Author Topic: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee  (Read 22215 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #150 on: 30.12.19 - klo:12:57 »
Vielä vähän tästä aiheesta. Miksi se jaksaakin niin sinnitellä? Jonkinlainen selitys voi olla, että tällä kaikella on takanaan ja tukenaan jonkinasteisesti varakas säätiö:

https://www.biodynsaatio.com/

https://www.biodynsaatio.com/s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6/s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6n-historia/

Testamenttilahjoitus. Ei ole tietoa keneltä, eikä se meille kuulukaan. Mutta rahaa on siis käytettäväksi, vaikkei uusia Demeter-tiloja enää juuri synnykään (ja vanhoja tippuu joukosta pois)., Mutta ainahan niitä voi yrittää sillä rahalla synnyttää.

Uusia ja nuoria toki haluttaisiin mukaan:

Quote
Teemme työtä, jotta nuoret, joilla on halu viljellä maata eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla saavat mahdollisuuden ja  jotta lopettavat viljelijät löytävät työlleen jatkajan.


Pari tilaa tuo säätiö kertoo itse omistavansa. Outoa on, että kumpikaan ei ole Biodynaamisen yhdistyksen listassa Demeter-tilana. Heinolan tilan (Mäntsälässä) omilla nettisivuilla sen kerrotaan sellainen olevan (?).
« Last Edit: 30.12.19 - klo:14:24 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #151 on: 31.12.19 - klo:05:55 »
Mutta varmaankaan pelkällä rahalla aate ei sinnittelisi, ellei sillä olisi tulisieluista puolestapuhujaa, julistajaa ja ideologia. Sellainen näyttää nyt Suomessa olevan Henri Murto, Rekolan tilan isäntä. Hän on julkaissut pitkän puolustuspuheen biodynaamiselle viljelylle tilansa nettisivustolla (14.10.18):

RUOKAA MAASTA VAI MARSISTA?

Siitä otteita. Päinvastoin kuin monet muut, hän ei liitele biodynaamisen viljelyn varsinaisten (ja hankalien) erityispiirteiden yli ja ohi, vaan ottaa ne esille. Ja vieläpä hyvin komistelevasti (lihav. HJ):

Quote
Mutta miksi luonnonmukainen viljely ja etenkin biodynaaminen viljely nähdään vain jäänteenä jostakin menneestä ja irrationaalisesta, miksi Reuter ja Valtaoja eivät näennäisesti terävässä ajattelussaan kykene näkemään biodynaamisen viljelyn valtavaa potentiaalia tulevaisuudessa maan ja luonnon elävöittäjänä sekä kaiken elämän ylläpitäjänä? On suuri tragedia jos taitavien tieteentekijöiden teknokraattinen hybris estää heitä näkemästä ja tunnistamasta elämää ylläpitävien prosessien vaalimisen ja kehittämisen merkityksen luonnontieteissä ja nostaa esiin vain ruoan laatua degeneroivia tuotantomenetelmiä.

Ruoan laatu lähtee aina maaperästä. Kun maaperän humuskerrosta hoidetaan asianmukaisesti sekä modernisti (vuoroviljely, eläinperäinen orgaaninen lannoite, jonka määrä on sidottuna peltohehtaarien määrään sekä biodynaamiset preparaatit), niin luonnon monimuotoisuus säilytetään rikkaana, ruoan sisäinen ja ulkoinen laatu on huippuluokkaa sekä ihminen saa ravintoa niin fyysisesti kuin sielullisestikkin.

Jos tuosta se ulos luetaan, niin biodynaamiset preparaatit ylläpitävät kaikkea elämää täällä? Ja viljelytapa on oikein nykyaikaa!

Komistelu jatkuu suurellisessa rinnastuksessa:

Quote
Siis, miksi kurottautua tähtiin tässä ihmiskunnan kehitysvaiheessa, jos meillä on vielä lukemattomia maailmoja löydettävänä aivan jalkojemme alla? Tämä on paradoksi jota en tajua: miksi emme panosta maaperän tutkimiseen, bio- ja kiertotalouden kehittämiseen sekä laajennetun luonnontieteiden (esim. kvanttifysiikka, biodynaamiset preparaatit jne) tutkimiseen? Ortodoksisen tieteen epäuskon biodynaamisia preparaatteja kohtaan kuitenkin jollain tapaa ymmärrän: aihe vaati todella paljon tutkimista, omakohtaista suhdetta (niin tieteellistä kuin taiteellistakin) sekä avointa, mutta kirkasta ajattelua.  Nämä avoimuutta lisäävät laadut tiedeyhteisössä  ovat ns. kortilla nykyisessä suoritus ja tuloskeskeisessä tieteentekemisessä, jossa eriävät mielipiteet tiedeyhteisön konsensuksesta voivat vaikeuttaa suunnattomasti tieteentekijän akateemista uraa. Kuitenkin, tiede on aina kehittynyt ns. ”kapinallisten” kautta ja ansiosta jotka ovat uskaltaneet uhmata vallitsevaa ja jopa dogmaattista maailmankuvaamme. Ja niin se tulee myös tulevaisuudessakin kehittymään.

Ja myös tuossa yritetyssä mielikuvassa, että steinerilaisen meditoijat nyt olisivatkin niitä sankaritiedemiehiä, jotka uskaltavat epäillä vallitsevia käsityksiä. (Huh-huh! Samanlainen "huh-huh" myös tuolle lihavoidulle rinnastukselle.)

Tuossa Murto (kuten otsikossaankin) kehottaa mieluummin tutkimaan Maan maaperää kuin avaruutta. Mutta miten tuo on sovitettavissa yhteen sen kanssa, että juuri biodynaaminen viljely tukeutuu vankasti tähtitieteeseen? Nimittäin ikivanhaan tähtitieteeseen: astrologiaan.

Sitten hän viittaa omaan uraansa totuuden soihdun kantajana ymmärtämättömässä Suomessa:

Quote
Kun itse peilaan 15 vuoden tietä, jonka olen kulkenut nyt biodynaamisen viljelyn parissa, yksi aspekti kirkastuu ylitse muiden: ruoan laatu on suoraan verrattavissa maaperän hyvinvointiin. Jos maaperä ei ole elävää, jos emme kasvata kasveja luonnonmukaisesti jalostetuista siemenistä, jos emme käytä orgaanisia lannoitteita ja jos ihminen ei tätä ruoantuotantotyötä pellolla itse tee, silloin emme voi tuottaa elinvoimaista ruokaa kestävästi ja siten että sitä riittää kaikille! On todella sääli että huipputieteentekijät lähtevät mustamaalaaman jotakin, jota he eivät selvästikkään tunne. Biodynaaminen viljely on ehkä tuntemattomampi luonnonmukaisen viljelyn suuntaus Suomessa, mutta maailmalla se on hyvinkin tunnettua ja kuluttajat arvostavat kansainvälistä Demeter-merkkiä nimeonmaan ruoan korkealukkaisen laadun takia. Jo pelkästään Saksassa toimii yli 1500 sertifioitua biodynaamista Demeter-tilaa, joista monet ovat todella monipuolisia, taloudellisesti tuottavia ja sosiaalisesti innovatiivisia.

Ad populum -argumentti. Mutta siinä jätetään sanomatta, että näitä tiloja on todellakin lähes pelkästään Saksassa. Koko maailman mittakaavassa se on aika tuntematonta, tai ainakin hyvin vähäistä (kuten biodynaamisen väen omiin tilastoihin tukeutuen totesimme edellä 05.11.19). Jos tuota ad populum -argumenttia käyttää Suomessa (niin ei saisi tehdä, mutta Murto aloitti!  ;D) niin voimme viitata siihen, miten se viljelytavan suosio täällä on muuttunut äärimmäisen vähäisestä täysin mitättömäksi!

Tuossa Murto sitten kyllä ratsastaa myös yleisellä luomumytologialla, jonka mukaan tavanomaisen viljelyn menetelmät tuhoavat maaperän. Ja siten se ei voi kestävästi jatkua. Mutta sitä argumenttia olemme käsitelleet muualla, joten ei jatketa siitä tässä.

Tämä on tuttu "teologinen" strategia ateisteja vastaan. Sillä puolella se menee jotenkin niin, että "lue ensin kreikaksi Uusi Testamentti, ennenkuin sanot mitään":

Quote
Olisikin suotavaa, että Lauri Reuter tekisi ensin kunnon taustatyötä, ennen kuin leimaa jonkin luonnonmukaisen viljelyn tuotantomuodon ”yksisarvishumpuukiksi”. Ehkä Lauri Reuter ei ole koskaan päässyt itse maistamaan laadukasta biodynaamista tuotetta tai jos on ja silti kyseenalaistaa omien fyysisten aistiensa tarjoaman laadullisen elämyksen, niin silloin vastustuksen täytyy kummuta jostakin hyvin alitajuisesta lähteestä. Tämä biodynaamisen viljelyn mustamaalaus on kovin surullista myös siitä syystä, että uskon Lauri Reuterin ja Esko Valtaojan pohjimmiltaan tarkoittavan hyvää omassa teknokraattisessa maailmanpelastusmissiossaan.

Mukana on myös ohje tavalliselle seurakuntalaiselle (tai epävarmalle): tule mukaan toimintaan, niin näet ja koet itse. Myös tuo vetoaminen "alitajuiseen lähteeseen" on tuttua siltä puolelta: jos et ota Sanomaa vastaan, syyn täytyy olla jossain sellaisessa. — Sokkomakutestejä biodynaamisille tuotteille ei luultavasti ole Suomessa milloinkaan tehty (?).

Tällaisen ilmiön myös Murto on havainnut:

Quote
Viinimaailmassa monet satoja, jopa tuhansia vuosia vanhat sukutilat ovat jo aikoja sitten siirtyneet biodynaamiseen viljelyyn, koska viini kasvina on laadullisesti todella herkkä maaperän elävyydelle tai elämättömyydelle. Monet maailman huippuravintoloista (mm. maailman parhaaksi ravintolaksi lukemattomia kertoja valittu Noma, Tanskassa) käyttävät biodynaamisia raaka-aineita, monet kuninkaalliset (mm. Prinssi Charles ja Ruotsin Kustaa Aadolf) ovat aktiivisesti puhuneet biodynaamisen viljelyn puolesta tai käyttävät biodynaamisia raaka-aineita sekä lukemattomat konkreettiset tulokset luonnon hyvinvoinnista, tasapainosta sekä elävyydestä todistavat kiistattomasti biodynaamisten maanhoitomenetelmien validiuden modernin ruoantuotannon varteenotettavana menetelmänä.

Mutta tulkitsee sen täysin toisin kuin me. Mistään havaitusta paremmasta laadusta ei tuossa ole ollut kyse, vaan sekä viini- että ravintolamaailmassa yleisestä "kekkaloinnista", johon (väitetystä) biodynaamisuudesta on saatu yksi väline, myyntisana, fiilistelyn ja fiinistelyn tapa.

Kuninkaalliset ja aateliset kartanonomistajat tekevät nykyisin myös bisnestä, joten heitää koskee tuo sama. Oikeastaan tuo kuninkaallisiin vetoaminen on hyvin lapsellinen ad hominem -argumentti.

Nuo "lukemattomat konkreettiset tulokset luonnon hyvinvoinnista, tasapainosta sekä elävyydestä". Ne kyllä vielä puuttuvat. Varmaankin löytyy lukemattomia todistajia asialle (joista Murto on yksi) mutta ne olisi osoitettava objektiivisella tavalla. Turvautumatta "laajennettuun" luonnontieteeseen, ihan vertaamalla tuloksia ja tilannetta tavanomaiseen viljelyyn. Ihan tavanomaisen tieteen menetelmin.

**

Ei tällä postauksella ehkä paljon uutta asiaan tullut: tieteenkäsitysten yhteensopimattomuudesta on jo edelläkin ollut puhetta.

Mutta tuolla linkillä ja esittelyllä annettiin ehkä jollakin tavalla myös puolustukselle puheenvuoro.

Taas tuli nähtyä näinkin paljon vaivaa tämän asian kritiikkiin. Ja taas tulee mieleen, että olisiko syytä taas välillä jättää koko asia "kesannolle". Koska sen merkitys Suomessa ei ole suuren suuri eikä kasvamassa. — Sananlaskut monissa kielissä, eri kielikuvia käyttäen, neuvovat tällaisissa tapauksissa juuri sellaiseen menettelyyn! (Olkoon tuossa uudenvuodenlupaukseni!)
« Last Edit: 31.12.19 - klo:08:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #152 on: 01.01.20 - klo:04:53 »
Nyt en riko uudenvuodenlupaustani*), koska tämän jo aiemmin lupasin tehdä:

Ehkei tämän asian aivan yksityiskohtainen selvittäminen maksa vaivaa. Vilkaisen vielä mitä tuossa Mustialan luomun historiassa (juuri edellä) mainittu lähde asiasta sanoo:

Quote
Pirjo Markkola, Suomen Maatalouden Historia osa 3, 2004 Jyväskylä, sivut 331-345

Kirja kun on saatavissa tuossa käytännössä vieressä sijaitsevassa Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa.

Sen tietoja tästä aiheemme viljelytavasta:

Biodynaamista viljelyä kokeili ja harrasti Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla kaksi (2) tilaa. Laajempia piirejä se ei saavuttanut ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen v. 1946, toinen näistä viljelijöistä, agronomi Henrik Wärnhjelm (1896-1963) perusti muutaman ruotsinkielisen ystävänsä kanssa Biodynaamisen yhdistyksen. Ensimmäinen suomenkielinen biodynaamisen vijelyn opaskirja ilnestyi 1950, ja jäsenlehti alkoi ilmestyä v. 1953.

Demeter-merkki rekisteröitiiin 1954. Ensimmäinen merkki myönnettiin Yhtyneiden paperitehtaiden Simpeleen tehtaiden puutarhalle.  Yhdistys yritti luoda Paraisille biodynaamisen kokeilu- ja mallitilan. Tähän hankkeeseen myös em. Michael Pax saapui Saksasta. Yritys kirjan mukaan epäonnistui.

Michael Paxin vetämä biodynaaminen kurssitoiminta alkoi vakiintua 1950-luvun lopulta. Se suuntautui myös kotipuutarhaviljelyyn. Vrt. edellä 23.04.19.

Sitten kirja siirtyykin puhumaan luomutiloista. Olivatko ne kaikki biodynaamisia, tai mikä osa niistä oli, ei tekstistä selviä. !950-luvun alkupuolella arvioidaan Suomessa olleen "parisenkymmentä luomuviljelmää —  tai ainakin -kokeilua". Kun kertomus etenee 1960-luvulle ja siitä eteenpäin, biodynaamista viljelyä ei enää erikseen mainita.

Kirjan kertomus ei olennaisesti muuta käsityksiämme. Voi olla, ettei tuon tarkempaa kuvaa saadakaan, koska termit ja luokittelu näyttävät kuitenkin noina vuosikymmmeninä olleen horjuvia. Ne luultavasti vakiintuivat vasta sen Toivo Rautavaaran johdolla tapahtuneen etäisyydenoton jälkeen.

Kirja sisältää myös muita mielenkiintoisia tietoja luomuviljelyn taustoista ja kytkennöistä toisiin ajan aatteellisiin virtauksiin. Mutta niistä enemmän joskus myöhemmin toisaalla, toisessa yhteydessä. Nyt oli rajattuna tavoitteena arvioida juuri biodynaamisen viljelyn volyymi Suomessa, aiemmin. Ja edellä oleva arvioimme täytyy uudelleen todeta oikeaksi: kovin pieni se on aina ollut. Hyvin lähellä merkityksetöntä.

Niinpä iskulause, että biodynaaminen viljely on vanhin luomuviljelyn muoto, pitää ehkä muodollisesti ja kansainvälisesti paikkansa, mutta ei kerro Suomen tilanteesta ja kehityskulusta välttämättä oikein. Luomuviljely tuli tänne luultavasti kuitenkin toisella tavalla. Mutta siitäkin myöhemmin ja toisaalla enemmän.

______

*) ja ehdin sitäpaitsi lähettää tämän uudenvuodenpäivän aikana. Sitä ei vielä lasketa, eihän?  ;D
« Last Edit: 01.01.20 - klo:10:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #153 on: 06.01.20 - klo:05:22 »
Nyt sitten reilusti rikon uudenvuodenlupaukseni. Mutta haluan saada kuvan luomun ja biodynaamisen viljelyn (ja myös myynnin) kehityksestä Suomessa selvemmäksi.

***

Kun 50-vuotias KaksPlus-lehti katsoi historiaansa, 1980-luvun artikkelista löytyi tällainen pikku tarina (lihav. HJ):

Quote
Kasvissyöjän raskaus on ollut selvästi valtavirrasta poikkeava. Tänä päivänä uutiskynnys tuskin ylittyisi, mutta tuolloin tilanne oli toinen.

Inkeri Kiviharju (Kaksplus 6/1982) kertoo syövänsä leivän sijasta ituleipää ja -puuroa – maidon Inkeri korvaa seesam- ja mantelimaidolla. Kasvissyöjä-Inkeri kertoo syövänsä usein ”pöperöitä”. Näitä hän valmistaa marjoista, hedelmistä tai siemenistä. Lisäksi hän kertoo syövänsä biodynaamisesti tuotettuja kasviksia.

Jutussa käydään läpi lapsen mitat ja äidin hemoglobiini. Ne ovat normaalit.

Nyt voi olla, että tuossa tarkoitetaan kyllä luomukasviksia. Mutta niiden myynti mm. Helsingissä juuri noilla kieppellä alkoi biodynaamisuuden nimellä. Elleivät ne sitten olleet tuontituotteita Saksasta. Eli kaupankäynnin osalta oli näin:

Tässä tämän firman tiivistetyssä historiikissa ...

Itu Biodyn Oy – 35 vuotta luomutuotteiden maahantuontia

... on aika hyvin kuvattu se, miten koko luomuasia tuli varsinaisesti Suomeen biodynaamisessa muodossa, ja sitten vasta myöhemmin tuli esille siitä irrottautunut (voisiko sanoa "sekulääri") luomuviljely.

Quote
Vuonna 1979 Suomessa luomutuotteita ei ollut saatavilla, koska luomutuotannon käsitettä ei vielä ollut.  Luomuliittokin oli perustamatta,mutta Biodynaaminen yhdistys toimi ja maassamme  oli muutamia hyviä biodynaamisia tiloja.

Biodynaamiseen viljelyyn tutustunut Merja Ekholm päätti tehdä asialle jotain. [...]

Mutta Toivo Rautavaaran ym. etäisyydenotto oli  tapahtunut jo 1970-luvulla, eikä biodynaamisia tiloja useita ollut.

Mutta jos ko. KaksPlussan haastattelema henkilö oli helsinkiläinen, kyse saattoi todellakin olla Saksasta (Keski-Euroopasta) tuoduista biodynaamisista kasviksista.

Nyt tarvittaisiin parempaa tietoa noista tuon ajan biodynaamisista kaupoista. Nyt meillä ei ole kuin minun muistitietoni. Johon tietysti luotan varmasti.  ;D Mutta voisi ottaa selvää, oliko esim. tuolla Itu Biodyn Oy:llä vähittäismyymälöitä. Tässä sellaisia ei (vielä?) mainita:

Quote
Biodynaamiseen viljelyyn tutustunut Merja Ekholm päätti tehdä asialle jotain. Aluksi hän tilasi pieniä eriä Keski-Euroopasta ja jakoi ne demeter-ruuasta kiinnostuneiden kesken. Biodynaamisten tilojen kanssa yhteistyössä toimien kuluttajat muodostivat ruokapiirejä ja tuotteiden kysyntä kasvoi. Itu Biodyn Oy perustettiin lokakuussa 1979 ja kaupparekisterissä yritys on ollut tammikuusta 1980 lähtien.

« Last Edit: 06.01.20 - klo:09:51 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #154 on: 11.01.20 - klo:07:36 »
Viittaan tähän Ville Rannan piirrokseen Iltalehdessä. Ja totean, että uudenvuoden lupaukseni olen jo rikkonut. Niinpä antaa mennä ja tässä vielä tämä löytöni Googlesta:

Quote
Vaasan Antroposofit ry | Vaasan Antroposofien järjestämiä tapahtumia ja keskusteluja sopivista aiheista
3 päivää sitten · Henri Murto, Suomen antroposofisen liiton pääsihteeri ja biodynaaminen viljelijä alustaa aiheesta ”Kokonaisvaltainen maanhoito tietoisuussielun aikana”. Lauantaina 23.2. klo 13.00 yhdistyksen

Mikä siis on tietoisuussielun aika? Saamme siitä ehkä vähän vihjettä tästä kirjamainoksesta: "Tietoisuussielua etsimässä" (Eliisa Troberg)

Quote
Elämme aikakautta, jota Rudolf Steiner kutsuu tietoisuussielun ajaksi. Vanhat järjestelmät ja traditiot murtuvat. Ihmiseltä vaaditaan omien yksilöllisten voimavarojensa syventämistä, tietoisen henkisen suhteen luomista elämää kantaviin voimiin. On myös herättävä muiden ihmisten sosiaaliseen kohtaamiseen tulevaisuuden rakentamiseksi.

Kohteliaasti sanoen toivon todellakin, että vanhat järjestelmät ja traditiot murtuvat. Myös ja erityisesti viljelysmaan hoidossa.

***

Tuo tapahtuma ilmeisesti olikin viime vuonna. — Kyllä, tulee tietysti mieleen myös se, että mitä haittaakaan siitä meille muille on, jos jotkut elävät steinerilaisessa tietoisuussielun ajassa tai muussa mielikuvitusmaailmassa. Mutta voinemme kuitenkin suosittaa asiassa — maanläheisyyttä!  Ja rohkeasti kieltäytyä tutustumasta Steinerin "filosofian" moninaisiin yksityiskohtiin, vaikka Henri Murto sen jälkeen syyttäisikin ajatteluamme avoimuuden puutteesta.
« Last Edit: 11.01.20 - klo:08:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #155 on: 12.01.20 - klo:05:07 »

Esko Valtaojalla on TS:ssa pakinanomainen puheenvuoro "Uskontoviiniä", aiheena mm. biodynaamiset viinit:

Quote
Mistä biodynaamisten viinien ryntäys Alkoon? Mahtaakohan kyseessä olla Etiketti-lehdessä mainostetun Alkon eettisen ohjelman ja vastuullisen ostamisen edistäminen? Saammeko seuraavaksi nautittavaksemme voodoo-menoin poimittuja rypäleitä? Tai voisiko Alko peräti värvätä emerituspaavin siunaamaan joitain aivan erityisen eettisesti valittuja pulloeriä?

Kysymyksen esittää uudelleen HS:ssa kaksi filosofian opiskelijaa:

Miksi Alko myy horoskooppiviinejä?

Quote
[...] Jos tämä viljelytapa ei olisi totta, se olisi hauska keksiä vitsiksi.

Esitämmekin toiveen, että valtionyhtiö Alko lakkaisi kysynnästä riippumatta legitimoimasta huuhaata, ja ottaisi näiden tuotteiden tilalle tarjolle paremman valikoiman muita viinejä.


Alko luultavasti vastaa heille — jos vastaa — edellä esiteltyyn tapaan, että ko. viinit ovat muuten laadukkaita yms. Eli väistää itse pääpointin.
« Last Edit: 12.01.20 - klo:06:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #156 on: 14.01.20 - klo:05:08 »
Tästä saadaan vielä tällainen tieto historialliseen tarkasteluumme:

REKOLAN PUUTARHA & CSA

Quote
Rekolan Puutarha on toiminut biodynaamisena luomupuutarhana jo 1970-luvun lopulta lähtien ja on tiedettävästi Suomen vanhin luomupuutarha.

Eli luultavasti sitä ennen eikä sen jälkeen biodynaamisia puutarhatuotteita ole Suomesta paljon saanut. Eli Keski-Euroopasta niitä on tuotu. Näin oli siis todennäköisesti myös 1980-luvulla, vrt. edellä 06.01.20.  Kun myös se Rautavaaran ym. "etäisyydenotto" tapahtui myös 1970-luvun lopulla.

Myös tälle tiedolle vahvistus. Biodynaamiset tuotteet eivät kulje tavallisten myyntikanavien kautta:

Quote
HUOM! Rekolan puutarhan CSA-jäseniä on tällä hetkellä n. 130 ja jäsenkattomme on 150, joten varaathan paikkasi pian!

Mutta ehkä emme ymmärrä, mitä biodynaamisella viljelyllä tavoitellaan:

Goetheanum
Events
Event calendar


Quote
Wendnesday 05.02.2020 | start  17:30 time  · Grosser Saal  · Lecture

Agriculture Conference 2020
How biodynamics changed my life (EN) / Farm individuality – new spiritual quality of time and work (EN)
Nasari Chavhan / Henri Murto
Section for Agriculture
ticket: 24.00 CHF , reduced 16.00 CHF*
(lihav. HJ)

Siitä on saatavissa myös tiettyä säännönmukaisuutta elämään:

Sieben Körner, sieben Tage, sieben Planeten

Quote
In der Anthroposophie spielen Rhythmen stets eine große Rolle. Die anthroposophische Ernährungslehre bringt sieben Getreidearten mit dem Rhythmus der Wochentage und der sieben Planeten in Einklang. Mancher, der sich auf das Experiment eingelassen hat, spürt die gute Wirkung der Getreide-Küche im Takt der Wochentage.

Tuon ohjeen mukaan siis tiettyjä viljalajeja on hyvä nauttia tiettyinä viikonpäivinä kutakin. Saksalaisella järjestelmällisyydellä.

Nyt vain Alkon pitäisi teettää (asiantuntijalla!) vastaava taulukko ja lista siitä, milloin mitäkin biodynaamista viiniä (tai olutta) kuuluu nauttia? Jos ja kun se kuitenkin aikoo jatkaa niiiden pitämistä valikoimassaan?  8)
« Last Edit: 14.01.20 - klo:06:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #157 on: 15.01.20 - klo:05:19 »
Alko ei Hesarissa vastannut sille esitettyyn kysymykseen. Sen sijaan Henri Murto ja Susanna Rännäri pyytämättä vastasivat:

Biodynaamisen viljelyn keskiössä on maan elinvoiman parantaminen
 
Quote
Biodynaamisen tuotannon metodit voivat kuulostaa erikoisilta, jopa hauskoilta, mutta tuotantomuotona biodynaaminen viljely on kestävällä pohjalla.
TILAAJILLE


Maksumuuri, mutta argumentaatio on edeltä tuttua Murron aiemmista kirjoituksista. Sitä myöten, että he kehottivat ko. filosofian opiskelijoita tutustumaan paremmin asiaan. Eli käyttämään aikaansa tämän haaveilun yksityiskohtien opiskeluun. Hyvät herrat: älkää tehkö sitä. Kirjastossa on tuhansia tärkeämpiä kirjoja luettavaksi. Koskien erilaisia filosofisia suuntauksiakin. Jotka ovat kuitenkin jotenkin vakavasti otettavia.

Murto ja Rännäri yrittävät vakuuttaa, että:

Quote
Suomessakin on useita tiloja, jotka viljelevät ammattimaisesti biodynaamisen viljelyn metodeilla.

Olemme edellä selvittäneet niiden lukumäärän. Ja niiden ammattimaisuuden asteen. Tuloksen pitäisi olla aatteen kannattajalle täysin masentava. Vaan ei: sinnikkäästi yritetään yhä tuota kuvaa julkisuudessa ylläpitää.
« Last Edit: 15.01.20 - klo:05:50 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #158 on: 16.01.20 - klo:07:20 »
Vastauksessaan tänään Alko vetosikin ekologisuuteen. Siihen riitti, että biodynaamiset viinit ovat myös luomuviinejä:

Asiakkaiden toiveet näkyvät Alkon valikoimassa

Quote
Vihreä valinta -merkinnät kertovat juoman tuottajan sitoutumisesta ympäristötyöhön ja kestävään kehitykseen.
 
Jarkko Lampuoti ja Taavi Heikkilä kirjoittivat (HS Mielipide 12.1.), että biodynaamisen viljelyn avulla tuotetut viinit kuulostavat vitsiltä. Alkon asiakkaista 92 prosenttia kiinnittää tuotevalinnassa huomiota vastuullisuuteen ja ekologisuuteen (Dagmar Drive 2019).
TILAAJILLE

Mutta muuten Alko ennustamallamme tavalla väisti Lampuotin ja Heikkilän varsinaisen kysymyksen tai toiveen.
« Last Edit: 16.01.20 - klo:10:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #159 on: 16.01.20 - klo:10:22 »
Tästä uutisesta ei saa selvennystä historiaan:

Ensio Heikkinen Maitoisten kylästä palkittiin Luomukonkarina

Quote
Maitoisten kylässä, Hausjärven ja Mäntsälän rajalla asuva luomuviljelijä Ensio Heikkinen, 84 on palkittu Luomuliiton hallituksen myöntämällä Luomukonkari-palkinnolla. Heikkinen sai palkinnon ansioistaan luomutuotannon edistäjänä ja lähiruuan kehittäjänä.
[...]
Ennen luomuun siirtymistä Heikkinenkin ehti harjoittaa tavanomaista maanviljelyä.

–Sorruin ostamaan väkilannoitteitakin ja rikkaruohomyrkkyjä, hän paljastaa.*)

Molemmat jäivät käyttämättä, kun Heikkinen kuuli biodynaamisesta viljelystä ja luomuviljelystä.

Tilan pellot ovat nyt olleet vuosikymmeniä luomutuotannossa, mikä on tehnyt maan eläväksi. Ero tavanomaisen pellon ja luomupellon välillä näkyi Heikkisen mukaan kuivana kesänä.

Muuten kuin epäsuorasti. Biodynaaminen mainitaan, joskua silloin, mutta siitä ei puhuta enää nykyisyyden kohdalla. Näidenkään tuotteiden ei kerrota olevan biodynaamisia:

Quote
Juureksia Heikkinen toimittaa edelleen pienimuotoisesti eräälle Steiner-koululle ja muutamalle perhehoitokodille [...]

Vaikka - kuten edellä sanottu - niiden oikeastaan kuuluisi olla. Snellman-korkeakoulun ruokalistaa en, satunnnaista yrityksistäni huolimatta, en ole netistä löytänyt (edellä 14.06.19).

Jutussa on mainittu em. Hesarin toinen allekirjoittaja Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri. Hänkään ei tuonut tuota yksityiskohtaa esille. Kyseistä tilaa ei löydy myöskään Biodynaamisen yhdistyksen listasta.

PS, 18.1.20: Tästä lauseesta saa yhden ajoituksen:

Quote
Heikkisten luomutila aiheutti alkuvaiheessaan 1980-luvulla monenlaisia kysymyksiä ja ihmettelyjä.

_____

*) tuo on oikeastaan aika ihana: nuorena tuli tehtyä kaikenlaista ...
« Last Edit: 18.01.20 - klo:16:33 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #160 on: 18.01.20 - klo:15:25 »
Tässä voi olla Fingolle taas mahdollisuus ehdottamaamme toimenpiteeseen:

Maailma kylässä -festivaalin näytteilleasettajahaku on käynnissä

Se voisi olla antamatta Biodynaamiselle yhdistykselle näyttelypaikkaa. Ja voisi olla ottamatta sitä mukaan asiaohjelmaan.  Toisin kuin viime vuonna:

Maailma kylässä -festivaalin asiaohjelmassa on tällainen runsas puolituntinen:

Quote
14.50    Nauta – ilmastonmuutoksen roisto vai sankari? I Biodynaaminen yhdistys

Ihan hyvä kysymys, mutta katsooko järjestävä taho Fingo, että juuri tuolla yhdistyksellä olisi siitä tähdellistä kerrottavaa? Että heidän perinteinen tapansa haudata eri tavoin täytettyjä lehmänsarvia maahan tekisi heistä asian erikoisasiantuntijoita? Että tuon ohjelmaosion mukaan ottaminen saisi yleisön ottamaan vakavasti koko päivän teeman?

Jos tänä vuonna festivaalin teemana on tulevaisuus, on perusteltua sanoa, että myöskään siitä ei tällä steinerilaisella yhdistyksellä ole mitään tähdellistä kerrottavaa. Sellaista, jota Fingon ei tarvitsisi häpeillä.
« Last Edit: 18.01.20 - klo:15:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #161 on: 21.01.20 - klo:06:04 »
Jonkinnäköinen tilasto olisi tehtävissä myös biodynaamisen viljelyn lopettaneista tiloista. Tuli mieleen edeltä, kun myös eräs luomuviljelyn pioneeritiloista on sellainen:

Myös tästä lähteestä poimimalla pystymme arvioimaan biodynaamisen viljelyn volyymin noina menneinä vuosikymmeninä:

Luomutuotannon historia

Quote
Suomessa aloitti 1960-luvulla ensimmäinen moderni luomutila, kun Elvi ja Aaro Rajala siirtyivät vuonna 1965 biodynaamisen viljelyn Ypäjällä.


- klips -

Tuo Rajalan tila Ypäjällä on muuten edelleen luomutila. Mutta ei enää Demeter-tila. Yleisemminkin jo 1970-luvun lopulla Toivo Rautavaaran johdolla tai innoittamana ryhdyttiin muodostamaan "tavallisia" luomutiloja, ja otettiin etäisyyttä steinerilaisuuteen (tiedämme edeltä 23.7.18).

Mutta myös tästä tarinasta:

Sällvikin kartanon vihreä emäntä

Quote
Nyt kartanoa emännöi Elsa Fromond, Julinin pojanpojan tyttärentytär, joka on palauttanut viljelykierron pelloille. Hän luottaa ranskalaissyntyisen miehensä Jean Fromondin kanssa biodynaamiseen tuotantoon, luomun vaihtoehdoista vanhimpaan ja haasteellisimpaan.

Tohtoripariskunta vaihtoi kemiantutkimuksen*) maanviljelyyn viisitoista vuotta sitten.
[...]
Fromondit saavat käyttää Demeter-tuotemerkkiä, joka kertoo biodynaamisten tuotteiden valvotusta laadusta. Nimi tulee kreikkalaisesta mytologiasta, Demeteristä, kaiken kasvun äidistä.

Turun Sanomissa v. 2005. Siitäkin on jo 15 vuotta. Tila yhä toimii. Ja on luomussa. Mutta ei enää biodynaaminen, ei enää Biodynaamisen yhdistyksen listassa.

Vielä 9 vuotta sitten asia oli ko. tilalle — ja paikalliselle Rotary-klubille — tärkeä:

https://www.ekenasrotary.org/component/eventlist/details/80-biodynamisk-odling-louise-fromond

Quote
Ekologisk odling blir allt vanligare i Finland och det centrala här är att inte använda kemiska bekämpningsmedel eller handelsgödsel. Biodynamisk odling tar ett steg vidare. Här är balansen i naturen det mest centrala. Utsäde, gödsling och djurhållning anpassas till de lokala förutsättningarna för att uppnå balans. Vi gör ett besök på Sällvik gård i Pojo där Louise Fromond presenterar gårdens biodynamiska odling.

Mutta on lakannut sittemmin olemasta. Ainakin tuolle tilalle.

Ainoastaan Urho Kari on avautunut siitä (edellä 23.07.18) miten niin voi tapahtua.

***

Vielä: näyttää muuten siltä, että nykyiset Demeter-tilat eivät ole suoraa jatkumoa 1940- tai 1950- tai 1960-luvultakaan. Vaan niitä perustettiin noin 1980-luvulla, kun ajatus tuli uudestaan Saksasta Suomeen. Tuostakin saisi luultavasti kohtuullisella vaivalla koottua taulukon.

________________

*) vaihtoivat jotain muutakin: tiede saattoikin jo tuntua tylsältä?
« Last Edit: 21.01.20 - klo:09:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #162 on: 21.01.20 - klo:17:01 »
Toinen taulukko joka täytyisi tehdä:

kuinka moni näistä bioynaamisista tiloista on aitoja maatiloja?

Ja kuinka moni jonkinlaisia harrastajayhteisöjä, eri lähtökohdin?

Ainakin nämä voidaaan luokitella harrastajayhteisöiksi:

- Kaupunkilaisten oma pelto, Helsinki/Vantaa (3 hehtaaria, n. 150 "viljelijää")
- Sylvia-koti (ks. edellä 03.12.19)

Nämä viittavat vähän siihen:

- Tapolan kyläyhteisö
- Toivo-tilan osuuskunta

Kurjen tilasta ei nimi kerro, mutta heidän nettisvuillaan heti kerrotaan:

Quote
Kurjen tila
yhteisöllinen ekokylä ja biodynaaminen tila
community ecovillage and a biodynamic farm

Tällä tarkastelulla jäljelle jää hyvin vähän tiloja, joiden keskeisenä tarkoituksena olisi tuottaa Suomen markkinoille biodynaamisia maataloustuotteita. Ei, en väitä, etteikö osuustoiminta sinänsä olisi ihan toimiva talouden muoto. Mutta luulen vahvasti, että tässä kaikessa on kyse muusta.



***

Tästä kaikesta saattaa syntyä vaikutelma, että olisin jotenkin verenhimoinen steinerilaisuuden ja biodynaamisen viljelyn suhteen. Myöntää täytyy, että olenkin: soisin hyvin mielellään, että ne katoaisiat maailmasta jonnekin historian pölyisimmille sivuille. Suomessa näin on jo pitkälle tapahtunut, mutta Saksäsa asia on vielä hiukan ongelma..

Toki rajaten inhoni niin, että kaikki hyvin, kunhan em. Ilmiö ei näy politiikassa. Siten kuin Saksassa valitettavasti yhä näkyy.
« Last Edit: 22.01.20 - klo:07:31 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #163 on: 22.01.20 - klo:07:31 »
Rekolan tila tuntuu edelleen olevan aito maatila. Siinä on erikseen puutarhapuoli, joka aiheuttaa epävarmuutta*) laskelmiimme: biodynaamisia tiloja on Suomessa 12 tai 13. Siellä harrastetaan kyllä nk. kumppanuusmaataloutta, mutta se on lähinnä markkinointikeino. Tämän verran muutakin:

Quote
Tilalla järjestetään myös monenlaista yhteisöllistä toimintaa, kuten vuodenaikajuhlia sekä sadonkorjuutalkoita.


Entä kuinka kauan ko. viljelyä on harjoitettu? Silloin tällöin (kuten tuon saitin etusivullakin!) näkee väitteen, että näin olisi tehty 1970-luvun alusta. Mutta tässä virallisessa kertomuksessa kerrotaan:

HISTORIAA & TULEVAISUUTTA

Quote
Rekolan tila on vanha sukutila, joka on perustettu vuonna 1619. Biodynaamisesti tilalla alettiin viljellä vuonna 1977 agronomi Kalervo Rekolan toimesta.

Eli pikemminkin ko. vuosikymmenen lopulta alkaen. Mahtuu arvioomme, että nykyiset biodynaamiset tilat on perustettu noin 1980-luvulla.  Tai sen jälkeen.
.
***

Majvikin tilasta Sipoossa saamme kunnan erään selvityksen ja Googlen kautta tietää seuraavan:

Quote
24.3.2017 · Majvikin tilan pellot ovat edelleen käytössä. Vuodesta 1983 lähtien tilaa on muutettu ns. myrkyttömään viljelyyn. Vuonna 1987 tila hyväksyttiin sertifioiduksi biodynaamiseksi tilaksi.


Siis 1980-luvulla. Toivo-tilan osuuskunta on kaupparekisterin mukaan perustettu 2015. Keskylän tila on sen nettisivujen mukaan perustettu 1982.  Solsidans Trädgård on sen nettisivujen mukaan perustettu 1981.

Kurjen tilasta löytyivät nämä historiatiedot:

Kurjen biodynaaminen tila

Quote
Kurjen  tila sijaitsee Kurjen ekokylän yhteydessä Vesilahdella, Pirkanmaalla.  Tilan viljelijöinä ovat Ari ja Ira Hellstén.  He asuvat tilan vanhassa päärakennuksessa ja ovat olleet mukana Kurjen tilan syntyprosessissa alusta asti,  vuodesta 2002 alkaen.

Kurjen biodynaaminen tila on aloittanut toimintansa vuonna 2011 viljelemällä Kurjen ekokylän peltoja (16,5 ha). Vuodesta 2013 se on ollut luomu- ja biodynaamisesti sertifioitu. Peltoala on tämän jälkeen lisääntynyt uusilla vuokramailla Vesilahden kunnalta ja naapureilta niin, että kokonaisala on nykyisellään n. 33 ha. Näistä 10,56 ha ovat nyt myynnissä olevia Koivulan tilan maita.


Nämä tiedot löytyivät. Koko taulukko ei ole vielä valmis.

Kaksi kehitysvammahuollon laitosta, jotka on perustettu maatilojen tai puutarhojen yhteyteen, ovat vanhempia, mutta niiden maataloudesta ja sen historiasta ei ole saatavilla kovin tarkkoja tietoja.  Nämä ovat em. Tapolan kyläyhteisö (per. 1974) ja Sylvia-koti (per. 1956). Voi olettaa, että maatalouden harjoittaminen näille kahdelle on kuitenkin eräällä tavalla toisijaista toimintaa.

Mutta näin uskaltaa kyllä vetää yhteen, että nämä Biodynaamisen yhdistyksen iskulauseet koskevat aika vähän Suomea:

Quote
Biologista, totta kai, ja lisäksi dynaamista jo yli 90 vuoden ajan.

Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista.


________

*) lisäksi epävarmuutta aiheuttaa Mäntsälän Heinolan tila, joka yhdistyksen listassa on luomutila, mutta sen omistavan Biodynaamisen säätiön ja tilan nettisivujen mukaan Demeter-tila. Aikatauluhahmotelmaamme se ei joka tapauksessa horjuta:

Quote
Vuonna 2011 Terhikki Sahari lahjoitti tilan Biodynaamisen viljelyn säätiölle, joka omistaa nyt tilan maat. Tilan toimintaa ja rakennuksia hallinnoi tällä hetkellä Heinolan maatilayhteisön osuuskunta ry.

Lisäksi on olemassa tämä "pimeästi" biodynaamista viljelyä harjoittava "Pieni Kylä" -tila, joka tuli esille edellä 11.12.19. Sekin "alalla" vasta vuodesta 2015.
« Last Edit: 22.01.20 - klo:16:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 13062
    • View Profile
    • Email
Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee
« Reply #164 on: 22.01.20 - klo:10:15 »
Nuo Steinerin v. 1924 luennot löytyvät netistä saksaksi, mutta se on tekstinä senverran sekavaa ja jaarittelevaa, että on raskasta sitä läpi käydä. En nopeasssa selailussa löytänyt yhtään mainintaa viininviljelystä, mutta 100% varma en voi olla. Mutta kuten sanottu, tuo saksankielisen Wikipedia-artikkelin tekijä ei mitä ilmeisemmin ollut myöskään sellaista löytänyt.

Sen sijaan tällainen kooste siitä, mitä Steiner sanoi alkoholista, löytyy paremmin osatulla englannilla:

http://888spiritualscience.blogspot.fi/2007/10/rudolf-steiner-on-alcohol.html

Melko kummallista höpinää sekin, mutta siitä saa kyllä varmistuksen siitä, ettei hän yhtään pitänyt alkoholista, periaatteellisella tasollakaan ja että on hyvin epätodennäköistä, että hän itse olisi suositellut biodynaamisia viinejä. Kun Steiner kuoli jo v. 1925, hän ei ehtinyt saada tilaisuutta sanoa, että hän ei ole mikään steinerilainen!  ;D (vrt. Karl Marx)

Nyttemmin löytyy netistä suomeksikin, mitä Steiner sanoi alkoholista:

Alkoholin vaikutus henkiseen olemuspuoleemme

Quote
Siitä on seurauksena, että alkoholin välityksellä otamme elimistöömme jotakin, joka toisaalta vaikuttaa niin kuin minä vaikuttaa vereen. Toisin sanoen olemme alkoholin myötä ottaneet itseemme vastaminän, joka on välitön vastustaja henkisen minämme teoille. Toisaalta alkoholi vaikuttaa vereen täsmälleen samoin kuin minä vaikuttaa vereen. Päästämme näin valloilleen sisäisen sodan, ja tuomitsemme varmasti voimattomuuteen kaiken sen, mikä lähtee minästä asettaessamme sille vastustajaksi alkoholin. Tämä on okkulttinen tosiasia. Se, joka ei käytä alkoholia, varmistaa itselleen voiman vaikuttaa vapaasti minästään käsin vereen. Se, joka juo alkoholia, on kuin sellainen, joka haluaa kaataa seinän ja takoo sitä yhdeltä puolelta ja samanaikaisesti järjestää seinän toiselle puolelle ihmisiä iskemään vastaan. Aivan samalla tavoin alkoholin juominen eliminoi minän vaikutuksen vereen.

Siten se, joka tekee teosofiasta elämänsä perustan, kokee alkoholin vaikutuksen veressään suoranaiseksi taisteluksi minäänsä vastaan, ja siksi on luonnollista, että todellinen henkinen kehitys voi tapahtua vaivatta vain, jos sille ei aseteta tätä estettä.

Hiukan ehkä mystisen oloista tarinaa, mutta se tulee tuostakin hyvin selväksi, että hän vastusti kovasti alkoholia!

Niinpä on hyvin epätodennäköistä, että hän itse olisi antanut ohjeita biodynaamisen viinin valmistamiseen.

Mutta kerropa tuo viininvalmistajille*). Tai Alkolle. Tai Alkollehan voi kyllä kertoa: se ei kuitenkaan tee siihen mitään vaikutusta.

Tämä englanninkielinen lainaus tekee asian täysin kirkkaaksi:

It is most important to avoid all forms of alcohol

Quote
It is most important to avoid all forms of alcohol. Even sweets  filled with alcohol have a very harmful effect. Alcohol combined with spiritual exercises leads to the most wrong path. Now that science has proven the bad influence of alcohol on brain function, how much more should a man, who directs his entire efforts to the spiritual, abstain from a delight which completely excludes him from achieving spiritual consciousness.

Source (German): Rudolf Steiner – GA 267 – Seelenübungen 1904-1924 (page 513)
Anonymous translator


________________

*) seuraava pikkuprojekti: kuinka suuri osuus maailman Demeter-tiloista on viinitiloja?
« Last Edit: 22.01.20 - klo:16:10 by Heikki Jokipii »