Author Topic: Luomusatojen kehitys ajan myötä  (Read 5796 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12011
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #15 on: 01.05.17 - klo:16:51 »
Tämä Luomuliiton palstalla esiintyvä viljelijä ...

Yrittäjähenkinen viljelijä valitsi luomun

... uskaltaa kylmän rauhallisesti luvata tällaista:

Quote
Pelto paranee luomun kasvukuntoon noin kymmenessä vuodessa, kun eloperäisen aineksen määrää on lisätty ja keinolannoitteiden vaikutus häipyy.

Luultavasti aivan varmana, että kukaan - emme mekään - ei ahdistele häntä hänen väitteestään 10 vuoden päästä.

Vaan eikö yrittäjähenkeen kuulu riskinotto? Uskaltaisiko hän ihan reiluun vedonlyöntiin? Käsite "luomun kasvukunto" täytyisi toki siinä määritellä, koska se väite, että hänen peltonsakin n. 10 vuodessa savuttaisivat sen normaalin n. puolet tavanomaisesta olevan satotason, joka luomussa Suomesa yleisesti on, tuskin oli tämän viljelijän tarkoitus sanoa.

Tuohon vedonlyöntiin tietysti sopisivat hyvin, kun aika on noinkin pitkä, sovitut välietapit, välitarkastelut, eikö?

Kaikesta päätellen hänelle tulee olemaan yllätys nähdä, mitä silloin tapahtuu kun "keinolannoitteiden vaikutus häipyy". Ja monelle hänen neuvottavalleenkin, hänet kun tuossa mainitaan "mentorina".

Tällaisis itsevarmoja nuoria viljelijöitä on "alalla" tullut esiin ja julkisuuteen kyllä ennenkin.
« Last Edit: 01.05.17 - klo:17:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12011
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #16 on: 22.05.17 - klo:05:52 »
Tämä artikkeli on osin hiukan merkillinen, se tuntuu hyväksyvän (vaikka ehkä "pitkin hampain") sen, että tarvitsemme ilmastonmuutokseen varautuessa muuntogeenisiä lajikkeita:

How To Feed the World After Climate Change

Quote
Genetically modified seeds aren’t enough. We have to change the entire agricultural system.

Ja millaiseksi siis ehdotetaan koko systeemi muutettavaksi? "Agroekologiseksi". Eli siis luomuksi. Ja tämän perusteluksi esitetään Rodale-instituutin (!) tutkimustulokset:

Quote
In the United States and Europe, switching from industrial to ecological agriculture has invariably caused an initial decline in yields. However, after a brief transition period of three to five years, ecological agriculture’s yields rebound to equal those of industrial agriculture, according to a 30-year study conducted by the Rodale Institute.

Eli satotaso lyhyen siirtymävaiheen jälkeen palaisi luomussa takaisin samaksi kuin "teollisessa" maataloudessa.

Jos tähän tutkimukseen nyt tuon kirjoituksen myötä enemmänkin vedotaan, niin tuohon on otettu mukaan linkki lisätietoihin siitä.

Tuosta Rodale-instituutin tutkimuksesta on täällä jo ollut puhettakin.


PS. Myös GLP oli linkannut tuohon vahvasti luomuhenkiseen kirjoitukseen:

Feeding the world: Will GMO seeds rescue yields as global climates dry and heat up?

Mutta toki tavanomaisella varauksellaan, "disclaimerilla":

Quote
The GLP aggregated and excerpted this blog/article to reflect the diversity of news, opinion, and analysis. Read full, original post: [ja tuo linkki yllä]

PS2. Tähänkin ko. tutkimuksen väitteeseen on syytä palata:

Quote
And ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change.  In drought years, Rodale found, its yields were 31 percent higher than conventional yields.

Olisikohan tuosta skandinaavisia vertailuaineistoja? Eli olisiko täällä sen n. 10 vuoden aikana, jolloin luomusatotilastoja on ylläpidetty, ollut yhtä tai useampaa erityisen kuivaa vuotta?
« Last Edit: 22.05.17 - klo:07:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12011
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #17 on: 21.04.18 - klo:02:53 »
Holger Kirchmann näyttää käväisseen Suomessa ja Svenska YLEssä:

Ekologiskt jordbruk ifrågasätts av forskare: "Det är en besvikelse för många som har trott på den ekologiska produktionen"

Hänen näkemyksensä esiteltiin oikein ja vieläpä tämä data Suomesta esiteltiin oikein:

Quote
Det stämmer att de genomsnittliga skördarna inom den ekologiska odlingen ger en lägre avkastning.

När man ser på LUKEs statistik från 2017 ser man att den genomsnittliga skörden vete, kilogram/hektar, är 40% mindre för den ekologiska än för den konventionella.

För råg är skillnaden 48%, en nästan hälften mindre skörd (2030 kg ekologisk råg/hektar jämfört med 3920 kg på konventionella sidan.)

Mutta sitten oli tuosta seminaarista löydetty asian paremmin tietäjä, suomenruotsalainen luomuviljelijä, jonka annettiin kertoa:

Quote
Vidare tycker han att Kirchmann får det att låta som att den ekologiska odlingen stampar på stället medan han själv kan påvisa att hans spannmålsskördar har fördubblats sedan starten för drygt tio år sedan.

Tuon viljelijän annettiin kyllä puhua ja pitkään, mutta toimittajan into kysymyksiin lopahti. Häneltä ei kysytty, mikä tarkaan ottaen oli hehtaarisato silloin ja mikä nyt. Tai kysytty, että kuinka voi olla niin, kun monet muutkin luomuviljelijät ovat samaan aikaan, tuon noin 10 vuotta, viljelleet, (suhteellisissa) keskiarvosadoissa ei ole näkynyt käytännössä mitään muutosta, saati sitten tuollaista tuplaantumista kuten hänellä.

Tai kysymystä siitä, miten voi olla näin ...

Quote
Det råder för närvarande brist på inhemska ekologiska matvaror i Finland.

... jos luomupinta-alaa on jo 9,5% kaikesta  ja luomun kulutus 2,3%. (Ja tuokin suhde säilynyt aika samana läpi vuosien.)
« Last Edit: 21.04.18 - klo:07:17 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12011
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #18 on: 17.06.18 - klo:04:55 »
Luomuinstituutti julkaisi sivuillaan tämän tutkimusselosteen, jossa väitetään näin Hollannissa*) tapahtuneen:

Satotason erot luomun ja tavanomaisen välillä tasoittuvat pitkällä aikavälillä

Mutta jotenkin epäselväksi jää, mitä oikein osoitettiin. Asian selventämiseksi linkki siihen, mitä alkuperäisestä tutkimuksesta on ilmaiseksi saatavilla:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167880917305595?via%3Dihub

Suomenkielisestä selosteesta saa sen käsityksen, että eroja satotasoissa ei lopulta ollut lainkaan. Englanninkielisestä ei, vaikka sekin kertoo:

Quote
The yield gap between organic and conventional farming diminished over time.

Mutta jos tuollaista tapahtuu koepelloilla, niin eikö niin täytyisi tapahtua tavallisillakin tuotantopelloilla? Tuon efektin pitäisi siis (ainakin jotenkin, hiukan?) näkyä satotilastoissakin, kaiken järjen mukaan.

Nyttemmin meillä alkaa olla peltoja, joita on luomuviljelty tuo 13 vuotta kuten tuossa tutkimuksessa oli tehty.

Ja edellähän 21.12.13 on suhteellisen yksinkertainen ehdotuksemme asian tutkimiseksi. Joka lähetettiin jo silloin eteenpäin.

___________

*) Aivan. Hollantiin on Suomesta koko lailla matkaa. Terveisiä vaan Matille.
« Last Edit: 17.06.18 - klo:07:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12011
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #19 on: 23.06.18 - klo:08:22 »
Kyllä täytyisi saada käsiinsä tuo alkuperäinen tutkimus. Sillä myöntää täytyy, että en ymmärrä, mitä tässä halutaan  kertoa:

Quote
Koevuosien mittaan satotasot koeruuduilla pysyivät hyvin samalla tasolla lukuun ottamatta perunaa, jolla sato jäi tavanomaisia koealoja pienemmäksi, mikä johtui pääosin perunaruttotartunnasta, joka pystyttiin tavanomaisilla ruuduilla estämään kasvitautiaineiden avulla. Kokeessa luomusatojen keskimääräinen satoindeksi oli noin 13 % pienempi kuin tavanomaisilla koealoilla. Jos perunasadot jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, satotasojen keskimääräiset erot tavanomaisten ja luomulohkojen välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Oliko niitä eroja satotasoissa siis lainkaan, tai juurikaan? Jos oli, niin oliko ero todella vain tuo 13 prosenttia? Tarjottiinko jotain selitystä sille, että käytännössä kaikissa kaikissa kerätyistä luomusatotilastoissa erot ovat huomattavasti suurempia? Ja muuttuivatko satotasot, jos niiden tuossa kerrotaan säilyneen samoina? Paitsi sen perunan? Kyseessä voi olla mielenkiintoinen tulos, mutta mikä se oli?

Olisiko yksinkertaisinta kysyä ko. yhteenvetoartikkelin kirjoittajalta?
« Last Edit: 23.06.18 - klo:09:03 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 639
    • View Profile
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #20 on: 23.06.18 - klo:09:30 »
Etkö saa alkuperäistä auki tästä?:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167880917305595?via%3Dihub

Tuolta saa pdf:kin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12011
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #21 on: 23.06.18 - klo:16:41 »
Etkö saa alkuperäistä auki tästä?:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167880917305595?via%3Dihub

Tuolta saa pdf:kin.

En saa, vaan sivu kehottaa minua kaivamaan virtuaalista kuvettani.

Tämä on jonkun sortin ongelma. Tässä ja yleisemminkin.

Luomuinstituutti kertoo - otsikossa selväsanaisemmin, tekstissä epämääräisemmin - että joku tuollainen tulos on saatu. Eikä ole reilua tapaa asiaa tarkistaa,

Mutta jollain ihmeellisellä tavalla tuon tutkimuksen teksti on tullut sähköpostiini, ja kommentoin sitä jonkin ajan kuluttua.
« Last Edit: 23.06.18 - klo:17:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12011
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #22 on: 24.06.18 - klo:14:28 »
Tässa varastamani pätka siitä, joka selventää vähän:

Quote
Across all years, the results of the three farming systems were remarkably similar; the only difference was that ORG-BIO had significantly lower yields for potato than both conventional farming systems (Fig. 1A). Our results show that the mean yield difference (13%when averaged over 13 years) in our long-term experiment is lower than the mean difference (21%) between organic and conventional farming in published studies (De Ponti et al., 2012; Seufert et al., 2012)

Niinpä siis tuon tutkimuksen mukaan koko aikana satotasojen ero oli hämmästyttävän vähän. Oikeastaan jo tuon takia olisi "hälytyskellojen" pitänyt soida.

Sitä verrattiin, mutta ei suinkaan luomutilastoihin, vaan kahteen luomuväen yleisesti viittaamaan tutkimukseen, jotka itsessään ovat jo olleet tuloksissaan aika hämmästyttäviä, sen eron vähäisyydessä.

Minkälaista kehitystä asiassa tapahtui? Siitä myöhemmin, mutta selailuni pohjalla siinä ei sanottu satotasojen tasoittuneen. Ainakaan siinä mielessä, että ne olisivat tulleet samoiksi, millä tavalla tuon suomalaisen otsikon voi helposti ymmärtää.

Artikkelissa - ja selosteessakin - kuvataan kyllä panokset, joita luomupelloille on käytetty. Mutta niitä ei yritetä arvioida hehtaareina.

***

Mutta, kuten sanottu, tässä asiassa olisi kyllä nyt paikka käyttää "big dataa" ja sen metodologiaa! Alkaen vaikka edellä esitetystä suhteelllisen yksinkertaisesta ehdotuksestamme, miten vanhoista  luomusatotilastoista saisi enemmän tietoa ulos

***

Tulee kyllä väistämättä vielä mieleen, että miten tähän liittyy tosiasia, että Hollanti eli Alankomaat on juuri se varsin merkillinen maa, joka on ylimitoittanut maitotaloutensa siihen määrään, että joutuu viemään ylimääräisen lehmänlannan Saksaan, maksaen siitä Saksalle korvauksia. Nuo ravinteiden määrätkin olisi tuossa tutkimuksessa hyvin tarkkaan arvioitava.

Minä en osaa näitä lukuja laittaa samaan vertailtavissa olevaan yksikköön:

Quote
Luomupellon tehokas orgaanisen aineksen lisäys oli 3050 kg/ha/v ja vastaavasti tavanomaisilla lohkoilla  joko 1950 kg/ha/v sian lietelantana tai 1250 kg/ha/v mineraalilannoitteena.

(Yli tonni "mineraalilannoitetta" hehtaarille kuulostaa varsin hurjalta luvulta!)
« Last Edit: 25.06.18 - klo:05:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12011
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #23 on: 25.06.18 - klo:05:31 »
Nyt olisi kyllä saatava käsiinsä eli silmiensä eteen Alankomaiden luomusatotilastot. Jos sellaisia siellä kootaan.

***

En muuten oikein ymmärrä sitäkään, miksi suomenkielisessä selosteessa puhutaan tilastollisesta merkitsevyydestä. Kokeessahan ei mitään satunnaisotantaa tehty tms. Kun sitten selosteen viimeisessä virkkeessä kuitenkin myönnetään luomun alhaisempi satotaso tosiasiaksi:

Quote
Näin luomun alhaisempaa satotasoa saattaa kompensoida maaperän laadun ja viljelyolojen tasaisuus ja siten parempi ennakoitavuus, mikä on tärkeää viljelyvarmuuden kannalta.
« Last Edit: 25.06.18 - klo:06:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12011
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #24 on: 28.10.18 - klo:06:26 »
MTT voisi tietää, onko Suomessa peltoa, joka olisi aina, alusta saakka ollut luomussa.

Tästäkään tilasta ei välttämättä ihan niin voi sanoa ...

Tervetuloa Rekolan biodynaamiselle maatilalle!

Quote
Rekolan tila sijaitsee Kangasalan Heponiemessä. Tilalla on viljelty biodynaamisesti jo 1970-luvun alusta lähtien.

... mutta jos se jo yli 40 vuotta luomussa on ollut, voitaisiin sen pellot varmaankin jo tuollaisiksi laskea?

Nyt sitten se seuraava (epähieno?) kysymys, mikä on tuon tilan hehtaarituotto, nyttemmin eli nyt? Ainakaan noilta sivuilta en löytänyt rehvastelua tai oikeutettua ylpeyttä siitä asiasta.

Tämän tässä tekstissä olevan ...

KUMPPANUUSMAATALOUS (CSA)

... voisi ehkä jo tuollaiseksi ylpeydeksi tulkita:

Quote
Pitkään jatkuneen biodynaamisen luomuviljelyn seurauksena Rekolan puutarha on erittäin satovarma, jolloin voimme toimittaa pellolta pöytään asiakkaidemme lautasille elinvoimaista sekä laadukasta ruokaa.

Suostuisiko tila avaamaan asiaa numeroilla? Vai onko tuokin sitä, niinkuin juuri edellä, että vaikka sadot eivät ole suuria, niin sen kompensoi viljelyvarmuus?
« Last Edit: 28.10.18 - klo:06:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12011
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomusatojen kehitys ajan myötä
« Reply #25 on: 25.01.19 - klo:09:19 »
Nuo ovat vuosikeskiarvoja koko luomuviljatuotannosta eikä niiden avulla voi seurata miten samoilla tiloilla satotaso muuttuu vuosien kuluessa, koska osa tiloista poistuu ja osa siirtyy luomuun.

Mutta jos aineistot ovat tallessa, niissä varmaan on yksilöivä tieto niistä tiloista, jotka otokseen ovat kulloinkin osuneet. Toisaalta luomutuotannon rekisterissä on tiedot kaikista luomutiloista. Niinpä luulisi olevan suhteellisen yksinkertaista "ajaa sisään" tähän jo kerättyyn kyselyaineistoon tieto siitä, koska kukin tila on luomutuotantoon hyväksytty. Ja tästähän voisi sitten tietysti muodostaa tiedon siitä, kauanko luomuviljelyä oli harrastettu, ja mikä oli hehtaarituotto, laskea korrelaatiot jne.

(Jos pelätään, että otos voi joskus olla vinoutunut paikkakuntien suhteen, niin tarvittaessa varmaan hehtaarituototkin voidaan arvioida jollain sopivalla "läänikertoimella", kun paikkakuntatietokin rekistereistä löytyy, ja tuottojen maantieteelliset erot Suomessa tarpeellisella tarkuudella ovat tiedossa)

Kysyin Eviran tutkijan Anne Mäittälän mielipidettä asiasta, eli olisiko tämä hänen mielestään mahdollista, koska hän nyt mitä ilmeisemmin tuntee tämän aineiston.

Joka tapauksessa tuo ehdotus ei ottanut tulta Evirassa eli nykyisessä Ruokavirastossa. Mutta voisiko asiaa tutkia joku muu?

Luomutilojen tietojen luovuttamisesta Ruokaviraston ohje sanoo näin:

Quote
Kaikkien toimijoiden henkilötietoja voidaan harkinnan mukaan luovuttaa vain historial-
lista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastotarkoitusta varten.
Luovuttaminen edellyttää kirjallista hakemusta, josta selviää:
• Tutkimuksen vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä;
• Tarvittaessa tutkimusta koskeva tutkimussuunnitelma;
• Luovutuksensaajan ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot;
• Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus;
• Aiotaanko tietoja säännönmukaisesti luovuttaa vielä eteenpäin;
• Miten tietojen turvallisuus aiotaan suojata; ja
• Mitä tiedoille tehdään siinä vaiheessa, kun luovutuksensaaja ei niitä enää tar-
vitse. Pääsääntö on, että tämän jälkeen tiedot on hävitettävä.

Vielä minulla ei ole mielessäni, kuka olisi vastuullinen johtaja jne. mutta näen, että erittäin hyvä ja tärkeäkin tieteellinen ongelma tuossa olisi selvitettävänä.

Vaikkapa Ruralia-instituutti voisi ottaa tuon hoitaakseen. Kyllä minä luotan siihen, että se hoitaisi hommansa objektiivisesti.

Tietysti hallinnonkin tutkijoille (Ruokavirasto? Luke?) voisi uudestaan tyrkyttää tuota ideaa?
« Last Edit: 25.01.19 - klo:15:43 by Heikki Jokipii »