Luomun vienti ja tuonti

[Heikki Jokipii]

Hesarissa tänään pitkä juttu ruokaviennistä:

Suomi haluaa monin­kertaistaa ruoka­vientinsä, mutta tappiolla tuotetun possun vieminen Aasiaan herättää kysymyksiä

Eikä mitään mainintaa luomuviennistä. Ei lainkaan. Vaikka mm. kaurasta puhuttiin.

Tämän kysymyksen olemme edellä esittäneet luomuviennistä:

TOINEN kysymys on se, kuinka kannattavaa on viedä voimakkaasti verorahoilla tuettua ruokaa. Tätä on kyseenalaistanut muun muassa helsinkiläinen vihreä poliitikko, Helsingin kaupungin pääekonomisti Mikko Kiesiläinen.

[Heikki Jokipii]

Luomuviennistä Pro Luomun kooste kertoi, että sen arvo v. 2021 oli 100 miljoonaa euroa.

Summa on kuitenkin edelleen vain n. 5% noin 2 miljardin euron ruokaviennistä. Ei siis lähelläkään sen vertaa, mitä luomun 14,5% osuus viljelyalasta edellyttäisi. Vientituotteista oli tämä kerrottavana:

• Luomuviennin suurimmat tuoteryhmät ovat myllytuotteet
ja maitojalosteet sekä leipomotuotteet ja erilaiset
luonnontuotteet kuten luonnonmarjat ja mahla.
• Suomesta viedään myös perunatärkkelystä, makeisia,
lastenruokaa ja alkoholituotteita.
• Viennistä lähes puolet oli puolivalmisteita ja vain 10 %
raaka-aineita.

Vaikkei siis ihan raaka-aineita vietykään, tämä taitaa edelleen olla faktaa:

VIENNISTÄ SUURIN OSA B-to-B –MYYNTIÄ
• Private label –tuotteita
• Raaka-aineita ja puolivalmisteita

B to B tarkoittaa, että suomalainen luomu myytiin ulkomaisille firmoille, jotka jalostavat sen kuluttajille myytäväksi. Minähän olen vitsaillut, että suomalainen luomukaura menee Saksaan, josta se palaa takaisin Suomeen luomumüslinä.

***

Tämä jo tuolla toisaalla todettiin:

Sen voi välittömästi huomata, että luomun tuonnista ei tänäkään vuonna kerrota (vrt. juuri edellä). Vaikka kaikki tietävät, että sillä on luomussa Suomessa hyvin merkittävä asema. Ja Pro Luomulla — koska kaupan keskusliikkeet ovat sen jäseniä — varmasti mahdollisuus kerätä siitä tarvittava tieto. Se saattaa olla jo kerättynä. Mutta sitä ei julkisteta.

[Heikki Jokipii]

Tällainen on tulossa:

Huomioi luomurehujen ja -elintarvikkeiden tehostettu tuontivalvonta 1.7.2022 alkaen

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tullauksen yhteydessä kaikkien luomuna maahantuotavien rehu- ja elintarvike-erien asiakirjat tarkastetaan 1.7.2022–31.12.2022 välisenä aikana.

Tässä yhteydessä voi toistaa toiveemme, että jotain tehtäisiin myös ko. tuotteiden tilastoinnille. Tietysti pitemmällä tähtäimellä, ei vain tuota tehotarkkailuvaihetta varten.

Nyt olemme sen varassa, mitä Pro Luomu haluaa asiasta vuosiraportissaan kertoa. Ja tänäkään vuonna se ei halunnut kertoa mitään. Kuten edellä jo todettiin.

Eipä silti: jos tuossa tehovaiheesssa puolen vuoden aikana tilastoitaisiin kaikki, olisi se jo kelpo otos. Ja lisäisi tietoamme.

[Heikki Jokipii]

Kyllä se alkaa pikkuhiljaa riepomaan, että melkoinen tuonnin osuus myydyissä luomutuotteissa ignoroidaan. Jos tuon Pro Luomun*) osalta vielä nielisi, niin myös media näyttää täysin unohtaneen asian. Tämä uutinen on 9 vuoden takaa (jolloin 2013 se hetken aikaa oli aiheena muuallakin):

Luomun kysyntä Suomessa kasvaa – näin hurja määrä silti tuontitavaraa

Kasvaneeseen luomuelintarvikkeiden kysyntään vastataan nykyisin tuonnilla, jonka osuus luomumarkkinoista on jopa 37 prosenttia.

Kuvittelisi, että haluttaisiin päivittää tuo prosenttiluku. Mutta ei haluta. Kysymys on lakannut kiinnostamasta.

Mikä se muuten nykyisin olisi? Kuten sanottu, virallista tietoa ei tällä hetkellä ole. Koska myöskään eduskunnassa ei ole noin samaan ajan kuluessa vaadittu sitä kerrottavaksi. Tuo MTV:n uutinen on selvästi saanut prosenttitietonsa Luomuinstituutilta. Se siis tiesi asian silloin. Ja tietää varmasti nytkin. Mutta ei ole siitä tuon jälkeen muille kertonut!

Tämä epävirallinen arvio (55% v. 2017) hallussamme on. Haluamme virallisen.

_____

*) PS. 11.07.22: Toivomus asiasta on nyt (taas) lähetetty sinnekin.

[Heikki Jokipii]

Jatkoehdotuksena tähän tein siis 11.07.22 myös erikseen ehdotuksen tuonnin osuudesta (luomumyynnissä) kertomisesta Pro Luomun raporteissa. Myös siihen saatiin sanoisinko myönteinen vastaus:

Kiitos palautteestasi, otamme palautteet huomioon toimintaa suunnitellessamme.

Siinä oli mukana ehdotus, ettei odotettaisi seuraavaa Luomu Suomessa -pakettia. Vaan julkaistaisiin asiasta erillisartikkeli jo nyt. Saa nähdä, toteutuuko. 

[Heikki Jokipii]

Tästä täytyy ottaa paremmin selvää (lihav. HJ):

Virolaiset ohittivat isot lihatalot ja ottivat ketjun omiin käsiinsä, naudanlihan hinnat nousivat välittömästi — nyt lihasta maksetaan viikon hinnan mukaan

Viron nautasektorin on muokkautunut viime vuosikymmenen ajan palvelemaan vientiä. Veturina toimii länsieurooppalaisten mieltymys luomulihaan.

Ihan luvuilla. Lienevät saatavissa, kunhan löytyvät. Sen olemme toki tienneet jo pidemmän aikaa, että Viron oma luomun kulutus  on ollut mitätöntä. Eli tämän olemme tienneet pidemmän aikaa.

Mutta nyt siis osoittautuu, että ihan tässä luomutuotteiden viennissä Viro pystyy nöyryyttämään meitä vähän joka asiassa. Se myy paremmin luomumarjoja. Suuri osa Suomen ulkomaankauppakelpoisesta luomukaurasta on peräisin Virosta. Ja nyt vielä tuokin. Kun oma luomueläintuotteidemme vienti lienee täysin jumissa. Ainakaan lihaa  tuossa edellä ei Pro Luomu edes mainitse.

***

Yksityiskohtana: tiedämmekö varmasti, etteikö virolaista luomulihaa tuotaisi myös Suomeen? Länsi-Eurooppaan meidät usein kuitenkin lasketaan kuuluvan? En ole itse kuitenkaan tuohon satunnaisissa "ratsioissani" törmännyt.

[Heikki Jokipii]

MT:n otsikko:

”Haasteita on aina, mutta se motivoi eteenpäin”, luomutuottaja toteaa – vienti pitäisi saada rokkaamaan

Pitäisi.

PS. Pro Luomun tällä listalla on yhä Erkki Pöytäniemen olosuhteiden uhriksi joutunut muistio (2013) luomun vientimahdollisuuksista:

https://proluomu.fi/material/materiaalit/tutkimukset/

[Heikki Jokipii]

Huomenna, Pro Luomun elintarvikepäivässä, tässäkin voi tulla jotain mielenkiintoista tietoa:

klo 14.10 Suomalaisen luomuviennin potentiaalit ja näkymät,
Head of Food Program Esa Wrang, Business Finland

Tai sitten ei tule, jos esitys keskittyy vain niihin luomuväelle perinteisesti huimaaviiin näkymiin.

Luomutuonnista tuskin saamme lisätietoa. Sen tiedon antamiseen on kyllä useallakin tilaisuuden esiintyjällä periaatteessa  mahdollisuus. Aina tilaisuuden avaajasta Harri Hovista alkaen. Tämä meidän osuutemme suuresta yleisöstä on kyllä siinä asiassa ilmoittanut järjestäjälle kiinnostuksensa. 

[Heikki Jokipii]

Ei Wrangilla (pdf) ollut uutta kerrottavaa. Tämän kaiken jo tiesimme:

Taustaa Suomen luomuviennistä
Luomutuotteiden viennin arvo vuonna 2020 oli 60 miljoonaa euroa.
• Kahdessa vuodessa 2018-2020 viennin arvo kaksinkertaistui
• Yritysten mukaan viennin kasvunäkymät ovat edelleen hyvät
• Luomun osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020.

Viennin suurimmat tuoteryhmät ovat
• kaurapohjaiset tuotteet
• maitopohjaiset tuotteet
• leipomotuotteet
• luonnontuotteet
• Suomesta viedään luomuna myös merkittäviä määriä perunatärkkelystä,
makeisia, lastenruokaa ja alkoholituotteita.

Suomalaisen luomuviennin eteen tehty työ on ollut sirpaleista.
Pitkäjänteisellä, systemaattisella työllä luomuviennistä kehittyy
merkittävä tukijalka kotimaisen luomutuotannon markkinoille sekä tärkeä
osa suomalaista ruokavientiä.

Mitään selitystä hän ei yrittänyt sille, että osuus oli vain 3,4 prosenttia. Vaikka se tieto kertoo, ettei luomuvienti kovin tärkeä osa ruokavientiä ole. Ja reippaasti alle sen, mitä sen pitäisi luomuviljelyalan osuuden pohjalla olla (kuten jo usein sanottu).

Tämänkin tiesimme:

Tutkimusten mukaan kuluttajat Euroopassa ovat valmiita maksamaan
noin 5% lisähintaa luomutuotteista: vain 14% kuluttajista on valmis
maksamaan yli 10% korkeampaa hintaa luomusta.

Siihenkään hän ei yrittänyt vastausta, mistä näissä olosuhteissa saataisiin lisää ostajia Suomen luomutavaralle. Kun hän ei kuitenkaan voinut mainita erityisenä vahvuutena, että luomua kyettäisiin tuottamaan Suomessa erityisen halvalla.

Kauran ylivallasta tuli se lisätieto, että vuoden 2021 ennusteessa sen arvo oli 57 miljoonaa. Joten muille mainituille luomutuotteille jää hyvin vähän tilaa. Niitä vietäneen siis hyvin vähän.

Lisäksi Wrang esittelee laajasti maailman luomumarkkinoiden volyymeja. Mutta vaikealta näyttää, että sinne pääsisi tunkemaan mukaan. Ne ovat hyvin kilpaillut. Ja siellä ovat mukana myös ne maat, jotka tunnetaan halvoista hinnoistaan!

Hän uskoo kuitenkin, että suomalaisen luomun imago on siten parannettavissa, että kaupaksi se saadaan:

Voimme nostaa viennin arvon lisää esimerkiksi seuraavien
argumenttien avulla:
o Käyttämällä selkeitä ravitsemuksellisia ja terveyteen liittyviä
väittämiä tuotteissamme
o Luonnollisuus, kestävän kehityksen mukaisuus,
antibioottivapaus, allergiavapaus, luomu – nämä täydentävät
tuotteiden argumentointia ja tuovat lisäarvoa viennissä,a, argumennteja
o Samoin tekevät tuoteturvallisuus, läpinäkyvyys, jäljitettävyys,
jne
o Tuotteiden käyttömukavuus ja life style sidonnaiset argumentit
tuovat myös lisäarvoa.

Tosin noita argumentteja käyttävät kaikki muutkin luomutuotteiden kauppaajat.

[Heikki Jokipii]

EU:ssa on tällaistakin liikehdintää:

Viewpoint: Farmer protests in Europe challenges misguided restrictions on biotechnology innovation

Ei yksin luomuväen ja vihreiden aktivistien mielenosoituksia. *) Mutta syy, miksi otin sen tähän, oli jutussa oleva kaavio (Fig. 4). Siinä oli kuvallisesti verrattu, missä määrin luomu ja tavanomainen turvautuvat tuontiin. Euroopan sisällä ja Euroopan ulkopuolelta. Arvioitu viljelyhehtaareissa.

Eurooppaan oli tuossa varmaankin laskettu myös EU:n ulkopuoliset maat. Erityisesti Itä-Euroopan maat. Saksahan oli äskettäin ajautua kriisiin, kun luomurehun tuonti Ukrainasta loppui. Tulos kaaviossa on kuitenkin se, että luomu käyttää valtavasti enemmän "ulkopuolisia" hehtaareja.

______

*) kun jutun lukee, huomaa, että se on oikeastaan otsikoitu väärin. Nuo mielenosoitukset olivat kyllä EU:n luomuaikeita vastaan, mutta eivät koskeneet bioteknologiaa. Tähän meidän käyttöömme tai huomioomme sillä ei ole vaikutusta. Tuo johtui ilmeisesti siitä, että GLP:ssä oli vain ote artikkelista: alkuperäisessä saattoi olla enemmän GMO:sta jne.

[Heikki Jokipii]

Syntynyt tällainen muistio tai suunnitelma:

Toimeenpanosuunnitelma: Ruokajärjestelmän kansainvälistäminen on yhteistyöhön perustuva vahva kasvutarina

Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin tilaama toimeenpanosuunnitelma suomalaisen ruokajärjestelmän kansainvälistämisestä julkaistiin 2. joulukuuta. Suunnitelma rakentuu vahvasti yhteistyön, koulutuksen ja ruokakulttuurin vahvistamiseen.

Keskeistä siinä oli tämä tavoite:

-    Yhteistyöllä ja yhteisellä tahtotilalla avaamme kansainväliset markkinat suomalaiselle ruualle ja kolminkertaistamme elintarvikevientimme, kannustaa Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen.

Selasin huolellisesti tuon tuoreen muistion ja myös asiaan liittyvän vientiselvityksen viime keväältä.

Kummassakaan ei mainittu luomua kertaakaan. Ei edes kiertoilmauksin.

[Heikki Jokipii]

Ei Wrangilla (pdf) ollut uutta kerrottavaa.

— klips —

Lisäksi Wrang esittelee laajasti maailman luomumarkkinoiden volyymeja. Mutta vaikealta näyttää, että sinne pääsisi tunkemaan mukaan. Ne ovat hyvin kilpaillut. Ja siellä ovat mukana myös ne maat, jotka tunnetaan halvoista hinnoistaan!

Voimme myös kysyä, pätevätkö nämä ennakko-odotukset yhä:

Vuosittainen kasvuennuste globaalisti on +13% vuoteen 2030
mennessä
• Eri maissa kasvuvauhti vaihtelee paljon, mutta esimerkiksi
maailman suurimmissa luomumarkkinoissa USA:ssa ja
Saksassa koronapandemia on kasvattanut luomun myyntiä
• Luomumarkkinan arvo Euroopassa on 52 miljardia euroa:
suurimmat markkinat ovat Saksa 15 miljardia € ja Ranska
12,7 miljardia €
• Suurin luomumarkkinan kasvu on Saksassa. Saksan
luomumarkkinan kasvu on ollut yli 20% kasvussa
edelleen. Tanska seuraa kasvun suhteen kakkosena
Euroopassa.

Kun useista noista maista nyt tihkuu tietoja siitä, että luomumyynti on hiipumassa.

Huomasiko Wrang ollenkaan, mitä hän kirjoitti esityksensä sivulla 3 (lihav. HJ):

Markkinan kasvua ovat vauhdittaneet kuluttajien halu tukea
paikallista tuotantoa, huoli omasta ja erityisesti lasten
terveydestä, huoli ympäristön ja eläinten hyvinvoinnista sekä halu
välttää kasvinsuojeluaineita

Tai tätä samassa diassa:

Tutkimusten mukaan kuluttajat Euroopassa ovat valmiita maksamaan
noin 5% lisähintaa luomutuotteista: vain 14% kuluttajista on valmis
maksamaan yli 10% korkeampaa hintaa luomusta.

Suomessa ei pystytä noin halvoilla hinnoilla tuottamaan luomua edes omille markkinoille. EU:n perussääntö on lisäksi, ettei vientiä saa dumppauksella edistää.

[Heikki Jokipii]

Nyt luvataan tällaista tässä twiitissä:

Aura Lamminparras
@AuraLamm·19t
Pro Luomu toteuttaa nyt alkuvuodesta 2023 selvityksen suomalaisen luomuviennin arvosta ja näkymistä. Tuloksia tästä selvityksestä tulossa viimeistään toukokuussa.

Ja meillähän on tämä ehdotuksemme  siellä muhimassa. 

***

Tietoa hänellä oli myös tällaisesta tapahtumasta:

Viexpo Virtual Export Event pe 27.1. klo 9 todella mielenkiintoista asiaa myös luomuelintarvikkeiden viennistä ja yritysryhmähankkeista. Kannattaa olla kuulolla, jos teemat kiinnostaa.

https://exportevent.viexpo.fi/ohjelma

https://twitter.com/AuraLamm/status/1613438466079219712?cxt=HHwWgIDT2ZHviuQsAAAA

[Heikki Jokipii]

Teemme samantien havainnon, että Erkki Pöytäniemen "Luomutuotteiden vientipotentiaalin analyysi (2013)" on yhä linkattuna Pro Luomun tutkimusten sivulla. Siis se, jossa nähtiin, että Venäjällä ovat Suomen luomuviennin mahdollisuudet.

Nyt vuoden vaihduttua voimme tehdä saman havainnon. Tänä vuonna tuo raportti täyttää 10 vuotta.

Mutta paljon, todella paljon on vettä virrannut Dneprissä sen ilmestymisen jälkeen.

Kulman kautta nämäkin odotukset voivat nyt sortua samasta syystä.

Tuollaisten visioiden esittäjille ei itsessään pidä naureskella, jos heidän ennusteensa menee raskaasti pieleen. Se olisi liian helppoakin.

Mutta ole olemmekin mielestäni läpi tämän triidin kysyneetkin: olisiko tuosta viennistä Suomelle hyötyä siinäkään tapauksessa, että se onnistuisi, jommalla kummalla tavalla?

[Heikki Jokipii]

Tästä listasta paremman puutteessa voimme arvioida tuontiluomun osuutta:

Alla taulukossa Pro Luomun tiedotteista otetut luomun tuoteryhmien osuudet päivittäistavarakaupan elintarvikkeiden kokonaismyynnin arvosta kolmena viime vuonna. Viimeisenä lukuna on muutos prosenttiyksikköinä vuosien 2022 ja 2020 välillä, koska vuonna 2020 luomun myynnin arvo oli korkeimmillaan. Pro Luomu kertoo tiedotteissaan vain kaikkein parhaimpien tuoteryhmien myynnin osuudet.

2020 2021  2022   Tuoteryhmä        Muutos 2022-2020 (%-yksikköä)
24 %   24 %   23 %   Lastenruoka   -1 %
21 %   20 %   16 %   Kananmunat   -5 %
18 %   17 %   14 %   Kasviöljyt   -4 %
14 %   13 %   12 %   Hiutaleet  ja suurimot   -2 %
  8 %   9 %      8 %    Mehut ja mehukeitot   0 %
9.5 %   9 %    8 %     Jauhot   -1.5 %
  8 %   8 %     7 %     Kahvi,tee, kaakao   -1 %
  7 %   7 %      6 %    Hedelmät   -1 %
  5.5 %   5 %    3 %   Vihannekset   -2.5 %
  4.5 %   4 %    4 %   Maito   -0.5 %
  4.5 %   .        .         Kasvijuomat   .

Luomulastenruoat ovat kaikki ulkomaisia. Onko toista tietoa? Kahvi, tee, kaakao on tietysti myös ulkomailta peräisin, vaikka tuotteen viimeistely tapahtuisikin Suomessa. Luomukasvisöljyjä valmistetaan kyllä Suomessakin, mutta sellainen tutina minulla on, että valtaosa niistä tuodaan.

Luomuhedelmistä päättelimme tuolla näin:

Luomuhedelmien kohdalla pudotus ei ollut yhtä raju (7% --> 6%). Mutta tietäessämme, että kotimaiset luomuhedelmät ovat käytännössä vain omenia, surkeine satoineen, voimme hyvin pitää koko ryhmää tuontitavarana.

Mehuista ja mehukeitoista voimme tuon pohjalta epäsuorasti päätellä, että hyvin suuri osa niidenkin luomuraaka-aineista tulee rajojemme ulkopuolelta. Luomuappelsiinia sisältävä mehu voidaan kyllä merkitä valmistetuksi Suomessa, mutta ei se sitä suomalaiseksi luomutuotteeksi tee.

Niinpä jotenkin pintansa pitäneistä tuoteryhmistä päätellen, tässä myynnin laskussa, tuontiluomun osuus olisi vahvistunut.

Koska Pro Luomu tuossa viimeisessä tiedotteessaan on osoittanut, että pystyy hyvin avoimesti kertomaan sille vaikeistakin asioista, uskomme, että tämäkin toteutuu.