Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Tällaista kuuluu (MT 12.05.23):

Tukiehdot ohjaavat sekatiloja pois luomusta, tuotanto laskee merkittävästi: ”Ei ole enää järkevää jatkaa luomutuotannossa”

Uusi cap-kausi muutti luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ehtoja. Myyntikasvivelvoite on käymässä kohtalokkaaksi sekatiloille, joissa pellot ovat luomussa mutta eläimet tavanomaisessa tuotannossa. Luomuliitto ennakoi luomupeltoalan vähenevän nyt 10 prosenttia.
TILAAJALLE

Luomuliittokin vain ennakoi. Joku tietää kuinka siinä kävi.

***

Tästä täytyy saada tietää enemmän:

Viherlannoitusnurmelle voi laittaa vaikka kaikki tilan pellot – luonnonhaittakorvaus maksetaan uudella cap-kaudella täysimääräisenä viherlannoitus- ja suojavyöhykenurmille

Kesantorajoitteeseen luetaan nyt kaikki kesannot eli avo-, sänki- ja viherkesannot sekä luonnonhoitonurmi.
TILAAJALLE

Erityisesti mitä se merkitsee luomulle. Yhdessä edellisen kanssa.

[Heikki Jokipii]

Tässä tämän tutkimuksen tulkinnassa (HS) tulevat kovasti esille lihantuotantoon käytetyt pinta-alat:

Eri ruokien luontohaitoissa on isojakin eroja

Seuraavia lukuja ei löydy Jyväskylän yliopiston raportista vaan Joseph Pooren ja Thomas Nemecekin tutkimuksesta: Jos haluaa tuottaa kilon naudanlihaa, maata tarvitsee yli 300 neliötä (lihakarjan tapauksessa). Suomessa liha on usein peräisin maitokarjasta, ja silloin neliöitä tarvitaan joitakin kymmeniä.

Kilo possua vaatii maata 17 neliötä ja kilo siipikarjan lihaa 12 neliötä.

Luomusta ei puhuta jutussa mitään. Mutta jos olisi puhuttu, olisi kantaa pitänyt ottaa luomun latausalaan. Miten se lasketaan ja jyvitetään lihakiloille? Minkä osan tästä voi katsoa olevan lihantuotantoa:

Poiminta: Nurmi ja kesanto ovat yhä tärkeimmät luomukasvit - vuonna 2022 niiden osuus oli yhä valtava 63,2 %, eikä niiden alaa ole pystytty siirtämään ihmisravinnoksi sopiville kasveille kuin vain muutama prosenttiyksikkö, sillä 2018 niiden osuus oli suurimmillaan 64,9 %.

[Heikki Jokipii]

Tälläinenkin ongelma voi tulla eteen:

Luomun myyntikasvivelvoite sopii huonosti Kainuuseen

Luomusitoumukseen liittyvä myyntikasvien viljelyvelvoite mietityttää kainuulaista luomuväkeä. Pahimmillaan se voi aiheuttaa luomuviljelijöiden määrän vähentymisen.

Luomuasiantuntija Katie Halonen Kainuun ELY-keskuksesta tunnistaa ongelman. Kainuu on Pohjois-Karjalan jälkeen lähimpänä valtakunnallista tavoitetta saada viljelyalasta vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia luonnonmukaiseen viljelyyn. Kainuusta luomussa ja luomun siirtymävaiheessa oli viime vuonna 22,7 prosenttia viljelyalasta.

”Myyntikasvivelvoitteella on tavoitteena saada markkinoille luomutuotteita. Hyvä tavoite voi kuitenkin kääntyä luonnonmukaisen viljelyn kasvutavoitetta vastaan”, Halonen sanoo.

Kainuussa luomu on lyhyen kasvukauden vuoksi lähinnä nurmea ja rehuviljoja. Myyntikasvivelvoite saattaa vähentää luomuviljelijöitä jopa kymmenellä prosentilla.

Kun se tähän asti ei ole Kainuussa  ollut niin tarkkaa, vaikka mitään myytävää syntyisikään. "Mitään", koska Kainuussa ei Ruokaviraston mukaan luomueläintalouttakaan mitenkään erityisen paljon ole.

Taas todeten, että ko. luomuasiantuntijakin vain ennakoi. Joku tietää kuinka siinä kävi.

***

Huomasin juuri, että Kainuusta ei ole tehty omaa tällaista maakuntakoostetta:

https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/maakuntakoosteet/

Sitä etsin, kun halusin tietää, mitä siellä on tähän asti luomuna tuotettu.

[Heikki Jokipii]

Otinpa Pro Luomun viimevuotisen koosteen sisällysluettelon. Siitä olen lihavoinut ne kohdat, joista tiedot ovat jo varmasti kasassa (vrt. edellä, tai toisissa triideissämme):

— klips —

Tieto luomukeruusta siis viipyy vielä hiukan. Joka tapauksessa siis Pro Luomu selvästi viivyttelee, jos se lykkää koosteensa julkaisemista kesäkuun puolelle. Kuten se viime vuonna teki. Näin se tulee istuneeksi turhaan parisen kuukautta tietojensa päällä.

Näin tapahtuu. Kaikki tiedot ovat kasassa luomukeruuta myöten. Silti mitään kiirettä ei koosteen kanssa pidetä.

Sama kiireettömyys jatkuu myös täällä:

Ei kyllä ylitä "istumatyössään" Ruokavirastoa:

Enää tässä jännitetään, keritäänkö tämä tehdä:

... virasto selvittää juuri ja juuri edellisen vuoden tilanteen pois alta, ennen kuin "postilaatikko" on täynnä kuluvan vuoden hakemuksia.

Sen verran lopulta kerittiin, että vuoden 2022 luvut saatiin julkaistua. Mutta vuosi 2023. Olemme useamman kerran huomautteet tästä: "Joku tietää kuinka siinä kävi." Ja se joku on Ruokavirasto.

Jos hiukan antaisikin aikaa byrokratialle, niin "dead linesta" on kohta kuukausi. Taulukko "Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2022 2023(pdf)" on ihan varmasti täysin julkaistavissa. Miksi sitä ei tehdä? Mutta sitä ei tehdä. Niinpä olemme me ja kaikki Suomessa turhaan tässä asiassa arvioiden ja huhupuheiden varassa.

[Heikki Jokipii]

Hänelläkin vain arvio:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·25. toukok.
Ennakkoarvion mukaan 379 maatilaa luopui luomusta ja 71 uutta aloitti luomussa. Luomutilojen määrä on ollut laskussa 2020 lähtien, mutta nyt tuli iso hyppy. #luomu kysyntä sakkaa tällä hetkellä ja myös tukiehdot muuttuivat. Pelkkä luomunurmi ilman satokasvia ei käy.

Toisaalta tuossa arviossa on hyvin täsmälliset luvut. Ja toisaalta Ylhäisellä on varmasti omat kanavansa tuohon tietoon.

***

Mutta vaikkapa Agronetin keskustelussa ei tiedetä:

Paljonkohan on luomusta luopujia?

[Heikki Jokipii]

Nyt se tuli:

Ennätyksellinen luomuviljasato ja notkahdus markkinassa – miltä näytti luomu Suomessa vuonna 2022?

Vuonna 2022 Suomen luomuviljasato oli suotuisten säiden takia ennätyssuuri. Samalla luomun pinta-ala kasvoi, mutta luomutilojen määrä pieneni. Ukrainan sota ja sitä seurannut voimakas inflaatio sekä elintarvikkeiden hintojen nousu vaikuttivat voimakkaasti päivittäistavarakaupan luomumarkkinaan. Luomu Suomessa 2022 -kooste kokoaa yhteen viime vuoden julkiset luomutilastot.

(linkin lisäys tuohon HJ, pdf)

Tuli sentään toukokuun (kevään) puolella. Täällä on jo suuri osa sen tiedoista esitettykin, mutta poimitaan siitä se, mitä ei ole. Kuhunkin tietoon sopivassa triidissä täällä.

Myös Pro Luomulle näyttää vuotaneen tällaista tietoa:

Ennakkotietojen mukaan luomutilojen määrä tulee laskemaan myös tänä vuonna. Ruokaviraston alustavien arvioiden mukaan noin kuusi prosenttia luomutiloista poistuu luomusertifioinnin piiristä vuonna 2023. Tällä ei ole kuitenkaan toistaiseksi nähtävissä yhtä suurta vaikutusta varsinaiseen luomupeltoalaan, joka tämän arvion mukaan laskisi kaksi prosenttia.

(lihav. HJ)

Ruokaviraston virallisesta tilastosta sitä ei ole saatu. Se on yhä viime vuodelta. Mutta häneltä oli ehkä erikseen saatu tämä lausunto:

Luomutiloja poistuu tänä vuonna luomusta erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, kun taas Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla muutokset luomutilojen määrissä ovat arvion mukaan vähäisimpiä. Luomusta poistumista on kiihdyttänyt tänä vuonna voimaan tulleet uudet maataloustukiehdot. Uudet tukiehdot ovat haastavia erityisesti nurmivaltaisille sekatiloille eli tiloille, joilla on peltoala luomussa ja tavanomaisia eläimiä.

”Alueittain poistuvien luomutilojen osuus korreloi selkeästi nurmen osuuteen viljelypinta-alasta. Mitä nurmivaltaisempaa luomuviljely on, sitä enemmän poistuvia luomutiloja – ja päinvastoin”, pohtii arvion koostanut ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.

En ainakaan löydä Ruokaviraston sivulta tuosta mitään arviodokumenttia. Toisaalta Ylhäisellä juuri edellä oli täsmälliset luvut (?).

[Heikki Jokipii]

Myös MT osasi tämän kertoa:

Uuden luomutuotantoalan määrä putoamassa dramaattisesti – luomutuotannon kärkialueen tilamäärä romahtaa

Ruokaviraston arvion mukaan luomutilojen määrä ja tuotannon pinta-ala vähenevät tänä vuonna. Merkittävin pudotus on uusien luomukorvaussitoumusten kohdalla. Luomutuotannon kärkimaakunnassa Pohjois-Karjalassa luomutilojen määrä romahtaa.
TILAAJALLE

Kaikki näyttävät tietävän. Miksei meille kerrota? 

Vilkaisin epävarmana äsken vielä kerran Ruokaviraston tilastoja:

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Mutta kyllä siellä edelleen oli vain vuoden 2022 tietoja.

Mutta tuossa siis MT sanoi toisin kuin Pro Luomu: myös luomuala olisi voimakkaasti vähenemässä. Erityisesti siis uuden alan osalta. Kun nyt näkisi ne Ruokaviraston tilastot 2023!

[Heikki Jokipii]

Mutta hän sanoo taas arvioivansa:

Luomuliiton Susann Rännäri arvioi, että luomutuottajien määrä vähenee noin 10 prosenttia

Se on kombo monesta eri asiasta, Susann Rännäri sanoo luomusta luopumisen syistä.

Ei sano tietävänsä.

Loppuosalle maksumuuri.

[Heikki Jokipii]

Mutta näyttää Suomessa olevan muitakin, jotka ovat meidän laillamme puutteellisesti informoituja. Tässä MTK turvautuu lähes täysin vuoden 2022 tietoihin:

Katsaus luomutuotantoon ja -markkinoihin (1.5.23)

Tämä tieto oli saatu lisätiedon saamisen aikataulusta:

Luomuviljelyn tulevaisuutta valottava luomusitoumukset on juuri hiljattain kerätty ELY-keskuksen ja Ruokaviraston toimesta. Yhteenvedon näistä tiedoista odotetaan valmistuvan heinä-elokuun tiennoilla.

Toivotaan, että tuo pitää. Aikaisemminkin saisi toki tulla. Ja uskomme myös, että voisi tulla (=on jo nyt asiallisesti valmis!).

Muutoin tuossa katsauksessa näkyy, ettp Pro Luomun kooste on luettu. Tämä on MTK:n omaa näkökulmaa:

Suomalaisen luomutuotannon seuranta on pirstaloitunutta ja monin paikoin jopa puutteellista. Monista hallinnollisista toimenpiteistä huolimatta suomalaisen luomutuotannon liiketoimintaa, kannattavuutta sekä yleisesti yritystoiminnan kehittämistä varten hyödyllisiä datapisteitä on käytännössä mahdotonta kerätä riippumattomasti, eikä niitä voida yleistää kansalliselle tasolle. Tiedon puute ei rajoitu maatalousalan yhteen tiettyyn osaan, vaan koskee koko tuotantoketjua eli alkutuotantoa, teollisuutta ja kauppaa. Raportoinnin puute heikentää merkittävästi edellytyksiä suorittaa maatalousalan elinkeinon edunvalvontatyötä, sillä markkinakatsausten teko vaatisi julkisia ja kansallisesti päteviä tietolähteitä. 

Meillä ei toistaiseksi ole tietolähteitä esimerkiksi siitä, paljonko suomalaisesta luomutuotannosta myydään tavanomaiseen, millä perustein näin tehdään, tuotannon hävikkiasteesta eikä kannattavuuskertoimia tavanomaisesta tai luomutuotannosta.

Tähän tunnutaan kuitenkin jotenkin tyytyvän:

Luomutuonti ja -vienti

Luomun tuonti EU:n sisämarkkinakaupasta ei ole dataa. Suomalaisesta elintarvikeviennistä 3 %. Suurin vientituoteryhmä oli 40 % osuudella myllytuotteet.[..]

Vähän kielellisesti puutteellinen ilmaisu, mutta siis siihen, että tuonnin osuudesta ei tiedetä.

[Jarrumies]

Myös MT osasi tämän kertoa:

Uuden luomutuotantoalan määrä putoamassa dramaattisesti – luomutuotannon kärkialueen tilamäärä romahtaa

Ruokaviraston arvion mukaan luomutilojen määrä ja tuotannon pinta-ala vähenevät tänä vuonna. Merkittävin pudotus on uusien luomukorvaussitoumusten kohdalla. Luomutuotannon kärkimaakunnassa Pohjois-Karjalassa luomutilojen määrä romahtaa.
TILAAJALLE

Kaikki näyttävät tietävän. Miksei meille kerrota? 

Tuossa MT:n jutussa kerrotaan seuraavaa:

Ruokaviraston ennakkoarvion mukaan aloittavien luomutilojen määrä vähenee merkittävästi. Aloittavia tiloja on noin 70, kun edellisellä tukikaudella aloitti keskimäärin 250 tilaa vuodessa.

”Siirtymävaihealoissa muutos on dramaattinen. Uutta sopimusalaa on vain noin 4 200 hehtaaria, kun viime vuonna ensimmäisen vuoden siirtymävaiheen alaa oli noin 16 000 hehtaaria”, selvittää erityisasiantuntija Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.

Ruokaviraston arvio perustuu vuonna 2022 siirtymävaiheessa olleiden alojen määrään sekä ennakkotietoihin tämän vuoden uusien luomukorvaussopimustilojen määrästä ja pinta-aloista sekä poistuvien ja uusien tilojen määristä.

”Arvion mukaan tilojen lukumäärä vähenee kuusi prosenttia ja luomupinta-ala viisi prosenttia. Poistuvien tilojen alaa on arvion mukaan noin 21 000 hehtaaria. Pohjois-Karjalassa on poikkeuksellisen paljon poistuvia tiloja”, kertoo Heinonen.

Ruokaviraston laskelman mukaan luomutilojen koon kasvu näyttää myös hidastuneen. Tarkemmat tiedot saadaan heinäkuun alussa peltotukien haun päätyttyä.

Lasketaan tietoja edellisen lainauksen lihavoitujen lukujen ja Ruokaviraston tilaston mukaan.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2022ep.pdf

Tiloja oli vuonna 2022 4975 kappaletta. Jos niiden määrä vähenee vuonna 2023 6 % niin vähenemä on 299 kappaletta. Jos aloittavia tiloja on noin 70, niin lopettaneita tiloja on yhteensä 299+70 = 369 eli noin 370, prosentteina ilmaistuna luomusta luopuneita tiloja olisi siis 7,4 %.

Luomuviljelty peltoala oli vuonna 2022 339460 ha siirtymävaihe mukaan luettuna. 5 %:n vähenemä olisi tuosta luvusta laskettuna 16973 ha.

Lisää lainauksia samasta MT:n jutusta:

Alueittain tarkasteltuna poistuvien tilojen osuus korreloi selkeästi nurmen osuuteen viljelypinta-alasta.

”Mitä nurmivaltaisempaa viljely on, sitä enemmän on poistuvia tiloja. Nurmipainotteiset luomutilat, joiden ympäristössä on rehua vastaanottava luomulypsykarjatila, pärjäävät nykyisillä tukiehdoilla. Jos oma karja ei ole luomussa eikä rehunmyyntisopimusta ole, tilanne on vaikea”, kuvaa Heinonen.

Erityisesti ne Itä- ja Pohjois-Suomen tilat, joilla ei ole karjaa luomutuotannossa, ovat ongelmissa.

Sitoumuksen irtisanovissa tiloissa on erityisesti sekatiloja, joissa pellot ovat luomussa mutta karja tavanomaisessa tuotannossa.

”Eroamisen syynä on tiukentuneet tukiehdot, erityisesti myyntikasvivelvoite. Lopettavien joukossa on kuitenkin myös viljatiloja ja maitotiloja, jotka eroavat luomutuotannosta yleisen kannattavuuden heikentymisen vuoksi”, Ignatius selvittää.

Ohjelmakauden vaihtuminen on luonteva hetki luopua tuotannosta myös muista syistä.

”Joukossa on myös tiloja, jotka lopettavat eläköitymisen vuoksi”, huomauttaa johtava asiantuntija Arto Ruuska Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Luomutilat ovat Pohjois-Karjalassa keskimääräistä suurempia.

”Näin iso pudotus harmittaa erityisesti, koska luomutuotantoa harjoittavissa maatiloissa on mukana paljon alueemme kärkitiloja”, Ruuska sanoo.

Luomuehtojen myyntikasvivaatimuksen tiukentamisella pyritään lisäämään kotimaisten luomutuotteiden tarjontaa.

”Tuloksellisuustavoite on sinällään hyvä, mutta se saattaa aiheuttaa luomutilojen ja -tuotannon määrän merkittävän vähenemisen. Luomutuotannon sukellus voi tuntua rajulta tässä vaiheessa, mutta pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna tällä voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Sen aika näyttää”, Ruuska pohtii.

[Heikki Jokipii]

Tästä yrityksestä oli jo aiemminkin puhetta:

EU:n pohjoisin hedelmätarha luottaa luomuun – ”Neuvostoliitossa jalostetut puulajikkeet selviytyvät pohjoisissa olosuhteissa”

Eikä tuo uusi MT:n artikkeli silloista käsitystämme muuta:

Mutta kaikkiaan kuva tuosta minimaalisesta Suomen luomuomenasadosta alkaa selkeytyä: eihän se suuri voi olla, jos yrittäjiä on vakavassa mielessä tässä maassa vain yksi. — Tuo yksi havainto edellä myytävänä olevasta tuoreesta luomuomenasta oli sekin omenasta, joka oli peräisin juuri tuolta tilalta. Mitä ilmeisimmin tuoreita luomuhedelmiäkään ei kaupallisessa mittakaavassa tuota kukaan muu (?).

Tuoretta tietoa Pro Luomun koosteesta:

• Luomuomenoita tuotettiin 61 hehtaarin pinta-
alalla.

Ja tuotettu määrä oli 78 000 kiloa. Eli 14 grammaa suomalaista kohti. Melko ohut viipale. Alle kymmenesosa tavallisesta yhdestä n. 170 gramman omenasta.

[Heikki Jokipii]

Tavanomaisella puolella Luke julkistaa ennakkotietoja:

Nautojen lukumäärä 1.5.2023 (ennakko)

Miksei Ruokavirasto voisi luomutietojen osalta tehdä samoin? Tai näytetään niitä kyllä kysyttäessä lehtimiehille annettavan (ks. edellä). Mutta pyytämättä? Kuten Luke. No, myönnetään, ehkä olen hiukan hätäinen, jos tämä pätee:

Ruokaviraston laskelman mukaan luomutilojen koon kasvu näyttää myös hidastuneen. Tarkemmat tiedot saadaan heinäkuun alussa peltotukien haun päätyttyä.

Tai ainakin heinä-elokuun tienoilla (MTK:n tieto/arvio edeltä). Mutta niinkin vielä hyvä. Kunhan eivät valu ensi vuoden puolelle. Tiettyä ajantasaisuutta on kansalla (meillä) tässä oikeus vaatia.

[Heikki Jokipii]

Ruokavirasto:

Peltotukien haku: viljapeltojen vieressä kasvaa nyt monimuotoisuuskasveja

Viisivuotisen luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksen antoi noin 600 tilaa vähemmän kuin viime vuonna. Yhteensä luomutuotantoon sitoutui 3 860 tilaa. Pinta-alassa luomusitoumusala pieneni 7,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Luomutuotannon kokonaisala on nyt noin 290 000 hehtaaria.

[Heikki Jokipii]

Tuo sama uutinen löytyy Ruokaviraston sivulta.

Mutta jatkan kuitenkin jupinaani asiasta. Kun toisessa kohdassa jo olennainen kerrotaan, miksei saman tien voida julkaista kaikkea?

Tuon em. tiedon lisäksi olisi kiinnostavaa esimerkiksi siirtymäajan peltopinta-alan kehitys. Paljonko jäi varsinaista luomuhyväksyttyä viljelyalaa? (Mitä pinta-alaa ja prosenttilukua käytämme tästedes vertailuissamme?)

Kyllä sekin, miten luomueläintalous kehittyi. Tai tuon vähentymisen alueellinen jakautuminen. – Oikeastaan kaikki vielä julkaisematon tieto! Tämä merkitsee myös sitä, että kaikki tieto on jo sähköisessä muodossa:

Haku oli ensimmäinen uusien EU:n maatalouspolitiikan uudistuneiden ehtojen mukainen peltotukien haku. Ensimmäistä kertaa tukia haettiin ainoastaan verkkoasiointipalvelu Vipussa.

***

Google-hakuun tarttui tämä kahden vuoden takaa (2021):

Täsmäviljelylle kuuluu vastaavat tuet kuin luomulle

Mutta se ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan:

Maatalouden tukirahoilla on edistetty sellaisten tuotanto­tapojen yleistymistä, joihin monet liittävät myönteisiä ympäristövaikutuksia. Puuttumatta näiden vaikutusten todenmukaisuuteen, on epäeettistä ohjata Euroopan maataloutta tehottomampaan suuntaan, sillä se aiheuttaa ympäristöongelmia toisaalla ja lisää kasvihuonepäästöjä globaalisti.

Seuraavalla tukikaudella onkin perusteltua tukea täsmäviljelyyn siirtymistä aivan vastaavalla tavalla, kuin luomutuotannonkin yleistymistä on edistetty.

Täsmäviljely ei ole dogmi, jonka noudattamista voitaisiin vahtia. Siksi on aloitettava keskustelu siitä, minkälainen joustava kokonaisuus täsmä­viljelyn menetelmiä muodostaisi tukikelpoisen paketin.

Välttääkseni keskustelua keskustelusta, teen pohjaesityksen: Viljelijälle tulee maksaa 160 eurolla korotettu hehtaarituki niiltä lohkoilta, joilla käytetään vähintään viittä kappaletta seuraavista tekniikoista: satokartoitus, pelto­skannaus, satoisuuden mukaan kohdennetut viljavuusnäytteet, jatkuvatoimiset ympäristö­mittaukset, kasvustomittaukseen perustuva lisälannoitus, pellon pinnan muotoilu, päällekkäiskäsittelyn estävä automaattiohjaus, säätösala­ojitus, etäluettava tuholaispyydys, kuvantunnistukseen perustuva rikkatorjunta ja automaattinen määränsäätö.

Valvontakin olisi helppoa ja halpaa – todistusaineisto on jo digitaalisessa muodossa.

Kuten varmaan huomasitte, Ruokavirasto yhä jatkaa viljelyn ohjaamista tehottomampaan suuntaan (taustalla tietysti EU). Mutta osa viljelijöistä on nyt itse valinnut toisin. Vai viime kädessä osa kuluttajista?

Mutta samaan tapaan siis meilläkin lopulta kävi kuin Ruotsissa.

***

Tämäkin on sitä, että peltoja halutaan käyttää kaikkeen muuhun paitsi ruoan tuottamiseen (Ruokavirasto):

Suurin kasvu ilmoitetussa alassa oli luonnonhoitonurmilla, joita ilmoitettiin 94 232 hehtaaria sekä monimuotoisuuskasvien riistapelloissa, joita ilmoitettiin 37 651 hehtaaria. Molemmat kasvit sisältyvät ekojärjestelmätuen toimenpiteisiin, jotka tukevat Suomen maatalouden kasvihuonekaasujen päästövähennyksen tavoitteita.

[Heikki Jokipii]

Aiempia ravintotaseita selaamalla tämä itsellemme määräämän tehtäväksiannon suorittamismahdollisuudet eivät näytäkään niin hyviltä.

Resoluutio ei niin sanoakseni riitä. Ravintotaseista ei kuitenkaan saa riittävän yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä suomalaiset keskimäärin syövät.

Jos sitä kuitenkin yritämme, ravintotaseen uusin versio on saatavilla:

Ravintotase 2021 lopullinen ja ennakko 2022

Mitään merkittävää muutosta suomalaisten syömistottumuksissa ei näytä tapahtuneen.