Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat

[Heikki Jokipii]

Ei, se oli sittenkin toimittaja, jonka käsissä eläinten altistuminen (affected) muuttui kuolemiseksi (killed), tässä alkuperäinen lähde:

http://www.pan-uk.org/pestnews/Issue/pn53/pn53p9.htm

Even more alarming have been the effects of aerial spraying on humans and livestock. Data reported from Putumayo include 4,289 people and 178,377 animals affected during this period.

Näin tarina lähtee liikkeelle. Jonka lisäksi tuon lähdekirjoituksenkin nauttiminen vaatii "hyppysellisen suolaa", kuten engelsmannit sanovat!

PS. 13.5.15: Ja tämä tarkka luku ...

*) tuollaisen tarkan luvun ilmoittaminen olisi kyllä pitänyt olla jo toimittajalle selvä "hälytysmerkki" siitä, etteivät asiat ole nyt ihan kohdallaan.

... oli tullut - päättelen - jostakin viranomaisille asiasta tehdyistä valituksista. Jotka siis kuitenkin koskivat altistumisia, eivät kuolemia. Arvostelukyky toimittajalta silti yleisesti puuttui. Lähes 200 000 eläimen kuolema n. 2 kuukaudessa (vuonna 2001!) olisi kyllä ollut asia, joka olisi kerrottu muuallakin kuin vain ns. paikallisuutisissa ... me tietäisimme siitä varmasti kaikki jo nyt!

[Heikki Jokipii]

YLE "kunnostautuu" tässä taas:

Yleinen rikkakasvien torjunta-aine jakaa mielipiteitä – onko glyfosaatti ihmiselle vaarallinen torjunta-aine?

Kyllä varmasti jakaa ja kyllä varmasti on potentiaalisesti vaarallinen, jos päähaastateltava jutussa on luomuguru Jukka Rajala!

Tukesin Esa Nikunen kyllä jutussa ihan oikein "rauhoittelee", mutta näin on niin sanoakseni kuitenkin totuuden peltoon taas päässyt rikkasiemeniä, joista voi olla vaikea päästä eroon!

[Heikki Jokipii]

Kansan Uutiset:

Mehiläiskuolemat lisääntyivät jälleen Yhdysvalloissa

Mutta jos yhä on näin (lihav. HJ) ...

Mehiläiskuolemien syyksi on epäilty niin loisia, saasteita kuin maatalouden torjunta-aineitakin. EU:ssa kiellettyjä neonikotinoideja saa yhä käyttää Yhdysvalloissa.

... eli ei oikein vieläkään tiedetä, niin mikä on tämän suunnitelman varsinainen sisältö:

Presidentti Barack Obaman hallinnon odotetaan julkistavan pian suunnitelman mehiläisten suojelemiseksi.

Samantyylinen kuin erään toisen maan presidentillä toisessa yhteydessä: "Jottan tarttis tehrä"?


PS. 18.5.15: Ei ole Science Dailyn esittelemällä artikkelillakaan lisätä mitään varmaa analyysia ilmiön syistä:

U.S. beekeepers lost 40 percent of bees in 2014-15

Paul Driessen esitti vielä tällaisen metodologisen vastaväitteen - kieltämättä poleemisessa - artikkelissaan ...

Instecticide Phobias by the loony left

... jotta:

This may be why anti-pesticide activists are simultaneously employing another new tactic. By combining summer and winter bee losses, they can make it look like the honeybee crisis is worsening, as a May 14 Wall Street Journal article put it. This stratagem also benefits from the fact that summertime loss data go back only five years, so there is no way to look for historical trends or patterns.

Ja kyllä, kesakauden menetyksiin tuo Science Dailynkin artikkelikin vetosi, niiden takia yhteistilanne USA:ssa on mennyt huonompaan suuntaan, kun taas talvikauden menetyksissä (joista on pidempi aikasarja) tilanne on mennyt parempaan suuntaan.

[Jarrumies]

Lainaus Tarkkailijalta ja Aarnikolta:

Tuoretta luomuhehkutusta täältä:

http://robynobrien.com/the-organic-effect-what-happens-when-you-switch-to-organic-food/

Olipas taas hieman outo koejärjestely, mutta eikös tuo kuitenkin kertonut, että mitään ongelmia ei ollut, jos tulkitsemme pelkästään tutkimustuloksen paperista, emmekä kiinnitä niin paljon huomiota mainosvideoon?

Jäämät mitattiin virtsasta, joka siis kertoi, että kyseiset aineet poistuvat elimistöstä, eivätkä keräänny sinne, joten hyvä homma!

Glyfosaattia ei löytynyt yhtään, hieno homma!

Virtsasta kaikkea löytyi alle ADI-arvon, eli hyvä homma!

Mutta sitä voisi kritisoida, että kun oli tämä puhdistava, pelastava ja autuuttava luomuruokajakso, niin miksi silloin ei tutkittu luomun sallimia myrkkyjä, vaan silloinkin mitattiin vain tavanomaisen sallimia kemikaaleja?

En ymmärrä moista selkeää lipsahdusta ollenkaan, joten tämän tutkimuksen voinee pistää sinne ö-mappiin, eli tilattu luomumainos, vaikka koetulos muuten oli erittäin myönteinen, eli kertoi, että sääntöjä noudatetaan ja kemikaalit "toimivat" ihmisessä kuten pitääkin, eli poistuvat virtsan mukana.

Tuohon ruotsalaisen Coop-ketjun tilaamaan tutkimukseen ja videoon on nyt ilmestynyt Svenska Dagbladetissa hyvä kritiikki:
http://mobil.svd.se/opinion/lag-niva-i-coops-propagandafilm_svd-4561198

Kirjoittaja on TORBJÖRN FAGERSTRÖM (professor emeritus i teoretisk ekologi vid Lunds universitet, tidigare prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet).

Siitä käy ilmi se mikä oli arvattavassakin: tuttu tilastograafinen hämäys pylväskuvioiden asteikkojen venyttämisen avulla, jolloin mitättömän pienet määrät saadaan näyttämään merkittäviltä. Jos asteikoon olisi sovitettu sallitun määrän raja-arvo samaan tilaan, niin havaittujen aineiden pylväät olisivat olleet hyvin matalia, tuskin havaittavia.

Tutkimuksessa löydetyt määrät olivat mitättömän pieniä ja selvästi alle sallittujen määrien.

Tutkittuja aineita oli tavanomaisen ruuan syömisen jälkeen 100:s tai 10:s osa sallituista määristä. Sallituttu määrä itsessään on jo 100:s osa toksikologista vaikutuksesta eli havaitut määrät ovat 10000:s tai 1000:s osa toksikologisesta vaikutuksesta.

Ote (mutta lukekaa toki koko artikkeli):

Men för den som har lite vana vid att tolka den här typen av information reduceras skrämskotten till små puffar från en leksakspistol. Detta blir uppenbart om man tar en titt på figur 6 i den underliggande IVL-rapporten. Där framgår det – och understryks av rapportförfattarna – att de uppmätta halterna av bekämpningsmedel ligger långt under (tio- till hundrafalt) de halter som gäller som gränsvärde i livsmedel. Till detta ska läggas – och även detta understryks av artikelförfattarna – att ansvariga myndigheter i sin tur använder en säkerhetsmarginal om hundra gånger. Med detta menas att det gränsvärde som man anger är hundra gånger lägre än den lägsta halt som har visats ha några effekter i djurförsök.

Hundra gånger tio blir tusen, och hundra gånger hundra blir tiotusen. Med andra ord: Coop skrämmer konsumenterna genom att presentera en undersökning där försökspersonerna har halter av bekämpningsmedel som uppgår till mellan en tusendel och en tiotusendel av de halter som vetenskapligt kan visas ha någon effekt. Man får anstränga sig för att höra puffarna från leksakspistolen.

Men sen laddar Coop om – och tyvärr spelar här en av forskarna från IVL med i propagandageschäftet. Man tar fram det trumfkort som alla resande i skrämselpropaganda brukar ha i rockärmen. Cocktaileffekten! Med detta avses en möjlig samverkan mellan flera gifter, på så sätt att de förstärker varandras verkan. Sådana så kallade synergier är fullt tänkbara, men mycket svåra att belägga vetenskapligt. Möjligen är det därför som de resande alltid sätter cocktaileffekten i bestämd form, för att liksom ge illusionen av att den är ett välkänt och väldokumenterat fenomen, snarare än den hypotetiska möjlighet som det i verkligheten är fråga om. Puff, puff, säger pistolen.

En ironisk poäng är den skillnad i urinens innehåll av olika bekämpningsmedelsrester som man finner mellan föräldrarna och barnen. Gravallvarligt hänför man denna skillnad till att föräldrarna druckit vin och kaffe under försöksperioden, och att vinodling och kaffeodling tarvar andra bekämpningsmedel. Ingen nämner det som ur ett folkhälsoperspektiv är betydligt intressantare än vinets och kaffets innehåll av bekämpningsmedelsrester, nämligen dessa dryckers innehåll av alkohol respektive koffein. Alkohol och koffein är starka gifter och i jämförelse med de mängder av dessa ämnen som en vuxen intar under två veckors normalt kaffe- och vindrickande blir det närmast löjligt att jaga mikroskopiska mängder av bekämpningsmedel som ligger långt under gränsvärdet. Och den möjliga cocktaileffekten mellan alkohol och koffein ska vi bara inte tala om! Här har Coop en guldgruva av potentiell skrämsel att ösa ur!

[Heikki Jokipii]

Keskustelu Svenska Dagbladetissa jatkui näin. COOP:in edustajat Louise König ja Björn Larsson väittivät, että mainosfilmin tarkoitus ei ollut pelotella kuluttajia, vaan ainoastaan informoida kuluttajia, auttaa heitä valitsemaan.

Coop: Vår avsikt är inte att skrämmas

Tähän kuitenkin Torbjörn Fagerström loppurepliikissään vastasi, että kyllä siinä pelottelutarkoitus oli, ja jos informoidaan, niin pitäisi informoida myös luomun haittapuolista:

Informera också om ekomatens baksida

Vi kan också bortse från ert påstående att filmen inte är ute efter att skrämmas. Forskning är inte någon lekstuga där Coop eller andra aktörer kan gå in och tolka data efter sina egna syften. Den vetenskapligt relevanta tolkningen av IVL:s resultat är att de uppmätta halterna ligger 1 000 till 10 000 gånger under de halter som kan visas ge effekter. Punkt! Om ni inte hade varit ute efter att skrämmas skulle ni ha framhållit detta. Ni skulle alltså ha understrukit hur fantastiskt låga halter av bekämpningsmedel som IVL fann. Det skulle ha lugnat mången konsument.

(lihav. HJ)

Tuo lihavoitu vaatimus pitäisi aina esittää Suomessakin, kun täällä kerrotaan torjunta-ainejäämistä. Esimerkiksi Eviran vuosittaisessa raportissa tulisi tuollaisin mahdollisimman helposti ymmärrettävin luvuin kertoa, miten vähäisiä nämä määrät ovat. Pelkkä "laadullinen" huomio Eviran puolelta, että haittaa niistä ei ole, jättää vielä "oven auki" tulkinnalle, että ehkä niitä kuitenkin kannattaisi yrittää välttää (esim. luomua suosimalla).

[Jarrumies]

Nyt Coopin mainosfilmiin tulee kritiikkiä myös vasemmistohenkisissä ETC-lehdessä, joka on haastatellut Livsmedelsverket'in edustajaa:

http://www.etc.se/inrikes/inga-belagg-att-ekomat-ar-battre-halsan


"Inga belägg för att ekomat är bättre för hälsan"

Många oroas över att få i sig bekämpningsmedelsrester genom maten. En reklamfilm som fått stor spridning i veckan visar hur en familj blev av med flera kemikalier i kroppen genom att äta ekologiskt i två veckor. Men resultaten kritiseras av Livsmedelsverket för att vara vilseledande.

– Andemeningen är att ekologiska livsmedel är mycket bättre för hälsan, men det finns inga belägg för det, säger Anneli Widenfalk, toxikolog och riskvärderare på Livsmedelsverket.

I reklamen för Coops satsning på ekologiska livsmedel, Ekoeffekten, får vi möta familjen Palmberg, som testat att äta ekologisk mat i två veckor. Före experimentet lämnar de urinprov som visar halter av flera sorters bekämpningsmedel. Vissa kemikalier ger så stort utslag att staplarna går genom taket i diagrammet. Efter att familjen övergått till ekologiska livsmedel försvinner de flesta ämnen helt och hållet.

”När man får höra det här tänker man framförallt på barnen, jag vill inte ha tillbaka de här kemikalierna i mina barn”, säger mamman i familjen.
Frukt och grönt = bra för hälsan

Förra veckan bjöds också en av forskarna bakom Coops bekostade studie, Jörgen Magnér från IVL Svenska Miljöinstitutet, in till TV4:s morgonsoffa för att prata om resultaten under vinjetten ”Friskare med ekomat”. Där säger han att barn är särskilt utsatta för kemikaliepåverkan och att man inte vet hur olika ämnen reagerar ihop på lång sikt, även om inga av de uppmätta halterna är skadliga var för sig.

Men enligt Livsmedelsverket innebär de uppmätta halterna, som ligger långt under de satta gränsvärdena, ingen risk för sämre hälsa hos vare sig vuxna eller barn.

– Man kan välja att köpa ekologisk mat av andra skäl, men vi tycker att det blir fel fokus att uppmana till det av hälsoskäl. De stora hälsoeffekterna i det här sammanhanget handlar om hur mycket frukt och grönt man äter totalt sett, oavsett hur det odlas, säger Anneli Widenfalk.

Hon poängterar också att man ser tydliga samband i forskningen mellan att äta mycket grönsaker och frukt och minskad risk för sjukdomar, trots att man får i sig störst mängd bekämpningsmedelsrester från just frukt och grönt som ofta äts rå och besprutas mycket i det konventionella jordbruket.

Däremot finns ingen forskning som pekar på några större hälsoeffekter av att äta ekologisk mat jämfört med konventionell mat, menar hon.

– Vi gör beräkningar av den sammanlagda effekten av bekämpnings-medelsrester också, men inte heller där kan vi se någon risk för långsiktiga effekter. I enstaka fall kan livsmedel innehålla resthalter som är så höga att de skulle kunna innebära att man påverkas kortsiktigt. Sedan är inte den ekologiska maten helt fri från kemiska bekämpningsmedel heller, och hade man letat efter mögelgifter eller andra gifter hade man hittat sådana rester även efter att familjen börjat äta ekologiskt, säger Anneli Widenfalk.
Minska hellre på saltet

Hon menar att det problematiska med kampanjer som ”Ekoeffekten” är att de gör folk rädda för fel saker, istället för att rikta fokus mot exempelvis farorna med ett för högt saltintag.

Louise König, hållbarhetschef på Coop, tillbakavisar kritiken och poängterar att de är tydliga med att den vanliga maten inte är farlig, trots spår av bekämpningsmedel.

– Vår ambition är inte att skrämma någon från att äta vanlig mat. Det vi vill visa är att andelen och antalet bekämpningsmedel i kroppen sjunker när man äter ekologisk mat, men vi är också tydliga i rapporten med att de är långt under gränsvärdena och att det inte är farligt eller skadligt att äta icke-ekologisk mat. Vi säger bara att ämnena finns där.

Men om det inte har någon direkt betydelse för konsumenten, varför lyfter ni fram skillnaderna?

– Vi säljer all typ av mat så att människor själva kan välja. I och med den här filmen vill vi ge inspiration till att välja mer ekologiska produkter. Vad vi säger är att om man vill minska exponeringen eller risken för bekämpningsmedel kan man välja ekologiskt.

Frågan är vilka Coop tänker sig ska välja den andra maten de säljer, som de själva framhåller innehåller oönskade kemikalier. Borde inte slutsatsen vara att plocka bort den icke-ekologiska maten från hyllorna om den ekologiska är bättre? 

Louise König:

– Alla livsmedel som vi säljer är bra. Vi skulle inte sälja någonting som är farligt att äta. Men sedan kan man leva på olika sätt och bland våra konsumenter finns de som bara köper ekologiskt, de som bara vill ha svensk mat, de som lägger väldigt mycket pengar på mat och de som bara vill handla billigt. Det finns många olika konsumentgrupper och vi försöker på olika sätt stimulera dem till att först och främst äta bättre och mera hälsosamt.

[Heikki Jokipii]

Blogisti "Kellaritutkija" on myös tehnyt tällaisen kritiikin tästä ruotsalaisvideosta ja -tutkimuksesta:

Perhe Palmberg vaihtaa luomuun

Niinpä kritiikkiä nyt sitten löytyy tarvittaessa suomeksikin, tuossa edellähän me kovasti luotamme suomalaisten hyvään ruotsinkielen taitoon ...   

Luomuliitto ei (tietysti?) yhtään häpeile vedota siihen, se on julkaissut siitä jutun Luomulehdessä 3/2015 ja vielä nettisivulllaan mainostaa (linkkien kanssa):

Lisätietoja, viitteita ja linkkejä:
[...]
s. 45 Ruotsalaisen COOP-kauppaketjun video ruotsiksi ja englanniksi

[Heikki Jokipii]

Nyt toivoisi, että joku tiedemies lähettäisi vastineensa Hesariin tähän artikkeliin, josta kerromme uutisessamme:

Kannattaako torjunta-aineita pelätä?

Voisi sinne yhdistyksemmekin tietysti artikkelia yrittää, mutta sekä sen että itse tiedon läpimeno olisi varmaan todennäköisempää, jos lähettäjänä olisi tiedemies.

Hesarin Torstai-liitteessä tänään oli uutinen "Kaikki irti kasviksista", jossa otsikon mukaisesti piti olla kyse siitä, miten niistä saa parhaiten irti terveyshyödyt ("Asiantuntijat vastaavat"). Mutta sitten jo neljäs kysymys oli: "Voiko kasviksia syödä liikaa niiden sisältämien torjunta-aineiden vuoksi?" Asiantuntija, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston erikoistutkija Juha Laakso vastasi totuudenmukaisesti, ensin, että esim. EU:n alueelta tulleista kasviksista yli puolesta jäämiä ei löydy lainkaan (luomusta ja tavallisista), ja sitten:

"Kasvisten hyödyt ylittävät moninkertaisesti kasvinsuojeluaineiden mahdolliset haitat."

Mutta toimittaja ei antanut periksi, vaan jatkoi kysymyksillä:

- Mitkä kasvikset sisältävät eniten torjunta-aineita?
- Kannattaako luomukasvisten ja lähiruoan ostaminen?
- Pitääkö hedelmät kuoria?

Eli 4 kysymystä seitsemästä oli tuosta asiasta, selvästi etsittiin sitä, että haastateltu olisi mennyt tähän lankaan. Mutta eipä Laakso mennyt, vaan systemaattisesti vastasi tuolla edellä olevan lainauksen linjalla.

[Heikki Jokipii]

Ja tässä sitä taas mennään (vrt. Nigerian tapaus, edellä 20.04.15, lihav, alla HJ):

Pilaantunut viina tappanut kymmeniä Mumbaissa Intiassa

Laittomaan viinaan liittyvät kuolemantapaukset ovat yleisiä Intiassa. Laitonta viinaa terästetään usein kemikaaleilla, kuten torjunta-aineilla.

En usko alkuunkaan tuon torjunta-aineväitteen pitävän paikkaansa. "Terästäminen" viinan kohdalla merkitsee sen vaikutuksen tehostamista, enkä ainakaan minä tiedä ensimmäistäkään torjunta-ainetta, jolla olisi tällaisia ominaisuuksia, joista saisi juotuna "kiksejä". Kyllä varmasti joillakin torjunta-aineilla saa hengen pois, mutta ei sillä saa "henkeä nostatettua"! Eikä käsittääkseni ole sellaistakaan torjunta-ainetta, joka olisi etanolia halvempaa, eli jota huijarin kannattaisi pulloon sekoittaa.

(Tuo väite torjunta-aineista oli uutistoimisto AP:ltä *), mutta esim. AFP, joka oli Guardianin lähde, ei sitä tuntenut, tai Guardianilla oli kyllin arvostelukykyä se sivuuttaa eli jättää mainitsematta.)

Hyvin luultavasti tässäkin tapauksessa on kyse metanolista. Josta vastuullisen tiedotusvälineen ei pitäisi oikeastaan käyttää sanaa "viina" lainkaan, vaan puhua aineesta, myrkystä, jota on myyty viinan sijasta.  Vaikka kemiallisesti metanolikin on "alkoholia". Jos kyse on metanolista, asia varmistunee viimeistään viikon sisällä. Ellei YLE katso tärkeäksi kertoa asian oikeaa syytä, niin me kerromme. Tai kerromme joka tapauksessa.

Tämän uutisen mukaan sairaala yhdistää tapauksen jo nyt metanoliin, ja kuvatut oireet täsmäävät hyvin siihen, mitä Nigeriassa tapahtui, ja mitä yleensä metanolimyrkytyksestä tiedetään. Eivätkä nämä metanolitapaukset ole lainkaan tuntemattomia Intiassa, ennenkään. Mutta torjunta-aineiden sekoittamisesta etanoliin en kyllä löydä Googlella mitään ... paitsi nyt löysin, ks. alla:

___________

*) ... ja siellä AP:llä "lähteenä" on toimittajalla ilmeisesti ollut uutistoimiston oma uutisarkisto, koska vastaavassa uutisessa vuodelta 2010, ks. tätä keskustelua, on aika tarkasti sama lause: "The illicit liquor is often spiked with pesticides or chemicals to increase its potency." Kyseisessä keskustelussa ei kyllä löydetty yhtään tukea väitteelle (ja ilmaistaan se vielä tietyn f-alkuisen sanan avustuksella ...). Sen sijaan kyllä metanolille ko. tapauksen syynä, joka se sitten olikin (ks. em. linkattu Wikipedian lista, "2010: 35 people killed in Ghaziabad").

[Heikki Jokipii]

YLE oli tehnyt korjauksen:

Korjaus 19.6. kello 10.50: Intialainen viina oli myrkyllistä, ei pilaantunutta, kuten jutussa alun perin väitettiin.

Mutta edelleen torjunta-aineväite uutisessa oli.

[Heikki Jokipii]

Lähetin välittömästi tuon luettuani tämän:

____________

Toimittaja Paula Tapiola
YLE Uutiset

Teitte korjauksen uutiseenne

http://yle.fi/uutiset/pilaantunut_viina_tappanut_kymmenia_mumbaissa_intiassa/8089315

"Korjaus 19.6. kello 10.50: Intialainen viina oli myrkyllistä, ei pilaantunutta, kuten jutussa alun perin väitettiin."

Minusta tuo vaatisi selityksen sille, mistä myrkystä oli kyse!  Metanolihan se oli - kuten aina - ja se pitää sanoa! Eikä tässä yhteydessä pitäisi puhua "viinasta" lainkaan, kun se ei kerran ollut viinaa!

Mitä ihmettä varten uutisessa on säilytetty yhä tämä uutistomisto AP:n spekulaatio:

"Laitonta viinaa terästetään usein kemikaaleilla, kuten torjunta-aineilla."

On käytännöllisesti katsoen varmaa, että laitonta viinaa ei ikinä ole "terästetty" torjunta-aineila. Tämän "tiedon" uutistoimisto AP:n toimittaja oli poiminut - uutistoimiston omasta uutisarkistosta vuodelta 2010! Mitään enempää lähdepohjaa ei - itsesssään aika mielettömälle - väitteelle ole.

Tämä viestimme on samalla oikaisuvaatimus.

[Matti Pekkarinen]

Suuria ongelmia tosiviljelijälle aiheuttaa naapuri, joka ei huolehdi rikkakavien torjunnasta. Linkin kuvassa vasemmanpuoleista peltoa on viljelty vain 2 vuotta luomusti, ja voikukkatilanne on karannut aivan kamalaksi. Sato on pieni eikä maistu eläimille. Lieneekö terveellistäkään? Siemenet lentävät tuulessa kaikkialle, ja oikeasti viljelevä naapuri joutuu tavallistakin enemmän huolehtimaan torjunnasta.
http://mattipekkarinen.net/Luomuvoikukkaa.jpg

[Heikki Jokipii]

Linkin kuvassa vasemmanpuoleista peltoa on viljelty vain 2 vuotta luomusti, ja voikukkatilanne on karannut aivan kamalaksi

Mitäpä tuohon voisi sanoa, paitsi että

a) umpikaupunkilaisen silmin tuo vasemmanpuoleinen pelto on ehkä ... kauniimpi?

b) tämän jutun mukaan voikukka on hyödyllinen villiyrtti! Enpä kyllä kuitenkaan osaa taata, että se menisi Helsingin kauppatorilla kaupaksi. 

[Matti Pekkarinen]

Kyllähän se kaunista on tuossa vaiheessa, mutta myöhemmin rumaa. Laitan lähiaikoina uuden kuvan. Ja lehmä "säästää viimeiseksi" voikukan, jos vain tarjolla on viljeltyjä lajeja: nurminata, timotei, raiheinä. Säilörehussa tietysti kaikki lajit ovat sekaisin, eikä eläin pysty valikoimaan. On pakko syödä tai olla nälissään. Luomukarjan tavanomaista alempi keskimääräinen maidontuotostaso johtuneekin paljolti juuri tästä.

[Matti Pekkarinen]

Nyt näkymä on tämmöinen: http://mattipekkarinen.net/Luomuvoikukkaa2.jpg
Tosiviljelijä korjasi runsaan ja hyvälaatuisen sadon talteen. Ja samasta pellosta saa vielä toisenkin sadon tänä kesänä.
Saapa nähdä, viitsiikö luomuviljelijä korjata satoa ollenkaan.
Tarkkailen...