Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
19.12.18 - klo:08:04 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 17 18 [19] 20 21 22
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Luettu 59646 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #270 : 20.06.18 - klo:04:21 »

Tätä en tullutkaan ajatelleeksi, mutta näinhän se tietysti on. Ote Pro Luomun artikkelista:

Lainaus
Tämän kevään olosuhteet ovat olleet jälleen haastavat, tällä kertaa tosin pitkään jatkuneen kuumuuden ja kuivuuden vuoksi. Esimerkiksi liekitys, tärkeä menetelmä rikkaruohojen torjunnassa, on ollut metsäpalovaroituksien vuoksi mahdotonta.

Muutoin ko. firma on varma, että kun tehdään kuitenkin periaatteessa samoin kuin ennen, niin tällä kertaa se kyllä onnistuu:

Lainaus
Apetitin luomuohjelmassa on siis käynnistynyt toinen vuosi. Yhteensä Apetitin historiassa käynnissä on kuitenkin jo kolmas kerta luomun parissa, ensimmäiset panostukset tehtiin jo 1990-luvulla. Aiemmin aika ei ole ollut vielä kypsä teollisen mittakaavan luomutuotannolle, mutta nyt tilanne vaikuttaa toiselta – luomulle on selkeästi kysyntää.

Viljelijöiden valintoja ohjaavat useat eri tekijät. Lopulta viljelijän toiminnan takaa hyvä sato tuotteesta, jolle löytyy ostaja oikeaan hintaan. Luomun osalta kysyntä näyttää edelleen kasvavan Suomen lisäksi myös ulkomailla, ja luomun maailmanmarkkinat ovat nosteessa. Suomalaisen viljelyn tuotteet ovat laadullisesti ja puhtaudeltaan maailman kärkeä, mikä on vahva kilpailutekijä.

Nyt tehtävänämme on jatkaa viljelymenetelmien kehitystä niin, että saamme nostettua luomutuotannon määrää yhä tulevinakin vuosina.

Ja luomuvihannesten tuotanto myös nousee. Pakkohan sen on nousta? Vaikkei se vuosiin ole käytännössä kasvanutkaan, vaan on edelleen täysin marginaalista. Ks. edellä 5.4.18.

Nuo maailmanmarkkinat ja niihin vetoaminen tuovat kyllä mieleen sen jutun, jossa mies oli saattanut kaveriaan yöjalkaan joskus muinoin. Ja paleltuaan aitan ulkopuolella koko yön, kysyi aamulla aitasta ulos tulevalta kaveriltaan: "Saatiiks me?"

Mutta jos Apetit on Suomen suurin viljelyttäjä, tämän pitäisi sitten jo näkyä tilastossakin:

Lainaus
Apetitin luomuohjelma elää nyt toista vuottaan. Kuluvalla satokaudella viljelytämme lähes kaksinkertaisen määrän luomukasviksia viime vuoteen verrattuna.

Katsotaan, kuinka käy. Mutta ne siis täytyy saada liekittämättömiltä kasvimaalta. Ellei nyt sitten ennustettu sateinen juhannusviikko pelasta tilannetta.
« Viimeksi muokattu: 20.06.18 - klo:05:31 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #271 : 24.06.18 - klo:07:09 »

Tähän hypoteesiin tai väitettyyn havaintoon ...

Lainaus
PS2. Tähänkin ko. tutkimuksen väitteeseen on syytä palata:

Lainaus
Lainaus
And ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change.  In drought years, Rodale found, its yields were 31 percent higher than conventional yields. And ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change.  I

Olisikohan tuosta skandinaavisia vertailuaineistoja? Eli olisiko täällä sen n. 10 vuoden aikana, jolloin luomusatotilastoja on ylläpidetty, ollut yhtä tai useampaa erityisen kuivaa vuotta?

... on nyt ilmeisen hyvät testausmahdollisuudet tai mahdollisuus koota vertailuaineistoa, täällä Pohjoismaissa ja Baltian maissa:

Ankara kuivuus sai EU-tuottajat kirjelmöimään komissiolle: "Vaadimme korvaavia toimenpiteitä"

Lainaus
Suomen, Viron, Latvian, Liettua, Ruotsin ja Tanskan tuottajajärjestöt lähettivät perjantaina maatalouskomissaari Phil Hoganille kirjeen, jossa he pyytävät Euroopan komissiolta apua useita kuukausia kestäneeseen kuivuuteen.

Se Rodalen tutkimus löytyy täältä, jostain.

Keskustelua siitä on ollut täällä aiemminkin.

PS. 25.6.18: Kun tilanne vielä pääosin jatkuu samanlaisena:

Juhannussateet helpottivat kuivuutta – vettä saatiin 20–40 milliä
Vesivajeen poistoon sateet eivät riittäneet
« Viimeksi muokattu: 25.06.18 - klo:07:39 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #272 : 27.06.18 - klo:07:43 »

Luomupuutarhatuotannosta em. vuoden 2017 kooste kertoo:

Lainaus
• Suomalainen luomupuutarhatuotanto on lähtenyt selvään
kasvuun – tuotannon kasvu on markkinalähtöistä.
• Vuonna 2017 avomaan luomuvihanneksia viljeli 176 yritystä
yhteensä 771 hehtaarilla. Avomaan luomuvihannesten
tuotantoala yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Mutta mukana oleva taulukko paljastaa armottomasti, että kaikkissa muissa vihanneksissa paitsi tarhaherneessä, on laskua huippuvuodesta 2014. Suosituimman luomuvihanneksen, porkkanan tuotanto on vähentynyt myös edellisvuodesta, samoin tomaatin ja sipulin.

Mihin se yli kaksinkertainen tuotantoala oikein käytettiin? Lisättiin massiivisesti tarhaherneen viljelyalaa?

Tuota täytyy korjata siten, että myös luomukurkun tuotanto kasvoi. Mutta oli kyllä silti kiloina aika vähäinen.*) Tuota voi täydentää näillä luomukasvisten arvoketjutyöryhmän arvioilla 17.1.18 vuodesta 2017:

Lainaus
• Poikkeuksellisen huono satovuosi on huonontanut jo ennestään
heikkoa saatavuutta
    • Luomutuottajista on pulaa
    • Uusien tuotteiden viljelyn aloittaminen kallista ja riskialtista
    • Huono satovuosi tulee vaikuttamaan myös ensi kauteen, monella
tilalla on jäänyt syystyöt tekemättä.

Eli meriselitys - vai onko se tässä tapauksessa maaselitys? - on jo olemassa, ellei kotimaisten luomukasvisten tilanne tänäkään vuonna olennaisesti kohene.

Myös, jos uudet tuotteet ovat ongelmallisia, taitaa sekin merkitä sitä, että luomuvihannesten tarjonta on jatkossakin aika tuontivoittoista?

_______________

*) 390 000 kiloa, eli suomalaista kohti 71 grammaa, reippaasti alle yhden, pienenkään kurkun verran
« Viimeksi muokattu: 27.06.18 - klo:08:48 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #273 : 30.06.18 - klo:15:09 »

... on nyt ilmeisen hyvät testausmahdollisuudet tai mahdollisuus koota vertailuaineistoa, täällä Pohjoismaissa ja Baltian maissa: <klips>

Parahiksi meille luvataan  Luomuliiton Valtakunnallisiila Luomupäivillä kertoa:

http://www.luomuliitto.fi/luomupaivat-15-16-11-2018/

Lainaus
Pääpuhuja Stephen Briggs opastaa, miten luomutuotannossa voidaan sopeutua ääreviin sääilmiöihin.

Silloin syksyllähän meillä on jo tieto siitä, mitä tämän kesän äärevä sääilmiö eli kuivuus vaikutti.
« Viimeksi muokattu: 30.06.18 - klo:15:37 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #274 : 02.07.18 - klo:12:42 »

Kokonaissadosta on jo tällainen etukäteisarvio ...

Viljasato jäämässä pienimmäksi sitten katovuoden 1987

... mutta luomusadosta ei vastaavaa ole, ei tuossa eikä tietääkseni muuallakaan.
« Viimeksi muokattu: 02.07.18 - klo:12:47 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #275 : 04.07.18 - klo:07:46 »

Tuon ilmiön (sekatilat) jatkuminen joka tapauksessa EU:n uusissa luomusäännöissä sallittiin (vaikka korostettiin viljelymuotojen erillään pitämistä). Asian valmisteluvaiheessa väläyteltiin sitäkin, ettei se olisi enää mahdollista.

Mutta onko tässä asiassa kuitenkin jotain tapahtunut? Luomulihan arvoketjutyöryhmässä 22.05.18 kerrottiin tällaisesta tutkimuksesta:

Lainaus
Miltä näyttää luomun tulevaisuus?
Kotieläintilat valinnan edessä vuonna 2020 –
opinnäytetyö Nina Kolehmainen & Milla Sirviö
• Selvitettiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla
luomukotieläintuotannon kehittymistä kyselytutkimuksen
avulla.
• Fokuksessa olivat kotieläintilat, joiden pellot ovat luomussa,
mutta eläimet eivät.
• Yhteensä tiloja 140
• Kyselyyn vastasi 32 tilaa
• Vastaajista 16:lla oli lihanautoja ja kymmenellä oli emolehmiä.
Lypsykarjaa oli 8 vastaajalla. Näistä tuli vastauksia jo yli vastaajien
määrän (34), jolloin voidaan todeta, että lihanautatilalla voi olla
myös joko lypsylehmiä tai emolehmiä.
• Suurin osa vastaajista (87%) tiesi nykyisestä
luomusitoumusehdosta
, jonka mukaan viiden vuoden
sitoumuskauden jälkeen pitää pelloista 30% kasvattaa
myyntikasveja tai siirtää myös eläimet luomuun.
(lihav. HJ)

Eli tällä tavalla nyt hiljaa painostettaisiin siihen, että koko tila olisi sitten luomussa, jos luomuun ryhdytään? Ainakin 5 vuoden jälkeen.

Tuon selvityksen tuloksen mukaan eläinten siirtäminen luomuun ei tunnu helpolta ratkaisulta. Suurin piitein yhtä suuri osa 23% ilmoitti luopuvansa luomusta tuolloin kuin aikoi eläimet siihen siirtää eli 22%. Lisäksi 10% ilmoitti luopuvansa viljelyksestä kokonaan. Suosituin vastaus 45% tuohon oli lisätä myyntikasveja vaadittu määrä.

Jos tuo 140 on kaikkien tällaisten tilojen lukumäärä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla, keskikokoisesta ongelmasta on kyse. Se osaltaan voi selittää sitä, miksi luomueläintuotteiden määrä on suhteellisen vähäinen, esim. Ruotsiin verrattuna.
« Viimeksi muokattu: 04.07.18 - klo:09:06 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #276 : 04.07.18 - klo:08:52 »

Jos satotaso oli arvioidaan keskimäärin samaksi, merkitsee se, että luomuperunoita saatiin (suoraan) syötäväksi vain n. 3,6 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti siis n. 654 grammaa eli keskimäärin ehkä 1 peruna kuukaudessa. Jatkan: jne.

Kummassa tuo hypoteettinen keskiarvoihminen yhden luomuperunansa sitten nauttiikin, kotona tai joukkoruokailussa.

Tällä Pro Luomun retkellä varmaan pyritään siihen, että se peruna nautittaisiin yhdessä muiden kanssa.
« Viimeksi muokattu: 04.07.18 - klo:08:56 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #277 : 05.07.18 - klo:09:49 »

Nyt tämä väite on sitten esitetty Suomessakin:

Luomupellot kestävät kuivuutta keskimääräistä paremmin

Lainaus
Luomutilat ovat selviämässä alkukesän kuivuudesta keskimääräistä paremmin. Etenkin jo pitkään luomussa olleet viljelijät hyötyvät nyt siitä, että luomussa käytetyt viljelymenetelmät kohentavat maan kasvukuntoa ja pitävät huolta pellon vesitaloudesta.

Edelleen:

Lainaus
Luomutiloilla satonäkymät ovat tavanomaisia tiloja toiveikkaammat. Luomuviljelijä Juuso Joona Joutsenosta kertoo, että hänen pelloillaan kuivuus ei ole aiheuttamassa dramaattisia satomenetyksiä. Samansuuntaista viestiä Joona on kuullut useilta muiltakin eteläsuomalaisilta luomutuottajilta.

Mutta emme nyt kysele asiasta enempää, vaan odotttelemme tyynesti virallisia satotilastoja. Joita tosin saadaan  ennakkotietoinakin vasta joskus marraskuussa.
« Viimeksi muokattu: 05.07.18 - klo:10:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 623


Profiili
« Vastaus #278 : 05.07.18 - klo:11:28 »

Juuso Joonan Tyynelän tilan hehtaarisatoja ei ole vieläkään julkaistu. Ja tilan verkkosivujen kasvukausiblogia ei ole päivitetty sitten vuoden 2015:
http://tyynelantila.fi/kasvukausiblogi/

Samoin verkkosivujen osiota Juttuja tilalta ei ole päivitetty sitten vuoden 2015:
http://tyynelantila.fi/juttuja-tilalta/

Ehkäpä hehtaarisadot eivät ole kehittyneet niin hyvin kuin Joona haastatteluissaan odotti:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.0
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #279 : 05.07.18 - klo:14:34 »

Lainaus
Juuso Joona kuvailee ekologisiin viljelymenetelmiin perustuvaa viljelyä positiiviseksi kierteeksi, joka kohentaa pellon kykyä pitää yllä ekologista tasapainoa ja selvitä erilaisista äärimmäisistä sääolosuhteista – ja lopulta tuottaa korkeita satoja vähäisillä negatiivisilla ympäristövaikutuksilla.

Koska tämä "lopulta" tulee? Ilmeisesti Joonan omalla tilalla se ei ole vielä noin 7 vuodessa tullut, jos hänellä siitä ei ole ollut tarvetta tai syytä lukijoillensa kertoa.

Lainaus
Juuso Joonan isännöimä Tyynelän tila on ollut sertifioidussa luomuviljelyssä seitsemän vuotta.

Myös tuossa kuivuuden kestävyydessä korostetaan "etenkin pitkään luomussa olleita" tiloja.

Olisi jo korkea aika ehdottamallamme aika yksinkertaisella tavalla virallisesti tutkia, mitä luomussa oloaika vaikuttaa. Tilastoista, tuollainen mutu-tieto on hyvin heppoista. Vaikka olisi kavereiltakin kysytty.

Tämän kuivan vuoden tilastoihin ja analyysiin voisi suoraan ottaa yhdeksi tiedoksi sen, kauanko tila luomussa on ollut.


PS. Jos kuitenkin kävisi tänä vuonna niin, että tavanomainen viljasato jäisi 40% normaalia pienemmäksi? Mutta luomusato ei olisi kuivuudesta moksikaan, niinkuin nyt tuossa artikkelissa väitetään? Ja jäisi ihan normaaliin tapaan yli 40% pienemmäksi?
« Viimeksi muokattu: 06.07.18 - klo:07:15 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #280 : 06.07.18 - klo:06:46 »

Mutta niin vaan tuo Pro Luomun kuivuusuutinen näyttää jatkaneen matkaansa, ihan kuin tieteellisenä tosiasiana esitettynä, ainakin joihinkin pienempiin lehtiin (Karjalainen, Aamuset).

Pitäisikö kuitenkin, ennen syksyisiä luomusatotilastoja, kysyä jonkun suomalaisen tiedemiehen arviota siitä, onko tuosta minkään näköistä tieteellistä viitettä tai evidenssiä Suomessa? Tai ruotsalaisen tiedemiehen?
« Viimeksi muokattu: 06.07.18 - klo:08:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #281 : 08.07.18 - klo:09:00 »

Kuinka ollakaan, kun Ruotsissa kuivuuden takia uhkaa rehupula, niin paikallinen luomuliitto Krav on antanut tällaisen poikkeusluvan:

Krav tillåter annat foder i höst och vinter

Lainaus
Foderbristen gör att Krav har beslutat om en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.

(Vaatii vielä myös Jordbruksverketin hyväksymisen.)

Eihän tuon Juuso Joonan/Pro Luomun mukaan pitäisi olla lainkaan tarpeen? Siltä pohjalta päinvastoin ne olisivat tavanomaisia tiloja, jotka rehupulasta kärsivät?
« Viimeksi muokattu: 08.07.18 - klo:15:20 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #282 : 16.07.18 - klo:14:00 »

YLE:n ruotsinkieliset uutiset viittasi tässä Pro Luomun kuivuusartikkeliiin, mutta olikin sitten ...

Ingåbonde: Det kan vara en fördel att vara ekoodlare en torr sommar

Lainaus
Ekogårdarna ser ut att i genomsnitt ha klarat av torkan bättre menar ekoodlarnas samorganisation Pro Luomu.

Nina Långstedt odlar ärter, havre, bovete och vete på Krämars gård i Ingå. Hon har nu odlat ekologiskt i nio år.

... löytänyt luomutilallisen, joka oli kuitenkin oli poikkeus säännöstä. Mutta joka itse kuitenkin uskoi sääntöön (!):

Lainaus
Märker du av att du som ekoodlare inte är lika utsatt för torkan?

- Det här stämmer säkert generellt, men jag skulle säga att här på vår egen gård har vi Västnylands fulaste broddar.

Eli hyvin huonosti oli itänyt, hänelläkin. Pidemmällä tähtäimellä se on kuitenkin totta:

Lainaus
Även om skördeprognoserna just i år ser dåliga ut på Krämars gård håller Långstedt fast vid att ekologisk odling på sikt gör att jorden blir i bättre skick och blir bättre på att behålla fukt i marken.

Hon tror att det handlar om att det kanske krävs mer än de nio år av ekologisk odling för att se effekterna.
(lihav. HJ)

Täytyy vain olla kärsivällinen. Tähän tarvitaan vain hitunen lujaa uskoa.
« Viimeksi muokattu: 16.07.18 - klo:14:45 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 623


Profiili
« Vastaus #283 : 16.07.18 - klo:15:29 »

Ruotsalainen metsänomistaja ja viljelijä Anders Bockgård, jolla on 20 vuoden kokemus luomuviljelystä, kirjoittaa, että luomun kestää huonommin tämän vuoden kaltaisia äärimmäisiä sääilmiöitä ja vahinkoja.

http://www.nt.se/bloggar/anders-bockgard-lpo/skam-pa-torra-land/?blog=15125233&entry=15234340


Lainaus
Anders Bockgård, 68 år, jord- och skogsbrukare på en släktgård i Tryserum sedan medeltiden, entreprenör, historiker och författare. Ledamot i kommunfullmäktige i Valdemarsvik för Landsbygdspartiet Oberoende.
***
MP:s Isabella Lövin har genom ett utspel idag deklarerat att vi behöver höja självförsörjningen av livsmedel i Sverige, och så långt håller jag med. Men så påstår hon att ökad ekologisk odling och produktion är rätt väg att gå för att nå det målet. Nej, säger jag med 20 års erfarenhet av ekologisk odling, som ger 30-40 % lägre skördar.

Ekologisk odling må ha sina fördelar, men inte löser det foder och livsmedelsbrist. Ekologisk odling innebär större risktagande och är betydligt mer känslig för extrem väderlek och för skadeangrepp, som i år.
« Viimeksi muokattu: 16.07.18 - klo:15:55 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #284 : 19.07.18 - klo:07:58 »

Suomen koko viljelysmaan käytöstä on julkaistu tällainen selvitys:

Ruisala romahti, kuminan voittokulku jatkuu

Vastaavat vertailukelpoiset ja yhtä tuoreet luvut tarvittaisiin nyt luomuviljelyalan käytöstä.

***

Kuivuusongelma ei tämän kartan mukaan ole Suomessa suinkaan pahimmillaan:

https://pbs.twimg.com/media/DiUZVawX4AMnNzD?format=jpg

Suomessa on punaisia laikkuja Länsi- ja Lounais-Suomessa, ja sitten parilla alueella ihan pohjoisessa, kun taas käytännössä koko Ruotsin maanviljelysalue hohkaa punaisena.

Tuo kuivuusilmiön alueellinen vaihtelu voi olla selityksenä Juuso Joonankin havainnoille: havainnot olivat sinänsä aitoja ja oikeita, mutta tulkinta ei. Hänen peltonsa olivat selvinneet vähäisemmin vahingoin, mutta eivät siksi, että olivat luomussa. Vaan siksi, että sijaitsivat Joutsenossa.

« Viimeksi muokattu: 19.07.18 - klo:10:42 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 17 18 [19] 20 21 22
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!