muokkaus, hiilipäästöt, multavuus

[Heikki Jokipii]

Onko ajoitus (vrt. juuri edellä) sattumaa, mutta myös Luomutietopankissa on nyt julkaistu tämä:

MAANEUVO valmentaa neuvojista maan kasvukunnon hoidon ja hiiliviljelyn huippuosaajia

Mutta vaikka Luomutietopankki tuon julkaisi ja vaikka pari hankkeen puuhamiehistä on tunnettuja luomuihmisiä, minulle on yhä epäselvää, missä määrin OSMO-hanke ja tuo siihen liittyvänä on sitoutunut rajoittumaan luomussa hyväksyttyihin keinoihin.

Tuossakaan selostuksessa luomuviljely ei tule esille. Ainakaan siten, että minä osaisin sen lukea.

Toisaalta tuossa ei ole ainakaan sellaista lähtökohtaa, että luomuviljely itsessään olisi automaattisesti hyvä hiiltä nielemään. Ei, vaan sekin (ja/tai jokin muu?) vasta huippuosaajien käsissä.

Myös Carbon Action -hankkeesta odottaisi tuloksia siitä, mikä on todella toimivaa.

[Heikki Jokipii]

Sen verran vielä tuosta Pro Luomun ym.  raportista, että sen tämä väite perustuu olennaisesti yhteen lähteeseen:

Hollannissa tehty tutkimuskatsaus muistuttaa, että luomun viljelymenetelmät pitävä hyvää huolta peltomaan kasvukunnosta, minkä ansiosta maaperä säilyy hedelmällisenä myös tulevaisuuteen.

Ja se lähde on tämä:

Pimentel, D., Hepperly, P., Hanson, J., Douds, D. ja Seidel, R. (2005). Environmental, Energetic, and Economic Comparisons of Organic and Conventional Farming Systems. BioScience, 55(7), 573–582. https://doi.org/10.1641/0006-3568(2005)055[0573:eeaeco]2.0.co;2

https://academic.oup.com/bioscience/article/55/7/573/306755

Nyt kuitenkin tuo Rodale-koe ja tuo sitä koskeva raportti on metodiltaan jo hyvin puutteelliseksi havaittu ja osoitettu "meidän käsikirjassamme".

Vähän pyöristäen tai kärjistäen: maaperä pysyy luomuviljelyllä hyvänä, jos siinä saadaan riittävästi (so. paljon) ravinteita "lainattua" muualta, eli tavanomaisesta viljelystä.

Illuusio luomuviljelyn hyvistä tuloksista tuossa asiassa  mielestäni liittyy tähänkin.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa saattaa piillä nyt hyvinkin vallankumouksellinen keksintö tai oivallus (EurekAlert):

Plants and fungi together could slow climate change

Siinä puhutaan mm. mykorritsasienistä. Missä olenkaan nähnyt niistä aiemmin puhuttavan? Ai niin, täällä:

Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle

[Heikki Jokipii]

Olisiko tässä kyse osittain samasta asiasta kuin edellä:

Juurieritteet loukuttavat hiiltä maahiukkasten sisään

"Multavuus on olennainen asia maan kasvukunnon kannalta", toteaa maaperätutkimuksen asiantuntija ja kouluttaja, australialainen Joel Williams.

”Aika usein ajatellaan maan päällistä osaa multavuuden lisääntymisessä. Nykytutkimuksen valossa tärkein tapa rakentaa multavuutta lähtee kuitenkin maan alta, juurikarikkeesta", Williams toteaa.

"Juuret vapauttavat juurieritteitä. Olemme oppineet ymmärtämään, että nämä juurieritteet ovat kuin päälle ja pois -kytkimiä, joilla kasvit voivat käynnistää tai sammuttaa mikrobitoimintaa maaperässä erilaisilla yhdisteillä”, Williams sanoo.

Osa juurieritteiden tuottamista yhdisteistä kiihdyttää kasvien kasvua ja osa suojaa niitä taudeilta.

Juurieritteet toimivat kasvien ravinnonlähteinä ja myös liimaavat maan partikkeleita yhteen.

"Maassa pesivien bakteerien ja sienten eritteet liimaavat maahiukkasia ja murustavat maata", Williams kertoo.

Kun syntyy uusia muruja, orgaanisia aineita jää ikään kuin loukkuun murujen sisään.

”Tämä on kriittisen tärkeä asia hiilen varastoitumisessa maahan. On oltava muruja, joiden sisään hiili sitoutuu.”

Jos maata muokataan tai muuten käsitellään siten, että murut särkyvät, maa on vaarassa liettyä.

"Silloin hiiltä vapautuu maasta ja päätyy takaisin ilmakehään."

Mutta tällä kertaa asiaan oli sotkettu luomu, ja niinpäin, että luomuviljely tuota tavoiteltua päämäärää edistäisi.. No, saamme ehkä toista kautta selville, mitä oli todella sanottu. Tämä oli tilaisuudessa kuitenkin jo saatu myytyä Lepälle (tämä oli nostettu jopa MT:n jutun intressiin):

Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää tärkeänä, että eläinperäisiä luomutuotteita tuotetaan Suomessa jatkossa enemmän.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen twiittasi edellispäivänä:

TEMin eilisessä seminaarissa esiteltiin eri toimialojen laskemat, kuinka Suomi voisi saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Maatalouden osalta se tarkoittaisi peltojen metsitystä. Tässä esitykset ja tallenne seminaarista.

Twiitissä oli linkki tähän:

Ilmastoneutraali Suomi 2035? – jatkoselvitysten alustavat tulokset kertovat, että tavoite on erittäin haastava, mutta saavutettavissa laaja-alaisin politiikkatoimin

Siitä lainaus:

Ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä vain, jos toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla olennaisilla päästösektoreilla sekä ylläpidetään riittäviä hiilinieluja. Metsämaan nielu vaikuttaa eniten maankäyttösektorin nettonielun kehitykseen. Viljelysmaiden päästöjä saadaan alenemaan tehokkaimmin luopumalla turvemaiden viljelystä.

Selasin seminaarin esityksiä. Minusta niissä ei ollut visioita, että maatalousmaasta saataisiin erityisen tehokasta hiilinielua millään viljelytavalla.

[Heikki Jokipii]

Sama tulkinta näyttää olevan MT:nkin uutisessa:

Selvitys: Suuria päästövähennyksiä saadaan vähentämällä lihan ja maitotuotteiden kulutusta kolmanneksella

Suurimmat päästövähennykset maankäytön sektorilla saataisiin muuttamalla turvemailla olevia peltoja metsiksi tai kosteikoiksi, kertovat Luonnonvarakeskuksen 2035-ilmastotavoitetta varten tekemät laskelmat.
[...]
Luken malleissa pellon tarve vähenisi 20–40 prosenttia nykyisestä, jos lihan ja maitotuotteiden kulutus vähenisi 30–50 prosenttia. Jos kulutus puolittuisi, vähenisivät maankäytön sektorin päästöt 60 prosenttia.
[...]
Vapautuvan peltomaan käyttö ja tapahtuuko vähennys turve- vai kivennäismaasta määrittää, kuinka paljon päästöt lopulta vähenevät.

Selvitys ei selvästikään ottanut kantaa siihen, paljonko pellon tarve vähenisisi, jos luomukulutuksesta, luomutuotannosta ja 20% luomualatavoitteesta luovuttaisiin. Vaan helppoahan se on itsekin arvioida eli laskea. Eikä ihmisten täytyisi käytännössä luopua mistään.

[Heikki Jokipii]

Lukekaa artikkeli nyt, kun se postin lakon takia on ilmaista!

Nyt sitä mittaustietoa syntyy:

Kaira nostaa pinnalle kaivattua tietoa – viiden vuoden päästä tiedetään, miten viljely muuttaa pellon hiilivarastoa

Edelleen täytyy harmitella, että se kestää noin kauan. Sinä aikana on mutu-tietoa siedettävä.

[Heikki Jokipii]

Mutta vaikka Luomutietopankki tuon julkaisi ja vaikka pari hankkeen puuhamiehistä on tunnettuja luomuihmisiä, minulle on yhä epäselvää, missä määrin OSMO-hanke ja tuo siihen liittyvänä on sitoutunut rajoittumaan luomussa hyväksyttyihin keinoihin.

Se on tämänkin uutisen pohjalta yhä epäselvää, vaikka sekin nyt Luomutietopankissa ilmestyi:

Pellot kuntoon -seminaarin esitykset Ilmajoella

Tällaiset luvut eivät luomuviljelyltä kuulosta:

Huippusatoja tuottava Kari Alasaari korosti sitä, että perusasioiden tulee olla pellossa kunnossa, jotta voidaan päästä huippusatoihin. Lohkolla rukiin keskisato voi olla lähes 7000 kg/ha, mutta satokartta näyttää lohkon heikoimmissa osissa alle 4000 kg/ha satoja, ja parhaat osat tuottivat yli 11 000 kg/ha.

VYR:n tuoreen laskelman mukaan luomurukiin keskimääräinen hehtaarisato Suomessa v. 2018 oli 1900 kg/ha.

[Jarrumies]

Kari Alasaaren huippusadot eivät ole tulleet luomuviljelyllä.
Tämä selviää useista linkeistä google-haulla: Kari Alasaari Viljelijä-neuvoja

[Heikki Jokipii]

Tämä onkin kimurantimpi juttu:

Häviääkö multa?

Luonnonvarakeskuksen noin 600 näytealan perusteella peltojen hiilipitoisuus on laskenut viimeisten 40 vuoden aikana. Viljavuuspalvelun satojen tuhansien näytteiden mukaan se on kasvanut. Mistä nämä erot johtuvat ja kumpi on oikeassa?

Tuohon sen verran kommentoin, että jos se on yleisesti noin vaikeaa mitata ja selvittää, pitäisi erityisessä tapauksessa, eli luomupeltojen osalta olla hyvin varovainen väitteissään. Mitä luomuväki ei kyllä ole.

[Heikki Jokipii]

Tämä keino on olemassa:

Metsitystuki viljelijälle olisi tehokas ilmastokeino

Mutta täysin selkeä ja helppo keino se ei ole:

Hiilinielujen perustaminen peltoja metsittämällä on luultua hankalampaa – "Osa metsityksistä on selkeästi epäonnistunut

[Heikki Jokipii]

Tässä taidetaan em. ongelma kuvata perusteellisemmin:

Suomessa luotiin valtava ongelma, jonka korjaamiseen menee vuosisatoja: soista tehtiin metsää vuosia, koska sen ilmastovaikutuksia ei tajuttu

[Heikki Jokipii]

Kuinka Turkissa on käynyt:

Turkin hallitus kiistää metsitystempauksensa epäonnistuneen – ammattiliitto arvelee lähes kaikkien istutettujen puuntaimien kuolleen

Täältä käsin tuohon ei pysty ottamaan kantaa, siinä on sana sanaa vastaan. Mutta todeta voi saman kuin edellä: helppoa se ei välttämättä ole. Vaikka tästä keinosta on nyt tullut kaikkien suosima:

The New Climate Consensus: Let’s Plant Trees

[Heikki Jokipii]

Paljonko näissä jutuissa ja ideoissa on mukana luomuaatetta?

Monimuotoinen pelto tuo paremman tuoton
Kerääjäkasvi auttaa viljelijää ja ilmastoa

Nyt en ole ihan varma. Mutta huomasin myös, että nämä henkilöt pitävät asiasta tai ainakin sitä sivuten esitelmiä Luomufoorumi 2020:ssa:

* Diverfarming-hanke monimuotoisen viljelyn asialla, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
* 20 vuotta luomuviljelyä – miten se näkyy maaperässä ja ravinnehuuhtoumissa? tutkija Riitta Lemola ja tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
* Monimuotoisen viljelyjärjestelmän arvo kuluttajille, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus

Tuota seminaaria tulemme seuraamaan ainakin täältä sivulta hyvin tarkkaan. Onneksi Pro Luomu säännönmukaisesti julkaisee netissä tilaisuuksissaan pidetyt esitelmät.

[Heikki Jokipii]

Epäluulo vaan kasvaa. Nyt Pro Luomu on jo ennakkoon julkaissut tämän:

Diverfarming-hankkeella monimuotoisuutta edistävää viljelyä

Mutta ehkä nyt täytyy malttaa, kunnes saamme käsiimme alkuperäiset esitykset. Kunhan ne on pidetty.