Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
18.12.18 - klo:23:48 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä?  (Luettu 22015 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #60 : 02.05.15 - klo:08:49 »

*) ... jonka osalta yritetään sanoa, että "Agroekologia on tieteenala" - mutta kun siinä edelleen mainitaan Miguel Altierin nimi, se ei edelleenkään ole tieteenala, vaan viljelyideologia, joka on luomun alalaji. Itse asiassa tuo väite on siis faktuaalinen virhe!

Myös tämä GLP:ssä ilmestynyt artikkeli yrittää kertoa, että "agroekologia" olisi paitsi ideologia myös tieteenala ...

Has agroecology been hijacked by activists more concerned about anti-GMO purity than sustainability?

... tai ainakin voisi sellaiseksi kehittyä.

Mutta minä pidän tuota käsitettä jo menetettynä. Sitä ei luultavasti saa "kaapattua" takaisin. Siitä on käytännössä luovuttava, tieteen nimityksenä. Vähän sihen tapaan kuin tähtitiedettä ei enää voi kutsua (johdonmukaisella) nimellä "astrologia" vaan on turvauduttava "astronomia" -nimitykseen.

Ruotsinkielellä tietysti koko ekologisuuden käsite on vaarassa, kun luomuviljely on "ekologisk odling". Det är svårt att övertyga människor, att ekologisk odling är oekologisk ... (kun tavallisella ihmisellä on hänen käyttämässään kielessä jo suuri osa hänen todellisuuskuvastaan, "tieteestään".)
« Viimeksi muokattu: 02.05.15 - klo:09:11 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #61 : 26.09.15 - klo:08:17 »

Mitähän tässä keskustelussa sovittiin:

Ruokaturva innostaa tutkimusyhteistyöhön

Kun yhtenä osapuolena oli IFPRI, ja kolmantena Afrikan maataloustutkimusfoorum FARA, niin uskoisinpa, että ei sovittu luomulinjalla etenemisestä. Tuskinpa edes kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sellaista ehdotti, vaikka mieli olisi tehnytkin.

Tässä on Luken tiedote asiasta. Sieltäkään eivät yksityiskohdat ihan selviä. Mutta siinä mainitusta FoodAfrica -hankkeesta meillä on jo tieto, ettei se erityisesti suosi luomua.
« Viimeksi muokattu: 26.09.15 - klo:08:23 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #62 : 24.10.15 - klo:07:34 »

Tämä Green Living Movement on kyllä kansalaisjärjestö, mutta sen luomuviljelyhanke Sambiassa (Swazimaassa olevista hankkeista ei ole tarkempaa tietoa) saa siis tukea Suomen ulkoasiainministeriöltä:

http://www.glmglobal.org/fi/news/

(Tuollaisen tukitilaisuuden järjestäminen asialle 5.11.15 voisi kyllä viitata siihen, että hanke on jatkossa menettämässä tukensa, kun kehitysapumäärärahoja nyt leikataan?)

***

Tämän Maailman ruokapäivän seminaarin sanomaa ja sisältöä ei tästä selostuksesta aivan tarkasti vielä tiedä, mutta ainakin kahden esitelmöitsijän nimet jo lupaavat selvää painotusta luomulinjan suuntaan:

Invitation: World Food Day seminar 29.10. - topic food security, social protection and living soils - welcome!

Jos esitelmät tulevat jälkikäteen verkkoon, voimme tarkemmin palata asiaan.
« Viimeksi muokattu: 24.10.15 - klo:09:04 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #63 : 07.11.15 - klo:07:49 »

Tuon Maailman ruokapäivän seminaarin taustaryhmänä oli myös MMM, ja siten esitykset löytyvät nyt sen "varastosta". Löytyvät esim. tämän linkin kautta:

Maa- ja metsätalousministeriön tilaisuuksien esitykset saatavilla verkosta

***

Helenius pyörittelee asiaa vähän sinne tänne, mutta selvästi on tyytymätön "produktionistiseen paradigmaan" eli Vihreän vallankumouksen malliin, ja etsii tilalle (tai ainakin rinnalle) jotakin "ekologisesti integroitua paradigmaa". Joka kyllä on sitten sekoitus kaikenlaista, mutta selvästi siinä vähän luomuaatettakin on mukana.

Krogerin esityskään ei ole täysin eksplitiittinen, mutta kyllä se sieltä tässä lauseessa (s. 12) tuli:

"Agroecology has become the practical method for building food sovereignty at the farm scale (Altieri 2012)"

Eli luomuviljelyä sinne kehitysmaihin ajaa hänkin.
« Viimeksi muokattu: 07.11.15 - klo:08:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #64 : 20.11.15 - klo:16:35 »

Mutta tämä projekti on jotain aivan toista!

Herättääkö Suomen tuki Sambian nukkuvan jättiläisen?

Hyvä, Suomi! Hyvä, Sambia! Tämä onnistuu, tämä onnistuu!

Nyt on rohkeat, kunnon visiotkin:

Lainaus
Otetaan esimerkiksi maissi, joka on Sambian viljellyin maatalouskasvi. Maissin keskimääräinen sato on noin kaksi tonnia hehtaarilta ja usein pieniviljelijöiden sato jää tästäkin, alle tonniin. Samaan aikaan suurviljelijät saavat samoista lajikkeista jopa 11 tonnin satoja hehtaarilta.

Ilmastonmuutos taitaa nykyisin olla ihan pakko mainita: siitä on vähän - muodollisesti - juttua artikkelin lopussa, mutta siitä ei tehdä pääasiaa.
« Viimeksi muokattu: 20.11.15 - klo:16:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #65 : 26.01.18 - klo:02:37 »

Tämä vaatimus tai ehdotus on esitetty Ruotsissa, mutta kyllä tämä Suomeakin koskee:

SIDA måste återställa biståndet till jordbruket i Afrika!

Ehkä jopa yhteispohjoismaisena projektina:

Lainaus
Jag har i motioner och debattartiklar mm också förespråkat att t ex nordens länder går samman för att samla resurser och visa på den framgångsrika nordiska modellen för att utveckla jordbruket i dialog mellan lantbrukare, livsmedelsindustri och samhället.

SIDA måste enligt min uppfattning återställa en betydligt större del av biståndet att gå till att utveckla det afrikanska jordbruket.

Mutta ei luomulinjalla (johon Staffan Danielssonkaan ei takuulla tuossa tähtää!). Vaan maatalouden tuottavuuteen keskittyen, sitä tukien. Vaikka nämäkin olisivat tärkeitä tavoitteita ...

Lainaus
"Förutom traditionella mål som ekonomisk tillväxt och fattigdomsbekämpning ska regeringar idag också arbeta mot en mängd olika mål inom ramen för Agenda 2030: klimathänsyn, jämställdhet, biologisk mångfald med mera.[...]"

... niin Afrikka tarvitsee nyt tehokasta maataloutta. Eikä maanosaa pidä tuomita/uhrata eurooppalaisten vihreiden unelmien ja utopioiden kokeilualueeksi.
« Viimeksi muokattu: 26.01.18 - klo:08:12 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #66 : 10.04.18 - klo:05:09 »

Mitähän tässä keskustelussa sovittiin:

Ruokaturva innostaa tutkimusyhteistyöhön

Kun yhtenä osapuolena oli IFPRI, ja kolmantena Afrikan maataloustutkimusfoorum FARA, niin uskoisinpa, että ei sovittu luomulinjalla etenemisestä. Tuskinpa edes kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sellaista ehdotti, vaikka mieli olisi tehnytkin.

Tässä on Luken tiedote asiasta. Sieltäkään eivät yksityiskohdat ihan selviä. Mutta siinä mainitusta FoodAfrica -hankkeesta meillä on jo tieto, ettei se erityisesti suosi luomua.

Eikä suosikaan. Hesarissa oli tänään pitkä juttu yhteistyöstä viljavuustutkimuksessa, ja täsmälannoituksessa, Afrikassa. FoodAfrican mainitaan olleen ja olevan tuossa hankkeessa mukana. Ja muidenkin suomalaisten.

Yritän saada sen linkattua tänne. Uutisen arvoinen asia on, että vastaus otsikon kysymykseen alkaa olla: ei. Vaikka Suomen mepit EU-parlamentissa niin tekevätkin.

Klo 13:30: Tässä se on:

"Iso osa nälänhädästä on niin sanottua piilonälkää”, sanoo professori – nyt sitä torjutaan Afrikassa suomalaisista pelloista kerätyn tieto­pankin avulla

Lainaus
Hänen mukaansa myös lannoiteteollisuus Afrikassa on kiinnostunut käyttämään uutta tietoa. Professori Esala arvelee, että edessä on lannoiteteollisuuden murros.

Afrikan markkinoilla on pääosin vain pääravinteita sisältäviä lannoitteita.

”Nyt lannoitus voidaan suunnitella tasapainoiseksi kasvien, eläinten ja ihmisten kannalta. Kun viljelijöiden tietoisuus kasvaa, he osaavat vaatia monipuolisempia lannoitteita”, Esala sanoo.
« Viimeksi muokattu: 10.04.18 - klo:14:02 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #67 : 29.10.18 - klo:06:28 »

Tämä projekti - joka siis ei ollut otsikkomme mukainen - meni Luken uutisen mukaan oikein hyvin:

Paremmat eväät kestävään ruoantuotantoon: FoodAfrica edisti ruokaturvaa kuudessa Afrikan maassa

Lainaus
Sell näkee tutkimuksella tärkeän roolin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kohdemaidensa lisäksi FoodAfricassa tuotettu tieto on jaettavissa kaikille vastaavissa olosuhteissa toimiville Afrikan viljelijöille ja voi siten vaikuttaa maanosan ruokaturvan parantamiseen pysyvästi.

”Aitoa, kestävää vaikuttavuutta saadaan, kun käyttöön otettavat menetelmät perustuvat luotettavaan tutkimustietoon. Siksi yksi FoodAfrican keskeisistä tavoitteista oli vahvistaa paikallista tutkimusosaamista kohdemaissa ja parantaa tiedon viljelijöiden, kotitalouksien ja hallinnon pääsyä tutkimustietoon.”

Tuossa projektissa luotiin mallia seuraavillekin Suomen kehitysapuprojekteille. Ja saatiin tietoa, jonka täytyy olla niidenkin lähtökohtana. Tämä koskien myös järjestöjen hankkeita. Joista - niistäkin, koska niissä useimmiten on mukana myös julkkista rahoitusta - jokunen vuosi sitten esitimmekin tämän vaatimuksen:

Missä viipyy raportointi epäonnistuneista luomuviljelyhankkeista kehitysmaissa?
« Viimeksi muokattu: 29.10.18 - klo:08:55 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10753



Profiili Sähköposti
« Vastaus #68 : 12.12.18 - klo:16:15 »

Tuo projekti - eli FoodAfrica - meni ilmeisesti todella hyvin, koska jopa tai myös maailma.net julkaisi siitä näin myönteisen arvion:

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Vaikka yhtään epäselväksi ei jää, etttä mistään luomuviljelyn edistämisprojektista ei ollut kyse:

Lainaus
Esala oli mukana hankkeessa, jossa tutkittiin maaperän hivenaineita Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja kehitettiin uusi, halvempi menetelmä maaperän ravinteiden mittaamiseen.

”Uudella menetelmällä tutkimus voidaan tehdä suoraan viljelijän pellolla, eikä näytettä tarvitse lähettää monimutkaisiin laboratoriokokeisiin niin kuin ennen. Jos mittaus aiemmin maksoi viljelijälle 30 dollaria, uudella menetelmällä se maksaa dollarin”, hän kertoo.

Maaperän laatua ei ole alueella aiemmin tutkittu kattavasti. Hivenainetiedon perusteella voidaan kehittää kestävää lannoittamista, edistää paikallista lannoitetuotantoa ja kasvattaa satomääriä.

Jo Martti Esalan nimikin takaa, että ei ollut.

Tuollaisella kustannuksen pudotuksella 30:stä yhteen dollariin olisi tietysti merkitystä suomalaisellekin viljelijälle, muuta erityisen paljon se ymmärrettävästi merkitsee siellä, Afrikassa.
« Viimeksi muokattu: 16.12.18 - klo:10:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!