Eipä sitten tullut uutisia ja kommentteja vuoden 2017 koosteesta. Tässä uutisessa (YLE) puhutaan jo tästä vuodesta ja tulevaisuudesta:
Luomutuotantoon siirtyy ennätysmäärä uusia maatiloja – Viljelijä: Asiakkaat toivovat luomuaMutta siinä nyt oikeastaan oli kaipaamani ajatus, tai vähän alkua sille:
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kertoo, että luomuviljelyn kasvu ei kuitenkaan näy kaupoissa niin paljoa kuin voisi. Luomun markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on 2,3 prosenttia. Sen pitäisi olla suurempi, kun vertaa sitä peltojen pinta-alaan, Åberg huomauttaa.
Mutta sitten seltyksenä asiantilalle hän ottaa esiin luultavasti aika epätyypillisen tapauksen:
Syitä on monia. Yksi on se, että osa luomutuotannosta menee tavanomaiseen käyttöön.
– Eläimet syövät luomuravintoa, mutta ne eivät ole luomuja, sillä ne eivät täytä kaikkia luomun kriteerejä. Esimerkiksi ulkoiluvaatimukset voivat olla liian hankala järjestää, vaikka kiinnostusta olisi, Åberg kuvaa tilannetta.
Sen sijaan, että hän ottaisi esille luomuviljelyn luontaisen tuottamattomuuden. Jos joku tyytyy luomun pienempiin satoihin, luulisi hänen ainakin yrittävän ulosmitata asian kalliimmissa lopputuotteissa? Voiko tuollainen olla kannattavaa pelkkien luomutukien pohjalta?
Tälle ei sitten selitystä löydykään:
Åbergin mukaan markkinoilla on pulaa myös kotimaisista luomuvihanneksista ja -hedelmistä. Åberg kertoo, että tuotannollisia ongelmia ei pitäisi olla.
– Kuulen paljon vihannespuolelta, että kaupan katteet ovat kohtuuttoman suuret kuluttajatuotteissa. Tällöin tuottaja ei saa kuin murto-osan hinnasta.
– Tämä asia on koko elintarvikeketjun sisällä mietittävä, jos hinnoittelu estää kotimaisen tuotannon tarjonnan lisääntymisen, Åberg jatkaa.
Myös liian matalalle jäävät hinnat eivät houkuttele panostamaan luomutuotantoon, Åberg sanoo.
Mutta eivät kaupan katteet tuota selitä, se on minusta jo moneen kertaan osoitettu. Kuten myös se, että luomun kysynnän kasvun suurin este on luomun korkeampi hinta!
Se kysymys jää myös esittämättä, mihin ihmeeseen tarvitaan lisää luomupinta-alaa, jos kysynnän prosentit ovat tuollaisia. Aukikirjoitettuna, kyllähän ne siellä lukuina törröttävät ja "huutavat". Eivätkä eläimet sitä luomurehua vaadi tai edes osaa olla siitä
kiitollisia.
Tämä väite on outo ...
Åbergin mukaan naudan pihvilihan kasvatus on selkeästi siirtymässä luomutuotantoon. Tällöin tilalla on emolehmä, joka synnyttää vasikat ja kasvattaa ne loppuun saakka.
– Se on tällainen itseuudistuva naudanlihatuotanto, Åberg kuvailee.
Luomukasvatukseen siirtymistä tukee se, että pihvikarjaa pidetään tavanomaisessakin viljelyssä paljon laitumella. Myös nurmirehu on mahdollista muuttaa luomuksi. Sen sijaan possun- tai broilerinlihan kasvattajia ei vielä luomuna oikein ole.
... siihen nähden, mitä Pro Luomu meille äskettäin kertoi: juuri luomunaudanlihan tuotanto v. 2017
pieneni edellisvuodesta.
***
Kertaus siitä, mihin pinta-aloihin pitäisi verrata:
– Luomussa pidetään yleensä noin viiden vuoden viljelykierto. Kahtena vuotena pyritään pitämään apilanurmiseos, joka sitoo maahan typpeä ja ehkäisee rikkakasvien muodostumista ja sitten parina vuonna pidetään viljakasvia ja yhtenä vuonna palkokasvia, Lukkarinen kuvailee.
Eli ainoastaan tuo apilavaihe sitoo nettona typpeä, palkokasvivaihe menee ilmeisesti typen kannalta omillaan.
Mutta yhdelle vuodelle tasoitettuna puhumme siis 40% suuremmista viljelypinta-aloista luomussa.
