Author Topic: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Read 109349 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #495 on: 03.08.20 - klo:05:55 »
Kokonaisviljasadosta saamme jo nyt jonkinlaisen arvion:

Viljasadosta tulossa keskinkertainen, hernesato kaksinkertaistuu ja on tilastohistorian suurin

Ja toisen, luotettavamman, jo tämän kuun lopulla.

Mutta luomusadosta joudumme odottamaan ensimmäistä ennakkoarvioita marraskuulle asti. Se menee näin:

Quote
Luken satotilaston heinäkuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta heinäkuun 13. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.


Seuraava, elokuun 24. päivän tilannetta kuvaava satotilasto, julkaistaan 28.8.2020. Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 24. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella. 


Kai sen noin täytyy olla. Vai voisivatko ProAgria-keskusten asiantuntijat arvioida myös alueensa luomusatoja? Luomuviljelynkin pinta-alat kyllä ovat Ruokaviraston tiedossa. — Nyt odottelemme juuri niiden julkaisemista: ne ovat luultavasti jo valmiit, luomusopimuksethan on tehty jo keväällä.
« Last Edit: 09.08.20 - klo:06:14 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #496 on: 15.08.20 - klo:04:52 »
Ymmärrämme tämän ja olemme tavallaan myös tiedon potentiaalisia käyttäjiä:

Neuvontapalvelut ja viranomaiset keräävät tiloilta valtavat määrät dataa, joka ei ole kuitenkaan viljelijöiden käytettävissä – "lisää avoimuutta peliin" (Maaseudun Tulevaisuus)

Vaikka emme välttämättä tarvitse juuri samaa tietoa, jota tuossa tarkoitetaan. Jos omalta osaltamme voisimme esittää toivomuksen, se olisi se, ettei viranomainen turhaan pantaisi tietoa, kun se on valmista ja viranomaisen hallussa. Jopa virheisiin voisi suhtautua huolettomammin: netissä on helppo korjata, viimeisen päivityksen päivämäärä mukaan! Eli ennakkotiedot heti nettiin, jos saa pyytää! Ks. edellinen puheenvuoro.

Sikäli kuinka Pro Luomu valtion- ja EU:n apua nauttivana on jonkinlaisessa viranomaisasemassa, tuo koskisi sitäkin. Se käyttää kyllä itsekin viranomaistietoa, mutta osin sillä on tietoa, jota ei ole muualla (mm. luomumyynnistä ja luomutuotteiden tuonnista)
« Last Edit: 15.08.20 - klo:08:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #497 on: 19.08.20 - klo:04:09 »
Vaikka Pro Luomulta on vielä viimeistelemättä (päivittämättä) vuoden 2019 yhteenvetonsa, me ja Ruokavirasto etenemme jo seuraavalle kierrokselle, eli vuoteen 2020.

Siitä voi poimia tämän selvennyksen (s. 43):

Quote
Suurin osa luomusta kiinnostun[eista] ajattelee siirtyvänsä luomuun vasta 2024 tai myöhemmin
(kirj.virheen korj. HJ)

Niinpä mitään dramaattista muutosta ei tuolta pohjalta ole odotettavissa Ruokaviraston luvuissa tältä vuodelta.

Nyt nimittäin ennakkotiedot luomualoista 2020 ovat ilmestyneet. Täällä ne ovat:

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Käytettävissä on kaksi uutta yhteenvetotaulukkoa:

Vuosi 2020

    Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2020 - ennakkotietoja  (pdf)
    Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2020 - ennakkotietoja (pdf)

Aluksi niistä, lähinnä ensimmäisestä, se tärkein, luomutilojen ja luomualan kokonaiskehitys.

Luomutiloja on nyt 5 191. Niistä eläintiloja 1 183. Eläintilojen osuus on edelleen vain noin viidennes, 22,8%. Uusia tiloja oli tullut 301, mutta poistuneitakin oli 149.

Luomuviljeltyä peltoalaa on nyt:

Yhteensä 321 969 ha, kasvua 5%, osuus koko peltoalasta 14,1%
Josta luomuhyväksyttyä 286 751 ha, kasvua 22%
Siirtymävaiheessa 35 218 ha, kasvua (eli vähennystä) -28%

Tuosta on meidän itse laskettava luomuhyväksytyn alan osuus. Se on nyt 12,6%. Sitä lukua käytämme tämän vuoden osalta vertailuihin, kun tietoja luomutuotannosta alkaa tippua. Tietysti luvun vielä tarkistaen kun lopullisempi tilasto Ruokavirastoltakin tulee.

Mitään dramaattista muutosta ei tapahtunut. Luvuissa näkyy oikeastaan se, mitä eräät viljelijät päättivät luomusta 2 vuotta sitten. Pinta-alassa mennään suurin piirtein Kantarin ennusteen mukaan.

***

Tässä samalla täytyy kiittää Ruokavirastoa: se toimi tuossa edellisessä puheenvuorossa esitetyn toivomuksemme mukaisesti.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #498 on: 19.08.20 - klo:05:34 »
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoaloista 2020 on nähtävissä, että luomukauran ylivalta yhä jatkuu, ja on tullut yhä silmiinpistävämmäksi. Ala on kasvanut 40 660 hehtaariin.

Mutta ei se kyllä tietystikään nurmialaa voita, jota on 178 428 hehtaaria. Edelleen siis leijonanosa kaikesta luomualasta. Kasvua siinä 10%. Luomueläintilojen määräkin oli kasvanut suurin piirtein samalla prosentilla. Luomueläinmääristä saamme tietoa myöhemmin. Tuotetuista luomueläintuotteista vielä sitäkin myöhemmin.

Sitten vasta pääsemme kunnolla "naattimaan" tuolla uudella 12,6%:"in luvulla!
« Last Edit: 19.08.20 - klo:05:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #499 on: 19.08.20 - klo:06:09 »
Tämä luomulihan arvoketjutyöryhmän kokous on saatettu jo pitääkin:

Quote
1.Realistinen luomulihan
kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa

Mutta pöytäkirjaa siitä ei ole saatavissa.

Mutta kyllä siinä jonkinlaista kasvutavoitetta tarvitaankin: tuo 1% osuus on itse asiassa tosiasiana jo vähän nolo. Varsinkin kun on vuosikausia kohkattu siitä "potentiaalista".

Lopultakin se liharyhmän vuoden 2020 ensimmäisen palaverin kokouspöytäkirja tuli verkkoon:

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2020/08/kokouspoytakirja-29.1.2020.pdf

Se olikin jo pidetty, mutta siinä ei käsitelty tuota realistista kasvutavoitetta. Se asia siirrettiin kesäkuun kokoukseen. Joka sekin siis on jo pidetty. Mutta siitä meillä ei ole pöytäkirjaa nähtävissä.

Vuoden 2020 toimintasuunnitelmana ryhmällä oli tehdä vielä pidemmänkin aikavälin kysyntä- ja tuotanto arvioita.


PS. Kun minä olin vielä töissä, ei pöytäkirjojen kanssa sopinut kuukausikaupalla viivytellä. Jotkut sihteerit kannettavan koneen kanssa kehittivät jopa ammmattitaidon, että pöytäkirja oli valmis kokouksen loppuessa. En itse siihen ihan pystynyt, mutta kyllä minullakin oli pöytäkirja valmis yleensä viimeistään seuraavana päivänä.   >:(

Jos on sovittu, että nuo arvoketjutyöryhmien kokouspöytäkirjat pitää tarkastaa ja hyväksyä ennen julkaisua, ei siihenkään kyllä saa noin paljon aikaa kulumaan, nykyaikana.
« Last Edit: 19.08.20 - klo:08:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #500 on: 20.08.20 - klo:06:37 »
Sen verran tuo luomulihan arvoketjutyöryhmä asiaa kuitenkin sivusi, että se totesi kaupan käsityksen olevan, että kaikissa tuoteryhmissä olisi potentiaalia, jos saatavuus olisi parempi.

Eli se asia on ennallaan. Tuolla ihmeellisellä tolalla: kun potentiaalia pitäisi olla myös saatavuuden parantamiseen.   Eläinten ruokintaan suunnattu luomuala sen kun kasvaa. Mutta viimeinen bongaus luomulihan osuudesta (2019) on se 1%. Tuotannosta, sen toimittaminen kauppaan saattaa sitten vielä olla toinen juttu.

Hiukan hupaisakin oli pöytäkirjan kohta, jonka mukaan kaupan edustajien vaatimuksesta merkitään erikseen, että ryhmän kokouksissa ei puhuta hinnoista.
« Last Edit: 20.08.20 - klo:06:57 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #501 on: 22.08.20 - klo:08:42 »
Pro Luomu ja Ruokavirasto ovat antaneet yhteisen lehdistötiedotteen:

Luomuala kasvoi hyvin vahvoilla viljelyalueilla

Sen kertomat tiedot ovat luonnollisesti täysin oikeita. Ruokaviraston julkaistujen tilastojen päälle tulee lisätietoja ja arvoita. Kuten tämä:

Quote
Uusia luomukotieläintiloja siirtyi luomuun runsaat sata, mikä on noin tuplasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Uusista luomukotieläintiloista valtaosalla on emolehmiä tai lampaita.

Osittain luomueläinten lisääntyminen johtuu luomun tukiehdoista. Luomutilat tekevät tukea saadakseen viisivuotisen sitoumuksen luomutuotannosta. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta sopimuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet tekemään valintoja. Tilat voivat joko siirtää myös kotieläimet luomuun, lisätä viljojen ja muiden myytävien kasvien viljelyä tai luopua luomusta.

”Noin puolet uusista kotieläintiloista on niitä, jotka ovat siirtäneet eläimet luomuun sitoumuksen vaatimuksen vuoksi”, arvioi ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta. Pohjois-Karjalan ja Kainuun peltoalan väheneminen kertonee siitä, että täxmä sitoumuksen vaatimus on saanut muutamat kotieläintilat myös siirtymään pois luomusta.

Mutta odomme nyt, näkyykö tuo jatkossa (ja jo tänä vuonna) luomulihan surkeissa tuotantoluvuissa.

Kyllä mekin tämän osasimme tilastosta nähdä, mutta tuleepahan selvästi ulos sanotuksi:

Quote
Viime vuosina nurmen osuus luomualasta on kasvanut. Tämä vuosi kuitenkin ennakoi käännettä.

”Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan viljojen ja palkoviljojen pinta-ala kasvoi selvästi nurmea enemmän”, iloitsee Sampsa Heinonen.


Jonkinlainen muutos tapahtui, mutta tämä jää edelleen vallitsevaksi tosiasiaksi:

Quote
Nurmi on edelleen yleisin luomupeltojen kasvi, mutta viljojen ja palkoviljojen pinta-ala on kasvanut merkittävästi. Kasvua on siivittänyt luomuviljelyn lisääntyminen viime vuosina eteläisessä Suomessa.

Nurmi ja viherlannoituskasvit kuuluvat viljelykiertoon jokaisella luomutilalla joko rehunurmena, laitumena tai maan hyvän kasvukunnon ylläpitäjänä.

Numeroina: nurmea oli 178 428 hehtaaria kaikista luomuhyväksytyistä 286 751 hehtaareista. Prosentteina: 62%. Edellä olemme jo esittäneet toivomuksen, että tilastossa eriteltäisiin, mikä osuus käytetään "hyvän kasvukunnon ylläpitäjänä". Eli viherlannoi­tuksen, typen keräämiseen.

Erikseen voisi myös esittää, kuinka suurella alalla tuotetaan ihmiselle syötävää. Luken satotilastoissa ilmenee jo pyrkimystä tähän.

PS. Tuossa asiassa Pro Luomu sai meidät noin aikataulullisesti kiinni. Mutta äsken katsoin, että sen 2019 koosteen puutarhatuotannon sivua ei ole vieläkään päivitetty. — Eikä pöytäkirjoja arvoketjuryhmien jo pidetyistä kokouksista ole sivustolle tullut. Luonnontuoteryhmän viimeinen kokouspöytäkirja täyttää lokakuussa 3 vuotta.
« Last Edit: 07.09.20 - klo:03:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #502 on: 24.08.20 - klo:04:15 »
Vielä samasta. Systeemi näyttää nyt tällaiselta (em. Pro Luomun ja Ruokaviraston tiedotteesta):

Quote
Osittain luomueläinten lisääntyminen johtuu luomun tukiehdoista. Luomutilat tekevät tukea saadakseen viisivuotisen sitoumuksen luomutuotannosta. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta sopimuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet tekemään valintoja. Tilat voivat joko siirtää myös kotieläimet luomuun, lisätä viljojen ja muiden myytävien kasvien viljelyä tai luopua luomusta.

Mutta ei tuo muutos kuitenkaan kovin dramaattiselta näytä: eläintiloja on tänä vuonna 1 183, joista uusia 117. Tuskinpa mitään hyppäystä luomueläintuotteiden määrässä on syksyllä/ensi vuoden alussa ilmestyvissä tiedoissa odotettavissa.

***

Hahmotelmaa, hyvin alustavaa, luomunurmen osuudesta ja käytöstä.

Lasketaanpa karkeasti tästä, paljonko luomun pitäisi tuottaa. Luke:

Quote
Nurmen viljely on maamme yleisin pellonkäyttömuoto (n. 30 % pinta-alasta) ja noin puolet maataloustulosta tulee nurmentuotantoon perustuvasta maidon- ja naudanlihantuotannosta. Nurmentuotannon merkitys Suomen maatalouden kannattavuudelle ja kilpailukyvylle on ratkaiseva.

Mutta luomussa siis 62%. Koko peltoalasta on luomunurmea n. 7,8%. Joka on n. 26% kaikesta nurmesta. Sen pitäisi tuottaa 13% noista saaduista maataloustulosta. Ja siis tuotteista. Kuitenkin maidossa ja naudanlihassa osuus on vähän yli 3% kummassakin. Luultavasti tänä vuonnakin, mutta siis osuutena tuotemääristä.

Arvataan, että puolet menee viherlannoitukseen. Numerot olisivat silloin 3,9%, 13% ja 6,5%. 

Mutta edelleen paradoksaalisesti kaikki (eli pääosin tavanomaiset) tilat harrastavat enemmän eläintaloutta. Täältä:

Quote
Kasvinviljely on tuotantosuuntana kahdella kolmesta ja kotieläintalous 30 prosentilla tiloista. Loput tilat ovat sekatiloja, joilla ei ole yhtä selkeää päätuotantosuuntaa.

Luomuviljelyssä eläintalouden eli -tilojen osuus säilyy tuon pienen muutoksenkin jälkeen n. 23 prosentissa.

(Tuo vaatii kyllä paljon tarkempaa analyysiä. Mietintämyssyyn.)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #503 on: 28.08.20 - klo:04:24 »
Täältä löytyy tilastokäyriä 1920-luvulta alkaen: http://mattipekkarinen.net/sadot.htm
Lehmän tuotos on sadassa vuodessa lähes kymmenkertaistunut. Hyvin on hoidettu.

Tässä tuore MT:n uutinen:

Nauta-lehti: Satatonnareita kirjataan yli 500 vuodessa – Kallion tilalla Nivalassa on juhlittu jo 35 satatonnaria

Quote
Alkuun satatonnariksi ylsi vain muutama lehmä vuodessa, nykyisin noin 1,5 lehmää päivässä.

Voisi arvioida, kuinka montaa 1800-luvun lehmää tuollainen satatonnari vastaa. Kymmenenkään ei varmasti riitä.

Luomutiloillakin on satatonnareita. Mutta onko suhteessa?
« Last Edit: 28.08.20 - klo:07:31 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #504 on: 28.08.20 - klo:07:44 »
PS. Tuossa asiassa Pro Luomu sai meidät noin aikataulullisesti kiinni. Mutta äsken katsoin, että sen 2019 koosteen puutarhatuotannon sivua ei ole vieläkään päivitetty. — Eikä pöytäkirjoja arvoketjuryhmien jo pidetyistä kokouksista ole sivustolle tullut. Luonnontuoteryhmän viimeinen kokouspöytäkirja täyttää lokakuussa 3 vuotta.

Jossain määrin merkillistä tiedotuspolitiikkaa. Katsoin äskenkin, eikä puutarhatuotannon sivua ei ole vieläkään päivitetty. Mutta sen sijaan Pro Luomu on julkaissut pääsivullaan tämän:

Luomuvihannesten valikoima on laajentunut

Jossa sitten on kerrottu mm. tällaisia tilastollisia tietoja:

Quote
Luomukasvisten valikoiman laajenemisen taustalla on sekä luomupuutarhatilojen kasvivalikoiman lisääntyminen että luomutilojen määrän kasvu, kun tavanomaisia puutarhatiloja on siirtynyt luomuun. Viime vuonna Suomessa toimi 195 luomupuutarhatilaa, ja ne tuottivat yhteensä 1 269 hehtaarilla avomaan luomuvihanneksia.

Viime vuosi on tietysti 2019. Mutta koosteessa ovat edelleen v. 2018 tiedot.

Quote
Vuonna 2018 avomaan luomuvihanneksia viljeli 180 yritystä yhteensä 1 027 hehtaarilla. Viljelyala lisääntyi yli kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.

Eli kasvua on. Määrällisestä kehityksestä esitimme oman yhteenvetomme 07.07.20. Siinä oli tietysti se puute, että vain "isot" vihannekset olivat mukana. Tuo valikoiman kasvu saattaa tietysti sen ohella olla tosiasia. Kaivattaisiinko tässä kokonaiskilomäärää? Valikoima voi olla suuri silloinkin, vaikka kutakin valikoimaan kuuluva tuotetta on vähän.
« Last Edit: 29.08.20 - klo:06:17 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #505 on: 29.08.20 - klo:08:27 »
Kaupan valikoimilla ei lisäksi ole suoraa suhdetta tuotantoon. Saamme kyllä tietää tämän:

Quote
Parhaillaan käynnissä olevan satokauden myötä kauppojen hevi-osastoille on tullut useita luomuvihanneksia, joita aiemmin ei ole ollut saatavilla kotimaisena. Tämän syksyn luomu-uutuuksia ovat esimerkiksi suomalainen fenkoli, jättisipuli, kyssäkaali ja lehtiselleri.

Eli jossain määrin kotimainen tuotantokin on lisääntynyt. Mutta kuinka paljon? Rivien välissä tuossa kerrotaan, että tuontituotteina noita on ollut aiemminkin saatavissa. Ja on varmaankin vieläkin.
« Last Edit: 29.08.20 - klo:08:41 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #506 on: 29.08.20 - klo:08:36 »
Jotain muutosta odottelimmekin. Lainaan kokonaan tämän puheenvuoron alkukesältä:

Otetaanpa tämä vielä ihmettelyn kohteeksi.

Nyt pitäisi todellakin olla odotettavissa iso muutos. Sillä luomupuutarhatuotannon viljelyala yhteensä kasvoi aika radikaalisti vuodesta 2018:  712 hehtaarilla. Prosenteissa 54%. Josta kasvusta siis valtaosa tapahtui luokassa "Muut puutarhakasvit".

Nuo viljelyalat olivat Ruokaviraston lukuja. Sen mukaan koko avomaan luomutuotantoala oli 1319,9 ha v. 2018 ja 2031,9 ha v. 2019. Kasvua siis tuo 712 ha. "Muut puutarhakasvit" 448,0 ha v. 2018 ja 1067,6 ha v. 2019.

Kuvittelin, että "Muut puutarhakasvit" tarkoittaa samaa kuin "Muut avomaanvihannekset" Lukella. Mutta eipä ollutkaan niin. Luken pinta-alaluvut olivat paljon pienempiä:

Muut avomaanvihannekset   

2018   
Yrityksiä (kpl)           121
Pinta-ala (ha)           115
Sato (1 000 kg)        647

2019
Yrityksiä (kpl)           137
Pinta-ala (ha)           145
Sato (1 000 kg)        850

Luomupuutarhaviljelyn avomaan kokonaispinta-alojen lukujakaan en saa stemmaamaan. Viljelläänkö luomuna myös esim. ammattimaisesti paljon kukkia, ja ne tuossa sotkevat?

Sitä kuvaa tuo ei heilauta, että vaatimatonta luomuviljely on, myös muiden avomaanvihannesten osalta. Suomalaista kohti niitä tuotettiin 155 grammaa vuonna 2019, siis koko vuoden kulutukseen.

Hiukan meillä on siis vaikeuksia saada lukuja stemmaamaan. Mutta se yleiskuva tuostakin syntyy, ettei kokonaiskilomäärä tuotetuissa luomuvihanneksissa ole vieläkään suurensuuri. Eikä valikoiman laajeneminen ole sitä tosiasiaa muuttanut. "Isojen" vihannesten kokonaistuotantomäärä 2019 tuohon lisäksi oli n. 5,6 miljoonaa kiloa, yhteensä siis n. 6,5 miljoonaa kiloa. Eli vähän yli kilosta vuodessa per kansalainen edelleen puhumme.

Syksy on tulossa ja sen myötä alkaa tippua tarkempia tilastoja: puutarhakasvien eritellymmat luomualat v. 2020 ja luomusadon ennakkotiedot.
« Last Edit: 29.08.20 - klo:18:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #507 on: 29.08.20 - klo:17:10 »
Kokonaisviljasadosta saamme jo nyt jonkinlaisen arvion:

Viljasadosta tulossa keskinkertainen, hernesato kaksinkertaistuu ja on tilastohistorian suurin

Ja toisen, luotettavamman, jo tämän kuun lopulla.

Mutta luomusadosta joudumme odottamaan ensimmäistä ennakkoarvioita marraskuulle asti.

Tässä se uusi:

Sadonkorjuu käynnissä – kaurasadosta odotetaan normaalia ja ruissato notkahtaa

Mutta luomusadosta siis lisää marraskuussa.
« Last Edit: 29.08.20 - klo:17:14 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #508 on: 01.09.20 - klo:04:32 »
Katsahtakaamme kuitenkin siihenkin, millainen oli hyvin tavallisten vihannesten tilanne luomuna 28.01.2020, jolloin luomukasvisten arvoketjutyöryhmä kokoontui (josta meillä on viimeisin pöytäkirja):

Quote
1. Lyhyt kierros markkina- ja
tuotantotilanteesta
• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.[...]


Epäilemättä saatavuudessa oli ongelmia, jos Luken mukaan tuotettu edellisenä vuonna oli näin vähän:

Sipuli           388  000 kg — 71 grammaa suomalaista kohti, yksi pienehkö sipuli
Tomaatti      746 000 kg — 136 grammaa suomalaista kohti, yksi keskikokoinen tomaatti

Nuo jakolaskut on tietysti tehty täällä, ei Lukessa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14766
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #509 on: 03.09.20 - klo:10:42 »
Luomuomenista löysin Pro Luomulla aiemmilta vuosilta 3 mainintaa:

Luomukasvisten markkinakatsaus: kampanjoita kaivataan (2013)

Quote
Luomuomenan tuotanto kasvaa vuosi vuodelta, mutta vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin.


Pieni luomutietovisa (2015)

Quote
2. Miksi luomuomena nahistuu nopeammin kuin tavanomainen omena?
a. Tavanomaiset omenalajikkeet on jalostettu rypyttömiksi.
b. Luomuomenoita ei käsitellä säilöntäaineilla nahistumisen estämiseksi.
c. Tavanomaisissa omenissa on paksumpi kuori.
d. Luomuomena masentuu, jos sitä ei syödä.


Lankea luomuun Lepaalla (2016)

Quote
LAUANTAI 13.8.2016
[...]
Klo 13.00 luomuomenanviljelijä Johannes Vuorinen/Terissaari Oy: Hedelmäpuut kotimaassa


Vuoteen ei ilmeisesti ole tarvinnut luomuomenista paljon puhua. Jos v. 2019 luomusato oli seuraava:

Omena        116 000 kiloa. Suomalaista kohti 21 grammaa. Yksi omenaviipale.

Kun tuon kasvin viljelyalassakaan ei ole ollut trendiä ylöspäin, luultavasti tänä vuonnakin  vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin. Ja jos kuulemme, että luomuedelmiä menee kaupaksi hyvin, ne eivät ole omenia. Eivät ainakaan kotimaisia. Ja tietovisaan täytyy liittää vaihtoehto e. Luomuomena masentuu, koska sillä on niin vähän kavereita, toisia luomuomenia.  8) Mutta näinhän Pro Luomu meille kuitenkin kertoi.

Quote
Luomukasvisten myynti päivittäistavarakaupassa on lisääntynyt koko 2010-luvun ajan, ja koronakevät kasvatti luomuhedelmien ja -vihannesten menekkiä entisestään.
(lihav. HJ)

Kun tuonnin osuutta ei vieläkään tuoda avoimesti esiin, ja kun juttu muuten keskittyy kotimaiseen tuotantoon, annetaan siinä ymmärtää, että hedelmissäkin olisi niin laita. Ei siis ole.

PS. Pro Luomu ei ole vieläkään päivittänyt koostettaan 2019. Puutarhatuotanto siltä vuodelta yhä puuttuu. Tänään se on myöhässä tasan 3 kuukautta.
« Last Edit: 03.09.20 - klo:10:59 by Heikki Jokipii »