Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
20.06.18 - klo:12:09 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 15 16 [17] 18 19
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Luettu 53821 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #240 : 05.04.18 - klo:07:05 »

Ainoastaan viljoissa tuo kooste voi kertoa suhteellisesta menestyksestä:

Lainaus
Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2017 yhteensä
95 milj. kg. Sato lisääntyi lähes viidenneksen
edellisvuodesta.
• Luomuviljasato oli 2,8 % maan koko viljantuotannosta.

Mutta jos edelleen kaurasta viedään n. 70%, ja ...

Lainaus
Tärkein luomuvilja on kaura: yli 60 % luomuviljasadosta
oli kauraa.

... niin noin 40% luomuviljan tuotannostamme palveli menestyksekkäästi - "saksalaisia". Suurempikin osa koko luonnonmukaisesta viljantuotannosta, koska myös muista luomuviljoista viedään suuria osuuksia. Viennistä saadusta hyödystä toisessa keskustelussamme.

Luomulihan tuotannon romahduksesta jo edellä (28.02.18). Se kerrotaan koosteessakin rehellisesti (kuitenkin: siipikarja!). Mutta edelleen täytyy ihmetellä. Jos ...

Lainaus
Luomualasta yli puolet on nurmentuotannossa.

... ja tuosta viljastakin hyvin suuri osa menee eläinten suihin, miten noin on päässyt käymään? Mihin valtava luomuala, joka koosteen mukaan on jo 11,4% kaikesta, oikein käytettiin ja käytetään? *)

Hiukan, mutta vain hiukan, selittävät vähän kasvaneet luomumaidon ja -kananmunien tuotanto. Mutta niissäkin osuudet olivar vain 2,7 ja 5,7 prosenttia.

____________

*) ollaan tarkkoja: siinä oli siirtymävaiheen ala mukana.  Varsinaisen luomuhyväksytyn alan osuus v. 2017 oli noin 9,5%. Mutta valtava ala jo sekin.
« Viimeksi muokattu: 06.04.18 - klo:08:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #241 : 06.04.18 - klo:02:08 »

Nyt kuitenkin Sampsa Heinonen äskettäin YLE:ssa kertoi, että:

Lainaus
Heinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista.

Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.

Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?

Tuossakaan suhteessa ei ilmeisesti mitään muutosta tapahtunut. Uuden koosteen mukaan v. 2017:

Lainaus
• Vuonna 2017 Suomessa oli 974 luomukotieläintilaa. Niistä valtaosa tuottaa  naudanlihaa tai maitoa.
• Luomusikatiloja  oli 13 ja luomubroileritiloja kolme. Luomukananmunia tuotti  51 tilaa. 

Luomutiloja yhteensä kerrottiin olevan 4 587. Luomukotieläintiloja oli siis edelleen vain 21 prosenttia.
« Viimeksi muokattu: 06.04.18 - klo:02:20 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #242 : 06.04.18 - klo:03:34 »

Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:

Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville?

Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.

Itse asiassa Pro Luomun kooste 2017 on ollut jo noin viikon valmis (sen sivuston päivämäärien mukaan), mutta jostain syystä Pro Luomu ei ole tänä vuonna kiirehtinyt tekemään siitä lehdistötiedotetta. Niinpä joudumme yhä odottamaan valtamedian reaktioita.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #243 : 12.04.18 - klo:06:02 »

Pro Luomu on päivittänyt koosteensa ja kiinnitti itse twitterissä huomiota tähän:

Lainaus
Pro Luomu ry @ProLuomu · 10. huhtik.

#Luomu #tilastot kokoava Luomu Suomessa 2017 -kooste kertoo mm. avomaan luomuvihannesten tuotantoalan yli tuplaantuneen. Luomumustikoiden ja -puolukoiden sato sen sijaan romahti.

Tuo koskee siis keruumarjoja. *) Puutarhamarjoissa tuollaista ei tapahtunut. Mutta ei se luomupuutarhatuotantokaan aivan loisteliaasti mennyt, ks. kommentti 05.04.18 edellä.

Tuo luomukeruu on tietysti alunperinkin jonkinlaista kikkailua, "kirjoituspöytätyötä". Mutta Suomessa siltä odotettiin paljon. Me emme kyllä odottaneet. Tuon täytynee olla luomuväelle pettymys.

Luonnonmarjojenhan piti olla tärkeä tekijä luomuviennissäkin. Nyt ei ollut. Josta viennistä koosteeseen ei ollut vieläkään päivitetty sen kokonaisarvoa euroissa. Eikä tietysti niinmuodoin, mikä osuus siinä viennissä on ja on ollut luomuluonnonmarjoilla.

***

Pro Luomu twiittasi eilen tämmöisenkin:

Lainaus
Pro Luomu ry @ProLuomu · 18t

Vähennetään kulutusta syömällä vähemmän mutta parempaa. Syödään siis #luomu´a.
#ylikulutuspaivä #ylikulutus

Ja kyllä se vähän noin onkin. Sikäli kuinka maailmassa siirrytään luomuun, vähemmän syödään. Suuri osa näkee jopa nälkää. Vaikka ei se luomu parempaa ole eikä vähennä rasitusta luonnolle (jota twiittaja varmaan yritti sanoa).


_____________

*) hiukan on minulle tuossa epäselvää, mikä varsinaisesti on epäonistunut: luomusato vai luomusadonkorjuu?

« Viimeksi muokattu: 12.04.18 - klo:10:40 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #244 : 16.04.18 - klo:07:32 »

Kun lukee noita yllämainittuja luomupeltoviljelyn ohjeita, niin on tämä tottakin, mitä tuossa Pro Luomun uutisessa kerrotaan ...

Lainaus
Luomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.

– Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.
(Jne.)

... eli kyllä luomuviljely on vaikeatakin, vaatii monennäköistä osaamista, "vankkaa ammattitaitoa", on suorastaan eräänlaista "taidetta".

Mutta siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä, onko tämän "taiteen" harjoittaminen vaivan väärti, lopputulokseen nähden.

Mutta samasta asiasta yrittää YLE antaa lisäpisteitä luomulle tässäkin jutussaan:

Tie osaavaksi luomuviljelijäksi on pitkä ja kivinen, silti luomuviljelyn suosio kasvaa

Lainaus
Maatalous- metsätieteiden kandidaatti Eeva-Liisa Juvonen on tutkinut luomuviljelijöiden osaamisen kehittymistä väitöskirjassaan. Juvonen haastatteli väitöstutkimusta varten seitsemään luomutuottajaa Itä- ja Etelä-Suomesta. Juvonen väitteli aiheesta huhtikuun alussa Itä-Suomen ylipistossa.

Juvonen havaitsi, että luomuviljelijä hankkii osaamisensa pääosin kokeilemalla eli yrityksen ja erehdyksen kautta. Juvosen mukaan tavanomainen tuotanto sen sijaan on hyvin täsmällistä ja nopeasyklistä. Keinot hallita tuotantoa lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla ovat hyvät, kun taas luomutuotannossa nopeasti vaikuttavia keinoja ei ole olemassa.

Eli jotenkin hienoa on, jos sittenkin tyytyy vain kovaan harjoitteluun, eikä sorru "dopingiin"?

Säälipisteitäkin kerätään tai yritetään etsiä selitystä sille, miksei kehitystäkään asiassa oikeastaan tapahdu:

Lainaus
– Luomuviljelijän osaaminen kehittyy hitaasti, koska Suomessa taitojaan viljelijänä pääsee kokeilemaan vain kerran kasvukaudessa, Juvonen kertoo.

Valmista sapluunaa luomutuotantoon ei ole.

Tuohon kyllä tulee välittömästi mieleen, etteivät ne luomutuotannon suhteelliset tulokset sen kaksisempia ole niissäkään maissa, joissa voidaan viljellä ympäri vuoden.
« Viimeksi muokattu: 16.04.18 - klo:08:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #245 : 20.04.18 - klo:11:12 »

Kuinka yleinen tämä tilanne on? Ote tästä uutisesta:

Lainaus
Kaipia yrittäisi mielellään ansaita parempaa tuottajahintaa tarjoamalla luomumaitoa, mutta se ei ole mahdollista. Lappeenrannassa ei nimittäin ole ainakaan toistaiseksi luomumaidon keräilyä. Nyt Kaipian pellot ovat luomutuotannossa, mutta maito on tavallista.

Onko tästä tilastoja? Kuinka monta luomutilaa seudulle tarvitaan, jotta keräily kannattaa?
« Viimeksi muokattu: 20.04.18 - klo:12:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #246 : 21.04.18 - klo:06:11 »

Tätä tuossa juuri edellä (uudestaan) mietin:

Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?

Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.

Tuollaisten tilojen määrästä sinänsä on olemassa aika tarkka tieto. Mutta onko ilmiön syistä? Miksi Lappeenrannassa ei ole luomumaidon keräilyä? Siellä ei olla "tiettömien taipaleiden takana".

Onko se aina kiinni siitä, ettei keräilyä ole paikkakunnalla järjestetty? Vai onko tuo sen ulkopuolella oleminen jossain tapauksissa jopa luomuviljelijälle edullista? Tuo haastateltu viljelijäkin sanoo tällaisen monitulkintaisen lauseen:

Lainaus
— Luomu ei lisää kannattavuutta automaattisesti, mutta siinä olisi mahdollisuuksia.

Tuon ilmiön (sekatilat) jatkuminen joka tapauksessa EU:n uusissa luomusäännöissä sallittiin (vaikka korostettiin viljelymuotojen erillään pitämistä). Asian valmisteluvaiheessa väläyteltiin sitäkin, ettei se olisi enää mahdollista.
« Viimeksi muokattu: 21.04.18 - klo:08:02 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #247 : 25.04.18 - klo:07:58 »

Luomuviljelyn ja -tilojen "kannattavuudesta" pitää varmasti avata oma triidi. Mutta laitan tämän Luomuliiton valituksen tähän ...

http://www.luomuliitto.fi/viherlannoituskannanotto/

... koska siinä on samalla mielenkiintoista tietoa siitä, miten luomupeltoja luokitellaan. Ja siten tietysti tietoa siitä, miten hehtaarituottoja pitäisi ja olisi pitänyt arvioida.

Näin on ollut:

Lainaus
Maaseutuvirasto on muuttanut tulkintaansa viherlannoitusalojen merkitsemisestä kesken tukikauden:  ”Mavin ohje 2018: Viherlannoitukseen käytettävät alat tulee ilmoittaa tukihakemuksella viherlannoituksena, mikäli jo keväällä tiedetään, että nurmilohko on ainoastaan viherlannoituskäytössä”. Aikaisempi ohjeistus on ollut että luomutiloilla viherlannoitsnurmet on merkitty satonurmiksi/säilörehuiksi.


Kuten on täällä epäiltykin: koko se ala, joka käytännössä on omistettu esim. viljasadon tuottamiseen, ei ole sellaisena (tilastoissa) näkynyt. Samoin nurmen valtava osuus luomualasta saa (selvemmin aukikirjoitetun) selityksensä. Myös luomueläintuotannon suhteellinen pienuus selittyy: tuota nurmea eivät eläimet ole saaneet syödäkseen. *)

MMM:n vastauksesta selviää, että asia on ollut huomattavan sekava - ja sellaiseksi ehkä jääkin:

Lainaus
Tietyissä tapauksissa on selvää, että typensitojakasveja sisältävästä nurmesta ei ole tarkoitus korjata satoa, vaan se murskataan peltoon ja käyttötarkoitus on tällöin viherlannoitus. Jos tila on kotieläintila tai kasvitilalla on yhteistyösopimus kotieläintilan kanssa, ei välttämättä aina ole selvää, milloin on kyseessä viherlannoitusnurmi ja milloin satonurmi. Tällöin nurmen voi ilmoittaa muullakin koodilla kuin viherlannoituksena. Myös satonurmi voi täyttää viljelykierron typensitojakasvivaatimusta.
*)

_______________

*) Tuolla toisaalla viitatussa analyysissä tuli esille, että palkokasvien viljely sinänsä - vaikka sitookin typpeä - ei ole kovin tehokasta asiassa, jos ne syötetään eläimille. Ainoa todella tehokas niksi lienee apilan kyntäminen peltoon?
« Viimeksi muokattu: 25.04.18 - klo:17:32 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #248 : 26.04.18 - klo:07:28 »

Mitähän tässä oikein ehdotetaan, sitä on vaikea sanoa:

Luomusatojen lisäämisen riskit ja mahdollisuudet

Useaan kertaan mainitaan typpilannoitteen lisääminen. Ei kai sentään keinolannoitteilla? Toisaalta kerrotaan:

Lainaus
Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää Ruotsin luomujärjestelmän kehittämisessä, ns. Luomu 3.0 –työssä.

Eli maistellaanko sittenkin tuossa  prof. Gerold Rahmannin näkemystä, etteivät "mineraalilannoitteet" tietyin ehdoin olisikaan pahoja, ja ne voisi "Luomu 3.0":ssa hyväksyä?

Tavoite ei myöskään ole mitenkään selvä (lihav. HJ):

Lainaus
Riskit tai mahdollisuudet luomutuotannon kannattavuudelle riippuvat strategiavalintojen kustannuksista ja vaikutuksista viljelijöiden tuotto-odotuksiin samoin kuin kuluttajien odotuksista ja hyväksynnästä.

Sadon lisääminen ja tuotannon tehostaminen ei siis aina olekaan yksiselitteisesti tuotannon kestävyyttä lisäävä tekijä.

Vaan se, että sato menee luomuna ja luomuhinnoin kaupaksi?
« Viimeksi muokattu: 26.04.18 - klo:08:27 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #249 : 01.05.18 - klo:08:00 »

Näitä satokisoja emme ole vähään aikaan seuranneet. Ehkä olisi taas syytä seurata:

http://kaytannonmaamies.fi/share/19622/ebab07

Edelleen on tietysti kaksi sarjaa, tavanomainen ja luomu.

Luomuohran keskiarvosato on liikkunut siinä 2000 kilossa hehtaarilta eli noin 60% tavanomaisen ohran tasosta. Tuon prosentuaalisen eron ennustetaan siis säilyvän myös tässä ennätysten tavoittelussa. Mitään läpimurtoa luomusadoissa ei selvästikään odoteta.

Farmit.net on luvannut seurata kisan etenemistä:

https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/04/30/tana-vuonna-kisataan-ohralla-ja-herneella

« Viimeksi muokattu: 01.05.18 - klo:08:41 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #250 : 03.05.18 - klo:06:56 »

Tässä puolirunollisessa luomuviljelyn ylistyksessä Pro Luomun sivuilta ..

Simo Larmo: Maanviljely on kietoutunut viljelijän DNA:han

... tulee esiin vähän samoja fundeerailuja kuin tuossa ruotsalaisessa tutkimuksessakin (edellä 26.4.28).

Lainaus
Viljelijä elää vahvassa symbioosissa ympäristönsä kanssa. Me olemme riippuvaisia luonnosta, mutta luonto ei välttämättä meistä. Siksi koen erittäin tärkeäksi, että Birkkalan tila siirtyi luomuun vuonna 2011. Ensiksi se oli ihan asiakkaiden ”vaatimuksista” tai ”toiveista”, mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, että siinä oli syvempikin merkitys.

Asiakaslähtöinen toimintatapa on tärkeää myös maanviljelyssä. Tärkeä asiakkaani ei ole ainoastaan viljeltävä kasvi, vaan tulee ajatella myös maan pintaa syvemmälle, jossa lierot ja pieneliöt asuvat.

Jos pieneliöt voivat hyvin, myös viljelysmaa voi hyvin. Tämä mahdollistaa ”primäärin” asiakkaan optimaaliset kasvuolosuhteet, jolloin se saa hyvin ravinteita maasta ja pystyy kasvattamaan mahdollisimman hyvän sadon.
[...]
Luomuviljelijänä haluan saada pelloltani optimaalisen ja hyvälaatuisen sadon, mutta luonnon ja ympäristön ehdoilla. Optimaalinen on eri asia kuin maksimaalinen. Toiminnan tehokkuudesta emme tingi.
[...]
Valmistamme ruoanvalmistuksen korkealaatuisia perusraaka-aineita, joita ihmiset voivat huoletta syödä, koska he tietävät, miten ne on valmistettu ja kasvatettu.

Olemme äärimmäisen ylpeitä tuotantotavastamme. Emme ole Birkkalan tilalla ainoastaan kasvattamassa ja jauhamassa spelttiä. Me olemme täällä parantamassa asiakkaidemme, eli ihmisten ja ympäristömme hyvinvointia.

Eli viljellään niin tehokkaasti kuin se on mahdollista, samalla kuitemkin ostajien odotukset luomuisuudesta säilyttäen. Ostajien odotuksiin (mielikuviin) kuuluu tuo lierojenkin hyvinvointi, vaikka näyttö siitä, että luomuviljely sitä erityisesti edistäisi, on kyllä kyseenalainen tai olematon.
« Viimeksi muokattu: 04.05.18 - klo:06:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #251 : 04.05.18 - klo:06:39 »

Jaaha, Luomuliiton aktiivisuuden takia (ks. edellä 25.4.18) palattiin vanhaan käytäntöön:

Kannanotolla vaikuttamista: Mavi palautti hakuoppaan aiempaan muotoon

Lainaus
Mavi ilmoitti 30.04.2018, että hakuopas on palautettu aiempaan muotoon. Alat voi siis ilmoittaa aiemman vakiintuneen käytännön mukaisesti satonurmina.

Ja näin vältettiin tämä ikävä sudenkuoppa:

Lainaus
[...] viherlannoitusaloista ei myönnetä tukea luomutiloille

Mutta tämän jälkeen sitten myös me tiedämme, mikä se vakiintunut käytäntö on.
« Viimeksi muokattu: 04.05.18 - klo:06:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #252 : 04.05.18 - klo:07:46 »

Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:

Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville?

Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.

Itse asiassa Pro Luomun kooste 2017 on ollut jo noin viikon valmis (sen sivuston päivämäärien mukaan), mutta jostain syystä Pro Luomu ei ole tänä vuonna kiirehtinyt tekemään siitä lehdistötiedotetta. Niinpä joudumme yhä odottamaan valtamedian reaktioita.

Nyt olemme jo toukokuussa. Lehdistötiedotetta ei ole tullut. Eikä valtamedian versioita ja kommenttejakaan.

Niitä ei taida tänä vuonna tullakaan. Tietysti tulee mieleen kysymys, miksi ei.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #253 : 08.05.18 - klo:05:25 »

Luomuperunakin pärjäsi näin hyvin ...

Lainaus
Luomuperunaa nostettiin 9 miljoonaa kiloa (+29 %), joka on noin 1,5 % koko perunantuotannosta

... mutta oli siis edelleen alle 2 kiloa per kansalainen, vuodessa, eli siis ei edes yhtä perunaa viikossa.

Eli sen verran "harrastelijamaista piipertelyä" luomu edelleen on, eikä se käsitys ole lainkaan "aikansa elänyt", voisi Luken Sari Iivoselle tuosta sanoa.

Tuolta toisesta keskustelusta, jatkan täällä.  Siellä mainitusta raportista (jossa toisena kirjoittajana oli Iivonen) tällainen tieto:

Lainaus
Luomuruokaperuna (301 ha) on yksi viljelypinta-
alaltaan yleisempiä luomukasviksia luomupork-
kanan ja -sipulin jälkeen Suomessa. Vuonna 2017
luomuperunan hyväksytty tuotantoala oli kaikkiaan
736,4 ha. Vastaavasti tavanomaisesti viljellyn peru-
nan kokonaispinta-ala oli 21 335 ha. Koko perunan-
tuotantoalasta luomun osuus on 3,5 %.

Eli luomuruokaperunaa saatin vain 40% alalta. Jos satotaso oli arvioidaan keskimäärin samaksi, merkitsee se, että luomuperunoita saatiin (suoraan) syötäväksi vain n. 3,6 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti siis n. 654 grammaa eli keskimäärin ehkä 1 peruna kuukaudessa. Jatkan: jne.

Kummassa tuo hypoteettinen keskiarvoihminen yhden luomuperunansa sitten nauttiikin, kotona tai joukkoruokailussa.
« Viimeksi muokattu: 08.05.18 - klo:08:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9718



Profiili Sähköposti
« Vastaus #254 : 18.05.18 - klo:13:43 »

Apetit yrittää sivullaan tätä, itse kysymällä ("USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET") ...

Lainaus
Eikös luomun tuottavuus ole huonompi, kun peltoaluetta käytetään samaan satoon enemmän?

... ja itse vastaamalla:

Lainaus
Luomun tuottavuus hehtaaria kohti vaihtelee kasveittain. Esimerkiksi herneessä ja pinaatissa sato on yhtä hyvä, vaativissa juureksissa eroa voi olla enemmän. Apetit pyrkii kehittämään myös luomua mahdollisimman satoisaksi menetelmäksi.

Ikäänkuin noilla parilla hyvin poikkeuksellisella vastaesimerkillä asia olisi kuitattu, tuo yleiskäsitys osoitettu vääräksi.

Sitäpaitsi noista vain herneellä on typensidontaominaisuus. Niinpä toisen mainitun, pinaatin, hehtaarisato ei edes ole sama, jos "piilohehtaarit" lasketaan. Eikä ole sanottua, etteikö herneelläkin ole piilohehtaareja, ainakin muiden ravinteiden osalta.

PS. Itse asiassa juuri pinaatin eräs muoto, babypinaatti, oli yhteen aikaan kärjessä "kilpailussamme" hulluimmista luomuhinnoista. Mikä niissä maksoi, jos sadot olivat "yhtä hyviä"?


PS2. 19.5.18: Onko muuten "babypinaatti" lajiltaan pinaatti ollenkaan? Englanniksi sitä kutsutaan välillä nimellä "baby leaf". Olen asiasta epävarma, kun netistäkään ei tunnu löytyvän selvää vastausta.
« Viimeksi muokattu: 19.05.18 - klo:08:37 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 15 16 [17] 18 19
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!