Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
22.02.19 - klo:10:50 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 18 19 [20] 21 22 23
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Luettu 62802 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #285 : 20.07.18 - klo:06:52 »

Ennen kuin saamme luomupeltojen käytöstä tuoreempaa päivitettyä tietoa, voimme viitata tähän noin viisi vuotta vanhaan tietoon:

"Noin kolme viidesosaa luomupelloista on nurmea ja reilulla 23 prosentilla viljellään rehu- ja palkokasveja."

Nurmea on luomussa siis noin 60%, kun tavanomaisessa sitä on 33%. Syyn eroon tiedämme. Rehunurmea ei luomussa ole noin paljon*), mutta on lupa se nurmeksi luokitella. Se typen keräämiseen tarvittu ala.

Joka keräysala jätetään sinnikkään systemaattisesti ottamatta vertailulaskelmissa huomioon. Ruotsissakin, jos siellä puhutaan 30-40% pienemmistä luomusadoista (edellä16.07.18 ja myös sellainen luomulle kriittinen kirjoittaja kuin Staffan Danielsson).

PS. Vuoden 2017 Eviran tilastoissa nurmen osuus oli vähentynyt n. 50 prosenttiin, mutta oli siis sen verran kuitenkin. (Pro Luomun tietojen mukaan luomueläintuotanto oli v. 2017 pysynyt vanhalla vaatimattomalla tasollaan, peltopinta-alaan nähden, ks. edellä kevään puheenvuoroja, joissa tietoja niistä on.)

_______

*) ja miksi olisikaan, kun luomueläimiä, rehun syöjiä, ei ole niin paljon, että se tuota edellyttäisi
« Viimeksi muokattu: 20.07.18 - klo:15:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #286 : 22.07.18 - klo:07:11 »

Olisiko tämä kuivuuden seurausta (maksumuuri, lainaan kuitenkin otsikon):

Kasvitauteja esiintyy tavallista vähemmän

Ainakin se on, että perunaruttoa on nyt esiintynyt tavanomaista vähemmän.

Niinpä voitaisiin ehkä kuitenkin sanoa, että luomuviljelyn suhteellinen tilanne olisi kuivuuden takia tullut paremmaksi? Jos perunarutto iskee, on luomuviljelijä sen edessä varsin avuton. Mutta ellei se iske, niin niin kaikki hyvin?
« Viimeksi muokattu: 22.07.18 - klo:07:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #287 : 22.07.18 - klo:07:41 »

Tuosta nurmialasta. Kannattaisiko laskea, paljonko nurmea on eläinyksikköä (s.o.. nautaa) kohti luomussa ja tavanomaisessa? Ja mitä se kertoisi? Alustava arvioni Eviran luomueläintilastoista olisi, että luomu käyttää tai tarvitsee noin 2 hehtaaria*) eläintä kohti. Mutta tarkempi laskelma olisi tehtävissä.

Tuo tieto tietysti demonstroisi sitä, kuinka nurmiin luomussa on piilotettu typen keräysalaa.

_________

*) kun nyrkkisääntö tavanomaisessa on n. 1 hehtaari tai alle sen. Kaikkiaan nurmea on Suomessa n. 750 000 hehtaaria, nautoja ja "nautayksikköjä" sitä lukua enemmän, yhteensä.

Vaatinee hiukan laskuja,  mutta näistä muuntokertoimista voisi aloittaa:

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-8134.html
« Viimeksi muokattu: 22.07.18 - klo:13:40 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #288 : 23.07.18 - klo:08:20 »

Tässä olisi Eviran taulukosta poimittu lista luomueläinten määristä v. 2017.

***

Eläinryhmittäin Per djurgrupp

Lypsylehmä Mjölkko  9 128
Nauta alle 8 kk Nötkreatur under 8 mån  15 838
Hieho (lypsy- tai emolehmäksi) Kviga (för mjölk- eller diko) 12 348
Siitossonni Avelstjur 1 035
Lihanauta Slaktnöt  8 234
Emolehmä Diko 20 255
Uuhi (karitsoineen, 0-6 kk) Tacka (med lamm, 0-6 mån) 22 447
Pässi Bagge 1 992
Kuttu (kileineen, 0-6 kk) Get (med killing, 0-6 mån) 981
Pukki Bock 13
Lihasika Slaktsvin  4 277
Emakko, ensikko Sugga, gylta 783
Karju Galt 14
Muniva kana Värphöna 231 267
Broileri Broiler 26 204
Kukko Tupp  8
Kalkkuna Kalkon 388
Hanhi Gås 2
Ankka Anka 11
Hevonen Häst 7
Poni Ponny 3
Biisoni Bison 64

***

Jos tuon muuttaisi eläinyksikkökertoimilla samaksi yksiköksi, ja laskisi yhteen, niin saisiko siitä arvion, paljonko peltoa tarvitaan / käytetään noiden ruokkimiseksi? (Mehiläiset jätin listasta pois. Niiden määrää ei luultavasti koskaan arvioida nautayksiköissä?)

Pitäisikö yksimahaiset myös poistaa nurmen tarpeen arvioimiseksi? Mitkä kaikki noista eläimistä hyötyvät nurmesta?
« Viimeksi muokattu: 24.07.18 - klo:07:19 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #289 : 27.07.18 - klo:09:31 »

Nyt myös MT liittyy tähän kuoroon:

"Luomu kestää ääriolosuhteita tavanomaista viljelyä paremmin"

Lainaus
Luomuviljelijä Antti Ritala Sastamalasta on tyytyväinen. Syysrypsi on jaksanut kuivasta kesästä huolimatta tuottaa kelpo sadon
[...]
Satoa kertyi noin 1 300 kiloa hehtaarilta.
[...]
Ritala on vakaasti sitä mieltä, että luomuviljelyn monipuolinen viljelykierto on auttanut kasvustoja kuuman kesän kynsissä. "Luomuviljely kestää ääriolosuhteita tavanomaista viljelyä paremmin." Ritalan mielestä kohtuullinen luomurypsisato on tästä hyvä esimerkki.

Onko tuo hehtaarisato "kohtuullinen" tavanomaisen viljelyn mittapuulla? Eikö sillä puolella ole arvioitu, että rypsissä vasta jollain 1450 kilolla hehtaarilta päästään yli kannattavuusrajan?

Mutta joka tapauksessa tuo on yksittäistapaus. Vasta satotilastoista syksyllä voimme arvioida tuon otsikon väitteen oikeaanosuuvuutta.
« Viimeksi muokattu: 05.08.18 - klo:09:38 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #290 : 31.07.18 - klo:04:56 »

Kuten tuosta yllä olevasta Eviran listasta ilmenee, meillä on jopa muutamia hevosia (7) luomuravinnolla.

Josta tulee kyllä mieleen, että ratsastus saisi menettää imagonsa viattomana luonnonläheisenä harrastuksena. Tavanomaisenkin ratsastus, mutta varsinkin tuo luomuratsastus.

Ja ansaitsisi sen, että sen hiilidioksidi- ym. päästöt laskettaisiin. Ja verrattaisiin niitä autoiluun ja etelänmatkoihin.
« Viimeksi muokattu: 31.07.18 - klo:05:04 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #291 : 31.07.18 - klo:06:49 »

Myönnän, etten nyt ihan ymmärrä, mitä poikkeuslupia luomulle tässä kuivuuden takia Ruotsissa annetaan ...

Regler lättas på grund av torkan
Fritt val när ekologiska fokusarealer sås om.


... mutta luomuviljelylle ne siis annetaan. Eli Ruotsissa ei väitetä tulleen esille, että luomu olisi mitenkään immuuni kuivuuden vaikutuksille. Tai väitetään sielläkin, mutta ei tuossa.
« Viimeksi muokattu: 31.07.18 - klo:07:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #292 : 02.08.18 - klo:07:40 »

Olisiko tämä kuivuuden seurausta (maksumuuri, lainaan kuitenkin otsikon):

Kasvitauteja esiintyy tavallista vähemmän

Ainakin se on, että perunaruttoa on nyt esiintynyt tavanomaista vähemmän.

Niinpä voitaisiin ehkä kuitenkin sanoa, että luomuviljelyn suhteellinen tilanne olisi kuivuuden takia tullut paremmaksi? Jos perunarutto iskee, on luomuviljelijä sen edessä varsin avuton. Mutta ellei se iske, niin niin kaikki hyvin?

Näin nyt arvellaankin:

Tänä vuonna perunan kasvua ei rajoita rutto, vaan kuivuus

Lainaus
Tänä vuonna luomuperunasta on saatavissa tavanomaiseen perunaan nähden kohtuullinen sato.

"Jos ruttoa ei nähdä ennen elokuun puoltaväliä, siitä ei muodostu suurta kasvurajoitetta luomuperunalle. Pahin rajoite tänä vuonna on kuivuus."

Mitä tuo "kohtuullinen" sitten numeroissa tarkoittaa, se nähdään myöhemmin. Se voi tarkoittaa sitäkin, ettei luomusato tänä vuonna ole yhtä surkeasti pienempi kuin on yleensä. Mutta on silti pienempi, hehtaaria kohti?

PS. Jokerikortti asiassa on tänä vuonna gammayökkönen. Käykö se luomuperunapeltojen kimppuun, saadaanko se niillä siinä tapauksessa torjuttua?
« Viimeksi muokattu: 02.08.18 - klo:09:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #293 : 02.08.18 - klo:07:54 »

Myönnän, etten nyt ihan ymmärrä, mitä poikkeuslupia luomulle tässä kuivuuden takia Ruotsissa annetaan ...

Regler lättas på grund av torkan
Fritt val när ekologiska fokusarealer sås om.


... mutta luomuviljelylle ne siis annetaan. Eli Ruotsissa ei väitetä tulleen esille, että luomu olisi mitenkään immuuni kuivuuden vaikutuksille. Tai väitetään sielläkin, mutta ei tuossa.

Ja väärinhän tuossa käsitin. Johtuen siitä, että ekologinen/ekologisk -sanaa käytettiinkin vaihteeksi tuossa sen oikeassa yleismerkityksessä. Tässä Jordbruksverketin seloste asiasta:

Ekologiska fokusarealer

Lainaus
Det här är ekologiska fokusarealer

Ekologiska fokusarealer är områden som kan förbättra den biologiska mångfalden. Det betyder inte att de behöver vara ekologiskt odlade. De ekologiska fokusarealerna har olika omräkningsfaktorer som du ska multiplicera med för att få fram hur stor areal de räknas som.[...]


PS. 3.8.18: Ruotsiksi tuossa siis jouduttiin sanomaan, että ekologisen viljelyalan ei tarvitse olla ekologista viljelyalaa! Tuollainen on jo syytä viedä siellä markkinatuomioistuimeen! Tai jos Ruotsissa on elin kuten Suomessa, joka tarkistaa lait ja asetukset myös kielellisesti, niin sitten sinne.
« Viimeksi muokattu: 04.08.18 - klo:02:42 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #294 : 02.08.18 - klo:09:02 »

Näin Ruotsissa kuitenkin tapahtuu:

Många ekobönder ansöker om konventionell dispens

Lainaus
Ett rekordstort antal ekobönder har ansökt om att få utfodra sina djur med konventionellt foder. Detta sedan Jordbruksverket på grund av torkan öppnade för att ekobönderna som en följd av torkan och foderbristen, efter en ansökan.

Mitä ei pitäisi tapahtua, jo luomu kestää kuivuutta tavanomaista paremmin.


PS. 3.8.18: Joka tapauksessa tuo on hyvä esimerkkiI siitä, miten luomuviljelylle on hyvä asia, jopa välttämättömyys, että sillä on tavanomainen backuppi. Suomessa tuota optiota ei kuulemma viime kesänä paljon käytetty, mutta se oli siis kuitenkin olemassa. Miten lienee tänä kesänä, Suomessa?
« Viimeksi muokattu: 03.08.18 - klo:05:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #295 : 04.08.18 - klo:02:32 »

PS. Jokerikortti asiassa on tänä vuonna gammayökkönen. Käykö se luomuperunapeltojen kimppuun, saadaanko se niillä siinä tapauksessa torjuttua?

Suomeksi gammayökkösestä Suomessa:

Gammayökkösen toukat tuhoavat kasvustoja

Pääkohde on härkäpapu, mutta perunakin kelpaa, todistaa jo kuva ja sen teksti. Kovin suureen paniikkiin tuon perhosen ja sen toukan takia ei yleisesti kuitenkaan kannata joutua, jos viimeksi näin kävi vuosina 1922 ja 1946. Vaikka se tänä vuonna jotenkin puraisisikin.

Maaseudun Tulevaisuus tiesi maksullisen artikkelinsa otsikossa:

Gamma-aikuisia on nyt liikkeellä runsaasti – seuraava toukkasukupolvi vielä mahdollinen

Voi silti olla mahdollista, että vaihingot jäävät satunnaisiksi ja paikallisiksi. Lisäksi myös luomuviljelyssä on asiaan sallittu myrkky. Ei siis välttämättä näy tilastoissa.
« Viimeksi muokattu: 04.08.18 - klo:07:52 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #296 : 05.08.18 - klo:08:40 »

Tämä artikkeli antaa taas vuorostaan kuvan, että tilanne olisi hyvinkin vakava.

Gammayökkönen rynnisti Etelä-Karjalan pelloille: Puolet rypsi-ja rapsisadosta uhattuna, myös viljat ja perunat voivat olla vaarassa

Torjunta-aineiden saatavuudesta oli tämä tieto (26.7.18):

Lainaus
Biologinen torjunta-aine pääsi jo loppumaan kaupoista, ja saatavilla on ollut vain yhtä kemiallista torjunta-ainetta. Tänään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ilmoitti, että gammayökkösten torjunnassa on lupa käyttää kahta muutakin valmistetta. Vihdoinkin, Eino Heinola iloitsee.

Onko siis juuri se luomuhyväksytty aine ollut lopussa? Onko sitä saatu lisää?
« Viimeksi muokattu: 05.08.18 - klo:09:49 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #297 : 06.08.18 - klo:14:25 »

Tämä YLE:n uutinen luo vielä uhkaavamman kuvan:

Miljardit tuholaisperhoset ryntäsivät Suomeen – söivät rypsipellon tyhjäksi parissa päivässä

Lainaus
Toukan torjuntaan sopivat aineet ovat nyt kaupoista lopussa.

Kasvinsuojelun asiantuntija Juha Sohlo ProAgriasta arvelee, että torjunta-aineet ovat lopussa laajemminkin Euroopasta.

– Viljelijöillä voi olla vielä omia varastoja, mutta kauppiailta ei torjunta-aineita enää tänä kesänä saa, Juha Sohlo kuvaa tilannetta.

Gammayökkösen myrkyttämiseen sopivia torjunta-aineita kuluu normaalisti eniten alkukesästä, kun kasvustoja ruiskutetaan kirvojen ja rapsikuoriaisten leviämisen estämiseksi. Kesän lopulla gammayökkösen toukkien tuhovoima yllätti kaikki.
« Viimeksi muokattu: 06.08.18 - klo:14:32 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #298 : 07.08.18 - klo:07:18 »

Tämänkään uutisen mukaan Luonto ei ole kohdellut eli koetellut Suomea tällä vitsauksellaan tasapuolisesti:

Viljasato jopa alle puolet tavanomaisesta – maitotilallinen valitsee jo teuraaksi meneviä lehmiä heinäpulan vuoksi
Pahimmin kuivuus koettelee Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan pelloilla.


Vrt. edellä 5.7.18 ja 19.7.18.

Eli kun syksymmällä vertailuja teemme, niitä on tehtävä maakunnittain.

Olipa tuolla tällainenkin lause, tuon mainitun maitotilallisen hastattelusta (lihav. HJ):

Lainaus
Sastamalasta ja Orimattilasta tilalle on saatu joitakin kuormia heinää.

Vrt. edellä 27.7.18!
« Viimeksi muokattu: 07.08.18 - klo:07:55 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #299 : 07.08.18 - klo:16:21 »

Pro Agrian katsauksesta 07.08.2018:

KUIVUUS PAKKOTULEENNUTTAA VILJAKASVUSTOJA

Lainaus
Suorakylvetyt kasvustot ovat menestyneet perinteisesti muokattuja kasvustoja paremmin, mutta erot kasvustojen välillä ovat tasoittuneet kesän edetessä. Luomutilat ovat kärsineet tavanomaisten tilojen lailla pitkään jatkuneesta kuivuudesta, eikä yksiselitteisiä ja selkeitä eroja eri tuotantotapojen välillä ole havaittu. Luomutilojen apilanurmet ovat kuitenkin selviytyneet tavanomaisten tilojen nurmikasvustoja paremmin kesän kuivuudesta. 

Mutta yhä Pro Luomun ykkösuutisena on otsikoltaan tämä, 5.7.18 päivätty:

Lainaus
Luomupellot kestävät kuivuutta keskimääräistä paremmin

Edellä 5.7. linkattu, lainattu ja sen sisällöstä keskusteltu.

Mutta varsinainen tilinpäätös asiassa on syksyllä, kuten jo olemme todenneet ja luvanneet.
« Viimeksi muokattu: 07.08.18 - klo:19:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 18 19 [20] 21 22 23
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!