Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Tulee vaikea olo kun sympaattiseen hyväntekeväisyyteen kytketään humpuukia:

Makuelämyksiä kirjastossa

Kahvila on Sylvia-kodin steinerpedagogisen kaupunkikyläyhteisön ideoima ja pyörittämä kahvila. Sen upeana ajatuksena on liikevoittoa tavoittelematon toiminta: asiakkaalle se tarjoaa ainutlaatuisia, korkeatasoisia luomutuotannossa ja biologisessa viljelyssä tuotettuja tuotteita, itsevalmistettuja leivonnaisia ja ruokaa. Kahvilan toiminta taas työllistää kaikkiaan kymmenkunta työkykyistä aktiivista nuorta.
[...]
Kahvinjuomisen määrällisenä mestarina utelen vielä kahvin ennen kokematonta makua. Se on Ruotsissa paahdettua ja pakattua Fyra Årstider – Dominikaanisen Tasavallan Rio Limpion kylässä biodynaamisesti arabica-kahvipavuista perheviljelmällä tuotettua luomukahvia. Löydän kahvilan hyllystä paketinkin - mellanrost - lukee sen kyljessä, suomalaismaulle se tuntuu vähintään tummalta. Samaa kahvia on vielä tummempanakin saatavana. Saamme vielä tietää, että pieni osa kahvin tuotosta menee Dominikaanisen Tasavallan katulapsityön tukemiseen.

Sylvia-koti tekee käsittääkseni arvokasta työtä kehitysvammaisten parissa, joille tarjoaa siis työtäkin. Katulapsien auttaminen ei ole huono asia sekään. Kaikkeen kuitenkin liittyy tuossa steinerilainen salatiede. Lihavoin tuossa kohdat,  missä sen näen.

Tuon ylemmän kappaleen toista lihavointia perustelen sillä, että Sylvia-koti on Biodynaamisen yhdistyksen listassa Demeter-tilana. Eli kahvilassa tarjotaan todellakin biodynaamisia tuotteita. (Joka epäilemättä on Suomessa ainutlaatuista.)

[Heikki Jokipii]

Tuolta, edeltä (05.11.19) Demeter Internationalin tilastoista löytyy tieto, että Suomessa on yhteensä 384 hehtaaria Demeter-hyväksyttyä viljelyalaa.

Tilasto näyttää perustuvan siihen väärään tietoon, että Suomessa on yhteensä 17 biodynaamista tilaa. Kun niitä todellisuudessa on enää 12. Joten oikea hehtaariluku on luultavasti tuota pienempi.

Mutta joka tapauksessa tuo hehtaarimäärä on niin mitätön koko Suomen viljelyalaan, ja myös luomuviljelyalaan nähden, että voimme todella puhua sinnittelyvaiheesta. Suomessa on yksittäisiä maatiloja, joiden viljelyala on tuota suurempi. Suomen suurin tila on luomutila ja 1400 hehtaaria.

Koko maailman luvuista nousee tietysti sama johtopäätös, mutta halusin nyt erikseen tuoda esiin tuon Suomen hehtaarimäärän.

[Heikki Jokipii]

Tällaista on luvassa (Biodynaaminen yhdistys):

Mehiläispäivä Luomu- ja biodynaaminen meh.hoito

MEHILÄISPÄIVÄ Lauantaina 25. tammikuuta 2020 aamusta klo 10 iltapäivälle Vantaan steinerkoulussa Korsossa lähellä Lahden moottoritietä, Satakielentie 5, 0140 Vantaa. Mehiläispäivän ideana "Kuinka edistää näiden ahkerasti työskentelevien pienten olentojen arvostuksen lisäämistä" ja hyvinvointia, kertoa toisillemme hoitokokemuksia ja kuulla erilaisia lyhyitä alustuksia eri teemoista. Seba Schulz kertoo 'Berliinin mehiläiskonfrenssin kuulumisia viime kesältä ja näyttää kuvia, jonka jälkeen keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Tervetuloa, laita kalenteriin.

Minkälaista on biodynaaminen mehiläishoito? Siitä ei itse asiassa Steinerkaan kirjassaan (luennoissaan) kertonut (ks. edellä 02.03.18 ff). Yritetäänpä ottaa selvää. Viime vuonna tapahtui näin:

APURAHASAAJIEN ESITTELY
20.08.2018 - Apurahat
Rolf Nylund, mehiläistarhuri ja biodynaaminen viljelijä

Ote siitä:

Biodynaaminen viljely perustuu luonnonmukaiseen viljelyyn, ja uskomukseen että esoteeriset ja kosmiset voimat vaikuttavat viljelmiin. Biodynaamiset viljelijät mieltävät, että itse pölyttämisessä on kyse paljon suuremmasta asiasta ihmiselle ja mehiläiselle. Kasvissa ylösnouseva nektari kehittää kukan ympärille väriä loistavan auran. Tämä houkuttelee luokseen sylfejä, valoa juovia valo-olentoja. Nämä valo-olennot kutsuvat mehiläiset luokseen. Vain mehiläinen on riittävän henkinen suorittamaan kosmisen hedelmöityksen kukinnan, sylfien ja mehiläisen välillä.

Täytyykö meidän sittenkin myöntää, että biodynaaminen viljely ja sen tutkimus on kehittynyt Steinerin vuoden 1923 luennoista eteenpäin?

[Heikki Jokipii]

Löysin tällaisen, noin vuoden vanhan tarinan. Kyllä tästäkin asiasta voi tavattomasti innostua:

MAATA MULLISTAVAA VILJELYÄ (Pieni kylä)

Varsinkin kun pääsee opintomatkalle samanmielisten joukkoon. Jossa epäileviä ääniä ei kuule.

Kirjoittaja näyttää olevan vaikuttunut tällaisesta massasta:

Mieletön puheensorina täytti koko tilan, kun huikeat 900 osallistujaa etsivät itselleen kiireisenä istumapaikkaa. Heitä oli matkannut Sveitsin pieneen Dornachin kaupunkiin ympäri maailmaa; Intiasta, Nepalista, Afrikasta, Amerikoista, Italiasta, Ranskasta, Tanskasta, yhteensä 44 eri maasta.

Edellä 05.11.19 perustelimme, miksi me emme ole vaikuttuneita: kansainvälisen Demeter-liiton omien tilastojen mukaan biodynaamista viljelyä harjoittavien määrä kaikissa noissa maissa, ehkä Ranskaa lukuunottamatta, on täysin mitätön. Eli yli kolmasosa maailman alle 6000:sta biodynaamisesta tilasta on Saksassa tai Ranskassa. (Noin 1/5 on Sri Lankassa. Tämän oudon tosiseikan syy ja tausta on meiltä vielä selvittämättä.)

Muutoinkin tuosta tekstistä huokuu liikuttavan vilpitön usko asiaan. Joka kestää senkin, että vähän hassulta tuntuu.

Tuo Pieni kylä -tila ei jostain syystä kuitenkaan ole Biodynaamisen yhdistyksen listassa. Vaikka ilmoittaa harjoittanneensa kyseistä viljelyä jo vuodesta 2015 alkaen, joten siirtymäkaudestakaan ei voi olla kyse (?).


PS. 27.02.21: Pieni kylä on nyttemmin kyllä Biodynaamisen yhdistyksen listassa, mutta luomutilana. Ei esim. siirtymävaiheessa (?).

[Heikki Jokipii]

Saksassa se on näin voimissaan. Steiner-sitaatti voi löytyä supermarketista jugurttipurkin kyljestä:

https://mobile.twitter.com/tachy_/status/1034365771437223936/photo/1

***

Suomessa se on vähän niin ja näin. Demeter- ja Takoja-lehdet joutuvat turvautumaan yhteisnumeroon:

https://www.antropos.fi/demeter-takoja-etusivu/

Tämän Demeter–Takoja-yhteisnumeron kirjoituksissa ja haastatteluissa kartoitetaan sekä periaatteellisesti että elämän kokemuksista käsin uudenlaisen maatalouden ja ravintokulttuurin mahdollisuuksia nykymaailmassa.

Mutta tällaista hyvää on kyllä sitten luvassa:

Tämänkin lehden artikkelit tarjoavat huikeita näköaloja siitä, miten ajattelu voi laajeta näkemään kokonaisuuksia. Kosminen ja maanläheinen voivat alkemistisesti yhdistyä sydämen tullessa mukaan. Ja mikä kuvaus Christof Klemmerillä onkaan siitä, miten viljelijä elää tahdossaan tilansa tapahtumissa niitä ohjaten ja talven rauhassa sen kokonaisuutta meditoiden, ollakseen sitten valmiina täyteen ja viisaaseen toimintaan kevään koittaessa.

Juuri niin kuin Steiner neuvoi! (Ks. edellä 03.03.18.)

[Heikki Jokipii]

Tuossa yhteisnumerossa Pentti Okkonen kertoo:

Henkinen maanviljelyssä on kuluvan vuoden biodynaamikkojen tutkimusteema. Aihe on herättävä, antoisa ja salaperäinen, kuin talven pimeydessä hangelle loistava lyhty, joskus kuin taivaan valo. Muita lehden aiheita o​vat​ esimerkiksi, miten viljelijä on sekä kosmoksen ja markkinoinnin välissä​ ja ​ kuinka talous voitaisiin muuttaa solidaariseksi oivaltavan tietoisuuden avulla. Nämä oli​vat​ esitelm​i​ä edellisillä Maatalouspäivillä​.​
[...]
Artikkeli maanviljelijästä meditoijana tuo meidät jälleen vuoden teeman ääreen.​ Teemaa käsitellään Maatalouspäivillä 2020 ​Goetheanumissa Sveitsissä helmikuussa. Siellä myös perustetaan uusi kansainvälinen ​Demeter-liitto, jossa yhdistyy kaksi isoa biodynaamista toimijaa.

Ynnä muuta runollista. Hän vetoaa tilojen ikään:

Rekolan tila vietti kesällä 400-vuotisjuhlia ja Majvikin tila täytti 100 vuotta. Aika kuluu, maata käännetään ja preparaatit valmistuvat vuosittain.

Mutta väittäisin, että näiden preparaattien kanssa on Suomessa pelleilty huomattavasti vähemmän aikaa. Olisiko se alkanut vasta joskus 1950-1960-luvulta? Tuolla edellä meillä olikin jo Luomulehdestä saatuja hajatietoja luomu- ja biodynaamisen viljelyn alkuhistoriasta Suomessa (tutkitaan asia vielä tarkemmin suunnittelemiamme yleisiä 100-vuotisjuhlia varten! Vrt. edellä 06.08.19). Oikeastaan vasta 1970-luvulla, niiden mukaan?

Mutta saimme siis vahvistuksen, että jonkinlainen kansainvälinen yhdistyminen Demeter-toiminnassa todella tapahtuu. Vaikka jo löysimmekin edellä yhdistyksen, joka pitää kansainvälisiä tilastoja. Kirjatkaamme tämä tieto tähän "kirkkohistoriaan".

[Heikki Jokipii]

Tuon yhteisnumeron sisällysluettelon löytää täältä:

https://www.antropos.fi/kauppa/takoja-4-2019/

Henkinen maataloudessa • Viljely kosmoksen ja markkinoiden välillä • Rekola 400 • Rekolan Sirkan haastattelu • Uusia taloudellisia muotoja yhteenliittymien kautta • Ari Harmasen ajatuksia ja kokemuksia maatalouden ihmeellisestä maailmasta • Luonnon mysteeri, runo (Maria Murto) • Otteita Luontopäiväkirjoista • Viljelijä meditoijana • Herätteitä antavat arkkienkelivaikutukset • Liisa Kolli 70 vuotta • Reijo Wileniusta muistaen (1930–2019) • Elementit ja eetterilaadut • Elinvoimaista ravintoa elävästä maasta – mitä se mahtaa tarkoittaa? • Voinko olla vegaani ja biodynaamikko? • Mistä voi Suomessa ostaa biodynaamista ruokaa?

Sisällysluettelon tulee antaa esimakua siitä, mitä julkaisusta on odotettavissa. Ja kyllä tuo sitä minusta myös oikein hyvin antaa. Ei — vanhan vertauksen mukaan — tarvitse syödä koko kananmunaa tietääkseen jne.

Tuohon viimeisen jutun otsikon kysymykseen...

Mistä voi Suomessa ostaa biodynaamista ruokaa?

... tiedämme jo sen osan vastauksesta, ettei se ainakaan ole tavallisesta ruokakaupasta ole. Ainakaan jos suomalaisista tuotteista puhutaan.   

[Heikki Jokipii]

Tästä ilmiöstä....

Tälle asialle on tyypillistä, että myönnetään, kuten tuossakin, asian merkillisyys, esoteerisyys eli pähkähulluus. Mutta silti yritetään nähdä siinä jotain hyvää ja jopa järkevää.

... vielä tällainen versio tältä kaupallisella saitilta:

https://soil.fi/osasto/marto-wines-martin-worner/

Ranskasta tarttui oppia myös biodynaamisista menetelmistä, joita käytetään maalaisjärjen kanssa ja mahdollisuuksien mukaan.

Väitetään siis, että menetelmiä voi käyttää ilmeisimmät pähkähulluudet välttäen,  ja osittain. Mutta eihän se käy: sitten se ei enää ole biodynaamista viljelyä.

Jos samalla tavalla sanottaisiin luomumenetelmistä, puhuttaisiin väärennöksistä jne. Mutta ilmeisesti tuota viiniä ei yritetä myydäkään biodynaamisena. Mutta yritetään kuitenkin vähän lainata sieltä (tai ko. jännittävästä sanasta) myyntiin nostetta?

Mutta tehdään vielä ajatuskoe. Jos maalaisjärkeä eli tervettä järkeä käytetään, mikä biodynaamisuuteen kuuluva temppu jätettäisiin pois? Ilmeinen vastaus: ne kaikki.

[Heikki Jokipii]

Firman uutisesta selviää ...

Luomu -ja Demeter tarkastus hyväksytty / Organic and Demeter certification inspection approved 5.12.2019

Today 5.12.2019 inspector representing Ruokavirasto & Demeter Finland visited factory of Promotto Spices & Spices Chef Oy in Kontiolahti. The inspector checked supply chain documents, traceability, accounts, inventory, and production processes. The inspector was overall satisfied with our fulfillment of organic and Demeter commitments and standards. The inspector approved the certification documents for the period 2018-2019. The certifications will continue.

Spices Chef brand has 39 organic certified products. Out of which, 6 are both Organic and Demeter certified

(lihav. HJ)

... että sama henkilö teki firmassa luomu- ja Demeter-tarkastuksen. Niinpä Suomen valtio on osallistunut myös steinerilaisuuden ylläpitokustannuksiin!

Tätä firmaa on tuettu muullakin tavalla:

Spices Chefin tuotteissa korostuvat luonnonmukaiset arvot

Vuonna 2014 perustetun yrityksen matkassa on myös hitusen tukea maaseuturahastosta. 

Ja sitä kautta siis myös biodynaamisia mausteita Suomessa. Vaikka vain hitusen. Mitä olemme toisaalla sanoneet luomumausteiden turhanaikaisuudesta, pätee tietysti moninverroin biodynaamisiin mausteisiin.

[Heikki Jokipii]

Tämä havainto täytynee tähän lisätä:

https://www.antropos.fi/toiminta/helsinki

Agricola-ryhmä toimii biodynaamisena alueryhmänä Helsingissä ja kokoontuu osoitteessa Uudenmaankatu 25 A 4. klo 16.30. Alkaen 14.1.2020 ja sen jälkeen kuukauden joka kolmas tiistai. Mahdolliset lisätiedot ja varmistukset [....]

Vaikkei maanviljely itsessään ole kovin suosittu elinkeino Helsingissä, niin biodynaamiselle viljelylle siis riittää harrastusta. Voikin olla niin, että Helsinki on tavallaan hyvin merkittävää biodynaamista aluetta Suomessa. Vaikka Kaupunkilaisten Oma Pelto, biodynaaminen yhteisviljelys, sijaitseekin Vantaan puolella, mukana olevat noin 150 perhettä (ks. edellä 16.11.19) lienevät pääosin helsinkiläisiä. Jos heidät kaikki lasketaan mukaan, biodynaamisia viljelijöitä olisi silloin eniten Suomessa juuri täällä. Kyllä siitä väestä kuvittelisi osallistujia riittävän yhden opintopiirin pyörittämiseen.

***

Tällaisia asioita voidaan sitten tuossa opintopiirissä läpikäydä:

http://www.biodynaaminenviljely.fi/

Ei oikein selviä, mikä tai kuka tuota saittia ylläpitää. Mutta aitoa steinerilaista tavaraa tuntuvat tekstit olevan. Kuka sen ylläpitäjä onkaan, niin itse- tai uskonvarmuutta hänellä on (lihav. HJ):

Biodynaaminen viljely tarjoaa paremman sadon sekä määrässä että korkeammassa ravinnetiheydessä, ja sen lisäksi oikein toteutetut biodynaamiset maatilat ovat myös täysin omavaraisia.

[Heikki Jokipii]

Mutta tämä nyt herätti mielenkiintoni Pentti Okkosen em. artikkelissa "Henkinen maanviljelyssä" :

Miten selkeä testi onkaan keksitty kurkkujen kanssa. Ne suikaloidaan ja laitetaan muovipussiin, jolloin eri viljelytavoilla kasvatetut kasvihuonekurkut näyttävät laatunsa muutamassa viikossa? Elinvoima ilmenee monella tavoin.

Siis todellako ihan oikea testi?!!! Nyt pitäisi enää saada selville, mitä biodynaamisille suikaleille ennustetaan tapahtuvan. Ja mitä tavanomaisille kurkkusuikaleille.

Itse asiassa tuo toinenkin sivusto tarjoaa näin konkreettisen testausmahdollisuuden:

Neljä elementtiä, maa, vesi, ilma ja tuli, vastaavat siis kasvikunnan juuria, lehtiä, kukkia ja hedelmiä. Esimerkkinä, salaatti kasvaa Kalan merkin alla, mutta papu ei kasva. Papu pitää Kauriin vaikutuksesta. Jos aiot istuttaa papuja Kalan kuukautena, kasvi tuskin ollenkaan kasvaa — kunnes Kauris saapuu, jolloin papu voi oikeasti alkaa kasvaa.

Tosin sitten jää vähän ymmälleen kun katsoo, milloin nuo kuukaudet saman tekstin mukaan ovat:

Kalat (helmikuu 19 – maaliskuu 20)
Kauris (joulukuu 22 – tammikuu 19)

Ilmeisesti kyse on kasvihuoneesta, koska ainakaan Suomessa noina kuukausina ei avomaalla kasva mikään. Mutta miten ihmeessä Kauris voi saapua Kalojen jälkeen? Siinäkään ei järkeä, jos täytyisi lähes vuoden sitä kasvamisen alkua odottaa. Ehkä siinä ehdotetaan, että pavut suosiolla istutetaan joulu-tammikuussa? Sitten siinä on testimahdollisuus: istutetaan molempina aikoina, ja katsotaan, kuinka käy.

[Heikki Jokipii]

Kuinka tuollainen Demeter-tarkastus sitten tehdään? (Kyseli vaimo ohimennen. En osannut oikein vastata.)

Luomutietopankki kertoo (2012):

Demeter-merkki kertoo biodynaamisesta maataloustuotannosta

Demeter on tuotemerkki ja se on kansainvälisesti yhtenäiset laatunormit täyttävä tarkastusmerkki. Tarkastusmerkki tarkoittaa, että tuotannolle asetettujen tuotantoehtojen toteuttamista valvotaan tarkastuksin. Merkin käyttöoikeuden saamiseksi on sitouduttava tuotantoehtoihin, jotka täydentävät Eviran ylläpitämän luomutuotannon valvonnan vähimmäisvaatimuksia.

Tuota juttua täytyy täydentää sillä tavalla, että ehdot on päivitetty v. 2018 ja ne tulivat voimaan viime kesänä. Tuossa sitten kerrotaan juuri sellaisista vaatimuksista jotka ovat tiukempia kuin luomuehdot. Mutta kuitenkin järkeenkäypiä.

Sen sijaan ei kerrota esim. preparaattien käyttöä koskevista määräyksistä. Jotka kuitenkin ovat biodynaamisessa viljelyssä aivan pakollisia. Aivan olennaisia. Ja löytyvät kyllä niistä tuotantoehdoista.

Eli täältä meidän näkökulmastamme olisi mielenkiintoista tietää, miten Demeter-tarkastajat varmistavat sen, että preparaatteja (niitä lehmänsarviin kätkettyjä yms.) todella on käytetty. Niin, ja käytetty oikein, tähtien asemat huomioon ottaen?

***

Tuosta ja Pentti Okkosen em. lausunnosta näkyy, että tieteellis-kriittinen idea kuitenkin vähintään alitajuisesti kiusaa Steiner-uskovaisiakin. Hiukan häpeilläänkin noita maagisia temppuja. Tai toivotaan Okkosen lailla, että jotain olisi objektiivisestikin osoitettavissa. Eikä yksin mietiskelyn kautta.

[Heikki Jokipii]

Tuossa edellisessä linkissä kerrottiin muuten tieto (joka kyllä löytyy ko. yhdistyksenkin sivuilta):

Biodynaaminen yhdistys on perustettu 1946.

Sitä tietoa ei tietenkään ole mitään syytä epäillä. Mutta muiden tietojemme pohjalta näyttäisi siltä, että asia pitkäksi aikaa jäi pääosin vain haaveiluksi tuon yhdistyksen kokouksissa. Meillä on edellä tämä tieto yhden biodynaamisen tilan olemassaolosta 1950-luvulla:

Michael”Mikko” Pax tuli Saksasta Suomeen vuonna 1954 biodynaamisen maatilan tilanhoitajaksi Paraisille.

Mutta onko muista? Nyt Biodynaaminen yhdistys on saattanut luovuttaa pöytäkirjojaan Kansallisarkistoon? Niistä tietysti löytyisi tuokin tieto. Tutkitaanpa, kyselläänpä. - Demeter-lehti on ilmestynyt vuodesta 1964. Ehkäpä se vanhoissa numeroissa on myös tietoja Suomesta tuolloin ja sitä ennen? Lehdet tietysti löytyvät Yliopiston kirjastosta.

***

Kun Kaupunkilaisten Oman Pellon osalta kerrotaan Demeter-tarkastuksesta...

OMAN PELLON VALVONTA
August 28, 2015

... on kuvauksesta myös jätetty pois viittaukset kaikkiin kummallisuuksiin. Siitäkin selviää, että sama henkilö teki molemmat tarkastukset (vrt. edellä 27.12.19):

Tämän vuoden tarkastajamme selkeä ja tarkka Aulis Lassila totesi luomutarkastuksessamme, että tämä vuosi lisää taas siemenpankkia, kun rikat kasvoivat elokuun lämmössä heinäkuun nopeudella. Demeter-tarkastuskertomukseemme hän kirjoitti: savi maata hoidettu hyvin, työmäärä näkyy rikkakasvitilanteessa & dokumentaatiot tehty hyvin.

Niissä dokumentaatioissa on sitten varmaan ollut tarkat tiedot lehmänsarvistakin.

[Heikki Jokipii]

Myös tästä lähteestä poimimalla pystymme arvioimaan biodynaamisen viljelyn volyymin noina menneinä vuosikymmeninä:

Luomutuotannon historia

1940-luvun lopulla perustettu ruotsinkielinen Biodynaaminen yhdistys toiminnallaan edisti luomun kehitystä.
[...]
1970-luvun alussa luomuviljelyä harjoitti parikymmentä tilaa.
[...]
Suomessa aloitti 1960-luvulla ensimmäinen moderni luomutila, kun Elvi ja Aaro Rajala siirtyivät vuonna 1965 biodynaamisen viljelyn Ypäjällä.

Ei tarkasti, mutta vaikka kaikki nuo parikymmentä tilaa olisivat olleet biodynaamisia, niin siinä se sitten oli. Hiukan taaksepäin ekstrapoloiden, luultavasti yhdistyksen ensimmäinen vuosikymmen meni lähinnä unelmoidessa. Luultavasti paljolti toinenkin.

Vaikea sanoa mihin aikaan tarkalleen sijoittuu Antti Tuurin kertomus isästään. Mutta ehkä noin 1960-luvulle. Jos jo 1950-luvulle, siinä oli vasta toinen biodynaaminen tila Suomessa siihen aikaan? Edelläkävijästähän ET:n artikkeli puhuikin. *)

Tuo Rajalan tila Ypäjällä on muuten edelleen luomutila. Mutta ei enää Demeter-tila. Yleisemminkin jo 1970-luvun lopulla Toivo Rautavaaran johdolla tai innoittamana ryhdyttiin muodostamaan "tavallisia" luomutiloja, ja otettiin etäisyyttä steinerilaisuuteen (tiedämme edeltä 23.7.18).

Mutta kyllä me vielä tarkemmatkin luvut saamme. Tarvittaessa vaikka pyytäen Biodynaamiselta yhdistykseltä lupaa sen toimistossa tutustua sen vanhoihin pöytäkirjoihin! (Kansallisarkiston luettelosta ei niitä vielä löytynyt.)

______

*) 1960-lukua (tai jopa myöhempää aikaa) puoltaa se, ettei häntä muissa lähteissä tällaisena edelläkävijänä mainita. Eli hän oli nk. paikallinen kuuluisuus, ensimmäinen (ja ainoa) sillä seudulla.

[Heikki Jokipii]

Jatkan tätä historian kaivelua vielä vähän.

Tässäkin listassa on vain 3 vuosilukua ennen 1960-lukua:

Luomun kehityksen merkkipylväitä Suomessa (30.3.2010)

1930-40-luvuilla A.I. Virtasen typpikotovaraisen viljely- ja ruokintajärjestelmän kehittäminen

1943 A.I. Virtasen kirja: AIV-järjestelmä karjanruokinnan perustana. Pellervo-Seura.

1946  käynnistyi Biodynaamisen yhdistyksen toiminta.

1963-65 prof. Toivo Rautavaaran viljelymenetelmien vertailututkimus vihanneksilla.

[...]

Eikä biodynaamista viljelyä mainita niissä siis kuin kerran, tuon yhdistyksen perustamisen yhteydessä. Pirjo Siiskosen luennossa on varhaisvaiheista Suomessa van sivun verran (pdf):

Katkelmia luomun
kehitysvaiheista
Tutkittua tietoa luomusta 29.11.2016

Luomun kehitystarinasta Suomessa 1
• Toivo Rautavaaran elämäntyö 1960- ja 1970-luvuilla
• Edelläkävijäviljelijöitä: Elvi ja Aaro Rajala Ypäjä, 1965 ja Fjalar ja Kristiina
Holmqvist, Kokkola, 1966
• Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri aloittaa Viikissä v. 1975 (mm. Heidi
Hautala, Helena Kahiluoto, Jukka Rajala, Maisa Tapio, Lea-Elina Nikkilä,
Ulla Ritola, Ilmari Schepel), joka perustaa yhdistyksen
• Elävä maa ry 1980, tj. Anja Alanko
• Ekoviljelijät ry ja Omavarainen maatalous-lehti 1981 (= Luomulehti 1997-)
• Suomussalmen ekokuntakokeilu 1981
• Jukka Rajalan Tavanomainen ja biologinen viljely -julkaisu ilmestyy Elävä
maan kustantamana 1982
• Jukka Kivelä – Erkki Pöytäniemi: Siirtymävaiheopas ilmestyy Elävä maan
kustantamana 1984
• Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistysten liitto perustetaan 16.6.
1985 Juvan Partalassa (Luomuliitto)

Eli esitys oikeastaan ohittaa koko biodynaamisen viljelyn! Paitsi mainitsee tuon Rajaloiden tilan Ypäjällä. Mutta sen me tiedämme toisaalta, että se oli alunperin biodynaaminen tila, tuossa sitä seikkaa ei mainita.

Wikipediassa on väite:

Biodynaaminen viljely

Suomessa ensimmäisiä luontoisvoimaviljelykokeita tehtiin vuonna 1926.

Mutta siinä ei ole lähdeviitettä. Jää ihan uskomisen varaan, oliko ylipäänsä kyse Steinerin oppien soveltamisesta. Ehkäpä oli, jos jo vuonna 1923 perustettiin Suomen Antroposofisen seuran edeltäjä. Mutta mitään säännöllistä viljelytoimintaa ei tuosta joka tapauksessa syntynyt.

Kyllä se syntyvä kuva nyt hyvin selvältä näyttää: biodynaamisesta viljelystä ei ehtinyt tulla koskaan mitään merkittävää ilmiötä tässä maassa. Ennen kuin se jo ohjattiin nykyiseen marginaalin marginaaliinsa.

Tuota arviota ei muuta tämä tieto edeltä:

Tuossa edellä mainitussa teoksessa Roinila-Suokas (2000) oli tieto (s. 10), että vielä vuonna 2000 oli noin 50 tilalla Suomessa oikeus käyttää Demeter-merkkiä.

Luomutiloja oli jo v. 2000 vähän yli 5000 kappaletta (kuten nykyisinkin). Jolloin biodynaamisia oli tuolloinkin niistä vain n. 1%. Nyt siis biodynaamisia on 13 (tai 12?) eli n. 0,2% luomutiloista ja viljelytapa on kadonnut entistä syvemmälle pieneen koloonsa.

Ehkei tämän asian aivan yksityiskohtainen selvittäminen maksa vaivaa. Vilkaisen vielä mitä tuossa Mustialan luomun historiassa (juuri edellä) mainittu lähde asiasta sanoo:

Pirjo Markkola, Suomen Maatalouden Historia osa 3, 2004 Jyväskylä, sivut 331-345

Kirja kun on saatavissa tuossa käytännössä vieressä sijaitsevassa Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa.