Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Ilmari Schepel puheenvuorossaan MT:ssa:

Mikä sitten häiritsi Sepon kirjoituksessa? Ei se, että luomuviljatilat joutuvat käyttämään viherlannoi­tuksen ”välivuosia”. Se nyt on vain niin.

Schepel tuon tietää. Mutta tietävätkö Suomen ja EU:n päättäjät? Vai kuvittelevatko he, että ainoa seuraus luomualan lisäämisestä on se, että suurempi osa ruoasta on sitten luomua? Valitettavan luultavasti se on niin. Se nyt on vain niin. P-le!


PS. 10.06.20: Tässäkin jutussa olisi voinut olla maininta siitä, että paine tuoda ruokaa muualta kasvaa, kun oma tuotanto vähenee:

New sustainable food policy bears risk of unsustainable imports, ministers warn

Mutta eipä ollut, ei. Vai oliko sittenkin, rivien välissä? Vaikka tässä:

Several member states voiced concerns about the risk of asymmetries between the new high demands on EU producers and lower standards of imported products.

According to the Spanish minister Luis Planas, the compliance with the strategy’s goals may imply other costs for member states related to imports from third countries, whose production is not subjected to these sustainable requirements.

Tosisuomentaen: on se niin väärin, jos muut pystyvät käyttämään kaikki modernin tieteen keinot, ja pystyvät siten tuottamaan paljon ja myymään halvemmalla, kun taas eurooppalaisten on tuotettava luomua tai melkein luomua (tuossa "new high demands").

[Heikki Jokipii]

Näin me tänä vuonna ehätimme hiukan Pro Luomua edelle, tältä osin: sen vuosittainen yhteenveto ei ole vielä ihan valmis. Molempia meitä viivästytti Luken "muniminen" kasvisten tietojen julkistamisessa (marjat ml.)

Itse asiassa voitimme tänä vuonna kokonaisella 10 päivällä, vähintään. Pro Luomun kooste ei ole vieläkään valmis, vaan puutarhatuotannon sivulla on vuoden 2018 luvut ja teksti:

HUOM! Vuoden 2019 puutarhatilastot
luomuvihannesten osalta valmistuvat toukokuun
2020 aikana.

Aina silloin tällöin olemme yltäneet siihen saavutukseen, että jokin meidän alueemme uutinen tai tieto on ollut ensimmäisenä nähtävissä suomenkielellä meidän sivustoltamme. Nyt oli tavallaan taas niin.

[Heikki Jokipii]

Vuoden 2919 tiedot:

Mansikan keskimääräinen hehtaarisato v. 2019 oli 3 690 kg, luomussa 2402 kg, eli 65% tavanomaisesta. Ja luomumansikoiden osuus koko mansikkasadosta on hyvin tutunoloinen luku 2,6%.

Mutta yhtä kaikki Pro Luomu tekee tavanomaisen suuren numeron tietysti juuri luomumansikasta, niinkuin sen tehtävänä on:

Luomumansikkaa pääsee poimimaan turvallisesti myös tänä kesänä

Tuossa tiedotteessa heilläkin olivat jo v. 2019 luvut hallussa:

Luomumansikkaa viljellään Suomessa noin 170 hehtaarilla. Viime vuonna luomumansikan kokonaissato oli 406 000 kg. Yleisimmät luomuviljeltävät mansikkalajikkeet ovat Polka ja Boynty.

Viime vuonna siis luomumansikkaa tuotettiin suomalaista kohti 74 grammaa. Tänä vuonna myyntiin saadaan tiedotteen perusteella luultavasti vähemmän.

***

Periaatteessa kyllä Suomesta on saatavissa jopa biodynaamista mansikkaa. Tuohon tiedotteeseen liittyvästä tilojen listasta löytyy pari, jotka ovat jo toisesta yhteydestä tuttuja.

[Heikki Jokipii]

Tämä on jäänyt kommentoimatta, tehdäänpä  se nyt:

Tässä Luken puutarhatilastoja odotellessa voimme huomata, että Pro Luomun kasvisryhmä on nyt ensimmäisenä julkaissut yhden tämän vuoden 2020

pöytäkirjansa (pdf).

Otetaan siitä nämä huomiot, taustaksi tuleville Luken tilastoille:

1. Lyhyt kierros markkina- ja
tuotantotilanteesta
• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.
Luomuperuna nousussa, vaikka yleisesti peruna ei.
• Luomuperunalla hyvä sato viime vuonna. Nykyään ongelmana
vihertyminen kaupassa, paikat liian valoisassa/led-valot.
• Kasvihuonevihanneksilla joiltakin osin haasteellinen vuosi.
• Leikattuja salaatteja menisi enemmän kuin pystytään
tuottamaan.
• Avomaalla tuottajia tullut lisää ja tuotemäärä kasvanut.
Satokautta venytetään molemmista päistä. Viime kesä
monelle tuottajalle hankala säiden vuoksi.

Kommentoidaan tätäkin Luken tilastojen ilmestymisen jälkeen, siinä yhteydessä.

• Kotimaisen luomutomaatin tuotanto todellakin romahti puoleen, kotimaisen luomusipulin tuotanto vähän kasvoi, mutta koska määrä on vieläkin hyvin vähäinen, se tilanne varmaankin säilyi, että siinä on oltu tuonnin varassa. Nopea tarkistus Foodiessa äsken: vain hollantilaista luomusipulia oli tarjolla.
• Luomuperunan sato ja sen osuus tosiasiassa hiukan pienenivät, osuus 2019 oli 2%, laskua 0,2 prosenttiyksikköä edellistä vuodesta
• Kasvihuonevihanneksilla vuosi oli todella haasteellinen, koska myös luomukurkun sato romahti puoleen edellisvuodesta
• (Leikatuista salaateista meillä ei ole lisätietoja - mutta panemme taas merkille luomutuotannon kroonisen kyvyttömyyden lisätä tarvittaessa tuotantomääriä)
• Avomaan tuottajia on ehkä tullut lisää ja tuotemäärä kasvanut. Edellä jo totesimme, että näin tapahtui kuitenkin yllättävän vähäisessä määrin. Asiaa ja vuoden 2019 lukuja siltä osin käsiteltiin tässä puheenvuorossa, ja tultiin johtopäätökseen:

Sitä kuvaa tuo ei heilauta, että vaatimatonta luomuviljely on, myös muiden avomaanvihannesten osalta. Suomalaista kohti niitä tuotettiin 155 grammaa vuonna 2019, siis koko vuoden kulutukseen.

***

Ehkä siltä pohjalta ymmärtää Pro Luomun kiireettömyyden koosteensa puutarhatuotantosivun päivittämisessä: siitä ei tänä vuonna saa kerrottua mitään menestystarinaa.

[Heikki Jokipii]

Mutta kyllä nyt täytyy sanoa, että he Pro Luomussa tänä vuonna munivat todella. Kolme viikkoa on kulunut siitä, kun sen olisi voinut tehdä (ja me täällä teimme) mutta vieläkään sen koostetta 2019 ei ole puutarhatuotannon osalta päivitetty. Eivätkö tyhjät vuoden 2019 ruudut ja tämä teksti siellä ala jo nolottaa:

HUOM! Vuoden 2019 puutarhatilastot
luomuvihannesten osalta valmistuvat toukokuun
2020 aikana.

Töissä siellä on oltu, koska tällä välillä on julkaistu tekstit luomumansikoista ja luomuviineistä.

[Heikki Jokipii]

Tällaista kiinnostusta kuulemma nyt on:

Viljelijöiden kiinnostus lupaa kasvua luomulle

Luomutuotannon kehitysnäkymät ovat maatiloille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hyvät. Luomuun on kiinnostunut siirtymään 11 % tavanomaisista tiloista. Eniten suosiotaan kasvattavat luomumaidon ja luomukananmunien tuotanto, kasvintuotannossa luomukauran viljely lisääntyy edelleen.

Toisaalta oli tällaistakin havaittu:

Kiinnostus on hiipunut hieman kahdessa vuodessa. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut epävarmuus tulevan ohjelmakauden ehdoista ja tukipolitiikasta sekä luomusäädösten tulevista muutoksista.

Uskotaan nyt noin tietoihin, niin kauan kuin meillä on vain ne. Toisaalta Ruokaviraston ennakkotilastot ilmestyivät viime vuonna jo heinäkuussa.

***

Vaikka Pro Luomu on saanut tuon tiedotteen aikaiseksi, vieläkään se ei ole päivittänyt koostettaan 2019. Mikä siinä oikein mättää? Ei sitä oikeastaan ymmärrä, vaikka jotain tällaista selitystä edellä yriteltiinkin:

Ehkä siltä pohjalta ymmärtää Pro Luomun kiireettömyyden koosteensa puutarhatuotantosivun päivittämisessä: siitä ei tänä vuonna saa kerrottua mitään menestystarinaa.

[Heikki Jokipii]

Tämä on lähtökohta, jonka Pro Luomu tietysti hyväksyy sellaisenaan:

Euroopan komission uusi Pellolta pöytään -strategia asettaa tavoitteeksi, että vuonna 2030 EU:n alueen peltoalasta 25 prosenttia on luomutuotannossa. Suomessa luomuviljelty peltoala on jo selkeästi EU:n tämänhetkistä keskiarvoa suurempi ja viljelijöillä on edelleen kiinnostusta siirtyä luomutuotantoon. Strategian tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat valmisteilla olevan CAP-ohjelman tarjoamat edellytykset luomutuotannon kasvulle sekä luomun kysynnän ja markkinan kasvu.

(lihav. HJ)

Jota ei kuitenkaan pitäisi hyväksyä. Julkisvallan tai viljelijöiden kiinnostus asiaan ei pitäisi olla ratkaiseva. Vaan nimenomaan tuon ihan viimeiseksi mainitun lihavoimani asian. Jolloin oikeastaan mitään EU-strategiaa ei asiassa edes tarvittaisi.

Eikä sitä kysyntää valtiovalta kykene millään hyväksyttävissä olevilla keinoilla lisäämään. Hiukan jää luomuviljelyn kannattavuus vielä riippuvaiseksi kuluttajien valmiudesta maksaa kalliimpia luomuhintoja.

Siitä taas seuraa se, etteivät viljelijöiden kyselyssä ilmoittamat halut välttämättä sitten pysykään. Jolloin ratkaisevaa on, kuinka moni todella luomusopimuksen tekee. Se selviää melko pian ilmestyvästä Ruokaviraston ennakkotilastosta hyvin luotettavasti. Siinä kerrottua lukua tulemme sitten vertaamaan tuohon 11% lukuun hyvin säälimättömästi.

Tosin kyselyssä oli annettu näin väljät aikarajat:

Kantar TNS Agrin toteuttaman tutkimuksen mukaan kaikista tavanomaisista tiloista 11 prosenttia voisi olla kiinnostunut siirtymään luomutuotantoon vuoteen 2027 mennessä. Todennäköisinä siirtyjinä pidetään kyselyssä siirtymävuoden maininneita, joita oli noin puolet kaikista kiinnostuneista.

Mutta yritetään verrata järkevästi. Eri vuosille jyvittäen. Mutta ottaen huomioon, että tuo 11% kuitenkin tarkoittaa luomutilojen määrän lähes tuplaantumista nykyisestä, alle 10 vuodessa.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu ei antanut linkkiä Kantarin tutkimusraporttiin. Sen täytyy olla tämä:

https://www.epressi.com/media/userfiles/143747/1593410655/luomutuotannon-kehitysnakymat-2020_2027-mmm.pdf

Siitä voi poimia tämän selvennyksen (s. 43):

Suurin osa luomusta kiinnostun[eista] ajattelee siirtyvänsä luomuun vasta 2024 tai myöhemmin

(kirj.virheen korj. HJ)

Niinpä mitään dramaattista muutosta ei tuolta pohjalta ole odotettavissa Ruokaviraston luvuissa tältä vuodelta.

Raportissa esitellään (ss. 10-11) samoja lukuja luomuviljelyalan osuudesta ja luomun osuudesta eri tuoteryhmissä kuin mekin täällä. Mikä Kantarilta puuttuu, on ihmettely siitä, miksi luomun osuus tuotetusta ruoasta on niin pieni kaikissa ryhmissä.

Kantarin kehitysennusteet ovat nämä (ss. 16-17):

Ennusteen mukaan luomutilojen (kasvinviljelyn osalta) määrä kasvaa lähes 10 prosenttia vuoteen 2022 mennessä

Luomualan osuus koko maan peltoalasta nousee ennusteen mukaan vuoteen 2022 mennessä 15 prosenttiin (2019: 13,5 %) ja vuonna 2027 noin 17 %:iin

Tuotetusta luomuruoasta ja sen osuudesta Kantar ei tehnyt yhtä täsmällisiä ennusteita. Nämä se kyllä teki (ss. 21-24):

Luomumaidontuotanto voisi kasvaa 60 % vuoteen 2027 mennessä ja emolehmien määrä kuudenneksella
[...]
Luomulampaiden määrä voisi kasvaa noin 20 % vuoteen 2025 mennessä
[...]
Luomusianlihan tuotantoon ei suurta suosiota
[...]
Luomukanojen määrä voi kasvaa yli 70% vuoteen 2027 mennessä kiinnostuksen perusteella

Merkille pantavaa on, ettei yleisesti suosiotaan kasvattavaa broilerinlihaa mainittu raportissa lainkaan. Luomulihan osalta tuossa nyt ovat viimeisimmät näkymät*), koska tätä ei ole puoleen vuoteen vielä tullut ulos:

Tämä luomulihan arvoketjutyöryhmän kokous on saatettu jo pitääkin:

1.Realistinen luomulihan
kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa

Mutta pöytäkirjaa siitä ei ole saatavissa.

Mutta kyllä siinä jonkinlaista kasvutavoitetta tarvitaankin: tuo 1% osuus on itse asiassa tosiasiana jo vähän nolo. Varsinkin kun on vuosikausia kohkattu siitä "potentiaalista".

Loppuosa Kantarin raportista olikin sitten tilojen kannattavuuden yms. analyysiä. Meitä ei yllätä, että siinä maataloustuet nousivat merkittävään asemaan. Tämän verran tuli esille kuluttajien halukkuus ostaa ja maksaa (s. 53):

Suuremmilla tiloilla varsinkin markkinoilta saatava hinta vaikuttaa pienempiä enemmän

_____

*) vaikka nuo toteutuisivat, ei luomun osuus tuotetusta ruoasta vieläkään nousisi järjellisiin lukemiin: maito olisi noin 5%, lihassa ei käytännössä muutosta nykyiseen (eli jopa siinä n. 1%:ssa pysyttäisiin?), kananmunissa osuus n. 12%. Mutta noita lukuja siis verrattaisiin 17% viljelyalaosuuteen!

[Heikki Jokipii]

Vaikka Pro Luomu on saanut tuon tiedotteen aikaiseksi, vieläkään se ei ole päivittänyt koostettaan 2019. Mikä siinä oikein mättää? Ei sitä oikeastaan ymmärrä, vaikka jotain tällaista selitystä edellä yriteltiinkin:

Ehkä siltä pohjalta ymmärtää Pro Luomun kiireettömyyden koosteensa puutarhatuotantosivun päivittämisessä: siitä ei tänä vuonna saa kerrottua mitään menestystarinaa.

Mitäpä tuota odottelemaan. Tehdään tämä sivu 8 kosteesta Pro Luomun puolesta. Tässä on ainoastaan siirretty Luken uudet tiedot 2019 (ilmestyneet siis jo yli kuukausi sitten 3.6.20) vanhaan Pro Luomun taulukkoon.


Luomupuutarhatuotanto 1000 kg
                  2019 2018 2017 2016 2015
____________________________

Tarhaherne 595  300  367   80   35
Valkokaali   592  410  530  297  338
Porkkana   3113 2906 2145 2318 2200
Sipuli           388  215   222   247   338
Tomaatti      746 1427 958   962 1110
Kurkku         221  459  390   279  131
Marjat         618   547 581    488  517
Omena        116   153  346   123   70
____________________________

Uutta tekstiä emme ehdota. Siellä oli vielä tänä aamuna teksti, jossa kuvattiin vuotta 2018 näin:

• Kasvukausi oli poikkeuksellisen kuiva, mikä alensi useiden luomupuutarhatuotteiden satoa.

Tietysti voisimme kysyä, ja siis tässä kysymmekin, että miksi sadot eivät olennaisesti v. 2019 kasvaneet, ja joissakin tuotteissa jopa pienenivät, vaikka:

- olosuhteet olivat paremmat
- viljelypinta-ala luomukasviksille kasvoi yhteensä paljon

Ja juuri luomuvihannekset toimivat hyvin usein luomun "kansikuvapoikina tai -tyttöinä", myös Pro Luomulla. Silti niitä tuotetaan noin surkean vähän. Edellisten vuosien suhteutuksemme väkilukuun toimivat yhä, käytännössä sellaisinaan. Vaikkapa tämä kaalilaskelmamme. Jossa oli kyllä jo — ja aika oikein — ennakoitu v. 2019 tilannekin. Tänä vuonna tuo tuplaantunut luomuhernemäärä saattaisi riittää yhteen annokseen:

Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.

[Heikki Jokipii]

*) vaikka nuo toteutuisivat, ei luomun osuus tuotetusta ruoasta vieläkään nousisi järjellisiin lukemiin: maito olisi noin 5%, lihassa ei käytännössä muutosta nykyiseen (eli jopa siinä n. 1%:ssa pysyttäisiin?), kananmunissa osuus n. 12%. Mutta noita lukuja siis verrattaisiin 17% viljelyalaosuuteen!

Tuo luomulihan 1% (meidän karkea arviomme/arvauksemme) saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta taustalla on tämäkin trendi (Lihatiedotus):

Viime vuonna suomalaisten syömästä lihasta jo reilu kolmannes oli siipikarjanlihaa

Siipikarjan kulutus jatkoi kasvuaan ja oli 26,6 kiloa henkeä kohti, lähes neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten syötiin edelleen sianlihaa, 30,8 kiloa vaikka kulutus vähenikin viitisen prosenttia edellisestä vuodesta. Naudanlihaa syötiin 18,8 kiloa, puoli kiloa vähemmän kuin vuonna 2018.

Näin siis kulutus on vahvaa juuri niissä laaduissa/lajeissa, joissa luomuliha on heikoilla: siipikarjassa ja sianlihassa. Eikä luomulihan tuotanto noista eläimistä sekään näytä Kantarin mukaan piristyvän. Lampaanlihassa luomu on aika vahvoilla, mutta sen kulutus on sitten taas hyvin pientä, niin pientä, ettei vahvakaan osuus siitä juuri näy lihan kokonaiskulutuksessa. Niinpä ainoa mahdollisuus olisi, että luomunaudanlihaa tuotettaisiin enemmän.

Luomunaudanlihan tilanne ei sinänsä näytä heikolta, mutta tässä kehityksestä luvut, jotka ovat saatavissa (Pro Luomun koosteesta):

Vuosi, milj. kiloa, osuus%

2017   2,62   3,1
2018   2,61   3
2019   2,67   3,04

Mitään voimakasta, selvää trendiä ylöspäin ei siis siinäkään näy. Jos tuota vielä edellisestä kosteesta täydentää, niin huippuvuosi oli ollut v. 2015: 2,95 milj. kiloa, 3,4%. Mutta tuon parhaan vuoden tasokaan ei riitä edes koko prosenttiin kaikesta lihankulutuksesta.

Sitten on vielä havaittu tämä paradoksi: kasvanut luomunautamäärä ei näy luomulihan tuotannossa.

Mutta jäämme siis yhä odottamaan luomulihan arvoketjutyöryhmän "realistista luomulihan kasvutavoitetta".

[Heikki Jokipii]

Sitten on vielä havaittu tämä paradoksi: kasvanut luomunautamäärä ei näy luomulihan tuotannossa.

Mutta jäämme siis yhä odottamaan luomulihan arvoketjutyöryhmän "realistista luomulihan kasvutavoitetta".

Ja tuo havainto oli siis Pro Luomun ko. arvoketjutyöryhmän 20.10.19 kokouksesta. Samasta, jolloin tuo uuden tavoitteen arvio luvattiin heti ensimmäisessä kokouksessa tänä vuonna. Jollaisesta ei ole pöytäkirjaa näkynyt Pro Luomun sivuilla.*)

Onko kuitenkin asia osoittautunut ylivoimaisen vaikeaksi? Tavoitteen kun pitäisi olla sekä optimistinen että realistinen.

_______

*) eikä se siitä johdu, että siellä oltaisiin kesälomalla. Joku ainakin on töissä, viimeksi toissapäivänä ilmestyi sivuilla uusi tiedote. — Josta kyllä tuli mieleen, että pitäisikö minun pitää kesälomaa. Ja jättää hetkeksi tämä kyyläämiseni? Mutta kun ei malta. 

[Heikki Jokipii]

Tämä MT:n uutinen on maksumuurin takana ...

5 600 luomutilaa vuonna 2027 – kanat luomutuotantoeläinten kovimmat kirijät

... mutta siinä puhutaan em. Kantarin tutkimuksesta. Tämä toiveikas näkemys on siinä omaksuttu:

Luomutilojen määrä kasvaa ja niillä on entistä enemmän peltoa, nautoja, uuhia ja kanoja. Lisäksi luomutuottajien kuva tilansa nykyisestä ja tulevasta kannattavuudesta on edelleen tavanomaisia tiloja positiivisempi.

Nyt luomussa olevat tilat aikovat myös jatkaa valitsemallaan tiellä, selviää Kantar TNS Agrin tekemästä Maatilojen kehitysnäkymät 2027 -tutkimuksesta.
Haluatko jatkaa lukemista?

Siitä ei luultavasti ole puhetta, mitä tuo maatalouden tuotannolle merkitsisi. Sellainen tuntuu tässä yhteydessä olevan suorastaan epähieno kysymys. Samoin tuntuu, että EU-poliitikotkin kuvittelevat, että seuraus 25% luomualasta olisi vain se, että sitten ruoastakin olisi 25% luomua.

Jos tuon uutisen kaaviota lukee minun silmälasini päässään, se aika hyvin tukee sitä tulkintaani, ettei luomulihan tuotannossa tulla tulevina vuosinakaan näkemään mitään suurta muutosta.

[Heikki Jokipii]

Kantar siis arvioi:

Luomumaidontuotanto voisi kasvaa 60 % vuoteen 2027 mennessä ja emolehmien määrä kuudenneksella

Mutta näin arvioi luomumaidon arvoketjutyöryhmä 12.09.2019 kokouksessaan:

Lyhyt katsaus tuotanto-ja markkinatilanteeseen
• Nestemäisten maitotuotteiden kulutus laskee yleisesti.
 • Tämä vaikuttaa tietenkin myös luomuun, jonka myynti ei juurikaan kasva vähittäiskaupoissa.
 • Luomumaidon myynti kasvaa kuitenkin edelleen hyvin kokonaisuutena –kasvu tulee nyt HoReCa-puolelta, jonne halutaan lisää luomua.
• Luomumaitotuotteista kasvaa vahvasti myös vähittäiskaupassa juustot ja keltaiset rasvat

Pro Luomun kosteen mukaan luomumaidon tuotanto kasvoi kyllä 69:stä 74 miljoonaan litraan ja osuus koko maidontuotannosta 3,0%:sta 3,2 %:iin vv. 2018-2019. Jos katsomme edellisten 7 vuoden kehityksen, niin vuonna 2012 tuotanto oli 37,6 miljoonaa litraa, eli prosentuaalinen kasvu oli vielä vauhdikkaampaa. Mutta onko enää odotettavissa, että niin käy?

Kantarin optimistisen arvion takana on ainakin kaksi oletusta:

- Horeca-myynti kasvaa. Mutta se kasvaa luultavasti vain, jos kunnat jatkavat ja lisäävät luomumaidon juottamista lapsille. Yksityisellä puolella ei kasvua juuri ole näkynyt, luomumaitotuotteissakaan.
- luomujuustoissa saadaan läpimurto aikaiseksi. Mutta ne ovat sitten väistämättä kalliimpia tuotteita, ja samanlainen asetelma häämöttää kuin eläinten ruhon kalliimmissa osissa lihapuolella.

Tuossa siis meidän hiukan toisenlaiset skenaariomme.

***

Pro Luomun maidon arvoketjutyöryhmälläkään ei ole tuon viime syksyn jälkeen ollut uutta kerrottavaa. Kuten ei liharyhmälläkään, josta jo edellä mainittiin.

[Heikki Jokipii]

Tyytyväisiä pääosin ollaan:

Suurin osa tuottajista tyytyväisiä luomukorvauksen 30 prosentin myyntikasvivaatimukseen

Mutta kyllä se sitäkin merkitsee, että luomussa jatkossakin varsinaisesti tuotetaan hyvin vähän syötävää. Ei tuosta uudesta vaatimuksesta isoa muutosta seuraa.

[Heikki Jokipii]

Kesannointi ei enää kiinnosta – viljeltyä peltoa toiseksi eniten EU-aikana

Kesanto vaihtuu yhä useammin nurmeksi osin luomun suosion imussa. Myös hernettä on kasvamassa ennätyksellisen paljon. Viljallakin on hieman enemmän peltoa kuin kahtena edellisenä vuonna.

Onko taustalla tällaista:

Luken luomualatilastosta (vuoden 2019 ennakko) selviää, että kesannon määrä putosi luomussa v. 2015 yli 22 000 hehtaarista noin 4000 hehtaariin. Jossa se on sen jälkeen suurin piirtein pysynyt.

Sen sijaan nurmen määrä nousi v. 2015 suurin piirtein sillä määrällä, jolla kesanto väheni. Kaikkiaan nurmen määrä on vuodesta 2013 yli kaksinkertaistunut. Eli kasvanut selvästi luomun kokonaisalaa nopeammin (kasvu siinä n. 57%).

Muuttuiko laki tai lain tulkinta eli käytäntö v. 2015 jotenkin? Vai mitä tapahtui? Siinäkö kohtaa päätettiin häivyttää tuo luomun "latausala" tilastoista?

PS. Jokatapauksessa nurmea ja kesantoa - molemmat potentiaalista "latausalaa" - on nyt yhteensä 66% koko hyväksytystä luomualasta. Ja 6,8% kaikesta peltoalasta.

Eli luomuviljelijän kannattaa luokitella maa-ala ikäänkuin pelloksi? Vaikka se tosiasiassa olisi viherlannoittamiseen käytettyä?