Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Tarina sademetsistä yhä vaikuttaa:

Tuontilihan käyttö kasvaisi Mercosurin myötä �" ”Kuka tai mikä kuittaa loppulaskun? Sademetsiä on raivattu valtavia alueita”

Kauppojen valikoimapäätökset, alkuperämerkinnät ja markkinointi olisivat yhä suuremmassa roolissa kotimaisen tuotannon turvaamisessa sopimuksen tultua voimaan.
Tilaajalle

Kasvissyöntiaatteen tai protektionismin välineenä.

***

Tässä jutussa ollaan sitten selkeämmin kasvisyönnin asialla:

Kysely: Joka neljäs nainen karttaa sianlihaa �" näin moni suomalainen söisi koiraa

Eläinoikeusakatemian teettämän kyselyn perusteella liki 30 prosenttia suomalaisista tietää, että sika on koiraa älykkäämpi eläin. Tieto älykkyydestä ei saa moniakaan välttämään sianlihan syöntiä.

Tuollaisilla perusteilla. Jotka eivät enää ole luonnonsuojelullisia.

[Heikki Jokipii]

Tämän aineen "autuaaksitekevyyttä" epäillään monella suunnalla:

UK Government ‘Commits’ to Forcing Cattle to Consume Anti-Flatulence Feed Additive

Epäililjä ei tuossa kyllä ole UK:n hallitus.

People now recognize that carbon dioxide (CO2) is a life-essential gas and methane is a critical part of the finely tuned biogenic carbon cycle. Consumers are also alarmed by the introduction of a supplement to animals, with no consideration given to the long-term effects of humans consuming meat and dairy products from animals that eat the additives.

Now the UK government is pushing a mandate that is all ‘suitable’ British cattle will be given methane-reducing chemical Bovaer or Bovaer-like products by law by 2030.

A Department for Environment Food and Rural Affairs (DEFRA) document that details the plan to mandate the use of ‘methane-suppressing feed products’ in English cattle has sparked concern on social media �" due to claims the substance can leach into dairy, causing health problems.

Nyt saattaa olla, ja luultavaa onkin, että yleistä lisäainekammoa tuossa yhteydessä lietsotaan. Ja että
luomuväki on siinä mukana.

[Heikki Jokipii]

Tästä olikin jo (ks. juuri edellä ja täällä) tämä Luomuliiton selvitys tai julistus:

Onko Bovaer sallittu luomutuotannossa?

Kuulin juuri, että suomalaisilla maitotiloilla on alettu käyttää ruokinnan lisäaineena tuotetta nimeltä Bovaer. Käytetäänkö tätä valmistetta myös luomutuotannossa?

Luomutuotannossa erilaisten lisäaineiden ja ravintolisien käyttö on hyvin rajoitettua, ja luomussa sallitut aineet on listattu erikseen. Jos aineita ei listalta löydy, ne on kielletty.

Bovaer/3-nop-valmistetta käytetään nautojen metaanipäästöjen alentamiseen. Luomutuotannossa sen käyttö ei ole sallittua, eli luomumaitoa voi käyttää huoletta myös tältä osin.

Katarina Rehnström
Kotieläintuotannon asiantuntija

(lihav. HJ)

Myös kaupalliset toimijat ovat rientäneet mukaan:

K-Market Landen
1 pv  ·
Bovaer-rehulisäaine on herättänyt paljon keskustelua ja sen vuoksi mekin lisäämme LUOMU tuotteiden valikoimaamme ensi viikosta kysynnän lisääntyessä. Voit esittää omia luomu toiveita kommentteihin 🌿🐮
Bovaer-rehulisäainetta käytetään lypsykarjan ruokinnassa metaanipäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mutta monia huolestuttaa ylimääräisten lisäaineiden käyttö etenkään ilman tutkimustietoa pitkäaikaisista vaikutuksista.
Elintarvikelainsäädäntö ei edellytä valmistajilta rehujen lisäaineiden käytön jäljitettävyyttä lopputuotteeseen asti, joten meillä ei ole tuotetasoista tietoa siitä, minkä tuotteiden raaka-aineet ovat tiloilta, joissa rehulisäainetta on käytetty.
Jos haluaa suosia maito- ja lihatuotteita, jotka ovat peräisin tiloilta, joilla ei ole käytetty Bovaer-rehulisäainetta, on yksi vaihtoehto valita Luomu-merkittyjä tuotteita. Luomutuotannossa Bovaer-rehulisäaineen käyttö ei ole sallittua.

[Heikki Jokipii]

Kävi näin:

Sata vuotta sitten amerikkalainen kaappasi poro­bisneksen ja keksi Lapin matkailun hitin

Joulu | Porosta tuli joulupukin reen vetäjä uskomattoman tarinan kautta. Idean keksi amerikkalainen liikemies, joka kaappasi poronlihabisneksen saamelaisilta.

Mutta sitten kaikki romahti. Disneyn myötä. Amerikkalaislapset kieltäytyivät syömästä Petteri Punakuonoa. Ja sitten heidän vanhempansakin, vaikka ehkä vain lasten takia.

Eräiden arvioiden mukaan Lapin porotalous ei siitä koskaan toipunut. Ja turistitkaan eivät tule yleensä syömään sinänsä herkullista poroa.

[Heikki Jokipii]

Edelliseen vielä. Saattavat turistitkin tästä aika paljon syödä:

Mitä Lapissa syödään 2050-luvulla?

Poron merkitys lappilaisessa lihantuotannossa on suuri. Sitä tuotetaan koko poronhoitoalueella noin 1,8 miljoonaa kiloa (Paliskuntain yhdistys 2024), kun nautaa ja lammasta tuotettiin Lapissa vuonna 2023 yhteensä 2,5 miljoonaa kiloa (Suomen virallinen tilasto 2024a).

Lapissa kulutetaan kuitenkin suhteellisesti selvästi enemmän ruokaa valtavien matkailijamäärien takia. Lapissa rekisteröitiin matkailijoiden yöpymisiä ennakkotietojen mukaan viimeisen vuoden aikana 3,3 miljoonaa (Tilastokeskus 2024 b). Luvusta puuttuvat rekisteröimättömät yöpymiset, yöpymiset omassa vapaa-ajan asunnossa tai ilmaisessa majoituksessa, joiden arviointi on haastavaa, mutta voitaneen todeta, että Lapissa yöpyy vuosittain jopa enemmän kuin Suomen väkiluvun verran eli 5,6 miljoonaa matkailijaa (Ilola ym. 2017). Onko matkailijoiden tuomaa potentiaalia hyödynnetty kokonaisuudessaan ruokaketjussa?

Mutta kuka sen porolihan sitten söikin, niin aika samoissa luvuissa olemme kuin luomulihan kohdalla.

Ja siinä ei taida olla lisäysmahdollisuuksia tehotuotantoon siirtymällä? Poro laiduntaa ja laidunalueet toisten tietojen mukaan ovat jo nyt vaarallisen kovan paineen alla (= liikaa poroja).

[Heikki Jokipii]

Paljonko tässä ratsastetaan vain myytillä:

EU:n Mercosur-sopimuksessa merkillinen porsaanreikä: Brasilian lihakarjatilat eivät aiheuta pahaa metsäkatoa

Etelä-Amerikan halpatuonnista jo muutenkin suivaantuneet EU-tuottajat saavat lisää vettä myllyynsä.
Tilaajalle

Siis sillä olettamuksella, että kaikki karjan laidunalueet siellä on raivattu sademetsistä. Näin jo aiemmin:

Tarina sademetsistä yhä vaikuttaa:

Tuontilihan käyttö kasvaisi Mercosurin myötä �" ”Kuka tai mikä kuittaa loppulaskun? Sademetsiä on raivattu valtavia alueita”

Kauppojen valikoimapäätökset, alkuperämerkinnät ja markkinointi olisivat yhä suuremmassa roolissa kotimaisen tuotannon turvaamisessa sopimuksen tultua voimaan.
Tilaajalle

Kasvissyöntiaatteen tai protektionismin välineenä.

Mutta näin monimutkainen asia se lopulta on.

[Heikki Jokipii]

Tuo em. teoria on otettu mukaan tähänkin:

Vapaakauppa Etelä-Amerikan kanssa sisältää useita ongelmia − saksalaisvetoinen komissio runnoo sitä läpi kyseenalaisin keinoin

EU:n tavoitteet ovat osin ristiriitaisia. Kauppasopimuksella lihan tuontia Etelä-Amerikasta vapautetaan, kun sitä samalla yritetään metsäkatoasetuksella rajoittaa.

Muutoin selvästi protektionistiseen kirjoitukseen.

[Heikki Jokipii]

Naudan metaanipäästöjen vähentämiseksi tehdään kovasti töitä:

Cow burps are one of the biggest contributors to global warming, Here is what farmers are doing to curtail methane release

Tuon artikkelin...

The Bottom Line

Regenerative agriculture, carbon sequestration, methane-reducing animal feed, dairy methane digesters, and the natural carbon cycle of cattle are five ways that livestock farming can benefit the environment. So, enjoy your steak and burgers knowing that responsible farming practices can help, not hurt, our climate.

[Heikki Jokipii]

Uutta toivoa rakkaalle ja maukkaalle naudanlihalleni:

Akateemikko: ”Maatalouden ilmastoa lämmittävä kokonaisvaikutus on todennäköisesti yliarvioitu”

Tammikuussa alkavassa kolmivuotisessa hankkeessa tutkijat pyrkivät tunnistamaan, millainen on eri viljelykasvien ja karjanhoidon kokonaisvaikutus ilmastoon.

”Kun aerosolihiukkasten muodostumisesta maataloudessa saadaan mittaustietoa, joka yhdistetään kasvihuonekaasuista kertyvään dataan, voimme ymmärtää ruuantuotannon ilmastovaikutuksia aiempaa laajemmin”, sanoo apulaisprofessori Anna Lintunen Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksesta.

Carbon+ on saanut hankkeelle Business Finlandin tutkimusrahoitusta 1,2 miljoonaa euroa. Yhdessä yhteistyökumppanien osuuksien kanssa kokonaisrahoitus nousee kahteen miljoonaan euroon.

Carbon+ on osa Valion Food 2.0 -ohjelmaa, joka pyrkii rakentamaan kiertotalouteen perustuvaa tulevaisuuden ruokajärjestelmää.

”Tutkimus pyrkii edistämään ilmastoneutraalia maataloutta ja elintarviketeollisuutta, mikä auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja lisää suomalaisen elintarviketeollisuuden vientiarvoa”, sanoo kehityspäällikkö Virpi Kling Valiolta.

Teollisuuskumppaneita hankkeessa ovat elintarvikeyritykset Atria, HK Foods ja Fazer, teknologiayritykset Gasmet, Airmodus, Megasense ja Airel sekä Climate Analytics Finland.

Tutkimuskumppaneita Helsingin yliopiston vetämässä hankkeessa ovat Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Kuinkahan lienee, missä se näkyy:

Kauppiaiden mukaan ruoka­suositukset nostivat kasvisten kulutusta �" tutkija epäilee niiden vaikutusta

Ruokatutkija Markus Vinnarin mielestä yleisesti ruokasuositusten suora vaikutus suomalaisten ostoskoriin on suhteellisen vähäinen.

�" Siitä voi olla montaa mieltä, että ovatko suositukset näkyneet alkuunkaan. Jos sieltä lihan nostaa, niin lihansyönti on ollut kasvussa suosituksista huolimatta.

Toisaalta Vinnarin mukaan vaikutus on vaikeasti arvioitavissa: on mahdollista, että ilman suosituksia kulutus voisi olla jopa isompaa.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Tämä taisi ratketa:

Essayah: Maa- ja metsätalousministeriö selvittänyt EU:n metsäkatoasetusta �" nautakarjatilainvestoinnit voivat jatkua

Viimeistään nyt.

Tai viimeistään nyt:

Metsäkatoasetuksen tulkinta tarkentunut �" navettainvestoinnit ja luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet voivat jatkua

Euroopan unionin metsäkatoasetus tuli voimaan 29.6.2023 ja asetuksen soveltamisen alkaminen on siirtynyt vuoden 2025 loppuun. Euroopan komission julkaiseman ohjeasiakirjan pohjalta maa- ja metsätalousministeriössä on analysoitu, miten metsäkatoasetus vaikuttaa nautakarjatalouden harjoittamiseen ja luontokatoa ehkäisevien kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseen.

Komission ohjeistuksen perusteella asetuksen mukaista metsäkatoa ei olisi tapahtunut, jos nautakarjatalouden rakennusinvestoinnissa rakennuksen alle jäävä maa-ala sijaitsee pääasiassa maatalouskäytössä olevalla alueella tai rakennetulla maalla tai jos metsän muuntaminen maatalouskäyttöön on tapahtunut ennen 31.12.2020.*

[Heikki Jokipii]

Tämä aine säilyy luomuväen ym. painajaisena. Nyt Ruotsista kerrotaan:

ATL: Arlan tavoitteena ottaa lehmien metaanipäästöjä hillitsevä lisäaine käyttöön Ruotsissa

Bovaerin käyttö on herättänyt kiivasta keskustelua muun muassa Ruotsissa, Britanniassa ja Suomessa.
[..]
Meijerijätti Arla kertoo, että sen tavoitteena on ottaa Bovaer-rehunlisäaine käyttöön Ruotsissa. Asiasta uutisoi ruotsalainen ATL. Toistaiseksi Bovaer ei ole käytössä millään Arlan maitotilalla Ruotsissa, koska tuote on kallis: vuosikustannus on noin 100 euroa/lehmä.

”Tavoitteenamme on ottaa Bovaer vähitellen käyttöön myös Ruotsissa, mutta siihen tarvitaan ratkaisuja rahoituksen järjestämiseksi”, sanoo Arlan viestintäpäällikkö Max Wallenberg ATL:lle.

Bovaer estää lehmän pötsissä entsyymitoiminnan, jonka tuloksen syntyy metaania.

”Näemme Bovaerin pienenä mutta tärkeänä palasena ilmastovaikutuksen vähentämisessä”, Wallenberg sanoo.

***

Metaani kai nähdään nautojen tärkeimpänä ilmasto-ongelmana. Mutta MT kertoi myös:

Yliö: Maatalouden ammoniakkipäästöjä pitää vähentää �" niiden aiheuttama typpilaskeuma happamoittaa maaperää ja rehevöittää vesistöjä

Yksi ilmanlaatuun vaikuttavista kaasuista on ammoniakki, jonka päästöistä noin 90 prosenttia tulee maataloudesta. Maatalouden merkitys on näin ollen suuri myös päästöjen vähentämisessä.

Suomi on sekä kansainvälisellä että EU-tasolla sitoutunut vähentämään ilmansaastepäästöjään ilmanlaadun parantamiseksi. Tarkasteltavia yhdisteitä ovat rikkidioksidi, typen oksidit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, pienhiukkaset sekä ammoniakki (NH3).

Muiden kuin ammoniakin osalta maatalouden merkitys päästölähteenä on hyvin pieni. Maatalouden ammoniakkipäästöistä yli 90 prosenttia on peräisin eläinten lannasta. Päästöistä yli puolet tulee nautasektorilta.

(lihav. HJ)

Antavatko luomusäännöt siinäkään periksi, jos lannan käsittelemiseen keksitään jokin kemiallinen keino?

Kompostointi ei ole se keino:

Muistutamme tässä taas "likaisesta pikku salaisuudesta" (Savage). Joka tarkoittaa tietysti sitä, että keinolannoitteet eivät ole se ongelma.

Suora linkki Savagen artikkeliin:

A Serial Blind-Spot For Organic Advocates

[Heikki Jokipii]

Kirjoittaja hyökkää koko teoriaa vastaan:

Paper Exposes Pseudoscience Behind Methane War on Farmers

By Vijay Jayaraj

Methane emissions have become a focal point of the climate debate, triggering absurd agricultural regulations negatively affecting farming communities worldwide. Targets for abuse are ruminant animals, including cattle and sheep, that produce methane (CH4) through enteric fermentation �" a natural digestive process that converts grass into protein-rich meat and milk for human consumption.

Even farmers from my family in India are possible targets of anti-methane assaults on agriculture that have been made in the Netherlands, Canada, New Zealand, the U.K., and many other countries.

Efforts to reduce emissions include forcing farmers to give up acreage and to pay high climate taxes. Dairy farmers are being required to feed cows a supplement known by the trade name Bovaer, which inhibits the production of methane.
[..]
Is such regulation of agricultural methane emissions justified?  Not according to an updated paper titled “Methane and Climate” by two physicists, doctors William Happer and W. A. van Wijngaarden of Princeton University and Toronto’s York University, respectively.

First published in 2020 by the CO2 Coalition, Fairfax, Virginia, the updated paper meticulously dismantles the prevailing narrative that methane emissions from agriculture are a threat to the planet. By carefully analyzing the physical properties of methane and its interactions with Earth’s atmosphere, the authors demonstrate that the warming potential of methane is negligible.

Tuohon tutkimukseen viittaamalla.

[Heikki Jokipii]

Ei oteta kasvissyönnin ilosanomaa hurraten vastaan:

Marttojen kasvisruokalinjaus nostatti kapinan: ”Moni jäsen ilmoitti eroavansa, koska ei halua rahoittaa kattojärjestön ideologiaa”

Marttaliitto julkaisi viime viikolla vapaaehtoisuuteen perustuvan kasvisruokasitoumuksen, jossa haastetaan yhdistyksiä tai organisaatiota tarjoamaan omissa ja järjestämissään tapahtumissa kasvisruokaa kahden vuoden ajan. Kasvisruoalla Marttaliitto tarkoittaa lakto-ovo-vegetaarista ruokaa eli ruokaa, joka sisältää maitotuotteita ja kananmunaa.

Asia on herättänyt kiivasta keskustelua marttayhdistyksissä. Esimerkiksi Sievin Sievät Martat eivät aio osallistua sitoumukseen.

Ja sitten tieto:

Lihan kulutus kasvoi Suomessa viime vuonna �" näin suuri osa oli kotimaista

Sekä lihan vienti että tuonti kasvoivat viime vuonna hieman.
Tilaajalle
Viime vuonna broilerin ja naudanlihan kulutus oli kasvussa, kun taas sian ja lampaan kulutus väheni.

Keskimääräistä kilomäärää ei tuosta saada. Mutta vaikka kasvua olisi ollut hyvin vähän, niin se oli kasvua, ei vähenemistä. Tämä ei enää jatkunut (tässä puhe vuodesta 2023 ja sitä ennen):

Suomalaisten lihan­kulutus on vähentynyt viisi vuotta putkeen

Ruoka | Viime vuonna lihankulutus laski alle 78 kiloon henkeä kohti ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014.

YLE halusi esittää asian jopa näin (lihav. HJ):

Suomalaisten lihankulutus on historiallisessa laskussa

Lihatiedotus ei enää näytä päivittävan tätä tilastoaan (päättyy vuoteen 2021):

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html

Mutta siitä näemme, miten kulutus on pyörinyt suurin piirtein noissa kilomäärissä vuosikymmeniä. Sieltä voi jokainen hakea itselleen sopivan käännekohdan. Lihantuottajien näkökulmasta varmaan viime vuosi oli sillä tavalla "historiallinen", että kulutus "kääntyi" nousuun.

[Heikki Jokipii]

Martta-liiton aloite on eri syistä herättänyt monenlaista närää:

Kommentti: Sirpa Pietikäinen, unohtuiko jotain tärkeää?

Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, onko liitto unohtanut juurensa, kysyy Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.
[..]
Osalle ruoantuottajista Marttaliiton ehdoton päätös pelkästä kasvisruoasta on kuin märkä rätti vasten kasvoja: voi vain kuvitella, miltä se tuntuu niillä tiloilla, joilla on eläimiä. Erikoisena voidaan pitää myös sitä, että jopa järvikala ja riista ovat pannassa, mikä herättää kysymyksen siitä, onko ajattelua ohjannut enemmän ideologia kuin ilmasto. Uudessa linjauksessa ei myöskään lue, että Marttaliitto kannustaisi erityisesti kotimaisten kasvisten ja raaka-aineiden käyttöön. Kuvituksessakin seikkailee muun muassa avokadoja ja veriappelsiineja.

Marttaliitto näyttää kyllä vähän pehmentäneen linjaustaan:

Marttojen lihapäätös kuohuttaa: "Mitä helvettiä mä luin?"

Marttojen johtava asiantuntija Niina Silander kuitenkin muistuttaa Facebook-julkaisussa, että sitoumus koskee vain Marttaliiton omia tapahtumia, eikä velvoita marttapiirejä tai yhdistyksiä, elleivät he itse päätä lähteä mukaan.

�" Kaikki ovat edelleen lämpimästi tervetulleita Marttojen toimintaan, ruokavaliosta riippumatta! Silander kannustaa.

Martat myös julkaisevat Silanderin mukaan jatkossakin kalaa ja lihaa sisältäviä ruokaohjeita. Painotus on kuitenkin kotimaisissa kasviksissa ja kalassa.