Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Tällaisilla pikku tarinoilla ...

Alio: Maataloudessa ilmastokäänteen avaimet

Tästä on upeana esimerkkinä 1977 Niilin elottomalle rantahiekalle perustettu SEKEMin biodynaaminen maatalousyhteisö. Sillä on nyt peltoa 700 hehtaaria ja se on istuttanut 600 000 puuta mailleen. Tulos: se on sitonut ilmasta 0,13 gigatonnia hiiltä! Tuhat tällaista projektia sitoisi hiiltä 130 gigatonnia ja saisi ilmastokäänteen aikaan.

(lihav. HJ)

... pyritään (salakavalasti) luomaan tai ylläpitämään kuvaa, että steinerilaisuudesssa sittenkin olisi  jotain järkeä.

Kyllä, puiden istuttaminen on hyödyllistä. Mutta mitään lisähyötyjä ei jollakin preparaateilla tms. taikatempuilla ja rituaaleilla tuossa tietystikään saavuteta. Eikä niillä keinoilla luotu peltojakaan tuolle elottomalle hiekalle.

Toinen juttu on sitten se, että kirjoittaja ei ole kuullutkaan uusimmasta tutkimuksesta, ja hehkuttaa luomun ansioita asiassa ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta ei kai "luomukonkarilta" vuodesta 1972 voi sitä vaatia ja muuta odottaa?

[Heikki Jokipii]

Näin rohkeasti asiantuntija julistaa:

Luulitko, että kalan kanssa kuuluu nauttia valkoviiniä? Viiniasiantuntija tyrmää yleisen väitteen: Hölynpölyä!

Miehen mukaan esimerkiksi erilaiset orgaaniset, biodynaamiset ja natural eli alkuviinit ovat avanneet aivan uudenlaisia makumaailmoja, joita kannattaa ehdottomasti kokeilla parittaa rohkeasti erilaisten ruokien kanssa.

(lihav. HJ)

Mutta siihen ei riittänyt miehen rohkeus tai asiantuntemus, että olisi todennut tuon biodynaamisuuden olevan hölynpölyä.

[Heikki Jokipii]

Tältä kansanedustajaehdokkaalta löytyy ymmärrystä myös steinerilaisuudelle:

TERMIT HALTUUN: LUOMU, BIODYNAAMINEN JA ALKUVIINI

BIODYNAAMINEN VIINI
Biodynaamisen voisi määritellä vaikkapa näin: luomumpaa kuin luomu. Biodynaamisessa tuotannossa pätee kaikki, mikä luomutuotannossakin, mutta luomussa sallittuja, luonnollisia torjunta-aineita ei saa käyttää. Juuri tuholaistorjunta on biodynaamisen viinin valmistuksessa haastavinta.

Hän ei jostain syystä mainitse myyrän nahan tai hyönteisten polttamista tiettyyn astrologisesti määräytyvään aikaan ja tuhkan levittämistä pelloille, ks. edellä 03.03.2018. Mutta tämän hän mainitsee:

Biodynaamisessa viljelyssä pyritään parantamaan maan elinvoimaa biodynaamisin, homeopaattisin valmistein, jotka ylläpitävät maan terveyttä takaamalla hyvät oltavat mikrobeille, madoille, punkeille, bakteereille ja erilaisille kasveille, koska kaikella on merkitystä maaperän laadun kannalta.

Ihan ottaa siis vakavasti nuo keinot, ei edes mainitse, että ne ovat kiisteltyjä tms.

Kovasti hän näkee terveyshyötyjä asiassa ...

Minulle tärkeää on myös eettisyys: on aika kiva tietää, ettei tilan työntekijöiden tarvitse hengitellä kemikaalihuuruja töitä tehdessään. Luomu- ja biodynaaminen tuotanto edistää koko paikallisen yhteisön tervyttä.

... siihen nähden, että itse lopputuotteet lopulta vahingoittavat terveyttä (alkoholi, syöpää tulee).

***

No, vielä 10 vuotta sitten hänen puolueensa pää-äänenkannattaja kirjoitti hyvin myönteiseen sävyyn biodynaamisesta viljelystä ...

Viinintekijä Steinerin opissa

... ja ehkä se on yhä puolueen virallinen linja?


PS. 30.3.19: Mutta jos on, niin samat terveiset Vihreille kuin Kepallekin (Fingolle): irtautuminen siitä parantaisi omaa uskottavuuttanne.

[Heikki Jokipii]

Tämäkin sivusto auliisti lupaa:

Pieni viinisanakirja ja sesongin ensimmäinen parsasalaatti

Laadukas viini kruunaa huolella valmistetun aterian. Pääsimme tovi sitten nauttimaan herkullisesta viinitastingista Vindirektillä, jossa opimme rutkasti uutta koskien alkuviinejä, viinien vegaanisuutta sekä luomu- ja biodynaamisia viinejä. Jaamme teillekin tietomme [..]

(lihav. HJ)

Minkälaista tietoa sitten jaetaan? Mm. tällaista:

Biodynaaminen viininviljely perustuu itävaltalaiset Rudolf Steinerin oppeihin ja voisi sanoa, että se on vielä luomuakin luomumpi tapa viljellä ja valmistaa viiniä. Kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden sijaan tarhoilla käytetään biodynaamisia preparaatteja, jotka elävöittävät tarhaa. Biodynaamisuuteen liittyy vahvasti myös taivaankappaleiden tulkinta ja vuodenaikoihin perustuvan aikataulun noudattaminen.

Kuten lukijamme hyvin ymmärtää, kyse on himphampusta, humpuukista. Mutta olisiko osa tuon asian viehätystä ja tenhoa juuri se, että näennäisesti voi tarjota tietoa. Vaikka se onkin vain tietoa uskomusjärjestelmästä. Mutta ihmisiä viehättävät myös (suljetut) pelit, joihin tuota voi verrata. Kun tiedämme shakin, jääkiekon tai Monopolin säännöt, tunnemme jo olevamme jossain määrin asiantuntijoita?

Sillä tavalla biodynaaminen viljely on luomuakin luomumpaa: sillä on luomuakin monimutkaisemmat säännöt.

Jos viinit pitää tuntea, toki sitten myös biodynaamiset viinit. Ihan samaan tapaan:

Carmen-oopperan yksi juonenkäänne perustui korteista ennustamiseen. Carmenin tunteminen kuuluu länsimaisen ihmisen yleissivistykseen! 

[Heikki Jokipii]

Ja ellei biodynaaminen luomu kuulosta kyllin jännittävältä, odottomassa on jo uusia luomuviljelyn muotoja:

Maharishi Ayurveda
Luomu mausteet & ruoka
Ayurvediseen keittiöön kuuluu olennaisesti Basmati-riisi, kuorittu Mung Dal ja mausteyhdisteet eli churnat. Maharishi Ayurvedan churnissa on kaikkia kuutta makua: makea, hapan, suolainen, mausteinen, karvas ja kutistava. Mausteseokset ovat mietoja.

Netin tietojen mukaan tuolla filosofialla ja steinerilaisuudella on jotain kytkentöjä. Ainakin samoja harrastajia.

[Heikki Jokipii]

Tuo tilanne näkyy muuten aika hyvin Google-hauissakin. Myytäväksi tarjotaan ennenkaikkea biodynaamisia viinejä, ja jonkin verran (ulkomaista) biodynaamista kosmetiikkaa. Suomalaisia maataloustuotteita ei tarjonnassa juuri näy. Jos elintarvikkeita tarjotaan, ne ovat yleensä (elleivät kaikki?) ulkomaisia (esim. Ruohonjuuressa).

Eivätkö tätä heijasta myös Steiner-koulujen ruokalistat? Niissä usein kerrotaan ruokien luomuisuusprosentti. Mutta biodynaamisyydesta ei ole lainkaan puhetta. Nuo harvat biodynaamiset tilat eivät ilmeisesti pysty varustamaan edes noita muutamia kouluja omalla ruoallaan.

Niin on tämäkin tuote tuontitavaraa Saksasta:

https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/beutelsbacher-0-75-l-demeter-rodelika-porkkanamehu

Samoin olivat myös muut tuon kaupan Demeter-mehut. Vaikka niissä olisi käytetty kasveja, joita Suomessa viljellään. Mutta niitäkään raaka-aineita eivät Suomen biodynaamiset tilat ilmeisesti pysty toimittamaan.

***

Mutta harrastuspuolella asiaa yritetään silti pitää hengissä:

Tutustu luontoon -luento: Palstaviljely

Lahti | Lahden pääkirjaston 2. krs, musiikkiosaston monitoimitila

Luontoretkiä ja muita ympäristötapahtumia Lahden seudulla | Tapahtumat > Luennot, seminaarit, esitelmät

Lapset | Nuoret | Perheet | Seniorit | Ilmaistapahtuma

Aiheina palstaviljely, luomuviljely, biodynaaminen viljely ja permakulttuuri.

(lihav. HJ)

Järjestäjinä muuten:

Luonto-liiton Hämeen piiri ja Lahden ympäristöneuvonta

Kyllä heillekin pitäisi kertoa, ettei tuollainen flirttailu taikauskon kanssa oikein pue luontoihmistä.

Vai olisiko asiaa siellä nyt mietittykin? Tuo tilaisuus oli kai viime vuonna, ja tänä keväänä järjestetyn vastaavan tilaisuuden ("Kaupunkiviljely") yhteydessä ei biodynaamista viljelyä enää mainitakaan.  Toisena järjestäjänä edelleen Lahden ympäristöneuvonta.

[Heikki Jokipii]

Tällaistakin nyt yritetään:

http://pupulandia.fi/2019/04/16/ihana-luonnonkosmetiikkapuoti-lupaus-tuli-helsinkiin/

Lisäksi puodissa on myynnissä myös laadultaan poikkeuksellisen korkeatasoisia luomu-elintarvikkeita. Biodynaamisin menetelmin viljennyt Demeter-tuotteet vievät luomun vielä astetta pidemmälle ja niiden laatua sekä makua ylistetään vielä perinteistä luomuakin paremmiksi. Laatu näkyy myös hinnassa, mutta maussa eivät perinteiset luomutuotteet maahantuojan mukaan pysty kilpailemaan. Hän vinkkaa erityisesti kuivatuista aprikooseista, joita kannattaa kuulemma maistaa eron huomatakseen.

Onkohan koskaan järjestetty sokkomakutestiä, jossa mukana on tavanomaista, luomua ja erikseen biodynaamisia tuotteita?

***

Tuossa linkatun tukkukaupan kaikki Demeter-elintarvikkeet tuodaan muuten ulkomailta:

http://www.itubiodyn.fi/index.php?showgroup=7&lang=1

Niin pitkälle kuin jaksoin listaa selata. Luultavasti kaikki luomutuotteetkin.

[Heikki Jokipii]

Maailma kylässä -festivaalin asiaohjelmassa on tällainen runsas puolituntinen:

14.50    Nauta – ilmastonmuutoksen roisto vai sankari? I Biodynaaminen yhdistys

Ihan hyvä kysymys, mutta katsooko järjestävä taho Fingo, että juuri tuolla yhdistyksellä olisi siitä tähdellistä kerrottavaa? Että heidän perinteinen tapansa haudata eri tavoin täytettyjä lehmänsarvia maahan tekisi heistä asian erikoisasiantuntijoita? Että tuon ohjelmaosion mukaan ottaminen saisi yleisön ottamaan vakavasti koko päivän teeman?

[Heikki Jokipii]

Tässä tämän firman tiivistetyssä historiikissa ...

Itu Biodyn Oy – 35 vuotta luomutuotteiden maahantuontia

... on aika hyvin kuvattu se, miten koko luomuasia tuli varsinaisesti Suomeen biodynaamisessa muodossa, ja sitten vasta myöhemmin tuli esille siitä irrottautunut (voisiko sanoa "sekulääri") luomuviljely.

Vuonna 1979 Suomessa luomutuotteita ei ollut saatavilla, koska luomutuotannon käsitettä ei vielä ollut.  Luomuliittokin oli perustamatta,mutta Biodynaaminen yhdistys toimi ja maassamme  oli muutamia hyviä biodynaamisia tiloja.

Biodynaamiseen viljelyyn tutustunut Merja Ekholm päätti tehdä asialle jotain. [...]

Tämän vahvistaa tästä lähteestä saatu, alunperin Luomulehdessä ollut kertomus (lihav. HJ):

Michael”Mikko” Pax tuli Saksasta Suomeen vuonna 1954 biodynaamisen maatilan tilanhoitajaksi Paraisille. 1960-luvulta alkaen hän toimi Biodynaamisen yhdistyksen palkattomana viljelykonsulenttina ja viljeli omaa avomaan vihannesviljelytilaansa Kirkkonummella. Tulisieluinen Mikko kiersi ympäri maata pitämässä luentoja kansalaisopistoissa ja vastaavissa paikoissa ja neuvomassa vasta-alkajia.
Mikko oli 1970-luvun alussa ainoa henkilö, jolta saattoi saada käytännön luomuneuvoja Suomessa. 1970-luku oli Suomen luomuviljelyn todellinen pioneerivuosikymmen. Silloin lähes sata tilaa aloitti luomuviljelyn ja lähes kaikki saivat oppinsa Mikolta. Hänen panoksensa Suomen luomuviljelyn alkuun lähdössä ja sen jälkeenkin aina 2000-luvulle on ollut mittaamattoman arvokas ja korvaamaton.

Mutta nyt siis biodynaamisia tiloja on n. 11 kappaletta, ja tuo tuossa ylempänä mainittu firma tuo biodynaamiset tuotteensa ulkomailta (ks. edellä 18.04.19). Lähes kaikki tai kaikki.

[Heikki Jokipii]

Kun Biodynaaminen yhdistys on jäsenenä sellaisissa katto-organisaatioissa kuin Kepa ja Pro Luomu, niin nekin tavallaan antavat siunauksensa tälle "laajennetulle luonnontieteelle", eikö? Voisi olla niidenkin uskottavuudelle hyväksi, jos ne jollain hienovaraisella tavalla pääsisivät tästä jäsenestään eroon. Voi olla, että se on nyt hankalaa, kun ne jo ovat sen jäsenekseen päästäneet.

Tapahtui juuri päinvastoin:

Fingon kevätkokouksessa esiteltiin neljä uutta jäsentä

Uudeksi jäseneksi on liittynyt myös Snellman-korkeakoulun tukiyhdistys ry, joka ei päässyt vuosikokoukseen paikalle.

Fingohan on Kepan työn jatkaja. Tällainen on Snellman-korkeakoulu. Laajennettu luonnontiede on silläkin ohjelmassaan:

Käsitys tiedon muodostuksesta on laadullinen. Idea ei ole niinkään selittää jonkin olemassaoloa, vaan kuvailla sitä. Steiner itse romantikkona näki koko elämän yhtenä orgaanisena ykseytenä. Filosofia on keskeisesti siis fenomenologista ja pedagogisella tasolla pyrkii korostamaan värien, kokemusten, sävelten, musiikin, kielen, muotojen ja kaikkien maailman ilmiöiden merkitystä.
[...]
Luonnon osuus korostuu biodynaamisen viljelyn ja luonnonhoidon kautta.

[Heikki Jokipii]

Vielä yksi isku samaan kärpäseen. Vantaan Steiner-koulun nettihistoriikissa kerrotaan tällaisesta luontevasti mieleen tulleesta ideasta:

Tärkeitä vuosia ja päiviä
[...]
1987 koulun keittiössä virisi ajatus biodynaamisesta kouluruuasta

Sittemmin tuo tavoite lienee unohdettu niin siellä kuin muissakin Steiner-kouluissa. Yritetään enää nostaa kouluruoan luomuisuusastetta. Siinäkin riittää haastetta.

Vähän ehkä joskus yritetään muistuttaa, että on sitä sellaistakin kuin biodynaaminen ruoka. Tuolla tavalla, sivumennen. Mutta ne 11 biodynaamista tilaa Suomessa (ks. edellä 7.10.18) eivät kertakaikkiaan pysty tuottamaan tai toimittamaan sitä tarpeeksi, Steiner-kouluillekaan. Kuten jo edellä 10.10.18 todettiin ja arvioitiin.

Porin Seudun Steiner-koulun ruokalistasta:

VIIKKO 21

Maanantai (luomua 20%)
[...]
Tiistai (Luomua 20%)
[...]
Keskiviikko (luomua 10%)
[...]
Torstai    (luomua 30%)
[...]
Perjantai (luomua 20%)

Editoitu tuossa raskaasti. Mutta tämä näyttää siellä yhä ongelma olevan. Vaikka ideologinen sitoutuminen on vahva, ei puhettakaan siitä, että ruoka olisi biodynaamista. Ja jo luomuisuudessakin on vaikeuksia, minkä nuo suhteellsen matalat prosentit kertovat.

Kun koulussa sitten varmaankin opetetaan biodynaaminen viljelyn ja luonnonhoidon periaatteita (ks. juuri edellä), niin mitenköhän he selittävät lapsille, ettei niillä keinoin valmistettua syötävää olekaan ruokalassa tarjolla?

[Jarrumies]

Saman Steiner-koulun ruokalistasta...
https://www.porinsteinerkoulu.fi/muutoiminta/45
...käy myös ilmi, että koulussa on vain yksi kasviruokapäivä viikossa, muina päivinä listalla on punaista lihaa, broileria tai kalaa ja tuskin ne ovat luomua.

Edes Steiner-koulun lapsia ei saada tyytymään pelkkään kasvismuonaan.

[Heikki Jokipii]

Biodynaamisia eläintuotteita ei näytä olevan tarjolla sitäkään vähää kuin kasvistuotteita. Kaupassa, eikä varmaankaan myöskään tukussa. Ainoa mahdollisuus saada sellaisia taitaa olla se, että ostaa suoraan biodynaamiselta tilalta. Mutta siihen ei luultavasti Steiner-koulun ruokalan pitäjän aika riitä. Siinä pitäisi koululla olla pakettiautokin, jolla kierrellä ympäri Suomea.

Tämä on tilanne, vaikka Biodynaaminen yhdistys esiintyykin ensi viikonlopun Maailma kylässä -festivaalissa eläintuotannon asiantuntijana, ks. edellä 22.04.19.

[Heikki Jokipii]

Pitääkö myös paikkansa (lihav. HJ):

https://snellman-korkeakoulu.fi/opiskelu/ateriapalvelut/

Salviassa ruokaillaan korkeimmalla luomuportaalla

Snellman-korkeakoulu tarjoaa opiskelijoillensa mahdollisuuden päivittäiseen lämpimään, biodynaamisista tai luomutuotteista valmistettuun laadukkaaseen ja monipuoliseen kasvisateriaan. Lounas koostuu runsaista salaateista ja leivästä sekä taidokkaasti ja ammattitaidolla valmistetusta maukkaasta lämminateria-osasta.

Vai halutaanko tuo vain sanoa, mainita? Onko siellä ihan oikeasti listalla biodynaamisia tuotteita? Riittääkö tuohon, että on ollut joskus?

Ruokalistaa tuolle ravintolalle ei juuri nyt löytynyt, josta olisi voinut tehdä pienen tarkistusotoksen. Mutta siellä näyttääkin olevan nyt kesäloma eli kesätauko.

[Heikki Jokipii]

Tämä nyt on pikku pakko julkaista (uudelleen täällä) tämän otsikon alla:

Demeter 1/19

Biodynaamisessa liikkeessä työskennellään vuosittain yhden yhteisen teeman kanssa. Tarkoitus on nostaa siihen liittyviä asioita keskusteluun ja tietoisuuteen ja tehdä konkreettisia tekoja aiheen parissa. Viime vuoden teema “Talous maataloudessa” sai paljon tilaa lehdessämme ja sen parissa tehtiin myös tulevaisuutta kohti tähtääviä käytännön tekoja. Niistä yksi, Biodynaamisen viljelyn säätiön maanhankintakampanja Vesilahdessa saavutti tavoitteensa helmikuussa 2019, kun säätiö osti biodynaamisesti viljellyt pellot ja turvasi näin niiden säilymisen biodynaamisesti hoidettuina myös tulevaisuudessa.

Ei pitäisi kiusata pieniä, mutta kuten edellä on laskettu, niin kyse on siitä, säilyykö tämä Saksasta tänne tullut hullutus ylipäänsä Suomessa. Tuon verran nyt vähän aikaa säilyy. Eli sinnittelee.

Ainakin jo siten, jos ajatellaan teemaa "Talous maataloudessa": kun juuri mitään Demeter-tuotteita ei näytä tulevan edes myyntiin. On mahdollista, että en koskaan ole nähnyt kaupassa sillä merkillä merkittyä kotimaista tuotetta.


PS. tänään 26.06.19: Rupesin hetken jo epäilemään itseäni. Mutta sitten hain Foodiesta hakusanoilla "biodynaaminen" ja "demeter". Tulos: kummallakaan ei mitään. Sen sijaan "luomu" hakusanalla löytyi tuhatkunta tuotetta.

Siten Demeter-tuotteissa on ironisesti nyt samaan tapaan kuin geenimuunnelluissa ainesosissa: kumpienkin merkitsemisestä on ohjeet ja systeemi. Mutta kumpiakaan ohjeita ei Suomessa koskaan käytännössä sovelleta.