Suomesta "luomumaa"?

[Heikki Jokipii]

Otsikosta alkaen kirjanpainaja saa suuren roolin:

Kirjanpainajan aiheuttama kuusikuolleisuus kolminkertaistunut �" Metsätuhot vuonna 2023 -raportti on julkaistu

Mutta tekstissä tulee voimakkaasti esille myös tämä metsän toinen vaiva:

Taloudellisesti merkittävät juurikääpätartunnat kuusikoissa ja männiköissä näkyvät VMI:ssa aliarvioina, vuonna 2023 puustotuhojen pinta-ala oli 40 000 hehtaaria. Metsänomistajille juurikäävän aiheuttamien vuosittaisten kokonaistappioiden arvioidaan olevan yli 50 miljoonaa euroa, joten juurikäävän torjumiseen on panostettava.

”Juurikäävän torjunnassa kantokäsittelyn laatu ja juurikääpäisyyden huomiointi metsänuudistamisessa korostuu”, muistuttaa asiantuntija Henna Höglund Metsäkeskuksesta.

Se antaa taas aiheen kysyä, missä määrin Suomen ja metsänomistajien kannattaa leikitellä metsien luomusertfioinnin kanssa, jos se samalla estää keskeisen ja ainakin jossain määrin tehokkaan keinon käytön tuota vitsausta vastaan.

Pikku lisätieto:

Juurikäävän torjuntavelvoite lievenee ureapulan takia ‒ puukaupassa torjunta kannattaa silti aina yrittää tinkiä

Maa- ja metsätalousministeriö lieventää torjuntavelvoitetta väliaikaisesti 6. toukokuuta alkaen.

Juurikäävän torjunta on tähän asti tehty urealla 90 prosentissa kohteista.

(lihav. HJ)

Millaisia riskejä kannattaa nyt ottaa:

Tämä salakavala havumetsän vitsaus aiheuttaa vuosittain metsänomistajille yli 50 miljoonan euron tappiot �" riski jatkuu, kun syksy on lämmin
Juurikääpäriski säilyy, mikäli syksy jatkuu lämpimänä. Asiantuntija Metsäkeskuksesta muistuttaa, että riski on myös taimikonhoidossa.
Tilaajalle

Ihan tarkkoja euromääriä ei ole antaa. Mutta voisi kuvitella, että aikalailla ... metsään menneesta luomuluonnonmarjasadosta ei viime viime vuonnakaan paljon tienattu.

[Heikki Jokipii]

Pohjanmaalla:

Kehittämishanke - 276870
Luomu tavoitteisiin LUOTA
ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry

Luomu tavoitteisiin (LUOTA) �" hankkeen tavoitteena on kehittää Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueiden luomutuotantoa niin, että luomutuotannossa saavutettaisiin alueellisesti niitä tavoitteita, mitä on eri ohjelmissa ja strategioissa linjattu.
[..]
Lisäksi selvitetään tavanomaisten tilojen kiinnostusta ja mahdollisuuksia siirtyä luomuun.

Ruokavirasto tiesi, että vuonna 2023 alueella "Pohjanmaa - Österbotten" luomutilojen määrä väheni 12% ja luomukala 8%.

Tämä löytyy Pro Luomulta :

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2021/06/ekostatistikosterbotten_2020.pdf

Siltä luomuväen näkökulmasta näytti noin vuoteen 2020.

[Heikki Jokipii]

Tästä aineesta on vähän kahtaallisiakin tutkimustuloksia:

Tutkimus: Istutuksen yhteydessä annettavasta arginiinifosfaatti-ravinnelisästä enemmän hyötyä männylle kuin kuuselle

Ihmelääkettä istutustaimille

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arginiini

Mutta minulle nousee kysymys: miten tuon aineen käyttö vaikuttaa metsistä kerättyin luomumarjoihin! Siis niiden luomustatukseen?

Tuossa tuodaan kyllä esiin tämä (lihav. HJ):

"Suomessa taimet istutetaan nykyisin mättäisiin. Mättäiden tuplahumuskerroksesta vapautuu taimille riittävästi typpeä, eivätkä ne todennäköisesti hyödy arGrow-rakeista tulevasta orgaanisen typen lisäämisestä. Karummilla ja kuivemmilla kasvupaikoilla taimet hyötyvät typpilisästä enemmän ja arGrow lisää kasvua enemmän", Luoranen jatkaa.

Toisaalta on näinkin (lihav. HJ):

https://www.hylte.fi/argrow-granulat-kasviravinne

Valmistettu prosessissa, jossa arginiini yhdistetään fosforiin ja muodostaa kristallirakenteen, jolla on luonnollisesti pitkävaikutteisia ominaisuuksia.

Luulisin kysymykseni olevan relevantti.

[Heikki Jokipii]

Siitä ei ilmeisesti ollut tilaisuudessa puhetta, mitä tehdä vastahakoisille kuluttajille? Tai oli tietysti siinä yhteydessä, kun Pro Luomu julkisti rapottinsa.

Tai vastahakoisille viljelijöille:

Ruokaviraston ylitarkastaja Sampsa Heinonen esitteli alkutuotannon kehitystä koskevia tilastoja, joista ilmeni lopettaneiden luomuviljelijöiden määrän kasvu erityisesti vuonna 2023. Tilastot osoittivat myös tilakoon kasvun ja luomutilojen määrän vähenemisen.

Varmaan tuostakin Heinosen alustuksen yhteydessä.

Tässä se todetaan:

Suomi toteuttaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa suunnitellusti

[..] Luomu on jäämässä hieman tavoitteestaan. Kuluttajien kysyntä ei ole kasvanut odotusten mukaisesti eikä luomu kasva yksin tuen varassa.

Vuoden 2024 tilanteen joku Suomessa jo tietää. Mutta sitä tietoa ei ole vielä julkistettu.

[Heikki Jokipii]

Oikeasta narusta:

Etelä-Savo mukana EU:n luomukilpailussa: Tiedätkö paljonko maakunnan peltoalasta on luomutuotannossa?

Etelä-Savo on valittu EU:n luomupalkinnon Paras luomualue -sarjan kolmen finalistin joukkoon.

Pääasia, että Suomi voittaa.

Vastauksen tuohon otsikon kysymykseen löytää tekstistäkin, tai Ruokaviraston tilastosta, mutta tämän tyyppistä tietoa ei löydy. Olemme vähän yrittänneet kyllä asiaa haarukoida.

[Heikki Jokipii]

Ehdotus on nyt tullut:

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2025

Tiedostot:

https://mmm.fi/suunnittelun-asiakirjat

Sieltä Menot (pdf).

Siitä tämä kohta (s. 16). Vuodet 2023, 2024 ja 2025, miljoonaa euroa:

Ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto (30.20.43) 275,6  275,9  275,9
�" valtion osuus    157,1    157,3    157,3
�" EU:n osuus       118,5    118,6    118,6

Noiden määrärahojen taso näyttäisi siis pysyneen ennallaan.

Seurataan keskustelua.

[Heikki Jokipii]

Ajattelemisen aihetta luomusertifiointia suunnittelevalle:

Havupuiden juuristossa piilee kirjanpainajaakin viheliäisempi eliö �" torjunnan laiminlyönti voi tulla kalliiksi

Kantokäsittely on kuin rokotus, Suvi Jylhänlehto kirjoittaa.

Kun puhutaan metsätuhoista, ajatus kääntyy melkein heti kirjanpainajaan. Pahin tuhonaiheuttaja piileskelee kuitenkin maan alla, puiden juuristoissa.

Juurikääpä on taloudellisesti merkittävin metsäpuiden sienitauti Suomessa.

Vähän selvemmin tässä:

https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/juurikaapatuhojen-tunnistaminen-ja-torjunta.pdf

Sitten tällä kaupallisella saitilla hyvin selvästi:

Kantokate männyn ja kuusen juurikäävän torjuntaan

Yara Suomen Valkeakoskella valmistama Kantokate on tarkoitettu männyn ja kuusen juurikäävän torjuntaan. Kantokate on ureapohjainen aine, jolla suojataan kannot juurikäävän tartunnalta. Käsittelyn suojavaikutus kestää useita viikkoja. Kantokate männyn ja kuusen juurikäävän torjuntaan.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Väite, että olisi näin:

Luomu elää vahvana Järvi-Suomessa

Etelä-Savo on tänä vuonna finalistina EU:n luomukilpailussa, jossa kisataan unionin parhaasta luomualueesta, ja kymenlaaksolainen luomuviljelijä Tommi Hasu on ehdokkaana kolmen parhaan miespuolisen luomuviljelijän joukossa. Suomalaisia luomutoimijoita ei ole ollut aiemmin EU:n luomukilpailun finalisteina.

EU:n luomupalkinnolla halutaan antaa tunnustusta erinomaisesta luomun eteen tehdystä työstä ja palkita EU:n parhaat ja innovatiivisimmat luomualan toimijat. Voittajat julkistetaan EU:n luomupäivänä 23.9.2024 Brysselissä.

Ja tuosta syystä se ja Kymenlaakso toimisivat oikein suunnannäyttäjänä?

[Heikki Jokipii]

Ehkäpä EU:n tulevan luomun paivän kunniaksi hän sai tilaisuuden kirjoittaa MMM:n sivustolla:

Käsissämme on kruununjalokiviä �" annammeko niiden loistaa?
Aura Lamminparras Julkaisupäivä 19.9.2024

Maabrändiä ja Suomen luomulle suosiollisia olosuhteita:

Luomun menetelmistä puhutaan Suomessa jo hyvin paljon. Viljelykierrot, kiertotalouslannoitteet, palkokasvit, nurmet sekä laidunnus vilisevät kestävää ruuantuotantoa kuvaavissa teksteissä ja puheissa. Yllättävän usein unohdetaan mainita, että joka kymmenes suomalainen tila on luomutila, joka noudattaa näitä menetelmiä säntillisesti ja aina, lainsäädännön velvoittamana.

Meillä on Suomessa todella vahvaa luomutuotantoa ja osaamista luomuun. Pohjoinen sijainti on myös erinomainen ympäristö luomutuotannolle ja Suomessa sijaitsee maailman suurimmat luomukeruualueet. Suomalainen luomu voisi hyvin olla maabrändimme kruununjalokivi.

Olemme jo nyt luomukauran suurvalta ja todennäköisesti hyvä osa maailmalla kiertävästä luomukaurasta on tuotettu Suomessa. Luomu tunnetaan kaikilla mantereilla ja sen vientipotentiaali on mittava. Ja ennen kaikkea siitä on mahdollista saada keskiarvoruokaa parempaa hintaa. Se jos joku on tärkeätä pohjoiselle maalle, jossa tuotantokustannukset ovat korkeat.

Tarvitsemme enemmän kisastudioita ja mitalikahveja. Menestyminen maailmalla vaatii nimittäin rohkeaa erottautumista ja kruununjalokivien hiontaa.

Vastaväitteet tuolle kaikelle on täällä ei puolilla jo ulos kirjoitettu. Mutta jos tuosta nyt erikseen nostaisi esille luomukauran. Olemme jo vuosia turhaan tivanneet laskelmia siitä, hyödyttääkö sen vienti lainkaan Suomea.

Ja me täällä emme unohda mainita, mikä osuus Suomen viljelystä on luomuviljelyä. Mutta kerromme myös, miten vähän siitä saadaan syötävää.

[Heikki Jokipii]

Urheiluhenkeä, isänmaallisuutta. YLE:

Ensimmäinen Euroopan laajuinen tunnustus suomalaisille: Etelä-Savo sai EU:n luomupalkinnon

Ja Pro Luomu:

Etelä-Savo voitti EU:n luomupalkintojen Paras luomualue -sarjan

Siihen on tietysti saatu ministerikin mukaan:

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah iloitsee ansaitusta palkinnosta. Onnitteluvideossaan hän sanoo, että voitto kertoo Etelä-Savon uupumattomasta työstä luomutuotannon eteen.

Muutoin juhlapäivä ei tänä vuonna ollut esillä esim. MMM:n sivuilla. Eikä valtioneuvoston ajankohtaisissa asioissa.


PS. 26.09.24: Voiton edellytyksenä oli tietysti mm. se, ettei kukaan tarkistanut luomun osuutta alueen elintarvikekauppojen myynnistä. Tämän uudempaa ja kattavampaa tietoa siitä kyllä ei ole:

... on mukana kartta, jossa myyntiosuus on kunnittain, värisävyillä esitettynä. Siinä Mikkelin ympäristön luomumyyntiä osoittavat värisävyt viittaavat luokkiin "0,51%-1%" ja "0,13%-0,5%". Jos tuosta laitamme arviolta "poikki", niin luomumyynnin osuus maakunnassa voisi olla runsaat puoli prosenttia. *)

Kun sitä tietoa ei ole kerätty. Tai ainakaan julkaistu.

[Heikki Jokipii]

Tähän on yhdistyksellämmekin oikeus ja syytä osallistua:

Ota kantaa ruuantuotannon pitkän aikavälin strategian visioon

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan kansallista ruuantuotannon strategiaa vuoteen 2040. Visiona on: Erinomaista ruokaa maailman kestävimmästä ruokajärjestelmästä! Strategia laaditaan asiantuntijayhteistyönä ja laajasti osallistavana prosessina.

Siitä voimme olla varmoja, että luomuväki lusikkansa soppaan laittaa!

[Heikki Jokipii]

Näillä suuntaviivoilla voisimme ehkä lausuntoamme rakentaa:

Viewpoint: Large scale, Intensive, land-sparing farming is the sustainable future not the problem

Vaikkei Suomesta tuossa ole kyse. Mutta kestävyydestä siinäkin puhutaan. Ja maailman kestävin on Suomen visiona.

[Heikki Jokipii]

Kyllä tällainen kuitenkin järjestettiin:

EU:n luomupäivää juhlistettiin ministeriössä �" Etelä-Savo palkittiin parhaana luomualueena

23. syyskuuta 2024 vietettiin EU:n luomupäivää, ja maa- ja metsätalousministeriö järjesti juhlan kunniaksi luomuaamiaisen Helsingin kaupungintalolla. Tilaisuudessa jännitettiin myös suomalaisten menestystä EU:n luomukilpailussa, jossa Etelä-Savo ja Tommi Hasu olivat finaalissa. Menestys korostaa Suomen asemaa innovatiivisena maatalousmaana.

Ja valitettavasti tämä näyttää yhä olevan voimassa:

Aamiaistilaisuuden avasi kansliapäällikkö Pekka Pesonen, ja erityisasiantuntija Auli Väänänen kertoi ministeriön rahoittamasta Luomutetaan ruokapalvelut �"hankkeesta.

-    Hankkeella on edistetty kansallisen Luomu 2.0. -ohjelman ja julkisten hankintojen strategian kunnianhimoista tavoitetta, jonka mukaan neljännes ruokapalveluiden elintarvikehankoinnoista tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä, sanoi Väänänen.

Joten mahdollisella kannanotollamme voisi olla merkitystä. Sosiaalinen tilaus. 

[Heikki Jokipii]

Täälläkin Essayah on mukana:

21.11.2024
klo 12:30 - 15:30
Luomu kasvuun �" Toimenpide-ehdotukset oppilaitoksille

Tilaisuudessa julkistetaan Luomuopetuksen nykytila ja kehittämistarpeet (LUKOKE) -hankkeen tulokset ja niiden pohjalta laaditut toimenpide-ehdotukset. Toimenpide-ehdotusten osalta kuullaan asiantuntijoiden kommenttipuheenvuorot. Tilaisuuden aluksi kuullaan maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin pohdintoja siitä, miksi luomuosaamista tulisi vahvistaa. Lopuksi tehdään katsaus tulevaisuuteen �" miten luomun kehittämistä edistetään tästä eteenpäin.

[Heikki Jokipii]

Tällä MTK tuki MMM:n linjaa EU:n luomupäivänä:

EU:n luomutavoitteet tukevat kestävää maataloutta ja biodiversiteettiä

23.09.2024

EU:n luomutavoite on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja "Farm to Fork" -strategiaa, jonka tavoitteena on edistää kestävämpää maataloutta. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 25 % EU:n maatalousmaasta olisi luomuviljelyssä. Tämä vähentää ympäristövaikutuksia, suojelee biologista monimuotoisuutta ja parantaa maaperän, ilman ja veden laatua