Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää

[Heikki Jokipii]

Vastausta odotellessa, meillä on jo tuolla tieto, että Palmia osti luomua v. 2014 lähes miljoonalla eurolla (ks. edellä 30.01.15). Tämän vuoden määrärahoista ei kerrota, tässäkään:

Luomun suomenmestaruus Palmia -liikelaitokselle

Kerrotaan kyllä ...

Osansa kunniasta ansaitsevat siis myös varhaiskasvatus- ja opetusvirasto sekä kaupunkimme päättäjät, jotka ovat myöntäneet tilaajavirastoille lisärahoitusta luomuruokaa varten, Johansson kiittelee.

(lihav. HJ)

... mutta ei kerrota, kuinka paljon. Eli paljonko tämä maksoi:

Tasolle päästään, sillä päiväkodeissa tarjotaan säännöllisesti useita luomutuotteita, kuten puuroa, leipää, pastaa, jogurttia ja viiliä. Todellisuudessa luomun osuus lasten lautasella on vielä suurempi, noin 15 prosenttia, kun se lasketaan valmiista annoksista. Kaikkiaan helsinkiläisissä päiväkodeissa käytetään lähes 300 000 kiloa luomuelintarvikkeita vuosittain.

Erikseen on tietysti kysymys, mitä tuolla kuvitellaan saavutettavan. Ja mitä saavutetaan. Joillekin tietysti näin ollaan mieliksi:

Luomun käyttöön kannustavat lasten vanhempien toiveiden lisäksi kaupungin linjaukset, joista tärkein on ruokakulttuuristrategia.

[Heikki Jokipii]

Mikkelin kaupungin ruokalistalla vain vähän luomua - pitäisikö olla enemmän?
[...]

Tuoreet tutkimukset puoltavat luomua osana terveellistä ruokavaliota.

Mitkä tutkimukset? Leifert? Asiaa kysytty Luomuinstituutista?

Kyllä näin täytynee olla, tästä saa niin vahvan vihjeen, että se on melkein todiste:

Tutkitusti luomussa antioksidanttipitoisuudet ovat isommat ja torjunta-ainejäämiä on vähemmän, kertoo viestintäsuunnittelija Heli Peltola  Luomuinstituutista.

Nuo antioksidanttipitoisuudet olivat juuri Leifertin ym. keppihevonen. Niinpä laitoin sinne keskusteluun - vaikka sitä nyt tuskin kovin paljon luetaan - tämän:

Tieteen eli tutkimuksen viimeinen sana kyllä on, ettei luomuruoan syömisellä saavuteta mitään osoitettavissa olevaa terveydellistä etua. Paradoksaalisesti tämä koskee myös Leifertin ym. tutkimusta, vaikka siitä toisin väitettiin. Sen löytämät luomuruoan erityispiirteet olivat täysin epäolennaisia terveellisyyden kannalta. Niinpä Mikkelin kaupungillakaan ei ole mitään syytä maksaa raaka-ainehankinnoistaan ym. sen takia enemmän.

[Heikki Jokipii]

Vastausta ei tarvinnut odotellakaan. Marja-Riitta Kottila oli ystävällisesti vastannut, jo aamutuimaan:

Hei, tuossa luvussa joukkoruokailua ei ole mukana. Lähetän tämän viesti EkoCentriaan Anu Arolaaksolle, joka osaa varmaan antaa tästä parhaimman arvion!

Arolaaksolla lienee sitten arvio siitä, mikä on joukkoruokailun luomuostosten tilanne.

[Heikki Jokipii]

Anu Arolaakson vastaus tuli myös nopeasti (kiitoksia, molemmille!). Vastauksessa oli tietoa trendeista ja pyrkimyksistäkin, mutta tämä oli olennaisesti vastaus siihen, mitä kysyimme:

Hei, joukkoruokailun osalta luomun osuus tukkujen myynnistä on n. 1 % luokkaa (mukana yksityinen ja julkinen). Osuus kasvaa mutta maltillisesti.  Varsinkin julkisella sektorilla tuontiluomun käyttö ei ole yleistä ja Suomessa tuotetun luomun volyymit eivät riitä kysyjille ja sitä haluaville.

Jos täältä saatu tieto on oikea perusluku ...

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten HoReCa-tukkukaupan kokonaismyynti (liikevaihto) vuonna 2014 oli yhteensä 1 913,4 miljoonaa euroa.

... niin siitä noin prosentti on noin 19 miljoonaa euroa.   

Eli oikeastaan yllättävän vähän, jos jo Palmian ostot olivat miljoonan euron kieppeillä. Mutta se on suuri toimija, eivätkä lopulta Helsingin kaupungin kaltaiset päätökset koko Suomessa ole kovin yleisiä. Asiaa on ehdotettu ja harkittu useassakin kunnassa, mutta useimmiten sitten käy siten kuin Mikkelissäkin: luovutaan ajatuksesta, kuitenkin, tai käytetään hyvin vähän. Helsingissäkin muuten tuo päätös sitten lopulta rajoitettiin koskemaan vain päiväkoteja, kouluihin sitä ei enää laajennettu (ks. edellä), kouluissa tyydyttiin satunnaisiin luomupäiviin.

Mutta lähellä 10 prosenttia luomun kokonaiskysyntään lisää kuitenkin. Ja siten kyllä luomutoimijoille kiinnostava "sektori". Mutta laitosruokailussa luomun osuus ei siis ole edes sillä tasolla kuin kotitalouksien ostoissa.

***

Tämä kyllä sitten edelleen hiukan ihmetyttää, että "Suomessa tuotetun luomun volyymit eivät riitä", jos tosiaan luomuviljelysalaa on se 8,3% kaikesta. Mutta ilmeisesti on niin, että nurmen kysyntä ravintoloidenkin tiskeillä on aika vähäistä! 

Pro Luomun sivuilta muuten löytyi tämä muistio, jonka mukaan "PTY:n [Päivittäistavarakauppa ry:n] jäsenten HoReCa-myynti vuonna 2013 oli 11 milj. euroa", joka oli 0,6% kokonaismyynnistä.

[Heikki Jokipii]

Pirjo Siiskonenkin osallistui keskusteluun luomuruoasta Mikkelin kaupungin ruokaloissa:

Luomuinstituutti otti kantaa luomun hintaan

Ja meni vahingossa esittämään yhden tarkistettavissa *) olevan väitteen:

Useista luomuruokaan siirtyneistä kouluista on saatu tietoa, että ruoan hävikki vähenee merkittävästi tai loppuu kokonaan, kun siirrytään luomuun; syntyykin siis säästöä.

Siis: mitkä nämä koulut olivat, jotka luomuruoalla säästivät? Ihan nimeltään? Yhteyshenkilöt ko. kouluissa?

Viitsineekö lähettää kysymystä hänelle, kun vastaus kuitenkin on se, että ei hän sitä tarkoittanut, että luomuruoka olisi halvemmaksi tullut, mutta jotakin tuossa säästettiin. Tai sitten ko. koulut ovat Tanskassa! 


________________

*) Kun taas väite säästöistä tulevissa sote-kustannuksissa on paitsi heikosti perusteltu niin myös käytännössä sellainen, ettei sitä voi nyt tarkistaakaan. Eli uskon asiaksi menee. Siiskonen kyllä uskoo ja vakaasti.

[Heikki Jokipii]

Luomuelintarvikepäivien esityksistä (hänen esityksensä olivat lähes pelkkiä kuvia) ei saanut tolkkua, mutta tässä se sanoma tuli:

Hanke vauhdittaa luomun matkaa ammattikeittiöön

Oman virkistävän tuulahduksensa luomutyöpajaan toi Eskilstunan kunnan projektijohtaja Karin Lundell, jota pääsimme kuuntelemaan myös Luomuelintanrvikepäivässä. Karinin mukaan Eskilstunan julkisen sektorin tavoitteena oli, että vuona 2020 luomuruuan on 50 %. Tämä tavoite ylitettiin naapurimaassa jo elokuussa. Karin painotti esityksessään, että hyvällä suunnittelulla ja etukäteisvalmisteluilla sekä sesonkeja hyödyntäen luomun käyttö ammattikeittiöissä onnistuu parhaiten. Kun keittiöissä vähennetään lihaa ja lisätään kasviksia, riittää sama budjetti kuin aiemminkin. Karin suositteli myös ottamaan lapsia ja päättäjiä mukaan keittiöön. Karinin mukaan luomu on iloinen asia!

(lihav. HJ)

Epäilemättä on, iloinen on, naurattaa tuo meitäkin! (Vaikka, ehkä, juuri tuo vitsi alkaa olla jo vähän kulunut ... mutta ehkäpä artikkelin kirjoittaja ei ollut sitä vielä kuullut?  )

[Heikki Jokipii]

Jos on näin ...

Sdp lipeää Helsingin budjettisovusta

... ja mukana on mm. varhaiskasvatus, niin eikö kenellekään - nytkään - tule mieleen, että siihen päiväkotilasten luomupuuroon tuhlattuja varoja voisi käyttää järkevämmin? Nyt olisi kyse ihan saman hallintokunnan rahoistakin.

PS. 14:50: Mutta myös Helsingin Vihreät kannattavat tätä perusasiaa:

Vihreiden tavoitteet Helsingin budjettiin – laadukasta varhaiskasvatusta ja heikoimmista huolehtimista

Vihreät haluavat, että varhaiskasvatusta ei Helsingissä heikennetä: päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta ja kaikkien helsinkiläislasten oikeus päivähoitoon säilyy.

Ovatko hekään laskeneet, kuinka paljon joko ryhmiä täytyy kasvattaa tai oikeutettujen määrää vähentää, sen vuoksi, että sisälle päässeille syötetään miljoonien lisäkustannuksin luomuruokaa? 
 
Totta on, että Helsingin mittakaavassa ei tuota ongelmaa luomuruoasta luopumalla ratkaista. Mutta yhtä totta lienee, että luomuruoan takia sitten (vaikkapa) joku jää vaille päivähoitoa?

[Heikki Jokipii]

Vihreät - tietysti, niinhän on kaikilla puolueilla tapana - kertovat tämän omana saavutuksenaan:

Helsinki käyttää kymmeniä miljoonia aiottua enemmän rahaa palveluihin

Helsingin vihreät kertoo tiedotteessaan, että opetukseen lisättiin neuvotteluissa 9,9 miljoonaa euroa, sosiaali- ja terveyspalveluihin 9,9 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatukseen 5,1 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatukseen eli päivähoitoon siis 5,1 miljoonaa lisäeuroa. Tuohon rinnalle olisi nyt kiva saada tarkka luku siitä, paljonko tuosta tai ylipäänsä päivähoidon kuluista käytetään luomuruokaan. (Kysyinpä sieltäkin.)

[Heikki Jokipii]

Tämä Unican - turkulainen opiskelijaravintola - netti-ilmoitus on asiassa tyypillinen:

Koko viikon listat; Aamiaisella tarjolla luomu hiutaleista tehtyä puuroa!

Kyllä, oikein huutomerkillä varustettuna! Mutta kun sitten ilmoitus jatkuu näin, luomusta ei enää ole puhettakaan:

Broileria Tandoorikastikkeessa, riisi [...]

Ymmärrettävistä syistä.

[Heikki Jokipii]

Näin tulkitsevat tehtyjä päätöksiä ...

Suomalaisen ruoan käyttöä pitäisi lisätä (PÄÄKIRJOITUS 23.11.2015)

... Jaana Husu-Kallio ja Anna-Leena Miettinen Hesarissa tänään:

Valtion hankintoja sitoo vuonna 2013 tehty valtioneuvoston periaatepäätös. Suositusten mukaan myös muiden julkisten toimijoiden tulisi soveltaa periaatepäätöksen linjauksia. Tämä tarkoittaa, että julkisten ruokapalvelun tarjoajien on hankittava ravitsemussuositusten mukaista, kasvispainotteista tai sesonginmukaista ruokaa ja että tarjotusta ruoasta 20 prosenttia on vuoteen 2020 mennessä luomua.

Jos vielä olisin valtion palveluksessa, toteuttaisin nyt edellä kertomani idean: julistautuisin asiassa omantunnon araksi. En voi eettisistä syistä syödä luomuruokaa. Minulle olisi siis oltava aina tarjolla luomuton vaihtoehto.

Entä jo tuo toteutetaan niin, että tuo 20% luomuruokaa on aina erillään ja selvästi merkittyä? Se olisikin sitten enempi jännää, miten se toteutetaan. Olisiko luomuruoat hinnoiteltu kustannusten mukaan? Elleivät, miten se perusteltaisiin? Ei kai tavanomaisen syöjiä voi velvoittaa kustantamaan osaa muiden ruoasta? Elleivät luomuannokset v. 2020 sitten menekään kaupaksi, pitääkö työpaikkaruokalan kuitenkin niitä joka päivä tarjota 20% edestä?

Puhumatta sitten siitä, että miten yhdistää tuo luomutavoite ruoan kotimaisuustavoitteeseen? Kun luultavasti myös v. 2020 luomuraaka-aineiden hankinnassa on pitkälle turvauduttava tuontiin.

(Ellei sitten siihen mennessä joku ole kannellut EU:n viranomaisille siitä, että tuossa Suomen valtio harrastaa protektionismia, joka taas on yhteisesti sovitusti EU:ssa kiellettyä ... )

[Heikki Jokipii]

Kaiken kaikkiaan tuo kirjoitus on ohjeistus siitä, miten hankintalakia voi kunnissa kiertää jo nyt. Tähän annetaan perusniksi, tehkää kunnat tällainen:

Hankintastrategiassa tulee huomioida kestävän kehityksen mukaiset elintarvikkeet, kuten lähiruoka ja luomu, ja ohjeistaa niiden hankintaan. Asioiden kirjaaminen kunnan strategiaan lujittaa päätöksentekoa ja valtuuttaa virkamiehet työskentelemään linjausten mukaan.

Tällaisen tekemällä voitte sitten ostaa niin kalliita tarvikkeita kuin haluatte, ja suosia paikallisia yrittäjiä. Ja vähät välittää vapaasta kilpailusta.

Kaiken huippuna kerrotaan, että tätä hankintalakia vielä aiotaan uudistaa siihen suuntaan, että sitä olisi entistäkin helpompi kiertää.

Kun valtion virkamiehet antavat tuollaisia ohjeita, ei taida enää kauan kulua, kun VM:n tai UM:n joku osasto ohjeistaa sen, miten täysin laillisesti voit hoitaa verosi pienemmiksi tietyillä järjestelyillä Cayman-saarten kanssa ...

Eri asia on sitten, ovatko kunnat tässä kustannuspaineessa kiinnostuneita tuollaisesta "strategisesta" menojen lisäämisestä.  Ja kyllä kuntapäättäjissakin on henkilöitä, jotka ymmärtävät, että oman kunnan väkinäinen suosiminen hankinnoissa on lopulta "nollasummapeliä", siinä ei kunta voita.

***

Jos ja kun tässä yhteydessä ei sitten tehdä analyysiä siitä, mikä näitä asioita todella edistää ...

Uusi hankintalaki kannustaa ottamaan elintarvikkeiden hankinnassa huomioon ympäristövaikutukset ja sosiaaliset tekijät. Myös eläinten hyvinvointia voi käyttää hankinnan kriteerinä.

... niin luomuväen pussiin rahat helposti työnnetään. Kun luultavasti ei esim. saada aikaiseksi sitä eläinten hyvinvointimerkkiä, jää luomumerkki ainoaksi markkinoille, ja kunnan tuota eläinten hyvinvointia edistääkseen on sitten pakko suosia luomua. Mikä tietysti noille (kanslia)päälliköille kelpaa.

Jos tuollaista hankintastrategiaa sitten kunnassasi käsitellään, tai muutoin asiasta kunnassasi päätetään, niin valtuutettu, ehdota rohkeasti  luomuhankinnoista luopumista juuri noilla perusteilla: ympäristösyillä, koska luomu tarvitsee nelinkertaisen viljelypinta-alan, ja sosiaalisilla tekijöillä, koska se on kallista, ja saman rahan voi muutoin käyttää moninverroin paremmin kunnan köyhien (tai lasten jne.) hyvinvoinnin parantamiseen!

[Heikki Jokipii]

Missä määrin tuolle luomun lisäämiselle laitosruokailussa on edes kansan (demokraattinen) hyväksyntä? Onko asiasta kunnon "galluppiakaan". Joka kysyisi tarkennetusti juuri tätä asiaa. Tiedämme kyllä, että esim. Pro Luomu saa kuluttajabarometreissään esille luomulle myönteisiä asenteita yleisesti. Mutta sitten taas toisaalta luomua ostetaan hyvin niukasti. Tarvittaisiin siis täsmälleen asiaan kohdistuva kysely, jossa tulisivat myös kustannukset esille (ei siis siten, miten Lihatiedotus on kysellyt luomukinkun ostohaluja!)

Myöskään kansan valitsemat kunnanvaltuustot eivät useinkaan käytännön päätöstilanteessa lämpene kustannusten kasvattamiseen luomuhankinnoilla. (Jopa rikas - ja hyvin vihreä - Helsinki on rajannut luomupäätöksensä koskemaan vain päiväkoteja!) Miksi ne olisivat sitten valmiita tällaisten hankintastrategioidenkaan hyväksymiseen? Millä oikeudella siis valtion virkamiehet (tai valtion politiikotkaan) voisivat sitä niiltä vaatia?

Jopa valtion sisällä, muuten. Jos tuo luomuruoan 20% tavoite heikentää yleisesti työpaikkaruokailun laatutasoa, eikö siihen nyky-yhteiskunnassa myös työntekijöillä pitäisi olla jotain sanomista? Onko heiltä kysytty? Onko ammattiliitoiltakaan? Onko tutkittu, missä määrin luomu todella menee kaupaksi, niissä ruokaloissa, joissa sitä jo on tarjolle laitettu? Ja tukeeko se menekki tavoitetta, että sitä pitäisi olla 20%? Tuskinpa, luulen.  (Jos luomupuurolle aamulla ei ole ravintolassa vaihtoehtoa, sen myyyntiä ei pidä sitten ottaa mukaan!)

(Ja kuten edellä on jo vaadittu, tällaisen asian kokeilukin pitäisi aloittaa sitten eduskunnan ravintolasta! Ja katsoa, mitä siellä tapahtuu ... kun sieltä vielä pitäisi löytyä 100%:sesti luomua kannattava asiakaskunta! ).

[Heikki Jokipii]

Varmaan tällaisetkin ongelmat on ratkaistava asiassa (Pro Luomu) ...

Tuotteistus tasaisi luomun tietä ammattikeittiöön

... mutta ensin kyllä olisi ratkaistava ne peruskysymykset, missä määrin luomua sopii kansalle sala- ja pakkosyöttää,  ja silloin kun näin ei tehdä, kuka maksaa lisäkustannukset? Vaikka ne joillakin tuon artikkelin keinoilla olisivat vähän entistä pienemmätkin.

Ammattikeittiöt ovat siis kuulemma - noilla ehdoilla - lisäämään luomuostojaan. Mutta ovatko asiakkaat? Millä ehdoilla? Ja kysytäänkö heiltä?

Luulenpa muuten, että tässäkin vallitsee samanlainen taika kuin kuluttajilta kysyttäessä:

– Ammattikeittiöiden kiinnostus luomun käytön lisäämiseen on kaikkien tutkimusten ja selvitysten perusteella nyt vakaalla pohjalla, joten tukuilla ja valmistajilla on hyvä mahdollisuus kehittää luomutarjontaansa ammattikeittiöille sopivaksi, Arolaakso kannustaa.

Eli heidän osaltaankin saadaan hyviä tuloksia, kun kysellään muussa tilanteessa kuin silloin, kun kysytyllä on lompakko tai pankkikortti kädessään. Vrt. tiedot luomun osuudesta HoReCa-myynnistä, edellä.

[Heikki Jokipii]

Täällä lienee helpointa noudattaa hallituksen politiikkaa. Silti tilanne on tämä:

Vankilassa ruoka on valituksen ja unelmien kohde – nyt vangit arvioivat vankilaruoan

"Kahdesti viikossa vangeille tulee tarjota kasvis-, luomu- tai kausiruokaa. Tosin Helsingin vankilassa luomua ovat lähinnä puurohiutaleet."

On näin ...

"Perusruokavaliosta poiketaan, mikäli se on perusteltua vangin terveyden tai vakaumuksen vuoksi. Halal-lihaa tai kosher-ruokaa ei ole kuitenkaan tarjolla: muslimit ja juutalaiset saavat sianlihattoman vaihtoehdon."

... mutta sille luomupuurolle ei varmaankaan vangeilla ole oikeutta vaatia vaihtoehtoa. Jos asia nyt edes on tullut esillekään

[Heikki Jokipii]

Eräänlaisena vertailukohtana luomutuotteiden ravintolamynnille tämän päivän Hesarista tieto pikaruokapaikoista:

kahden suurimman ketjun, McDonaldsin ja Hesburgerin, myynti on kumpaisellakin yli 200 miljoonaa vuodessa.

Tietysti on muistettava, että em. luomun HoReCa-luvut, jotka liikkuvat 10 ja 20 miljoonan välillä, ovat tukkumyynnistä.