.16 - klo:06:17
WWF ja Nikula ovat vaatimuksessaan ...

Ympäristötuntija: Suomalaiset syövät selvästi liikaa lihaa (http://www.hs.fi/kotimaa/a1465965407370)

... sertifoidusta soijasta oikealla asialla, koska heidän kannattamissaan järjestelmissä voidaan myös GM-soija sertifioida vastuulliseksi. Tai toisessa niistä. Tätä ratkaisua järjestö on sitten ansiokkaasti puolustanut mm. netissä: jos n. 90% soijasta jätettäisiin järjestelmän ulkopuolelle, mitä merkitystä koko järjestelmällä olisi? Päätavoitteen eli sademetsien suojelun kannalta?

Itse asiassa kyllä asiasta yhä puuttuu se, että luomusoijaa - joka tietysti vaatii enemmän viljelypinta-alaa plus se, että luomumenetelmä lisää riskiä eroosioon, ja siten yhteensä lisää painetta lisäalan raivaamiseen - ei enää pystyisi vastuulliseksi sertifiomaan! Mutta siihen ei WWF:n rohkeus, rahkeet kuitenkaan enää riitä.

Tämä tosiasia on vaihteeksi oikein:

Lainaus
Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 80 prosenttia on lihakarjan laidunmaana ja loput rehun viljelymaana.

Sillä tosiasiahan on, että sademetsät ovat viljelysmaana keskimäärin kelvottomia, eikä niitä siihen käyttöön keskimäärin raivatakaan. Sitä tuosta seuraavaa johtopääröstä, että on hyvin epätodennäköistä, että juuri entisissä sademetsissä viljeltyä soijaa tulisi Suomenkaan markkinoille, ei "retorisista" syistä tuossa ilmeisesti haluta tehdä ja esittää. No, epäsuorat vaikutukset tietysti asiassa ovat olemassa: koska hyvät laidunmaat ovat soijalla, karja on siksi sademetsistä raivatuilla alueilla.

PS. Tämän tolkuttamisesta ei Nikula eikä järjestö näytä eroon pääsevän ...

Lainaus
"Sen verran suomalainen voi keskimäärin vähentää lihansyöntiä. Ja kun syö lihaa, valitsee ympäristön kannalta parempaa – esimerkiksi riistalihaa, kuten hirveä tai jänistä.”

... vaikka varmasti he tietävät kuinka tavattoman marginaalinen asia tuo riistaliha on, eikä yksinkertaisesti voi muunlaiseksi tullakaan. Vaikka suomalaiset vähentäisivät lihansyöntiään hänen toivomallaan tavalla noin 57 kiloon vuodessa, vähän yli kilo riistalihaa (ks. edellä 3.11.13) olisi siinä edelleen se hyttysen "joku".  *)

Plus tietysti hinta: puuttuu oikeastaan suositus, että syö lihan sijasta mieluummin vastuullisesti tuotettua kaviaaria. Siinäkin mielessä tuo suositus on turhanaikainen, koska riistansyöntiä ei voida lisätä, että kaikki hirven ja jäniksen liha ihan varmasti jo nyt tulee syödyksi.

Kun WWF (ja/tai Nikula) ei suostu irrottautumaan luomun ihannoinnista (ks. edellä), tuokin lausunto voidaan tulkita niin, että luomulihakin olisi tuollainen hyvä vaihtoehto.

__________

*) Hesarissa oli tänään ajatus, että kauriita punkkien isäntäeläiminä pitäisi radikaalisti vähentää. Jos niin tehdään, sitäkin vähemmän olisi syötävää, sitä yhtä toimenpidevuotta tietysti lukuunottamatta.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.08.16 - klo:08:23
Metafyysinen usko luonnon hyvyyteen näyttää sanelevan tuon villiruoankin suosittamisen. Minun tietojeni mukaan sienten ja marjojen kohdalla ei lainkaan tarvitsisi ottaa esille automatkaa: niiden keräämiseen menee jo ihmiseltä enemmän energiaa, mitä niistä ravintona saadaan!

Taas jokavuotinen tapaan puhutaan luonnonmarjasadosta, ja kuinka se jää metsiin.

Tuli esille, että puolukan kokokonaissato on 250 miljoonaa kiloa, mustikan 180 miljoonaa. Ja kumpaisestakin vain noin kymmenesosa saadaan poimittua.

Paljonko tällä on ruokataloudessa tai huoltovarmuuden kannalta teoreettista merkitystä? Otetaan tuosta puolukka. Karkeasti laskettuna yhtä suomalaista kohti, jos koko sato saataisiin talteen, tulisi 50 kiloa puolukkaa. Kilo viikossa, korkeintaan 140 grammaa päivässä.

Puolukassa on 39 kilokaloria per 100 grammaa, tuossa annoksessa siis alle 60 kilokaloria. Aikuisen päivittäinen tarve on jotain 2000 kilokaloria.

Tuon koko puolukkasadon keräämiseen varmaankin tarvittaisiin lähes koko kansan myötävaikutusta, ja kyllä siinä keräämisessä helposti menee lisäkaloreita tuon edestä. Mutta joka tapauksessa ei ole noista varustautumiseen talven varalle, nälän karkoittamiseen.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.08.16 - klo:15:00

Tässä saavutuksessaaan ...

Hetkessä 80 kiloa hillaa – himokerääjä paljastaa missä parhaat paikat ovat (http://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000001232952.html)

... tämä kerääjä saattoi mennä sen "äänivallin" yli. Kilolta kun hilla tai lakka on ehkä 500 kilokaloria per kilo. Niinpä, jos hän ylti tällaiseen suoritukseen (lihav. HJ) ...

Lainaus
TAIVALKOSKELLA on nautittu tänä vuonna erinomaisesta hillakesästä. Markku Paloniemi, 57, keräsi kymmenessä päivässä pakastimen täyteen ja 80 kilosta keltaista kultaa riitti vielä muillekin jaettavaksi.

... hän periaatteessa (tuon 2000 kilokalorin oletuksen mukaan) keräsi ruoan vielä toisellekin. Ellei tuohon poimimiseen mennyt kovin paljon lisäenergiaa, normaalielintoimintojen ylläpitämisen lisäksi.

Joita kilokaloreita siis olisi tuossa 10 päivässä ilman mitään ponnistelua oletettavasti kulunut häneltä noin 20 000. Ja tuosta hillamäärästä saisi siis noin tuplamäärän, 40 000.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.08.16 - klo:08:10
Vertailukohdaksi:

Lihan kulutus EU-maissa (http://lihatiedotus.fi/www/fi/tilastot/lihan_kulutus_euroopassa.php)

Suomessa siis 75 kg/henkilö vuonna 2012.

Eli tuolta pohjalta voi arvioida tämän WWF:n väitteen oikeaan osuvuutta:

Riista on hyvä tehotuotetun lihan vaihtoehto (http://wwf.fi/ruokaopas/vahemman-ja-parempaa-lihaa/Riista-on-hyva-tehotuotetun-lihan-vaihtoehto-1862.a)

Entäpä karhu sitten, eikö sekin ole riistaa:

Karhun metsästys alkaa (http://www.suurpedot.fi/ajankohtaista/karhun-metsastys-alkaa.html)

Paljonkohän yhdessä karhussa on syötävää? Jos käytetään optimistista arviota 100 kg, niin tuosta kokonaissaaliista tulee n. 3 grammaa suomalaista kohti.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.09.16 - klo:08:17
Näille herroille pitäisi kyllä sanoa ...

Ruokapunkkarit vaativat puhtaampaa ruokaa: "Miettikää, mitä suuhunne panette" (http://www.sipoonsanomat.fi/artikkeli/433777-ruokapunkkarit-vaativat-puhtaampaa-ruokaa-miettikaa-mita-suuhunne-panette)

... että miettikää itse, mitä tapahtuisi, jos kaikki todella neuvojanne yrittäisivät noudattaa (ks. edellä).

Lainaus
– Tiivistäen voidaan sanoa, että kaikki villinä kasvanut maistuu parhaalle: kasvit, lihat, kalat, Hägglund ja Kantele summaavat.

Lainaus
– Menkää metsään, oppikaa hyödyntämään luonnonantimia, kasvattakaa itse, ruokapunkkarit listaavat.

Kävisi siinä Suomen metsissä vilske kuin konsanaan Pokemon Go -pelissä. Ja saalis käytännössä yhtä virtuaalinen!

Näiden suosittelijoiden perusteluissa ei sitten taida kyllä olla sitä ajatusta kuin WWF:llä, että tuo toimeliaisuus olisi jotenkin luonnolle hyvää, ainakaan sellaista ei tule tuossa artikkelissa esille.

No, kyllä tuossa kaupassakin käydään. Mutta sen pohjalta, miten hyvät raaka-aineet on tuossa määritelty, niin ...

Lainaus
– Hyvät raaka-aineet eivät automaattisesti tarkoita sitä, että pitää tuhlata kauheasti rahaa.

... kyllä siinä hyvin automaattisesti siten kuitenkin kävisi.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.09.16 - klo:07:54
WWF tulee aina esille Googlen "luomu"-sanahaulla, vaikkei sillä mitään uutta asiasta olisi kerrottavanaankaan.

Kun tämän sieltä löysin, niin otettakoon se nyt esille täällä (kun vähän ruokaan liittyy):

Globe Hope -kestopussi (http://kauppa.wwf.fi/globe-hope-kestopussi)

5 euroa siis maksaa. Mikä estää kuluttajaa taittelemasta saamaansa muovipussia (maksaako se 50 senttiä?) takaisin kauppakassiinsa tai taskuunsa ja käyttämästä sitä useaan kertaan? Ihan intuitiivisesti luulen, että se kestäisi erittäin monta käyttökertaa, sekin.

Ja kun se ei enää kestä, siitä pääsee vastuullisesti eroon hyvin yksinkertaisella tavalla: viemällä viralliseen roskien keräysastiaan. Ei sitä ole pakko mereen heittää (millä tavalla WWF ilmeisesti kuvittelee keskimääräisen kuluttajan käyttäytyvän?)


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.09.16 - klo:05:59
WWF:n - ja muiden riistaa suosittelevien - tulisi ottaa ainakin poro listaltaan pois (HS):

Porojen tehotuotanto on ympäristöriski (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1474169008288)

Lainaus
Tunturikankailla tallustelee enemmän poroja kuin luonto kestää.
[...]
Viime vuosina mainospuheisiin on ilmestynyt ripaus maailmanparannusta: poro on paitsi maukasta myös eettistä ja ekologista.

Makuasioista voi aina kiistellä, mutta faktoista ei. Ympäristölle poro on pahasta.

Kummasti otsikossa tuossakin, kuten usein tai aina (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=160.0), kun maataloustuotannon haitoista puhutaan, syylliseksi nostetaan "tehotuotanto". Vaikka tuossa - kuten usein tai aina? - kyse on ryöstöviljelystä. Eli liian suurista eläinlaumoista, maan tuotantokykyyn nähden. Ihan niinkuin joskus oli kyse 1970- ja 1980-luvulla Sahelissa, Afrikassa. Siellä suurilla laumoilla etsittiin silloin statusta, menestystä heimon keskuusdessa ja varmaan naismaailmassakin ... - Paperiversiossa otsikko oli vain "Poro on pahasta", paremmin jutun todellista sisältöä heijastaen.

Tosin WWF näyttää hiukan ottaneen huomioon em. faktat:

Ristiriitainen poronliha (https://wwf.fi/ruokaopas/vahemman-ja-parempaa-lihaa/Ristiriitainen-poronliha-1863.a)

Mutta näyttää siis kuitenkin jotenkin jättäneen sen suosittelemiensa asioiden joukkoon. Koska "poro kuuluu suomalaiseen luontoon ja hankkii ravintonsa pääosin luonnossa laiduntamalla".


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.10.16 - klo:08:26
Keskustelu poroista ja laidunnuksesta jatkuu Hesarissa edelleen, aika kiivaanakin, voisi sanoa. Tässä Antero Järvisen puheenvuoro:

Ylilaidunnusongelma koskee Norjaakin (http://www.hs.fi/mielipide/a1475287560987)

Mikä totuus asiassa onkin, niin joka tapauksessa WWF on oikeassa otsikkonsa luonnehdinnassa, että asia on "ristiriitainen".

***

Kunpa myöntäisivät luomuruoan osalta saman! Olisi jo askel eteenpäin, jos WWF käyttäisi sivustollaan edes otsikkoa "Ristiriitainen luomuruoka". Voisivat sen hyvin tehdä, kun heidän Jason Claynsä on jo asian myöntänyt tai todennut (ks. 20.3.16, edellä).





Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.10.16 - klo:07:27
*) "mediaanisuomalaisen" pöydässä sen sijaan riistaa ei juuri ollut. Tässä jos jossain voi todeta, että sitä ruokaa ei jaeta tasan kaikille. Metsästäjät ovat hyvin pihejä saaliistaan.

Tämä siis jo tiedettiinkin, mutta YLE asian myös vahvistaa:

Riista ei päädy metsästä kotikokkien lautaselle – jänistä tuodaan Argentiinasta saakka (http://yle.fi/uutiset/3-8337052)

Lainaus
Riistaliha tekisi kauppansa, mutta sitä ei ole edelleenkään tarjolla tavalliselle kuluttajalle. Paistit päätyvät metsästäjin pakastimiin, vaikka tänä vuonna esimerkiksi hirviä kaadetaan 45 000 kappaletta.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.10.16 - klo:08:28
Nikula ja WWF onkin nyt tehnyt tällaisen takinkäännön:

WWF:n asiantuntija: Pihvikarjankasvatus tukee luonnon monimuotoisuutta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/wwf-n-asiantuntija-pihvikarjankasvatus-tukee-luonnon-monimuotoisuutta-1.164275)

Se on herättänyt hämmästystäkin:

MTK:n asiantuntija WWF:n pihvilihakommentista: "Hyvä, että ollaan sen verran emolehmätuotannon puolesta" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-asiantuntija-wwf-n-pihvilihakommentista-hyvä-että-ollaan-sen-verran-emolehmätuotannon-puolesta-1.164542)

Tiedättekin jo, minkälaista takinkääntöä (Suomen) WWF:ltä odottelen, mutta sitä ei varmaan ole heti odotettavissa, koska tässäkin lausunnossa maistuvat luomuideat:

Lainaus
"Lihalla on merkittävä hiilijalanjälki. Lihantuotantoa olisi hyvä lähteä vähentämään, mutta lihavalintojen sisällä luonnonlaitumelta tullut pihviliha on parhaasta päästä", Nikula summaa.

Eli luonnon omien prosessien hyväksikäyttö on jotenkin aina luonnolle sitä parasta. Siihen ei sovi mitään lisätä.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.10.16 - klo:05:46
WWF tulee aina esille Googlen "luomu"-sanahaulla, vaikkei sillä mitään uutta asiasta olisi kerrottavanaankaan.

Tulee edelleen. Ja esiin tulee tämä mainoslause järjestöstä, jo Googlen tuloksissa:

Lainaus
WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa.

Kuinka paljon myös WWF:n filosofiassa on sitä sanamagiaa, että "luonnonmukaisen" viljelynkin täytyy olla "sopusoinnussa luonnon kanssa" (kun se siltä niin kuulostaa)? Kun järjestö ei linjastaan näytä eroon pääsevän, vaikka selvästi jo aika lailla "pyristelee".

Nyt on luultavasti olemassa "sosiaalinen tilaus" perinteiselle vihreälle järjestölle irrottautua luomuviljelystä, sen kannattamisesta. Geenitekniikan osaltahan tällainen irtiotto jo tapahtui, vieläpä Vihreän liiton puoluekokouksessa, vaikkei aktio sitten täysin onnistunutkaan. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg8530#msg8530) Nyt WWF:llä olisi mahdollisuus samanlaiseen yllättävään vetoon, perinteisenä vanhana luonnonsuojelujärjestönä. Toivotaan, että se käyttää tätä "etsikkoaikaansa" hyvin. (Voimme luvata ja vakuuttaa, että jos se sen tekee, ja saa vaikka paljon myönteistä julkisuutta, me täällä emme ole asiasta mustasukkaisia tai katkeria!  ;D)


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.10.16 - klo:07:17
Mitään katumusta tai uudelleen arviointia luomulinjan suhteen ei kyllä vielä näy tässä järjestön uudessa julkistuksessa:

WWF:n raportti: Kulutuksemme jäljet näkyvät kehitysmaissa (https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF-n-raportti--Kulutuksemme-jaljet-nakyvat-kehitysmaissa-2977.a)

Näin lähellä ajatusta kyllä ollaan:

Lainaus
”Luonnonvarojen kiihtyvällä kulutuksella on suora yhteys elinympäristöjen köyhtymiseen ja katoamiseen. Kun raivaamme metsää karjan laitumiksi tai viljelysmaaksi, tuhoamme samalla monien eliöiden ainoita elinympäristöjä”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
(lihav. HJ)

Mutta sitten ohjataan keskustelua ja ajattelua tähän "turvalliseen" ekologisen jalanjäljen ideaan:

Lainaus
Tällä hetkellä globaalisti kulutamme tahtia, johon vastaamaan tarvitsisimme 1,6 maapallon luonnonvarat. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa tyydyttämään kulutuksemme.

Mutta yhtään tropiikin eliötä emme kyllä vaaranna käyttämällä nyt Suomessa (esim. liikenteesä ja/tai teollisuudessa) fossiilisia polttoaineita. *) Ainakaan välittömästi. Sen sijaan tällä voi olla se vaikutus, ja hyvin välittömästi:

Lainaus
WWF tukee esimerkiksi vastuullista palmuöljytuotantoa Indonesiassa Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.  Vastuullinen palmuöljytuotanto takaa muun muassa sen, että työntekijät saavat kohtuullisen korvauksen, luonnonsademetsiä ei hakata viljelysmaaksi eikä tulta käytetä plantaasien raivaukseen.

”Olen todella iloinen, että esimerkiksi suomalaisten elintarvikeyhtiöiden palmuöljyn hankinnasta yhä suurempi osuus on vastuullisesti tuotettua. Koska kulutamme joka päivä tuotteita, joissa on hyödynnetty kehitysmaiden luonnonvaroja, on tärkeää, että teemme kaikkemme, jotta ne olisi tuotettu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja ympäristöystävällisesti”, Rohweder kertoo.

Sillä yleensä se vastuullisuus on tuotteeseen saatu siten, että joku toinen on tehnyt **) likaisen työn. Eli raivannut sademetsän jne. Ja tehnyt alueen "joutomaaksi" - jota sitten voi WWF:nkin "luvalla" käyttää.  Mutta elintilansa menettäneille orangutangeille taitaa olla yks hailee, kuinka oikeudenmukaista tuo tuotanto on ollut.

Puhutaan kyllä ruoantuotannostakin ...

Lainaus
Kehitysmaissa on vielä paljon tehtävää, jotta kestävästi tuotettua ruokaa, puhdasta vettä ja energiaa on kaikkien saatavilla.

... mutta yhtään ei sitten uudelleen arvioida, mitä tuollainen ruoan tuotanto olisi. Ja valitettavasti siten entiset linjaukset jäävät voimaan,  joten pakko on tulkita, että luomua WWF tuossa tarkoittaa.

__________________

*) Siitähän nk. "ekologisessa jalanjäljessä" on kyse, ei konkreettisesta uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä. Sen sijaan ruoan tuonnin - ja erityisesti luomutuonnin - jäljet näkyvät varmasti kehitysmaissa, ja ilman viivettä
**) eikä siinä edes tarvita nimeä. Kummasti viidakkoa syttyy ja palaa sielläpäin ihan vahingossa. Eikä asialle sitten voida, syttymisen jälkeen, mitään ... Tämä firma jäi kolttosistaan kiinni (https://www.theguardian.com/environment/2016/sep/01/korean-palm-oil-firm-accused-of-illegal-forest-burning-in-indonesia), mutta pelkäänpä, että kyseinen alue on jonkun "suruajan" jälkeen sitten jonkin "vastuullisen" firman käytettävissä. Artikkelista selviää myös, kuinka valtavia nuo palavat alueet, "kuumat pisteet" ovat, ja kuinka monessa paikassa niitä on. Greenpeacenkin aika ja huomio oikeastaan riittää vain siihen, että se löytää niitä erilaisten (suur)yhtiöiden omistamilta (tai hallinnassa olevilta) alueilta:

Lainaus
More than 3,000 hotspots have been detected in the Indonesian archipelago in the last month, with maps released by Greenpeace of Riau and West Kalimantan showing that many are occurring on industrial plantation concessions in the same areas that burned last year.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.10.16 - klo:08:23
Huomionarvoista on, ettei kansainvälinen WWF sotke asiaan ekologista jalanjälkeä ja näitä useita maapalloja, eli ilmastonmuutosta (mikä selviää tästä Hesarin uutisesta) ...

Raportti: Yli puolet selkärankaisista on tuhoutunut ihmisen kulutuksen vuoks (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1477531927093)i

... vaan pikemminkin päinvastoin:

Lainaus
Pariisissa vuoden 2015 lopussa solmittu ilmastosopimus edellyttää kaikilta mailta ilmastotoimia ja niitä koskevaa seurantaa sekä raportointia.

”Olemme onnistuneet laatimaan vahvan liiketoimintamallin ilmastolle. Nyt meidän täytyy tehdä yhtä vahva liiketoimintamalli luonnonjärjestelmälle”, Lambertini totesi.

Mutta Suomen WWF on sotkenut, ennenkin, kun näitä Living Planet -raportteja on ilmestynyt (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg5960#msg5960).

Sen sijaan maailma.net kertoo johdannossaan uutiseen jopa näin:

Lainaus
Tuoreen Living Planet Indexin mukaan maapalloja tarvittaisiin 1,6, jotta luonnonvarat riittäisivät nykykulutukseen.

Katsotaanpa mitä siellä lukee ... ja niinhän se oli: alkuperäinen raportti ei tuo tuota väitettä esille kuin kerran ohimennen, mutta suomalainen tiivistelmä tuo ikäänkuin pääsanomana.

Lainaus
Another way to look at the relationships between our behaviour
and the Earth’s carrying capacity is through Ecological Footprint
calculations. The Ecological Footprint represents the human
demand on the planet’s ability to provide renewable resources and
ecological services. Humanity currently needs the regenerative
capacity of 1.6 Earths to provide the goods and services we use each
year. Furthermore, the per capita Ecological Footprint of high-
income nations dwarfs that of low- and middle-income countries
(Global Footprint Network, 2016). Consumption patterns in high-
income countries result in disproportional demands on Earth’s
renewable resources, often at the expense of people and nature
elsewhere in the world.

Ja huomatkaa, se tekee noin viitaten toiseen julkaisuun, se ei ole tuon raportin oma löytö tai teesi. Siinä Living Planet -indeksissä on kyse aivan eri asiasta.

***

Ja vaikka hiilidioksidilla tulevaisuudessa olisi ikäviä seurauksia, nyt se on noin sukupolven ajan lisännyt luonnon monimuotoisuutta (Matt Ridley):

The world is getting greener. Why does no one want to know? (http://www.spectator.co.uk/2016/10/the-world-is-getting-greener-why-does-no-one-want-to-know/)

Lainaus
As carbon dioxide levels have risen, the planet’s green vegetation has increased by 14 per cent
[...]
As the paper’s lead author, Zaichun Zhu, of Beijing University, puts it, it’s the equivalent of adding a green continent twice the size of mainland USA. Frankly, I think this is big news. A new continent’s worth of green vegetation — all created in a single human generation.

Se on noin Etelä-Amerikan kokoinen alue,  lisää elintilaa,  myös villille luonnolle.

Eli se on varmasti eri asia, Suomen WWF.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.10.16 - klo:06:12
Mutta pääkirjoituksessaan Hesari sitten palasi täysin Suomen WWF:n tulkintaan:

Kun maailma ei riitä, lajit kuolevat (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1477802939293)

Lainaus
Luonnonvarojen kulutus on ylittänyt maapallon kantokyvyn.
[...]
Syynä ahdinkoon on kasvava kulutus. Lajit katoavat, koska ihmiset kuluttavat liikaa luonnonvaroja ja päästävät ilmaan liikaa hiilidioksidia. Maapallo ei uusiudu samaa tahtia.

Ympäristöjärjestö WWF:n tuore ympäristön tilaa käsittelevä Living Planet -raportti tuo vakavan viestin: globaali kulutus on ylittänyt maapallon kantokyvyn niin, että tarvittaisiin 1,6 maapalloa korvaamaan käytetyt luonnonvarat.

Eikä lehti siis nyt yritäkään ymmärtää saati tuoda esille, miten eri asioista on kyse. Tai sitten tuosta näkyy, ettei pääkirjoitustoimittaja ole laiskuuttaan tai kiireisyyttään edes avannut alkuperäistä raporttia,  vaan on tyytynyt Suomen WWF:n lyhyeen, suomenkieliseen yhteenvetoon.

PS. Pitäisikö tämän teorian kritiikissä mennä judotaktiikkaan, so. näennäisesti mennä mukaan vastustajan liikkeeseen: "kyllä, luonnonvarojen liikakulutuksesta on kyse. Erityisesti maapinta-ala on sellainen luonnonvara, joka uusiutuu hyvin hitaasti sen nykykulutukseen nähden ..."  ;D


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.11.16 - klo:06:26
Tämä mielipidepalstalla kirjoittaja tuo sitten konkreettisemman ja aivan toisen syyn tilanteelle:

Villieläimiä voidaan vielä auttaa (http://www.hs.fi/mielipide/a1477890558042)

Lainaus
Kissojen ja koirien määrän vähentäminen auttaisi luonnonvaraisia eläimiä ja säästäisi peltomaata ravinnon tuottamiseksi vaikka kasvavalle ihmiskunnalle.

MIELIPIDE 1.11.2016 2:00
Helsingin Sanomat

ZOOLOGICAL SOCIETY OF LONDONIN ja WWF:n seuranta kertoo selkärankaisten villieläinten yksilömäärän vähentyneen vuosien 1970–2012 välillä 58 prosenttia (HS 28.10.).

Vähentyminen johtuu suurelta osin koti- ja hyötyeläinten sekä ihmisten määrän kasvusta: ne muodostavat uskomattomat 90 prosenttia kaikkien maapallon nisäkkäitten biomassasta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tilasto 2000-luvun loppupuolelta kertoo lajien populaatioista, jollaisia maapallo ei ole aiemmin kokenut: yli miljadin ovat ylittäneet nauta, lammas ja kesykissa, ja miljardin lähellä ovat sika ja vuohi. Koiria on yli 600 miljoonaa.

Valitettavasti tuo hyvä kirjoitus on loppuosaltaan maksumuurin takana. Kirjoittaja on Seppo Turunen.

Mutta samaan aikaan toisaalla lemmikeille häpeämättä tarjotaan jopa luomuruokaa. Satunnainen esimerkki:

Lily's Kitchen luomu nautaruoka koiralle 150g (https://www.mustijamirri.fi/lily-s-kitchen-luomu-nautaruoka-koiralle-150g-108122)

Nyt voisi WWF:ää hieman ahdistella siitä, mitä mieltä se on tästä ilmiöstä. Siinähän se ei voisi paeta sen verukkeen taakse, että ruoka olisi saatava kasvispainotteiseksi.

Siitä voisi sitten "ahdistelussa" edetä tätä kautta ihmisiin ja heille annettuihin ruokasuosituksiin:

Mikä näistä on mielettömintä ja maailman resursseja eniten TURHAAN tuhlaava ilmiö? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=428)

Lainaus
Luomuruoan syöttäminen kissoille ja koirille vai sen syöttäminen kehonrakentajille?


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.11.16 - klo:08:38
Ruotsin WWF on puuhaillut tällaisen ...

Liha saa pian liikennevalot – Ruotsissa suomalaiselle kananmunalle näytetään keltaista valoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/liha-saa-pian-liikennevalot-ruotsissa-suomalaiselle-kananmunalle-n%C3%A4ytet%C3%A4%C3%A4n-keltaista-valoa-1.166967)

... ja Suomen WWF tulee kohta perässä. Nyt sillä on etsikkoaikansa - ei niinkään "Suomen erityispiirteiden" kohdalla, joita MTK tuossa korostaa, vaan suhtautumisessa luomulihaan.

Mutta pelkäänpä, ettei se uskalla asiassa muutosta tehdä, vaan siinä suhteessa kopioi tuon Ruotsin taulukon.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.11.16 - klo:07:48
Jossain tällaisessa kohdassa on nyt Suomen WWF:n pohdiskelu asiassa, tästä lähteestä:

Liha, suklaa ja juusto ovat ruokamaailman pahiksia – näin syöt ympäristöä säästävästi (http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/liha-suklaa-ja-juusto-ovat-ruokamaailman-pahiksia-nain-syot-ymparistoa-saastavasti/6150348)

Lainaus
Nikula kertoo, että luomulihallakin on monia hyviä puolia.

– Luomuympäristössä luonnon monimuotoisuus voi paremmin. Sen lisäksi luomussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, mikä voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi pölyttäjähyönteisiin. Luomuun siirtymisellä ei kuitenkaan ratkaista ilmasto- ja rehevöitymiskysymyksiä.

Jos tuosta uskaltaa jotain päätellä, pientä liikahdusta on tapahtunut.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Ville Aarnikko - 04.11.16 - klo:14:14
Lainaus
Sen lisäksi luomussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, mikä voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi pölyttäjähyönteisiin.

Tässä olisi taas korjauksen paikka. Luomussa saa käytää ja käytetään kemiallisia torjunta-aineita (tuholaistorjuntaan, mutta ei rikkakasveihin), kukaan ei vaan tunnu tietävän todellisia määriä. Tässä lista Suomessa sallituista torjunta-aineista luomuviljelyssä:

https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/kasvit/kasvinsuojeluaineet_2015.pdf

Mistä lähtien esim. pyretriini ei ole kemiallinen torjunta-aine?


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.12.16 - klo:09:13
Kun tämän sieltä löysin, niin otettakoon se nyt esille täällä (kun vähän ruokaan liittyy):

Globe Hope -kestopussi (http://kauppa.wwf.fi/globe-hope-kestopussi)

5 euroa siis maksaa. Mikä estää kuluttajaa taittelemasta saamaansa muovipussia (maksaako se 50 senttiä?) takaisin kauppakassiinsa tai taskuunsa ja käyttämästä sitä useaan kertaan? Ihan intuitiivisesti luulen, että se kestäisi erittäin monta käyttökertaa, sekin.

Ja kun se ei enää kestä, siitä pääsee vastuullisesti eroon hyvin yksinkertaisella tavalla: viemällä viralliseen roskien keräysastiaan. Ei sitä ole pakko mereen heittää (millä tavalla WWF ilmeisesti kuvittelee keskimääräisen kuluttajan käyttäytyvän?)

Mutta niin se vaan taitaa olla, että tuollainen vastuullinen käyttö ei ole eräiden luontoihmisten mukaan mahdollista, ei tule edes mieleen:

Vuoden turhake on valittu – suomalainen käyttää 55 muovikassia vuodessa (http://yle.fi/uutiset/3-9342466)

Minun on elämässäni täytynyt siis käyttää jo tuhansia muovipusseja. Ensimmäistäkään en ole koskaan heittänyt mereen. Enkä ole tainnut elämässäni nähdäkään tuollaista tapahtuvan. Mutta silti tuossa vedotaan juuri tähän:

Lainaus
Vaikka muovijätettä nykyään kerätään Suomessakin, päätyy sitä silti paljon luontoon, kertoo Suomen Luonto -lehti. On arvioitu, että merissä lilluu parhaillaankin 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa ja joka vuosi tuo kuorma kasvaa 6–8 miljoonalla tonnilla. Meriympäristössä muovikassi säilyy 20–30 vuotta.

Vaikka käytettyjä muovikasseja ei erikseen kerättäisikään, vaan ne poltettaisiin sekajätteen mukana, ne eivät päädy mereen. Vaikka ne vietäisin kaatopaikalle, ne eivät silti päädy mereen.


PS. klo 18: Tuliko siis valittua turha turhake? Josta tosiasiassa ei Suomessa ole merkittävää haittaa? Mutta kun tuo muovikassi nyt kertakaikkiaan on luontoväen "pyhän vihan" kohteena, kansainvälisesti, ollut jo vuosikymmeniä! Vähän samaan tapaan kuin keinolannoitteet, joita ei (eräiden mielestä) kertakaikkiaan voi käyttää oikein, aina ne väistämättä rehevöittävät vesistöjä.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.02.17 - klo:06:33
Kun WWF nyt entisten oppaidensa rinnalle julkaisi eilen tämän ...

WWF:n Lihaopas. Vähemmän ja parempaa. (https://wwf.fi/lihaopas/)

... se ei ole uskaltanut (?) luopua luomun suosittamisesta. Kun oppaassa myönteisin, mitä lihasta voidaan sanoa, on "[syö] kohtuudella" - "suosi näitä" on varattu lihan korvikkeille - niin luomu saa sen arvion joka kerta, joka lihalajin kohdalla.

HS:n uutinen asiasta on aika neutraali eli kantaa ottamaton. Mielestäni siinä kuitenkin rivien välissä tuetaan näiden oppaiden "katekismuksen" asemaa.

”Vähemmän ja parempaa” – WWF:n uusi Lihaopas kertoo, millaisen lihan syöminen on pienin ympäristörikos (http://www.hs.fi/ruoka/art-2000005078036.html)

Jutussa annetaan puheenvuoro itse WWF:lle:

Lainaus
”Oppaan pääviesti on, että syödään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Ympäristö ei kestä kasvavaa lihankulutusta. Lihankulutus on kasvanut 2000-luvun alusta 20 prosenttia”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Lainaus
WWF:llä ei ole kilomääräistä tavoitetta lihansyönnin vähentämiseen, mutta lihankulutusta pitäisi karsia noin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus olisi 2000-luvun alun tasolla.

”Emme vastusta lihansyöntiä, vaan pyrimme siihen, että isot joukot ihmisiä siirtyisivät ympäristöä vain vähän rasittavaan lihaan”, sanoo Rohweder.

Mutta jos ainoa esimerkki tällaisesta lihasta on oppaassa sitten luomu? Riistakin kyllä mainitaan, mutta sen merkitys on jo edellä arvioitu ja hyvin vähäpätöiseksi havaittu. (Yhteensä alle 2% suomalaisten lihankulutuksesta v. 2012, ks. edellä 03.11.13, eikä sitä edes voida olennaisesti lisätä. *) Oppaassa muuten tuodaan erikseen esille, että poro ei ole riistaa.)

Kuitenkin WWF:ssä ollaan tietoisia tästä, ja tämä kerrotaan tavallaan koko aktion perusteluna:

Lainaus
”Viljelysmaille ei voida raivata loputtomasti tilaa ilman että luonnon monimuotoisuus kärsii. Soijanviljelyn lisääntyminen on merkittävin syy metsäkatoon Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.

Kuitenkin sitten suositellaan paljon viljelysmaata tarvitsevaa luomuviljelyä?

___________________

*) sen WWF tavallaan myöntää:

Lainaus
Riistaa ei kuitenkaan riitä kestävästi pyydettynä kattamaan koko tämänhetkinen lihankulutuksemme.

Mutta jos noin sanoo 2 prosentista, niin kyllä se edelleen on harhaanjohtavaa.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.02.17 - klo:07:41
Katekismuksen asemaan nostaa tuon oppaan myös YLE ...

WWF julkaisi Lihaoppaan: Kotimainen tehotuotettu sianliha ja broileri vältettävien listalla, luomua voi syödä kohtuudella (http://yle.fi/uutiset/3-9445253)

... ja kuten otsikosta näkyy, tulkitsee sen sanoman juuri samalla tavalla: luomua, luomua, luomua.

"Jumalansanaa" se näyttää olevan suurelle osalle muutakin mediaa.

Mutta krittisiäkin ääniä on jo tullut esille, muuallakin kuin täällä, esimerkiksi:

MTK älähti luonnonsuojelijoiden lihaoppaasta (http://www.paivanlehti.fi/mtk-alahti-luonnonsuojelijoiden-lihaoppaasta/)

Mutta siinä älähdetään enemmän kotimaisen lihan puolesta. Luomun suositteleminen on nielty sellaisenaan.

Lainaus
MAANVILJELY MTK:n mielestä WWF sortuu populismiin ja osatotuuksien levittämiseen juuri julkaistussa lihaoppaassaan. Suomalaisen tuotannon keskeisimmät vahvuudet on lakaistu maton alle.

– Lihantuotannon vahvuus Suomessa on eläinten hyvä hoito, minkä vuoksi eläimiä ei tarvitse turhaan lääkitä antibiooteilla. Muualla maailmassa antibioottien holtiton käyttö muodostaa uhan myös ihmisten terveydelle. Meillä veden riittävyys ei ole ongelma, eikä sademetsiä raivata lihantuotannon tieltä, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Nämä kansanedustajat ...

Kansanedustajat eivät niele Lihaoppaan sanomaa: "Lihaopas vääristelee" (http://www.turkulainen.fi/artikkeli/483952-kansanedustajat-eivat-niele-lihaoppaan-sanomaa-lihaopas-vaaristelee)

... kiinnittävät huomiota mm. tähän (lihav. HJ):

Lainaus
He pitävät myös erikoisena, että kasviproteiinin osalta opas ei tee eroa ulkomaisen ja kotimaisen tai eettisen ja epäeettisen välillä.

– Rehellisyyden nimissä olisi tullut todeta, että myös ihmisravinnoksi valmistetaan soijatuotteita, joita ei ole tuotettu kestävästi. Opas jättää myös huomiotta, että suomalaiset siat ja broilerit syövät huomattavan vähän soijarehua suhteessa verrokkimaihin. Tämänkin korvaamiseen muilla proteiininlähteillä kannattaa panostaa, mutta ongelmaa ei tulisi suurennella, kuten WWF tekee, kolmikko kirjoittaa.

Soijan demonisoinnin näyttävät hekin hyväksyvän. Sekään ei ole yksinkertainen juttu, mutta siitä on keskustelua täälä toisaalla. Kuten myös sertifioidun soijan "autuudesta".

Kriitisille äänille antoi kyllä myös YLE sitten mahdoilisuuden tulla kuuluville:

Lihantuottajat WWF:n oppaasta: Tehokkaasti tuotettu liha on luomua parempi ympäristölle (http://yle.fi/uutiset/3-9446063)

Vaikka tätä haastateltua siinä vaivaa selvästi turhanaikainen sovinnollisuus, halu nähdä vastustamassaankin jotain hyvää:

Lainaus
Luomua Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Berg pitää hyvänä vaihtoehtona, jos sitä tuotetaan esimerkiksi lähialueilla.

– Ympäristön kannalta luomuliha on tietyllä tavalla parempi. Jos ajatellaan laajemmassa mittakaavassa, niin jos kaikki olisi luomulihaa tai luomutuotantoa, meillä loppuisi ruoka maapallolla, Berg sanoo.

Hän perustelee näkemystään sillä, että luomutuotannossa kasvu on huomattavasti hitaampaa ja esimerkiksi viljelyalaa tarvitaan tuplasti enemmän.

Mutta muutoin tuo artikkeli ja siinä esitetyt vastaväitteet kannattaa kyllä lukaista. Ja tuolle YLE:n otsikole meidän pitäisi oikeastaan jopa hurrata!  :D


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.02.17 - klo:08:30
Perusteluna luomun suosimiselle joka lihalajin kohdalla WWF:llä on muuten aina lähes sama teksti ...

Lainaus
Torjunta-aineiden käyttö ja maaperän köyhtyminen ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä uhkia ympäristölle ja ruoantuotannolle. Luomulampaiden rehun tuotannossa käytetään torjunta-aineita vain poikkeustapauksissa. Luomutuotanto ylläpitää maan kasvukuntoa paremmin kuin tavanomainen tuotanto.

... jossa sitten voi olla jokin eläinlajikohtainen lisäys.

Credo. Minä uskon.

Katekismuksissa kyllä kerrotaan,  "mitä se on", mutta niissä ei sitten enempää (tarvitse) perustella. Vaikka tuo maan kasvukunnon ylläpitämiskyky erityisesti luomussa on hyvin kyseenalainen väite, jota voi pitää jopa myyttinä. Siihenhän pääsin juuri viittaamaan äskettäisessä HS:n yleisökirjoituksessani:

Jos luomutuotanto erityisesti ylläpitäisi maan kasvukuntoa, siitä looginen seuraus olisi, että luomusadot ajan myötä paranisivat. Mitään tällaista ei Suomen tilastoista ole nähtävissä, ne pysyvät vuodesta toiseen yhtä kehnoina.

Siinä kirjoituksessani viittasin myös luomun loisimiseen, jota ilman maan kasvukuntoa ei luomussa ylläpidettäisi sitäkään vähää kuin nyt:

Ranskalaisen tutkimuksen mukaan keskimääräinen luomutila saa tavanomaiselta tilalta 23% typestään, 73% fosforistaan ja 53% kaliumistaan.

Myös se, että torjunta-aineiden käyttö olisi maailmanlaajuisesti merkittävä uhka "ympäristölle ja ruoantuotannolle", otetaan tuossa annettuna. Mutta onko se niin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.0)? Ja sikäli, jos on, niin miksi sitten rajata luomuun sitoutumisella geenimuuntelu pois keinovalikoimasta sen asiantilan muuttamiseksi? Kansainvälinen WWF ei välttämättä näin teekään (Jason Clay, ks. edellä 20.03.16), mutta Suomen WWF tekee.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.02.17 - klo:17:02
Tämä rajaus täytyy sitten muistaa:

WWF julkaisemastaan lihaoppaasta: Meillä ei ole asiantuntemusta eläinten hyvinvoinnista (http://yle.fi/uutiset/3-9446860)

Lainaus
WWF ei arvioinut tuotantoeläinten hyvinvointia Lihaopastaan varten. Eläinten hyvinvointikeskus on arvioinut jauhelihatuotteita eläinten hyvinvoinnin kannalta, ja tulokset ovat samansuuntaisia kuin WWF:n oppaassa.

Vaikka YLE tuossa tuolla tavalla yrittääkin jotain "harmoniaa" nähdä.

Ja tämäkin rajaus:

Lainaus
Lihaoppaassa ei myöskään ole terveysnäkökulmaa, hän [ Liisa Rohweder] muistuttaa.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.02.17 - klo:19:47
Ruotsin WWF on puuhaillut tällaisen ...

Liha saa pian liikennevalot – Ruotsissa suomalaiselle kananmunalle näytetään keltaista valoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/liha-saa-pian-liikennevalot-ruotsissa-suomalaiselle-kananmunalle-n%C3%A4ytet%C3%A4%C3%A4n-keltaista-valoa-1.166967)

... ja Suomen WWF tulee kohta perässä. Nyt sillä on etsikkoaikansa - ei niinkään "Suomen erityispiirteiden" kohdalla, joita MTK tuossa korostaa, vaan suhtautumisessa luomulihaan.

Mutta pelkäänpä, ettei se uskalla asiassa muutosta tehdä, vaan siinä suhteessa kopioi tuon Ruotsin taulukon.

Eikä sitten uskaltanutkaan, kuten itse voitte nähdä. Aika lailla yksi yhteen nuo molemmat "liikennevalot" ovat.  Olisiko perustelutekstejäkin vain suoraan kopioitu (tietysti kääntäen)? No, sen verran eroja näyttää olevan, että tämän voi sanoa:

Lainaus
"Oppaamme perustuu Ruotsin oppaaseen, mutta identtinen se ei tule olemaan”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.

Suomalainen opas on ehkä hitusen ruotsalaistakin luomumyönteisempi!


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.02.17 - klo:08:24
Myös se, että torjunta-aineiden käyttö olisi maailmanlaajuisesti merkittävä uhka "ympäristölle ja ruoantuotannolle", otetaan tuossa annettuna. Mutta onko se niin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.0)?

Mutta näin vain Iltalehtikin suhtautuu ymmärtämyksellä ko. oppaaseen ....

WWF:n Lihaopas herätti keskustelua: Kyse on siitä, mitä eläimille syötetään, ei pelkästä lihasta - ja sinä voit vaikuttaa (http://www.iltalehti.fi/pippuri/201702092200068250_ah.shtml)

... ja ottaa tosissaan, tosiasioina tämänkin:

Lainaus
2. Miksi luomuliha on parempi vaihtoehto?

Opas arvioi myös luomutuotteita ympäristön näkökulmasta. Luomu ei ole ratkaisu kaikkeen, vaan askel parempaan suuntaan. Ympäristön kannalta luomu on parempi vaihtoehto muun muassa siksi, että luomussa torjunta-aineita käytetään vain poikkeustapauksissa. Kun torjunta-aineita käytetään laajasti tai varomattomasti, niitä vapautuu väistämättä myös maaperään ja vesistöihin. Silloinkin käytössä on hyvin rajallinen määrä luomutuotantoon hyväksyttyjä aineita. Liiallinen tai huolimaton torjunta-aineiden käyttö muodostaa uhan pölyttäjähyönteisille ja vaarantaa maailman ruoantuotannon.

Siinäkin torjunta-aineiden holtittomalle käytölle on ainoa vaihtoehto se, että luovutaan niistä kokonaan. Ja siinäkään ei muisteta, dettä luomu merkitsee myös muuta, eli keinolannoitteista luopumista (ja sitäkin kautta tarvitsee valtavasti lisää viljelyalaa.)

Tai ei muisteta sitä, että vain hyvin pienen osan torjunta-aineista*) on edes epäilty muodostavan uhan pölyttäjähyönteisille, mutta luomussa luovutaan kaikista, ainakin jos ne ovat synteettisiä - ja siis riippumatta näiden aineiden turvallisuusarvioista (tutkimuksista). Tämä pieni valikoima on Iltalehden mukaan hyvä asia ...

Lainaus
Silloinkin käytössä on hyvin rajallinen määrä luomutuotantoon hyväksyttyjä aineita.

... vaikka se tosiasiassa aiheuttaa tilanteen, jossa jo vahingollisiksi havaituista torjunta-aineista ei voida luomuviljelyssä luopua (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68).

***

Kummasti tämäkin Karjalaisen pääkirjoitus (http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/130886-vastuullisuuttaseka-maatalouteenetta-sen-soimaamiseen) hyväksyy tuon WWF:n luomuolettamuksen, vaikka muutoin onkin oppaan suhteen kriittinen (lihav. HJ):

Lainaus
Jos Suomessa ei tuotettaisi lihaa ja maitoa, niitä ei takuulla tuotaisi luomu- ja muuten ekologisesti vastuullisilta tiloilta ympäri maailmaa.

Suomi söisi mahdollisimman halvalla - siis epäekologisesti - tuotettuja bulkkieriä.
**)


________

*) eikä sen pienenkään osan kohdalla näyttö ole mitenkään kiistaton. Tuore GLP-artikkeli:

Gold standard assessing neonicotinoids: Field bee hive studies find pesticides not major source of health issues (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/02/06/gold-standard-assessing-neonicotinoids-field-bee-hive-studies-find-pesticides-not-major-source-of-health-issues/)

**) tuo viimeinen lause, vrt. tähän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.msg9526#msg9526) (Lisäys 11.2.17)


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.02.17 - klo:07:34
Yllätys, yllätys (?):

Itämeri-laskuri ja WWF:n lihaopas ravistelevat kuluttajia — Maataloustuottajien edunvalvojat paheksuvat kuluttajien ohjailua, luomuväki suhtautuu suopeammin (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/kotimaa/itameri-laskuri-ja-wwfn-lihaopas-ravistelevat-kuluttajia-maataloustuottajien)

Tällaisellekin spekulaatiolle annetaan tilaa:

Lainaus
Luomutuottaja Ahonen ei pelkää luomutuotannon yleistymisen tuomaa hinnan laskua.
— Pitkällä aikavälillä luomun ei tarvitsisi olla muuta tuotantoa kalliimpaa. Hintaero on osittain johtunut kaupan ketjusta ja siitä, että vähäisemmän kysynnän vuoksi tuotteiden kierto on ollut hitaampaa. Kauppa on viime aikoina tullut luomutuottajia vastaan, ja hinnat on saatu kohtuullisemmiksi.

Kuinka pitkällä aikavälillä? 50 vuotta? 100 vuotta? Vielä ei hintojen kehityksestä samoiksi ole oikeastaan mitään merkkejä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.0). Vaikkapa seuraamamme luomukinkku - jonka kysynnän kerrotaan olevan vallan valtavaa - säilyttää vuodesta toiseen (yli) kolminkertaisen hintansa.

WWF:n oppaassa ei ole eläinsuojelu- tai terveysnäkökulmaa (ks. edellä 08.02.17). Mutta eipä ole kyllä sitten hintanäkökulmaakaan. Ohjeiden tietty "herraskaisuus" näkyy paitsi luomun myös riistan suosittamisessa. Oppaan tekijät aika selvästi asustavat helsinkiläisessä "vihreässä kuplassa", jossa ovat kauppahallit ja muut "hyvinvarustetut" lihakaupat lähellä. Ja hyvinvarustettu pankkikortti taskussa/käsilaukussa.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.02.17 - klo:03:20
Hyvin jatkoksi tuohon edelliseen sopii tämä MT:n keskustelusta ...

"Suomi ei voi muuttua pelkiksi lainehtiviksi viljapelloiksi" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomi-ei-voi-muuttua-pelkiksi-lainehtiviksi-viljapelloiksi-1.178173)

... löytynyt retorinen kysymys (lihav. HJ):

Lainaus
Toisaalta eettisempään, mutta tehottomampaan tuotantoon siirtymiselläkin on haittapuolensa.

"Miksi ihmisiä pitää koko ajan syyllistää syömisistä?" ihmettelee Seppo Hunsa. "Kuhan syö lähellä tehokkaasti tuotettua. Luomu ei ole eettistä. Kuka saa syödä viidenneksen nykymäärästä?"

Oikeastaan, kun sitä miettii, niin sellainen suositus, jossa kehotetaan syömään ylivoimaisen kallista lihaa, ei oikeastaan eroa siitä toiveesta, että palattaisiin entisiin "hyviin" aikoihin, jossa köyhällä kansanosalla ei ollut varaa syödä lihaa kuin hyvin harvoin. Se tilanne kun varmasti palauttaisi Suomen lihankulutuksen WWF:n toivomalle tasolle.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.02.17 - klo:07:56
Esko Valtaoja on WWF:n kanssa samaa mieltä tarpeesta lihansyönnin vähentämiseen, mutta häneltäkin tulee tämä kritiikki:

Lihan himoja (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3405942/Esko+Valtaoja+++Lihan+himoja)

Lainaus
Valitettavasti myös WWF:n Lihaopas luiskahtaa välillä harhapoluille pitäessään luomua ja GMO-vapaata lihaa jotenkin automaattisesti ympäristön kannalta parempina vaihtoehtoina. Järjestöltä, joka sanoo perustavansa toimintansa ja suosituksensa tutkimustietoon, voisi odottaa enemmän.

Minäkin luulen, että sana "automaattisesti" on tuossa oikeaan osunut: asiaa ei tälläkään kertaa järjestössä sen kummemmin yritetty miettiä.

PS. Kommentoin sielläkin, syyttäen WWF:ää henkisestä laiskuudesta ja pelkuruudesta: he eivät tuossa uskaltaneet uhmata vihreiden järjestöjen konsensusta Suomessa.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.03.17 - klo:16:29
Oikeastaan, kun sitä miettii, niin sellainen suositus, jossa kehotetaan syömään ylivoimaisen kallista lihaa, ei oikeastaan eroa siitä toiveesta, että palattaisiin entisiin "hyviin" aikoihin, jossa köyhällä kansanosalla ei ollut varaa syödä lihaa kuin hyvin harvoin. Se tilanne kun varmasti palauttaisi Suomen lihankulutuksen WWF:n toivomalle tasolle.

Sanoimme me täällä, ja näin sanoo ja kertoo laajemmin Ilkka:

Lihatiskillä hyvä omatunto ei heltiä halvalla (https://www.ilkka.fi/erikoissivut/lihatiskill%C3%A4-hyv%C3%A4-omatunto-ei-helti%C3%A4-halvalla-1.2222067)

Lainaus
Vastuullisuus maksaa kauppojen lihahyllyillä. Lännen Media selvitti, mitä ympäristöjärjestö WWF:n vastikään julkaiseman Lihaoppaan esittelemät erilaiset valinnat maksavat kuluttajalle.

Järjestön suosittelema luomu- tai laidunliha tulee enimmillään moninkertaisesti kalliimmaksi vastaavaan tavalliseen tuotteeseen verrattuna, eikä kaikkia saa tavallisista ruokakaupoista.

Ynnä muuta samasta asiasta. Varsin hyvä tarkastelu.

***

Ja näinhän se oli tässä kysymyksessä:

Lainaus
Entä poro, miksei se ole oppaassa?

– Selvitämme sitä jatkossa. Siinä voi olla ylilaiduntamiseen liittyviä ongelmia.

– Haluamme arvioida niitä yhdessä porotalouden harjoittajien kanssa, kertoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Me olemme ihan aktiivisesti tarjoutuneet tarkastelemaan asiaa yhdessä WWF:n kanssa  luomulihan (ja muunkin luomun) osalta, mutta meidän apumme on torjuttu.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.03.17 - klo:07:39
Tällainen päivä on olemassa ...

Hyvää villin luonnon päivää! Tässä WWF:n viisi syytä juhlaan (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/hyv%C3%A4%C3%A4-villin-luonnon-p%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4-t%C3%A4ss%C3%A4-wwfn-viisi-syyt%C3%A4-juhlaan)

... ja WWF on siis sen Suomessa ominut. Samainen WWF joka siis eri tavoin suosittaa paljon viljelyalaa vaativaa luomuviljelyä.

Tuo päivä kuuluu meille!!! Ensi vuonna lähetämme hyvissä ajoin asiasta lehdistötiedotteen.

Jossa muuten sitten mollaamme WWF:ää, ellei se siihen mennessä ole linjaansa muuttanut!


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.03.17 - klo:08:06
Pro Luomun luomulihan arvoketjutyöryhmä keskusteli 14.2.17 lihaoppaasta:

Lainaus
WWF:n lihaopas on luomun kannalta hyvä avaus, ja sitä voi
käyttää luomun edistämisessä.

Varmaankin, mutta kyllä edistettävää sitten onkin, koska luomulihan tuotanto ei vieläkään yllä edes riistan tasolle (Luken ennakkotilastot). Eli WWF suosittelee valintoja, jotka ovat käytännössä  mahdollisiakin vain äärimmäisen pienelle vähemmistölle.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.05.17 - klo:06:57
Tähän, koska kummasti Jussi Nikula antaa luomutuotteille kaikki anteeksi, ja päätyy johtopäätökseen ...

Kaupat käärivät luomutuotteita muoviin – S-ryhmä: "Hieman ristiriitaista" (http://yle.fi/uutiset/3-9619296)

Lainaus
WWF:n Jussi Nikulan mukaan luomutuote on useimmiten parempi vaihtoehto pakkauksesta huolimatta.

... vaikka oikeastaan mikään artikkelissa ei puhu sen puolesta. Vaikkapa se täällä jo uumoilemamme asia (josta on ollut kauppiashaastatteluissa jo hajatietoja), että luomutuotteita jo kaupan hyllyssä tuhoutuu tavanomaista suurempi osa, saa tuossa tavallaan vahvistuksensa:

Lainaus
Muovipakkaukselle on useita syitä. Ensimmäinen syy on se, että luomua myydään edelleen vähän.

Pro Luomu ry arvioi päivittäistavarakaupoilta kerättyjen tietojen pohjalta, että luomun markkinaosuus on vain kaksi prosenttia (siirryt toiseen palveluun) ruoan kokonaismyynnistä.

S-ryhmän Talvenheimo selittää, että tämä vaikuttaa tuotteiden kiertoon. Tavallinen espanjalainen kesäkurpitsa katoaa S-marketin hyllyltä nopeammin kuin vieressä myytävä luomutuote. Jotta kaupan ei tarvitsisi heittää luomukesäkurpitsoja jatkuvasti roskikseen, ne pakataan muovikääreeseen, joka pidentää niiden myyntiaikaa.

Ja kyllä niitä luomutuotteita muovista huolimatta enemmän roskiin päätyy, itsekin olen sen nähnyt.

PS. Tämäkin saa vahvistuksensa, jonka olemme jo arvanneet, tai oikeastaan tienneet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=50.msg7363#msg7363):

Lainaus
Luomutuotteet voisi sijoittaa myös eri paikkaan kuin muut hedelmät ja vihannekset, mutta se voisi entisestään pienentää luomutuotteiden myyntiä.

PS2. Jos Nikula osoittaa tuossa ymmärrystä luomutuotteiden muoville, niin kyllä samalla tavalla Radio Suomenkin aamujuontajat. Voisi jopa sanoa lähes hysteerisesti puoltaen ja selitykset hyväksyen. Taitaa olla tämä päivä siellä muutenkin päivä, jolloin luomua kovasti esille tuodaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg10159#msg10159).


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.08.17 - klo:09:45
Jatketaan tähän vaikka onkin kyse toisesta "firmasta":

Villiruokaviikolla Kainuussa maistuvat luonnon omat maut (http://www.arktisetaromit.fi/sitenews/view/-/nid/451/ngid/1)

Lainaus
Villiruoalla on pitkät perinteet suomalaisessa ruokakulttuurissa, johon liittyy läheisesti kaikki luonnossa vapaasti kasvava. Villiruokaa ovat luonnonmarjat, metsäsienet, yrtit, mahla, hunaja, pakuri, riistaeläimet, poro ja järvikala.  Viime aikoina etenkin maitohorsman, nokkosen, vuohenputken ja poimulehden kaltaisten villivihannesten ja -yrttien käyttö on lisääntynyt ja villiruoka on noussut trendiksi. Tämän suuntauksen hyödyntäminen on tärkeää tulevaisuudessa. Villiruokaa kasvaa paljon Kainuun luonnossa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Edellä on milestäni ihan numeroilla osoitettu, kuinka vähäisessä marginaalissa tämä villiruoka voi toimia. Koko Suomen ruokahuollossa se ei voi siis nousta "trendiksi". No, ehkäpä ravintoloissa, tuolla tavalla yhden viikon ajaksi, voi.

Mutta kyllä tuo asia muutenkin saa volyyminsa nähden kohtuutonta huomiota. Esimerkiksi radiossa tänä aamuna oltiin huolissaan mahdollisista yöpakkasista - miten ne vaikuttavat sienisatoon? Nyt, kun vilja on myöhässä, ja suurelta osin korjaamatta!

Se on tätä nykyaikaa. Jolloin tämän päivän Saarijärven Paavo (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Saarij%C3%A4rven_Paavo), kun naapurin sadon on vienyt halla, että eipä mitään,  sanoo vaimolle, annetaan omasta vähän hänelle ja sitten pannaan omaan leipään puolet ulkolaista!


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.09.17 - klo:10:01
WWF on vähän vaivautunut tästä Maaseudun Tulevaisuuden kriittisestä näkökulmasta ...

Elovenasta sama hinta viljelijälle ja WWF:lle, ympäristöjärjestön Rohweder: "Edistämme suomalaisen luomukauran kysyntää (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/elovenasta-sama-hinta-viljelij%C3%A4lle-ja-wwf-lle-ymp%C3%A4rist%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6n-rohweder-edist%C3%A4mme-suomalaisen-luomukauran-kysynt%C3%A4%C3%A4-1.204750)

... mutta ei siis edelleenkään mitenkään suhtautumisestaan luomuun. Vaan nielee luomuaatteen väitteet sellaisenaan:

Lainaus
"WWF on iloinen voidessaan edistää laadukkaan suomalaisen luomukauran kysyntää. Elovena-kampanja tukee WWF:n työtä suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi", Rohweder kertoo.

Vaikka on täysin epäselvää, miten luomukauran viljely voisi luonnon monimuotoisuutta turvata. Pystyykö WWF edes ehdottamaan jotain mekanismia siihen? Tuskinpa.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.09.17 - klo:18:18
Tämä lähti äsken:

***

Liisa Rohweder
WWF

Hei, olemme itse asiassa entisiä naapureita, Malminkatu 38 osoitteesta.

Mutta tässä se ei auta, naapurisopuun nyt ei voi vedota, kun olemme ideologisisia viholllisia. Maaseudun Tulevaisuudessa annoit tällaisen lausunnon:

***

"WWF on iloinen voidessaan edistää laadukkaan suomalaisen luomukauran kysyntää. Elovena-kampanja tukee WWF:n työtä suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi", Rohweder kertoo.

***

Millä ihmeen tavalla tehoton (luomukauran) viljely voisi turvata suomalaisen luonnon monimuotoisuutta?

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg10682#msg10682

Onko niin, että yhdistyksenne ei uskalla uhmata sitä suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen (aika lailla mielipuolista) konsensusta, että luomuviljely olisi jotenkin luonnon kannalta hyvä asia? Vaikka kansainvälinen järjestönne selvästi jo muuta "maistelee" eli on tehokkaan viljelyn, jopa geenimuuntelun käytön puolelle kallistumassa?


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.11.17 - klo:08:16
Eli keskimääräisen *) suomalaisen ruokapöytään tuli noin:
- 1 kilo hirvenlihaa
- 185 g muun hirvieläimen lihaa
- 185 g muuta riistaa

Vertailukohdaksi:

Lihan kulutus EU-maissa (http://lihatiedotus.fi/www/fi/tilastot/lihan_kulutus_euroopassa.php)

Suomessa siis 75 kg/henkilö vuonna 2012.

Eli tuolta pohjalta voi arvioida tämän WWF:n väitteen oikeaan osuvuutta:

Riista on hyvä tehotuotetun lihan vaihtoehto (http://wwf.fi/ruokaopas/vahemman-ja-parempaa-lihaa/Riista-on-hyva-tehotuotetun-lihan-vaihtoehto-1862.a)

______

*) "mediaanisuomalaisen" pöydässä sen sijaan riistaa ei juuri ollut. Tässä jos jossain voi todeta, että sitä ruokaa ei jaeta tasan kaikille. Metsästäjät ovat hyvin pihejä saaliistaan.

Hesari kertoi, että tänä vuonna saataisiin ennatyssaalis hirvenlihaa, 8,5 miljoonaa kiloa. Se ei kyllä mitenkään muuta tuota jo sanottua, jos se on sitten hiukan yli 1,5 kiloa per suomalainen. Keskimääräinen lihankulutus on tällä välillä jo noussut n. 80 kiloon.

Mukana artikkelissa oli myös (helsinkiläisen) lihayrittäjä Veijo Wotkinin hapan kommentti, että hirvenlihat katoavat metsästäjien pakastekaappeihin, joista ne sitten 2 vuoden päästä syötetään koirille ...

Sekin (vähä) hirvenliha, joka kauppoihin, eli tavalliselle kuluttajalle, on tulossa, on artikkelin mukaan kyllä sitten hintansa puolesta tavalliselle kuluttajalle hurjan (luultavasti liian) kallista. Eli tämä on vieläkin toistettava:

WWF:n oppaassa ei ole eläinsuojelu- tai terveysnäkökulmaa (ks. edellä 08.02.17). Mutta eipä ole kyllä sitten hintanäkökulmaakaan. Ohjeiden tietty "herraskaisuus" näkyy paitsi luomun myös riistan suosittamisessa. Oppaan tekijät aika selvästi asustavat helsinkiläisessä "vihreässä kuplassa", jossa ovat kauppahallit ja muut "hyvinvarustetut" lihakaupat lähellä. Ja hyvinvarustettu pankkikortti taskussa/käsilaukussa.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.12.17 - klo:08:26
Kun tämän sieltä löysin, niin otettakoon se nyt esille täällä (kun vähän ruokaan liittyy):

Globe Hope -kestopussi (http://kauppa.wwf.fi/globe-hope-kestopussi)

5 euroa siis maksaa. Mikä estää kuluttajaa taittelemasta saamaansa muovipussia (maksaako se 50 senttiä?) takaisin kauppakassiinsa tai taskuunsa ja käyttämästä sitä useaan kertaan? Ihan intuitiivisesti luulen, että se kestäisi erittäin monta käyttökertaa, sekin.

Ja kun se ei enää kestä, siitä pääsee vastuullisesti eroon hyvin yksinkertaisella tavalla: viemällä viralliseen roskien keräysastiaan. Ei sitä ole pakko mereen heittää (millä tavalla WWF ilmeisesti kuvittelee keskimääräisen kuluttajan käyttäytyvän?)

Mutta niin se vaan taitaa olla, että tuollainen vastuullinen käyttö ei ole eräiden luontoihmisten mukaan mahdollista, ei tule edes mieleen:

Vuoden turhake on valittu – suomalainen käyttää 55 muovikassia vuodessa (http://yle.fi/uutiset/3-9342466)

Minun on elämässäni täytynyt siis käyttää jo tuhansia muovipusseja. Ensimmäistäkään en ole koskaan heittänyt mereen. Enkä ole tainnut elämässäni nähdäkään tuollaista tapahtuvan. Mutta silti tuossa vedotaan juuri tähän:

Lainaus
Vaikka muovijätettä nykyään kerätään Suomessakin, päätyy sitä silti paljon luontoon, kertoo Suomen Luonto -lehti. On arvioitu, että merissä lilluu parhaillaankin 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa ja joka vuosi tuo kuorma kasvaa 6–8 miljoonalla tonnilla. Meriympäristössä muovikassi säilyy 20–30 vuotta.

Vaikka käytettyjä muovikasseja ei erikseen kerättäisikään, vaan ne poltettaisiin sekajätteen mukana, ne eivät päädy mereen. Vaikka ne vietäisin kaatopaikalle, ne eivät silti päädy mereen.


PS. klo 18: Tuliko siis valittua turha turhake? Josta tosiasiassa ei Suomessa ole merkittävää haittaa? Mutta kun tuo muovikassi nyt kertakaikkiaan on luontoväen "pyhän vihan" kohteena, kansainvälisesti, ollut jo vuosikymmeniä! Vähän samaan tapaan kuin keinolannoitteet, joita ei (eräiden mielestä) kertakaikkiaan voi käyttää oikein, aina ne väistämättä rehevöittävät vesistöjä.

Tässä uutisessa mainituissa joissa ...

VALTAOSA MERTEN MUOVIJÄTTEESTÄ TULEE VAIN KYMMENESTÄ JOESTA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3826794-valtaosa-merten-muovijatteesta-tulee-vain-kymmenesta-joesta)

... ei ole mukana Vantaata tai Aura- tai Kymijokea. Eikä itse asiassa yhtään eurooppalaista tai amerikkalaista jokea.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.01.18 - klo:17:01
Tämä Hesarin artikkeli kertoo tavallaan mitä lupaa ...

Muovia on merissä kohta jopa enemmän kuin kalaa, ja osa siitä päätyy ruoka-aineisiin – HS:n grafiikat kertovat, mitä se tarkoittaa eläimille ja ihmisille (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005523945.html)

... mutta ei sitä, paljonko Suomesta menee muovia mereen/luontoon. Eli jos nyt ryhdymme noudattamaan tarkkaan lehden ohjeita, mitä se merkitsee eläimille ja ihmisille? Mikä muuttuu nykyisestä?

Merten muovijätteestä (yhteensä) on muuten vain 1% muovipusseja. Paljonko Suomessa?

Siinä vaiheessa (pian?) kun muovikassit vielä ryhdytään valmistamaan tästä materiaalista ...

Muovin valtakausi loppuu – sellu tunkee tilalle (https://yle.fi/uutiset/3-10014700)

... ei jääne enää pientäkään ongelmaa ainakaan juuri niistä. Voidaan unohtaa nuo hankalat kauppakassit, paperipussit ym. Ja jatkaa totuttuja hyviä roskapussikäytäntöjämme.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.01.18 - klo:08:41
Entäpä se WWF:n suosittelema riistaliha kehitysmaissa? Tässä osviittaa:

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita (http://www.maailma.net/uutiset/tutkimus-kestamaton-metsastys-ja-virkistystoiminta-uhkaavat-suojelualueita)

Lainaus
Uhat ovat erilaisia sen mukaan, onko maa kehittynyt vai kehittyvä. Kehitysmaissa uhkana on etenkin metsästys, sillä paikalliset yhteisöt ovat siitä riippuvaisia.

Vaikka metsästystä on harjoitettu vuosituhansien ajan, väestönkasvu, kaupunkialueiden kasvanut riistalihan kysyntä sekä yhä helpompi pääsy syrjäisille alueille on nostanut metsästyksen kestämättömälle tasolle, mikä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja maaseudun yhteisöihin, sanoo CIFOR:n tutkija Lauren Coad tiedotteessa.

Kun sitä lihanhimoa ei kehitysmaissakaan saada hillittyä, aivan selkeä ja luultavasti ainoa vaihtoehto tuolle metsästykselle on "tehotuotettu" liha. Ainoastaan sen avulla voidaan kasvanut ja kasvava lihan kulutus tyydyttää. Jos vain tuota metsästystä ilman sitä yritetään hillitä, johtaa se vain salametsästyksen, "puskalihan" kasvuun.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.01.18 - klo:18:30
Siellä sivuilla on yhä tämä:

https://wwf.fi/lihaopas/nauta/Luomu-2847.a

Lainaus
Luomu

Torjunta-aineiden käyttö ja maaperän köyhtyminen ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä uhkia ympäristölle ja ruoantuotannolle. Luomunautojen rehun tuotannossa käytetään torjunta-aineita vain poikkeustapauksissa. Luomutuotanto ylläpitää maan kasvukuntoa paremmin kuin tavanomainen tuotanto. Eläimet laiduntavat luomulaitumilla, mikä ylläpitää lukuisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä.

Onko tuo rehellistä, tieteellistä, vailla tarkoitusta harhaanjohtaa?

Tuossa on lause lauseelta väittetä, jotka voisivat sinänsä olla tottakin, mutta kokonaissanoma täysin väärä.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.03.18 - klo:05:04
Tässä uutisessa mainituissa joissa ...

VALTAOSA MERTEN MUOVIJÄTTEESTÄ TULEE VAIN KYMMENESTÄ JOESTA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3826794-valtaosa-merten-muovijatteesta-tulee-vain-kymmenesta-joesta)

... ei ole mukana Vantaata tai Aura- tai Kymijokea. Eikä itse asiassa yhtään eurooppalaista tai amerikkalaista jokea.

Hesarissakin todetaan tai myönnetään tämä ...

Sillä on väliä, minkä kassin kaupassa valitset – yksittäisistä valinnoista muodostuu miljardien massa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005600224.html)

Lainaus
Muovijätteen suurimmat ongelmat ovat maapallolla jossain ihan muualla kuin Suomessa.
[...]
Tuore tutkimus kertoo, että noin 90 prosenttia meriin päätyvästä muovista on peräisin kymmenestä joesta, joista kahdeksan on Aasiassa ja kaksi Afrikassa.

Muovijätteen suurimmat ongelmat ovat siis jossain ihan muualla. Onko suo­malaisen järkeä ommella vaikka hedelmäostoksia varten kestokangaspusseja?

Jätehuollon ja materiaalikierron parannukset kehittyvissä maissa ovat olennaisia asioita muoviongelman ratkaisussa.

... mutta ei silti uskalleta irrottautua vanhasta, poliittisesti korrektista kannasta, nyt tällä perusteella:

Lainaus
Suomalaiskuluttajan muovilakollakin on silti merkitystä.
[...]
Merkitystä on kuitenkin myös suomalaiskuluttajan valinnoilla. Jos kaikki kuluttaisivat kuten me, ihmisen ekologisen jalanjäljen tasapainottamiseen tarvittaisiin lähes neljä maapalloa. Ja Suomessa suuri osa muovijätteestä tulee kotitalouksien käyttämistä pakkauksista.

Vaikka tuolla (itsessään kyseenalaisella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg10516#msg10516)) ekologisen jalanjäljen teorialla ei ole oikeasti mitään merkitystä tuon muoviongelman ratkaisemisessa, edes perusteena asialle. Mutta ainahan täytyy Hesarin olla mukana, kun kansainvälinen kampanja alkaa. Ja jotain täytyy niissä kampanjoissa aina suomalaisen voida ihan itse tehdä.


PS. Oikeastaan on ihan päinvastoin. "Elologista jalanjälkeä" neuvotaan pienentämään uusiutuvaa energiaa suosimalla. Myös tuulivoimaa. Tuulivoimalat alkavat nyt tulla käyttöikänsä päähän. Tuloksena on valtava - ja jatkossa alati kasvava - määrä jätettä, lasikuituvahvisteista muovia, jolle ei ainakaan vielä ole selvää ratkaisua, mitä sille aiotaan jatkossa tehdä.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.04.18 - klo:05:25
WWF:n tapaan Kemikaalicocktail eli Noora Shingler näkee vain pelkkää myönteistä villiruoassa:

MIKSI SINUNKIN TULISI INNOSTUA VILLIRUOASTA? (http://www.kemikaalicocktail.fi/2018/04/miksi-sinunkin-tulisi-innostua-villiruoasta/)

Lainaus
Villiruoassa yhdistyy moni tämän hetken ruokatrendi: suomalainen villiruoka on ilmastoystävällistä, se on lähiruokaa ja se on yleensä luomulaatuista (vaikkakaan villiruokaa ei voi sertifioida luomuksi, on se yleensä luomuun verrattavaa: lähes kaikki Suomen metsät voitaisiin sertifioida luomukeruualueiksi). Villiruoka on lisäaineetonta ja torjunta-ainevapaata ja se istuu hyvin vegaanitrendiinkin, vaikka toki riista, kala ja poro eivät vegaanidieettin sovikaan. Kasvinkunta tarjoaa kuitenkin huikeita raaka-aineita vegaanisen villiruoan valmistamiseen. Esimerkiksi Ossin valmistama villiruoka on lähes aina vegaanista. Lisäksi villiruoan voi ajatella olevan hävikin pienentämistä jos sen metsään jättämisen sijaan hyödyntää ravinnoksi (toki aina pitää kerätä fiksusti, ei kyniä kokonaista aluetta tyhjäksi raaka-aineesta). Viimeisenä pointtina yksi villiruoan houkuttelevimmista ominaisuuksista: se on ilmaista.

Yhtä hän ei näe (tai he eivät näe): että se on väistämättömästi täysin marginaalista.

Paitsi tietysti koko väestön ruokkimisen tasolla, niin jo trenditietoisten kaupunkilaisten tasolla. Kerätessä herää kova ruokahalu: ennen kuin tuonne metsään menee tai sen jälkeen, vaikkapa tuhti hampurilainen on tarpeen (niitäkin saa vegaanisena!).

Lainaus
Mutta kun on elänyt koko elämänsä yltäkylläisyydessä, alkaa kaivata sellaista, mitä ei marketista saa. Suomen luonto on ihan hillitön aarreaitta, jossa on hyvin paljon muutakin kuin ne sienet ja marjat. Ei silti ole pakko syödä pettua. (Vaikkakin Ossi sanoo, että pettu trendaa kolmen vuoden sisään.)

Erittäin paljon lyhyempi aika pelkästään tuon villiruoan varassa saa kaipaamaan sitä mitä marketista saa. Luultavasti olisi pakko syödä tuota pettua, koska tutkimusten mukaan se olisi niitä harvoja luonnon syötäviä, josta saisi riittävästi kaloreita.

Kaikki hyvät voimat meitä varjelkoot tilanteelta, jossa "pettu trendaa"! (Jos se tapahtuu koko kansan kohdalla.)


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.05.18 - klo:07:41
Tämäkin blogisti ottaa tuon WWF:n ym. suosituksen itsestään selvänä hyvänä asiana  ...

Ikäluokan vaikutus ekologisuuteen (http://www.lily.fi/blogit/ihme-ituhippi/ikaluokan-vaikutus-ekologisuuteen)

Lainaus
Keskimäärin vanhempi sukupolvi löytyy useammin metsästä kykkimästä marjojen ja sienten perässä (luomua lähiruokaa parhaimmillaan) sillä nuoremmat menevät metsään lähinnä fiilistelemän hyödyntämiskeikkojen sijaan.


... vaikka tutkimus siis viittaa siihen, että tuo sukupolvi raskaasti erehtyy, ja kuluttaa tuossa tuossa toimeliaisuudessaan enemmän luonnonvaroja kuin niitä säästää. Ihan kykkiessään.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.06.18 - klo:07:45
Eivätkä ne luvut edes voi kauheasti vaihdella. Hirvikannan kasvattaminen siihen määrään, että tavallisella ihmisellä (so. muillakin kuin niilä n. 300 000 metsästykseen osallistuvalla) olisi hirvenlihan ostamiseen paremmat mahdollisuudet, kun ei onnistu: jos kanta liiaksi kasvaa, se nostaa väistämättä jyrkästi riskejä liikenteessä. Eikä vain riskejä, vaan se on sitten toteutuneita kuolemantapauksia, hirvikolareissa.

Joista toteutuneista tapauksista on tässä uutisessa ....

Tutkija: Tuotantoeläimet ovat suurempi uhka kuin suurpedot – tässä ovat Suomen vaarallisimmat eläimet (https://yle.fi/uutiset/3-10259103)

... karu luku: 101 kuolemaa vv. 1998-2015. Johon päälle vielä tulevat pysyvät vammautumiset, loukkaantumiset, pitkät sairaslomat. Ynnä niiden aiheuttamat kustannukset. Hirvenliha on todella kallista lihaa. Jonka kustannuksista ostaja maksaa vain pienen osan. Ja WWF ei yhtään.

Oikeastaan tuotantoeläimet vertailussa selviävät hyvin, varsinkin, jos vertaamme siihen ruokamäärään, jota niiden avulla tuotetaan. Hevosta ei ehkä nykyaikana enää voi pitää tuotantoeläimenä: se on harraste- ja hupieläin, jonkinlainen elävä moottoripyörä. Molempien kohdalla käyttäjä ottaa tietoisen riskin.


Otsikko: Vs: WWF:n ruokaopas
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.06.18 - klo:06:19
Tällaisella räväkällä otsikoinnilla HS haluaa houkutella ihmisiä WWF:n linjalla luonnonkasvien keräämiseen:

Seksuaalista halua lisäävänä lemmenyrttinä pidetty kasvi löytyy lähes jokaisen pihan perältä – Kartta johdattaa villivihannesten kasvupaikoille, joilta voi poimia vaikka salaatin (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005725901.html)

Vaikka lienee aika hyvin osoitettu, että jos jompikumpi puolisoista yrittää tuolla tavoin perheelle päivän aterian hankkia, hän on sen jälkeen niin väsynyt, ettei jaksa ajatellakaan seksiä. 8)

***

Kun tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12052#msg12052) myötämielellä puhumme syötävien lajien kirjon lisäämisestä ruokavaliossamme, yksi olennainen asia siinä on juuri tietty "energiatiheys". Ei riitä, että jokin laji on sinänsä syötävä, jos sitä on vähän ja harvassa. Jokainen muistanee lapsuudestaan, miten "ketunleipää (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4enkaali)" oli kiva luonnossa syödä. Mutta ei siitä äidin laittamien eväsvoileipien korvaajaksi ollut.

Plus tietysti se, että käytännössä tuollaisen keruuinnostuksen mahdollinen syntyminen tietäisi kyllä tiettyä ruuhkaa myrkytyskeskuksissa. Jonka riskin Hesarin artikkelikin rivien välissä myöntää.