Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat

[Heikki Jokipii]

Kiinnittäisin huomiota tuohon kohtaan, jossa kerrotaan, että EFSA:lle on myönnetty viime vuonna yli 60 miljoonaa euroa sen tehtävän hoitamista vsrten, jota Macron vasta uudelle virastolle ehdottaa. Ja siihen, että viraston perustamisehdotuksen toteutuminen on hyvin todennäköistä, koska se aika lailla on jo olemassa.

Saman toteaa EU-komissio:

EU-Kommission begrüßt Beitrag von Präsident Macron zur Zukunft Europas

„Seit 2014 arbeiten Präsident Juncker und sein Team für einen europäischen Neubeginn und sind stolz darauf, von der ständigen Unterstützung Frankreichs und Emmanuel Macrons profitiert zu haben“, sagte Schinas.

Zu den Elementen, die bereits bestehen, von dieser Kommission bereits vorgeschlagen wurden und derzeit umgesetzt werden, zählen:

[...]
* Die Behörde für Lebensmittelsicherheit (EFSA);
[...]

Vaikka kohteliaita sanankäänteitä käyttääkin. Ja tietysti käyttää, tavallaan työnantajan edustajalle.

[Heikki Jokipii]

Tässä Euraktivin tuota asiaa koskevassa uutisessa ei puututa torjunta-ainekysymykseen ...

Czech PM raps Macron’s call for EU reforms

... ja pääsääntöisesti se kertoo puheen myönteisestä, kohteliaasta vastaanotosta. Mutta:

Other EU officials, when speaking on condition of anonymity, were also less diplomatic, ascribing the timing of the proposals to Macron’s desire to boost his popularity ratings in France before the European Parliament elections in May.

“People are seeing it as a bit ridiculous that he keeps reinventing the wheel,” one official said.

Suosion kalastelua ja pyörän keksimistä uudelleen se kaikki mitä hän sanoi torjunta-aineista kyllä oli. Populismia, sanottaisiin varmasti jonkun muun kohdalla. Vaikka miljoona glyfosaatin kieltämistä vaatinutta allekirjoittajaa voi olla väärässäkin, he ovat kuitenkin miljoona äänestäjää. EFSA tai ECHA ei  ole äänestäjä.

Ja kuinka paljon Macronin puhe oli sisäpolitiikkaa: hänen aika fanaattinen linjansa kun ei nauti täysin kannatusta edes hänen omassa puolueessaan? Jossa löytyy niitäkin, jotka tarkemmin harkitsevat tuollaisten ehdotusten seurauksia. Yleensä negatiivisia seurauksia maanviljelijöille, mutta ehkäpä myös niitä joita ei ole: kuten kansanterveyden paraneminen (ks. edellä).

Näinhän siellä Ranskassa kävi viime syksynä parlamentissa, jo siis toisen kerran.

***

Kaipaavatko ranskalaiset yhä tällaista koreaa ja filmaattista poikaa johtajakseen? Ja ovat valmiita siinä unohtamaan järjenkin äänen? No, katsotaan. Nyt ei oikeastaan edes siltä niin näytä - ja olisiko tuo Macronin veto (ainakin torjunta-aineiden osalta?) eräänlainen paniikkireaktio?

Kohtuutonta voi olla toisaalta syyttää Macronia Napoleon-kompleksista niin kuin tuossa linkkauksessani tein. Asia kun johtuu osittain Ranskan järjestelmästä.

[Heikki Jokipii]

El Salvadorissa se kiellettiin v. 2013, mutta poistettiin sittemmin kiellettyjen listalta. Kolumbia kielsi sen levityksen lentokoneilla ...

- Colombia, the world's largest cocaine producer, suspended in 2015 its use of glyphosate for aerial spraying of illicit crops on concerns it may be carcinogenic. It is still used in manual fumigation and authorities are pushing for a return to aerial spraying.

... mutta siis sitäkin rajoitusta yritetään nyt saada kumotuksi. Sitäpaitsi Kolumbiassa ei lentokonelevityksessä päätarkoitus ollut (ruokakasvien) kasvinsuojelu, vaan päinvastoin noiden viidakossa piilevien laittomien kokaiiniviljelmien hävittäminen. Mitähän tuolla kiellolla tavoiteltiin: oltiiinko huolestuneita näiden rikollisten oletetusta kohonneesta syöpäriskistä? Vai glyfosaattijäämistä valmiissa kokaiinissa, USA:n laittomilla, mutta yhtäkaikki "laatutietoisilla" markkinoilla? Siellähän myydään marijuanaakin luomuna.

Niin sitten Kolumbiassa tuota päätöstä kadutaankin:

Ban on aerial glyphosate spraying of coca crops could ‘derail’ peace efforts, Colombia’s president warns

Laittoman  kokaiinin tuotannon jatkuminen uhkaa siis meneillään olevaa rauhanprosessia. Tuo ei tietysti varsinaisesi liity torjunta-aineiden haittoihin.

[Heikki Jokipii]

Tämä kampanja ei tietysti koske yksin torjunta-ainejäämiä tai torjunta-aineiden käyttöä ...

KUTSU 14.3.2019: Luulot pois kemikaaleista – toimi ohjeen, älä luulon perusteella!

... mutta on siltäkin näkökannalta hyvin tervetullut. Kun kyse on kampanjasta, ei nyt ole kovin suurta vahinkoa siitä, ellei ehdi tuohon avaustilaisuuteen ilmoittautua (se on jo huomenna).

Ihan yksityiskohtana: toivottavasti tulee esille sekin, missä määrin kannattaa järjestää kunnallisia aktioita glyfosaatin käyttöä vastaan kunnan puistoissa ym.  Niissähän ei useimmiten (eli ei koskaan) ole kyse siitä, että puistotyöntekijöiden tulisi työssään noudattaa annettuja ohjeita!

[Heikki Jokipii]

Tämä EWG-ryhmä ja sen "likainen tusina" on saanut jonkin verran huomiota Suomen mediassakin:

Environmental Working Group’s ‘Dirty Dozen’: If you eat 18,615 servings of kale daily, pesticides still won’t harm your health

The “Dirty Dozen” Recommendations Are Unsupportable/May Negatively Impact Consumers

*_A peer reviewed study found that EWG’s suggested substitution of organic forms of produce for conventional forms did not result in any decrease in risk because residues on conventional produce are so minute, if present at all.
* A woman could eat 18,615 servings of kale in a day and a child could eat 7,746 in a day and still not have any health effects from residues….

Eli jos syöt enemmän kuin tuollaisen määrän tavanomaista lehtikaalia päivässä, niin sitten alat olla vaarassa. Ja jos syötät lapsellesi yli tuon määrän tavanomaista lehtikaalia samassa ajassa, vaarannat hänen terveytensä.

[Heikki Jokipii]

Surullinen kuvaus siitä, miten torjunta-aineiden haitoista viljelijöille (erityisesti syöpäriskistä) hissukseen tuli konsensusmielipide - vaikka evidenssiä kasaantui, että hypoteesi oli väärä:

Pesticides increase cancer risk for farmers? Rethinking the ‘irrefutable consensus’

This change in discourse reflects the shift in the epistemological status of the hypothesis of a carcinogenic effect of pesticides in farmers. In other words, it has progressively morphed from scientific work hypothesis status to that of irrefutable consensus. However, although counterintuitive, the term irrefutable is not at all flattering. Since the work of K. Popper, it is believed that the main difference between true science and pseudo-science is its refutability: a truly scientific hypothesis is one for which one can imagine an experience that refutes it.

***

Eli asia, mutta edelliseen liittyvä, on tämä kritiikki:

Wechselwirkungen durch Chemikaliencocktails aus der Nahrung können gesundheitliche Folgen haben, warnen Verbraucherschützer seit Jahren. Sie wollen jetzt drastische Maßnahmen durchsetzen, weil Risiken niemals systematisch untersucht wurden.

https://www.salonkolumnisten.com/kochen/

Kemikaalikoktailien yhteisvaikutuksista ovat kuluttajasuojaihmiset niin varmoja, että ehdottavat rajuja toimenpiteitä, vaikka riskejä ei ole koskaan systemaattisesti tutkittu.

Mekin - ja Jussi Tammisola - olemme kiinnittäneet huomiota tuohon ilmiöön. Tai myös täällä.

[Heikki Jokipii]

Tämä lainaamani kohta on spekulaatiota:

Saastuneelle teho-osastolle sumutettiin vetyperoksidia viikon ajan, mutta Candida auris oli yhä hengissä – Poikkeuksellisen sitkeä hiivasieni leviää maailman sairaaloissa neljänä eri versiona

Monien tutkijoiden mukaan syyllinen kantojen villiintymiseen on ihminen, joka on ruiskutellut peltonsa täyteen sienientorjunta-aineita. Hollannissa kasvimyrkkyjen ja ihmisen sieni-infektioiden yhteyteen alettiin kiinnittää huomiota jo 2005, kun Aspergillus-sieni osoittautui vastustuskykyiseksi atsoleiden lääkeryhmälle, joka on periaatteessa samaa tavaraa kuin yleisin torjuntamyrkky.

Lontoolaistutkija Rhodes vertaa torjunta-aineiden käyttöä antibioottien käyttöön kotieläintuotannossa. ”Atsoleita on joka paikassa, perunoissa, pavuissa, vehnässä, missä vain, tomaateissa ja sipuleissa”, Rhodes sanoo. ”Me aiheutamme tämän satojemme sienitorjunnalla.”

Artikkelista tulee myös esille se, että se on spekulaatiota. Tosiasiassa ei tiedetä, mistä tämä ikävä ilmiö johtuu, missä on syy ja syyllinen. Mutta on aina poliittisesti korrektia epäillä torjunta-aineita. Ja tuoda tämä tällainen epäilys äänekkäästi julki.

Tuollainen kielenkäyttökin sallitaan, että ihminen eli viljelijä on "ruiskutellut peltonsa täyteen". Vaikka ilmaisu on paitsi varmasti väärä, niin myös viljelijöitä loukkaava.

Sitä ei sitten tuossa spekuloidakaan, mitä merkitsisi, jos asiassa annettaisiin täysin periksi:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Myrkylliset_homeet

[Heikki Jokipii]

Tässä Luomuliiton artikkelissa aloitetaan varovasti ...

Torjunta-aineet hyvä bisnes – Kuka maksaa haitat?

... ja yritetään aluksi yksityiskohtaisestikin perustelia, mitä haittoja löytyy. Palataan näihin väitteisiin myöhemmin. Ja aluksi kerrotaan, että torjunta-aineiden käytön vähentämisestä olisi hyötyä.

Mutta pikkuhiljaa asiaa vyörytetään kohti linjaa, että hyötyä on vain niiden täydellisestä välttämisestä. Niinkuin ko. liiton palstalla kirjoittavalta luomuviljelijältä odottaa sopiikin.

IPM-metodeja kehutaan vähän pitkin hampain ...

EU-direktiivi määräsi viljelijät vuonna 2014 noudattamaan integroidun kasvinsuojelun periaatteita ja käyttämään kemiallisten torjunta-aineiden sijaan ensisijaisesti muita kasvinsuojelumenetelmiä. Integroitu kasvinsuojelu perustuu ennaltaehkäisyyn, kuten monipuoliseen viljelykiertoon, terveeseen lisäysaineistoon, lajikevalintaan, tasapainoiseen ravinteiden saantiin, sekaviljelyyn ym. monimuotoisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Myös mekaaniset, fysiologiset ja biologiset torjuntamenetelmät ovat suositeltavia. Kemiallinen kasvinsuojelu on integroidussa torjunnassa viimeinen oljenkorsi.

... mutta väitetään sitten, että kokonaan ilman voi olla, tämäkin onnistuu:

Suomessa glyfosaatin myynti kolminkertaistui vuosina 2000–2010 pääasiassa suorakylvön ansiosta. Vaikka Rounduppia pidetään suorakylvölle välttämättömänä, auraton viljely onnistuu myös ilman torjunta-aineita.

Mutta aika pitkään ja hyvin turhaan olemme odotelleet raporttia onnistuneesta suorakylvöstä luomuviljelyssä. Suomessakin on kokeiluja ja tutkimuksia asiasta ollut. Joista ei sitten ole jälkeenpäin kuultu yhtään mitään.

[Heikki Jokipii]

Pieksämäen Sanomat oli niellyt Guardianin jutun sellaisenaan, ja myös tämän johtopäätöksen:

Luomuun siirtyminen on elämän kysymys

Mutta kestävätkö tuo tutkimus ja ne sen johtopäätökset? Eipä taida näin olla:

Latest ecological fake news scare: Like the ‘honeybee armageddon’ narrative, pesticide-driven ‘insect-pocalypse’ claim is collapsing

Eli näyttö yleisestä, globaalista hyönteiskadosta on itsessään heiveröinen. Ja heiveröinen on myös syy-yhteys torjunta-aineisiin. Katso tuosta erityisesti sen piirakkakaavio, ja sen analyysi. Ja kun kyse oli metatutkimuksesta, tällainenkin tapaus mahtui joukkoon:

The Fuentes-Montemayor study, however, didn’t find anything of the sort. It was designed to look at the efficacy of agri-environment schemes (AES) in reversing declines in species— in this case, bats—by less intensive agricultural practices, including fewer fertilizer and pesticide inputs, the use of field and water margins, hedgerows and species rich grasslands. Their results surprised them:

Unexpectedly, bat activity levels were generally lower on farms involved in AES than on conventionally-managed farms, in accordance with patterns of prey abundance. …. Overall insect abundance (not including Lepidoptera) was almost twice as high on conventional farms compared to AES farms.

Somehow, however, this finding that insect populations on conventional farms were abundant was twisted by in the Sanchez-Bayo paper to claim the very opposite of what the original authors had found.

Ja se oli ensin se mehiläiskato. Kun sellaista ei sitten ollutkaan, ryhdyttiin puhumaan yleisesti hyönteiskadosta. Jollain tavalla maailmanloppu piti säilyttää.

***

On sitten tällainenkin tulos. Mehiläiset nettoarviona haittaavat pölytystä, eli toisia pölyttäjiä:

https://www.nature.com/articles/s41598-019-41271-5

[Heikki Jokipii]

Tähän väitteeseen törmää yhä vielä, nyt tässä blogissa:

https://suomenterveysravinto.fi/blogi/pelkaatko-turhaan-terveellisia-ruokia/

Kirjoituksiani seuranneet tietävät, että suosittelen luomun syömistä, jos siihen vain on varaa. Jo arkijärki sanoo, että on mielekästä välttää torjunta-aineiden saantia.

Mutta mitähän se arkijärki todella sanoo, jos sille kerrotaan se Bruce Amesin tieto, että kasvien luonnollisten myrkkyjen saanti on keskimäärin noin 5000 - 10 000 -kertainen torjunta-aineiden saantiin nähden. Luultavasti se kiljaisisi myös kyseiselle ravintoasiantuntijalle että oleppas höpäjämäti.

Hän yrittää kirjoituksessaan hälventää turhia pelkoja (en ota niihin muuten kantaa) mutta tuo yksi unohtui joukosta.

Ei, tähän kohtaan täytyy kantaa kuitenkin ottaa:

Soijaan liittyy myös se yleinen ennakkoluulo, että kaupoista saisi vain geenimanipuloitua soijaa. Suomalaissa marketeissa on kuitenkin myynnissä paljon luomusoijatuotteita. Esimerkiksi Jalotofu-brändin runsaasti proteiinia sisältävää tofua on myynnissä useimmissa, ellei kaikissa, marketeissa. Niiden luomulaatuisuus on selvästi merkitty tuotteisiin.

Senkin väitteen kritiikki häneltä unohtui, miksi ylipäätänsä pitäisi välttää geenimanipuloitua soijaa. Sen lisäksi, että Suomessa et sellaista kaupasta saa! Vaikka ostaisit mitä tahansa tarjolla olevista soijatuotteista, meidän vähittäiskaupoistamme. Yhdessäkään ei ole merkintää GMO-ainesosista, ei ole edes koskaan ollut.

Ravintoasiantuntijaksi itsensä esittelevä kirjoittaja ei selvästikään ole kaupassa käynnin asiantuntija.

[Heikki Jokipii]

Luomuviljelyyn hyväksytty aine on joutunut epäluulon kohteeksi:

Biopesticide spinosad, popular in organic farming, may harm honeybees, study shows

Tällainen on Spinosad. Tuota ei valitettavasti löytynyt suomeksi tai ruotsiksi. Kaupallisten sivustojen mukaan sitä on Suomessakin tarjolla, käyttömääristä täällä en löytänyt tietoa.

[Heikki Jokipii]

Tästä pitkähköstä raportista on tietysti vaikea tehdä täsmällistä yhteenvetoa ...

The 2017 European Union report on pesticide residues in food

... mutta uskallan nyt tehdä tällaisen äärimmilleen tiivistetyn:

torjunta-ainejäämien vuoksi ei EU:n alueella tarvitse olla käytännössä millään lailla huolissaan.

Tietysti Suomen Luke voi tänäkin vuonna jatkaa tuosta, ja tehdä tällaisia vertailuja ..

https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/torjunta-ainejaamat/

... jotka osoittavat että täällä asiat ovat vielä osin muutakin Eurooppaa paremmin. Mutta aika turhanaikaista se tuon EFSA:n  raportin pohjalta jo alkaa olla.

Kun vielä muistaa, että rajat on asetettu 100-kertaisilla turvakertoimilla. Joten jäämän esiintyminen tai edes raja-arvon ylitys (jota esiintyy hyvin harvoin) ei vielä kerro mistään haitasta.

Näin voi ehkä tavallaan totuudenmukaisesti kertoa ...

Suomessa viljellään puhdasta ruokaa

Suomessa viljellystä ruoasta löytyy vain vähän torjunta-ainejäämiä moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna.

... mutta aika lailla se jo alkaa näyttää puolitotuudelta. Jollaisesta saksalaisilla on oma sanontansa. 

[Heikki Jokipii]

Huomioon otettavaa:

Rikkakasviaineiden jälkikasvirajoitukset

Mutta ei minusta sellainen tekijä, joka olisi suoraan laskettavissa torjunta-aineiden haitoiksi.

Käytännön Maamiehessä. Juu, arvasitte oikein: vihje tähän Annaleena Ylhäiseltä Twitterissä.

[Heikki Jokipii]

Kyllähän se kaunista on tuossa vaiheessa, mutta myöhemmin rumaa. Laitan lähiaikoina uuden kuvan. Ja lehmä "säästää viimeiseksi" voikukan, jos vain tarjolla on viljeltyjä lajeja: nurminata, timotei, raiheinä. Säilörehussa tietysti kaikki lajit ovat sekaisin, eikä eläin pysty valikoimaan. On pakko syödä tai olla nälissään. Luomukarjan tavanomaista alempi keskimääräinen maidontuotostaso johtuneekin paljolti juuri tästä.

Ruotsalaisten tutkijoiden näkemys:

Farligaste växterna för kor

Det är ovanligt med förgiftningsfall hos kor men det kan vara förödande om det inträffar. Karin Persson Waller från Statens veterinärmedicinska anstalt, SVA, delar med sig av de viktigaste råden till nötbönder som oroar sig över giftiga växter i kohagen.

Tuossa esitetyssä listassa on voikukkakin mukana. Luonnollinen ei ole välttämättä terveellistä, lehmillekään.

[Heikki Jokipii]

Tällainen ehdotus on nyt tehty:

Hogan: Ompröva förbudet av neonikotinoider

EU:s jordbrukskommissionär hoppas att neonikotinoider åter ska få användas för sockerbetor.

Phil Hogan vill att nästa EU-kommission ser över hur den vetenskapliga bas beslut om växtskyddsmedel ska ha kunde leda till ett förbud mot användning av neonikotinoiderna klotianidin, imidakloprid och tiametoxam på sockerbetor.

– Jag finner det mycket svårt att förstå den vetenskapliga grunden för att förbjuda de här produkterna i sockerindustrin. Jag tycker det är ett misstag, sa jordbrukskommissionären i samband med veckans jordbruksministerråd i Bryssel.

Frågan låg inte inom jordbrukskommissionärens ansvarsområde, utan hos kollegan Vytenis Andriukaitis, kommissionär för bland annat livsmedelssäkerhet, vilket omfattar växtskyddsmedel. Enligt Phil Hogan argumenterade han förgäves för att EU-kommissionen skulle föreslå att de verksamma ämnena skulle vara fortsatt godkända för sockerbetor. Det avgörande beslutet om förbudet togs av medlemsländerna.

– I nästa kommission, och nästa råd, måste vi på högsta politiska nivå en gång för alla slå fast vad som är den vetenskapsbaserade strategin när det gäller godkännanden och ansökningar av växtskyddsprodukter. Jag tror det här kommer att vara en stor fråga under de kommande fem åren, sa jordbrukskommissionären, möjligen med även den förestående processen kring ett förlängt godkännande för glyfosat i åtanke.

Phil Hogan förväntas få fem år till som Irlands EU-kommissionär, men vilken portfölj han kommer att få är inte klart.

Elva länder ger dispens

Frågan om neonikotinoidernas användning i sockerbetsproduktionen har aktualiserats av en rapport från en expertgrupp tillsatt av EU-kommissionen och bestående av representanter från alla EU-länder. Den har haft i uppgift att titta på sockermarknaden i efterdyningarna av avregleringen av sockerkvotsystemet. Av rapporten framgår bland annat att elva länder har gett nöddispens från förbudet för betodlare. Som ATL skrivit tidigare så hade det kunnat vara tolv länder om Kemikalieinspektionens dispens för växtskyddsmedlet Gaucho inte upphävts av Mark- och miljödomstolen.

Årets odlingssäsong är den första sedan förbudet trädde i kraft och rapporten konstaterar att dispenserna kan rättfärdigas av att det inte gått att få fram ersättande medel i tid, men att det argumentet inte kommer att vara lika starkt 2020. Expertgruppen har inte kunnat nå konsensus om nöddispenserna. De länder som använder dem menar att de är nödvändiga, de som inte gör det anser att de snedvrider konkurrensen på sockermarknaden.

NEONIKOTINOIDER

Neonikotinoider fungerar genom att de angriper insekters centrala nervsystem. En rad studier har visat att ämnena har ansenlig påverkan på tambin och bisamhällen, och på vilda pollinerare som humlor och vildbin. Bland andra EU:s myndighet för livsmedelssäkerhet har kommit fram till att ämnena innebär hög risk för honungsbin, humlor och vilda bin när de används i blommande grödor. Risken för honungsbin med betat sockerbetsutsäde bedömdes däremot vara låg.

Det har i EU varit förbjudet att använda neonikotinoiderna klotianidin, imidakloprid och tiametoxam i blommande grödor sedan 2013. 2018 utökades förbudet till all användning utanför växthus.

Hupsista, maksumuurin takana oleva artikkeli lipsahti tuohon kokonaan. Vakuutan, että se oli vahinko! Mutta kun se nyt tuohon tuli, niin olkoon siinä. 

Tuo kuitenkin on selvä merkki siitä, ettei neonikotinoideista vallitse täyttä konsensusta EU:ssakaan. Ilmeisesti tätä kysymystä pystytään ajattelemaan käytännölliseltä kannalta. Päinvastoin kuin glyfosaattia, jossa asiassa on kaivauduttu ideologisiin "juoksuhautoihin".