Suomesta "luomumaa"?

[Heikki Jokipii]

Tässä vientiä koskevassa ohjeessa Ruokavirasto tavallaan korostaa rehellisyyttä:

Blogi: Luodaan vientiä, viedään luomua!

Onko suomalainen mustikka luomua?

Otetaanpa esimerkiksi luomumarjat. Useimmat suomalaiset tietävät, että suomalainen ei-luomuna markkinoitava mustikka on ihan yhtä puhdasta ja samalla tavalla samanlaisesta korvesta jokamiehen oikeudella kerättyä kuin virallinen luomumustikkakin. Jos marjaa aiotaan myydä luomuna, tällainen toteamus ei kuitenkaan riitä. Mikä vaan metsä ei kelpaa, vaan marjan alkuperämetsän on oltava selvillä ja jäljitettävissä ja luomuvalvonnan piirissä. Keruualueesta on oltava kartta.
[..]
Luomusta ollaan valmiita maksamaan

Miksi nähdä tällainen vaiva? Eihän sitä olekaan pakko tehdä, mutta monille luomutuotteille vaikuttaa riittävän vientimarkkinoita. Viennin kohdemaissa oleville asiakkaille ei riitä se, että Suomesta sanotaan vaikkapa sitten marjojen kohdalla, että ne tavalliset metsämarjat ovat ihan yhtä hyviä ja torjunta-aineettomia kuin luomutkin. Luomu on brändi. Tuote saa siitä lisäarvoa ja siitä ollaan valmiita maksamaan.

Kun koko luomuketjua johdonmukaisesti valvotaan, petoksille jää vähemmän tilaa. [..]

Mutta implisiitisenä sanomana on, että useimmat ulkomaalaiset eivät tuota tiedä. Maksakoot siis lisähintaa aivan samanlaisesta tuotteesta! Vaikka heitä oikeastaan jymäytetäänkin. Eli yksi petos on jo tehty.

Kerrotaan, että tuo on blogi. Mutta kommentointimahdollissuutta ei ole. Kovasti mielelläni sanoisin tuon saman tuolla Ruokaviraston sivuillakin.

[Heikki Jokipii]

Alue yrittää luoda itsestään tällaista imagoa (lihav. HJ):

Lähiruokaa puhtaasta luonnosta

Mansikoiden maukkaus ja mustikoiden raikkaus. Kotimainen luonto on aina kasvattanut meille ne parhaat ja puhtaimmat maut. Mikkelin seudulla voit nauttia monipuolisesti aitoa lähi- ja luomuruokaa puhtaan maaseudun sekä raikkaiden vesien antimista.

Mutta juuri sillä seudulla luomuviljelyn asema tänä vuonna selvästi heikkeni:

luomutilojen määrä väheni 10%, ja myös luomuviljelyala väheni 9%.

Mikkelin seudulla on ollut aika voimakasta voitaisiinko sanoa akateemista tai hallinnollista luomuharrastusta. Nyt siihen eivät lähteneet mukaan seudun viljelijät. Aiemmin olemme jo kiinnittäneet huomiota siihen, miten alueen kuluttajat eivät ole mitenkään erityisesti asiasta innostuneet. — Nyt ei ole ihan varmaa tietoa, missä määrin tuo kaikki on purrut alueella matkaileviin. Mutta jos se olisi, sen luulisi jotenkin näkyvän kokonaismyynnissäkin. Missä se se ei siis näy.

Jos helsinkiläinen turisti tulee Mikkeliin syömään, lähiruokaa hän ei tietysti omalta kannaltaan nauti.

[Heikki Jokipii]

Maksumuurin takana, mutta siinähän on toinen brandityöryhmän mönkään mennyt idea:

Keitätkö mökillä uudet perunat järvivedessä? Katso syy, miksi asiantuntijan mukaan niin ei kannattaisi tehdä
Myös järviveden käyttöä eläinten juomavetenä kannattaa harkita.

Siinä, että kaikista Suomen järvistä piti tehdä juomakelpoisia.

[Heikki Jokipii]

Taas on aika katsoa, löytyykö tästä asiakirjasta jotain mielenkiintoista:

MMM-talousarvioehdotus 2022: lisää varoja muun muassa maatalouden investointeihin ja joutoalueiden metsitykseen

[Heikki Jokipii]

Onko tämä Metsäkeskuksen asian puffi täysin rehellinen?

Lisää luomukeruualueita metsiin 

Suomessa oli  2019 vuonna 4,6 miljoonaa hehtaaria luomukeruualueita, mutta määrä olisi mahdollista ainakin tuplata. Kotimaan metsistä valtaosa sopii luomukeruualueiksi, sillä Suomessa käytetään hyvin vähän luomuun sopimattomia lannoitteita ja torjunta-aineita.  Metsien luomusertifiointi ei vaikuta metsänhoitoon. Metsänomistaja saa edelleen hoitaa metsiään haluamallaan tavalla. 

  (lihav. HJ)

Sillä se, mitä ja paljonko nyt käytetään, ei oikeastaan kerro siitä, mitä metsän hoitamiseksi olisi tarpeellista käyttää. Joku kuitenkin käyttää. Miksi? Sitä tuo puffi ei kerro.

Saako todella metsänomistaja edelleen hoitaa metsiään haluamallaan tavalla? Onko sertifiointi siis yhtä tyhjän kanssa? Jos määrät ovat näin mitättömiä (Pro Luomun koosteesta)...

Vuonna 2020 kerättiin myyntiin 
miljoona kiloa luomumustikkaa, vajaat
0,9 miljoonaa kiloa luomupuolukkaa ja
8 tuhatta kiloa luomulakkaa.

... niin riittääkö tuo siihen, että metsänomistajakin saisi jotakin? Vai onko hänen roolinsa vain hyväntahtoisesti antaa metsänsä sertifioitaviksi?

[Heikki Jokipii]

Luomuliitto kehottaa tähän:

Luomuliitto kannustaa ottamaan kantaa CAP-suunnitelmaan

Meidänkin luomualan toimijana (!) pitäisi tavallaan ottaa tuo haaste vastaan.

Mutta ehkä nyt tällä kertaa jätämme sen väliin. Olemme jo useita kertoja muistuttaneet siitä, miten luomua ei pitäisi mitenkään erityisesti valtiovallan suosia. Ei ole mennyt lausuntojen avulla mitenkään läpi. Jotain muuta täytyy meidän keksiä.

Siinä erityiskysymyksessä, että mukana on...

* Koko tila luomussa -ehto

... sympatiamme on pikemminkin tuon ehdon puolella! Johtuen näkemyksestämme, että jos tukea kuitenkin annetaan, sen tulisi vähintään olla reilua ja läpinäkyvää. Eikä erilaista luomun loisimista sallittaisi. Johon sekatilatkin antavat mahdollisuuden.

***

Näkemyksemme on, että tuo vaatimus tulee EU:sta. Niinpä jotain EU:n luomupolitiikasta hyväksymme. Mutta samaan tapaan poimii Luomuliitto rusinoita pullasta. Tuota ei hyväksytä, mutta kerkeästi ollaan vetoamassa EU:n 25% luomupinta-alatavoitteeseen! Jota me taas vastaavasti emme lainkaan hyväksy. Emme itsessään, emme mallina Suomelle, emme Suomea velvoittavana.

[Heikki Jokipii]

Siinä erityiskysymyksessä, että mukana on...

* Koko tila luomussa -ehto

... sympatiamme on pikemminkin tuon ehdon puolella! Johtuen näkemyksestämme, että jos tukea kuitenkin annetaan, sen tulisi vähintään olla reilua ja läpinäkyvää. Eikä erilaista luomun loisimista sallittaisi. Johon sekatilatkin antavat mahdollisuuden.

Luomuliiton mukaan:

Luomujärjestöt huolissaan: Tukijärjestelmä ei kannusta siirtymään luomuun

Mikäli tukijärjestelmään luodaan toimenpiteitä, jotka rajataan luomutuottajien ulkopuolelle, sotii se näitä tavoitteita vastaan. Tämänhetkisen tiedon valossa luomuviljelijät ovat jäämässä ilmasto- ja ympäristötukien osalta monilta osin muita heikompaan asemaan, vaikka luomutilojen kautta olisi helppoa ja yksinkertaista toteuttaa ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Luonnonhoitopeltojen jättäminen luomukorvauksen ulkopuolelle on esimerkki tästä.

– Luomun kasvua tukevien toimenpiteiden puuttuminen ja luomutiloille kohdistetut rajoitukset vievät edellytyksen luomualan kasvulta, toteaa asiamies Reijo Käki Yhdistyneet Luomutuottajat ry:stä.

Toisaalta nyt näin jossain, että Suomen CAP-suunnitelmassa olisi nk. sekatilojen kohtelu jätetty ennalleen. Vastoin EU:n yleistä kantaa. Asia on vielä tarkistettava, en nyt heti löydä lähdettäni.


PS. 21.12.21: MT:n asiaa koskevaa uutista ei saa ilmaiseksi lukea, mutta Google-haun mukaan siellä luki:

Leppä nostaa muutoksista esiin luomun, jossa sekatilojen asemaa on kohennettu luonnoksen jälkeen.

Tulkitsen asian niin, että se oli muutettu sellaiseksi kuin Luomuliitto halusi.

[Heikki Jokipii]

Kovasti tätä edelleen sisään ajetaan, mutta...

Pakuri, mahla, kuusenkerkkä – luonnontuotteiden tuottaminen ja metsien luomusertifiointi kiinnostavat pohjoiskarjalaisia metsänomistajia

Toistaiseksi vielä harva pohjoiskarjalainen metsänomistaja tuottaa luonnontuotteita myyntiä varten, mutta moni pitää sitä yhtenä hyvänä mahdollisuutena. Kiinnostavimpina tuotettavina tuotteina nähdään pakuri, koivunmahla, kuusenkerkät sekä koivun lehdet ja koristehavut. Metsien luomusertifiointi kiinnostaa, jos siitä ei koidu ylimääräistä työtä tai kustannuksia. Metsään.fi:tä aihepiirin tiedonvälityskanavana ei vielä yleisesti tunneta.

(lihav. HJ)

... jotakin on ilmeisesti esteenä. Jota tuossa ei myönnetä tai kerrota.

Tietämättömyys ei oikein tunnu enää uskottavalta selitykseltä siihen nähden, että tässäkin triidissä asia mainittiin jo n. 7 vuotta sitten, 2014. Jolloin se oli jo yleisenä keskusteluaiheena, erityisesti itäisessä Suomessa, mediassa siellä.

[Heikki Jokipii]

Luomusitoumukset ovat taas tehtävissä:

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta vuonna 2022

Kustannusvaikutus luomun osalta arvioidaan tällaiseksi:

Ympäristökorvauksen osuus momentin määrärahasta on noin 240,190 miljoonaa euroa, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen osuus noin 106,206 miljoonaa euroa, neuvonnan osuus noin 3,000 miljoonaa euroa ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen osuus noin 1,000 miljoonaa euroa.

(lihav. HJ)

Siten siis selvää nousua: tuo määräraha on ollut siinä 60 miljoonan kieppeillä.

[Heikki Jokipii]

Tällainenkin yhteistyöryhmä toimii asian edistämiseksi:

Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatio

Valtakunnallista ruokasektorin kehittämistä jatketaan vuosina 2022 – 2024 Ruokaviraston ruokaketjun toiminnan edistäminen -rahoituksella. Päätavoitteena on tukea ja tehostaa alueilla tapahtuvaa kehittämistyötä lähiruoka-, luomu- ja luonnontuotealan sektoreilla ja samalla täydentää em. mainittuihin teemoihin liittyvien valtakunnallisten Lähiruokaohjelman ja Luomuohjelman sekä valmisteilla olevien luonnontuotealan valtakunnallisten strategisten linjausten toteuttamista.

Onhan siihen ovelasti liitetty myös nuo kaksi muuta asiaa, mutta luomustamisprojektista on kyse. Ja viulut maksaa valtio. Eli me. Tuokin täytyy laskea mukaan, kun taas päivitämme tietomme tässä kysymyksessä.

[Heikki Jokipii]

Unohduksiin jäänyt maabrändivaltuuskunta putkahti tänään tällä tavalla hiukan esiin:

Vappu ja Ilkka Taipale ovat tehneet satoja matkoja, joilla he ovat edistäneet rauhaa ja tasa-arvoa – Pohjoiskorealaisille pariskunta puhui ydinaseiden haitoista

VÄHEMMÄN KUNNIAKAS on kirjan rahoitushistoria Suomessa. Kirjan sisältö on parasta (ja halpaa) maabrändiä, mutta käännöksiä ovat jättäneet tukematta Finpro, Team Finland, Business Finland, Sitra, OKM, UM:n kehy-osasto ja Suomi 100 -toimikunta.

Teos on levinnyt maailmalle pienin irtostipendein ja Taipaleiden omin varoin.

Tuloksia toisi jo muutama kymppitonni. Taipaleet vertaavat, että Jorma Ollilan luotsaaman Maabrändi-valtuuskunnan raportti vuonna 2010 maksoi 300 000 euroa – yksinpä brittikonsultti laskutti 150 000 euroa.

[Heikki Jokipii]

Pikku lisätieto:

Juurikäävän torjuntavelvoite lievenee ureapulan takia ‒ puukaupassa torjunta kannattaa silti aina yrittää tinkiä

Maa- ja metsätalousministeriö lieventää torjuntavelvoitetta väliaikaisesti 6. toukokuuta alkaen.

Juurikäävän torjunta on tähän asti tehty urealla 90 prosentissa kohteista.

(lihav. HJ)

Jokin syy siihen on täytynyt olla, että valtaosin on toimittu noin, eikä jollain toisella tavalla:

[..] Metsänomistajien keskuudessa kiinnostusta herättänyt metsien luomusertifiointi kieltääkin urean käytön juurikäävän torjunnassa. Jos kiellettyjä käsittelyjä kuitenkin halutaan tehdä, metsä menettää sertifikaatin kolmeksi vuodeksi.

Vertaa edellä. Passim, mutta vaikka täällä.

[Heikki Jokipii]

Vaikka EU vähän edes yrittää pehmentää luomuohjelmaansa, Suomi (MMM) ei piiruakaan tingi omastaan:

Luomu 2.0 ohjelman –täytäntöönpano on hyvässä vauhdissa

Vuosi sitten julkaistun luomu 2.0 –ohjelman täytäntöönpano on käynnissä. Täytäntöönpanoseminaarissa käytännön toteutuksesta vastaavat työryhmät esittelivät toimenpiteiden luonnokset, toimeenpanosuunnitelma valmistuu syksyllä.

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti Luomu 2.0. –ohjelman täytäntöönpanoseminaarin 6. toukokuuta. Mukana oli koko luomusektori tuottajista virkamiehiin.

Luomu 2.0 –ohjelman tavoitteena on mm. luomuviljelyalan kasvattaminen 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on realistinen, mutta samalla on muistettava, että luomupelloilta on jatkossa saatava enemmän satoa. Kuluttajien ja ruokapalveluiden luomun kysyntä on kasvussa. Yhtenä ohjelman tavoitteena on myös viennin edistäminen. Näin tiivisti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio luomuohjelman tavoitteita avauspuheenvuorossaan

(lihav. HJ)

Ei, vaikka juuri se luomun kysyntä, joka oli EU-parlamentille tärkeä, ei Suomessa ole lainkaan kehittynyt siten, että se tuota perustelisi. Päinvastoin kuin tuossa väitetään. 2,5% myynnistä, ja edelleen tavoite 25% pinta-alasta!!! Varsinkin, kun tiedämme miten tuo 2,3 prosenttiakin on erittäin suurelta osaltaan muualta tuotua.*)

Uudenlaista organisoitumista, hallinnon ja luomuväen yhteenkietoutumista:

EU:n luomulähettiläsverkostossa Suomea edustaa Pro Luomun MMM:n ja Ruokaviraston kollektiivi.

- Verkosto keskittyy luomun kehittämistyön edistämiseen. Suomessa luomun kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut huimaa. Luomun myynti on tuplaantunut ja vienti on kuusinkertaistanut, iloitsee luomulähettiläs Aura Lamminparras Pro Luomusta.

Vaikka nyt siis puhutaan täytäntöönpanosta, muistutamme, ettei tuota linjausta ole koskaan hyväksytty kunnolla eduskunnassa. Asian käsittelyyn siellä olisi juuri nyt hyvin painavat syyt. Ajat ovat sillä tavalla muuttuneet, ettei "kivalta tuntuvaan" luomuhaihatteluun, oikeastaan pikkuporvarilliseen harrastukseen, ole mailmalla ja Suomella enää varaa.

_______

*) kuinka suurelta osin, siitä voisi eduskunta asiaa käsitellessään vaatia tuoreen selvityksen!

[Heikki Jokipii]

Otetaanpa tuosta edeltä tämä kohta erikseen pureskeltavaksi:

Tavoite on realistinen, mutta samalla on muistettava, että luomupelloilta on jatkossa saatava enemmän satoa.

Asetetetaanko sille "realistinen" aikataulu? Ei aseteta.

Ja mikä se "enemmän" olisi? Tuskin tuossa uskallus riittää sen kuvittelemiseen, että v. 2030 sadot olisivat tavanomaisen viljelyn tasolla! Siihenkään, ja ei ainakaan siihen, että luomusadot olisivat sen verran suurempia, että typensidonnan vaatima peltoala tulisi korvattua.

[Heikki Jokipii]

Luomumaata rakennetaan alueellisesti, jopa kilpaillen:

Luomupeltoja on idässä rutkasti enemmän kuin lännessä ‒ alueelliset erot ovat isot, tässä syyt

Luomupeltoala jakautuu maakunnittain epätasaisesti – kolme keskeistä syytä nousee esiin

Mikä tuohon ei vaikuta, on luomun alueellinen kulutus. Vaikka joissakin lauseissa puhutaan markkinatilanteesta ja näin teeskennellään, että sillä olisi vaikutusta.