Luomuvihannesten surkean vähäistä tarjontaa (tuotantoa) on täällä käsitelty ja ihmetelty useinkin. Päätinpä koota pienen läpileikkauksen siitä, mitä luomuväki itse on asiasta viime vuosien varrella sanonut:
2014:Luomukasvisten tuotanto ei pysy kysynnän perässäViime vuosina luomupuutarhatuotannon pinta-ala on kutistunut samaan aikaan kun luomuala kokonaisuudessaan on lisääntynyt. Kun luomun osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on yhdeksän prosenttia, puutarha-alasta se on noin viisi prosenttia.
Tilanne on nurinkurinen, sillä kuluttajakyselyjen mukaan kotimaisille luomukasviksille olisi kysyntää. Luomupuutarhatuotannon ongelmia yritetäänkin selättää tutkimuksen avulla: ratkaistavaa löytyy sekä viljelytekniikasta että markkinoinnista.
Yksi syy alan vähäiseen vetovoimaan voi olla se, että suomalaiset luomupuutarhatilat ovat tyypillisesti hyvin pieniä, ja pienillä volyymeillä voi olla vaikea päästä markkinoille. Vähittäiskaupan keskusliikkeiden ja tukkujen kanssa toimimaan kykeneviä suuria luomupuutarhatiloja on Suomessa vain muutama.
Kommentti: kysyntä olisi joten kuten kunnossa, mutta silti tarvitaan ponnistuksia markkinointiin?
2016:Luomukasvisten kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaaLuke etsii ratkaisuja luomutuotannon haasteisiin yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Koko luomuketjun kehittäminen on Kivijärven mukaan tärkeää, jotta markkinoille saadaan lisää laadukkaita kotimaisia luomutuotteita.
[...]
”Luomutuotteiden kysyntä keskittyy pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin. Luomua tuotetaan kaukana näistä kasvukeskuksista”, Iivonen jatkaa.
Ulkomaille suomalaisia luomukasvistuotteita ei juuri viedä.
Luomutuotteet ovat valta-asemassa jo Tanskassa. Siellä on kuluttajia enemmän kuin Suomessa, ja kaupan rakennekin on erilainen.
Luomutuottajan on meillä vaikeampi saada tuotteitaan isojen kauppaketjujen valikoimiin. Ratkaisuna voivat olla markkinointiyhteisöt. Luomu liikkuu myös ruokapiirien, Reko-renkaiden ja suoramyynnin kautta.
Kommentti: näin hyvin tiedetään, missä sitä kysyntää olisi. Mutta sinne ei saada tuotteita toimitettua? Helsinkiläistenkin olisi liityttävä ruokapiireihin ja/tai ajettava autoillaan suoraan tiloille tai niille sovituille parkkipaikoille, luomuvihanneksia saadakseen?
2019:http://www.siksesparasta.fi/ajankohtaista?newsid=187Luomuvihannesviljely on hyvin haasteellista (typpilannoitus ja viljelytekniset toimenpiteet). Vihannesala on kasvinviljelyalaa maltillisempi. Myyntikasvien satotasoissa ja pinta-aloissa ei ole ollut merkittävää edistystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luomutuottajahinnat ovat pääsääntöisesti hyvät tällä hetkellä.
Puutarhatuotannossa luomuunsiirtymiskiinnostus on melko vähäistä tavanomaisesti viljelevien puutarhatilojen keskuudessa. Luomupuutarhatuotteiden hintoja ei valitettavasti tilastoida mitenkään. Hinnat vaihtelevat paljon ja ne voivat olla jopa 1,5-2 -kertaisia verrattuna tavanomaisiin puutarhatuotteisiin. Mansikka ja vadelma ovat markkinavetoisia puutarhatuotteita ja niille on luomuna kysyntää. Myös valkokaali*) kasvaa markkinavetoisesti.
Kommentti: tuossa on samalla sanottu (implisiittisesti) että jotkut muut vihannekset eivät kasva markkinavetoisesti. Sisältäen mahdollisuuden, etteivät ne, niiden markkinat kasva ollenkaan.
Kaikissa noissa tulee kuitenkin esiile, että myös vihanneksissa näkyy se kaiken luomukaupan ilmiö (kirous?):
(ainakin kerrottu, hurja ja jatkuva) kysyntä ei sitten millään heijastu tarjontaan.
***
Luulisi, että ainakaan tuossa ei mitään tuoteinnovaatioita tarvita. Tuoreet vihannekset, niitä kuluttajat haluavat, luomuna tai tavanomaisina. Sellaisia innovatioita tietysti kovasti luomuvihannesten osalta kaivattaisiin, että niitä voitaisiin tarjota huomattavasti halvempaan hintaan kuin nyt.
_________
*) Tuo markkinain veto oli ollut vuonna 2018 varsin löysää: tuotanto oli
pudonnut edellisen vuoden 530 000 kilosta 410 000 kiloon.
