Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää

[Heikki Jokipii]

Jutun lopussa kysely jossa kannattaa äänestää. �,,änestyksen jälkeen näkyy myös äänten jakauma:

�,,r det bra att stöda det ekologiska matutbudet i skolorna?

Ja, absolut!
Tja, huvudsaken är att de får mat
Nej, verkligen inte

Hyvä, että edes joskus kysytään. Mutta toisaalta tuossa puhutaan aika vähän rahasta, ja silloin kyllä-vastaus on liian helppo antaa.

Jos minä tulkitsen tulosta (jota en tässä kerro, äänestää voi vielä!) niin laskisin kyllä yhteen "Tja, huvudsaken är att de får mat" -vastaukset ja nejt. Itse asiassa koululaisten vanhemmille Helsingissä tehty kysely (ks. edellä 15.09.16) antoi tuloksekseen juuri tuon "Tjaa".

Kommenteissa oli muuten mukana myös näin jyrkkä "nej":

Absolut inte! Skattebetalarna eller EU ska inte stå för detta humbug. I detta ekonomiska läge har vi inte råd att slänga pengar på folks vanvettsideologier. Finska staten med minismter Tiilikainen i spetsen kommer ännu att hamna i EU-domstolen p.g.a. missbruk av stöd.

(lihav. HJ)

Epätodennäköiseltä tuo kyllä tuntuu, vaikka se teoreettinen mahdollisuus onkin. Voisiko sitä tehdä todennäköisemmäksi? Kantelu?

[Heikki Jokipii]

Nyt kun on syntynyt tällainen uusi keskustelu eduskunnan omista syömisistä ...

Eduskunnan ruuan kotimaisuus kuohuttaa: Juhana Vartiainen vetäytyi haastekeskustelusta

... niin se kyllä tuo mieleen vanhan "retorisen" ehdotuksemme siitä ...

Jopa valtion sisällä, muuten. Jos tuo luomuruoan 20% tavoite heikentää yleisesti työpaikkaruokailun laatutasoa, eikö siihen nyky-yhteiskunnassa myös työntekijöillä pitäisi olla jotain sanomista? Onko heiltä kysytty? Onko ammattiliitoiltakaan? Onko tutkittu, missä määrin luomu todella menee kaupaksi, niissä ruokaloissa, joissa sitä jo on tarjolle laitettu? Ja tukeeko se menekki tavoitetta, että sitä pitäisi olla 20%? Tuskinpa, luulen.  (Jos luomupuurolle aamulla ei ole ravintolassa vaihtoehtoa, sen myyyntiä ei pidä sitten ottaa mukaan!)

(Ja kuten edellä on jo vaadittu, tällaisen asian kokeilukin pitäisi aloittaa sitten eduskunnan ravintolasta! Ja katsoa, mitä siellä tapahtuu ... kun sieltä vielä pitäisi löytyä 100%:sesti luomua kannattava asiakaskunta! ).

... miten tämä poikkeuksetta luomuun uskova ja sitä koko kansalle tyrkyttävä päättäjäväki saisi näyttää itse esimerkkiä, ja siirtyä ravintolassaan kokonaan luomuruokaan. Luomuhintoineen.

Sille ehdotukselle ei pitäisi tuolta pohjalta löytyä vastustusta. Edes Vartiainen ei sitä ainakaan mainitsemallaan perusteella vastustaisi, eihän luomu 40% tuontiosuuksineen voi olla protektionististakaan.

[Heikki Jokipii]

Sinänsä olisi hyvä, jos tämä ehdotus tai luomu muuten tulisi mukaan vaalikoneisiin. Saataisiin päivitetty kuva poliitikkojen ja puolueidenkin (?)  kannoista asiaan.

Ei ole tullut (vielä?) tuo ehdotus esille, mutta Iltalehden vaalikoneessa puolueille kysyttiin tämä kysymys, ja tässä Keskustan vastaus:

21. Koulumaito tulee vaihtaa luomumaitoon.

() Samaa mieltä.

(X) En osaa sanoa.

() Eri mieltä.

Keskusta suhtautuu myönteisesti luomumaidon käytön edistämiseen. Kaikki suomalainen maito on joka tapauksesta puhdasta ruokaa. Päätösvalta asiassa pitää olla kunnilla.

Keskusta olikin sitten ainoa puolue, joka vastasi noin. Puolueista Kokoomus, Perussuomalaiset ja RKP olivat eri mieltä. Muut olivat samaa mieltä. Tässä lainaus Kokoomuksen vastauksesta:

Kouluruokaan varatut resurssit on käytettävä monipuolisen ja ravitsevan kouluruoan järjestämiseen eikä jonkin yksittäisen, vieläpä tavanomaista kalliimman tuotantotavan suosimiseen.

Onpas yllättävän reipas kannanotto! Mutta tuskinpa tuosta mitään hallituskriisiä tms. tulee, kun Keskustakin on asiasta tuolla tavalla ikään kuin kahden vaiheilla. (Vaikka Kimmo Tiilikaista tuo vastaus saattaakin harmittaa.  )

[Heikki Jokipii]

Erilaisia syitä yritetään kertoa luomun valitsemiselle,  jopa maku tai että ihmiset tykkää ...

Vastuullisuus vetää luomua ammattikeittiöihin

... mutta tarkemmin analysoituna näyttää kyllä siltä, että mitä kauempana ihmisestä, asiakkaasta päätös e!i valinta tehdään, sitä todennäköisemmin on tarjolla luomua:

Useimmiten luomua käytetään henkilöstö- ja ruokaravintoloissa ja pääkaupunkiseudulla. Julkisista keittiöistä eniten luomua käyttävät päiväkodit, peruskouluissa ja toiseen asteen oppilaitoksissa luomua tarjotaan jo jonkin verran. Harvinaisinta luomun tarjoaminen on baareissa ja pikaruokapaikoissa.

�" Kouluissa luomun käyttö lisääntyy sitä mukaa, kun saatavuus paranee ja luomun annoshinta sopii budjettiin. Päiväkodeissa tilanne on luomun käytön osalta jo hieman parempi. Julkisella sektorilla tarvitaan sekä poliittisia päätöksiä että ruokapalvelun käytännön osaamista tehdä ruokalistamuutoksia, joiden kautta luomun hankintakustannukset saadaan pidettyä budjetin sallimissa rajoissa, pohtii Arolaakso.

(lihav. HJ)

Nuo tuon kyselyn "päivittäin, viikottain .."-vaihtoehdot sopivat minusta tähän vielä huonommin kuin yksilökyselyyn. Jos "päivittäin" on hitusen jotakin luomuna tarjolla, vastataan niin.  Eikö tuossa olisi osuus kaikista hankituista raaka-aineista kuvaavampi? Mutta sillä tavalla ei taida saada esiin tarpeeksi näyttävää lukua: viimeksi tarkistettuina (ks. edellä 06.10.15) se kun oli siinä 1 prosentin luokkaa, yhteensä (julkinen + yksityinen) HoReCa-sektorilla.


PS. 7.3.17: Tällaiset luvut ovat paljon komeampia esitellä kuin se 1 prosentti (jota uudempaa tietoa en ole nähnyt):

Food Service Feedback 2016 -tutkimuksen mukaan luomutuotteita käytti viime vuonna vähintään viikoittain 37 % ammattikeittiöistä. Osuus nousi kuusi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Päivittäin luomuraaka-aineita käytti 17 % ammattikeittiöistä.

Vaikka kyse olisi sitten luomuteestä ja luomupuurosta.

[Heikki Jokipii]

Kunnallisvaalisivullaan Tiilikainen ei enää vaivaudu asiaa mitenkään selittelemään:

http://tiilikainen.org/site/minun-helsinkini/

Helsingissä on onneksi paljon lähikauppoja, joissa on helppo ja nopea asioida. Niissä*) on pääosin myös hyvä luomutuotevalikoima. Luomutuotanto on valvottu, ympäristöystävällinen ja eettinen tuotantotapa. Mielestäni lapsille pitää tarjota päiväkodeissa ja kouluissa enemmän luomuruokaa. Esimerkiksi maidosta on helppo aloittaa. Ensi syksystä lähtien se ei ole kaupungille sen kalliimpaa kuin muukaan maito. Kiitos EU:n koulumaitotuen, jota Suomen hallituksessa suuntaamme luomuun.

Että pitäisi vielä kiittää, jos saadaan kulumaan enemmän veronmaksajien rahaa kouluruokaan? Sillä eihän rahan kierrättäminen tuota halvemmaksi tee. Jotain kautta, jossain veroissa se kuitenkin maksetaan.

Ja hänen perustelunsa asialle ovat tässä: "mielestäni".


______________

*) luulenpa muuten, että pienissä lähikaupoissa on Helsingissä(kin) huonoin eli vähäisin luomutuotevalikoima ...

[Heikki Jokipii]

Ruotsissa ollaan jo siinä, että on epäiltävissä, että ...

Trelleborg köper ekomat o ger de äldre gröt, illa..

... laitoksissa tahallaan tarjoillaan asiakkaille vastenmielistä, mutta kustannuksiltaan halvempaa ruokaa, jotta saadaan sitten rahat toisaalla riittämään luomuun.

Skulle kommunen fråga de äldre på boendena vilken mat de vill ha skulle de säkert välja bra husmanskost, inklusive kött, från Sverige. Kravet på "ekologiskt"/organiskt kommer från politikerna som anser sig veta bättre än de äldre vad de vill ha.

Har kommunen råd med det är det en sak, men börjar de spara på sätt som SVT anger, eller genom mer vegetariskt trots protester från t ex de äldre, så är det anmärkningsvärt.

(Staffan Danielsson)

[Heikki Jokipii]

Tällainen yhteisaktio on kunnallisvaaleihin liittyen myös ponkaistu:

Vastuullisuusmerkit haastavat kuntavaaliehdokkaat

Vastuullisuusmerkit haluavat, että päiväkodeissa, kouluissa ja vanhusten palvelutaloissa
* nautitaan juomia ja ruokia, jotka on viljelty ilman lapsityövoimaa
* syödään ruokaa, joka on tuotettu ilman torjunta-aineita ja eläinten hyvinvointi huomioiden
* siivotaan ympäristöystävällisillä ja turvallisilla kemikaaleilla.

Kun asiaan on vielä rakennettu omat verkkosivut ...

Kuntavaaliehdokkaat voivat allekirjoittaa sitoumuksen julkisten hankintojen vastuullisuuden  edistämisestä osoitteessa www.vastuullisethankinnat.fi/haaste

Allekirjoittaneiden ehdokkaiden nimet tulevat näkyviin osoitteeseen www.vastuullisethankinnat.fi/ehdokkaat

... niin tuo jo vastaa vaalikoneessa olevaa kysymystä. Johon tosin ei voi varsinaisesti vastata kielteisesti. Vaikka tuossa puhutaan useammastakin "vastuullisuuden" muodosta, niin hyvin olennaisesti siinä sitoudutaan hankkimaan kuntiin luomuruokaa.

[Heikki Jokipii]

Pienehkö 1,6 miljoonan euron tuki aiotaan Sandholmin mukaan avata lyhyeksi aikaa niin, että koulut innostuisivat tarjoamaan vihannes- ja hedelmävälipaloja koululaisille.

*)
[...]
__________

*) ja etteikö vain olisi suunnitelmissa tuon väliaikaisen tuenkin suuntaaminen luomuvihannesten ja -hedelmien hankintaan! (4.2.17)

Kyllä se tähän hedelmä- ja vihannestukeenkin luikerteli (MMM 16.3.17):

Suomi ottaa käyttöön EU-tuen koululaisten hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisäämiseksi

Uusi järjestelmä antaa jäsenvaltioille myös mahdollisuuden vapaammin päättää tukitasoista ja tuettavista tuotteista kokonaisbudjetin puitteissa. EU-säädökset asettavat melko tiukat kriteerit tuettavien tuotteiden terveellisyydelle. Esityksen mukaan Suomessa painotettaisiin muun muassa luonnonmukaista tuotantotapaa, kausiluonteisuutta ja saatavuutta ja lisäksi tuotteiden olisi vastattava ravitsemussuosituksia.

(lihav. HJ)

Asetusluonnoksesta: tukea myönnetään hedelmille ja vihanneksille 65% hankintahinnasta, mutta jos ne ovat luomua, niin sitten 75%. (Usempien tuotteiden kohdalla tuosta ei taida juuri olla apua ...?)

Villen kysymys on edelleen relevantti ja vastaamatta:

Jos näitä rahoja ei laitettaisi luomun tukemiseen, niin saataisiinko samalla rahalla joko enemmän "maitotuotteita ja kasviksia" tai sitten muuten vaan monipuolisempi ja sitä kautta ravitsemuksellisesti ja nautinnollisesti optimaalisempi valikoima? Tämän suuntaiseen kysymyseen olisi myös kiva kuulla päättävien tahojen vastaukset.

Mutta jos siis koko tuo määräraha käytetään, luomuun käytettynä hedelmiä ja vihanneksia saadaan koululaisille joka tapauksessa selvästi vähemmän. Jos ja kun hintaero on tuossa asetuksessa oletettua suurempi, niin sitäkin vähemmän (jos luomutuote maksaa, kuten usein maksaa, jopa moninkertaisesti, ei tuolla 10% lisätuella asiaan paljon vaikuteta).


PS. Jos koulut päättäisivät käyttää 1,6 miljoonan tuen kokonaan, ja kokonaan tomaatteihin, niin:

- tavanomaisia n. 3 euroa kilo maksavia tomaatteja saataisiin n. 800 000 kiloa
- noin 9 euroa kilo maksavia luomutomaatteja saataisiin n. 240 000 kiloa

[Heikki Jokipii]

Vantaan valtuustossa oli tehty tällainen aloite:

Anniina Kostilainen ja 22 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuuston työjärjestyksen mukaisen valtuustoaloitteen:

”Suomessa on huomattavasti tiukemmat laatuvaatimukset ruoan kasvatuksessa kuin useimmissa maatalousmaissa.

Silti Vantaan päiväkodeissa suomalaisen ravinnon osuus on vain 57 %. Päiväkodissa tarjottava ateria on lasten kasvun ja kehityksen kannalta hyvin tärkeä, ja on monille lapsille päivän ainoa kunnon ateria. Ravinnon laatu ei vaikuta ainoastaan kasvun, vaan myös aivojen, hermojen ja ruoansulatuselimistön kehittymiseen. Ravinnolla on suuri merkitys myös oppimiseen ja keskittymiskykyyn.

Esitämme, että suomalaisten raaka-aineiden osuus päiväkotiruoassa nostetaan 75 prosenttiin vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä. Esitämme myös, että lasten ravinnossa pyritään koko ajan nostamaan luomu- ja lähiruoan osuutta.”

Kaupunginvaltuusto päätti ottaa sen käsiteltäväksi antamalla se kaupunginhallituksen vastattavaksi. Tällainen oli eilen se vastaus:

("Sivistystoimen toimiala ja hankintakeskuksen ostoyksikkö toteavat vastauksenaan aloitteeseen seuraavaa:")

Vantaan kaupungin päiväkotien ateriapalveluista Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy (myöhemmin Vantti) tuottaa 89 %:a ja loput 11 %:a ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta.

Vantin päiväkodeille tuottamissa aterioissa kotimaisen ravinnon osuus on tällä hetkellä tuo kysymyksessä mainittu 57 %. Muiden palveluntuottajien päiväkotiaterioissa kotimaisuusaste vaihtelee 72�"75 %:n välillä. Näin ollen Vantaalla päiväkodeissa tarjottavien aterioiden kotimaisuusaste on 59 %. Kotimaisuusasteen nostaminen Vantin ateriapalveluissa on haasteellista, sillä se edellyttäisi kaikkien tällä hetkellä pohjoismaista ja Euroopasta ostettavien elintarvikkeiden ja raaka-aineiden ostamista Suomesta. Tämä ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista, sillä Vantti on Vantaan kaupungin tytäryhtiönä julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) mukainen hankintayksikkö ja joutuu siten kilpailuttamaan elintarvikehankintansa hankintalakia noudattaen. Julkisten hankintojen kilpailutuksessa ei voida esittää vaatimusta elintarvikkeiden kotimaisuudesta, sillä tällainen vaatimus on Euroopan unionin tavaroiden vapaata liikkumista koskevien yhteisösäännösten vastainen ja siten syrjivä valintaperuste. Toki kilpailutuksissa painotetaan erityisesti hinta-laatusuhdetta, terveellisyyttä, tuoteturvallisuutta sekä alkuperämaahan ja jäljitettävyyteen liittyviä ominaisuuksia.

Luomutuotteiden osuus päiväkotien aterioista on 2 % eli aamupalalla tarjotaan luomutuotteista tehtyä puuro kolme kertaa viikossa.

Vantaa kaupungin päiväkotien aterioiden raaka-aineiden ostomäärät ovat niin suuria, että vain harvoja luomutuotteita on saatavilla jatkuvaan käyttöön kaikkiin päiväkoteihin vuoden ympäri. Luomutuotteissa viljatuotteiden sekä pastojen saatavuus on hyvä. Lisäksi maito, kaalia ja porkkana voisivat olla tuotteita, jotka ovat helposti saatavissa luomuna. Täytyy muistaa, että luomujuureksilla on myös työllistävä vaikutus, sillä niitä ei ole saatavilla kuorittuna ja paloiteltuna. Luomutuotteiden hintavaikutus olisi karkeasti + 5 �" 35 senttiä / annos tai ateria tuotteesta riipppuen.

Eli kotimaisuusasteen nosto torjuttiin kilpailusäädöksin nojaten. Ja luomuisuuden kasvattaminen noista muista syistä? Vai torjuttiinko? Päätettiin antaa valtuustolle tiedoksi. Mitä se sitten merkitseekään.

Ruotsin kokemukset tuossa aloitteessa tietysti täysin unohdetaan. Siellähän luomuruoan lisääminen kouluissa on johtanut tuontiruoan osuuden kasvuun. Monista järkeen käyvistä syistä niin varmaankin kävisi meilläkin (mm. siksi, että tuontiluomua saa halvemmalla, ja noista mainituista saatavuusongelmista johtuen).

[Heikki Jokipii]

Tässäkin tällä kunnallisvaaliehdokkaalla ...

Lähiruokaa ja luomua kunnan keittiöihin?

... luomuhankintojen perusteluina tuodaan esiin jotain ihan muita asioita kuin lasten, koululaisten saama hyöty:

Kyllä, kiitos! Myös Hämeenlinnassa. Lähi- ja luomuruoka on toki sympaattista ja tuoretta ja ties mitä, mutta niiden suosimiselle on myös ”asiallisia” perusteita.

Ihan ensin, kuntien hankinnoilla ylipäänsä on suuren volyyminsä takia suuri merkitys aleen elinvoimalle ja yritysten ja markkinoiden kehittymiselle. Sen takia on tärkeää, minkälaisia hankintoja kunta tekee. Hankinnat pitää miettiä ja kohdistaa huolella.
[...]
Monnesti lähiruoka on luomua, ja hyvä niin. Luomussa tilan kannattavuus on ei-luomua parempi eli se tukee maataloustuottajan taloudellista pärjäämistä ja alueen taloutta vieläkin paremmin. Kyse on yleensä vähäisemmistä ostopanoksista ja paikallisten resurssien paremmasta hyödyntämisestä, ei välttämättä niinkään tuotteen korkeammasta hinnasta.

Luomu arvoa lisää vielä se, että se tukee luonnon monimuotoisuutta ja vähentää maatalouskemikaalien käyttöä olipa se tuotettu lähellä tai kaukana. Näillä asioilla on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia.

Vrt. vaikka Tiilikainen koulujen luomumaidon tavoitteista, edellä 21.02.17. Mutta tästä hänkin, tämä ehdokas, on varma (eli Ecocentria voi olla ylpeä sanomansa perillemenosta):

Ja vielä, sen ei tarvitse välttämättä maksaa enempää, jos se suunnitellaan hyvin.

Jep, tämä näyttää onnistuneen:

Kalliimpi onkin samanhintaista!

Kyllä, tällaisella puheella halutaan sekoittaa sinun ja ennen kaikkea kuntapäättäjien päät.

[Heikki Jokipii]

Tässä on kyse ihan vapaaehtoisesta syömisestä, mutta ammattikeittiöistä kumminkin. Tämä kirjoittaja on tästä asiasta perinteisen varma:

http://ruokajamatkailu.blogspot.fi/2017/04/ruokaa-ja-matkailua.html

Luomu, lähiruoka ja villiruoka näyttävät edelleen jatkavan suosiotaan ruokamatkailun yhteydessä. Mielestäni nimenomaa tästä näkökulmasta Suomen kannattaa edistää ja markkinoida ruokatuotteitaan, laatu, puhtaus ja alkuperäisyys ovat meidän valttejamme.

Mutta onko näin? Jos nimittäin luomun HoReCa-kysynnän osuus (ks. edellä 06.03.17 ja 08.03.17) on tuo surkea alle prosentti. Tietysti tuo kirjoittaja tuossa erottelee toisistaan matkan aikana nautitun ruoan ja varsinaisen ruokamatkailun. Mutta eikö se varsinainenkin ruokamatkailu sitten kuitenkin sisälly tuohon alle prosenttiin?

Lähiruoan osalta tuo taitaa olla vähän itsestäänselvyys. Jos esim. tilavierailulla tarjotaan ruokaa, niin eiköhän ainakin osa siitä aika varmasti ole tilan omia tuotteita. Siis lähiruokaa ainakin tilalla syötynä - vaikka sitä sitten olisi tultu syömään toiselta puolelta maapalloa!

[Heikki Jokipii]

Tämä saattaa antaa pakkosyöttäjille vettä myllyyn Suomessakin:


Näitä Ranskan presidenttiehdokkaat haluavat: Ranska EU-moottoriksi, luomuruokaa kouluihin, irti Natosta, takaisin frangiin...

Macron:

- Vuodesta 2022 lähtien puolet koulu- ja yritysruokaloissa tarjottavista ruoista olisi luomu- tai lähiruokaa.

Eikä siinä vielä kaikki, tässä artikkelissa väitetään Le Peninkin puolueesta (ja siis hänestä itsestäänkin):

[...] FN has been careful to round out its programme. It declares its support for proportional representation in all elections, has jumped on the ecology bandwagon by claiming to champion organic farming, [...]

Luomun edistäjiä siis hänkin, ja varmaan tukee myös tuota koulu- ja työpaikkaluomun ideaakin?

[Heikki Jokipii]

Tässäkään kampanjassa ei sitten uskallettu luottaa suomalaiseen kilpailuinnostukseen, vaan asiaa täytyi varmuuden vuoksi täydentää pakkosyötöllå:

Armeija marssii syksyllä luomupuurolla

Tuo 4H-kerhojen tapaus ...

�" Luomupuuron maailmanennätykseen osallistuminen on hyvä tapa tutustua lasten kanssa myös vastuullisen kokkailun maailmaan, kertoo kehityspäällikkö Virpi Skippari 4H-liitosta.

Luomupuuroa keitellessä kerhoissa voidaan keskustella luomusta viljelymenetelmänä, ja miettiä ruoan kulkua pellolta pöytään. Kerhoissa voidaan pohtia myös luomutuotannon vaikutuksia ympäristöön.

... on sitten myös esimerkki tästä toisesta ilmiöstä.

[Heikki Jokipii]

Nyt se luomuun uskova ehdokas (Macron) meni siis Ranskassa läpi. Saa nähdä, miten rivakasti hän tuota ideaansa luomun lisäämiseksi haluaa ja pystyy edistämään. Ranskan hiukan kummallisessa järjestelmässä kun parlamentillakin on sanansa sanottavana.

Kun tuo tavoite maksaa, ja parlamentissa voisi olla muita preferenssejä asiassa. Ranska kun on vielä vasta matkalla kohti ilmaista kouluruokaa, joka meillä ja Ruotsissa on.

Tavoite luomun lisäämiseksi yritysruokalussa ei taida olla Macronin käsissä lainkaan, jos sielläkin työntekijät maksavat lounaassa itse. Tietysti on kuviteltavissa jotkut massiiviset tukiaiset asialle, mutta sitten palaamme taas parlamentin rooliin.

[Heikki Jokipii]

Täytyy vähän vielä jupista HS:n tämän uutisen pohjalta:

Yrittäjähenki, valistus ja Eurooppa �" Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin lupaukset tiivistyvät kolmeen sanaan

Että siis miten iankaikkisiin ennakkoluuloihin ja modernin tieteen vastustamiseen perustuvan luomuviljelyn suosiminen olisi erityisesti valistusta. Ja erityisesti sovellettuna kouluasioihin. Hän oli kuulemma sanonut tämän:

Valistusajattelu kukoisti 1700-luvun Ranskassa. Se oli vastareaktiota taikauskolle ja vanhoihin uskomuksiin takertumiselle. Viimeisessä vaaliväittelyssä Macron alleviivasi monessa kohdassa, kuka tässä kisassa edusti pimeyttä ja taikauskoa. ”Taikarahoitusta ei ole olemassa”, hän sanoi esimerkiksi Le Penin lupauksista päästää ranskalaiset eläkkeelle 60-vuotiaina.

Minkälaista taikarahoitusta sitten löytyy kuitenkin siihen, että tämän päätavoiteen lisäksi ...

Käytännössä valistus näkyy Macronin ohjelmassa esimerkiksi lupauksena pienentää koululuokkien kokoa merkittävästi alueilla lähiöissä, joissa oppilailla on lähtökohtaisesti suuria vaikeuksia.

... rahaa käytetään luomuruoan lisäämiseen? Edellähän olemme mm. arvioineet, paljonko luomuruoan käytöstä luopumisella voitaisiin lisätä henkilökuntaa ja siten vaikka pienentää ryhmäkokoja Suomen päiväkodeissa. Tai lisätä päiväkoteja ja lisätä päivähoitopaikkoja.