Suorakylvö tulee!

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):

Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry

Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.

Tieto siinä tulee, että suorakylvöä kokeileviin ja edistäviin hankkeisiin sijoitetaan myös kehitusyhteistyörahaa. Tai sitten ehkä jatkossa "ilmastorahaa". Oikein hyvä niin, uskon.

Tuo artikkeli ilmestyi suomeksikin:

Nälän torjunta alkaa pellolta

Eikä siinäkään tietysti tuota yksityiskohtaa, torjunta-aineita, mainita.

Kaiken kaikkiaan, lukijoille täytyisi tehdä selväksi, että tässä on kyse aivan eri strategiasta kuin luomussa. Nyt asia jää hiukan epäselväksi,  kun samainen IPS sitten taas "joka toisessa" artikkelissaan yhä ylistää luomua.


PS. 19.12.16: Kansan Uutiset taas otsikoinnillaan päätti, että ilmastostahan samassa artikkelissa puhutaan:

MAROKON VILJELIJÄT KAMPPAILEVAT ILMASTOUHKIEN KANSSA

[Heikki Jokipii]

Pitkästä aikaa Hesarissa (mielipidesivulla, tänään) mainitaan suorakylvö, tässä yhteydessä:

Ravinnekuormitus kuriin suorakylvömenetelmällä

Nykymuodossaan melko tehottomia vesiensuojelun EU-ympäristötukia tulee kohdentaa suorakylvöviljelymenetelmien käyttöönottoon joki- ja merialueidemme tilan parantamiseksi ja palauttamiseksi.

[...]

Maanmuokkaukseen perus­tuvassa viljelyssä kyntökerroksen alapuolinen maa ylitiivistyy vettä läpäisemättömäksi, eikä maaperään synny vettä ja ravinteita pidättävää mururaken­netta. Lisäksi maaperän kasvi­aines hajoaa hiilidioksidiksi ­ilmakehään.

Sen sijaan ympärivuotisesti kasvipeitteisinä pidettäviltä niin sanotuilta suorakylvöpelloilta huuhtoutuu maa-aineita ja ravinteita vesistöön vain alle kolmasosa muokattuihin kyntö­peltoihin verrattuna.

(lihav. HJ)

Kirjoittaja Lasse Svahnbäck, ympäristögeologi ja filosofian tohtori, ei mainitse tuossa asiassa esitettyjä epäilyksiä (Suomessa, Suomen olosuhteissa). Onko ne siis nyttemmin kumottu? Joka tapauksessa hän etenee suoraviivaisen suositukseen:

Suomen tulee kohdentaa ­Etelä- ja Lounais-Suomen nykymuodossaan melko tehottomia vesiensuojelun EU-ympäristö­tukia suorakylvöviljelymenetelmien käyttöönottoon joki- ja merialueidemme tilan parantamiseksi ja palauttamiseksi.

Hesarissa ei mielipidesivulla tunnetusti lähdeviitteitä sallita, mutta oletettavasti hän ei noin väittäisi, ellei hänellä olisi tutkimustietoa takanaan.

[Heikki Jokipii]

Tämä IPS-artikkeli on hieman outo:

Indonesian Farmers Weather Climate Change with Conservation Agriculture

Toisaalta siinä selvästikin kerrotaan CA-viljelystä eli suorakylvöstä:

Conservation agriculture encourages farmers to keep soil disturbance at a minimum. Instead of ploughing the field, farmers dig permanent planting holes and use compost instead of chemical fertilizer. They are also urged to grow cover crops such as legumes, and to rotate crops.

Mutta jo tuossa ja pitkin matkaa asia tuntuu sotkeutuvan luomuviljelyyn:

Smulders said both conservation agriculture and mina padi were in line with the Indonesian government’s plan to create over 1,000 organic villages. “All three techniques, including integrated pest management, could be useful technics to promote organic farming.” he said.

(lihav. HJ)

Eikä rikkakasvien torjunnasta tuossa kyntöä välttävässä viljelytavassa kerrota oikein mitään. Kun se yleisesti, kaikkialla muualla, ja melkoisen varmasti myös Indonesiassa, tapahtuu suorakylvössä torjunta-aineita käyttäen, se ei ole kyllä "linjassa" luomun edistämisen kanssa. Suorakylvö varmasti toimii kompostilannoitustakin käyttäen, mutta ei se ole sitä määrittävä piirre.  Tuo toinen kuvattu "mina padi" -menetelmä on muuten jotain ihan muuta kuin CA-viljely, lisätty selvästi väkisin tuon otsikon alle.

[Heikki Jokipii]

Yksi lisäsyy suorakylvön lisäämiselle (ScienceDaily):

Tillage farming damaging earthworm populations

Kyntäminen, sen lisäksi, että se tuhoaa glomaliinia tuottavien mykorritsasienten rihmastoja, vahingoittaa myös maan matosia, pienentää niiden määrää. Mikä ei tee maaperälle hyvää. Mutta suorakylvö ja jo kyntämisen vähentäminen tekee, kun se lisää matojenkin populaatioita:

Farming practices that involve no-tillage, Conservation Agriculture and shallow non-inversion tillage were shown to significantly increase earthworm populations. The scientists note that these reduced tillage practices are increasingly being adopted world-wide due to their environmental benefits in terms of erosion control and soil protection.

Ja jo kauan on tiedetty, että madot, vaikka rumia, ovat erittäin hyödyllisiä:

Earthworms are critical to the maintenance of soil functions and the ecosystem services we expect from them. The great evolutionary biologist, Charles Darwin called earthworms "nature's plough" because they continually consume and defecate soil enhancing its fertility in the process.

PS. 17.5.17: Tämä havainto ja löytö helpottaa muuten suorakylvön idean selittämistä paljon: kaikki tietävät madot, jopa aivan lapsetkin, mutta tuskin kukaan tietää glomaliinia ja mykorritsasienia , edes että sellaisia on olemasssa.

[Heikki Jokipii]

Näin kuulemma Sambiassa:

Sambiassa parannetaan ruokaturvaa ilmastoälykkään maanviljelyksen avulla

Sekä ilmaston lämpenemisen hillinnässä että muutoksiin sopeutumisessa auttaa ilmastoälykäs maatalous. Se käsittää ympäristöä säästävän maatalouden, peltometsäviljelyn, viljelylajikkeiden monipuolistamisen, vuoro- ja kateviljelyn sekä lannoittamisen ja sadeveden hyödyntämisen.

Kestävässä viljelyssä on keskeistä suorakylvö, eli siementen levitys muokkaamattomaan maahan. YK:n ruokajärjestö FAO tukee Sambiassa hanketta, jossa kestävään viljelyyn opastetaan ensin 21 000 viljelijää. Heidän on määrä opettaa menetelmät edelleen 315 000 muulle.

Mutta kyllä samalla tavalla kuin edelläkin pitää hiukan ihmetellä, jotain aika keskeistä tuostakin kuvauksesta tuntuu puuttuvan:

Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):

Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry

Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.

Kun taas tällainen yksityiskohta olisi pääasian kannalta täysin epäolennainen (vaikka olisikin itsessään hyvä juttu):

Hän kiittää erityisesti uusia helppohoitoisia kasveja, kuten lehmänpapua ja soijaa, joista saa sekä ravitsevaa ruokaa että myyntituloja.

Mietin tässä, että tällainen vähän epämääräinen uutisvälitys mahdollistaa mielipideyhdistelmän, jossa joku kovasti kannattaa (ilmastoystävällistä) suorakylvöä - ja vaatii samaan aikaan glyfosaatin kieltämistä koko maailmassa!

Mutta kirjataan kuitenkin, että suorakylvö on siis eteläisessä Afrikassakin tulossa.

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuudessa muistutettiin (pitkästä aikaa?) lukijakirjoituksessa suorakylvöstä:

Maanviljely hiilinieluksi

Tietoisuus maatalouden merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa on vähitellen lisääntymässä. Suurin osa maatalouden päästöistä on peräisin maaperästä ja siksi on tärkeää ehkäistä päästöjen syntyminen maasta.

Viime kesänä ECAF (ecaf.org) julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan siirtymällä maataloudessa CA-viljely/suorakylvö­käytäntöihin maatalouden hiilidioksidipäästöjä voidaan Euroopassa vähentää jopa 200 miljoonaa tonnia.

ARI KOUTONEN, Suomen CA-viljelyn yhdistyksen puheenjohtaja, ei mainitse tuossa tätä asiassa relevanttia seikkaa, mutta kyllä se siellä loogisesti mukana on!

[Heikki Jokipii]

Kappas vain, tällainenkin on havaittu:

Viljelijä, pienillä muutoksilla voit parantaa lintujen elinedellytyksiä

EU:n maatalouspolitiikan kautta on toisaalta tullut käytäntöjä, joilla lintujen elinedellytykset paranevat. Esimerkiksi suorakylvöstä on linnuille kiistatonta hyötyä, Leivo sanoo.

Liittyisikö edellä 16.05.17 mainittuun matojen populaatioiden kasvuun?

Miten tuo vaikutusmekanismi sitten menekään, noin voimmeko sanoa, että glyfosaatin käyttö on hyväksi linnuille? 

[Heikki Jokipii]

Tässä kolmen porukan yhteisessä tulossa olevassa "vastuullisuuskampajasssa" tarjotaan luomuosuuden julisteessa (?) iskulausetta:

Kastemato kiittää, että luomupelto tarjoaa sille hyvän kodin.

Mutta onko sinnepäinkään? Tiedän toki, etttä luomupeltojen hedelmällisyyttä yritetään lisätä sillä niksillä, että niihin tuodaan kastematoja. Mutta sitten niitä peltoja täytyy kuitenkin kyntää ja sitten meillä on edellä 16.05.17 ScienceDailyn kertoma tutkimustulos.

Varmaan iskulauseesa halutaan ratsastaa mielikuvalla, että koska peltoja ei "myrkytetä", niin tottakai madot viihtyvät. Mutta onko niin? Kun esim. yleisimmin asiassa käytetty glyfosaatti ei tiettävästi vaikuta matoihin ei tuota eikä tätä?

Jos tuossa viitatussa tutkimuksessa ei ole vertailukohtana juuri luomupeltoja, olisiko jossain? Vielä ehtisi ennen tuota kampanjaa etsiä. Mutta kyllä jo tuokin tulos riittää sen osoittamiseen, että kampanja johtaa harhaan. Ja vastuullista olisi suosia suorakylvöllä tuotettua ruokaa.

Ja luomupelto tarjoaa itse asiassa kastemadolle vain keikkatyöläisen väliaikaisen kämpän! 

[Heikki Jokipii]

Yksi lisäsyy suorakylvön lisäämiselle (ScienceDaily):

Tillage farming damaging earthworm populations

Kyntäminen, sen lisäksi, että se tuhoaa glomaliinia tuottavien mykorritsasienten rihmastoja, vahingoittaa myös maan matosia, pienentää niiden määrää. Mikä ei tee maaperälle hyvää. Mutta suorakylvö ja jo kyntämisen vähentäminen tekee, kun se lisää matojenkin populaatioita: [...]

NoIn siis tiede. Mutta tiukasti tämä myyntikampanja pitää kiinni kansan virheellisestä mielikuvasta (lihav. HJ):

Lähtötilanne on hyvä: Kantar TNS:n tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo, että arjen pienillä, vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. Ja näistä valinnoista kiittävät niin kastemadot luomupellossa kuin luomulehmät luomulaitumella.

Luomupeltojahan on pakko kyntää jne. Mutta onko muutenkaan mitään syytä, miksi kastemadot erityisesti luomupellossa viihtyisivät? Kuten jo edellisessä puheenvuorossa kysyimme. (Vai saako oletetun vastuullisuuden puolesta hiukan juksata?)

[Heikki Jokipii]

Suorakylvö on Suomessakin vaivihkaa saanut näinkin suuren osuuden, tämän VYR:in uutisen mukaan (lihav. HJ):

Britit hakivat suorakylvötietoa Suomesta

Britanniassa suorakylvön osuus on arviolta 5 prosenttia, kun se meillä Suomessa se on noin 13 prosenttia kylvöalasta. Argentiinassa suorakylvön osuus on peräti 96 prosenttia. Suomi on kuitenkin nostettu suorakylvön esimerkkimaaksi, ja Suomen sääolosuhteet ja haasteet ovat lähempänä Britanniaa.

Osuus on siis hiukan suurempi kuin luomuviljelyllä. *) Vaikka suorakylvöä ja sen alan kasvattamista ei ole mainittu Suomen "strategisena tavoitteena". Ei MMM tosin kyllä ole sitä vastaankaan toiminut tai puhunut.

Argentiinassa osuus on tietysti omaa luokkaansa. Tuossakin artikkelissa on vihjeitä, etteivät Suomen olosuhteet sellaista salli. Mutta tutkimus ja käytäntö etenevät. Olisiko tälläkin havainnolla jotain merkitystä asiassa?


_________

*) käytännössä paljonkin suurempi, jos ottaa huomioon luomun jouten olevat, typpeä keräävät pellot. Mutta tästä ei auta saivarrella, luomuviljelyssä nekin ovat.

[Heikki Jokipii]

Muistutetaan tästä asiasta ...

Koneviesti: Huolehdi muokkauksissa pellon sienijuurista – ne auttavat kasveja kestämään kuivuutta

... mutta se neuvo jätetään antamatta, jonka me olisimme antaneet: jätä muokkaamatta!

Tämän vanhan käännösartikkelimme pohjalta:

Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle

[Heikki Jokipii]

Tällä tavalla geenitekniikka ja suorakylvö liittyvät yhteen - ja luonnonsuojeluun:

GMO crops and herbicides: A ‘win-win’ for farmers and the environment, plant scientist Wayne Parrott says

Then, 20 years ago, the combination of GM crops and herbicides …. made conservation agriculture …. much easier to do …. Soil is no longer plowed to control weeds. Instead, a machine punches a small hole in the ground, and a seed gets dropped in …. However, the crop has been engineered to resist certain types of weed killers. Thus, the farmer can ….  kill the weeds without killing the crop. As a bonus, the dead weeds …. act as a blanket that protects the soil from washing away in the rain.

This new combination …. is a win-win for farmers and the environment.

Tuota uutta kombinaatioita sietäisi kokeilla Suomessakin. Tähän asti mm. glyfosaattia on käytetty suorakylvössä niin, että sillä on keväällä putsattu pelto rikkakasveista. Mutta kasvukauden aikana sitä ei ole voitu käyttää.

[Heikki Jokipii]

Luomuliitto kertoo tästä luomuviljelijästä:

Stephen Briggs: Viljelijän ykköstehtävä on sitoa hiiltä maaperään

Haasteita kaipaava Briggs kokeilee tällä hetkellä viljan suorakylvöä valmiiseen apilakasvustoon. Etsinnässä on sopiva apila ja testissä 1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita.
– Tavoitellessa pysyvää kasvipeitettä monivuotinen vehnä olisi kyllä ykkönen. Sellaista on jo kokeiltu Kansasissa, Yhdysvalloissa, ja sillä on valtavan syvä juuristo, hän haaveilee.

Saa nyt sitten nähdä, tuleeko tuostakaan mitään. Yleensä, eli tähän asti ei koskaan, ei ole tullut.

Vaikka tällainenkin lajike (itse asiassa laji: se ei ole vehnä!) on otettu mukaan kokeiluun:

https://landinstitute.org/our-work/perennial-crops/kernza/

In the next 10 years, we aim to have a crop with seed size that is 50% of annual bread wheat seed size. Our long-term goals include developing a semi-dwarf variety and improving bread baking quality.

Ultimately, we hope to develop a variety with yield similar to annual wheat and to see Kernza® widely grown throughout the northern United States and in several other countries around the world. If that vision becomes a reality, you might see Kernza® perennial grain in common staples found on grocery store shelves.

Meidän vaatimaton ehdotuksemme tuohon olisi, että kehitystyöhön olisi otettava geenitekniikka avuksi! 

Lajikkeen kehittäjänä mainittu Rodale-instituutti tuskin suhtautuisi ehdotukseemme suopeasti, vaikka siitä kuulisikin. (Rodale-instituuttiin Briggs melko varmasti tuossa viittasi, kun hän puhui Kansasista.)

Mutta se ei siis ole niitä "1900-luvun alkupuolen viljalajikkeita", joita Briggs aikoo kokeilla. Tai on jo vähän testannut.

[Heikki Jokipii]

Hesarin isossa artikkelissa tänään kerrottiin suorakylvön vaikutuksista seuraavaa:

Nykyisin Suomen vesiensuojelun tavoitteisiin kuuluu maatalouden fosforin kokonaiskuorman keventäminen. Liuenneen ja hiukkasmaisen fosforin määrät lasketaan yhteen, eikä mitään painokertoimia käytetä.

Tuloksena on toimia, jotka laskevat kokonaisfosforia, mutta voivat kiihdyttää rehevöitymistä.

Yksi tällainen sudenkuoppa sisältyy suorakylvöön ja peltojen pitämiseen kasvipeitteisinä läpi vuoden, vaikka yhdistelmää yleisesti pidetään vesistöille ystävällisenä.

Sen avulla hiukkasmaisen fosforin huuhtouma pienenee, mutta samalla levien rakastaman liuenneen muodon määrä lisääntyy sekä salaojissa että pintavalumissa.

Näin käy, koska ravinnetta rikastuu maaperän pintakerrokseen. Oletetaan, että viljelijä laittaa saman määrän lannoitetta, oli muokkausmenetelmä mikä vain. Kynnössä se sekoittuu esimerkiksi 20 senttimetrin kerrokseen pintamaata, kevyessä muokkauksessa 10–15 senttiin ja pysyy pinnassa, jollei maata lainkaan muokata.

Lisäksi kasvit pumppaavat juurillaan fosforia maasta, ja kun ne kuihtuvat, kasvinjämät ja niiden sisältämä fosfori jäävät pintaan.

Esimerkki on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Antti Ihon blogista. Hän kertoo siinä kollegoidensa kanssa tekemästään ehdotuksesta: määritellään fosforille hiilidioksidiekvivalentin kaltainen suure, jossa painotettaisiin eri fosforijakeiden vesiä rehevöittävää vaikutusta.

Suorakylvön haittavaikutus on havaittu muun muassa Luonnonvarakeskuksen Kotkanojan tutkimuskentällä, jossa menetelmä kasvatti liuenneen fosforin kuormituksen yhdeksässä vuodessa noin kolminkertaiseksi.

Pitkään jatkunut suorakylvö on liitetty myös Yhdysvaltain Eriejärven ennätysmäisiin sini­leväkukintoihin 2000-luvulla.

Siinä maisteltavaksi. Ja kommentoitavaksi. Tiesimme jo ennestään, että tuossa se kipupiste, kiistan ydin on.

[Heikki Jokipii]

Tällaista kertoo tämä luomuviljelijä MT:n mielipidepalstalla (otan esiin vain tämän kohdan):

Luomuviljelyn uhat ja Pandoran lipas

Lähinnä lisätypellä ja eri teho­aineiden avulla kyetään kyllä parantamaan satoja merkittävästi verrattuna luomuviljelyyn mutta estetään mykoritsa-­juuriston kehittymistä.

Vanha luomuviljelijän ohje on, että kemiallinen viljely syö pari tuumaa sukupolven aikana humusta riippuen esimerkiksi maaperän pieneliötoiminasta.

Luomuviljelyn perusajatus on muun muassa kerääjäkasvien avulla sitoa hiiltä ja ravinteita pieneliöille ja auringon lämmön avulla vapauttaa ravinteita satoa varten.

Pelastusta etsitään viherryttämiseen sitovasta tukipolitiikasta, tarpeellisista kerääjä­kasveista, mutta myös myrkkyjen käyttöön perustuvasta suorakylvöstä ikään kuin pääongelma poistuisi itsellään.

Miten lisätyppi ym. estäisi mykoritsa-­juuriston kehittymistä? Perustuuko tuo väite muuhun kuin luomuaatteen "mutuun"?

Toiston uhallakin: kerääjäkasveilla kerätään luomuviljelyssä typpeä, ei hiiltä. Hiiltä kerätään saamalla suuria satoja, kuten tehoviljelyssä tehdään.

Vaikka suorakylvö kuinka perustuisi myrkkyjen käyttöön, eikö se kuitenkin ole ylivoimainen mykoritsa-­juuriston kehittymisen kannalta?

Sellainen käsitys meillä on täällä ollut. Sieltä:

Luomupeltoja kynnetään rikkaruohojen torjumiseksi usein. Luomuviljelijät kieltäytyvät käyttämästä kemiallisia rikkaruohon hävittäjiä, jotka tekevät kyntöä välttävän viljelyn tehokkaaksi. (Rikkaruohot ovat aina olleet pääasiallisia ihmisen kanssa ruoasta kilpailijoita, koska ne kilpailevat viljakasvien kanssa ravinteista, vedestä ja auringonvalosta)

Glomaliinintuotantoa edistetään myös minimoimalla maaperään laitettavaa fosforia ja tässä tulee lisärangaistus luomuviljelylle. Jos luomuviljelijät käyttävät riittävästi lantaa, jotta saisivat viljelmilleen tarvittavan typen, lanta sisältää todennäköisesti liikaa fosforia, jotta mykorritsasienet voisivat kukoistaa.