Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää

[Heikki Jokipii]

Tähän - jatkona edelliseen - täytyy lisätä lainaus eilisistä uutisista selkosuomeksi. Koska ne ovat selkosuomeksi:

Luomumaitoa koululaisille

Poliitikot haluavat, että kouluissa juodaan enemmän luomumaitoa.

Hallitus alkaa maksaa luomumaidolle tukirahaa, niin että luomumaito ei ole enää kouluille kalliimpaa kuin tavallinen maito.

Muutenkin valtio haluaa, että suomalaiset syövät enemmän kaikenlaista luomuruokaa. Ruoka on luomua silloin, kun se on kasvanut luonnonmukaisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi, että lehmillä on tarpeeksi tilaa sisällä navetassa ja ne pääsevät ulos myös talvella.

Sitä siis poliitikot haluavat.

[Heikki Jokipii]

Tässä väitetään, että ...

Tiilikainen puolustaa luomumaitotukea: "En tuota itse lainkaan maitoa"

... mutta millään muulla tavalla hän ei päätöstään puolusta kuin siten, että hän ei itse siitä hyödy. Se nyt olisi vielä puuttunut.

Tuosta voi lukea, ettei mistään isosta rahasta ole kyse, jonka olemme jo useasti todenneet. Päätettävä summa, jonka kohtalosta puhutaan, 1,6 miljoonaa, on tietysti valtion mittakaavassa pikkuraha. (Jos kyse on koko n. 5 miljoonan rahasta, niin sekin on pikkuraha.) Jos Tiilikainen pääsee toteuttamaan tätä, hän pystyy aikaansaamaan isomman vahingon:

Tiilikainen pyrkii huhtikuun kuntavaaleissa Helsingin kaupunginvaltuustoon, ja yksi hänen vaalikampanjansa teemoja on luomutuotteiden lisääminen pääkaupungin kouluruokailussa.

***

Anne Kalmarikaan ei pysty/suostu näkemään asioiden eroa:

Luomu tuo lisäarvoa niin kouluruokailuun kuin viljelijällekin

Hallitus julkisti eilen luomumaidon, hedelmien ja vihannesten parantuvasta tuesta kouluille, jotta kaikki suomalaislapset voisivat nauttia puhtaammista, torjunta-aineettomista ja lähellä tuotetuista tuotteista tasa-arvoisesti. Kalmari kertoi tuen muutoksen jälkeen olevan tavalliselle maidolle yhdeksän, ja luomumaidolle 27 senttiä litralta.

Tuen taustalla on EU:n tuki terveellisempään kouluruokailuun. Suomessa tämä tuki on päätetty suunnata nyt erityisesti luomutuotteisiin. Kalmari korostaa, että julkisissa luomuhankinnoissa edettäisi nyt nimenomaan kotimaisuus edellä. Valitettavasti joskus luomun portaat ovat vieneet kohti ulkomaalaisia luomutuotteita.

(lihav. HJ)

***

Tämä Aamulehden oikaisu ...

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/oikaisu-luomumaitotuki-menee-koululle-ei-tuottajalle-24249027/

... ei oikeastaan muuta mitään, on periaatteen kannalta aika samantekevä.

[Heikki Jokipii]

Tästä Hesarin uutisesta (vain netissä) tulee vielä jokunen täsmennys asiaan:

Uusi EU-tuki houkuttelee kouluja ostamaan luomumaitoa lapsille – ”kunnille jää vielä arvovalinta tehtäväksi

SUOMI onnistui korvausneuvotteluissa vaikuttamaan myös siihen, että yhdeksi korvausperusteeksi otettiin maidon historiallinen kulutus, joka on Suomessa suurta.

Näin Suomi sai EU-tukia 3,8 miljoonaa euroa, vaikka väkilukuun suhteutettuna tuen määrä olisi ollut 800 000 euron luokkaa, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm arvioi.

Tuo summa siis ilmeisesti menee kaikki luomumaidon tukemiseen. Kertoiko Suomi edes täysin rehellisesti EU:lle mihin se aikoo rahat käyttää?

Mutta näin nyt sitten jatkossa olisi:

UUDEN korotetun EU-tuen ansiosta kouluissa voidaan syksystä lähtien juoda luomumaitoa, jos kunnat niin haluavat.
[...]
Kun vähittäiskaupassa luomumaidon litrahinta on arvonlisäveroineen noin 30 senttiä tavallista maitoa kalliimpaa, valtion tuki kattaisi erotuksesta 18 senttiä.

”Toki jää kunnille arvovalinta tehtäväksi”, Sandholm myöntää.

Mutta tuo arvovalinta ei voi koskea sitä, mihin tämän ylimääräisen EU-tuen käyttäisi (jotta se parhaiten tukisi koululaisten ravitsemuksen parantamista). Se on vain tämä luomumaidon hintatuki: ota tai jätä.

Tämäkin vaihtoehto on vain hetkellinen:

Pienehkö 1,6 miljoonan euron tuki aiotaan Sandholmin mukaan avata lyhyeksi aikaa niin, että koulut innostuisivat tarjoamaan vihannes- ja hedelmävälipaloja koululaisille.

*)

HS ei tuossa ja muuallakaan näytä ottaneen varsinaista kantaa tähän menettelyyn.

__________

*) ja etteikö vain olisi suunnitelmissa tuon väliaikaisen tuenkin suuntaaminen luomuvihannesten ja -hedelmien hankintaan! (4.2.17)

[Heikki Jokipii]

Tämä maidontuottaja kritisoi Tiilikaista näin (tyrmäämättä kokonaan luomua):

Maidontuottaja haluaa vaihtoehtoja

toteaa.

"Ministerin ajateltava laajasti"

Fräntilä-Riihonen pitää luomua hyvänä vaihtoehtona tuottajalle. Yksi syy siihen siihen on se, että "luomumaidon hinnoittelu on muutenkin erilainen kuin tavallisesti tuotteen". Hän haluaa kuitenkin, että valinnanvapaus tuottajalla säilyy.

- Ministerin pitää ajatella asioita laajemmin ja pitää tuoda vaihtoehtoja, jos haluaan, että maatalous Suomessa säilyy.

Hän ei kuitenkaan tyrmää luomutuotantoa. Siihen olisi periaatteessa valmiudet omallakin tilalla, sillä "luomukurssit on käyty".

- Tavallansa se ei ole keltään pois*), vaikka luomutuotanto Suomessa kasvaisi, mutta tavanomainen pitää olla hyväksytty vaihtoehto, hän sanoo ja muistuttaa, että luomutuotannossa tuotantokustannus on korkeampi kuin tavanomaisessa viljelyssä.

On siis oikeastaan hyvin samankaltainen kannanotto kuin MTK:n maitoasiamies Leena Ala-Orvolan kannanotto (edellä 1.2.17).

Tätä en muuten minäkään tiedä, tämä olisi hyvä tietää:

Miten lisätään D-vitamiini?

Jotta maito sopisi koulussa tarjottavaksi, siihen lisätään D-vitamiinia. Maitotuottaja Fräntilä-Riihonen ei tiedä, miten se onnistuu teknisesti, koska luomumaitoa ei homogenoida eli sen rasvoja ei pilkota.

- Sitä olen miettinyt, miten D-vitamiinin lisääminen tapahtuu, kun se on rasvaliukoinen vitamiini. Miten se sekoitetaan, sitä olen miettinyt.

Sillä rasvattomasta luomumaidosta tässä kouluruokailuasiassa on pelkästään kyse. Ties kuinka "luonnottomia" keinoja tuossa täytyy käyttää ... tosin kyllä rasvojen pilkkomattomuus ei voi olla ongelma, jos ne kokonaan poistetaan?

_________

*) Kyllä se on, Anu Fräntilä-Riihonen, se on joltakulta pois! Ja juurihan tässä on tullut selville, että kannattavuudeltaan keskimäärin tavanomaisia tiloja paremmat luomutilat saavat yhteiskunnan tukea prosentuaalisesti enemmän, joten tässä olisi ihan paikka terveelle keskinäiselle kateudellekin! 

[Heikki Jokipii]

Aamulehden artikkeli sai peräänsä toisen, ja myös aika kiivaan nettikeskustelun.

Onko luomu uskonto vai hyväksi terveydelle? Tutkijat ja Luomuliitto ovat tukkanuottasilla

Koululaisten luomumaito nostatti myrskyn maitolasissa. Luomuliiton mukaan luomumaidolla on terveellisiä vaikutuksia: Omega 3-hapot ovat niistä yksi esimerkki.

Kummasti tätä ajatusta tai väitettä pidetään keskustelussa mukana:

– Lukuisissa tutkimuksissa on verrattu luomu- ja tehotuotettujen elintarvikkeiden ravintosisältöä keskenään. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Esimerkiksi luomumaidon rasvahappokoostumus on jonkin verran parempi kuin muun maidon, mutta jossain muissa elintarvikeryhmissä tulokset ovat olleet toisenlaisia, Fogelholm kertoi Aamulehdelle aiemmin.

Ratilainen sanoo, että luomutuotteista on tehty useita tutkimuksia ja niitä tarvitaan lisää.

– Luomumaidossa on todistetusti enemmän omega 3 -rasvahappoja kuin tavanomaisesti tuotetussa maidossa. Tällä on merkitystä terveydelle. Myös luomulihasta löytyy enemmän terveellisiä rasvahappoja.

Vaikka se on kaksinkertaisesti epärelevantti. Ensinnäkin tanskalaisen tutkimuksen mukaan rasvahappokoostumus liittyy laiduntamiseen, ei niinkään luomuisuuteen, eikä maito yleensäkään ole näiden rasvahappojen lähde. Toiseksi tietysti (vielä toistaen) tuo koulumaitopäätös koskee rasvatonta maitoa.

Muutoin Luomuliiton Nina Ratilainen oikeastaan myöntää, että koko aktion tavoitteena on luomun edistäminen, ei niinkään terveyden. Ja toteaa:

Ratilaisen mukaan Fogelholm ja Reuter edustavat usein toistuvaa luomukritiikkiä, mikä sallittakoon.

– Mutta kyse on kokonaisuudesta, johon löytyy monta lähestymiskulmaa.

Senhän mekin olemme omalla tavallamme todenneet:

Luomun perustelut "pitkänäsiimana"

Nämä lähestymiskulmat tai "pitkän siiman koukut" sitten vilisevät artikkelien kommenteissakin. Keskustellaan pääosin luomusta yleensä, ei niinkään tästä koulumaitopäätöksestä.

***

Yksi Rasilaisen näkökulma oli tämäkin:

– Yksi näkökulma on, että monet kokevat luomumaidon sopivan heidän elimistölleen paremmin kuin tavanomaisen, mutta tämä on enemmänkin kokemusperäistä.

Se näkökulma tuskin on sopiva valtioneuvoston päätöksen perusteluksi. Varsinkin kun nämä "monet" eivät enää sitten niin koekaan, kun tehdään kaksoissokkokoe, jossa he eivät tiedä, mitä maitoa nauttivat. (Viitattu täällä, Lääkärilehti 41/2001, Laura Paajanen, Tuula Tuure, Riitta Korpela, "Maidon homogenointi ja vatsavaivat". Homogenoimaton = luomumaito.)

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun Marja-Riitta Kottila halusi myös osallistua tähän keskusteluun. Tähän tapaan (lihav. HJ).

Menikö maito väärään kurkkuun?

Aika alussa hän kertoo:

Tuki liittyy EU:n koulujakelujärjestelmään, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveellisiä ruokailutottumuksia ja lisätä terveellisten tuotteiden kulutusta.

Mutta sitten jo toteaakin:

Luomutuotteet ovat vähintään yhtä terveellisiä kuin luomuttomat vastineensa. Luomutuotteelle kohdennettava korkeampi tuki vähentää käytettävissä olevalla rahalla saatavaa määrää. Asia on kuitenkin syytä asettaa oikeaan mittakaavaan: jakelutuen osuus on alle 1,5 % julkisiin raaka-ainehankintoihin käytettävästä rahamäärästä. Luomulle kohdennettava tuki ei vaaranna lasten ravitsemusta, sillä tuen tarkoituskin on tuoda jotain ylimääräistä koulu- ja päiväkotiruokailuun.

Koska hänelle tämä on ihan luonteva tavoite:

Luomutuotteille kohdennettava koulujakelutuki on periaatepäätöstä vahvempi kannustin lisäämään luomun käyttöä ja kirimään kiinni Ruotsin etumatkaa. Siellä luomun osuus julkisten keittiöiden käyttämistä maitotuotteista on noin 50 %. Luomun käyttö julkisissa keittiöissä niin Ruotsissa kuin Tanskassakin on siivittänyt näiden maiden luomumarkkinoiden kasvua. Miksi emme ottaisi naapurimaista oppia, kun EU tarjoaa meille siihen valmiita välineitä?

Terveellisyys ei siis lisäänny jos ei (ainakaan kovin paljon) vähenekään. Mutta mitä siitä, jos pärjäämme paremmin tässä pohjoismaisessa kisassa!

Tuon argumentoinnin "maito" kyllä kaatui lattialle.

[Heikki Jokipii]

Tuo koulumaitoasia näyttää kirvoittaneen tällaisia puolikriittisiä pääkirjoituksia, siellä täällä:

Yliampuvat väitteet pilaavat luomuruuan maineen (Satakunnan Kansa)

Miksi tuo kirjoitus on puolikriittinen, johtopäätöksensä kesken jättävä? Tämän vuoksi. Todettuaan käytännössä kaikki luomun puolesta esitetyt argumentit kelvottomiksi, se kuitenkin toteaa:

Luomutuotantoa ohjaa pyrkimys tuottaa ruokaa paremmin ja sitä pitää tukea, mutta yliampuvilla väitteillä luomun edistäjät sahaavat omaa oksaansa.

Miksi sitä siis kuitenkin pitäisi tukea? Varsinkaan tässä kouluruokailussa? Pitäisikö palkita hyvästä pyrkimyksestä, kuitenkin, vaikka juuri edellä oli kirjoitettu:

Hyvistä aikeista huolimatta on silti väärin tarjota luomua ratkaisuksi joka tilanteeseen.

Jos nuo yliampuvat väitteet poistetaan, paljonko luomun puolesta ylipäänsä jää myönteistä sanottavaa, perusteluja?

Mutta se, että tällaisia puolikriittisiäkin (pää)kirjoituksia on nyt ilmestynyt, on jo kyllä hyvä asia.

[Heikki Jokipii]

Tähän lienee nyt turha lausuntoa antaa ...

Vastuullisten elintarvikehankintojen kriteereihin toivotaan kommentteja (MMM, Motiva)

... koska tämä on nyt toissijainen ohje:

Kriteeristö täydentää julkisten ruokapalveluhankintojen arviointiperusteita

Valtioneuvosto julkaisi kesäkuussa 2016 periaatepäätöksen julkisten ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista [...]

(lihav. HJ)

Luomu kyllä mainitaan näissä ohjeissa yhtenä kriteerinä kriteerien joukossa, aina erikseen ja aina samalla fraasilla perustellen. Jonka olennainen sisältö on, että luomu on hyvä juttu koska se on luomua.

Mutta kun sen jo noin hyväksytty olevan VN:n peruspäätöksessä, tuskin Motiva voisi jättää asiaa pois tai mitenkään muuttaa sitä näissä täydentävissä ohjeissaan.

[Heikki Jokipii]

Valtansa täyteydessä:

Ministeri näpäytti ravintotutkijoita koulumaidosta: "Ei tätä terveellisyydellä perustellakaan"

– Miten sitten tuota tukea kohdennetaan, niin siinä voi olla jo monia muita tavoitteita, Tiilikainen sanoo.

Koska hallituksella on pitkäjänteinen tavoite lisätä luomutuotantoa ja luomutuotteiden kulutusta, niin Tiilikaisen mukaan luomumaidon tukeminen on yksi keino.

Luomutavoitteelle ei sitten tarvitsekaan perusteluja? Koska se on  "EU-asetuksella tiukasti määritelty ja valvottu tuotantotapa"?

[Ville Aarnikko]

Pari poimintaa tuosta Heikin postaamasta linkistä:

Ei tätä terveellisyydellä perustellakaan. Terveellistä on se, että lapset ylipäätään saavat maitotuotteita ja kasviksia. Sitten se, että suunnataan tätä tukea luomuun, niin siinä on muita syitä.

Tämän kohdalla yhdistys voisi aktivoitua ja pyytää tarkkaa erittelyä Tiilikaisen mainitsemista "muista syistä". Yleisesti ja vieläpä erikseen tämän maitokeissin kohdalla.

Tässä on taas mennyt ne kuuluisat puurot ja vellit sekaisin. Eli EU:n kouluruokatuen tarkoitus on nimenomaan, että kouluissa tarjotaan riittävästi maitotuotteita ja riittävästi kasviksia.

Jos näitä rahoja ei laitettaisi luomun tukemiseen, niin saataisiinko samalla rahalla joko enemmän "maitotuotteita ja kasviksia" tai sitten muuten vaan monipuolisempi ja sitä kautta ravitsemuksellisesti ja nautinnollisesti optimaalisempi valikoima? Tämän suuntaiseen kysymyseen olisi myös kiva kuulla päättävien tahojen vastaukset.

[Heikki Jokipii]

Jotenkin näissä Tiilikaisen seltyksissä on sama maku kuin lapsen puolusteluilla, kun lapsi on tuhlannut hänelle uskotun ruokarahan karkkiin, että olihan se kuitenkin syötävää.

Katsotaan, saataisiinko nuo kysymykset hänelle esitetyksi. Nyt kyllä nuo tiedemiehetkin, joita 'näpäytettin", saattavat myös vastata?

[Heikki Jokipii]

Jos näitä rahoja ei laitettaisi luomun tukemiseen, niin saataisiinko samalla rahalla joko enemmän "maitotuotteita ja kasviksia" tai sitten muuten vaan monipuolisempi ja sitä kautta ravitsemuksellisesti ja nautinnollisesti optimaalisempi valikoima? Tämän suuntaiseen kysymyseen olisi myös kiva kuulla päättävien tahojen vastaukset.

Kuntien kannalta luomumaito tulisi suurin piirtein kilpailukykyiseksi, s.o. saman*) hintaiseksi, tuon uudenlaisen hintatuen kautta. Mutta ei halvemmaksi, arvioin netin hintatietojen pohjalta. Eli kunta ostaa maitoa, kumpaa vaan, suurinpiirtein saman verran. Jos tuki olisi entisellään, tavanomaista saisi tietysti enemmän. Vihanneksia ostettaisiin selvästi vähemmän, jos ne olisi pakko ostaa luomuna.

Mihinkään muuhun se ei vaikuta sitä eikä tätä.

Määräraha menee siis vanhaan tuttuun kohteeseen, ei mihinkään. 3,8 miljoonaa.

Kyllä "päättäjät" (= Tiilikainen) myös tämän tietävät. Mutta se onkin sitten temppu, miten heidät (= hänet) saa sen sanomaan!

Jos lapsivertausta jatkaa, niin luullakseni saadaan vain selitys, että minä ja kaikki mun kaverit, ja naapuritalonkin kaverit, päätettiin yhdessä sitä karkkia ostaa.


__________

*) rasvattomassa maidossa hintaero on aika pieni. Mutta rasvatonta sen maidon olisi oltava, jotta olisi noin. Mitä nyt kouluissa juodaan?

Tuosta minusta seuraa myös se, ettei luomuväki välttämättä tällä haluamaansa muutosta aikaansaakaan. Kunnalla ei ole juuri taloudellista hyötyä avustuksen vastaanottamisesta.

[Heikki Jokipii]

Tuosta minusta seuraa myös se, ettei luomuväki välttämättä tällä haluamaansa muutosta aikaansaakaan. Kunnalla ei ole juuri taloudellista hyötyä avustuksen vastaanottamisesta.

Tuo tarkoittaa myös, että vastuu asian edistämisestä siirtyy paikallisille aktivisteille. Ellei heitä kylliksi jo kunnanvaltuustoista löydy, voimme olla varmoja, että paikallislehtien yleisönosastot asiasta kyllä täyttyvät!

[Heikki Jokipii]

Tässä kunnnallisvaalien alla Luomuliitto on keksinyt tällaisen:

Luomuliitto: Aloitetaan kunnissa viikoittainen luomuruokapäivä

Paljon keksimistä tuo ei ole kyllä vaatinut. Ennallaan ovat - täällä jo puhki riivityt - perustelut, kuten:

- luomun oletettu ympäristö- ja ilmastoystävällisyys, kestävyys
- Ecocentrian (= Jaakko Nuutilan) laskelmat
- Kööpenhamina esimerkkinä

Ennallaan on myös perusasenne: on ihan oikein ja kohtuullista, että kunnat tekevät näin ratkaisuja ihmisten syömisistä. Näiltä itseltään kysymättä, valinnanmahdollisuutta antamatta ja lopulta mielivaltaisin, "poliittisin" perustein:

Viikoittainen luomuruokapäivä kaikissa Suomen kunnissa on poliittinen valinta ja tämän valinnan tekemiseen haastamme kaikki kuntavaaliehdokkaat mukaan, lisää Luomuliiton edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen.

Siis aivan niin kuin MMM ja Tiilikainen (ks. edellä) tekivät.


PS. Jos ja kun tämä luku on varmaankin oikea ...

Kuntavaaleissa on Luomuliiton mukaan erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista ruokaa Suomessa syödään ja tuotetaan, sillä julkisissa ruokapalveluissamme syödään päivittäin 2 miljoonaa ateriaa.

.... niin voisiko olla jopa niin, ettei koko Suomen luomuruoan tuotanto tuohon 1 päivään viikossa edes riittäisi ...

***

Sinänsä olisi hyvä, jos tämä ehdotus tai luomu muuten tulisi mukaan vaalikoneisiin. Saataisiin päivitetty kuva poliitikkojen ja puolueidenkin (?)  kannoista asiaan.

[Jarrumies]

Eftersnack frågar: Ska skolbarnen få ekomjölk?
https://svenska.yle.fi/artikel/2017/02/24/eftersnack-fragar-ska-skolbarnen-fa-ekomjolk

Ruotsinkielinen YLE-juttu luomumaidosta kouluissa ja linkki radio-ohjelmaan asiasta

Jutun lopussa kysely jossa kannattaa äänestää. Äänestyksen jälkeen näkyy myös äänten jakauma:

Är det bra att stöda det ekologiska matutbudet i skolorna?

Ja, absolut!
Tja, huvudsaken är att de får mat
Nej, verkligen inte