Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Millä ruoalla suomalaiset pärjäävät? Se voinee parhaiten nähdä...

Luken ravintotaseesta

Kuten sieltä voimme huomata, tase ilmestyy kesäkuussa. Jolloin tänä vuonna on saatavana vuoden 2022 ravintotase. Nyt löytyy vasta vuoden 2020 lopullinen ja vuoden 2021 ennakko.

Mutta tuon ravintotaseen avulla – vielä tarkkaan kilokaloreja laskematta – voisimme kuitenkin ottaa tehtäväksemme arvioida, mikä on luomuruoan osuus ja merkitys suomalaisten ravitsemuksessa.

Tuo ajatus nyt todella kihelmöi. Sen pohjalta, mitä tässä triidissä on ilmennyt.

Mutta myös sen pohjalta, mitä vähitellen tulee ilmeiseksi kysyntätriidissämme. Jossa tietysti tulee esille myös tarjonta.

Mutta malttanemme odottaa kesäkuuhun. Jotta saamme mahdollisimman hyvin toisiinsa sopivat luvut. Ja myös mahdollisimman ajantasaisen tilanteen kuvauksen.

[Heikki Jokipii]

Eli senkin mukaan markkinoille pitäisi tulla enemmän luomutuotteita. – Aivan toinen kysymys on tietysti, miten niitä markkinolle mahtuu. Ja epäsuorasti se, mitä tämä vaikuttaa tehtävien luomusopimusten määrään. Jossa sopimuksen tekijöitä tietysti on kaksi: viljelijä ja viranomainen.

Toisesta triidistä tieto, että sopimusten teko on jo hyvässä menossa.

Ei ole kohtuutonta vaatia, että sopimuksista saataisiin heti jonkinlainen ennakkotieto. Tämän toistaen:

PS. 29.03.23: Näin myös ohjeen, että vanhojenkin luomutilojen täytyy ilmoittaa jatkohaluistaan 30.04.23 mennessä. Sekin ilmoitus tehdään sähköiseen järjestelmään. Joten yhteenvetotieto on periaatteessa saatavissa jo 2.5.23. Kun vappu on vietetty.

***

Pro Luomun koosteenkin vaatimat tiedot ovat nyt kaikki saatavissa. Voimme periaatteessa odottaa sen ilmestymistä koska tahansa.

Ei, tämä puuttuu vielä:

Ruokavirasto on julkaissut 30.3.2022 Kantarin Marsi 2021 -tutkimuksen (65 sivua), jossa on tietoja myös luomumarjojen keruusta 2010-2021.

Marsi-kysely julkaistaan vuosittain, joten Marsi 2022 saattaa ilmestyä kuukauden sisällä.

[Heikki Jokipii]

Mutta siihen on lisättävä nämä, yhteensä 1227 tuhatta kiloa.

TOMAATTI   906
KASVIHUONEKURKKU   321

Yhteensä siis 6454. 1,17 kiloa per kansalainen.

Tämä taitaa nyt olla tästä viimeisin tieto:

Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2021 noin 63 kiloa henkilöä kohden. Kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, kurkkua ja salaatteja syötiin taas noin 18 kiloa.

Kun luomuvihannesten osuus vihannesten myynnistä Pro Luomun mukaan v. 2022 oli 3% (ja vuonna 2021 jopa 5%), tarkoittaako se sitä, että myös luomuvihanneksissa olisi suuri tuonnin osuus? Vai riittäisivätkö korkeammat luomuhinnat selitykseksi? Taitavat ne riittää.

Tästä MT:n uutisesta myös tämä tieto:

Liitto muistuttaa, että suomalaisissa kasvihuoneissa viljeltiin vuonna 2022 noin 100 miljoonaa kiloa kotimaista ruokaa. Kotimaiset tomaatit, kurkut ja salaatit kattavat jopa neljäsosan suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista.[

Tuosta tulee myös henkeä kohti n. 18 kiloa.

Joten tuollaisissa prosenteissa noiden luomuvihannesten kanssa myös viime vuonna oltiin.

[Heikki Jokipii]

Ruokavirasto on julkaissut 30.3.2022 Kantarin Marsi 2021 -tutkimuksen (65 sivua), jossa on tietoja myös luomumarjojen keruusta 2010-2021.

Marsi-kysely julkaistaan vuosittain, joten Marsi 2022 saattaa ilmestyä kuukauden sisällä.

Ja tulihan se. Ja tässä on olennaisin tieto itse raportista:

Luonnonmarjoista poimittiin viime vuonna hyvä sato, mutta sienisato jäi kauas ennätyksistä

Vuonna 2022 koko maassa luomukeruualueita oli runsaat 6,9
milj. ha. Eniten sertifioituja luomukeruualueita on Lapin
läänissä. Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2022 myyntiin 4,3
milj. kg, luomupuolukkaa 1,4 milj. kg ja luomulakkaa 170 tn.
Määrät nousivat mustikan ja lakan osalta merkittävästi
edellisvuotta suuremmiksi.

Merkittävästi ja merkittävästi. Suomalaisillehan tuota ei myydä, mutta noin kilo siis suomalaista kohti luomumarjoja kerättiin. Kilokaloreina alle 500.

Vielä en ole löytänyt yhtenä lukuna Alkon luomujuomien litramäärää 2022. Mutta muutoin olisivat kaikki Pro Luomun vuosittaisen raportin tiedot kasassa.

Myös tieto tuontiluomun osuudesta luomumyynnissä. Jos se sinne tulee. 

[Heikki Jokipii]

Koulutusaineistosta (pdf) löytyi s. 26 näin ankara sääntö:

Sitoumus lakkaa ja maksetut korvauksen peritään takaisin sitoumuskauden alkuun saakka, jos hakija luopuu sitoumuksesta kesken sitoumuskauden ilman hyväksyttyä syytä (tila siirtyy esimerkiksi tavanomaiseen viljelyyn).

(26 4.4.2023 | Emilia Kavuncu)

Ja hyväksyttyihin syihin kuului suurinpiirtein vain sitoumuksen tekijän kuolema. No, sentään sairaudesta johtuva työkyvyttömyys. Tai tilan palaminen poroksi. Niinpä uskoisin tilanteen olevan se, että suurin piirtein kaikki entiset luomuviljelijät jatkavat (?). Jolloin siltä osin tieto olisi todellakin varmasti Ruokaviraston kerrottavissa jo ensi tiistaina, viikon päästä.

Tämän osan taulukosta "Alkutuotannon luomutoimijoita Ekoaktörer" voisi jo julkaista, jättäen vaikka tässä vaiheessa pois sarakkeet "Uusia".

Mutta seuraa siitä sekin, että odotuksemme joustavasta reagoinnista luomukysynnän muutokseen tuskin sellaisenaan toteutuu. Viranomaistenkin pelivara olisi lähinnä uusien sopimusten tekemisessä?

[Heikki Jokipii]

Edellä jo ihmeteltiin luomuperunan vähäisyyttä Suomeessa. Ihmetellään lisää.

10 vuotta sitten Pro Luomu totesi:

Kotimaisten luomukasvisten markkinan kasvattaminen edellyttäisi myös tuotannon kasvua. Viime vuosina luomuvihannesten avomaan tuotantoala ei juuri ole kasvanut. Kuluvana vuonna luomuperunan viljelyala kasvoi viisi prosenttia ja porkkanan kymmenen prosenttia.

Ja sitten se luomuperunan ala kasvoikin seuraavasti (ote Ruokaviraston listasta, ha)

Yhteensä sammanlagt 2014       483
[..]
Yhteensä sammanlagt 2020       866

Mutta putosi taas:

Yhteensä sammanlagt 2021    652

Ja pysyi vuonna 2022 käytännösssä samoissa. Vuoden 2023 tietoa meillä ei vielä ole.

On siis ikäänkuin luomuperunan tuotantoa ei haluttaisikaan kasvattaa? Tai että asialla ei ole niin suurta väliä. Noin vähäisen viljelyalan raju kasvattaminen ei olisi vaikeata. Mutta jokin nyt asiassa kiikastaa. Kysyntä?

[Heikki Jokipii]

Minkäänlaista huutoa ei kuitenkaan Suomessa ole noussut luomuperunan vähäisestä määrästä. Ei ostavalta yleisöltä, mutta Pro Luomukaan ei ole ottanut asiaa erityisesti esille.

Tässäkin Pro Luomun kaupan haastattelulausunnossa (2020) tilanteeseen ollaan tyytyväisiä:

Tutumpia kasviksia kuten perunaa, porkkanaa ja kaalia on jo kivasti saatavilla luomuna, hän toteaa.

Eikä tässä hankkeessakaan (2019)...

KOULU kirittää luomukasvisten viljelyä

Luomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.

Enemmän ja monipuolisempaa valikoimaa kuitenkin kaivattaisiin niin kaupoissa, ammattikeittiöissä kuin teollisuudessa. Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.

... juurikaan tullut esiin, että kaivattaisiin enemmän luomuperunaa. Ei, vaikka yhteistyökumppanitkin olivat tällaisia:

Pyhjärvi-instituutin vetämän KOULU-hankkeen yhteityökumppaneita ovat Luonnonvarakeskus ja Perunantutkimuslaitos. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta sekä Apetit Ruoka Oy, Finnamyl Oy, Jepuan Peruna Oy ja Kasvis-Kartano Oy.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Aiempia ravintotaseita selaamalla tämä itsellemme määräämän tehtäväksiannon suorittamismahdollisuudet eivät näytäkään niin hyviltä.

Resoluutio ei niin sanoakseni riitä. Ravintotaseista ei kuitenkaan saa riittävän yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä suomalaiset keskimäärin syövät.

Lihankulutus kyllä selviää. Ehkä perunoiden ja vihannestenkin. Mutta viljassa tulee jo ongelmia. Mihin kuluu n. 4 kiloa kiloa luomuvehnää? Leipää ei paljon tule, eikä ilmeisesti luomupastaakaan? Luomukahvileipää luultavasti hyvin vähän.

Lihankulutuksessakin olisi ehkä otettava huomioon, kuinka jalostettuna se kulutetaan? Liha ei ole vain jauhelihaa tai sisäfileetä. Tai joulukinkkuja.

Tai mihin kuluu n. 2 kiloa luomuruista (henkeä kohti)? Leipää syntyy, mutta kuinka paljon?

Kananmunat ovat aika selvä tapaus. Mutta maidon käyttö ei enää olekaan.

Aiempien ravinnetaseiden pohjalta se, ettei kalaa ole Suomessa saatavilla luomuna, ei ehkä olekaan niin paha handikappi luomulle kuin oli luultavissa. Kyllä suomalaiset kalaa syövät, ja sen kulutus pysyy hyvin tasaisena. Mutta oli kuitenkin vuoden 2021 tietojen mukaan vain n. 15 kiloa vuodessa kun lihaa kului n. 80 kiloa. Kala ei lisäksi ole niin energiatiheätä kuin liha.

***

Kaikkiaan on jo nyt kyllä syntynyt yleisvaikutelma, että luomun merkitys on kyllä jopa hämmästyttävän mitätön. Se vaikutelma on syntynyt sekä näistä tässä triidissä esitetyistä tuotantotilastoista että kaupan ilmoituksista saaduista tiedoista luomun vähäisestä tarjonnasta. Toteutuneesta myynnistäkin tietoja meillä on, vaikka ne voisivat olla parempiakin. Yhtä masentavaan suuntaan sekin osoittaa: 2,2 prosenttia (2022).

Tämäkin taas:

No, tulee siitä mieleen myös itsetutkistelummekin. Sieltä erikseen linkki uutiseemme (2010):

Miksi keskittyä niin mitättömään asiaan kuin luomu?

[Heikki Jokipii]

Tällaiset tuotteet eivät taas em. tarkasteluamme paljon heilauta:

Organic Nature´s tattari-hirssikakku 100g Luomu
1,95
19,50/kg

Koska tattarista tiedämme tämän:

Siinä lienevät syyt, että viljelyalat olivat vain, noin: tavanomainen 900 ha ja luomu 400 ha. Ja tuotettu kokonaismäärä sen mukainen: yhteensä (tavanomainen ja luomu) suomalaista kohti n. 164 grammaa.

Ja vielä tarkemminkin tämän:

Luomutattarista , jossa luomun osuus on suuri n. 27% (ja handikappi sadoissa pieni, ks. juuri edellä) ei tule menestystuotetta, jos tuotettu määrä on vain n. 300 000 kiloa, n. 56 grammaa suomalaista kohti.

Tuo tarjottu tuote olikin Latviasta.

[Heikki Jokipii]

Mistä tiedämme, että kyse ei ole luomuperunasta?

Mummon-tuotteisiin käytetään vuodessa järjetön määrä perunaa – ”Ruokatuotanto pitää säilyttää Suomessa”

Tästä:

Pohjolan Peruna kertoo käyttävänsä vuodessa noin 40 miljoonaa kiloa perunaa, joista valmistetaan yli 30 erilaista tuotetta.

(lihav. HJ)

Peruna (ruokaperuna) on oikeastaan vähäisyydessään luomuna jopa kummastuttava tapaus. Erityisesti verrattuna Ruotsiin.

Luke kertoo perunaa yhteensä, tavanomaista ja luomuperunaa saadun v. 2022 seuraavasti (milj. kg):

Ruokaperuna   253,8   249,7   4,1

Luomun osuus siis 1,6%.

[Heikki Jokipii]

Nyt joku jo Suomessa tietää kaiken tämän:

Ruokavirasto kertoo/määrää:

Ilmoittautuminen luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään
• Viljelijän on ilmoittauduttava luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään 30.4. mennessä (uudet toimijat)

Kertoo myös, että sitoumukset ovat viisivuotisia. Niinpä melkein kaikki (4/5) luomuviljelijät v. 2023 ovat jo siellä? Siis kirjoilla, listoilla? Nykyisistä 4857 luomuviljelijästä suurin osa jatkaa? Viime vuonna täysin uusia tuli vain 152 (lopettaneita oli 194). Vappuun mennessä periaatteessa tiedämme, kuinka tänä vuonna. Tohtisiko sitä tuolloin heti aloittaa tuon tiedon kinuminen? Vaikka ennakkotietona? Hehtaarit sitten myöhemmin. Nyt olisi hyvin mielenkiintoista jo nyt nähdä, vaikuttiko luomun kaupallisen kysynnän hyvinkin jyrkkä lasku 2022 tuohon.

Jos asia menisi yksi yhteen (sehän ei mene) pitäisi vähennystä olla nelisensataa viljelijää (tai sitten vastaava vähennys hehtaareissa).

PS. 29.03.23: Näin myös ohjeen, että vanhojenkin luomutilojen täytyy ilmoittaa jatkohaluistaan 30.04.23 mennessä. Sekin ilmoitus tehdään sähköiseen järjestelmään. Joten yhteenvetotieto on periaatteessa saatavissa jo 2.5.23. Kun vappu on vietetty.

[Heikki Jokipii]

Tämä yleistilanne tiedetään ja kerrotaan:

Maatilojen määrä väheni viime vuonna aavistuksen enemmän kuin syksyllä ennakoitiin

Ja toistaen: joku tietää myös luomutilojen tilanteen. Mutta sitä ei kerrota. Näillä näkymin ei pitkään aikaan.

[Heikki Jokipii]

Aamulehti oli jo saanut jostain tällaisen tiedon (lihav. HJ):

Maatalouden kustannukset laskivat vihdoin – näin paljon ruoka kallistuu vielä tänä vuonna

Kevätkylvöt ovat alkamassa. Tänä vuonna viljan viljelyala pienenee, myös luomun. Kovin hintojen kustannuspaine näyttäisi olevan takana.

Mistä se oli sen saanut? Tuosta uutisesta ei selviä.

Jos tieto on kerrottu lehdelle, saisi Ruokavirasto kyllä kertoa sen avoimesti kaikille. Sillä siltä sen tiedon on täytynyt tulla. Tässä Luken julkistuksessa ei luomua mainita:

Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne 2022 (4.5.23)

Sitäpaitsi Aamulehti kertoi kuluvasta vuodesta.

[Heikki Jokipii]

Vähän ikäänkuin tulisia hiiliä Ruokaviraston päälle keräten, sen hitaan tiedotuksen takia. Tai Pro Luomun. Nämä ovat jo tietoja tämän vuoden keväältä:

Kananmunien tuotanto väheni alkuvuonna – tuotanto siirtyy virikehäkeistä lattialle, myös luomutuotanto laskussa

Lattiamunien tuotanto lisääntyi tammi–maaliskuussa 21 prosenttia viime vuodesta.
TILAAJALLE

[Heikki Jokipii]

Luomutattarista , jossa luomun osuus on suuri n. 27% (ja handikappi sadoissa pieni, ks. juuri edellä) ei tule menestystuotetta, jos tuotettu määrä on vain n. 300 000 kiloa, n. 56 grammaa suomalaista kohti.

Tässäkin tuotantomaa on ehkä Suomi:

Tattar luomu 500g
Gluteeniton vilja. Hyvä magnesiumin ja kaliumin lähde. Käytetään lisukkeena.
Kirjoita arvostelu
2,90 €
5,80 € / kg

Tai sitten joku muu. Sitä ei kerrota. Tarjoava firma näyttää olevan ennenkaikkea maahantuoja. Nyt se löytyi, pakkausta tarkemmmin tiiraten. Alkuperämaa Kiina.