Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Olemme jo yleisesti paheksuneet sitä, miten Suomen Luonnon päivään on erittäin keinotekoisesti yhdistetty luomuviljely, mutta ihan erikseen täytyy ihmetellä, miten myös tälle taikauskoiselle porukalle on suotu mahdollisuus osallistua, ja propagoida aatteitaan:

La 27.8. klo 11–15 Sadonkorjuumarkkinat ja lasten karnevaali Kurjen tilalla

<klips>

Tämä ihmettely täytyy valitettavasti vuodesta vuoteen toistaa. Tänäkin vuonna. Yhä on näin:

https://luomu.fi/luonnon-paiva-luomutiloilla-2019/

Luonnon päivän luomutilatapahtumaa koordinoivat maa- ja metsätalousministeriö, Pro Luomu, Luomuliitto, Biodynaaminen yhdistys, MTK ja SLC.

(lihav. HJ)

Edelleen ovat biodynaamiset tilat vahvasti yliedustettuina tuossa listassa. Niitä on tosin vain muutama (itse asiassa vain 2, tässä vaiheessa), mutta kun ko. tiloja on koko Suomessakin vain muutama! *)

Sen verran täytyisi edes MMM:llä olla selkärankaa, että se uskaltaisi näyttää Biodynaamiselle yhdistykselle kohteliaasti ovea. Edes tässä tapauksessa, tämän tilaisuuden kohdalla.

Kyllä MMM:n tohtorit tämän perusteen varmasti itsekin keksisivät, mutta sanotaan se nyt tässä: Suomen Luonnon päivää vietetään luonnontieteen pohjalta ja hengessä!

_____

*) niitä on edelleen 11. Noin 5 000 luomutilasta, 11 kappaletta. Kaiken kaikkiaan Suomessa on maatiloja n. 48 000. Biodynaamisen yhdistyksen mukaan:

Suomen luonnon päivä 24.8.
Tapahtumia myös eri biodynaamisilla tiloilla, mukana ainakin Majvik, Kurjen tila, Kaupunkilaisten Oma pelto ja Lopen pappilanpuisto. Keudan puutarhaoppilaitoksen tapahtumassa on yhdistyksen pöytä.

Eli neljä osallistuisi. Eli 36 prosenttia, yli kolmannes kaikista. "Tavanomaisista" luomutiloista korkeintaan 1 prosentti. Joku virhekin tuossa voi olla, koska päivämäärät eivät stemmaa. Tuo oli mahdollisesti viime vuonna, vaikka tämän vuoden tapahtumakalenteriin oli merkittykin.

[Heikki Jokipii]

Taisin erehtyä, tai ainakin tässä minulla olisi ollut mahdollisuus itse nähdä sellainen omin silmin:

Ainakin jo siten, jos ajatellaan teemaa "Talous maataloudessa": kun juuri mitään Demeter-tuotteita ei näytä tulevan edes myyntiin. On mahdollista, että en koskaan ole nähnyt kaupassa sillä merkillä merkittyä kotimaista tuotetta.

PS. tänään 26.06.19: Rupesin hetken jo epäilemään itseäni. Mutta sitten hain Foodiesta hakusanoilla "biodynaaminen" ja "demeter". Tulos: kummallakaan ei mitään. Sen sijaan "luomu" hakusanalla löytyi tuhatkunta tuotetta.

Siten Demeter-tuotteissa on ironisesti nyt samaan tapaan kuin geenimuunnelluissa ainesosissa: kumpienkin merkitsemisestä on ohjeet ja systeemi. Mutta kumpiakaan ohjeita ei Suomessa koskaan käytännössä sovelleta.

Noin viikko sitten Ruohonjuuren instagramissa (napattu Googlesta):

6 päivää sitten ·  Keskylän tilan biodynaamista mansikka Tule nappaamaan omasi meiltä Kampista 250g paketti vain 6 ,99€! Helppo naposteltava sellaisenaan tai miksei sitä leipoisi vaikka kakun viikonlopun kunniaksi.

Siinä paketissa olisi varmaan ollut Demeter-merkki!

Tuosta tulee kilohinnaksi 27,96 euroa. Äsken Foodiessa myytiin, ja siis kaupassa, ei itse kerättynä, tavanomaista mansikkaa 9 euroa kilo.

Edelleenkään ei Foodiessa löytynyt yhtään biodynaamista eli Demeter-tuotetta.

[Heikki Jokipii]

Biodynaamisia eläintuotteita ei näytä olevan tarjolla sitäkään vähää kuin kasvistuotteita. Kaupassa, eikä varmaankaan myöskään tukussa. Ainoa mahdollisuus saada sellaisia taitaa olla se, että ostaa suoraan biodynaamiselta tilalta.

Näin se taitaa olla ravintolallekin, jos se haluaa profiloitua biodynaamisilla raaka-aineilla:

Kajo ja Kurjen tila yhteistyöhön – Raaka-aineet suoraan viljelmiltä Kajon keittiöön

Välttämättömyydestä tehdään tietysti tuossa hyve:

Emme ole osanneet aikaisemmin edes toivoa, että saisimme keskitettyä raaka-aineiden saannin näin lähelle ja samalla laajasti yhteen paikkaan. Biodynaaminen viljely on vieläpä varmasti se ekologisin tapa tuottaa raaka-aineita tällä hetkellä, ja se on myös se suunta, johon haluamme kulkea Kajon kanssa, Veli-Matti Lampinen summaa.

Lampiselta ei kysytty, ja olisiko vastannutkaan, miten steinerilainen kekkaloiminen raaka-aineiden ekologisuutta lisäisi, vieläpä tekisi ne kaikkien ekologisimmiksi.

(Kohokohdat -palstalle riitti, että tuo oli Tampereella ja sen lähialueella.)

[Heikki Jokipii]

*) niitä on edelleen 11. Noin 5 000 luomutilasta, 11 kappaletta. Kaiken kaikkiaan Suomessa on maatiloja n. 48 000. Biodynaamisen yhdistyksen mukaan:

Suomen luonnon päivä 24.8.
Tapahtumia myös eri biodynaamisilla tiloilla, mukana ainakin Majvik, Kurjen tila, Kaupunkilaisten Oma pelto ja Lopen pappilanpuisto. Keudan puutarhaoppilaitoksen tapahtumassa on yhdistyksen pöytä.

Eli neljä osallistuisi. Eli 36 prosenttia, yli kolmannes kaikista. "Tavanomaisista" luomutiloista korkeintaan 1 prosentti. Joku virhekin tuossa voi olla, koska päivämäärät eivät stemmaa. Tuo oli mahdollisesti viime vuonna, vaikka tämän vuoden tapahtumakalenteriin oli merkittykin.

Pro Luomun listaan oli ilmestynyt kolmantena myös Majvik. Jos nyt laskemme edustusprosentin uudelleen, se on siis 27. Mutta edelleen ylikorkea. Edelleen on syytä ohjeeseemme MMM:lle:

Sen verran täytyisi edes MMM:llä olla selkärankaa, että se uskaltaisi näyttää Biodynaamiselle yhdistykselle kohteliaasti ovea. Edes tässä tapauksessa, tämän tilaisuuden kohdalla.

Kyllä MMM:n tohtorit tämän perusteen varmasti itsekin keksisivät, mutta sanotaan se nyt tässä: Suomen Luonnon päivää vietetään luonnontieteen pohjalta ja hengessä!

Eivät tosin ne luomutilatkaan sitä henkeä oikein hyvin edusta. Mutta sentään paremmin kuin nuo steinerilaiset.

[Heikki Jokipii]

Sain tällaisen idean.

Pitäisikö meidän valmistautua viettämään biodynaaminen viljelyn ironista (sadan vuoden) "sadonkorjuujuhlaa" vuonna 2024?

Tai ei yksin biodynaamisen vaan myös koko luomuviljelyn? Niin paljon kytköksissä ne ovat toinen toisiinsa, myös Suomessa. Tarkasteltaisiin, millaista "satoa" eli seurauksia on ollut Steinerin hullussa kirjassaan eli luennoissaan v. 1924 esittämillä ajatuksilla myöhemmin Euroopalle ja maailmalle. Ja käytäisiin samalla läpi historiallista prosessia, miten ne ideat ovat levinneet. Jossa siinäkin on yllätyksellisiä vaiheita ja yksityiskohtia. Eräänä esimerkkinä se, että aika uskomattomasti luomuviljely on saattanut myöhemmin saada "edistyksellisen" ja jopa vasemmistolaisen leiman.

Tuohon on vielä aikaa, mutta pistetäänkö mietintämyssyyn?

[Jarrumies]

Hyvä idea. Myssyyn.

[Matti Pekkarinen]

Joo kannatan!

[Heikki Jokipii]

Kun kuitenkin silloin tällöin tarkistan, onko biodynaamisesta viljelystä sanottu mitään (ja kuinka hullua), tuloshan on keskimäärin sama kuin ennenkin: valtaosa hakutuloksista koskee biodynaamisia viinejä. Niitä koskee tämäkin, jota nyt haluan hiukan ihmetellä:

https://grandvinhelsinki.fi/master-classes/

Master Class: Pflüger – biodymanic terroir wines from Pfalz

Perjantai 4.10.2019 klo 19.30-20.20
Lauantai 5.10.2019 klo 17.00-17.50

Alexander Pflüger on kerännyt vuosien aikana kokemusta eri viinialueilta, sekä Saksassa että ulkomailla, ja hän on opiskellut arvostetussa Geisenheimin yliopistossa enologiaa. 29-vuotiaana, vuonna 2010 hän otti ohjat perhetilalla Pfalzissa. Alexander lähti viemään isänsä aloittamaa luomuviljelyä eteenpäin ja siirtyi luonnollisena jatkeena biodynaamiseen viininviljelyyn.

Että oikein luonnollisena jatkeena. Sehän on tietysti vielä pidemmälle menevää. Ja varmaan hienostuneisuudessaankin?

Tämän palstan lukijalla voi olla naurussa pitelemistä, kun hän edeltä tietää, millaista tolkutonta pelleilyä se biodynaaminen viljely on. Viininviljelyssäkin. Mutta jos tuohon tilaisuuteen menee, täytynee näyttää ihan totista naamaa ulospäin? - Mutta niinhän se usein on, kun halutaan jotain "erityisia ja fiinejä" juttuja harrastaa: pokan täytyy pitää.

[Heikki Jokipii]

Ludger Wessin twiitti eilen:

"Geradeso wie der Fisch schwimmt, so würde der Hund fliegen, wenn er ein Vogel wäre.” (Rudolf Steiner)
Denkt mal drüber nach, wenn ihr morgen beim Bäcker in der Schlange steht, um ein #Demeter-Brot für 10€ das Kilo zu kaufen

Saksassa siis on biodynaamista leipää tarjolla, tuohon hintaan. Meillä ei ole.

Wessin twiittisivuston kautta löytyi myös linkki tähän katsaukseen biodynaamisen viljelyn synnystä ja kehityksestä Saksassa:

Anthroposophie.blog
WIRRES AUS DER WELT DES UNIVERSAL-SCHARLATANS RUDOLF STEINER
Demeter

[Heikki Jokipii]

City-lehti osaa ja haluaa kertoa tästä ravintolasta ...

Testissä Viron ensimmäinen biodynaaminen ravintola - Jahu Resto

... mutta ei sitten tekstissä osaa yhtään valaista sitä, miten se biodynaamisuus sitten tulisi erityisesti esille, olisi havaittavissa.

Itse asiassa biodynaamisia tuotteita ei mainita tekstissä kertaakaan, vaikka luomu, lähiruoka ja itse tekeminenkin mainitaan: olisiko Virossakin sama vaikeus kuin Suomessa, että biodynaamista ruokalistaa on käytännössä hyvin vaikea saada kasaan?

[Heikki Jokipii]

Ainoa viiniä koskeva maininta kirjassa oli yksi kappale viiniluteesta, köynnösluteesta, ongelmana joskus 1880-luvulla ja vielä kirjoitamisen aikaan. Erikseen ei kerrottu, miten niitä pitäisi torjua, mutta kun ne mainittiin samassa luvussa (esitelmässä) luin edelliset ohjeet, niin ilmeisesti niitä keräämällä, ja polttamalla oikeaan aikaan jne.

Alko voi ehkä kertoa, että sen myymät biodynaamiset viinit on tuotettu luteita hirtt ... ei kun, polttamalla.

Täällä Alkon ylläpitämällä sivustolla yritetään sitten asiaa selittää:

Mitä on biodynaamisuus viininvalmistuksessa?

Mutta vaikka siinä kuinka yritetään selittää kaikkea parhain päin, ei tuosta selostuksesta hullua hurskaammaksi tule.

Tälle asialle on tyypillistä, että myönnetään, kuten tuossakin, asian merkillisyys, esoteerisyys eli pähkähulluus. Mutta silti yritetään nähdä siinä jotain hyvää ja jopa järkevää. Tähän tapaan:

Biodynaamisen viininviljelyn hieman epätavalliseen lähestymistapaan ja erikoisiin termeihin on helppoa kompastua. Loppujen lopuksi kyse on suurella huolella ja äärimmäisen pikkutarkasti valmistetuista viineistä. Tänä päivänä viinejä valmistetaan biodynaamisesti ympäri maailmaa ja monet maailman parhaimmista viineistä valmistetaan tätä menetelmää käyttäen.

[Heikki Jokipii]

Tässä heti toinen esimerkki samasta ilmiöstä:

Vuodesta 1990 alkaen tila on ollut luomuviljelyssä ja vuodesta 2004 lähtien täysin biodynaaminen. Biodynaaminen viljely Wittmannilla ei tarkoita fanaattista uskoa kosmisiin voimiin, vaan enemmänkin paneutumista yksityiskohtiin ja tinkimätöntä käsityöläisotetta viinin valmistamiseen.

Ei varmaankaan tarkoita. Vaan sitä, että ollaan jotenkin  uskovinaan. Ja osallistutaan tähän yhteisesti sovittuun pelleilyyn. Ja oletetaan, että asiakkaat osaavat sitä jollakin tavalla arvostaa.

Myös tuo maahantuoja Alkon tavoin osallistuu (naama peruslukemilla) samaan pelleilyyn.

Eli jos jatkaa Esko Valtaojan ajatusta "uskontoviinistä" tärkeintä ei ole  viininvalmistajapapille henkilökohtainen usko vaan rituaalin noudattaminen ja suun tunnustus seurakunnan edessä.

[Heikki Jokipii]

YLE oli saanut tällaista palautetta:

"Kuuntelen Ykköstä päivittäin informaatio- ja musiikkilähteenä."

Näin aloittaa viestinsä Risto ja vakuuttaa hyvää tahtoaan ja arvostustaan kanavaa kohtaan. Mutta kritisoitavaakin löytyy:

"Vaikka aikaa on hiukan kulunut, tuon esille pari Yle Radio 1:n toimittajien asennekömmähdystä kesän ajalta. Tiedeasioita käsittelevän Kalle Haatasen ohjelmassa puhuttiin homeopatiasta, jolloin Haatanen filosofisen tiedeasiantuntijan varmuudella nauroi halventavasti lyttyyn homeopatian idean ja olemassaolon. Homeopatia on monissa maissa osa hyväksyttyä terveydenhoitoa ja paljon käytetty tuloksellisesti Suomessakin, vaikka virallinen terveydenhoito luokittelee sen epätieteelliseksi ja humpuukiksi. Ei ollut ilo.
Toisessa tapauksessa toimittaja Pauliina Grymin juontamassa Kulttuuriykkösessä keskusteltiin viineistä. Esiin tuli biodynaamiset viinit. Toimittaja kysyi vieraaltaan, mitä biodynaaminen viljely on? Vastauksessa ei vielä tullut esille edes kaikki biodynaamisen viljelyn menetelmät ja käytännöt, kun Pauliina Grym jo tokaisi, että 'siis humpuukia'.
Yle Radio 1 on radiokanava, joka käsittelee eri elämänaloja ja kulttuuria monipuolisesti, asiallisesti ja sivistävästi. Toimittajan ammattiin täytyy kuulua laaja-alainen tietämys ja tiedonhankinta, kiinnostus ja asioiden hyväksyminen. Siihen ei kuulu toimittajan ylimielisyys ja aliarvioiva, mollaava asenteellisuus.
Siitä kyseiset toimittajat laiskanläksytykseen."

Niin, siinä on ongelma: miten sanoa humpuukia totuudenmukaisesti humpuukiksi, mutta kuitenkin niin, ettei kuulosta ylimieliseltä? Pitääkö YLE:ssäkin omaksua Eduskunnan käytäntö, että vahvinta mitä saa sanoa on, että jokin on "muunneltua totuutta"?

Niin. Me taas suorastaan ihmettelimme miten YLE saattoi eräässä ohjelmassaan esitellä tuota samaa asiaa niin arvostavasti ja kohteliaasti (eli vailla minkäänlaista kritikkiä). Ja mietimme jo hetken, pitäisikö siitä antaa "laiskanläksyä".

[Heikki Jokipii]

Edelleenkään ei Foodiessa löytynyt yhtään biodynaamista eli Demeter-tuotetta.

Tässä tilaisuudessa olikin siten tarjolla melkoisen harvinaista tavaraa:

Nauha ry:llä vietettiin Sadonkorjuujuhlaa ja Pestuumarkkinoita

Nauhan alueella oli tapahtuman aikana pientuottajatori, jolla myytiin esimerkiksi lähituotettuja biodynaamisia kasviksia sekä koruja ja käsitöitä.

En tarkoita koruja tai käsitöitä. Koska biodynaamisia tiloja on niin peräti vähän, ja tietysti niistä Tampereen lähellä vielä vähemmän, niin noista vihjeistä pystyy melkein jo arvaamaan niitä kasviksia siellä myyneen tilan nimenkin.

[Heikki Jokipii]

Tälle asialle on tyypillistä, että myönnetään, kuten tuossakin, asian merkillisyys, esoteerisyys eli pähkähulluus. Mutta silti yritetään nähdä siinä jotain hyvää ja jopa järkevää.

Tässä vielä yksi versio tuosta:

biodynaaminen viljely & biodynaamiset viinit

Biodynaaminen viljely ja biodynaamiset viinit ovat monille mystisiä sanoja, joissa saattaa olla jopa epäilyttävä vire. Biodynaaminen viljely on varsinaisesti huomattavan paljon yksinkertaisempi asia, kuin mitä joskus annetaan ymmärtää. Se perustuu kokonaisvaltaiseen luonnonmukaiseen ajatukseen.
[...]
Maan vastustuskykyä voimistetaan myös kompostiin lisättävillä preparaateilla, jotka ovat useimmiten viljelijöiden itsensä valmistamia. Useat viljelijät ja lopputuotteen käyttäjät ovat havainneet menetelmän hyväksi, vaikka sen tehoa ei tieteellisesti osata selittää aukottomasti.

Biodynaamisen viljelyn yhteydessä mainitaan useasti kuukalenteri. Sillä ei välttämättä ole todellisuudessa mitään tekemistä käytännön kanssa. Viljelijä on tarkka säätiloista ja vuodenajoista työssään, mutta voi käyttää siinä ammattitaitoaan ja kalentereita vapaasti.

Tämä johtuu siitä, että biodynaamista viiniä käsitellään kellarissa enää minimaalisesti ja siksi on peruuttamattoman tärkeää toimia oikea-aikaisesti luonnon ehtojen mukaan viljelyksillä. Manipulointi myöhemmissä vaiheissa ei ole enää mahdollista.