Logo Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry
Etusivu Uutiset Artikkelit Keskustelut Linkit Yhdistys

Miksi keskittyä niin mitättömään asiaan kuin luomu?

Kuten lukija hyvin voi nähdä, sivustomme on täynnä luonnonmukaisen viljelyn ja luomuruoan kritiikkiä. Voidaan ihan hyvin tulkita niin, että olemme koko ilmiötä vastaan, tämä tulkinta on täysin oikea.

Mutta miksi keskittyä niin mitättömään asiaan?

Luomuruokahan ei juuri kosketa tai kiinnosta tavallista kuluttajaakaan, myynnistä Suomessakin vaivaiset yksi (1) prosenttia kaikista ruokaostoksista.

Tässä meidän osaltamme muutamia yrityksiä perustella asiaa.

Suomalaisen kuluttajan kannalta:

- luomu on hyvin kallista (n. 2-3 kertaa tavanomaista kalliimpaa)
- tavallisen kuluttaja voi vielä olla ostamattakin, mutta suunnitelmat luomun lisäyksestä julkishallinnon joukkoruokailussa uhkaavat tulla kaikkien veronmaksajien maksettavaksi (tai vaihtoehtoisesti koulu- ym. ruoan laatu heikentyy)
- luomussa ei ole mitään väitettyjä terveysetuja
- luomussa ei ole mitään väitettyjä maku- tai muita laatuetuja

Olemme näin halunneet olla kuluttajasuojan asialla, minkä kuluttajajärjestöt ovat asiassa täysin unohtaneet, ja päinvastoin suosittelevat luomua. Paheksumme tätä.

Luonnon kannalta:

- luomuviljely vaatii noin kaksinkertaisen määrän viljelyalaa saman tuoton saamiseksi
- ihmiskunnan vielä kasvaessa viljelypinta-ala täytyy käyttää äärimmäisen tehokkaasti, jotta vapaata luontoa voidaan säästää
- nykyaikaisessa tehoviljelyssä ei ole niitä haittoja, joita yritetään luomupropagandassa sen kontolle laittaa

Kehitysmaiden ihmisten kannalta:

- maatalouden parempi tuottavuus siellä mahdollistaa muunkin kehityksen ja elintason nousun
- kehittyneet maat (erityisesti EU, Suomi sen mukana) eivät saa olla kauppapolitiikassaan tai muulla tavoin esteenä tälle kehitykselle, esim. luomua suosimalla tai muuntogeenistä viljelyä syrjimällä

Ja vielä, tieteen ja kansansivistyksen kannalta:

- luomuaate perustuu pohjimmiltaan vanhakantaisiin, puolimystisiin, taikauskoisiin filosofioihin, jotka ovat nykyaikaisen, tieteellisen maailmankuvan vastaisia
- tällaisen ajattelutavan leviämisestä on muuallakin haittaa kuin itse ruoka-asioissa

Yleisesti, kaikki noita asioita koskien: jos luomu pysyy tässä nykyisessä pienessä marginaalissaan, se ei ole uhka. Mutta jos sen osuus kasvaa, se on kaikissa noissa asioissa potentiaalisesti vaarallinen ilmiö.

***

Mutta entä sitten muut Suomen ”poliittisessa kentässä”? Päättäjät?

Eikö heille tämä yhden prosentin luomukysymys ole (tai ainakin pitäisi olla) mitätön, marginaalinen asia, joka ei oikeastaan olisi edes kiinnostava, edes maininnan arvoinen?

Näin voisi kuvitella, mutta näin ei ole.

Käytännöllisesti katsoen kaikkien puolueiden ohjelmassa on luomun edistäminen. Miksi?

Mitä ottaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, esitellessään valtioneuvoston ruokapoliittista ohjelmaa, lähes pääasiaksi? Luomun.

Näin kävi sekä Helsingin Sanomien että Vihreän Langan uutisen mukaan.

Miksi ministeri haluaa lisätä luomua jopa 30-40 prosenttiin suomalaisten kulutuksesta? Millä perusteella?

Miksi Suomen kehitysmaita koskevassa maatalouspoliittisessa linjanvedossa viitataan vain ja ainoastaan luomumenetelmiin, ja jätetään ehdottamamme tehoviljelyn kannattaminen kokonaan pois? Miksi alunperin luonnoksessa ollut myönteinen kannanotto modernista geenitekniikasta viljelyn apuna jätettiin lopullisesta versiosta pois?

Miksi ”valtuuskunta”, joka suunnittelee Suomen ”brändiä”, ajaa ideaa, että Suomesta tulisi tehdä ”luomumaa”?

(Helsingin Sanomista 17.10.2010: ”Valtuuskunnan luontosuhdetta kuvaa se, että mukana on ehdotus luomutuotannon radikaalista lisäämisestä hyvinkin nopeasti.”

Miksi Helsingin kaupunki yrittää – kaikista taloudellisista näkökohdista piittaamatta – saada päiväkotiensa lapset syömään luomuruokaa?

***

Miksi, miksi, miksi? Kuten sivustoamme tutkimalla huomaatte, olemme esittäneet näitä kysymyksiä usein, useille tahoille, ja vilpittömässä hengessä. Kuten sivustoamme tutkimalla huomaatte, hyvin usein, ehkäpä yleensä olemme jääneet vaille vastausta.

Niinpä olemme jopa aavistelleet, että luomussa ei ehkä olekaan kyse maatalouden piiriin kuuluvasta käytännöllisestä ongelmasta ja sen ratkaisuehdotuksesta vaan - jonkinlaisesta (jopa puolittain uskonnollistyyppisestä) vahvasta ideologiasta?

Joka tapauksessa tämä asia ei näytäkään olevan niin mitätön miltä se pelkästään myyntilukujen pohjalta tuntuisi olevan.

Tässä asiassa on siis kova ideologis-poliittinen ”vääntö”. Tässä ”väännössä” haluamme olla mukana. "Vääntämässä" tällä sivustolla esitettyyn suuntaan!

Keskusteluumme: Suomesta ”luomumaa”?

Heikki Jokipii, 17. 10. 2010.

Takaisin uutislistaan

Puu

© Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry