Missä ovat ruoan riskit

[Heikki Jokipii]

Rantala ei ole ihan tarkasti välittänyt ottaa selvää, missä sitä on tullut matkustettua:

Kun reissussa sairastuu, hoitona on aina holtiton antibioottikuuri – Jos meno ei muutu, seuraavaksi kuollaan superbakteereihin

Jos nyt sopisi kahta asiaa toivoa: kaikille antibioottilihoille hirveä haittavero ja niiden myyjille häpeätarra otsaan, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.

Ja mitkä määräykset niissä maissa ovat voimassa. Tätä ei nimittäin EU:n alueella tapahdu:

AKUUTEIN ongelma on nyt lihantuotanto.

Tuotantoeläimet saavat kolme kertaa enemmän antibiootteja kuin ihmiset, ja nykykehityksellä käyttö tulee kasvamaan 50 prosenttia. Suurtuotannossa eläimiä lääkitään koko ajan, vaikka ne eivät edes olisi sairaita.

Euroopassa koronavirus on jyllännyt etenkin Italiassa ja Espanjassa. Molemmissa on paljon antibioottiresistenssiä – ja doupattuja eläimiä. Lombardia on Italian sianlihateollisuuden keskus.

Suomessa asia on hyvin hallinnassa: antibiootteja antaa vain eläinlääkäri sairaille eläimille, ja määrät ovat EU:n pienimpiä. Silti meille tuotiin viime vuonna kymmeniä miljoonia kiloja antibioottilihaa ulkomailta.

Se on USA:ssa, jossa (vielä) käytetään antibiootteja tuolla tavalla väärin. Ei Euroopassa. Meillä on kaikille samat säännöt. Eikä meille tuoda antibioottilihaa.

Tämä tieto olisi ollut Luken sivulta saatavissa:

https://www.luke.fi/ruokafakta/yleista-tietoa/antibioottien-kaytto/

Suomessa luovuttiin vapaaehtoisesti mikrobilääkkeiden kasvunedistäjäkäytöstä pian Ruotsin jälkeen vuonna 1996. EU:ssa mikrobilääkkeiden käyttö kasvunedistäjinä kiellettiin vaiheittain alkaen 1990-luvun lopusta ja päättyen täydelliseen kieltoon vuonna 2006. Yhdysvalloissa siirtymäjakso kasvunedistäjäkäytön lopettamiseksi on vasta meneillään.

Sen lisäksi, että antibioottikysymys on täysin irrelevantti virustautiepidemian kohdalla. — Luultavasti tuollainen perusteeton Italian sianlihan mustamaalaus ei olisi EU-sopimusten mukaista, jos asia tutkittaisiin.

Toiseksi, akuutein ongelma antibioottiresistenssissäkään ei ole eläinten lääkinta, vaan ko. lääkkeiden "holtiton" määrääminen ihmisille. Eläimille mm. määrätään yleensä eri antibiootteja kuin ihmisille. Siitä kerrotaan myös tuossa Luken linkissä.


PS. Mutta kyllä tässäkin yritetään vihjailemalla vierittää syytä eläintuotantoon:

Antibioottiresistentit bakteerit ovat ilmastonmuutoksen kaltainen uhka, jonka korona toi esiin – tavallinen infektio voi tappaa Suomessakin

Vaikka faktat ovat kyllä kohdallaan: mm. yllä oleva tosiasia EU-lainsäädännöstä mainitaan.

Mainitaan myös MRSA, jota esiintyy myös sioissa. Siitä olemmekin jo edellä todenneet, että antibioottiresistentti muoto todennäköisesti kehittyi jossain Kauko-Idän sairaalassa.

[Heikki Jokipii]

Myönnetään, ettei se onnistu, mutta silti suhtaudutaan Rantalan ehdotukseen myönteisesti:

Antibioottivero tuontilihalle ei onnistu, mutta viennissä Suomen maltillinen lääkkeiden käyttö on iso valtti

Maatalous
05:00
Satu Lehtonen
"Me ollaan näissä asioissa ihan EU:n priimus", MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala sanoo.

Antibioottivapaa sianliha on erikoistuote.

Helsingin Sanomien kolumnisti Riku Rantala kiitteli lauantaina Suomen hillittyä antibioottien käyttöä ja nosti esiin monen muun maan löyhäkätisen lääkityksen.

Hän on huolissaan paitsi ihmisistä, myös kotieläintuotannosta. "Kaikille antibioottilihoille hirveä haittavero ja niiden myyjille häpeätarra otsaan", Rantala toivoi.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tuohon tulisi jonkun tuoda esille, että mieluumminko vaikka kidutetaan sikoja, jättämällä tauti hoitamatta, kuin vaarannetaan tuota mainetta? Vaikka reaalista riskiä ei olisikaan. MT tietysti uutisoinnillaan tuota tukee, niin kauan kuin se toimii perusteena suomalaisen suosimiselle. Piilomainoksena toisin sanoen.

[Heikki Jokipii]

Jukka Ruukki on aina takuuvarmasti samalla asialla kuin mekin:

Luomu voi olla lisäainepommi
Pelkkä e-koodi ei tee yhdestäkään aineesta automaattisesti pahaa.

JOS on pakko pelätä, kannattaa pelätä oikeita asioita. Minä otan grillimakkarasta mieluummin vähän nitraattia E250 kuin ruokamyrkytyksen. Makkarankääreissä viihtyvä Clostridium botulinum -bakteeri tuottaa maailman voimakkainta hermomyrkkyä, botuliinia. Tippa riittää tappamaan ihmisen. Nitraatti torppaa botuliinin.

Ulkomaankielellä hänen sanomaansa on tuettu viime aikoina mm. tällaisilla kirjoituksilla. Kaalin (ja siis myös luomukaalin) ainesosat, myös vaaralliset:

Natural pesticides in a cabbage

Paljonko kauraa (kaurapuuroa, muroja) täytyisi syödä, jota glyfosaattijäämät voisivat muodostaa edes pienenpienen riskin:

Unless you eat 10 pounds of oatmeal daily, glyphosate in your cereal isn’t dangerous

Pauna, pound, on vähän alle puoli kiloa. 10 paunaa on n. 4,5 kiloa. Päivittäin. Sitä määrää ei edes Markus-setä suosittanut. Kilokaloreja tuossa määrässä olisi noin 4,5*3600 eli 16 200. Oikein raskaan työn tekijän kuluttamaksi kilokalorimääräksi päivässä arvioidaan noin 5000.

CVUA Stuttgart: Glyphosat in Obst und Gemüse – so präsent wie in den Medien?

Yhdellä lauseella: glyfosaatti on paljon enemmän esillä ja nähtävissä mediassa kuin hedelmissä ja vihanneksissa.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun Kottila ja Lamminparras riensivät viran puolesta heti tänään HS:n mielipidesivulle todistamaan, että luomu ei sisällä juurikaan lisäaineita:

Luomu ei voi olla lisäainepommi
Luomutuotteissa on sallittu vain kaikkein välttämättömimmät lisäaineet.

Mutta sen näkökulman he tietysti tyystin sivuuttivat, mitä terveydellistä haittaa mistäkin on. Vaan varjelivat mielikuvaa, että luomun syömisestä olisi siinä suhteessa hyötyä.

Tähän Jukka Ruukin huomioon...

E-KOODEJA ei pääse pakoon. Niitä on lähes kaikessa ruoassa. Luomutuotekin voi olla lisäainepommi. Sertifioidusta luomumetsästä kerätty puolukka saattaa sisältää hurjan annoksen bentsoehappoa E210. Jos puolukka olisi tehdastekoinen marja, sen valmistaminen todennäköisesti kiellettäisiin.

...ei tämä ole kunnon vastaus:

Jos tuotteen raaka-aineena on puolukka, sen sisältämä bentsoehappo ei suinkaan ole elintarvikkeen lisäaine. Luomupuolukka voi olla luomutuotteen raaka-aine, kun taas kemiallisesti valmistettua bentsoehappoa (E210) ei luomutuotteesta löydy.

Vaan täyttä hämäysyritystä. Eli yritys luulotella, että sama aine muuttuu ihan toiseksi, jos se on luomusääntöjen mukainen. Ravinteiden kohdallahan tämä on tyypillistä. Luomutyppi tai -fosfori ei voi koskaan luomuväen mielestä rehevöittää, kun taas Haber-Bocsch-menetelmällä valmistettu typpi sen aina tekee (ja fosforilannoite, jonka valmistuksessa on käytetty vähänkin luomusääntöjen kieltämää kemiaa).

Näin helppoa olisi tietysti ollut ottaa asioista selvää, Wikipedia ja Ruokavirasto:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bentsoehappo

https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/elintarvikeparanteet/lisaaineet/e-koodit/e210/

Mutta luomun yhteydessä olemme usein ennenkin siteeranneet amerikkalaista sanontaa, että ihmisen on mahdotonta ymmmärtää yksinkertaista asiaa, jos hänen elantonsa on kiinni siitä, ettei hän sitä ymmärrä. Tai - pakko jatkaa - siitä, etteivät muutkaan sitä ymmärrä.

[Heikki Jokipii]

Ilkka-Pohjalaisessa oli yleisöltä tullut tällainen kommentti:

Mediassa peloteltiin luomun syöjiä botulismilla. Kaikki esivanhempamme söivät luomua, kun muuta ei ollut. Monikohan heistä menehtyi botulismiin? Kyllä pitää melkoiset myrkyt olla nykyruuassa, joka lepää viikkotolkulla hyllyllä +30-asteisessa kaupassa, eikä edes haise. Se ei ole enää ruokaa, se on jätettä! Yäk!

Luultavasti reaktiona Jukka Ruukin kirjoitukseen. En osaa sanoa, missä vaiheessa juuri botulismi-diagnoosi osattiin*) tehdä. Mutta esivanhempien hyvillä oloilla tuskin kannattaa ratsastaa. Ottaen huomioon kuinka huimasti elinikä yleisesti on noussut. Ja erikseen se, miten ruokamyrkytys kuolinsyynä on käytännössä hävinnyt. Oltuaan vielä joskus 1930-luvulla aika yleinen.

Tuo onkin jo tuotu esiin aiemmin täällä. Mutta niin kauas (eli kivikauteen) ei tarkastelussa tarvitse palata.

______

*) nettikierros paljasti, että tauti tunnistettiin jo 1700-luvulla Saksassa, ja sai siellä nimensä latinan makkaraa tarkoittavasta sanasta. Varmaan sama tapahtui pienellä viiveellä Suomessakin.

[Heikki Jokipii]

Tämä asia jäi 4 vuotta sitten vähän kesken:

Yhdysvalloissa on nyt ilmastynyt laajahko tutkimus luomuruoan riskeistä:

CDC study attempts to assess outbreak risk from organic food

Yhteenvetolauseen mukaan tulos - ainakin vertailussa tavanomaiseen ruokaan - oli vielä epävarma, lisätutkimuksia tarvittaisiin:

A newly published study of outbreaks linked to organic food concludes that while more data are needed to assess whether the risk is greater than for conventionally grown food, consumers should practice safe food handling in any case to avoid being sickened.

Nyt oikeastaan toista asiaa koskevasta artikkelista löytyi lisätietoja:

But here’s the irony of ironies: With respect to food safety, consumers who are being bamboozled into buying conventional food masquerading as organic might actually be better off. Organic foods are notorious for contamination. According to Bruce Chassy, professor of food science at the University of Illinois, “Organic foods are recalled 4 to 8 times more frequently than their conventional counterparts.”

Eli tuolla tutkijanimellä voisi yrittää metsästää netistä tällaista vertailevaa tutkimusta. USA:sta. Suomessa tilanne lienee ennallaan, sellaista ei luultavasti löydy. Tässä takaisinvetotilastossa otettiin esille ulkomaiset tuotteet:

Elintarvikkeiden takaisinvedot lisääntyneet – salmonellaa löytyi lähinnä ulkomaisesta lihasta

Viime vuonna pois myynnistä vedetyistä elintarvikkeista 28 prosenttia oli kotimaisia.

Mutta ei tuotantotapaa. Emme siis tiedä, oliko Suomessa luomulla yliedustusta.

[Heikki Jokipii]

Tässä Hesarin jutussa (maksumuurin takana)  tänään otettiin toisessa yhteydessä kantaa mm. edellä mainittuun bentsoehappoon:

Juuri oikeanlaista kemiaa
Moni on huolissaan aurinkorasvojen sisältämistä kemikaaleista, mutta onko huoleen syytä? Etsimme vastauksen kymmeneen aurinkovoiteiden turvallisuutta koskevaan kysymykseen

Ja todettiin sama kuin kuin Jukka Ruukki edellä (12.06.20). Asiaa ei kuitenkaan yhdistetty Pro Luomun epätoivoiseen asiansa pelastusyritykseen (14.06.20).

[Heikki Jokipii]

Näin Suomessa toimitaan:

Antibioottijäämä maidossa voi johtaa ikäviin seurauksiin – pahimmillaan joudutaan hävittämään kerralla 100 000–200 000 litraa maitoa

Tilalle, jolla antibioottivahinko tapahtui, määrätään keskimäärin 5 000–7 000 euron sanktio ja maidon hinnan laatupidätys, kertoo Hanna Laitinen Valiolta.

Ja noita vahinkoja sattuu kuitenkin aika harvoin (viime vuonna 36 kertaa). Uuden tekniikan myötä ne luultavasti tulevat yhä harvinaisemmiksi (koska modernissa navetassa lypsyrobotti tietää lehmästä ihan kaiken). Eikä ainakaan tuossa kerrota, että mikään erä olisi koskaan päässyt seulan läpi, kuluttajille asti. Vai ymmärsinkö oikein? Antibiootteja sisältävä maito ei lisäksi ole välttämättä välittömästi ihmiselle vahingollista. Mutta: aplodeja valvojille!

[Heikki Jokipii]

Mitäs tämä on? Pro Luomun kampanjauutisesta, siinä puhutaan tällaisesta:

Kampanja osuu otolliseen ajankohtaan, sillä kiinnostus luomua kohtaan on koronapandemian myötä entisestään vahvistunut.

Mitä siinä yritetään kertoa? Miksi se on vahvistunut? Miten tätä osattiin kysyä:

Noin viidennes suomalaisista ilmoittaa kiinnostuksensa luomuruokaa kohtaan lisääntyneen koronapandemian myötä.

Taotaanko nyt tällaista kuumaa rautaa:

USA:ssa luomuväki on väärinkäyttänyt koronaepidemiaa vielä härskimmin:

Organic Food Activists Are Using Coronavirus To Claim Regular Farmers Are Making People More Susceptible To Disease

Hank Campbellin raportti.

***

Annaleena Ylhäinen oli löytänyt tämän:

https://t.co/LL0XS1Nwh1?amp=1
COVID crisis captivates conspiracy theorists

Siinä kerrotaan asiaan liittyvistä salaliittoteorioista kyllä laajemmin. Mutta kuvaan oli valittu luomuaktivisti, jonka hurjista teorioista sitten tekstissäkin kerrottiin.

Vahvoja vihjeitä on siis siitä, että kampanja yrittää väärinkäyttää ihmisten pelkoja. Ja enemmän tai vähemmän peitellysti kertoa ihmisille, että nyt koronaepidemian aikana kannattaa syödä turvallista luomuruokaa.

[Heikki Jokipii]

TS oli nostanut tämän otsikkoon asti:

95 prosenttia suomalaisista on ainakin kokeillut luomua – korona lisäsi kiinnostusta luomuruokailuun - Kotimaa - Turun Sanomat

Maksumuurin takana, mutta ei luultavasti sisällä muuta kuin Pro Luomun tiedotteen tekstin. Niinpä tuskin myöskään TS on pohtinut, miksi tuolla tavalla on.

Pitäisi ehkä julkisesti — tätäkin julkisemmin — ihmetellä, miksi tuon kampanjan lanseerauksessa otetaan tällainen teoria esille.

[Heikki Jokipii]

Tätä yritin 6.10. Hesariin. Kun nyt on kulunut 10 päivää, voimme jo olla aika varmoja, ettei lehti sitä julkaise:

***

On hyvin vastuutonta, että Pro Luomu lehdistötiedotteessaan kertoo näin:

"Noin viidennes suomalaisista ilmoittaa kiinnostuksensa luomuruokaa kohtaan lisääntyneen koronapandemian myötä."

Siinä sanotaan rivien välissä, että tuo olisi järkevää käyttäytymista. Sillä tavalla se liittyy periamerikkalaiseen tiedotustyyliin. Annetaan ymmärtää, kuten USA:ssa, että luomuruoan syömisestä - ja siellä GMO-ruoan välttämisestä - olisi jotain vaikka ennaltaehkäisevää hyötyä koronan välttämiseksi.

Mutta näinhän ei tietysti ole laita, kuten taudin asiantuntijat helposti voivat osoittaa. Tuolla arveluttavalla tavalla tämä uusi luomun myynninedistämiskampanja haluaa kuitenkin vahvistaa aiemmin luotua kuvaa, että luomuruoan täytyy olla erityisen terveellistä, myös tässä asiassa.

Pyydämme Pro Luomua ja kampanjaa hoitavaa mainostoimistoa julkisesti kiistämään, että heidän sanomansa olisi tuo.

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

[Heikki Jokipii]

YLE:n tämänaamuisen uutisen pääsanoma oli kuitenkin aivan toinen (kuin edellä):

Korona herätti suomalaiset ostamaan enemmän kotimaista ruokaa – turvallisuus ja työllistävä vaikutus näkyvät nyt ostopäätöksissä

Ruokakauppaketjujen mukaan suomalaisen ruoan kysyntä on kasvanut selvästi korona-aikana.

Eli kotimaisuus. Ei luomu. Tämäkään tulos ei viitannut luomuun:

Suomalaiset arvostavat K-ryhmän elokuussa tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen ruoan puhtautta ja laatua sekä haluavat tukea suomalaista työtä.

(lihav. HJ)

Koska siinähän oli se käsitys, että kaikki suomalainen ruoka on erityisen puhdasta. "Melkein luomua". Jota sanontaa sekä me että luomuväki vihaamme. Sitä ei kyllä käytetty tuossa uutisessa. Siinä ei mainittu luomua lainkaan!

[Heikki Jokipii]

Hesarissa Usko Siskoa -pastalla otettiin eilen esille tämä ikivanha:

Akryyliamidia taas muodostuu, kun tärkkelyspitoisia elintarvikkeita kypsennetään korkeissa lämpötiloissa. Tuovinen kuitenkin muistuttaa, että perunoita keittäessä sitä ei vielä muodostu. Toisin voi olla perunoita paahtaessa tai paistaessa.

”Mutta jos huolehtii siitä, että ei paahda leipiä tai perunoita kovin tummiksi ja syö vaihtelevasti erilaisia ruokalajeja ja eri tavoin kypsennettyjä elintarvikkeita, ei akryyliamidi muodostu riskiksi ruokavaliossa”, Tuovinen ohjeistaa.

Teollisissa elintarvikkeissa, kuten perunalastuissa, akryyliamidia esiintyy. Siksi niiden osalta asiaa valvotaan. Mutta jos sipsit jättää vain herkutteluhetkiin, ei tätäkään tarvitse murehtia.

Mutta ei tuoda esille Steve Milloyn laskelmaa, että perunalastuja pitäisi syödä päivittäin noin 60 paunaa eli 30 kiloa, jotta riskiraja akryyliamidin osalta ylittyisi. Mutta kyllä, tuon määrän päivittäin syöminen on erittäin epäterveellistä! Jos sellaisen tavan on omaksunut, sitä täytyy todella murehtia!

[Heikki Jokipii]

Se tuli taas, nyt YLE:

Ostitko grilliltä tällaiset ranskalaiset perunat? Niistä löytyi yhdiste, joka voi aiheuttaa syöpää

Akryyliamidi saattaa lisätä riskiä sairastua syöpään.

Vaikka tämä myönnetään:

Ruokavirasto on tutkinut akryyliamidia vuodesta 2002 alkaen, ja sen määrälle on ollut käytössä Euroopan unionin laajuiset vertailuarvot vuodesta 2017 lähtien.

Ruokaviraston ylitarkastaja Minna Anthoni kertoo sähköpostitse, että ravinnon kautta saadun akryyliamidin yhteys ihmisten sairastumisiin on epäselvä, eikä suoraa yhteyttä ole todettu. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on kuitenkin todennut, että yhdisteelle altistumista täytyy pyrkiä vähentämään.

Numeroita tuossa jutussa ei ole. ole. Niinpä emme voi sanoa, kuinka paljon noita EU:n raja-arvoissa olevia ranskalaisia tai perunalastuja tulisi syödä, jotta se syöpä tulisi. Vertaa juuri edellä Milloy, jonka laskelma on myös vuodelta 2002.

Eli annetaan sitten ohje, että täytyy pyrkiä vähentämään. Jollaisia ohjeita on vähän kaikesta annettu maailman sivu*). Asia ei suoranaisesti liity luomuun, mutta kyllä tuossa taas se paimenpoikamme on:

Paimenpoika ja susi -satu nykyajan tapaan?

________________

*) vieläkin muistan, miten se lapsena oli karkkien suhteen. Ei kielletty, mutta välttää piti. Erilaisin selityksin, miksi piti. Sellainenkin oli silloin joskus mukana, että jos liikaa syö, voi saada sokeritaudin! 

[Heikki Jokipii]

Tästä saa osan tiedoista:

Ostitko seesaminsiemeniä sisältäviä ruokia? Kaupoissa on voitu myydä vuosikausia elintarvikkeita, joissa on syöpävaarallista etyleenioksidia

Loput täältä (lihav. HJ):

Erä seesamiöljyä pois myynnistä – voi sisältää etyleenioksidia

Erä seesamiöljyä vedetään varotoimenpiteenä myynnistä, koska öljy saattaa sisältää etyleenioksidia. Midsona Finland ilmoitti, että takaisinveto koskee Urtekram Sesame oil paahdettu 250 ml Luomu -seesamiöljyä, jonka EAN-koodi on 5765228345368, parasta ennen -päiväys 30/04/2021 ja erätunnus SEBGL90826.