Author Topic: WWF:n ruokaopas  (Read 57553 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #30 on: 27.10.16 - klo:06:17 »
Mitään katumusta tai uudelleen arviointia luomulinjan suhteen ei kyllä vielä näy tässä järjestön uudessa julkistuksessa:

WWF:n raportti: Kulutuksemme jäljet näkyvät kehitysmaissa

Näin lähellä ajatusta kyllä ollaan:

Quote
”Luonnonvarojen kiihtyvällä kulutuksella on suora yhteys elinympäristöjen köyhtymiseen ja katoamiseen. Kun raivaamme metsää karjan laitumiksi tai viljelysmaaksi, tuhoamme samalla monien eliöiden ainoita elinympäristöjä”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
(lihav. HJ)

Mutta sitten ohjataan keskustelua ja ajattelua tähän "turvalliseen" ekologisen jalanjäljen ideaan:

Quote
Tällä hetkellä globaalisti kulutamme tahtia, johon vastaamaan tarvitsisimme 1,6 maapallon luonnonvarat. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa tyydyttämään kulutuksemme.

Mutta yhtään tropiikin eliötä emme kyllä vaaranna käyttämällä nyt Suomessa (esim. liikenteesä ja/tai teollisuudessa) fossiilisia polttoaineita. *) Ainakaan välittömästi. Sen sijaan tällä voi olla se vaikutus, ja hyvin välittömästi:

Quote
WWF tukee esimerkiksi vastuullista palmuöljytuotantoa Indonesiassa Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.  Vastuullinen palmuöljytuotanto takaa muun muassa sen, että työntekijät saavat kohtuullisen korvauksen, luonnonsademetsiä ei hakata viljelysmaaksi eikä tulta käytetä plantaasien raivaukseen.

”Olen todella iloinen, että esimerkiksi suomalaisten elintarvikeyhtiöiden palmuöljyn hankinnasta yhä suurempi osuus on vastuullisesti tuotettua. Koska kulutamme joka päivä tuotteita, joissa on hyödynnetty kehitysmaiden luonnonvaroja, on tärkeää, että teemme kaikkemme, jotta ne olisi tuotettu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja ympäristöystävällisesti”, Rohweder kertoo.

Sillä yleensä se vastuullisuus on tuotteeseen saatu siten, että joku toinen on tehnyt **) likaisen työn. Eli raivannut sademetsän jne. Ja tehnyt alueen "joutomaaksi" - jota sitten voi WWF:nkin "luvalla" käyttää.  Mutta elintilansa menettäneille orangutangeille taitaa olla yks hailee, kuinka oikeudenmukaista tuo tuotanto on ollut.

Puhutaan kyllä ruoantuotannostakin ...

Quote
Kehitysmaissa on vielä paljon tehtävää, jotta kestävästi tuotettua ruokaa, puhdasta vettä ja energiaa on kaikkien saatavilla.

... mutta yhtään ei sitten uudelleen arvioida, mitä tuollainen ruoan tuotanto olisi. Ja valitettavasti siten entiset linjaukset jäävät voimaan,  joten pakko on tulkita, että luomua WWF tuossa tarkoittaa.

__________________

*) Siitähän nk. "ekologisessa jalanjäljessä" on kyse, ei konkreettisesta uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä. Sen sijaan ruoan tuonnin - ja erityisesti luomutuonnin - jäljet näkyvät varmasti kehitysmaissa, ja ilman viivettä
**) eikä siinä edes tarvita nimeä. Kummasti viidakkoa syttyy ja palaa sielläpäin ihan vahingossa. Eikä asialle sitten voida, syttymisen jälkeen, mitään ... Tämä firma jäi kolttosistaan kiinni, mutta pelkäänpä, että kyseinen alue on jonkun "suruajan" jälkeen sitten jonkin "vastuullisen" firman käytettävissä. Artikkelista selviää myös, kuinka valtavia nuo palavat alueet, "kuumat pisteet" ovat, ja kuinka monessa paikassa niitä on. Greenpeacenkin aika ja huomio oikeastaan riittää vain siihen, että se löytää niitä erilaisten (suur)yhtiöiden omistamilta (tai hallinnassa olevilta) alueilta:

Quote
More than 3,000 hotspots have been detected in the Indonesian archipelago in the last month, with maps released by Greenpeace of Riau and West Kalimantan showing that many are occurring on industrial plantation concessions in the same areas that burned last year.
« Last Edit: 27.10.16 - klo:15:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #31 on: 28.10.16 - klo:07:23 »
Huomionarvoista on, ettei kansainvälinen WWF sotke asiaan ekologista jalanjälkeä ja näitä useita maapalloja, eli ilmastonmuutosta (mikä selviää tästä Hesarin uutisesta) ...

Raportti: Yli puolet selkärankaisista on tuhoutunut ihmisen kulutuksen vuoksi

... vaan pikemminkin päinvastoin:

Quote
Pariisissa vuoden 2015 lopussa solmittu ilmastosopimus edellyttää kaikilta mailta ilmastotoimia ja niitä koskevaa seurantaa sekä raportointia.

”Olemme onnistuneet laatimaan vahvan liiketoimintamallin ilmastolle. Nyt meidän täytyy tehdä yhtä vahva liiketoimintamalli luonnonjärjestelmälle”, Lambertini totesi.

Mutta Suomen WWF on sotkenut, ennenkin, kun näitä Living Planet -raportteja on ilmestynyt.

Sen sijaan maailma.net kertoo johdannossaan uutiseen jopa näin:

Quote
Tuoreen Living Planet Indexin mukaan maapalloja tarvittaisiin 1,6, jotta luonnonvarat riittäisivät nykykulutukseen.

Katsotaanpa mitä siellä lukee ... ja niinhän se oli: alkuperäinen raportti ei tuo tuota väitettä esille kuin kerran ohimennen, mutta suomalainen tiivistelmä tuo ikäänkuin pääsanomana.

Quote
Another way to look at the relationships between our behaviour
and the Earth’s carrying capacity is through Ecological Footprint
calculations. The Ecological Footprint represents the human
demand on the planet’s ability to provide renewable resources and
ecological services. Humanity currently needs the regenerative
capacity of 1.6 Earths to provide the goods and services we use each
year. Furthermore, the per capita Ecological Footprint of high-
income nations dwarfs that of low- and middle-income countries
(Global Footprint Network, 2016). Consumption patterns in high-
income countries result in disproportional demands on Earth’s
renewable resources, often at the expense of people and nature
elsewhere in the world.

Ja huomatkaa, se tekee noin viitaten toiseen julkaisuun, se ei ole tuon raportin oma löytö tai teesi. Siinä Living Planet -indeksissä on kyse aivan eri asiasta.

***

Ja vaikka hiilidioksidilla tulevaisuudessa olisi ikäviä seurauksia, nyt se on noin sukupolven ajan lisännyt luonnon monimuotoisuutta (Matt Ridley):

The world is getting greener. Why does no one want to know?

Quote
As carbon dioxide levels have risen, the planet’s green vegetation has increased by 14 per cent
[...]
As the paper’s lead author, Zaichun Zhu, of Beijing University, puts it, it’s the equivalent of adding a green continent twice the size of mainland USA. Frankly, I think this is big news. A new continent’s worth of green vegetation — all created in a single human generation.

Se on noin Etelä-Amerikan kokoinen alue,  lisää elintilaa,  myös villille luonnolle.

Eli se on varmasti eri asia, Suomen WWF.
« Last Edit: 28.10.16 - klo:16:41 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #32 on: 31.10.16 - klo:06:12 »
Mutta pääkirjoituksessaan Hesari sitten palasi täysin Suomen WWF:n tulkintaan:

Kun maailma ei riitä, lajit kuolevat

Quote
Luonnonvarojen kulutus on ylittänyt maapallon kantokyvyn.
[...]
Syynä ahdinkoon on kasvava kulutus. Lajit katoavat, koska ihmiset kuluttavat liikaa luonnonvaroja ja päästävät ilmaan liikaa hiilidioksidia. Maapallo ei uusiudu samaa tahtia.

Ympäristöjärjestö WWF:n tuore ympäristön tilaa käsittelevä Living Planet -raportti tuo vakavan viestin: globaali kulutus on ylittänyt maapallon kantokyvyn niin, että tarvittaisiin 1,6 maapalloa korvaamaan käytetyt luonnonvarat.

Eikä lehti siis nyt yritäkään ymmärtää saati tuoda esille, miten eri asioista on kyse. Tai sitten tuosta näkyy, ettei pääkirjoitustoimittaja ole laiskuuttaan tai kiireisyyttään edes avannut alkuperäistä raporttia,  vaan on tyytynyt Suomen WWF:n lyhyeen, suomenkieliseen yhteenvetoon.

PS. Pitäisikö tämän teorian kritiikissä mennä judotaktiikkaan, so. näennäisesti mennä mukaan vastustajan liikkeeseen: "kyllä, luonnonvarojen liikakulutuksesta on kyse. Erityisesti maapinta-ala on sellainen luonnonvara, joka uusiutuu hyvin hitaasti sen nykykulutukseen nähden ..."  ;D
« Last Edit: 31.10.16 - klo:08:09 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #33 on: 03.11.16 - klo:06:26 »
Tämä mielipidepalstalla kirjoittaja tuo sitten konkreettisemman ja aivan toisen syyn tilanteelle:

Villieläimiä voidaan vielä auttaa

Quote
Kissojen ja koirien määrän vähentäminen auttaisi luonnonvaraisia eläimiä ja säästäisi peltomaata ravinnon tuottamiseksi vaikka kasvavalle ihmiskunnalle.

MIELIPIDE 1.11.2016 2:00
Helsingin Sanomat

ZOOLOGICAL SOCIETY OF LONDONIN ja WWF:n seuranta kertoo selkärankaisten villieläinten yksilömäärän vähentyneen vuosien 1970–2012 välillä 58 prosenttia (HS 28.10.).

Vähentyminen johtuu suurelta osin koti- ja hyötyeläinten sekä ihmisten määrän kasvusta: ne muodostavat uskomattomat 90 prosenttia kaikkien maapallon nisäkkäitten biomassasta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tilasto 2000-luvun loppupuolelta kertoo lajien populaatioista, jollaisia maapallo ei ole aiemmin kokenut: yli miljadin ovat ylittäneet nauta, lammas ja kesykissa, ja miljardin lähellä ovat sika ja vuohi. Koiria on yli 600 miljoonaa.

Valitettavasti tuo hyvä kirjoitus on loppuosaltaan maksumuurin takana. Kirjoittaja on Seppo Turunen.

Mutta samaan aikaan toisaalla lemmikeille häpeämättä tarjotaan jopa luomuruokaa. Satunnainen esimerkki:

Lily's Kitchen luomu nautaruoka koiralle 150g

Nyt voisi WWF:ää hieman ahdistella siitä, mitä mieltä se on tästä ilmiöstä. Siinähän se ei voisi paeta sen verukkeen taakse, että ruoka olisi saatava kasvispainotteiseksi.

Siitä voisi sitten "ahdistelussa" edetä tätä kautta ihmisiin ja heille annettuihin ruokasuosituksiin:

Mikä näistä on mielettömintä ja maailman resursseja eniten TURHAAN tuhlaava ilmiö?

Quote
Luomuruoan syöttäminen kissoille ja koirille vai sen syöttäminen kehonrakentajille?
« Last Edit: 03.11.16 - klo:07:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #34 on: 03.11.16 - klo:08:38 »
Ruotsin WWF on puuhaillut tällaisen ...

Liha saa pian liikennevalot – Ruotsissa suomalaiselle kananmunalle näytetään keltaista valoa

... ja Suomen WWF tulee kohta perässä. Nyt sillä on etsikkoaikansa - ei niinkään "Suomen erityispiirteiden" kohdalla, joita MTK tuossa korostaa, vaan suhtautumisessa luomulihaan.

Mutta pelkäänpä, ettei se uskalla asiassa muutosta tehdä, vaan siinä suhteessa kopioi tuon Ruotsin taulukon.
« Last Edit: 03.11.16 - klo:08:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #35 on: 04.11.16 - klo:07:48 »
Jossain tällaisessa kohdassa on nyt Suomen WWF:n pohdiskelu asiassa, tästä lähteestä:

Liha, suklaa ja juusto ovat ruokamaailman pahiksia – näin syöt ympäristöä säästävästi

Quote
Nikula kertoo, että luomulihallakin on monia hyviä puolia.

– Luomuympäristössä luonnon monimuotoisuus voi paremmin. Sen lisäksi luomussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, mikä voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi pölyttäjähyönteisiin. Luomuun siirtymisellä ei kuitenkaan ratkaista ilmasto- ja rehevöitymiskysymyksiä.

Jos tuosta uskaltaa jotain päätellä, pientä liikahdusta on tapahtunut.
« Last Edit: 04.11.16 - klo:08:36 by Heikki Jokipii »

Ville Aarnikko

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 144
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #36 on: 04.11.16 - klo:14:14 »
Quote
Sen lisäksi luomussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, mikä voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi pölyttäjähyönteisiin.

Tässä olisi taas korjauksen paikka. Luomussa saa käytää ja käytetään kemiallisia torjunta-aineita (tuholaistorjuntaan, mutta ei rikkakasveihin), kukaan ei vaan tunnu tietävän todellisia määriä. Tässä lista Suomessa sallituista torjunta-aineista luomuviljelyssä:

https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/kasvit/kasvinsuojeluaineet_2015.pdf

Mistä lähtien esim. pyretriini ei ole kemiallinen torjunta-aine?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #37 on: 09.12.16 - klo:09:13 »
Kun tämän sieltä löysin, niin otettakoon se nyt esille täällä (kun vähän ruokaan liittyy):

Globe Hope -kestopussi

5 euroa siis maksaa. Mikä estää kuluttajaa taittelemasta saamaansa muovipussia (maksaako se 50 senttiä?) takaisin kauppakassiinsa tai taskuunsa ja käyttämästä sitä useaan kertaan? Ihan intuitiivisesti luulen, että se kestäisi erittäin monta käyttökertaa, sekin.

Ja kun se ei enää kestä, siitä pääsee vastuullisesti eroon hyvin yksinkertaisella tavalla: viemällä viralliseen roskien keräysastiaan. Ei sitä ole pakko mereen heittää (millä tavalla WWF ilmeisesti kuvittelee keskimääräisen kuluttajan käyttäytyvän?)

Mutta niin se vaan taitaa olla, että tuollainen vastuullinen käyttö ei ole eräiden luontoihmisten mukaan mahdollista, ei tule edes mieleen:

Vuoden turhake on valittu – suomalainen käyttää 55 muovikassia vuodessa

Minun on elämässäni täytynyt siis käyttää jo tuhansia muovipusseja. Ensimmäistäkään en ole koskaan heittänyt mereen. Enkä ole tainnut elämässäni nähdäkään tuollaista tapahtuvan. Mutta silti tuossa vedotaan juuri tähän:

Quote
Vaikka muovijätettä nykyään kerätään Suomessakin, päätyy sitä silti paljon luontoon, kertoo Suomen Luonto -lehti. On arvioitu, että merissä lilluu parhaillaankin 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa ja joka vuosi tuo kuorma kasvaa 6–8 miljoonalla tonnilla. Meriympäristössä muovikassi säilyy 20–30 vuotta.

Vaikka käytettyjä muovikasseja ei erikseen kerättäisikään, vaan ne poltettaisiin sekajätteen mukana, ne eivät päädy mereen. Vaikka ne vietäisin kaatopaikalle, ne eivät silti päädy mereen.


PS. klo 18: Tuliko siis valittua turha turhake? Josta tosiasiassa ei Suomessa ole merkittävää haittaa? Mutta kun tuo muovikassi nyt kertakaikkiaan on luontoväen "pyhän vihan" kohteena, kansainvälisesti, ollut jo vuosikymmeniä! Vähän samaan tapaan kuin keinolannoitteet, joita ei (eräiden mielestä) kertakaikkiaan voi käyttää oikein, aina ne väistämättä rehevöittävät vesistöjä.
« Last Edit: 09.12.16 - klo:18:12 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #38 on: 08.02.17 - klo:06:33 »
Kun WWF nyt entisten oppaidensa rinnalle julkaisi eilen tämän ...

WWF:n Lihaopas. Vähemmän ja parempaa.

... se ei ole uskaltanut (?) luopua luomun suosittamisesta. Kun oppaassa myönteisin, mitä lihasta voidaan sanoa, on "[syö] kohtuudella" - "suosi näitä" on varattu lihan korvikkeille - niin luomu saa sen arvion joka kerta, joka lihalajin kohdalla.

HS:n uutinen asiasta on aika neutraali eli kantaa ottamaton. Mielestäni siinä kuitenkin rivien välissä tuetaan näiden oppaiden "katekismuksen" asemaa.

”Vähemmän ja parempaa” – WWF:n uusi Lihaopas kertoo, millaisen lihan syöminen on pienin ympäristörikos

Jutussa annetaan puheenvuoro itse WWF:lle:

Quote
”Oppaan pääviesti on, että syödään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Ympäristö ei kestä kasvavaa lihankulutusta. Lihankulutus on kasvanut 2000-luvun alusta 20 prosenttia”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Quote
WWF:llä ei ole kilomääräistä tavoitetta lihansyönnin vähentämiseen, mutta lihankulutusta pitäisi karsia noin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus olisi 2000-luvun alun tasolla.

”Emme vastusta lihansyöntiä, vaan pyrimme siihen, että isot joukot ihmisiä siirtyisivät ympäristöä vain vähän rasittavaan lihaan”, sanoo Rohweder.

Mutta jos ainoa esimerkki tällaisesta lihasta on oppaassa sitten luomu? Riistakin kyllä mainitaan, mutta sen merkitys on jo edellä arvioitu ja hyvin vähäpätöiseksi havaittu. (Yhteensä alle 2% suomalaisten lihankulutuksesta v. 2012, ks. edellä 03.11.13, eikä sitä edes voida olennaisesti lisätä. *) Oppaassa muuten tuodaan erikseen esille, että poro ei ole riistaa.)

Kuitenkin WWF:ssä ollaan tietoisia tästä, ja tämä kerrotaan tavallaan koko aktion perusteluna:

Quote
”Viljelysmaille ei voida raivata loputtomasti tilaa ilman että luonnon monimuotoisuus kärsii. Soijanviljelyn lisääntyminen on merkittävin syy metsäkatoon Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.

Kuitenkin sitten suositellaan paljon viljelysmaata tarvitsevaa luomuviljelyä?

___________________

*) sen WWF tavallaan myöntää:

Quote
Riistaa ei kuitenkaan riitä kestävästi pyydettynä kattamaan koko tämänhetkinen lihankulutuksemme.

Mutta jos noin sanoo 2 prosentista, niin kyllä se edelleen on harhaanjohtavaa.
« Last Edit: 08.02.17 - klo:17:29 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #39 on: 08.02.17 - klo:07:41 »
Katekismuksen asemaan nostaa tuon oppaan myös YLE ...

WWF julkaisi Lihaoppaan: Kotimainen tehotuotettu sianliha ja broileri vältettävien listalla, luomua voi syödä kohtuudella

... ja kuten otsikosta näkyy, tulkitsee sen sanoman juuri samalla tavalla: luomua, luomua, luomua.

"Jumalansanaa" se näyttää olevan suurelle osalle muutakin mediaa.

Mutta krittisiäkin ääniä on jo tullut esille, muuallakin kuin täällä, esimerkiksi:

MTK älähti luonnonsuojelijoiden lihaoppaasta

Mutta siinä älähdetään enemmän kotimaisen lihan puolesta. Luomun suositteleminen on nielty sellaisenaan.

Quote
MAANVILJELY MTK:n mielestä WWF sortuu populismiin ja osatotuuksien levittämiseen juuri julkaistussa lihaoppaassaan. Suomalaisen tuotannon keskeisimmät vahvuudet on lakaistu maton alle.

– Lihantuotannon vahvuus Suomessa on eläinten hyvä hoito, minkä vuoksi eläimiä ei tarvitse turhaan lääkitä antibiooteilla. Muualla maailmassa antibioottien holtiton käyttö muodostaa uhan myös ihmisten terveydelle. Meillä veden riittävyys ei ole ongelma, eikä sademetsiä raivata lihantuotannon tieltä, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Nämä kansanedustajat ...

Kansanedustajat eivät niele Lihaoppaan sanomaa: "Lihaopas vääristelee"

... kiinnittävät huomiota mm. tähän (lihav. HJ):

Quote
He pitävät myös erikoisena, että kasviproteiinin osalta opas ei tee eroa ulkomaisen ja kotimaisen tai eettisen ja epäeettisen välillä.

– Rehellisyyden nimissä olisi tullut todeta, että myös ihmisravinnoksi valmistetaan soijatuotteita, joita ei ole tuotettu kestävästi. Opas jättää myös huomiotta, että suomalaiset siat ja broilerit syövät huomattavan vähän soijarehua suhteessa verrokkimaihin. Tämänkin korvaamiseen muilla proteiininlähteillä kannattaa panostaa, mutta ongelmaa ei tulisi suurennella, kuten WWF tekee, kolmikko kirjoittaa.

Soijan demonisoinnin näyttävät hekin hyväksyvän. Sekään ei ole yksinkertainen juttu, mutta siitä on keskustelua täälä toisaalla. Kuten myös sertifioidun soijan "autuudesta".

Kriitisille äänille antoi kyllä myös YLE sitten mahdoilisuuden tulla kuuluville:

Lihantuottajat WWF:n oppaasta: Tehokkaasti tuotettu liha on luomua parempi ympäristölle

Vaikka tätä haastateltua siinä vaivaa selvästi turhanaikainen sovinnollisuus, halu nähdä vastustamassaankin jotain hyvää:

Quote
Luomua Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Berg pitää hyvänä vaihtoehtona, jos sitä tuotetaan esimerkiksi lähialueilla.

– Ympäristön kannalta luomuliha on tietyllä tavalla parempi. Jos ajatellaan laajemmassa mittakaavassa, niin jos kaikki olisi luomulihaa tai luomutuotantoa, meillä loppuisi ruoka maapallolla, Berg sanoo.

Hän perustelee näkemystään sillä, että luomutuotannossa kasvu on huomattavasti hitaampaa ja esimerkiksi viljelyalaa tarvitaan tuplasti enemmän.

Mutta muutoin tuo artikkeli ja siinä esitetyt vastaväitteet kannattaa kyllä lukaista. Ja tuolle YLE:n otsikole meidän pitäisi oikeastaan jopa hurrata!  :D
« Last Edit: 08.02.17 - klo:11:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #40 on: 08.02.17 - klo:08:30 »
Perusteluna luomun suosimiselle joka lihalajin kohdalla WWF:llä on muuten aina lähes sama teksti ...

Quote
Torjunta-aineiden käyttö ja maaperän köyhtyminen ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä uhkia ympäristölle ja ruoantuotannolle. Luomulampaiden rehun tuotannossa käytetään torjunta-aineita vain poikkeustapauksissa. Luomutuotanto ylläpitää maan kasvukuntoa paremmin kuin tavanomainen tuotanto.

... jossa sitten voi olla jokin eläinlajikohtainen lisäys.

Credo. Minä uskon.

Katekismuksissa kyllä kerrotaan,  "mitä se on", mutta niissä ei sitten enempää (tarvitse) perustella. Vaikka tuo maan kasvukunnon ylläpitämiskyky erityisesti luomussa on hyvin kyseenalainen väite, jota voi pitää jopa myyttinä. Siihenhän pääsin juuri viittaamaan äskettäisessä HS:n yleisökirjoituksessani:

Jos luomutuotanto erityisesti ylläpitäisi maan kasvukuntoa, siitä looginen seuraus olisi, että luomusadot ajan myötä paranisivat. Mitään tällaista ei Suomen tilastoista ole nähtävissä, ne pysyvät vuodesta toiseen yhtä kehnoina.

Siinä kirjoituksessani viittasin myös luomun loisimiseen, jota ilman maan kasvukuntoa ei luomussa ylläpidettäisi sitäkään vähää kuin nyt:

Ranskalaisen tutkimuksen mukaan keskimääräinen luomutila saa tavanomaiselta tilalta 23% typestään, 73% fosforistaan ja 53% kaliumistaan.

Myös se, että torjunta-aineiden käyttö olisi maailmanlaajuisesti merkittävä uhka "ympäristölle ja ruoantuotannolle", otetaan tuossa annettuna. Mutta onko se niin? Ja sikäli, jos on, niin miksi sitten rajata luomuun sitoutumisella geenimuuntelu pois keinovalikoimasta sen asiantilan muuttamiseksi? Kansainvälinen WWF ei välttämättä näin teekään (Jason Clay, ks. edellä 20.03.16), mutta Suomen WWF tekee.
« Last Edit: 08.02.17 - klo:10:55 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #41 on: 08.02.17 - klo:17:02 »
Tämä rajaus täytyy sitten muistaa:

WWF julkaisemastaan lihaoppaasta: Meillä ei ole asiantuntemusta eläinten hyvinvoinnista

Quote
WWF ei arvioinut tuotantoeläinten hyvinvointia Lihaopastaan varten. Eläinten hyvinvointikeskus on arvioinut jauhelihatuotteita eläinten hyvinvoinnin kannalta, ja tulokset ovat samansuuntaisia kuin WWF:n oppaassa.

Vaikka YLE tuossa tuolla tavalla yrittääkin jotain "harmoniaa" nähdä.

Ja tämäkin rajaus:

Quote
Lihaoppaassa ei myöskään ole terveysnäkökulmaa, hän [ Liisa Rohweder] muistuttaa.
« Last Edit: 08.02.17 - klo:17:22 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #42 on: 08.02.17 - klo:19:47 »
Ruotsin WWF on puuhaillut tällaisen ...

Liha saa pian liikennevalot – Ruotsissa suomalaiselle kananmunalle näytetään keltaista valoa

... ja Suomen WWF tulee kohta perässä. Nyt sillä on etsikkoaikansa - ei niinkään "Suomen erityispiirteiden" kohdalla, joita MTK tuossa korostaa, vaan suhtautumisessa luomulihaan.

Mutta pelkäänpä, ettei se uskalla asiassa muutosta tehdä, vaan siinä suhteessa kopioi tuon Ruotsin taulukon.

Eikä sitten uskaltanutkaan, kuten itse voitte nähdä. Aika lailla yksi yhteen nuo molemmat "liikennevalot" ovat.  Olisiko perustelutekstejäkin vain suoraan kopioitu (tietysti kääntäen)? No, sen verran eroja näyttää olevan, että tämän voi sanoa:

Quote
"Oppaamme perustuu Ruotsin oppaaseen, mutta identtinen se ei tule olemaan”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.

Suomalainen opas on ehkä hitusen ruotsalaistakin luomumyönteisempi!
« Last Edit: 08.02.17 - klo:19:57 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #43 on: 10.02.17 - klo:08:24 »
Myös se, että torjunta-aineiden käyttö olisi maailmanlaajuisesti merkittävä uhka "ympäristölle ja ruoantuotannolle", otetaan tuossa annettuna. Mutta onko se niin?

Mutta näin vain Iltalehtikin suhtautuu ymmärtämyksellä ko. oppaaseen ....

WWF:n Lihaopas herätti keskustelua: Kyse on siitä, mitä eläimille syötetään, ei pelkästä lihasta - ja sinä voit vaikuttaa

... ja ottaa tosissaan, tosiasioina tämänkin:

Quote
2. Miksi luomuliha on parempi vaihtoehto?

Opas arvioi myös luomutuotteita ympäristön näkökulmasta. Luomu ei ole ratkaisu kaikkeen, vaan askel parempaan suuntaan. Ympäristön kannalta luomu on parempi vaihtoehto muun muassa siksi, että luomussa torjunta-aineita käytetään vain poikkeustapauksissa. Kun torjunta-aineita käytetään laajasti tai varomattomasti, niitä vapautuu väistämättä myös maaperään ja vesistöihin. Silloinkin käytössä on hyvin rajallinen määrä luomutuotantoon hyväksyttyjä aineita. Liiallinen tai huolimaton torjunta-aineiden käyttö muodostaa uhan pölyttäjähyönteisille ja vaarantaa maailman ruoantuotannon.

Siinäkin torjunta-aineiden holtittomalle käytölle on ainoa vaihtoehto se, että luovutaan niistä kokonaan. Ja siinäkään ei muisteta, dettä luomu merkitsee myös muuta, eli keinolannoitteista luopumista (ja sitäkin kautta tarvitsee valtavasti lisää viljelyalaa.)

Tai ei muisteta sitä, että vain hyvin pienen osan torjunta-aineista*) on edes epäilty muodostavan uhan pölyttäjähyönteisille, mutta luomussa luovutaan kaikista, ainakin jos ne ovat synteettisiä - ja siis riippumatta näiden aineiden turvallisuusarvioista (tutkimuksista). Tämä pieni valikoima on Iltalehden mukaan hyvä asia ...

Quote
Silloinkin käytössä on hyvin rajallinen määrä luomutuotantoon hyväksyttyjä aineita.

... vaikka se tosiasiassa aiheuttaa tilanteen, jossa jo vahingollisiksi havaituista torjunta-aineista ei voida luomuviljelyssä luopua.

***

Kummasti tämäkin Karjalaisen pääkirjoitus hyväksyy tuon WWF:n luomuolettamuksen, vaikka muutoin onkin oppaan suhteen kriittinen (lihav. HJ):

Quote
Jos Suomessa ei tuotettaisi lihaa ja maitoa, niitä ei takuulla tuotaisi luomu- ja muuten ekologisesti vastuullisilta tiloilta ympäri maailmaa.

Suomi söisi mahdollisimman halvalla - siis epäekologisesti - tuotettuja bulkkieriä.
**)


________

*) eikä sen pienenkään osan kohdalla näyttö ole mitenkään kiistaton. Tuore GLP-artikkeli:

Gold standard assessing neonicotinoids: Field bee hive studies find pesticides not major source of health issues

**) tuo viimeinen lause, vrt. tähän (Lisäys 11.2.17)
« Last Edit: 11.02.17 - klo:09:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #44 on: 11.02.17 - klo:07:34 »
Yllätys, yllätys (?):

Itämeri-laskuri ja WWF:n lihaopas ravistelevat kuluttajia — Maataloustuottajien edunvalvojat paheksuvat kuluttajien ohjailua, luomuväki suhtautuu suopeammin

Tällaisellekin spekulaatiolle annetaan tilaa:

Quote
Luomutuottaja Ahonen ei pelkää luomutuotannon yleistymisen tuomaa hinnan laskua.
— Pitkällä aikavälillä luomun ei tarvitsisi olla muuta tuotantoa kalliimpaa. Hintaero on osittain johtunut kaupan ketjusta ja siitä, että vähäisemmän kysynnän vuoksi tuotteiden kierto on ollut hitaampaa. Kauppa on viime aikoina tullut luomutuottajia vastaan, ja hinnat on saatu kohtuullisemmiksi.

Kuinka pitkällä aikavälillä? 50 vuotta? 100 vuotta? Vielä ei hintojen kehityksestä samoiksi ole oikeastaan mitään merkkejä. Vaikkapa seuraamamme luomukinkku - jonka kysynnän kerrotaan olevan vallan valtavaa - säilyttää vuodesta toiseen (yli) kolminkertaisen hintansa.

WWF:n oppaassa ei ole eläinsuojelu- tai terveysnäkökulmaa (ks. edellä 08.02.17). Mutta eipä ole kyllä sitten hintanäkökulmaakaan. Ohjeiden tietty "herraskaisuus" näkyy paitsi luomun myös riistan suosittamisessa. Oppaan tekijät aika selvästi asustavat helsinkiläisessä "vihreässä kuplassa", jossa ovat kauppahallit ja muut "hyvinvarustetut" lihakaupat lähellä. Ja hyvinvarustettu pankkikortti taskussa/käsilaukussa.
« Last Edit: 11.02.17 - klo:09:37 by Heikki Jokipii »