Hiilensitomisväitteessä menkäämme taas varsinaiseen raporttiin. Siellä s. 18 kerrotaan:
Toinen merkittävä tekijä luomutuotannon kyvyssä hillitä ilmastonmuutosta löytyy maaperästä (Scialabba ja Müller-Lindenlauf 2010). Maaperän orgaanista hiiltä käsittelevä FAO:n raportti korostaa terveen maaperän tärkeyttä, sillä maaperä on keskeinen ja usein unohdettu hiilivarasto, johon on sitoutunut enemmän hiiltä kuin ilmakehään ja maakasvillisuuteen yhteensä (FAO 2017). Hiilen sitoutumisella maaperään tarkoitetaan sitä, että ilmakehän hiilidioksidia siirtyy biologisessa, kemiallisessa tai fyysisessä prosessissa maaperään ja varastoituu sinne pitkäaikaisesti; tämä voi tehdä maaperästä kasvihuonekaasujen nettonielun.
Ilmiön kokonaisvaikutusta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on vaikea mitata, koska se riippuu suuresti paikallisista ympäristöoloista ja viljelymenetelmistä, mutta tutkimuksissa on johdonmukaisesti havaittu, että luonnonmukaisesti hoidettu maaperä sitoo hiiltä tehokkaammin kuin tavanomaisesti hoidettu (Scialabba ja Müller-Lindenlauf 2010; Ziesemer 2007).
Lähteet noille väitteille olivat:
Scialabba, N. E.-H. ja Müller-Lindenlauf, M. (2010). Organic agriculture and climate change. Renewable Agriculture and Food Systems, 25(2), 158–169.
https://doi.org/10.1017/S1742170510000116Se on maksumuurin takana, mutta löytyi täältä:
http://www.fao.org/fileadmin/templates/organicag/pdf/11_12_5_OA_CC_Scialabba_Muller-Lindenlauf.pdfZiesemer, J. (2007). Energy use in organic Food Systems. Haettu osoitteesta
http://www.fao.org/docs/eims/upload/233069/energy-use-oa.pdfJälkimmäisestä s. 19:
Organic agriculture has a greater potential to sequester carbon in biomass and soil than most forms of conventional agriculture. Organic agriculture, especially on farms where cover cropping, grazing on pastures, and establishing permanent hedgerows and buffer zones are utilized, increases carbon sequestration. Application of manure, compost, and crop residues, which are vital to the maintenance of soil fertility in organic systems, has been proven to increase soil organic carbon in amounts unparalleled by conventional methods (SARE, 2001; Fan et al, 2005).
Marriott and Wander (2006) analyzed soil samples from nine farming system trials that were started in the USA between 1981 and 2000. The soil organic carbon concentrations were 14 percent higher in organic systems than in conventional ones. The Rodale farming systems trial, that began in 1981 in Pennsylvania, USA, compared manure and legume-based organic agriculture systems to a conventional system based on mineral fertilizers. The organic and conventional systems had similar soybean and maize yields whereas the organic system showed an increase in soil carbon of 574 kg per ha in the legume-based and 981 kg ha-1 in the manure-based system. The 23-year study from the Rodale Institute in USA showed that organically managed grain production sequestered 15-28 percent more carbon in the soil than equivalent conventional production (The Rodale Institute, 2003).
Lähteet tuohon:
Fan, T., Stewart, B.A., Payne, W., Yong, W., Luo, J., Gao, Y. 2005. “Long-Term Fertilizer and Water Availability Effects on Cereal Yield and Soil Chemical Properties in Northwest China.” Soil Science Society of America Journal 69: 842-855.
(Marriot & Wander puuttuu lähdeluettelosta! Mutta löysin:
http://dzumenvis.nic.in/Organic%20Farming/pdf/Total%20and%20Labile%20Soil%20Organic%20Matter.pdfThe Rodale Institute. 2003. “Organic Agriculture Yields New Weapon Against Global Warming: Groundbreaking study proves organic farming counters greenhouse gases.” Press release accessed on August 3, 2007 at
http://www.strauscom.com/rodale-release/.
SARE. 2001. “The Transition form Conventional to Low-Input or Organic Farming Systems: Soil Biology, Soil Chemistry, Soil Physics, Energy Utilization, Economics and Risks.” Project Report SW99-008. Retrieved on July 11, 2007 from
http://wsare.usu.edu/pro/pr2001/SW99-008.pdf.
***
Me olemme täällä jo
perinteisesti vedonneet Kirchmannin ym. tutkimukseen:
Kirchmannin ym. (2009) kirjassa on oma lukunsa tämän asian tarkasteluun (ss. 161-172). Se päätyy tylyyn tulokseen, että Ruotsin siirtyminen nykyistä enemmän luomuun vähentäisi viljelysmaan hiilivarastoja maassa, merkittävästi. Perusselitys on juuri tuo YLE:nkin uutisessa mainittu:
"Heikompi tuotanto merkitsee lisäksi, että luomupelto sitoo vähemmän ilmakehän hiilidioksidia, [...]
Tarkasteltiin siis koko Ruotsia. Luultavasti luomuväen usko menetelmän hiilensitomiskykyyn perustuukin "osaoptimointiin", so. esim. tuloksiin koetiloilta, joissa voidaan tietysti eri niksein huolehtia asiasta, ja saada pieneltä osalta peltomaata hyviä arvoja. Tai joihinkin kokemuksiin tuotantotiloilta, jossa ovat kuitenkin kaikki niksit käytettävissä ...
Kirja on valitettavasti tuon lukunsa osalta maksumuurin takana, mutta hyvin tiivistäen sen sanoma on:
a) tulokset hiilensidonnasta (kirjallisuuskatsauksessa) ovat antaneet ristiriitaitaisia tuloksia: luomu on sitonut hiiltä niiden mukaan paremmin, huonommin ja yhtä hyvin. Eli mistään johdonmukaisuudesta ei voida puhua, päinvastoin kuin tuo uusi Pro Luomun julkaisema raportti väittää. Kirchmann ym. olivat tietoisia useista yllä mainituista lähteistä (esim. artikkelista Marriott and Wander) mutta eivät niistä vakuuttuneet.
b) luomulle myönteisessä tuloksissa on huomattavia virhemahdollisuuksia, jotka läpikäydään (sellaisena mainitaan mm.
luomun loisimisilmiö)
c) itse tuo tutkimus tarkastelee hiilen sitomista ilmasta. Suuret sadot sitovat enemmän hiiltä. Ruotsissa luomuviljelyyn siirtymällä hiiltä sitoutuu huomattavia määriä vähemmän. Vuosien myötä ero vain kasvaa.
Toinen
viittauksemme samaan kirjaan koski energiankulutusta, mutta antaa ehkä osaltaan lisävaloa myös hiilensidontaan?
Ja tämä
viittauksemme twiittiin tuo esiin konkreettisen kenttäkokeen asiassa. Joka sekään ei ole mitenkään "johdonmukaisesti" luomun puolesta, tässä kysymyksessä.
