Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Luken tiedotteesta:

Yhä harvempi maatalous- ja puutarhayritys tuottaa ruokamme

Luonnonhoitopeltojen ja viherlannoitusnurmen osuus pitkäikäisistä nurmista on kasvanut, peruskesannon menettäessä suosiotaan. Suomen pelloista suuri osa on nurmentuotannossa, joka takaa maito- ja nautakarjatiloille tärkeää rehua.

(lihav. HJ)

Mennään itse tilastoihin.

Käytössä oleva maatalousmaa 2023

Löytyvästä taulukosta (1000 ha):

KESANTOALA YHTEENSÄ   225,4
Kesannot 13)   51,3
Luonnonhoitopellot 14)   150,1
Viherlannoitusnurmi   24,1

Siinä se nyt oli tuo viherlannoitusnurmi. Ja sitä oli enemmän kuin luomussa, jossa Ruokaviraston mukaan oli yhteensä noin 171 000 hehtaaria nurmea v. 2023.

Eli kysymyksemme on edelleen relevantti. Mikä on viherlannoitusnurmen status? Miksei sitä ole Ruokaviraston luomualatilastossa esitetty erikseen?

[Heikki Jokipii]

Tämä osin korvaa VYR:n lopetun raportin:

Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien käyttö teollisuudessa muuttujina Satovuosi, Käyttö, Tuotantotapa ja Laji

Luomulle on omat lokeronsa. Tosin ne ovat pääosin tyhjiä. Mutta vuosista 2022/23 on tietoja.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu julkaisi vuoden 2023 koosteensa:

https://proluomu.fi/material/luomu-suomessa/luomu-suomessa-tilastot/

Tässä:

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2018/03/luomu-suomessa-2023.pdf

Meille ei siinä kyllä enää ole uutta tietoa. Mutta tuli ikävä yllätys.

***

Tässä käytetään tätä prosenttilukua:

Suomen peltoalasta 13,7 % luomutuotannossa

Vuonna 2023 Suomen luomuviljelty peltoala oli 311 498 hehtaaria, ja ala aski 8 % edellisvuoteen verrattuna. Luomuviljoja tuotettiin yhteensä 142 miljoonaa kiloa, ja sato jäi 21 % pienemmäksi kuin vuonna 2022. Yli puolet luomuviljasadosta oli edellisten vuosien tapaan kauraa. Koko Suomen viljasadosta luomua oli 5 %.,

Joka antaa hiukan vääristyneen kuvan. Siinä on siirtymävaiheen peltoala mukana.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun koosteenkin mukaan oli näin:

Luomupuolukan määrää ei saatavilla vuoden 2023 osalta.

Jota edellä ihmettelimme. Toinen huomio tämän triidin näkökulmasta diassa "Puutarhatuotanto":

Vuonna 2023 avomaan luomuvihanneksia
viljeli 151 yritystä yhteensä 415 hehtaarilla.
Viljelyala laski noin 60 % vuoteen 2022
verrattuna.
• Pinta-alallisesti tärkein avomaavihannes oli
edellisvuoden tapaan tarhaherne (180 ha).

Ja sitten oli kerrottava, että luomutarhahernettä tuotettiin 81 000 kiloa. Noin 15 grammaa suomalaista kohti. Pyrkimättä tarkkuuteen: muutama herne, pieni kourallinen.

[Heikki Jokipii]

Tuore arvio.

Pro Agria: Luomuviljelyala pienenemässä jopa 30 prosenttia

Luomun viljelyala on kevään viljelysuunnitelmien perusteella pienenemässä jopa 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Näin arvioi Pro Agria tuoreessa tiedotteessaan.

Viljelijä ei enää juurikaan saa luomusta lisähintaa. Luomuviljan ja muiden luomukasvien hinta on laskenut lähes samalle tasolle tavanomaisesti tuotetun sadon kanssa. Siksi luomutuotannon kannattavuus on heikentynyt.

Suurin syy hintojen laskuun on luomun kysynnän voimakas lasku.

Kysyntään vaikuttaa kuluttajien käyttäytyminen ruokakaupassa. Kun kuluttajahinnat ovat nousseet, valitaan usein halvempaa.

Jokuhan jo tietää kuinka siinä on käynyt. Onko hän jo laverrellut Pro Agrialle?

[Heikki Jokipii]

Tuo Pro Agrian tieto on hyvin dramaattinen. Mutta samalla hyvin uskottava. On vaikea kuvitella mihin tarvittaisiin yli 10% peltoalasta, jos tyydyttää täytyy alle alle 2% kulutuksesta? Tai miten se alle 2% voisi ylläpitää noita hehtaarimääriä.*)

Muu media ei ole Pro Agrian tiedon julkistukseen reagoinut. Ruokavirastolta emme enää odota mitään. 

Mutta noin siis valui luomuväen lähes 10 vuoden ponnistelu luomualan lisäämiseksi ... hiekkaan? Luomualan osuudessakin palataan n. 10%:iin ja noin kymmenen vuotta taaksepäin.

Kaikkiaan näyttää kyllä viime ja tämä vuosi luomulle sellaiselta käänteeltä alaspäin, että katastrofista on jo lupa puhua.

_______

*) on otettava huomioon myös se, että huomattava osa myydystä luomusta on tuontitavaraa. Plus luomun korkeampi hinta. Jolloin volyymeissa sitä myydään lähempänä 1 prosenttia.

[Heikki Jokipii]

Tämä taulukko löytyy tietysti nyt myös Pro Luomun koosteesta 2023 dialta "Puutarhatuotanto":

Jo meille perinteiseen tapaan vuoden 2023 tiedot Pro Luomun pohjaan sovitettuina:

Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)

                2023    2022   2021   2020
 
Tarhaherne    81     349     344     638
Valkokaali     719    686     758     712
Porkkana     2245  2697   2497   3176
Sipuli           366    549     318     476
Tomaatti      446    906     826     676
Kurkku        291    321     262     162
Marjat         533    669     728     631
Omena        109     78      151    107

Tarhaherneen romahdus*) pistää tietysti silmään. Mutta myös tomaatin kohdalla voimme puhua jonkinasteisesta romahduksesta,

Luomutomaatteja tuotettiin siis Suomessa enää alle 100 grammaa henkeä kohti.

Pro Luomu ei oikeastaan yritäkään selittää tapahtunutta. Vaan kertoo dian toisessa laidassa:

• Vuonna 2023 avomaan luomuvihanneksia
viljeli 151 yritystä yhteensä 415 hehtaarilla.
Viljelyala laski noin 60 % vuoteen 2022
verrattuna.
• Pinta-alallisesti tärkein avomaavihannes oli
edellisvuoden tapaan tarhaherne (180 ha).
• Kasvihuonetomaattia ja –kurkkua tuotettiin
yhteensä 3 hehtaarilla.

Eli kertoi, että jos asiat jo olivatkin surkeasti,  ne päatettiin tehdä vielä surkeammin (viljelyalan vähentäminen), asiat menivät muutoin vaan pieleen vaikka yritettiin (tarhaherne) tai ei tarjottu mitään selitystä (tomaatti, hiukan myös kurkku).

[Heikki Jokipii]

Ei se ollutkaan ihan niin. Tuli tämä korjaus:

Pro Agria korjasi tietoaan: Luomuviljelyala pienenee vain hiukan

Pro Agria kertoi tiedotteessaan 16.5., että luomun viljelyala olisi kevään viljelysuunnitelmien perusteella pienenemässä jopa 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Nyt Pro Agria on korjannut tiedotettaan. Arvio kuuluu nyt näin: ”Kevään viljelysuunnitelmien perusteella 30 %:lla alueista luomun viljelyala vähenee 3-10 % vuoden takaiseen verrattuna.”

Ala ei siis ole vähenemässä kuin hiukan.

Perustelumme sille, miksi alkuperäisen aluksi uskoimme, pätevät kyllä edelleen.

Nyt Ruokavirastolla olisi paikka kertoa asian oikea laita.

PS. Pro Agriakin sitten näin:

”Toiveissa on tilanteen palautuminen, jotta luomutuotannon jatkamisen edellytykset säilyvät ja kuluttajille voidaan tarjota laadukkaita luomutuotteita myös tulevaisuudessa”, tiedotteessa todetaan.

[Heikki Jokipii]

Tästä oppaasta saamme edellä sanotusta poikeavan aikataulun;

https://www.kpedu.fi/docs/default-source/projektisivustot/tietolinkki/pp_luonnonmukaisen-tuotannon-sitoumus-ja-tukihaku-2024.pdf

Tukihaku 2024
• Uudet luomusitoumukset haetaan Vipussa 18.6.2024 mennessä
• Liitteeksi luomukurssitodistus
• Lisäalat haetaan Vipu-palvelussa 18.6.2024 mennessä
• Lisäalat liitetään voimassa olevalle sitoumukselle ilman pinta-ala rajoitetta

Mutta joka tapauksessa sellaisen, että kokonaistilanne olisi selvillä jo, sanotaan, heinäkuussa.

[Heikki Jokipii]

MT palasi vielä  Pro luomun vuosikoosteeseen tällä uutisella:

Markkinoiden hiipuminen ja heikot tukiehdot pienensivät luomupeltoalaa viime vuonna

Tähän ei uutinen kiinnittänyt huomiota:

Koko maamme peltoalasta luomuviljelyssä oli 13,7 prosenttia. Luomutiloilla oli keskimäärin peltoa 75 hehtaaria, kun kaikkien suomalaistilojen keskikoko oli 53 hehtaaria.
[..]
Viime kesän vaikeat sääolot näkyvät luomuviljasadoissa. Luomusatoa kertyi noin viidennes vuotta 2022 vähemmän, 142 miljoonaa kiloa. Tämä on viitisen prosenttia koko viime vuoden viljasadosta.

Luke kokonaissadosta 2023:

Luken satotilaston mukaan vuonna 2023 lähes kaikista peltokasveista korjattiin tavanomaista pienempi sato. Noin 3 miljardin kilon viljasato oli 16 % kymmenen vuoden keskisatoa pienempi.

Se on siis 4,7%. Aika lailla eri luku kuin 13,7%.

[Heikki Jokipii]

Näin haluaa Pro Luomu rohkaista:

Vuosi 2023 oli luomulle haastava – vauhtia kasvuun voidaan hakea ammattikeittiöistä

Suosituimpiin luomutuotteisiin ruokapalveluissa kuuluvat hiutaleet ja suurimot, maito ja maitojalosteet, kahvi sekä jauhot. Luomun käyttöä haluttaisiin lisätä entisestään erityisesti kasviksissa ja juureksissa, marjoissa, hedelmissä, viljatuotteissa sekä kananmunissa. Jopa 30 % ruokapalveluista haluaisi lisätä luomun käyttöä ainakin jossain tuoteryhmässä.

(lihav. HJ)

Vaan minkäs teet, jos tilanne noiden lihavoitujen osalta on tällainen? Tuontia?

[Heikki Jokipii]

Ja eiköhän saman retorisen kysymyksen kuin edellä voi esittää tästäkin Pro Luomun vuosikokouksen yhteydessä pidettävästä esitelmmästä:

Luomun ostokäyttäytyminen hevissä ja myynnin kehittämisen mahdollisuudet, myyntipäällikkö Katarina Vikman, SOK

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun kiinnostusarkkelissakin pari haastateltua todistaa kasviksista (lihav. HJ):

[..] Ostan vähintään kananmunat, maidon, voin, viinin, jauhot ja hiutaleet sekä hedelmät ja kasvikset luomuna. Näen, että tulotasoni noustessa tulen ostamaan vielä nykyistä enemmän luonnonmukaista ruokaa. Kiinnostus luomuun on peruja yli vuosikymmenen takaa, mutta se ei näy kaikilta osin vielä ostoskorissa”, kertoo 28-vuotias Juuli Rantala Kuopiosta.

[..] Ostan luomua aina, kun koen sen ostamisen tuovan lisäarvoa. Pääsääntöisesti vegaanina ostan esimerkiksi kaikki kasvikunnan tuotteet ja kaiken kosmetiikan luomuna. [..] Torjunta-ainejäämistä pitäisi puhua enemmän, jotta ihmiset aidosti ymmärtäisivät, miksi luomu voi joskus olla hieman kalliimpaa. Hintaero on kuitenkin hyvin pieni, jos kyseessä on terveyden ja ympäristön kannalta kestävämpi valinta”, kertoo 35-vuotias Mari Vänttinen Jyväskylästä.

Edelleen tähän viitaten:

Vaan minkäs teet, jos tilanne noiden lihavoitujen osalta on tällainen? Tuontia?

Eikä luomuperunastakaan ole apua, jos sitä saatiin 2023 suomalaista kohti n. 1,5 kiloa.

Puolen kilon vihannessuositusta päivässá ei luomulla hipaistakasn! Tuollaisia haastateltujen kaltaisia täytyy Suomessa olla äärimmäisen vähän. Muuten luomuvihannessato ei yksinkertaisesti riitä mihinkään!

[Jarrumies]

Tehokkaasta tuotannosta pinta-alaa pitäisi siirtää tehottomaan? En muista onko tämä ehdotus ollut esillä tällä forumilla, mutta tällaisen ehdotuksen tekee Yhdistyneet luomutuottajat:
Luomu on ratkaisu tavanomaisen viljantuotannon kannattavuuteen

https://yhdistyneetluomutuottajat.fi/luomu-on-ratkaisu-tavanomaisen-viljantuotannon-kannattavuuteen/

Tavanomaisen viljantuotantoa pitää siis pienentää kotimaisen kulutuksen tasolle. Satoa olisi tultava noin 0,9 miljardia kiloa vähemmän joka vuosi. Ylimääräistä vilja-alaa on tavanomaisessa tuotannossa 3 400 kg/ha sadolla laskettuna noin 264 706 ha. Mihin tämä ylimääräinen vilja-ala olisi järkevintä ohjata. Palko- ja öljykasvit ovat hyviä vaihtoehtoja osalle pinta-alasta. Näiden pinta-alan tuplaamisen jälkeen jää vielä 200 000 ha käytettäväksi. Loppu alalle on kaksi merkittävää vaihtoehtoa, luomu tai pinta-alan siirtäminen kokonaan pois tuotannosta.

Luomuvilja-alan kaksinkertaistamiseen tarvitaan lähes kolminkertainen pinta-ala, koska luomussa tarvitaan osa pinta-alasta maata lataaville apilanurmille. 2023 Suomessa luomuvilja-ala oli 81 000 ha. 200 000 hehtaarilla pystytään kasvattamaan luomuvilja-alaa noin 70 000–80 000 hehtaarilla. Tämä on myös nykyisen CAP tavoitteen mukaisesta. Luomualan kaksinkertaistaminen siis parantaisi tavanomaisen tuotannon kannattavuutta noin 50 euroa tonnilta.

"Yhdistyneillä" on mielenkiintoista sisäpiiritietoa kuten tämä:
https://yhdistyneetluomutuottajat.fi/miksi-luomu-jai-jalkoihin-cap-valmistelussa/

[Heikki Jokipii]

Veden viljaa:

Kaupallinen kalastus merellä 2023

.Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2023 mereltä saaliiksi 90 miljoonaa kiloa kalaa. Se oli noin kolme miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomalaista kohti n. 16 kiloa. Eikä yhtään siitä ole laskettavissa luomuksi. Tämä voisi  olla luomua (MTV):

Ruotsalaisasiantuntija tyrmää Suomenkin suosituimman kalan: Jätä mieluummin syömättä

WWF:kin:

Kotimainen kirjolohikaan ei välttämättä ole kaloista se kestävin valinta, mutta Ovaskan mukaan kuitenkin parempi vaihtoehto kuin kasvatettu norjalainen lohi. Hän muistuttaa, että kasvatettua kalaa ja luonnonkalaa ei voi verrata keskenään, kun puhutaan kalaoppaan suosituksista.

– Niille on eri kriteerit. Kasvatettu kala on tuotantoeläin ja tuotantoon liittyy aina tiettyjä ongelmia. Itämerellä kalankasvatuksessa rehevöityminen on iso kysymys ja haaste.

Mitä asiantuntija sitten suosittelisi valitsemaan alkukesän kalapöytään norjalaisen lohen sijaan? Ovaska kertoo, että juuri nyt on meneillään hyvä kalasesonki ja toukokuu on kalastajille kiireistä aikaa.

– Olisi hyvä suosia kotimaisia luonnonkaloja, kuten ahventa, haukea ja kuhaa.

Vaikka silläkin tiettyä lukkarinrakkautta luomuun onkin.

Vähän epäoikeudenmukaisestikin luomun osuus eläinproteiineista jää tuolta osin pienemmäksi.