Author Topic: 100-vuotisjuhlaprojekti  (Read 50246 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26952
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #105 on: 03.01.24 - klo:07:22 »
Toisaalta on ehkä vielä mahdollisuus muuttaa tuo heikkoutemme voimaksemme.   ;D

Kun emme mieti päivämääriä, voisimme nyt yrittää rakennella manifestiamme siitä, miten luomuviljely pitää Suomessa ja EU:ssa täysin lopettaa. Tähdätä siis menneisyyden sijaan tulevaisuuteen.

Muiden perustelujen ohella meillä on käyettävissämme tieto luomuviljelyn taikauskoisista juurista. Joiden vaikutusj jatkuu yhä. Eikä yksin nykyisin mitättömässsä biodynaamisessa viljelyssä.
« Last Edit: 03.01.24 - klo:07:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26952
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #106 on: 04.04.24 - klo:04:12 »
Kun lannoittamattomuuden, so. luomuviljelyn historiaa Suomessa, harrastetaan hyvinkin innokkaasti, on hyvä, että tällaistakin historiaa kerätään:

Lannoituksen historiaa kerätään maatalousmuseon kokoelmiin – viljelijöiltä toivotaan kirjoituksia ja valokuvia

Quote
Markka maahan lannoitteina, kolme takaisin jyvinä, todettiin Pellervon lannoitusvihossa vuodelta 1948. Kului vuosikymmeniä ja alettiin keskustella liikalannoituksesta ja vesistöjen kuormittumisesta. Nyt viljelijöiden muistoja lannoitteista ja lannoittamisesta kerätään maatalousmuseon kokoelmiin.
[..]
Lehti-ilmoituksessa vuosikymmenten takaa puhutaan vielä apulannasta. 

Erityiskysymyksenä voisi selvittää, miten luomuväki onnistui istuttamaan tämän suuren yleisön tajuntaan:
apulanta, keinolannoitus = liikalannoitus. Toki sillä oli se objektiivinen syynsä, että liikalannoitus oli oikeastaan mahdollista vain keinolannoituksella. Ja maatalouspolitiikka, joka ei kiinnittänyt aikanaan huomiota moiseen.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26952
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #107 on: 07.09.24 - klo:04:55 »
Tässä triidissämme ja sitä koskevassa toisessa triidissä meillä alkaa olla kasassa hyvin selkeä kuva biodynaamisesta viljelystä. Suomessa ja maailmalla.

Se, mikä vielä uupuu, mikä on edellä myönnettykin, on selkeä kuva sen merkityksestä luomuaatteen ja -käytännön kehitykselle.

Itsessään sillä on hyvin vähäinen merkitys. Joka Suomessa näyttää yhä pienentyvän. Joka sekin on tullut kummassakin triidissä esiin. — Nyttemmin sen mitättömyys on tullut esiin myös sellaisissa asioissa, joissa ehkä kuvittelimme toisin olevan.

Olisiko se jossain sellaisessa, että on siis mahdollista rakentaa (filosofinen) järjestelmä ruoan ja viljelyn ympärille. Jossa on ehdottomat säännöt ja ohjeet?

Vaikkapa lannoite- ja torjunta-aineasiat voisi periaatteessa käsitellä erikseen. Mutta niin ei tehdä. Vaan meillä on (IFOAM:in ja) EU:n luomusäännöt.

Siinä voisi olla steinerilaisuuden pysyvä perintö?

Luomuväki ottaa sen tietysti vahvuutena (Pro Luomu):

Quote
Luomumerkki kertoo, että ruoka on tuotettu valvotusti EU:n luomutuotannon ehtojen mukaisesti. Sama luomumerkki ja samat luomuehdot ovat käytössä kaikissa Euroopan unionin maissa.

Mutta sellaista luomua ei sitten ole, jossa ei varmasti löydy torjunta-ainejäämiä. Mutta joka on tuotettu ("vihreän") keinotekoisen typen turvin.

Tai sitten EU:n "kuuma peruna". Muuten hyvin luomuista, mutta geenieditoiduilla lajikkeilla? Ei kyllä ole. Eikä näillä näkymin tulekaan.

Steinerilaisuus on kokonaisvaltainen fllosofia tai ideologia. Mutta kaikessakin luomuaatteessa näkyy hiukan samaa. Hiukan rakennetaan ihmisen koko elämää ja identiteettiä ruoan varaan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 26952
    • View Profile
    • Email
Vs: 100-vuotisjuhlaprojekti
« Reply #108 on: 29.10.24 - klo:11:40 »
Tämän voisi jostain lainata, ja tarkistaa, onko siinä lisää tietoa:

https://kauppa.biodyn.fi/tuote/tottilan-perinto-tulevaisuudelle

Quote
Tottila, entinen kansakoulu Artjärvellä, toimi vuosien 1969-1986 välisenä aikana kannatusyhdistyksen ylläpitämänä kurssikeskuksena. Se oli antroposofisten kurssien, steinerkoulujen maatalousleirien ja koeluontoisen biodynaamisen viljelyn harjoittamisen keskus Suomessa. Pihaa ja peltoa hoidettiin talkoovoimin kokeneen puutarhuri Pentti Valkaman ohjauksella. Hän tutustutti tottilalaiset kumpu- ja vuoroviljelyyn, biodynaamisiin preparaatteihin ja kompostointiin. Talkooporukka opiskeli iltaisin Steinerin maatalouskurssia. Työn tulokset näkyivät savimaan elävöitymisenä ja satomäärien kasvamisena.

Tottilan kurssikeskus maaseutuidyllin keskellä edustaa mennyttä aikaa, mutta se on ollut tärkeä vaikuttaja monissa antroposofisissa hankkeissa. Se hitsasi osallistujat yhteen harvinaisella tavalla ja sen synnyttämä yhteisöllisyys jatkui monessa tulevaisuuden tärkeässä virikkeessä. Myös monet yksittäiset ihmiset saivat Tottilasta inspiraatiota elämäänsä ja työhönsä.

Jos ei vielä kokonaan jättäisi luomun ja biodynaamisuuden historiaa.
« Last Edit: 29.10.24 - klo:11:44 by Heikki Jokipii »