Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
19.08.18 - klo:20:57 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 16 17 [18] 19 20 21
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Luettu 55364 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #255 : 21.05.18 - klo:03:44 »

Eipä sitten tullut uutisia ja kommentteja vuoden 2017 koosteesta. Tässä uutisessa (YLE) puhutaan jo tästä vuodesta ja tulevaisuudesta:

Luomutuotantoon siirtyy ennätysmäärä uusia maatiloja – Viljelijä: Asiakkaat toivovat luomua

Mutta siinä nyt oikeastaan oli kaipaamani ajatus, tai  vähän alkua sille:

Lainaus
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kertoo, että luomuviljelyn kasvu ei kuitenkaan näy kaupoissa niin paljoa kuin voisi. Luomun markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on 2,3 prosenttia. Sen pitäisi olla suurempi, kun vertaa sitä peltojen pinta-alaan, Åberg huomauttaa.

Mutta sitten seltyksenä asiantilalle hän ottaa esiin luultavasti aika epätyypillisen tapauksen:

Lainaus
Syitä on monia. Yksi on se, että osa luomutuotannosta menee tavanomaiseen käyttöön.

– Eläimet syövät luomuravintoa, mutta ne eivät ole luomuja, sillä ne eivät täytä kaikkia luomun kriteerejä. Esimerkiksi ulkoiluvaatimukset voivat olla liian hankala järjestää, vaikka kiinnostusta olisi, Åberg kuvaa tilannetta.

Sen sijaan, että hän ottaisi esille luomuviljelyn luontaisen tuottamattomuuden. Jos joku tyytyy luomun pienempiin satoihin, luulisi hänen ainakin yrittävän ulosmitata asian kalliimmissa lopputuotteissa? Voiko tuollainen olla kannattavaa pelkkien luomutukien pohjalta?

Tälle ei sitten selitystä löydykään:

Lainaus
Åbergin mukaan markkinoilla on pulaa myös kotimaisista luomuvihanneksista ja -hedelmistä. Åberg kertoo, että tuotannollisia ongelmia ei pitäisi olla.

– Kuulen paljon vihannespuolelta, että kaupan katteet ovat kohtuuttoman suuret kuluttajatuotteissa. Tällöin tuottaja ei saa kuin murto-osan hinnasta.

– Tämä asia on koko elintarvikeketjun sisällä mietittävä, jos hinnoittelu estää kotimaisen tuotannon tarjonnan lisääntymisen, Åberg jatkaa.

Myös liian matalalle jäävät hinnat eivät houkuttele panostamaan luomutuotantoon, Åberg sanoo.

Mutta eivät kaupan katteet tuota selitä, se on minusta jo moneen kertaan osoitettu. Kuten myös se, että luomun kysynnän kasvun suurin este on luomun korkeampi hinta!

Se kysymys jää myös esittämättä, mihin ihmeeseen tarvitaan lisää luomupinta-alaa, jos kysynnän prosentit ovat tuollaisia. Aukikirjoitettuna, kyllähän ne siellä lukuina törröttävät ja "huutavat". Eivätkä eläimet sitä luomurehua vaadi tai edes osaa olla siitä kiitollisia.

Tämä väite on outo ...

Lainaus
Åbergin mukaan naudan pihvilihan kasvatus on selkeästi siirtymässä luomutuotantoon. Tällöin tilalla on emolehmä, joka synnyttää vasikat ja kasvattaa ne loppuun saakka.

– Se on tällainen itseuudistuva naudanlihatuotanto, Åberg kuvailee.

Luomukasvatukseen siirtymistä tukee se, että pihvikarjaa pidetään tavanomaisessakin viljelyssä paljon laitumella. Myös nurmirehu on mahdollista muuttaa luomuksi. Sen sijaan possun- tai broilerinlihan kasvattajia ei vielä luomuna oikein ole.

... siihen nähden, mitä Pro Luomu meille äskettäin kertoi: juuri luomunaudanlihan tuotanto v. 2017 pieneni edellisvuodesta.

***

Kertaus siitä, mihin pinta-aloihin pitäisi verrata:

Lainaus
– Luomussa pidetään yleensä noin viiden vuoden viljelykierto. Kahtena vuotena pyritään pitämään apilanurmiseos, joka sitoo maahan typpeä ja ehkäisee rikkakasvien muodostumista ja sitten parina vuonna pidetään viljakasvia ja yhtenä vuonna palkokasvia, Lukkarinen kuvailee.

Eli ainoastaan tuo apilavaihe sitoo nettona typpeä, palkokasvivaihe menee ilmeisesti typen kannalta omillaan.

Mutta yhdelle vuodelle tasoitettuna puhumme siis 40% suuremmista viljelypinta-aloista luomussa.
« Viimeksi muokattu: 21.05.18 - klo:06:27 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #256 : 22.05.18 - klo:07:41 »

Evira samasta:

ENNÄTYSMÄÄRÄ UUSIA LUOMUVILJELIJÖITÄ

Heinonen ei em. epäsuhtaan (jonka Åberg edellä huomasi) kiinnitä huomiota:

Lainaus
Luomutuotannossa eletään voimakkainta kasvua 20 vuoteen. Luomuviljelyn aloittaa vuonna 2018 lähes 500 maatilaa ja luomutilojen määrä kasvaa noin yhdeksällä prosentilla vuoteen 2017 verrattuna.

”Luomun kasvua kirittävät useat tekijät. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa yli kymmenen prosentin vuosivauhdilla ja luomutuotannon kannattavuus etenkin viljatiloilla on selvästi parempi kuin tavanomaisen tuotannossa. Viljelijät on saanut liikkeelle myös epävarmuus siitä, voiko uusia luomusopimuksia tehdä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden 2015 - 2020 viimeisinä vuosina”, pohtii ylitarkastaja Sampsa Heinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
(lihav. HJ)

Sillä tuskinpa 2,3% osuus myydystä ruoasta, joka vielä hinnat huomioiden on määränä lähempänä 1 prosenttia, luo mitään painetta luomuviljelyn pinta-alan lisäämiseen. Luomun kehnompi tuottokin huomioon ottaen. Vaikka se kysyntä siitä 10% kasvaisikin, eli noin 0,2 prosenttiyksikköä.

***

Jännittävä on sensijaan tuo huhu siitä, että uusia luomusopimuksia ei enää jossain vaiheessa tehtäisi. Jonka Evira siis antaa kulkea, tuossa sitä ei ammuttu alas.

Liittyisikö tuo EU:n maatalouskulujen vähentämispyrkimyksiin? Vai olisiko EU:ssakin tultu tulokseen, että joku tolkku, jokin raja tämän tuottamattoman toimeliaisuuden tukemisessa pitää olla? Jos perusteena koko maataloustuelle on ollut Euroopan ruokaomavaraisuuden varjeleminen? (Siitähän asia kaikkialla II mailmansodan jälkeen lähti.)
« Viimeksi muokattu: 22.05.18 - klo:08:54 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #257 : 23.05.18 - klo:10:30 »

Evira päättää uutisensa:

Lainaus
Normaalisti peltoa on viljeltävä kaksi vuotta luomuehtojen mukaisesti ennen kuin sato voidaan myydä luomuna tai käyttää luomurehuna. Siten tänä vuonna siirtymisen aloittavat noin 32 000 hehtaaria tuottavat luomusatoa vuonna 2020.

Vuonna 2016 luomuviljelyyn siirtyminen aloitettiin noin 20 000 hehtaarilla ja vuonna 2017 noin 18 000 hehtaarilla, mikä merkitsee sitä, että lähivuosina markkinoille tulee huomattava määrä uusia luomutuotteita.

Mutta ei se välttämättä sitä merkitse. Kummasti kotimainen luomuviljely, ja sen pinta-ala on osannut olla heijastumatta tuotetun luomuruoan määrään. *)

Yksityiskohtia itse Eviran julkistamasta ennakkotilastosivusta:

- vaikka uusia luomutiloja tuli lähes 500, niin uusia luomueläintiloja syntyi vain 51 kappaletta (verrattuna viime vuoteen) ja se tilanne jatkuu, että näitä eläintiloja on edelleen vain noin viidennes (vrt. tarkastelu edellä 5.6.17)
- nyt myös varsinainen luomuala meni yli 10 prosentin, ollen nyt 10,3%. Sitä lukua täytyy nyt käyttää erilaisissa jakolaskuissa.
- luomusta luopuvia tilojakin oli 86, vähän enemmän kuin parina viime vuonna, mutta mikään erityisen vilkas luopumisvuosi tämä ei ollut

________

*) Heinonen on muuten itse todennut tuon oudon tosiasian PP-esityksessään vuodelta 2009 (lisäys 24.5.2018)
« Viimeksi muokattu: 24.05.18 - klo:08:38 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #258 : 23.05.18 - klo:13:57 »

Sain Sampsa Heinoselta sähköpostitse selityksen tuosta epävarmuudesta. Se on jokavuotinen, jokaisena vuonna tehdään erikseen EU:n päätös noista määrärahoista, eikä siis etukäteen voida tietää noista tulevista vuosista. Mutta tänä vuonna se oli erityisesti vaikuttanut halukkuuteen aloittaa luomuviljely, tehdä nyt tuo sopimus.

Minun jatkospekulaationi: olisivatko sitten asiaan vaikuttaneet uutiset EU:n pyrkimyksestä laskea maataloustukia yleensä?
« Viimeksi muokattu: 24.05.18 - klo:03:02 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 605


Profiili
« Vastaus #259 : 23.05.18 - klo:22:26 »

MT:ssä juttu: Kaupan lihamestari jättää luomuruhon ostamatta: "Pitäisi olla eri tilat, eri veitset"
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.236537

Tuon perusteella Agronetissä mielenkiintoinen keskustelu luomulihasta:
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=83022.0
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #260 : 24.05.18 - klo:04:12 »

Sieltä Agronetin keskustelusta voi heti lainata tämän nimimerkki "-SS-":n 23.5.2018 puheenvuoron ...

Lainaus
Olennaista on, että luomu on erittäin hyödyllinen viljelytekniikka siinä suhteessa, että koska ruuantuotannon perusrunko hyvin pitkään perustuu tavanomaiseen tehoviljelyyn, niin luomun lisääntyessä kokonaistuotannon määrä supistuu. Luomutuotteiden määräsuhde on historiassa ollut sen verran, että tällä hetkellä noin 15% viljelystä on luomua, noin 2% tuotteiden tarjonnasta ja kulutuksesta on luomua. Eli koko Suomen siirtyminen luomuun merkitsisi, että noin 80% ruoka-aineista on tuotava ulkoa Suomeen. Tällöin myös kotimainen ruuanjalostus hyvää tarkoittavista pienteurastamo- ja spelttimyllyhöpötyksistä huolimatta perustuisi ulkomaiseen raaka-aineeseen tai ruokatuotteiden suoratuontiin ulkomailta.

... vaikka luvut tuossa ovatkin vähän epätarkkoja. Luomuviljelyn osuus on noin 10% (12,8% siirtymävaiheen pellon kanssa) ja tuotteiden tarjonta ja kulutus jossain 2,5% hujakoilla.

***

Mutta mikä olikaan luomutuotannon ja -tuen tarkoitus alunperin? Siihen johdatteli meitä samassa keskustelussa nimimerkki "Suuri Ajattelija" viittaamalla Lakiin maataloustuotannon tasapainottamisesta (1261/1989). Vaikka ko. laki sellaisenaan oli voimassa vain 5 vuotta, siinä luotiin pohja asialle.

Lainaus
Tasapainottamistoimenpiteet

Valtion varoista voidaan maksaa tasapainottamispalkkiota maataloustuotteiden tuotannon vähentämisestä, lopettamisesta tai kohdentamisesta tässä laissa säädetyllä tavalla.

Siinä luomu mainittiin sellaisten toimenpiteiden joukossa kuin:

- Maataloustuotannon vähentäminen
- Pellon kesannoiminen
- Pellon metsittäminen

Em. lukujen (tarkennettunakin) pohjalta lainsäätäjä voi olla varsin tyytyväinen lain tavoitteiden toteutumiseen.

Lain tavoitteet voi jossain määrin lukea itse laistakin, mutta jokaiseen lakiin liittyy myös virallinen perustelumuistio. Sitä ei valitettavasti ole saatavissa netistä, mutta mm. Eduskunnan kirjastosta se löytyy. Nyt tekee mieli käydä tarkistamassa, mitä tuon lain perusteluissa luomusta sanottiin v. 1989.
« Viimeksi muokattu: 24.05.18 - klo:05:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #261 : 25.05.18 - klo:06:15 »

Tämä lihavoimani ajatus näyttää nyt uineen muihinkin asiaa koskeviin uutisiin:

Luomu kiinnostaa pohjoissavolaisia viljelijöitä

Lainaus
Pohjois-Savon ELY –keskuksen ylitarkastaja Minna Mustosen mukaan luomussa on mukana tiloja aina karjatiloista siemenviljelyyn. Luomuviljelyn aloittamiseen vaikuttaa kuluttajien kysyntä sekä kannattavuus verrattuna tavanomaiseen viljelyyn.

Edellä on perusteltu, miksi se tuskin on asiaan voimakkaasti vaikuttava tekijä. Ainakaan siten, että lisää luomutiloja ja luomualaa tarvittaisiin. Tietysti taustalla on hyvä olla se pieni prosentti kuluttajia, jotka ovat valmiita maksamaan luomuhintoja. Mutta aika pitkälle ilman sitäkin pärjätään. Luomutuotannon päätehtävä ei ole tuotanto.

***

Vaikkapa tässä YLE:n uutisessa ....

Isot karjatilat vetävät viljatiloja luomuun – Kurikan Polvenkylästä tuli luomukylä

Lainaus
Luomutuotanto kasvaa voimakkaasti tänä vuonna ja osittain myös keskittyy tietyille alueille. Kurikan Polvenkylän pelloista jo 80 prosenttia on luomulla.

... ollaan kyllä puhuvinaan tuotannosta, mutta pääasia näyttää olevan tuo prosenttiosuus, ei se paljonko luomuruokaa tuotetaan.
« Viimeksi muokattu: 25.05.18 - klo:07:04 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #262 : 03.06.18 - klo:07:38 »

Sain Sampsa Heinoselta sähköpostitse selityksen tuosta epävarmuudesta. Se on jokavuotinen, jokaisena vuonna tehdään erikseen EU:n päätös noista määrärahoista, eikä siis etukäteen voida tietää noista tulevista vuosista. Mutta tänä vuonna se oli erityisesti vaikuttanut halukkuuteen aloittaa luomuviljely, tehdä nyt tuo sopimus.

Minun jatkospekulaationi: olisivatko sitten asiaan vaikuttaneet uutiset EU:n pyrkimyksestä laskea maataloustukia yleensä?

Tässä on nyt vähän lisäpolttoainetta tuolle epävarmuudelle:

EU haluaa kiristää ympäristöruuvia – maataloustukea ei heru, ellei pelto pysy talvisin kasvien peitossa

Haluaako EU nyt luomun sijasta tukea suorakylvöä? Nyt en lainkaan tiedä, tämä oli ensi reaktioni.
« Viimeksi muokattu: 03.06.18 - klo:07:43 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #263 : 06.06.18 - klo:05:30 »

Näin pahalta näyttää. Sadon voi (osin) viedä Suomessa hallan lisäksi helle:

Viljan sadosta jo viidennes menetetty

Onko siinä sitten eroa, miten tuo vaikuttaa tavanomaisiin ja luomusatoihin? En oikeastaan tiedä, mutta eiköhän se sitten syksymmällä nähdä.


PS. Outo alaotsikko Iltalehdessä tänään artikkelissa "Kuivuus piinaa viljelijöitä ja satoa":

Lainaus
Kuivuus voi ajaa luomutuen piiriin rynnistäneet viljelijät ojasta allikkoon

Paperilehden itse artikkelissa ei tuolle ollut selitystä, asiaan ei siinä palattu. Enkä löytänyt artikkelin nettiversiota.
« Viimeksi muokattu: 06.06.18 - klo:17:43 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Matti Pekkarinen
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 477


Moi


Profiili WWW Sähköposti
« Vastaus #264 : 06.06.18 - klo:18:58 »

Ihan väärä väittämä. Nimenomaan luomulle vahinko on pieni. Tukia ei vie halla eikä helle.
http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm
tallennettu

Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #265 : 07.06.18 - klo:05:56 »

Täällä on nettiversio, joka on täysin sama kuin paperiversio:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806052200993688_u0.shtml

On siis monella tavalla mysteeri, miten ja miksi tuo lause eli alaotsikko on tuohon tullut.

Kysyin asiasta myös Iltalehden keskustelussa. Saa nähdä, huomaako uutisen kirjoittaja kysymykseni, ja vastaako hän siihen. Vahvistin kysymystäni lähettämällä sen myös suorana sähköpostiviestinä.

« Viimeksi muokattu: 07.06.18 - klo:06:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #266 : 07.06.18 - klo:17:16 »

Toimittaja Liisa Kauppinen vastasi, palautteesta kiittäen:

Lainaus
Ikävä kyllä ingressin kohdalla on käynyt puhdas vahinko: tarkoitukseni oli käsitellä jutussa tätä luomutuotantokysymystä, mutta jätin sen lopulta pois. Ingressiin asiaa siitä kuitenkin jäi.

Tietojeni mukaan luomutuotannossa viljelijän osaamisen merkitys korostuu, samoin kuin vaikeissa olosuhteissa. Yhtälö on haastava, vaikka kasvuston kunto on toki tärkeässä roolissa kaikille tuottajille.

Varmaan niinkin. Toisaalta kuivuus tuo nyt tällaisia vaikeuksia tavanomaiselle viljelijälle, omine konsteineen:

Rikkatorjunta-aineiden teho heikkenee kuivissa oloissa
« Viimeksi muokattu: 07.06.18 - klo:17:29 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #267 : 10.06.18 - klo:14:03 »

- luomusta luopuvia tilojakin oli 86, vähän enemmän kuin parina viime vuonna, mutta mikään erityisen vilkas luopumisvuosi tämä ei ollut

Ei todellakaan ollut, kuten ei ollut pari edellistä vuottakaan.

Mutta sitä ennen, vuodesta 2014 taaksepäin oli tavallista, että luopujia oli usein suurin piirtein sama määrä kuin aloittajia. Parina vuonna 2000-luvulla heitä oli jopa enemmän.

Mistä tämä voisi johtua, onko tälle selitystä? Tuen ehdot eivät mielestäni olennaisesti muuttuneet?

Eläytyen kuvittelen, että tällainen luopuminen leikistä olisi aika raskasta, ja siinä olisi erilaisia konkreettisia ja henkisiä kustannuksia. Isojakin.

Vai olenko väärässä, ja tuollainen väliaikainenkin luomuviljelijäksi ryhtyminen voisi kannattaa?
« Viimeksi muokattu: 10.06.18 - klo:14:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #268 : 13.06.18 - klo:08:28 »

Kuivuus näyttää yhä hurjemmalta:

Peltojen kuivuus pian kriittisellä tasolla: "Välttävän ja katastrofin välimaastossa liikutaan"

Miten se sitten kohtelee luomua ja tavanomaista, ja onko siinä mitään eroa, jää nähtäväksi. Mutta suorakylvöstä kerrotaan tämä:

Lainaus
Kevätviljat ovat yleisesti ottaen orastuneet epätasaisesti. Parhaiten kasvuun lähtö on sujunut aikaisin kylvetyillä ja suorakylvetyillä pelloilla.
« Viimeksi muokattu: 13.06.18 - klo:08:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10033



Profiili Sähköposti
« Vastaus #269 : 15.06.18 - klo:19:14 »

Tässä Pro Luomun/Luomuliiton jutussa ...

Noora Mantere: Äärimmäiset sääolot vaativat maalta paljon

Lainaus
Sääoloista riippumatta viljelijän tärkein tuotantopanos oman pääkopan ja hyvinvoivan karjan lisäksi on tuottava maa. Maaperä pidättää vettä ja ravinteita kasvien käyttöön ja siten muodostaa yhdessä sääolojen kanssa olosuhteet kasvien kasvulle. Mitä korkeampi on maan multavuus, eli orgaanisen aineksen määrä, sitä enemmän se pystyy varastoimaan vettä kuivien jaksojen varalle ja toisaalta läpäisemään vettä sateisten kausien aikana. Hyvinvoiva maa toimii kuin pesusieni säädellen veden määrää kasvien juuriston ympärillä.

Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla maan orgaanisen aineksen, eli humuksen määrä on keskimääräistä korkeampi. Tämä johtuu ainakin osittain monipuolisesta viljelykierrosta, joka sisältää myös nurmikasveja. Maan viljelijällä on taskussaan muitakin työkaluja maan multavuuden hoitoon: kasvipeitteisyyden maksimointi, muokkauksen keventäminen, ojituksen hoito, orgaaniset maanparannusaineet jne.

... oli ainakin uloslausumaton, implisiittinen ennuste siitä, että nyt tästä kuivuudesta selviävät luomupellot tavanomaisia paremmin.

Nyt voisi ottaa esiin joitakin yksityiskohtia, kuten sen, että esim. muokkauksen keventäminen ei ole luomulle kovin tyypillistä.*) Mutta enpä ota. Vaan otan tuon kokonaisennusteena.

Vaikka itse olen asiassa nyt oikeastaan agnostikko: en osaa ennustaa puoleen enkä toiseen. Mutta se on jo ennuste tuota ennustetta vastaan: mitään eroa ei ole, luomu ei tule pärjäämään yhtään tavanomaista paremmin.

Mikä ratkaisi sen, kuinka kävi? Se ei voi olla "maan kasvukunto" tms. vaan suhteellinen sato. Tässä tapauksessa emme tietenkään vertaa luomusatoja tavanomaisiin (joka tässä tapauksessa olisi epäoikeudenmukaista) vaan molempien viiljelytapojen satoja edellisten vuosien tuloksiin. Sitten syksymmällä. Yrittäen ottaa tämän jälkeekin muuttuneet olosuhteet huomioon.

________________

*) vrt. juuri edellä, jossa MT jo kertoi, että suorakylvöpellot ovat nyt pärjänneet. Mutta luomupeltoja ei suorakylvetä.
« Viimeksi muokattu: 15.06.18 - klo:19:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 16 17 [18] 19 20 21
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!