Suomesta "luomumaa"?

[Heikki Jokipii]

Onko tämä jo hätähuuto?

Varataan luomullekin rooli ruokajärjestelmästämme

Luomu on EU:n laatujärjestelmä, jonka tunnettuuden ja lisäarvon todentamisen eteen on tehty valtavasti työtä. Sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen riippuu meistä.

Tanskalaiset ovat hyödyntäneet luomulaatujärjestelmän tunnettuutta vahvasti viennissä ja ruokapalveluissa. Sveitsissä osataan luomulisäarvotuotteiden tuotanto. Suurin osa sveitsiläisestä luomumaidosta päätyy lisäarvotuotteisiin, kuten luomusuklaan ja -juustojen raaka-aineeksi. Maksukykyiset ja ympäristötietoiset sveitsiläiset kuluttavat luomutuotteisiin henkeä kohden vuodessa yli seitsenkertaisesti rahaa meihin suomalaisiin verrattuna.

Tanskaan ja Sveitsiin verrattuna suomalainen luomutodellisuus on erilainen. Pitkät välimatkat, harva asutus, pohjoinen tuotantoympäristö, keskittynyt kauppa ja hyvin hintatietoiset asukkaat ovat muovanneet suomalaista luomutuotantoa ja -markkinaa. Luomutuotteiden on oltava houkuttelevia kaupan valtavan pitkillä hyllyriveillä, sillä suurin osa luomutuotteista hankitaan meilläkin kaupan valikoimasta. Ei mikään pieni haaste luomutuottajille.

Kun luomu ei mene Suomessa kaupaksi. Eikä maasta mm. sen takia tule luomumaata.

[Heikki Jokipii]

Vuosia sitten tehtiin tällainen selvitys 50% tavoitteesta:

Nyt on luvassa tai tehty tällainen:

https://luomuinstituutti.fi/kevaan-2025-webinaarisarja/?lang=fi

Ke 14.5.2025 klo 15-16
Kari Koppelmäki, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Entä, jos luomupinta-ala olisikin 25 % Suomessa

Tutkijatohtori, agroekologi Kari Koppelmäki on tutkimuksissaan kiinnostunut selvittämään, mitä vaikutuksia viljely- ja ruokajärjestelmien muuttamisella on, jos ne perustuisivat paikallisten resurssien nykyistä kestävämpään hyödyntämiseen. Lisäksi häntä kiinnostaa, miten ruoantuotanto on linkittynyt alueellisiin ja kansallisiin ruokajärjestelmiin sekä globaaliin ruokajärjestelmään. Koppelmäki on laatinut synteesiraportin, jossa on selvitetty, miten vaikuttaisi, jos luomupinta-ala olisikin 25 % Suomessa.

Luultavasti emmme osallistu kokoukseen, vaikka se kaikille avoin onkin, ja Teamsissa.

Mutta kohtapuoleen tuo selvitys lienee saatavissa netissä kirjallisena.

[Heikki Jokipii]

Nyt minua kiusaa tämän tavoitteen yhteensopivuus sen tavoitteen kanssa, että lähes kaikki Suomen metsät sertifioitaisiin luomukeruualueeksi. Ehkä tai luultavastikin on tapoja lannoittaa metsiä luomusääntöjen mukaisesti. Nyt en vain tiedä, mitä luomusäännöt tästä sanovat. Tietääkö joku? Ihan suoraan ei sääntöjä kyllä löydä peltojen luomulannoitusta koskevista ohjeista.

Joka tapauksessa nyt tulevat eri menetelmien hinnat vastakkain. Ja saavutettavat hyödyt. Jos koko luomuvienti on se surkea 15 miljoonaa, ja siitä luomumarjojen vienti vain pieni osa, se asettaa varsin tiukat rajat sille, paljonko enemmän metsien luomulannoitus saisi maksaa. Olettaen tässä, että se maksaisi enemmän.

Onko siis typen lisääminen kangasmaille kustannustehokkaasti mahdollista niin, ettei keinolannoitteita käytetä?

Joka tapauksessa nyt MT:

Metsälannoitusten kysyntä tuplaantunut. Ilmasto kiittää

Lannoitus lisää metsän kasvua ja hiilensidontaa.
Tilaajalle

Pro Luomun koostetta läpikäydessä havaitsimme, että luomuluonnonmarjojen keruu romahti v. 2024.

[Heikki Jokipii]

Minusta tässä alkaa häämöttää ajatus, että luomuviljely eriytettäisiin muusta, ja sen rahoitus hoidettasiin muulla tavalla:

Ministeri Essayah määritteli, mikä on aktiivitila

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin linjauksen perusteella Suomessa on lähitulevaisuudessa noin 8 500 aktiivitilaa.
[..]
Aktiivitila on sellainen, jolla tuotetaan ruokaa. Näin linjasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) keskiviikkona 11.12. MT Live -lähetyksessä.

Tällaisia tiloja on ministerin mukaan Suomessa lähitulevaisuudessa noin 8 500.

Siinä on se ydinjoukko, jonka kannattavuudesta pitää olla huolissaan.
[..]
Ministeri viittasi hallitusohjelman kirjaukseen, että ruokaa tuottava maatalous on turvattava. Se on ruokavarmuuden kulmakivi, joka täytyy varmistaa.
[..]
Ministerin mukaan lähitulevaisuudessa ruokaa tuottavien tilojen lisäksi on 20 000 30 000 muuta maatilaa. Ne voivat saada tuloja esimerkiksi luontoarvokaupasta tai ilmastotoimista. Näille tiloille julkista tukea voisi tulla muista kuin maatalouden rahoituksesta.

Luomun rahoituksessa eräs vaihtoehto olisi myös USA:lainen järjestelmä, jossa luomutuotteista haettaisiin tarvittava raha markkinoilta, miten parhaiten taidettaisiin.

Ehkäpä näin, Suomessakin?

Tuotteitaan jalostava, kasvava luomutila ei kaipaa tukia. Ne ovat kuin huumetta, isäntä sanoo

Luomutila myy tuotteensa suoraan kuluttajille. Suunnitteilla on kasvihuoneiden määrän kaksinkertaistaminen.
Tilaajalle

Jos tuo Latviassakin toimii? Tuo tila on ilmeisesti löytänyt asiakaskunnan, joka suostuu maksamaan pyydetyn hinnan.

Mitä enemmän maistelen tuota hahmottelemaani vaihtoehtoa, sitä luontevammalta se tuntuu.

[Heikki Jokipii]

Muistinpa tämän maabrändiryhmän ehdotuksen, kun luin tämän verran MT:ta:

Kesämökillä järviveden turvallisuus talouskäytössä vaihtelee. Joka kesä sairastuttu järvivettä juomalla

[Otsikon jälkimmäinen lause mitä ilmeisimmin haastattelusta.]

Tummakaan järvivesi ei yleensä ole pilalla, mutta talouskäyttö vaatii varovaisuutta. Sinilevän tullen on löylytkin lopetettava.
Tilaajalle

[Heikki Jokipii]

Lukelta tällainen tutkimustulos:

60 vuotta kestänyt tutkimus kumoaa yleisen käsityksen: Säännöllinen typpilannoitus lisää männyn kasvua myös vähäravinteisessa metsässä

Typpilannoituksen ajatellaan yleensä sopivan metsän kiertoajan loppupuolelle, mutta kymmenen vuoden välein lannoittaminen lisää myös karun metsän kasvua.
[..]
Tutkimuksemme osoittaa, että metsän kasvun ja hiilensidonnan kannalta olisi tehokkainta lannoittaa pienillä määrillä typpeä muutaman vuoden välein koko metsikön elinkaaren ajan, sanoo Luken tutkija Anni Palvi.

Tuo kyllä laittaa uuteen valoon myös arvelut metsän luomusertifioinnin hyödystä. Varsinkin, kun siitä luomumarjojen poiminnasta ei oikein mitään tule.

[Heikki Jokipii]

Ellei tuo edellisen puheenvuoron syy riittänyt, tämän pitäisi riittää syyksi unohtaa tuo metsien luomusertifiointiprojekti:

Pitkäaikainen typpilannoitus lisää maaperän hiilensidontaa boreaalisessa metsässä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden uusi tutkimus osoittaa, että pitkäaikainen typpilannoitus (N) voi tehdä boreaalisten metsien maaperistä vastustuskykyisempiä ilmastonmuutokselle muuttamalla mikrobien reagointia lämpötilaan ja kosteuteen. Tulokset viittaavat siihen, että typpilannoitetut metsät voisivat varastoida enemmän hiiltä sekä puustoon että maaperään verrattuna niihin metsiin, joissa typpi on kasvua rajoittava tekijä. Tämä auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

[Heikki Jokipii]

Ainakin hän on tämän uuden pelastussanoman pauloissa:

Avain on viljelijän autonomia

Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitusta 31.10.2025 voidaan katsoa ruokajärjestelmän kotimaisena taitekohtana. Yhteinen katse on kääntymässä muutokseen, josta luomun ja uudistavan viljelyn pioneerit sekä agroekologinen tutkimus ovat puhuneet pitkään. Ei mene montaa sukupolvea, kun aikamme panosintensiivistä, ekologisesti lyhytnäköistä ja viljelijän itsenäisyyttä rajoittavaa ruokajärjestelmää tarkastellaan historian poikkeamana. Erästä finanssiasiantuntijaa lainatakseni, viljelijää on pitkään heilutettu pitkän pääomakepin päässä.

(lihav. HJ)

Nyt on vaikea sanoa, onko koko MMM.

[Heikki Jokipii]

Tästä Yaran mainoksesta hyvin selviää, miksi Suomen ei kannata tavoitella luomukeruualueen lisäämista:

Sukevan yhteismetsissä tavoitellaan lisää kasvua ja hiilensidontaa metsänlannoituksella

Hiilensidonta tuossa keskeisin. Kun siitä on EU:n puitteissa linjattu.

Metsien lannoitus mineraalilannoittella joka tapauksessa om järkevämpää kuin haaveilut hiilidioksidin loppusijoituksesta Norjan hylättyihin öljylähteisiin.

Sanastahan on juuri edellä pari Luken esille tuloa.