Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen twiittasi 4.9.2020:

***

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1301745756366200834/photo/1

Nyt on satokisan molemmat luomuvehnät puitu. Eilen korjattiin Hannu Mikkolan #luomu #Sibelius Mänttä-Vilppulassa. #satokisa #vehnäkisa

***

Toivottavasti Käytännön Maamies julkaisee tuota kisasta vertailukelpoisia tuloksia maksumuurin ulkopuolella. Toinen luomuosallistuja oli tietääkseni Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila.

Näkisimme, päästiinkö tänne päinkään:

Tällaista väittää nyt HAMK:

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila kokonaan luomuun

Laskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Jo ensimmäisten vuosien satoihin ollaan tyytyväisiä: kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Ensi vuonna, lehmienkin siirryttyä luomuun, saadaan analysoitua taloudellinen tulos koko maatilan osalta.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Kokonaisviljasadosta saamme jo nyt jonkinlaisen arvion:

Viljasadosta tulossa keskinkertainen, hernesato kaksinkertaistuu ja on tilastohistorian suurin

Ja toisen, luotettavamman, jo tämän kuun lopulla.

Mutta luomusadosta joudumme odottamaan ensimmäistä ennakkoarvioita marraskuulle asti.

Tässä se uusi:

Sadonkorjuu käynnissä – kaurasadosta odotetaan normaalia ja ruissato notkahtaa

Mutta luomusadosta siis lisää marraskuussa.

Tässä on Käytännön Maamiehessä vähän yritystä sanoa jotain jo nyt:

Luomuviljan tuotanto kasvaa – kasvaako kysyntä?
Käytännön Maamies 27/08/2020

Luomuviljan näkymät 2020

ProAgrian luomuasiantuntija Pekka Terhemaa kommentoi sadon arvioimisen olevan hyvin haasteellista tänä vuonna. Jälkiversontaa on paljon kuin myös alueellisesti liiallista kuivuutta tai märkyyttä.

”On hyvin vaikea arvioida millainen luomusato on nyt tulossa laadullisesti tai määrällisesti”, Terhemaa kommentoi.

Mutta tuohon se yritys siis tyssäsi.

[Heikki Jokipii]

Kuminakisan tuloksistaan Käytännön Maamies jo kertoikin:

KM:n kisahistorian ensimmäinen kuminakisa: Kesän parhaat kuminat

Mutta odottelemme täällä vehnäkisan tuloksia. Johon kisaan hekin osallistuivat:

Annaleena Ylhäinen twiittasi 4.9.2020:

***

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1301745756366200834/photo/1

Nyt on satokisan molemmat luomuvehnät puitu. Eilen korjattiin Hannu Mikkolan #luomu #Sibelius Mänttä-Vilppulassa. #satokisa #vehnäkisa

***

Toivottavasti Käytännön Maamies julkaisee tuota kisasta vertailukelpoisia tuloksia maksumuurin ulkopuolella. Toinen luomuosallistuja oli tietääkseni Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila.

Satokisa on tietysti vähän erikoinen asetelma. Mutta se on omiaan testaamaan sitä väitettä, että luomumenetelmillä taitavissa käsissä voisi saada yhtä suuria satoja kuin tavanomaisessakin.

No, tiedämme kyllä jo etukäteen, miten kisatuloksiin luomuväen piirissä suhtaudutaan: jos ja luultavasti kun satokisassa saadaan saman tasoinen tulos kuin tavanomaisessa viljelyssä keskimäärin, katsotaan yhtä suuret sadot saavutetuiksi. Mutta me tulemme sitten nostamaan vertailukohdaksi tavanomaisen viljelyn satokisasadot.

[Heikki Jokipii]

Edellä perusteltiin luomusadon ennustamisen vaikeutta:

Jälkiversontaa on paljon kuin myös alueellisesti liiallista kuivuutta tai märkyyttä.

Ja Ylekin kertoi (yleistilanteesta):

Pahin jälkiversonta miesmuistiin – puinnit venyvät lokakuulle saakka
Tänä vuonna ei ole luvassa hyvää viljasatoa. Joillakin tiloilla sato epäonnistuu ja osa pelloista saattaa jäädä jopa puimatta.

KM taas näin (myös yleistilanteesta):

Tuoreviljaa tarjottiin vilkkaasti

Jälkiversonnan vuoksi tuoreviljaa tarjottiin tänä syksynä A-Rehulle edellisvuosia vilkkaammin ja määrällisesti selvästi enemmän kuin sille on käyttöä.

Vuoden 2017 selosteesta:

Vuoden 2017 luomuviljasato, 95 miljoonaa kiloa, on 19 % suurempi kuin vuonna 2016. Määrä on 2,8 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomurukiin osuus koko maan rukiin tuotannosta on 5,1 % ja luomukauran vastaavasti 5,8 %. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.

Nyt voi hyvin olla, että tuon jälkiversonnan vuoksi tänäkin vuonna suuri osa luomuviljasta menee tuoreviljaksi. Mutta niin voi kyllä käydä tavanomaisellekin sadolle. Onko siinä asiassa eroa?

[Heikki Jokipii]

Mutta tässä sitä jo mennään Lukessakin:

Tuliko sato vai kato? Viljelijöiden antamat tiedot auttavat luomaan oikeaa kuvaa tilanteesta

Joka kahdeksas tila saa Lukelta kirjeitse ohjeet satotietojen ilmoittamiseen. Myös Ruokaviraston näytekeruu jatkuu.

Tarvittava määrä luomutilojakin on tietysti tuossa otoksessa mukana.

Kun on näin:

Vaikka Pro Luomulta on vielä viimeistelemättä (päivittämättä) vuoden 2019 yhteenvetonsa, me ja Ruokavirasto etenemme jo seuraavalle kierrokselle, eli vuoteen 2020.

Ja kohta siis myös Luke.

[Heikki Jokipii]

Laitetaanpa tämä samantien, koska huomenna olen matkoilla, ja minulla huonohkot mahdollisuudet päästä nettiin.

PS. Pro Luomu ei ole vieläkään päivittänyt koostettaan 2019. Puutarhatuotanto siltä vuodelta yhä puuttuu. Tänään se on myöhässä tasan 3 kuukautta.

Huomenna se on myöhässä tasan 4 kuukautta. (Vai onko se jo tänään? Luke päivitti tietonsa 2.6.20.)

Omalta osaltamme olemme tahtoneet täällä tuota Pro Luomun viivyttelyä eli tumpelointia paikata.   

Eikä tämäkään ongelma ole ratkennut:

PS. Kun minä olin vielä töissä, ei pöytäkirjojen kanssa sopinut kuukausikaupalla viivytellä. Jotkut sihteerit kannettavan koneen kanssa kehittivät jopa ammmattitaidon, että pöytäkirja oli valmis kokouksen loppuessa. En itse siihen ihan pystynyt, mutta kyllä minullakin oli pöytäkirja valmis yleensä viimeistään seuraavana päivänä.   

Jos on sovittu, että nuo arvoketjutyöryhmien kokouspöytäkirjat pitää tarkastaa ja hyväksyä ennen julkaisua, ei siihenkään kyllä saa noin paljon aikaa kulumaan, nykyaikana.

Yhtään uutta arvoketjutyöryhmien pöytäkirjaa ei myöskään ole nettiin tullut.  Uusimmat ovat yhä tammikuulta, luomuluonnontuoteryhmän lokakuulta 2017.

***

Äsken tarkistin tilanteen kummankin asian osalta, ja se oli juuri noin.

[Heikki Jokipii]

Ilmari Schepel kirjoitti 14.10.2020 Maaseudun Tulevaisuuden mielipideosastossa:

Suomi olisi voinut valita myös toisin

Suomi olisi voinut valita samanlaisen tien kuin Itävalta: Tuotetaan yhdessä hieman vähemmän, mutta samalla satsataan enemmän laatuun.

Sitten hän kertoo luvuista:

Vertailun vuoksi on kuitenkin hyvää mainita, että Itävalta on EU:n johtava luomumaa 24,7 prosentin osuudella (2018) heti Liechtensteinin jälkeen (38,5 prosenttia). Suomen sijoituspaikka on tasoissa Tšekin kanssa, mutta tulee vasta Viron, Ruotsin, Latvian, (Sveitsin) ja Italian jälkeen.

Jatketaanpa vertailua. Muualta tiedämme, että Itävallassa luomumyynnin osuus on suuri, noin 9%. Suomella 2,6% vuonna 2019. Mutta tottakai myös Itävallassa luomutuotteet maksavat enemmän.

Niinpä ilmaus "hieman vähemmän" on kyllä vähättelyä. Itävallassakin luomulla tuotetaan noin 1/3-1/4 siitä mitä tavanomaisella. Mitä "laatua" luomuviljelyllä taatusti saadaan? Sillä saadaan — luomulaatua! Muusta laadusta ei ole takeita.

PS. Olisin tuon kommentin laittanut myös MT:n palstalle, kirjoituksen perään. Mutta se vilahti taas maksumuurin taakse.  [klo 14:30] Jotenkin taisin saada äsken sinne, toista kautta, lyhyen kommenttini kuitenkin sujautettua.

[Heikki Jokipii]

Yritin jo vähän kysellä lisää ennakkotietoja vuoden 2020 luomuviljelyaloista, mm. vihannestuotannossa. Sampsa Heinonen minulle ystävällisesti vastasi:

Kiitos kysymästä. Saamme kyllä tuki-ilmoituksiin perustuvat pinta-alat samaan tapaan kuin muistakin kasveista, mutta yksittäisten kasvien kohdalla erot lopulliseen tietoon (siis vuoden lopussa) ovat niin merkittäviä, että olemme oppineet jättämään ne julkaisematta. Ohessa kuitenkin ennakkotieto puutarhakasvien yhteenlaskettujen alojen osalta ELY-keskuksittain ja vertailu vuoden 2019 lopulliseen tietoon.

Siitä mailissa saamastani taulukosta sopinee täällä julkaista tämä koko maan yhteisluku:

ha 2020   ha 2019   muutos%

2091        2032           3

Luomupuutarhakasvien viljelyala oli siis edellisestä vuodesta kasvanut. Mutta aika vähän siihen nähden, minkälaisen kuvan Pro Luomu meille antoi elokuussa:

Luomukasvisten valikoiman laajenemisen taustalla on sekä luomupuutarhatilojen kasvivalikoiman lisääntyminen että luomutilojen määrän kasvu, kun tavanomaisia puutarhatiloja on siirtynyt luomuun.

Pro Luomun mainostama KOULU-hankekaan ei kyllä noissa luvuissa näy. Ja tuon linkatun puheenvuoron luomun kannalta surkeat suhdeluvut säilynevät kutakuinkin ennallaan.


PS. Äsken katsottuna Pro Luomu on yhteenvedossaan luomuvihanneksissa yhä vuodessa 2018. 

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun luomukasvisten arvoketjuryhmän pöytäkirjassa 28.01.20 oli tällainen lause:

• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.

(lihav. HJ)

Se oli siis talvella ja koski edellisvuoden satoa. Nyt on syksy ja tarjolla on viime kesän sato.

Kun nyt olen surfaillut netissä ilmeisessä tarkoituksessa ostaa luomusipuleja, en ole sellaisia kuitenkaan löytänyt. Keskeisesti Foodie ja minulle läheisin Itäkeskuksen Prisma ei niitä tarjoa.*)

Poimimme tuolla edellä tämän käänteisen aikasarjan luomusipulin tuotannosta

Sipuli           388  215   222   247   338

Vuonna 2019 tuotanto oli edellisestä vuodesta lähes kaksinkertaistunut. Onko se nyt romahtanut takaisin edellisten vuosien tasolle? Tai jopa siitä — hyvin jyrkästikin — alaspäin? Virallista tietoa siitä joutunemme odottamaan kauemmin kuin tietoa viljasadosta.

______

*) vai johtuuko se siitä, että Foodie on epäjohonmukainen siinä, millä sanoilla pitää hakea? Haulla "sipuli luomu" löytyikin jotain, vaikka sanalla "luomusipuli" ei löytynyt. Nyt minun pitäisi tarkistaa asia paikan päällä. (Lisäys 30.10.20)

[Heikki Jokipii]

Merkitään tiedoksi tännekin, että tänään Pro Luomu on lopulta päivittänyt koosteessaan 2019 luomupuutarhatuotannon sivun. Lukuja ei viitsi toistaa, koska ne ovat tietysti samat, jotka meillä täällä jo on. Siellä myös jo totesimme, ettei asiassa ole paljon hurraamista, vaikka olisi ollut näinkin (Pro Luomu, nyt vuodesta 2019):

• Lämpimän sään johdosta saatiin hyviä satoja
monista avomaan puutarhakasveista. Myös
sademäärät olivat keskimääräistä vähäisemmät,
joten kastelun merkitys oli suuri.

Sen sijaan luomuviennistä käytettiin yhä arviota vuodelta 2018. Eikä luomutuonnista annettu vieläkään mitään arvioita.

***

Tämä on ennallaan:

Eikä tämäkään ongelma ole ratkennut:

PS. Kun minä olin vielä töissä, ei pöytäkirjojen kanssa sopinut kuukausikaupalla viivytellä. Jotkut sihteerit kannettavan koneen kanssa kehittivät jopa ammmattitaidon, että pöytäkirja oli valmis kokouksen loppuessa. En itse siihen ihan pystynyt, mutta kyllä minullakin oli pöytäkirja valmis yleensä viimeistään seuraavana päivänä.   

Jos on sovittu, että nuo arvoketjutyöryhmien kokouspöytäkirjat pitää tarkastaa ja hyväksyä ennen julkaisua, ei siihenkään kyllä saa noin paljon aikaa kulumaan, nykyaikana.

Yhtään uutta arvoketjutyöryhmien pöytäkirjaa ei myöskään ole nettiin tullut.  Uusimmat ovat yhä tammikuulta, luomuluonnontuoteryhmän lokakuulta 2017.

Luomuluonnontuoteryhmän uusimmalla pöytäkirjalla on juuri tänään 3-vuotissynttärit.

[Heikki Jokipii]

Myöskään VYR, joka toimii myös Pro Luomun arvoketjutyöryhmänä, ei ole tarjonnut verkossa luomusta kovin ajantasaista tietoa (viimeisin päivitys 18.03.20, joka perustui vuoden 2019 satoon). Mutta ehkä sitä tässä tilaisuudessa tulee:

https://www.vyr.fi/fin/luomuwebinaari/

Tänään. Webinaari, joten yhdistyksestämme saattaa joku osallistua. Jos näin, niin raportteja tänne. Ellei, niin toivotaan, että esitykset tulevat vielä muullakin tavalla verkkoon. Toivottavasti myös muulla tavalla kuin YouTubessa. Eli siis muodossa, jossa esityksiä on mahdollista osittain lainata, kommentteja varten.

Viljastahan Luke on kyllä luvannut ennakkotilastonsa jo 23.11.20. Mutta ohjelman mukaan tuossa seminaarissa on puhetta myös luomuviljan käytöstä, kulutuksesta. Viennistäkin luvataan tietoa. Täydentämään siis em. Pro Luomun jo iäkästä arviota.

PS. 28.10.20: Kohta puoleen sen jälkeen 25.11.20 onkin jo arvoketjuryhmien yhteinen pikkujoulu. Siitä ei välttämättä tehdä pöytäkirjaa, mutta toivoa sopii, että sitä ennen ne tehtäisiin muista vuoden aikana pidetyistä kokouksista.

[Heikki Jokipii]

Käytännön Maamiehen Satokisan tulokset ovat vehnänkin osalta tulleet. Tässä Annaleena Ylhäisen twiitti asiasta:

https://mobile.twitter.com/KMaamies/status/1321733723541413889/photo/2

Sieltä näemme, että voittajan Matias Rönnqvistin tulos oli 8 719 kg/ha.

Sieltä näemme myös, että HAMK kyllä voitti luomusarjan. Mutta tulos oli 3 587 kg/ha.

Kovin kauas se jäi tästä kerskauksestaan:

Tällaista väittää nyt HAMK:

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila kokonaan luomuun

Laskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Jo ensimmäisten vuosien satoihin ollaan tyytyväisiä: kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Ensi vuonna, lehmienkin siirryttyä luomuun, saadaan analysoitua taloudellinen tulos koko maatilan osalta.

(lihav. HJ)

Syysvehnän keskimääräinen hehtaarisato v. 2020 oli Luken ennakkoarvion mukaan 4 130 kg ja kevätvehnän 3 640 kg. Ja keskiarvossahan ovat luomusadot mukana, eikö niin? Jotka ovat n. 2 500 kilon kieppeillä, vielä ei niistä ole julkistettu tarkkoja lukuja.

[Heikki Jokipii]

Tästä tuoreesta julkaisusta tuli sopivasti lisäkommentti edelliseen:

Vahtila O., Michelson A., (2020). LuomuHäme Visio 2030 - hämäläisen luomun tiekartta. , In: HAMKin e-julkaisuja 5/2020, Hämeen ammattikorkeakoulu.

Ruokaviraston 2019 tilastojen mukaan Hämeessä on luomuviljeltyä peltoa yhteensä 15 478 hehtaaria, joka on 8,3 prosenttia peltoalasta.
[...]
Luomupellosta suurin osa, noin 7 000 hehtaaria on nurmella. Pinta-alassa on mukana sekä kotieläintilojen  rehuala että kasvinviljelytilojen  viherlannoitukseen käytetty nurmiala. Viljoista kauraa viljellään eniten, noin 2 000 hehtaarin alalla. Leipäviljoista vehnää oli viljelyssä noin 500 hehtaaria ja ruista 300 hehtaaria. Mallas- ja rehuohraa sekä härkäpapua viljeltiin 200 hehtaarin ja hernettä 100 hehtaarin alalla. Parhaaseen hehtaarisatoon, 2 640 kg/ha päästiin kauralla. Muiden viljojen keskisato oli noin 1 800 kg/ha. Luomuperunan ala oli alle 100 ha ja kokonaissato 200 000 kiloa. (Ruokavirasto, 2019a; Ruokavirasto, 2019b; Luonnonvarakeskus: Luomusato ELY-keskuksittain, 2019; Ruokavirasto, 2019c).

(kursiv. ja lihav. HJ)

Ja todellakin, "Vehnä yhteensä" keskisato luomussa oli Hämeessa 1 880 kg. Siihen nähden HAMK kyllä ylsi kelpo tulokseen tuossa em. kisassa.

Tuossa kerrankin reilusti myönnettiin luomun suhteettoman suuren nurmialan toinen tarkoitus (kursivoitu). Mutta myönnettiinkö tuo tosiasia HAMK:in kisatuloksen arvioinnissa? Eipä siitä tällaisessa yhteydessä yleensä puhuta, vaikka siis tuloksen saavuttamiseen hyvinkin tosiasiassa tarvittiin kolmannes ja jopa lähes puolet lisää "piilohehtaareita".

[Heikki Jokipii]

Tänään. Webinaari, joten yhdistyksestämme saattaa joku osallistua. Jos näin, niin raportteja tänne. Ellei, niin toivotaan, että esitykset tulevat vielä muullakin tavalla verkkoon. Toivottavasti myös muulla tavalla kuin YouTubessa. Eli siis muodossa, jossa esityksiä on mahdollista osittain lainata, kommentteja varten.

Ainakin osa esitysdioista tuli:

https://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/menneet-tapahtumat/luomuviljawebinaari-2020/

Ei kun näyttävät olevan siellä kaikki esitykset myös tuossa muodossa. Niinpä sinne "tonkimaan"!

Alustavasti selattuna aivan uusia "paljastuksia" esim. luomuviljasadosta niissä ei ole: käytetään vähän päivitettyjä, jo keväällä julkaistuja tietoja vuoden 2019 sadosta.

***

Myös Luomuliiton Luomupäivien esityksiä on saatavissa nyt tässä osoitteessa:

http://www.luomuliitto.fi/luomupaivat/ohjelma/

[Heikki Jokipii]

Susann Rännärin esityksestä noilla luomupäivillä:

MINKÄLAISTA
TULEVAISUUDEN
KUVAA HALUTAAN
TAVOITELLA?
Luomuliiton jäsenkysely
– miltä luomu näyttää vuonna 2030

• Luomusta tulee "uusi normaali"
[...]

Ehkäpä tuollaista halutaan tavoitella. Vai onko sekään niin varmaa? Jos luomu on se normaali, voi se merkitä sitäkin, että hinnat ovat myös normaaleja, so. eivät enää reippaasti tavanomaisia suurempia jne.? Luomun tavanomaistuminen ei välttämättä ole olemassa olevien luomuviljelijöiden etu?

Mutta jos nyt lähdetään tilanteesta, jossa sekä tuotannon että kulutuksen osuus on luomulla n. 3% ja tavanomaisen osuus niinmuodoin molemmissa n. 97%, kyllä kuvitelma siitä, että ne jotenkin vaihtaisivat paikkaa, on utopistisuudessaan — uskallan käyttää tätä ilmausta — täysin naurettava.

Eikä tämäkään visio näytä kovin todennäköiseltä...

• Toimivia lyhyitä arvoketjuja,
paikallinen tuotanto yleistyy.

... siihen nähden, että Suomessa ei tuoteta luomuna sitä, mikä menee täällä kaupaksi. Vaan tuontiluomun osuus on myynnistä niin suuri, ettei sitä kehdata sanoa. Ja viljaa viljellään hyvin suurelta osin sitten vientiin: ei ole mitään paikallista tuotantoa, sen kuluttajien näkökulmasta.