Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Menee hyvin ja huonosti:

Once high-flying start up Beyond Meat crashed in the US market. Could Europe offer a reset?

Europe has been one of the brighter spots for Beyond over the past couple of years. In 2023, the company’s international sales grew while sales in the US sharply declined. In the UK, McDonald’s has sold McPlant burgers with Beyond Meat patties since fall 2021, while a similar partnership in the US didn’t get beyond the trial stage.

One of Europe’s largest supermarket chains, Lidl, has committed to reporting how its sales of protein are divided between plant-based, eggs, fish, poultry, and red and processed meat. It has also permanently cut the prices of its plant-based proteins to match the equivalent animal proteins in its stores in Belgium, Germany, Austria, Denmark, and Hungary. Jumbo Supermarkets, which operates in the Netherlands and Belgium, and the UK’s Co-operative Group, have both pledged to price-match their own-brand plant products to their meat equivalents.

“What we know about Europe is that demand is there,” says Carlotte Lucas, head of industry at Good Food Institute Europe.

[Heikki Jokipii]

Näin tilanne selvästi aika pienellä vaihteluvälillä heilahtelee:

Naudanlihan tuonti väheni 40 prosenttia – lihan kulutus kasvaa tänä vuonna
Naudanlihan käytön kahden prosentin lasku painottui ravintolapuolella, mikä näkyi selvästi tuonnin vähenemisenä.
TILAAJALLE

[Heikki Jokipii]

Skenaariot tästä ovat kyllä valmiita:

Suomi voi lisätä merkittävästi kasviproteiinien tuotantoa 2040 mennessä – turvaa huoltovarmuutta ja monipuolistaa ravitsemusta

Enää täytyisi muuttaa vain yksi tekijä...

Selvityksen mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna proteiinia 233 miljoonaa kiloa. Tästä 38 prosenttia oli kasviproteiineja ja 62 prosenttia eläinproteiineja. Suomalaiset tarvitsevat vuodessa laskennallisesti nyt noin 185 miljoonaa kiloa proteiinia. Tarve pysyy samansuuruisena vuonna 2040, arvioi selvitys.

Luken tutkijaryhmä laskee, että kotimaisten kasviproteiinien tuotanto olisi parhaassa tapauksessa mahdollista nostaa vuoteen 2040 mennessä tasolle, jolla se vastaisi laskennallisesti suomalaisten vuotuista proteiinintarvetta.

Suomen kasviproteiinituotanto on nykyään vain 29 prosenttia suhteessa koko proteiinikulutukseemme. Luken mukaan se voisi olla jopa 98 prosenttia. Muutos edellyttää kuitenkin mittavia toimia. ”Jotta tämä onnistuisi, toimia vaaditaan koko ruokaketjussa. Proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi tarvitaan alkutuotannon ja arvoketjujen kehittämisen lisäksi muutoksia järjestelmätasolla. Onnistuessaan työ voi parantaa sekä maatalouden kannattavuutta että Suomen huoltovarmuutta”, painottaa tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio Lukesta.

... nimittäin kuluttajat. Eli Suomen kansa. Vuoteen 2040 mennessä.

***

Mutta tällainenkin toimija on nyt tälle alueelle tullut:

Suurkaupat hyppäsivät kasvisruokaa edistävän Pro Vegen kelkkaan – ”Eniten huolettaa, jos mitään ei tehdä”, toiminnanjohtaja pohtii
Pro Vege pyrkii tekemään kasvisruoasta edullista, helposti saatavaa ja maukasta. Työn alla on myös asenteiden muuttaminen, jottei kenenkään tarvitsisi pyydellä anteeksi kasvisruokavaliotaan.
Tilaajalle

Nimi matkittu Pro Luomulta. Se tulee varmasi myös itsestään mukaan, että syömisestä halutaan tehdä identiteettiä kuten Pro Mullakin.

[Heikki Jokipii]

Yllättäväkin tieto. Lehmikarja ei ollutkaan uhka tämän alueen villieläimille:

Cattle may pose little threat to iconic wildlife in Kenya park

NAIROBI, KENYA—Kenya’s Maasai Mara National Reserve (MMNR) is home to some of the most iconic wildlife on the planet. From July to October, millions of wildebeests, zebras, and other animals migrate to the park from the Serengeti in search of pasture, a massive journey known as the Great Migration. The resulting scene is a spectacle like no other, drawing throngs of tourists to watch a multitude of wildebeests cross the Mara River. Maasai herders, from whose lands the reserve was carved, are prohibited from bringing their cattle to the reserve because the domestic animals are thought to take precious forage away from wild migrants. Still, some Maasai do it anyway to ensure their cattle survive the long dry season.

A study published Monday in the Proceedings of the National Academy of Sciences suggests laws excluding these herders are based on a faulty premise. Researchers found that sites in the reserve where cattle had grazed had roughly as many large herbivores and similar vegetation as sites without cattle, suggesting low numbers of cattle can coexist with the wild grazers.

Kuitenkin siis: kunhan karjan määrässä pysyttiin kohtuudessa.

Sarjaani naudan (ja naudalihan) puolesta, 

En osaa sanoa, onko tuo tulos yleistettävissä Etelä-Amerikan cerrado-tasangoille.

[Heikki Jokipii]

Tämä vaikuttaa ensi katsomalta parodialta, satiirilta:

Vain eläinperäisiä tuotteita, edes hedelmiä ei saa syödä – tällainen on mielipiteitä jakava carnivore-ruokavalio

Lihaisalla ruokavaliolla väitetään olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Yle Kioskin toimittaja Emma Karasjoki kysyi asiantuntijalta, onko carnivoressa järkeä.

Vähän tähän rapaan.

Mutta ei. Ilmeisesti joku on siinä ihan tosissaan. Tämä ei ole yllätys:

Schwab muistuttaa, että tuoreimpien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan aikuisen maksimimäärä punaista lihaa viikossa tulisi olla 350 grammaa. Prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, sen sijaan tulisi käyttää mahdollisimman vähän.

– Tämä [carnivore] on täysin ravitsemussuositusten vastainen ruokavalio, joten en mä ammattilaisena tietenkään näe tässä etuja, toteaa Schwab.

Se olisi ollut, jos olisi kerrottu, mistä tuo 350 gramman luku on saatu.

[Heikki Jokipii]

Tämä taisi ratketa:

Essayah: Maa- ja metsätalousministeriö selvittänyt EU:n metsäkatoasetusta – nautakarjatilainvestoinnit voivat jatkua

Viimeistään nyt.

Joskus EU:ssakin osataan painaa jarrua:

Essayah: ”Navettainvestoinnit voivat Suomessa jatkua” – pienille yrityksille luvassa helpotuksia

Metsäkatoasetuksen toimeenpano lykkäytyy. Pienille yrityksille siirtymäaika on pidempi ja luvassa on muitakin kevennyksiä.
Tilaajalle

[Heikki Jokipii]

Jotain tämä saattaa merkitä kasvisruoan kysynnälle:

EU:n tuomioistuin linjasi: Kasvistuotteita saa kutsua pihveiksi ja makkaroiksi

EU:n yleinen tuomioistuin kumosi perjantaina Ranskan hallituksen määräyksen, jonka mukaan valmistajat eivät saa kutsua kasvispohjaisia tuotteita pihveiksi tai makkaroiksi.

Mutta tuskinpa sillä mitään ratkaisevaa merkitystä on.

[Heikki Jokipii]

Näin YLE väittää:

Näin paljon kauppa vetää välistä eri tuotteista – kasvismakkarassa jopa 40 prosenttia katetta

Valtaosa kuluttajista ei poimi ostoskoriinsa kasviproteiinituotteita. Syynä voi olla niiden korkea hinta.
[..]
Valtaosa kuluttajista tekee ruokakaupassa valintansa lompakko edellä. Myös maulla, suutuntumalla, tottumuksilla ja terveellisyydellä on merkitystä.

– Kasviproteiiniin käyttöön siirtymisessä kuluttajia motivoivat hinta, maku ja terveys – nimenomaan tässä järjestyksessä. Eettisyys ja ympäristönäkökulmat tulevat vasta kaukana perässä, sanoo Luken erikoistutkija Csaba Jansik.

Kuluttajien ostovoiman heikentyminen on johtanut Jansikin mukaan kauppakassin ”jauhelihoitumiseen".

Joten tulos on tämä:

Kyseinen kauppa myi tarkasteluhetkellä jauhelihaa kahden prosentin katteella ja otti kasvismakkaran hinnasta 40 prosentin siivun.

Suomalaiset syövät vuodessa noin 75 kiloa lihaa. Kun siitä vähennetään kypsennyshävikki ja luiden paino, ollaan noin 45 kilossa. Lihankaltaisia kasviproteiineja menee keskimäärin vain kilo henkeä kohden.

Kasviproteiinituotteet ovat siis suuresta julkisesta huomiosta huolimatta jääneet pieneen rooliin kuluttajien ostoskoreissa.

Tämä kuulostaa hyvin paljon vanhalta tutulta luomuverukkeelta:

Lihankorvikkeita valmistava ala on pattitilanteessa: tuotannon pitäisi kasvaa, jotta hinnat saataisiin alas. Toisaalta hintoja pitäisi laskea, jotta kysyntä voisi kasvaa.

Luomulihan tai muunkaan luomun kohdalla tuo ei  ole toiminut.

Mutta uskommeko (tarkistamatta) YLE:n sanoman? Osin meidän on tarkistuksen jälkeen uskottava:

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/liha-ja-kasviproteiinit-1/kasviproteiinit

41 tuotetta. Kilohinnat selvästi toisella kymmenellä. Luomu ei siihen vaikuta:

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/liha-ja-kasviproteiinit-1/kasviproteiinit?label=ORGANIC

0 tuotetta.

https://www.s-kaupat.fi/hakutulokset?queryString=Jauheliha

102 tuotetta. Kilohinta usein selvästikin alle kympin. Saman tien luomujauhelihat:

https://www.s-kaupat.fi/hakutulokset?label=ORGANIC&queryString=Jauheliha

4 tuotetta. Kilohinnat selvästi toisella kymmenellä.

Mutta kasvissyönnin menestyksen kannalta ratkaiseva saattaa edelleen olla Jansikin edellä mainitsema 2. valintakriteeri. Eli maku. Perusteella: "mutu".

[Heikki Jokipii]

Tämäkin on suoraan luomuväen työkalupakista:

Lidliltä yllätyskikka kasvistuotteiden myyntiin: poisti vegehyllyt ja laskee hintoja

Kauppaketju Lidl yrittää houkutella uusia asiakkaita kasviproteiinien käyttäjiksi. Yksi houkuttelukeino on hyllysijoittelu.

Lidlin vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg kertoo, että Suomessa kuudesta Lidlistä on poistettu vegehyllyt ja kasvisproteiinituotteita on sijoitettu suoraan vastaavan lihatuotteiden viereen.

– Näin uudet asiakasryhmät voivat löytää kasvituotteen. Valita esimerkiksi lihapullan sijaan falafelpyörykän, Kvissberg kertoo.

Eli ns. "tuupataan".

Tämä herättää kysymyksiä:

Kasvistuotteiden hintojen alennus on Lidlin mukaan kasvattanut niiden myyntiä 30 prosentilla.
[..]
Vastuullisuuspäällikön mukaan Lidl haluaa lisätä suomalaisten kasvipohjaista ruokailua. Tavoite on kaksinkertaistaa vegetuotteiden myynti. Tästä syystä Lidlissä on laskettu Lidlin omien Vemondo-vegetuotteiden hintoja.

Paljonko alennettiin? Oliko sitä ennen toimittu niin kuin S-ryhmä ja K-ryhmä? Tämä esimerkki ei vielä vakuuta:

Vemondo Vegaaninen burgerpihvi
Chicken Style
    vehnä-, härkäpapu- ja herneproteiineista valmistettu paneerattu ja esifriteerattu vegaaninen hampurilaispihvi
    Huom! Tuote löytyy myymälässä Mix & Match -tuotteiden kanssa liha-altaasta.
Myymälässä
3,89 €
260 g | 14,96 €/kg

Jos vaikka tämän tuo rinnalle:

Grillimaisteri Rotukarjan hampurilaispihvi
100 % kotimaista rotukarjan lihaa
Myymälässä
4,19 €
280 g | 14,96 €/kg

Lidliltä, kuten sanottu, on vaikea löytää vertailukelpoisia hintoja. Mutta tästä S-ryhmän listasta voi lukea, mikse tuo vakuuttanut:

https://www.s-kaupat.fi/hakutulokset?queryString=Jauhelihapihvi

Ei oteta halvinta, otetaan vaikka tämä:

Snellman Kunnon jauhelihapihvit 300g
Kaikki Snellman-tuotteet
3,29 €
10,97 €/kg

[Heikki Jokipii]

Tässä "akanvirtaa":

Hans Välimäen uusi ravintola tarjoaa rehdisti lihaa – ”Olimme aluksi ujoja siinä, miten liha tuodaan ravintolaan”

Vahvasti lihaan keskittyviä ravintoloita toki löytyy Suomesta, mutta lihan tarjoamista ovat miettineet myös Hans Välimäki sekä Maria von Graevenitz-Välimäki. He ovat avanneet Helsinkiin Aleksanterinkadulle uuden, näyttävän ravintolan, jossa liha on tärkeässä roolissa.

”Meidän fokuksessa on täällä liha. Olimme siinä ehkä vähän ujoina ensin. Mietimme, että miten varsinkin mediakeskustelussa epätrendikäs asia eli liha, tuodaan ravintolaan esille”, Hans Välimäki sanoo.

”Suurin osa ihmisistä syö edelleenkin lihaa, vaikka jotkut ehkä ajattelevat tai haluavat ajatella asiaa toisin. Siihen on tullut kuitenkin sellainen eroavaisuus, että lihaa syödään enemmän juhlallisissa tilanteissa.”

Tämä tuntuu hyvin todelta:

Välimäki viittaa myös Suomen historiaan, jossa liha oli juuri osa juhlapäivien ruokapöytää.

”Kokemukseni mukaan nykyäänkin, kun lähdetään syömään juhlavammin, syödään lihaa. Mielestäni se sopii hyvin ravintolamiljööseen.”

[Heikki Jokipii]

MT:stä:

Lihan kulutus on kasvanut tarjousten ja kaupan merkkien vetämänä – vasikkamäärän perusteella naudanlihan tuotannon lasku on jyrkkenemässä

Kuluttaja haluaa helppoa ja edullista. Se on näkynyt valmisruokien ja kaupan omien merkkien myynnin kasvuna.
Tilaajalle

Ohimennen saamme siitä tiedon, mitä ruokaa tuo trendi ei ole suosinut.

Hesarin eräästä tämänpäiväisestä uutisesta tieto, mitä tuo liha oli: broilerinlihaa kulutetaan nykyisin henkeä kohti n. 27 kiloa. Sekään ei suosi luomutuotantoa.

[Heikki Jokipii]

Minulle rakkaiden nautojen puolustuspuhetta Amerikasta:

No, Vox, Measuring Burps and Farts Will Not Save the Planet

A recent article at Vox, titled “Scientists are measuring burps and farts. It could help save the planet,” claims that methane produced by farm animals is causing dangerous global warming, and thus that reducing agriculture-related methane is critical to limiting warming to the 1.5°C target established for political ends in the 2015 Paris climate agreement. This is false. Animal related methane is not a threat to the environment, contributing little if anything to global warming.

Argumentointi perustuu pitkälle siihen, kuinka vähäinen tuo määrä on.

[Heikki Jokipii]

Eilen Suomessa julkistettiin tämä:

Mikä on Bovaer®-rehulisäaine ja mitä Luke tutki?

Bovaer® on EU:n hyväksymä rehulisäaine, joka vähentää lehmien ruoansulatuksessa syntyvän metaanin määrää. Bovaer® on ollut käytössä muualla maailmassa jo yli kaksi vuotta, ja se on hyväksytty 68 maassa. 

Luken vetämässä tutkimuksessa selvitettiin lisäaineen käyttöönottoa suomalaisilla maitotiloilla. Tutkimushankkeeseen osallistuivat lisäksi Helsingin yliopisto, Valio Oy ja A-Rehu Oy ja se rahoitettiin Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
[..]
Luken tutkimukset osoittavat, että Bovaer® vähentää metaanipäästöjä myös Suomessa, vaikka vähennys (n. 20 %) oli hieman pienempi kuin kansainvälisten tutkimusten perusteella odotettu (n. 30 %). Lisäaine on todettu kustannustehokkaaksi ja sillä on vähän haittavaikutuksia. Lisäaine hajoaa lehmän ruoansulatuskanavassa, se ei siirry maitoon tai lihaan, eikä sillä ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia lehmien terveyteen.

Jos (edellisen amerikkalaisen artikkelin mukaan) pientä ongelmaa pystytään entisestään pienentämään...

***

Yksityiskohta:

Soil Association response to questions about Bovaer and Organic

This week, Arla Foods UK announced a trial on 30 farms for the use of Bovaer®, a feed additive aimed at reducing methane emissions from cows.

This has led us to receive a large number of questions about whether this feed additive would be permitted in organic. It would not.

Soil Association organic standards stipulate that all ingredients/components of a feed additive must be actively approved for use and be deemed safe and nutritionally useful for the animal. The main components that make up Bovaer® are not included in the list of approved products/compounds and as a result, Bovaer® would not be permitted under organic standards and for use in organic farming.

Ja tuo pätee käsittääkseni myös EU:ssa.

[Heikki Jokipii]

Miten iso sitten ongelma on? Ilmatieteen laitoksen mukaan hirmu iso:

Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia

Ihmistoiminta aiheuttaa kaksi kolmasosaa kaikista metaanipäästöistä

Global Carbon Project -tutkijayhteisön globaalia metaanitasetta käsittelevässä julkaisussa [pdf] havaittiin myös, että fossiilisten polttoaineiden, maatalouden ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat metaanipäästöt ovat jatkaneet kasvuaan.

"Ihmistoiminnan aiheuttamat metaanipäästöt ovat nyt 20 prosenttia suuremmat kuin kaksi vuosikymmentä sitten", Aki Tsuruta toteaa.

Lehmien ja muiden märehtijöiden aiheuttamat päästöt kasvoivat 14 prosenttia ja kaatopaikkojen ja muun jätehuollon päästöt 24 prosenttia vuosituhannen alusta vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla. Fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat päästöt kasvoivat arviolta 18–28 prosenttia laskentatavasta riippuen.

Yritetään tuosta julkaisusta selvittää juuri nautojen aiheuttamat päästöt. Ensin tarjotaan yhteislukuja:

Sources of Anthropogenic Emissions
● Direct anthropogenic CH4 sources include emissions for fossil fuel exploitation and
use, agriculture, waste handling, and biomass and biofuel burning. Those sources
represent around 60% of total CH4 sources.
● Agriculture (livestock and rice paddies) is the main anthropogenic source and
contributes 40% of global anthropogenic emissions, followed closely by the fossil
fuel sector (34%). Solid waste and wastewater contribute 19% while biomass and
biofuel burning represent 7%.

Asia ei selviä. Ongelman vähentämisestä kerrotaan:

The agriculture sector is the most difficult to mitigate. However, solutions include:
o Reduce enteric fermentation through feed changes and supplements;
selective breeding to improve productivity and animal health /fertility
o Treatment of livestock manure in biogas digester; decrease manure storage
time; improve manure storage covering…
o Improved water management or alternate flooding/drainage wetland rice;
composting rice straws; use alternative hybrid species
o Prevent burning agricultural crop residues

Naudanlihan syönnin vähentämistä ei muuten tuossa mainita.

Minua on koko aja häirinnyt tässä metaaniasiassa se, mitä ihmiskunta teki noin 10 vuoden ajan siinä 1998-2008 oikein?

https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_methane

Ilmakehän metaanipitoisuus pysyi sen ajan ihan samana. Mutta ei se silloinkaan kyllä siitä johtunut, että ihmiskunta olisi luopunut naudanlihasta!

Tästähän oli puhetta myös pari vuotta sitten, edellä.

[Heikki Jokipii]

He ehdottavat tätä keinoa kasvisruoan lisäämiseksi:

Vihreät ehdottaa hintaa puun polttamiselle, tiemaksuja ja korkeampaa alv-kantaa eläinperäiselle ruualle

Luomua ei nyt mainita. Mutta syy tuon keinon toivottomuuteen lienee aika sama kuin luomutuotteissakin.