Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 11.03.09 - klo:06:49

Title: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.03.09 - klo:06:49
Tässä salmonella-asiassa ...

Ruokatieto: Salmonellaa löytyi munintakanojen rehusta  (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/9b7b469a6c690df7c2256473003cddc1/71b8a5111f8b91abc22575740049d695?OpenDocument&Highlight=0,salmonella*)
Ruokatieto: Salmonellaa todettu Rehuraision sianrehusta  (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutiset/C1D72F368029EEE4C2257575004A1875?opendocument)

... tulee viimeistään esille se, missä ruoan riskit ovat - ja missä ne ehdottomasti eivät ole (valikoima TM-TL:n uutisista):

Kissanristiäistunnelmaa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=16)
Korkean tason työryhmä selvittämään varsin mitätöntä ongelmaa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=8)
Sianruoka Suomen kansan harrastuksena kesällä 2007 (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=2)
Paimenpoika ja susi -satu nykyajan tapaan? (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=10)
Uudempaa jouluperinnettä?
 (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=58)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Mielipide on 11.03.09 - klo:23:10
Tässä salmonella-asiassa ...

Ruokatieto: Salmonellaa löytyi munintakanojen rehusta  (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/9b7b469a6c690df7c2256473003cddc1/71b8a5111f8b91abc22575740049d695?OpenDocument&Highlight=0,salmonella*)
Ruokatieto: Salmonellaa todettu Rehuraision sianrehusta  (http://www.ruokatieto.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutiset/C1D72F368029EEE4C2257575004A1875?opendocument)

... tulee viimeistään esille se, missä ruoan riskit ovat - ja missä ne ehdottomasti eivät ole (valikoima TM-TL:n uutisista):

Kissanristiäistunnelmaa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=16)


Kotimaisessa ei koskaan ole riskiä, ehkä? Yksi näkökulma:

EU-raportti: Eläinperäiset taudit jylläävät Suomessa (http://www.suurtalousuutiset.fi/index.php?misc=search&subaction=showfull&id=1233036600&archive=&cnshow=news&ucat=1,3&start_from=&)


(muokkasin vähän teknisesti HJ 12.3.09)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.09 - klo:18:17
Tuollaisessa tilastojen "kalibroinnissa" varmaan auttaisi se, että verrattaisiin yleisesti parhaiten tilastoituja vahinkotapauksia, eli kuolemia (ruoan aiheuttamia).

Onko tätä tehty, en tiedä?

(Tosin sekään ei ole vuorenvarma metodi, on sellainenkin teoria, että esim. itsemurhien vähäinen määrä katolisissa maissa, luterilaisiin maihin verrattuna, johtuisi enemmän uskonnosta johtuvista tilastointitavoista kuin itsemurhien todellisista määristä. Tiedä häntä.)

En silti mene heti tuonkaan (viranomaisen) selityksen mukana, voihan aina olla, että suomalaista ruokaturvallisuutta on hiukan yliarvioitukin. Olennaista on kuitenkin, mitä asioita pitää tarkkailla, missä etsiä parannusta asioihin. Ja ne alueet eivät ole linkeissäni mainittuja!


PS. "Mielipide", katso ohje (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0) ja siellä suositus jonkun oman nimimerkin käytöstä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 12.03.09 - klo:20:18
Riskien vähenemisestä oli taannoin selvitys (löytyisiköhän linkki J Tammisolan sivujen kautta?). Ruokamyrkytykset vähenevät hyvää vauhtia.
Niinpä suhteellisesti (ja absoluuttisestikin) riskien joukosta nousevat esiin yleistyvä liikalihavuus ja vanhuus. (joista viimeksimainittu jo herätti hallituksen huolenkin)

Matti
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 14.03.09 - klo:20:46
No ainakin täältä löytyy lohdullista tietoa: http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/TP090109.pdf
Kaksi alinta kalvoa kertovat suolistoinfektioiden määrän suoranaisesta romahtamisesta ja keski-iän KAKSINKERTAISTUMISESTA. Mainiota, vai mitä? "ennen olisit jo vainaa"

Omalla ukillani oli pitkään ikäänsä (87v) luomuväkeä varmaan miellyttävä selitys: "minnoon niin huono, ettei oo kuolijakskaan". Siis: luomuton ruoka heikentää ihmistä, ettei edes kuoleminen onnistu.... luomuruualla (vaikkapa puhtaassa Afrikassa) kuollaan rivakasti 40 v iässä! Ilman liikalihavuuden ongelmia.
(ukkini kuoli jo ennenkuin luomuruokaa oli saatavilla)
vrt: http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=247908

Matti
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.05.11 - klo:06:28
Saksassa on puhjennut EHEC-epidemia, joka on jo levinnyt laajemmallekin:

Kurkussa ollut bakteeri saattoi tappaa neljä Saksassa, myrkytyksiä myös Ruotsissa  (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kurkussa+ollut+bakteeri+saattoi+tappaa+nelj%C3%A4+Saksassa+myrkytyksi%C3%A4+my%C3%B6s+Ruotsissa/1135266442811)

HS on ”varovainen” kertoessaan, mistä kurkuista on kyse, sanoo, että (lihav. HJ):

Quote
Bakteeri on peräisin ilmeisesti espanjalaisista tuorekurkuista, jotka on nyt vedetty pois markkinoilta.

YLE (ääniuutisissa äsken ja tässä) on myös odottavalla kannalla asian jäljityksen suhteen:

 Saksassa epäillään espanjalaisia kurkkuja vatsataudin lähteeksi (http://yle.fi/uutiset/teksti/terveys_ja_hyvinvointi/2011/05/saksassa_epaillaan_espanjalaisia_kurkkuja_vatsataudin_lahteeksi_2623838.html)

ja

 Evira kehottaa varovaisuuteen EHEC-bakteerin vuoksi (http://yle.fi/uutiset/teksti/terveys_ja_hyvinvointi/2011/05/evira_kehottaa_varovaisuuteen_ehec-bakteerin_vuoksi_2623884.html)

Itse Saksassa sen sijaan katsotaan, että jäljet viittaavat selvästi yhteen suuntaan.

Kyse on espanjalaisista luomukurkuista (http://news.sciencemag.org/scienceinsider/2011/05/cucumbers-may-be-culprit-in-mass.html). Siellä viranomaiset ovat jopa kehottaneet nyt varomaan juuri luomuvihanneksia.

No, asia selviää tarkemmin ehkä siten kuin Evira kertoi.

PS. Seuraanpa nyt, tuleeko "luomu"-sana lainkaan esille asian suomalaisessa tiedottamisessa ... (raportoikaa tänne, jos huomaatte)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 27.05.11 - klo:09:45
Ainakin tavalliset kuluttajat tuntuvat yhdistävän EHEC-kohun vahvasti tehotuotantoon, kuten Uuden Suomen uutisen (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/112523-ehec-bakteeri-nyt-ruotsissa-ja-tanskassa-%E2%80%93-yle-%E2%80%9Dnayttaa-vakavalta%E2%80%9D#comments) kommentoinnista voi päätellä:

Quote
En ole enää vuosiin ostanut espanjalaisia vihanneksia niissä käytettävien erittäin myrkillisiksi luokiteltavien torjunta-aineiden vuoksi. Lisäksi viljelijät käyttävät lähes pääsääntöisesti afrikkalaista vierastyövoimaa: päiväpalkka 3€. Lisäksi vaikkapa Almerian tehoviljelystä jää vuosittain miljoona tonnia torjunta-aineita sisältävää orgaanista jätettä pistämään maaperän ihan uuteen loistoonsa. Auvoinen näkymä välimerenalueeen viljelyksiltä on nähtävissä enää vanhoissa valokuvissa. Tehoviljelyssä nimittäin käytetään mullan sijaan murskeravinneliuosta. Niin, ja sitten vielä se makukysymys - kun ne eivät maistu yhtään millekään.

Tämäkin kuluttaja, joka kommentin uutiseen on jättänyt, on entistä vakuuttuneempi tavanomaisen tuotannon kurjuudesta ja luomutuotannon ihanuudesta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.05.11 - klo:17:47
Uusi Suomi -nettilehti kertoi ensin:

 EHEC-epidemia: Tässä oireet – ”Ole ylivarovainen” (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/112529-ehec-epidemia-tassa-oireet-%E2%80%93-%E2%80%9Dole-ylivarovainen%E2%80%9D)
 
Quote
EHEC-epidemian lähteeksi epäillään espanjalaisia kurkkuja. Espanjalaisen ABC:n mukaan kyseessä olisivat tarkemmin luomukurkut.

Siihen reagoi heti Lauri Gröhn, palstallaan ” KVASITIETOYHTEISKUNTA”:

Vaarallinen luomu (http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74265-vaarallinen-luomu) 

Seuraavaksi asian kertoi Espanjainfo.net (!):
 
Espanjalaiset luomukurkut tappaneet neljä Saksassa (http://www.espanja-info.net/uutiset/espanjan-uutiset/2630-espanjalaiset-luomukurkut-tappaneet-neljae-saksassa.html)

***

Ruotsissa ja ruotsinkielisessä lehdistössä Suomessa oli myös outo ”radiohiljaisuus”, mutta lopulta sieltäkin löytyi pari tietoa:

Blekinge Läns Tidning oli huomannut (http://www.bltsydostran.se/nyheter/TT_inrikes/allt-fler-ehecsmittade-upptacks(2795721).gm), että luomusta on kyse:
 
Quote
Ett av de två smittade gurkpartierna var ekologiskt odlad gurka från Malaga.

Saman näyttää tietävän myös Nerkes Allehanda (http://na.se/nyheter/sverige/1.1221435-allt-fler-ehecsmittade-upptacks), Örebrosta. Vaikea sanoa, elätetäänkö tässä toivoa, että toinen tapaus olisi kuitenkin ollut tavanomaista kurkkua, jolloin asia olisi vielä "riittävän" epäselvä?
 
Isommat ruotsalaiset (google.se -piirissä) lehdet eivät tienneet asiasta, ainakaan tähän iltapäivään asti.
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.05.11 - klo:17:59
Ehdin jo huolestua Eviran osalta näin paljon, että sen asiaa koskevalle sivulle (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=2519) lähetin palautteen:

Quote
Eikö pitäisi tässä yhteydessä myös kertoa, että kyse on ollut luomukurkuista (saksalaisten viranomaisten mukaan).
 
Tällaista tietoa ei mielestäni pidä pantata, vaikka asia olisikin vielä osin tutkinnan alla.
 
Muutoin tulee helposti mielikuva, että tässä halutaan jotenkin suojella luomun mainetta (vrt. pääjohtajan tunnettu luomumyönteisyys)

Tuolla sivulla sopisi tämä luomu kyllä edelleenkin mainita, mutta pääjohtaja Jaana Husu-Kallion osalta kaikki mahdolliset epäilykset väärästä puollosta hälvenivät, kun hän antoi haastattelun Neloselle tänään:
 
Myrkkykurkkuja ei ole Suomessa (http://www.nelonen.fi/uutiset-vanha/kotimaa/myrkkykurkkuja-ei-ole-suomessa)
 
Quote
Husu-Kallion mukaan tuotantoketju on nyt selvillä, ja kyseisiä luomukurkkuja on tuotu Saksan lisäksi vain pieni erä Tanskaan.
(lihav. HJ)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.05.11 - klo:18:11
Ainakin tavalliset kuluttajat tuntuvat yhdistävän EHEC-kohun vahvasti tehotuotantoon [...] Tämäkin kuluttaja, joka kommentin uutiseen on jättänyt, on entistä vakuuttuneempi tavanomaisen tuotannon kurjuudesta ja luomutuotannon ihanuudesta.

Näin näyttää olevan. Muutamilla palstoilla oli jo "selkäytimestä" lähteviä ideoita siitä, että tämän EHEC-bakteerin erityisen vastustuskykyisyyden täytyisi johtua jotenkin tehoviljelystä ja torjunta-aineista.

Nyt täytyy meidänkin pitää vielä viilentävää päähineessä. Tällaisten asioiden analyysi pitävästi ei ole välttämättä yksinkertainen juttu. Vaikka Evira nyt onkin saanut Saksasta - omia kanaviaan pitkin - varmistustakin asialle.

Silti on nyt jännää katsoa - varsinkin Husu-Kallion lausunnon jälkeen - missä määrin tämä luomuaspekti tulee asian uutisoinnissa tästedes esille. Ja eri keskusteluissa.

Huonolta tosin näyttää jo nyt. Eviran / Husu-Kallion tieto siitä, että Suomeen ei tätä espanjalaista erää ole tullut, toistuu jo netissä moneen kertaan. Mutta kaikista näistä uutisista on häipynyt tieto siitä, että kyse oli luomukurkuista.

(Lähde: Google klo 19:40)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 28.05.11 - klo:05:54
Hesari tänä aamuna: melkein koko sivun juttu asiasta. Viittaus Husu-Kallion lausuntoon. Eikä mainintaa siitä, että kyse oli luomukurkuista.

Sensijaan ruotsinkielisessä tiedonvälityksessä tämä luomutieto näyttää nyt menneen läpi. Mutta siellä on nyt korostunut tieto (tiedoke?), että vain toinen näistä tiloista olisi ollut luomutila. Tällaista tietoa ei löydä englanniksi tai saksaksi. Päinvastoin löytyy tieto, että kurkut toimittanut firma Frunet olisi nimenomaan erikoistunut luomuun.

***

Kaikissa englanninkielisissä uutisissa puhutaan luomukurkuista Almeriasta ja Malagasta. Ja ruotsinkielisissä, myös Suomessa nyt, vain Malagasta. Outo juttu.

PS. klo 9:30 olin väärässä, saksaksi löytyy myös tietoja, että vain Malagan tapaus olisi varmistettu.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 28.05.11 - klo:10:05


Siihen reagoi heti Lauri Gröhn, palstallaan ” KVASITIETOYHTEISKUNTA”:

Vaarallinen luomu (http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74265-vaarallinen-luomu) 



Lauri lainaa tuossa MOT-ohjelmaa (ei mikään luotettavin lähde missään asiassa):

Quote
"USA:n virallisen tautien valvontakeskuksen mukaan luomun syöjillä on kahdeksan kertaa suurempi vaara saada tartunta kuolettavasta Ehec coli-bakteerista kuin muulla väestöllä."

Koitin joskus aikoja sitten etsiä tuota lausuntoa tai tutkimusta CDC:n sivuilta, mutta en löytänyt mitään siihen viittaavaa.

Seuraavaksi törmäsin tähän:

http://www.sourcewatch.org/index.php?title=Trashing_organic_foods

Quote
It quoted Dr. Robert Tauxe, chief of the CDC's Foodborne and Diarrheal Diseases Branch, saying, "Organic food means a food was grown in animal manure."
Tauxe denies ever making that statement and says he believes the rumor originated with Dennis Avery. After fielding numerous media queries on the subject, CDC took the unusual step on January 14, 1999 of issuing a press release stating, "The Centers for Disease Control and Prevention has not conducted any study that compares or quantitates the specific risk for infection with E. coli 0157:H7 and eating either conventionally grown or organic/natural foods." In addition, Tauxe says he called Avery to tell him to stop claiming that the CDC was the source of this allegation. Avery responded by telling Tauxe, "That's your interpretation, and I have mine."
Avery claims his information came from Dr. Paul Mead, an epidemiologist who works in Tauxe's division. Absolute bunk, says Mead. "What happened is that he called me up and announced that eight percent of the outbreaks of foodborne illness were from organic food. I took some exception to that and said I didn't know him and what his purpose was, but our data don't support that." Mead was chagrined to hear that a year after this conversation took place, Avery is still sourcing this phantom data back to him.

Ja sitten Averyn versio:

http://www.hudson.org/index.cfm?fuseaction=publication_details&id=270

Quote
But as the Wallace Institute press release correctly notes, Mr. Avery asserted only the following: "According to recent data compiled by the U.S. Centers for Disease Control, people who eat organic and ‘natural’ foods are eight times as likely as the rest of the population to be attacked by a deadly new strain of E. coli bacteria (O157:H7) [emphasis added]." Note that Mr. Avery did not make the assertion the Wallace Institute attributes to him, that the CDC did a study explicitly comparing organic and conventional foods. [Mr. Avery’s article is available for free at http://www.hudson.org/American_Outlook/articles_fa98/avery.htm.


Quote
As the data show, 24 percent of all E. coli O157:H7 infections reported to the CDC in 1996 (118 of 488 total cases) were from organic or natural food sources. In fact, organic and natural foods account for more than a third of all potential foodborne cases (those not attributed to swimming or person-to-person contact). Yet organic and natural foods account for less than 1 percent of the total food supply! If anything, Mr. Avery’s article was overly cautious, vastly understating the apparent risk from organic and natural foods. The article stated only that consumers who eat organic or natural foods had an eight-fold greater risk, when the CDC’s figures show that the risk may in fact be far higher than that. The CDC data is the only data available on which to gauge the risks of E. coli poisoning in our food supply.


Tässä vaiheessa multa taisi loppua aika jäljittämisen ja tarkistamisen suhteen, mutta ehkä joku täällä on tehnyt kotiläksynsä paremmin?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.11 - klo:08:20
15 vuodessa asiat ovat menneet siihen, että ellei jotain löydy internetistä, sitä ei liene olemassa …  :D

Ei, en minäkään nyt löydä Uformasterin pyytämää lähdettä (vaikka minulla on hämärä mielikuva, että v. 2007 tuhoutuneella sivustollamme olisi ollut joku, ainakin lähes vastaava linkki).

Sen sijaan löysin tämän uutisen:

Food poisoning risks linked to organic farming (http://www.foodnavigator.com/Science-Nutrition/Food-poisoning-risks-linked-to-organic-farming)

(so: ruokamyrkytysriskit yhteydessä luomuviljelyyn)

Sen mukaan ainakin osa tiedemiehistä oli asiasta huolissaan. Ko. konferenssiin osallistui siis myös edellä mainittu Paul Mead. Dennis Averyä ei mainita.

Asian ydin lienee siinä, että tämä lannan ja kompostin kanssa pelaaminen on vähän kuin ydinvoima: jos kaikki tehdään oikein, riskiä ei ole …  8)

Asiaan tietysti kuuluu, että luomuväellä on ihan oma teoriansa EHECistä: heidän mukaansa se lisääntyy, kun lehmiä ruokitaan tehoviljalla!

***

Mutta nyt näyttää siltä, että tämän Saksan tapauksen selvittäminen on vielä kesken, mikään ei ole asiassa vielä varmaa. Mm. epidemian laajuus ja jatkuminen kummastuttaa tutkijoita. Tämän ilmoitti eilen iltapäivällä Saksan liittohallituksen vastuullinen ministeri.

Vaikka EU on määrännyt kaksi tilaa / firmaa Espanjassa väliaikaisesti suljettavaksi, näin ei kuulemma ole  tapahtunut.  Eikä toisaalta ko. tiloilta ole myöskään löytynyt EHECiä. Espanjalaiset eivät myönnä syyllisyyttään (http://www.fuengirola.fi/article.php?id=1064).

Jos kuitenkin osoittautuu todeksi, että luomulla on asian kanssa tekemistä, se on tavallaan erityisen nolo juttu, kun juuri luomu on kerskaillut ”puhtaudellaan”. Imago kärsisi pahasti, koska se on rakennettu sellaiseksi kuin on.

(Nyt on jo kyllä imagokärsijöitä muutenkin: espanjalaiset vihannekset yleensä, Pohjois-Saksassa jopa vihannekset yleensä – siellä kaikki tuoreiden vihannesten kauppa on lähes seisahtunut, lasteittain viedään vihanneksia kaatopaikalle ...)

Asiasta on käyty muuallakin keskusteluja, mm. Hesarissa nyt toisessa triidissä (http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Ulkomaat/ketju/5980199/?viesti=5980538) ja FoodIt.fi:ssä (http://foodit.fi/luomuruoka/espanjalaiset-luomukurkut-ehec-kuolemien-takana/)

Näissäkin keskusteluissa monet puhuvat ”selkäytimestä” asian vierestä, eli siitä, miten kuulemma espanjalaiset vihannekset ovat täynnä [torjunta-aine]myrkkyjä. Jolla asialla ei ole mitään tekemistä tämän kriisin kanssa, ja jossa asiassa mahdolliset riskit ovat täysin mikroskooppisia verrattuna EHECiin.

Eräässä keskustelussa joku ehdotti, että olisiko tullut aika miettiä uudelleen säteilytystä (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=46). 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 29.05.11 - klo:17:30
Edelleen ihmetyttää miksi HS ei ole maininnut sanaa luomu uutisointinsa yhteydessä.

Tuorein juttu:

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Myrkkykurkkuja+voi+olla+myös+Tšekissä+Itävallassa+ja+Unkarissa/1135266511281

Quote
Espanjalaiskurkkujen arvellaan saastuneen joillakin tiloilla käytetystä kasteluvedestä, jossa on ollut ulosteperäisiä epäpuhtauksia.

Onkohan muuten tullut jo selvyyttä siihen olivatko kaikki EHEC-kurkut peräisin luomutiloilta, vai oliko joukossa myös "tavanomaisia" tiloja?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.05.11 - klo:05:37
Bild Zeitungin (http://www.bild.de/news/inland/ehec/identifiziert-18094752.bild.html) mukaan mukana oli myös tavanomaisia kurkkuja. Kertoi myös, että yhden saastuneen kurkun alkuperää ei pystytty selvittämään.

Tuossa ministerin haastattelun yhteydessä vielä vihjattiin, että on tehty uusia löytöjä, jotka vielä saattavat sotkea pakkaa. Varmistusta asialle joudutaan odottamaan keskiviikkoon.

Tuo, että kurkut ovat useasta lähteestä, on jo outo yhteensattuma. Monessa paikassa töpätty yhtä aikaa ja kaikki saatu samaan kuljetuserään?

Saksalaisessa keskustelussa pyörivätkin jo salaliittoteoriat ...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 30.05.11 - klo:11:11
Hämmentävää, mistähän tässä on lopulta oikein kyse? Tuo viittaisi siihen, ettei ongelma ole peräisin luomutilasta itsestään, ehkä joku käsittely- tai varastotilaongelma, mikä pätee niin luomuun kuin ei-luomuunkin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.05.11 - klo:17:43
Tilanne on tosiaan niin epäselvä, että tiettyä ymmärtämystä tai hyväksyntää voi osoittaa jopa tälle kirjoittajalle (http://www.raikasweb.com/mihin-luomu-on-menossa), joka kehuu (suuria) tiedotusvälineitä siitä, että ne eivät ole tuoneet esille tätä, että kyse oli luomukurkuista. Eli siis demonisoineet luomua.

Mutta toisaalta ”when in doubt, tell the truth” (Mark Twain) eli kun olet epätietoinen, kerro totuus. Tiedotusvälineet Suomessakin olisivat hyvin voineet kertoa, että yksi positiivisista EHEC-näytteistä löytyi luomukurkuista, kuten nyt käytännöllisesti katsoen kaikki ruotsalaiset mediat ovat tehneet.

Ruotsalaiset ovat kertoneet jopa sen, mistä firmoista on kyse, koko ketjua myöten:

Ehec-gurkorna är spårade (http://www.icanyheter.se/Nyheter/Inrikes/Ehec-gurkorna-ar-sparade/)
Företag rekommenderas att kontrollera ursprung på spanska gurkor (http://www.aftonkuriren.se/?p=29763)

Vastaavaa tietoa ei ole julkistettu ainakaan netissä Suomessa. Tieto on tietysti saattanut kulkea perinteisempien verkostojen kautta asianomaisille tahoille.

Tässä nyt demonisoidaan tietysti ko. firmat. Ja espanjalaiset vihannekset on nyt demonisoitu kautta Euroopan.

Voi hyvin kuvitella, mitä Espanjan viranomaiset nyt miettivät (ja tuntevat!), jos (ja luultavasti kun) pitää paikkansa, että tätä ennen EHECiä ei ikinä ole löytynyt espanjalaisista vihanneksista.

Ja nyt siis – vallitsevan teorian mukaan – EHECä olisi ilmennyt kahdessa (tai kolmessa) paikassa (lähes) yhtä aikaa, jotka vialliset tuotteet siis vielä joutuivat samaan paikkaan Saksassa (ainoa yhteinen tekijä em. ruotsalaisissa uutisissa oli mielestäni Hampuri).

Me odotamme nyt siis keskiviikkoa (tai tarkemmin, "viikon puolta väliä", niin liittohallituksen ao. ministeri asian tarkasti ottaen sanoi).

***

Samaan aikaan suomalainenkin netti on niin ”hysterisoitunut” asiasta, että sieltä ei enää löydä Googlella samoja nettilinkkejä kuin eilen … en saanut tuossa edellä kaikkia lähteitäni linkattua.

Nyt ollaan siinä vaiheessa, jossa pöly nousee …
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 31.05.11 - klo:06:12
Virallisempia tietoja odotellessa, täytyy tässä hiukan vielä kommentoida asiaa.

Löydettyjä saastuneita kurkkuja on ilmeisesti kappalemääräisesti vähän. Ne koostuvat ”alkuperäisistä” neljästä kurkusta, joista jo viime viikolla kerrottiin ja kolmesta (?) viikonloppuna löytyneestä kurkusta, jotka nyt ovat Saksassa tutkittavana.

Lisäksi maanantaina kerrottiin, että Norjasta olisi löytynyt  (http://www.ad-hoc-news.de/auch-norwegen-entdeckt-ehec-erreger-in-spanischen-gurken--/de/News/22182631)saastunut kurkku, Espanjasta peräisin. *)

Muut uutiset ”myrkkykurkkujen” leviämisestä esim. Tanskaan ja Tsekkiin, perustuvat käsittääkseni siihen, että ne ovat kuuluneet samaan erään. Mutta varsinaisesti EHEC-löydöksiä niistä ei ole tehty.

________________

*) Se oli uutisankka, Norjastakin on löydetty vain pieni määrä luomukurkkuja näiltä epäillyiltä (luomu)tuottajilta:

http://nrk.no/nyheter/norge/1.7653975

(Norjan yleisradion uutinen 30.5.2011 klo 19:43)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 31.05.11 - klo:18:18
Välihuomautuksena, ”hyeenat” tulevat tietysti haaskalle (näin kertoo asiasta Karjalainen, toimittaja Helena Tahvanainen):
 
Espanja järjesti Euroopan kotimaisuusviikot (http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/espanja_j%C3%A4rjesti_euroopan_kotimaisuusviikot_7144550.html)

Quote
Euroopassa on meneillään ennennäkemättömän laaja kotimaisten kasvisten markkinointikampanja. Kampanjaa käydään isolla rahalla ja isoin panoksin kautta mantereen, ja koko lasku menee lyhentämättömänä Espanjaan.

Suomen Kauppapuutarhaliitto (eli kasvihuoneviljelijät), joka tietystikin on erittäin ankarassa kilpailuasetelmassa espanjalaisten viljelijöiden kanssa:
 
 "Kolibakteerikurkut ovat lopputulos Espanjan vesipulasta" (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1337671/kolibakteerikurkut-ovat-lopputulos-espanjan-vesipulasta)

Tuossa artikkelissa Jyrki Jalkanen kyllä oli ihan nöyrä, eikä väittänyt tietävänsä enempää kuin tiesi. Mutta tämä lause oli sitten kyllä päällimmäisenä MTV3:n ulostulleissa uutisissa:

Quote
Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen sanoo heti, että vaaralliset kurkut eivät yllätä häntä.

Aivan. Kuten Suomen euroviisuvoitto, sehän oli vain ajan kysymys, koska se tulee.

*** 

Itse epidemian syyn ja lähteen selvittäminen ei edelleenkään ole yhtään edennyt. Tässä surullisemmassa kisassa ovat Espanjan lisäksi mukana Hollanti ja Tanska, näin ovat vuotaneet EU-lähteet lehdistölle. Maaseudun Tulevaisuus:
 
Espanja: Tautikurkut eivät ole meiltä peräisin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/05/fi_FI/unkarin_maatalousneuvosto/)
 
Quote
Sen sijaan tiedotusvälineiden saamien epävirallisten virkamieslähteiden mukaan Hollanti ja Tanska ovat tutkittavien maiden listalla.

Samma på svenska, Hufvudstadsbladet:

 Danska gurkor kanske smittade (http://www.hbl.fi/nyheter/2011-05-31/danska-gurkor-kanske-smittade-0)

Quote
De senaste uppgifterna om smitta även i danska gurkor ifrågasätter eventuellt teorin.

Eli huomiseen. Silloin tulee ainakin jotakin uutta, tai ainakin virallista tietoa.

***

PS. MTV3 on nyt pariin otteeseen tuonut esille, että osa oli luomutuotantoa. Nyt äsken (n. 19:16) annettiin sitten Luomuliiton puheenjohtaja Jaakko Nuutilalle puheenvuoro. Joka puheenvuoro oli ihan järkevä. Myöskin MTV3 kertoi tämän yllä selostetun epävarmuuden.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.11 - klo:05:37
Tieto tuli jo aiemmin. Näin siinä sitten kävi. Aamulehti:

 Paluu lähtöruutuun: Ehec-epidemia ei alkanutkaan espanjalaisista kurkuista (http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Ulkomaat/1194681240934/artikkeli/paluu+lahtoruutuun+ehec-epidemia+ei+alkanutkaan+espanjalaisista+kurkuista.html)

tai Helsingin Sanomat:

Saksa: Espanjalaiset kurkut syyttömiä ehec-tapauksiin (http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Saksa+Espanjalaiset+kurkut+syytt%C3%B6mi%C3%A4+ehec-tapauksiin/1135266569547)

Quote
Tiistaina Saksan viranomaiset myönsivät, että viimeisimpien testien mukaan espanjalaiskurkuista ei löytynyt epidemiaan liittyviä bakteereja.

"Saksa tunnustaa, että espanjalaiskurkut eivät ole syyllisiä", Saksan maatalousministeri Robert Kloos sanoi EU:n maatalousministerien epävirallisen tapaamisen yhteydessä Unkarissa.

Espanjan maatalousministeri Rosa Aquilar arvosteli Saksan toimintaa kriisissä.

"Saksa syytti Espanjaa ilman todisteita aiheuttaen korvaamatonta vahinkoa maan elintarviketeollisuudelle", Aguilar sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan

Tähän voisi heittää, että tämä tulos ei minua yllätä (vrt. edellä) …
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 01.06.11 - klo:08:31
Heikki, oisko sulla tarkempia tietoja tuohon, että ruokamyrkytykset ovat todennäköisempiä luomun kuin "tavanomaisen" tuotannon parissa? Mielummin linkit ihan alkuperäistutkimuksiin kuin tuollaisiin artikkeleihin joiden parissa joutuu taas tekemään paljon lisää salapoliisin työtä, jotta pääsee homman alkujuurille. Asia kiinnostaa, joten parhaat linkit siis peliin eikös?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.11 - klo:18:31
Kun ottaa huomioon tämän Aamulehden tiedon (jonka muutkin saksalaislähteet vahvistavat), että …

Quote
Hamburger Abendblatt -lehti kertoo, että kurkuista on löydetty Ehec-bakteeria, mutta ei samaa kantaa, joka on aiheuttanut epidemian.

… niin meillä on nyt (vähintään) neljä mysteeriä, eli mistä ihmeestä EHEC tuli

1)   yhteen Malagan luomukurkkuun
2)   kahteen Almeiran tavanomaiseen kurkkuun
3)   yhteen jostain tuntemattomasta paikasta olevaan tuntemattoman laatuiseen kurkkuun
4)   jonnekin, joka ei välttämättä ole edes kurkku, joka aiheutti Saksan epidemian

Saksalaisessa nettikeskustelussa on jo sanottu, että tämä on selvästi ”Krimi” eli salapoliisiromaani.

***

PS. klo 20:30: Valitettavasti tämä "Krimi" on kahdessa suhteessa huono:

a) ruumiita on liikaa
b) ne ovat oikeita
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.11 - klo:18:56
Heikki, oisko sulla tarkempia tietoja tuohon, että ruokamyrkytykset ovat todennäköisempiä luomun kuin "tavanomaisen" tuotannon parissa? Mieluummin linkit ihan alkuperäistutkimuksiin [...]

Tästä asiasta on nyt aika äskettäin tehty artikkeli:
 
 Organic agriculture and its contribution to zoonotic pathogens (http://www.cabi.org/cabdirect/FullTextPDF/2010/20103349935.pdf)

Sen vastaus on kyllä aika epämääräinen. Siinä ei ole kyllä järin paljon lisäviitteitäkään, niihin alkueräistutkimuksiin, vaikka se kaiketi yrittääkin olla kokoomatutkimus. Johtopäätös on, että luomussa kuitenkin on isoja riskejä.

Tällainen ruotsalainen tutkimus (http://www.biomedcentral.com/content/pdf/1751-0147-43-S1-S85.pdf) lisäksi äkkiä löytyi (jo kyllä vuodelta 2001).

Ei, tällainen keräily on aika toivotonta, minun/meidän tehtävänämme. Mitä jos, Ufomaster, kysyisit asiasta yliopistoilta? Käsittääkseni he ovat velvollisia vastaamaan huolestuneiden kansalaisten kysymyksiin? Ja siellähän sen asiantuntemuksen Suomessa pitäisi olla?

Vinkki/ehdotus: lähetä sama kysymys sähköpostilla niin, että eri yliopistojen eri vastaanottajat eivät näe, että sama kysymys on mennyt muillekin ...  :)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.11 - klo:07:48

Hesari onnistui tänään sijoittamaan ristiriitaista tietoa samalle sivulle. Haastattelussa Eviran Tuula Honkanen-Buzalski kertoi, että EHEC-bakteerit eivät häviä pakastamalla. Toisessa jutussa kasvihuoneviljelijä kertoi, miten hän hävittää ”pöpöt” jättämällä kasvihuoneensa talvella kylmilleen.

Vaikka nuo kurkut ovat siis syyttömiä, Hesarin mukaan epidemian jonkinlaisena keskuksena näyttäisi olevan Hampuri (1. tapaus tosin löytyi Frankfurtista).

Varmastikin kaikki sairastuneet (sikäli kuin he jaksavat) haastatellaan perusteellisesti siitä, mitä he ovat viime aikoina syöneet. Se ei välttämättä ole – ihan hyvässä kunnossakaan – helppo tehtävä. Vaimon kanssa koetettiin miettiä, mitä on n. viikon aikana syöty. Se onnistui jotenkuten, mutta ei täydellisesti.  Jääkaappi (joka ei varmasti tuhoa EHECiä) mutkistaa asiaa edelleen: osa ruoasta on voitu hankkia hyvinkin kauan aikaisemmin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.11 - klo:11:35

Iltalehdessä Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio epäilee näin:

Saksan Ehec-epidemian taustalla saastunut vesi? (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011060113817421_ul.shtml)

Tästä - jos tosi - seuraisi se paradoksaalinen johtopäätös, että ne, jotka jättivät kurkkunsa (tai muut vihannekset, tai lihan jne.) pesemättä, olisivat Saksassa välttyneet taudilta!!!

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.11 - klo:17:45
Ei, en minäkään nyt löydä Uformasterin pyytämää lähdettä (vaikka minulla on hämärä mielikuva, että v. 2007 tuhoutuneella sivustollamme olisi ollut joku, ainakin lähes vastaava linkki).

Luulen muistavani, että meillä aikanaan oli tämä linkki, jossa asiasta on mielipiteitä ”puolesta ja vastaan”:

Does Organic Food Have Higher Levels of Fecal Contamination? (http://www.organicconsumers.org/Organic/fecal-contamination.cfm)

En löytänyt siinä mainitun v. 2004 ilmestyneen artikkelin (http://www.biomedexperts.com/Abstract.bme/15151224/Preharvest_evaluation_of_coliforms_Escherichia_coli_Salmonella_and_Escherichia_coli_O157_H7_in_organic_and_convention) koko tekstiä netistä, mutta varmaankin tämä samojen tekijöiden v. 2007 kirjoittama juttu (http://www.ask-force.org/web/Organic/Mukherjee-Associatioin-Escherichia-2007.pdf) on sisällöltään suurin piirtein samaa asiaa.

Näiden tutkimusten johtopäätös on, että luomussa kyseinen riski olisi jonkin verran suurempi kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Ehkäpä meillä oli sivuillamme tämä Alex Averyn kommenttikin (http://www.prweb.com/releases/2006/09/prweb440537.htm) linkattuna.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.11 - klo:18:03
Tarkkaan ottaen näin ei voida enää väittää (ja rauhoitella) ...
 
Evira: Epäilyttäviä vihanneksia ei ole tuotu Suomeen (http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/06/evira_epailyttavia_vihanneksia_ei_ole_tuotu_suomeen_2638725.html)
 
... kun kurkut (jotka voitiin jäljittää) osoittautuivat syyttömiksi *). Kaikki vihannekset - ja muutkin elintarvikkeet - ovat nyt "epäilyttäviä", kun bakteerin lähdettä ei kerran vielä tiedetä! (http://www.yle.fi/uutiset/ohjelmat/aamu-tv/2011/06/ehec-bakteerin_lahde_yha_epaselva_2639277.html)

Eikä tässäkään ole oikein logiikkaa, Eviran omassa tiedotteessa …
 
EHEC-tartuntojen alkuperä on edelleen epäselvä – selvitykset jatkuvat Saksassa (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=2543)
 
... että (lihav. HJ) ...
 
Quote
Viranomaisselvitysten perusteella epäilyt kohdistuvat edelleen kasviksiin.


... jos ...
 
Quote
Viranomaiset ovat tähän mennessä tutkineet noin 1500 elintarvikenäytettä, erityisesti kurkuista ja muista kasviksista eikä missään näissä tutkimuksissa ole todettu samaa taudinaiheuttajaa, kuin sairastuneista ihmisistä eristetty EHEC-bakteerikanta.

Uutisesta ....
 
THL: Yksi EHEC-tapaus Suomessa (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/06/thl_yksi_ehec-tapaus_suomessa_2639637.html)
 
… saatu tieto, että ...
 
Quote
Tutkimukset viittaavat siihen, että sairastuneet ovat syöneet vertailuryhmiä useammin tuoreita tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja.


... tietysti näitä epäilyjä jossain määrin tukee. Mutta jää silti täysin mahdolliseksi, että he ovat myös yhden kerran syöneet yhden kohtalokkaan pihvin  - tai kermaleivoksen! Saksassahan pastöroimaton raakamaito on sen verran suosittua, että on saanut ihan oman Wikipedia-sivunsa (http://de.wikipedia.org/wiki/Rohmilch).


_____________

*) Tarkkaan ottaen, ei ihan syyttömiksi, niissä kaikissa todettiin EHEC-kontaminaatio. Joka kuitenkaan ei ollut levinnyt, eikä ollut tämän Saksan epidemian syy. Niinpä tällaiseen "pröystäilyyn" (Juhana Harjun blogista (http://ruohikolla.blogspot.com/2011/06/luomua-ja-ravintolakokemuksia.html)) ei luomuväellä nyt olisi oikein varaa:

Quote
Kun EHEC- ja muut ruokaskandaalit seuraavat toinen toistaan, ei ole vaikea ennustaa, että luonnollisen ruoan trendi tulee yhä vain vahvistumaan.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 03.06.11 - klo:19:42
Pastöroimattoman raakamaidon turvallisuuteen liittynee tuore uutinen ja liittynee myös ruuan riskeihin:

Uusi superbakteeri löytyi – ”Nykytesti ei tunnista” (http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/112773-uusi-superbakteeri-loytyi-%E2%80%93-%E2%80%9Dnykytesti-ei-tunnista%E2%80%9D)

Ja sama uutinen alkuperäisessä ympäristössään.

New strain of MRSA discovered. (http://www.cam.ac.uk/research/news/new-strain-of-mrsa-discovered/)

Ja uusimpien uutisten mukaan kasvikset eivät ehkä ole (http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2011/06/1339888/ehec-epidemia-ei-ehka-johdukaan-kasviksista) syy EHEC:iin.



Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 04.06.11 - klo:10:47
Onkohan ruokamyrkytys-kysymys lopulta niin yksinkertainen, että koska luomussa käytetään enemmän eläinperäisiä lannoitteita, niin ruokamyrkytysten (E.coli, jne.) lähtöriski on automaattisesti suurempi kuin tavanomaisessa viljelyssä, missä eläinperäisiä lannoitteita ei käytetä niin paljon? Mitäs muita pointteja ois hyvä ottaa huomioon kun arvioi riskejä luomun ja "tavanomaisen" välillä, itselle tulee ainakin mieleen tuotteiden kestävyys kauppojen hyllyillä, home ym. mahdolliset ongelmat.

Toistaseks oon törmännyt hieman useammin johtopäätöksiin, että riski on samankaltainen luomun ja tavanomaisesti tuotetun ruoan välillä, mutta mm. tuo Minnesota-tutkimus pitäisi käydä vielä tarkemmin läpi:

http://www.biofortified.org/2011/05/pathogenic-e-coli/

Mitä tuohon pinaattijuttuun tulee, niin onkos tän FDA-raportin jälkeen paljastunut jotain uutta:

Quote
FDA Finalizes Report on 2006 Spinach Outbreak

Because the contamination occurred before the start of the investigation, and because of the many ways that E.coli O157:H7 can be transferred -- including animals, humans, and water -- the precise means by which the bacteria spread to the spinach remain unknown.

Averyt (poika + isä) tuntuvat olevan hieman omilla poluillaan mm. ilmastonmuutoksen suhteen (AGW), joten heidän juttuja on vaikeampi ottaa vakavasti, pitää silti tarkistella väitteet eristyksessä...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 04.06.11 - klo:10:53
Jaana Husu-Kallio kannatti eilen Iltalehdessä (http://www.iltalehti.fi/terveys/2011060313833974_tr.shtml) edelleen kasviteoriaa, mutta tällaisin lisäyksin:

Quote
- Syytä ei vielä tiedetä, mutta kaikki viittaa saastuneisiin kasviksiin. Kyse on siis ruokamyrkytyksestä. Oma käsitykseni on, että Hampurin alueella on päätynyt joku suuri saastunut kasviserä esimerkiksi ravintolaan tai ravintoloihin. Ravintoloihin viittaa nimenomaan se, että sairastuneissa on paljon ulkomaalaisia turisteja.

Ravintoloihin voisi viitata myös HS:ssä tänään ollut tieto, että Hampurissa on löytynyt tiettyjä työpaikkoja, joissa sairastuneita on useita, mainitaan Greenpeace ja eräs kirjankustantamo.

Näillä tiedoilla voisi ehkä löytää jokin läheisen ravintolan, jossa työntekijät ovat ruokatunnillaan käyneet syömässä, yhteisenä ”nimittäjänä”.

Myöskin työiässä olevien naisten yliedustuksen sairastuneissa voisi tulkita tukevan  Jaana Husu-Kallion esittämää teoriaa ravintoloista tartunnan välittäjinä.

Kyllä näitä johtolanganpäitä varmaan Saksassa tarkkaan seurataankin. Internet-aikanakaan tutkijat eivät ehdi (eikä heidän pidä) raportoida tutkimustensa joka yksityiskohdasta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 04.06.11 - klo:11:23
Onkos täällä ollut puhetta Jaana Husu-Kallion luomumyönteisyydestä ennen? Törmäsin eilen tämmöiseen Eviran sivuilla:

Quote
Luomun nousu
20.05.2011 13:17

http://www.evira.fi/portal/fi/evira/yhteystiedot/mediapalvelu/tanaan_poydalla_-kolumni/?bid=2504
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 04.06.11 - klo:15:43
Onkohan ruokamyrkytys-kysymys lopulta niin yksinkertainen, että koska luomussa käytetään enemmän eläinperäisiä lannoitteita, niin ruokamyrkytysten (E.coli, jne.) lähtöriski on automaattisesti suurempi kuin tavanomaisessa viljelyssä, missä eläinperäisiä lannoitteita ei käytetä niin paljon?

Asian tilastollinen tarkastelu taitaa olla hyvin vaikeaa, koska jo nämä tutkimusten kolibakteerilöydökset kasviksista ovat epäsuoria mittareita. Ne eivät ole löydöksiä vaarallisista muunnoksista, mutta ne on tulkittu viitteeksi siitä, että vaarallisten muunnosten, eli EHECin, todennäköisyys olisi tällöin myös suurempi.

Siitä on vielä pitkä ketju todelliseen riskiin tai toteutuneeseen vahinkoon asti, koska EHEC-tapaukset (onneksi!) ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, että syy-yhteyden osoittaminen kuolemantapauksiin asti on hyvin hankalaa.

EHEC-saastuneestakaan vihanneksesta tms. kun ei aiheudu mitään haittaa, jos vaikkapa ruoan kuumentaa kylliksi.

Sama pätee useisiin muihinkin pöpöihin.

***

Jos tällaiset hyvin vaaralliset muunnokset kuin nyt Saksassa tulevaisuudessa leviävät, tehoviljelyllä on kuitenkin potentiaalista keinovalikoimaa. Nämä tulevat mieleen:

- edellä kerrottu säteilytys (joka tosin nyt on EU:ssa kielletty, mutta asiaan voisi tässä huonossa skenaariossa helposti tulla muutos)
- säteilytystä on kokeiltu myös lannan suhteen, hyvin tuloksin, mitä taudinaiheuttajien hävittämiseen tulee (mutta vaatinee enemmän energiaa/rahaa? En tiedä. En myöskään tiedä, onko se EU:ssa kielletty)

ja yksiviivaisin:

- niiden tiedettyjen ja tunnettujen vihannesten, jotka ovat kaikkein alttiimpia EHEC:ille, viljeleminen puhtaasti (!) keinolannoitteilla   
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 04.06.11 - klo:17:55
Näillä tiedoilla voisi ehkä löytää jokin läheisen ravintolan, [...]

Kyllä näitä johtolanganpäitä varmaan Saksassa tarkkaan seurataankin.

Die Weltin artikkelin mukaan …

 Tomaten, Gurken und ganz viel Hilflosigkeit (http://www.welt.de/debatte/kommentare/article13412109/Tomaten-Gurken-und-ganz-viel-Hilflosigkeit.html)

(Tomaatteja, kurkkuja ja aika paljon avuttomuutta)

… asiassa olisi raskaasti tyritty, ja vasta nyt ryhdytty selvittämään, missä ravintoloissa sairastuneet olivat syöneet tai mistä marketeista ostaneet!!!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.06.11 - klo:06:05
Tuosta selvityksestä tulee mieleen kivikunta-kasvikunta-eläinkunta-seuraleikki, jossa yksi yrittää arvata, mikä esine tai asia muilla on mielessä (mistä he ovat sopineet). Tämä yksi saa kysyä mitä vain, mutta muut saavat vastata vain kyllä tai ei, totuudenmukaisesti.

Intuitio neuvoo usein leikkijää liian aikaisin yrittämään suoraa kysymystä: onko se tämä ...? Oikea ja nopein strategia on kuitenkin huolellinen haarukointi - ja omien aavistusten pitäminen taka-alalla!

Pahimmassa tapauksessa siis nämä Saksan 1 500 testiä ovat olleet yrityksiä arvata suoraan. (Kun oltiin aivan varmasti tietävinään, että kyseessä on kurkku ...?)

Nyt kuitenkin etsitään yhteisiä tekijöitä ja poissuljetaan. Media tietysti edelleen kyttää nopeaa ratkaisua. Lyypekkiläisen ravintolan "läpimurto" (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/lapimurto-ehec-bakteerin-jaljet-johtavat-saksalaiseen-ravintolaan/art-1288393361173.html) ei kuitenkaan ilmeisesti ollut sellainen. Tuossa leikissäkin on tärkeää rauhallisesti jatkaa haarukointia erityisesti siinä vaiheessa, kun alkaa olla selvästi ratkaisua lähellä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.06.11 - klo:10:49
Lisää villejä teorioita löytyy:

 Stammt der gefährliche Keim aus Biogasanlagen?  (http://www.abendblatt.de/ratgeber/gesundheit/article1913587/Stammt-
der-gefaehrliche-Keim-aus-Biogasanlagen.html)

Eli (vapaasti suom.) onko vaarallinen taudinaiheuttaja lähtenyt liikkeelle biokaasulaitoksista?

Teorioille on täysi lupa olla villejä nyt, kun faktaa puuttuu!

Mekanismina tässä teoriassa olisi, että biokaasulaitokselta olisi viety EHEC-saastuneita jätteitä lannoitteiksi.

Mutta tämäkin taitaa olla yritystä edellä mainittuun suoraan arvaukseen.

Tuossakin uutisessa vaaditaan parempaa "informaatiopolitiikkaa", so. vaaditaan mm. että sairastuneet olisi haastateltava, pelkkä kyselylomake ei riitä. (Mikä on täysin perusteltu vaatimus, vrt. edellä minun ja vaimoni yritys muistella aterioitamme viikon ajalta)

Mietin tässä, että teoria siitä, että epidemia lähti liikkeelle toukokuun alussa järjestetyistä massafestivaaleista Hampurissa voi olla tosi - ja samalla kertaa täysin hyödytön, jos juhlaan osallistui tuo noin 1,5 miljoonaa ihmistä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 06.06.11 - klo:04:26
Tässä ollaan nyt:

 Pavunidut todennäköinen syy Saksan ehec-epidemiaan (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Pavunidut+todenn%C3%A4k%C3%B6inen+syy+Saksan+ehec-epidemiaan/1135266671609)

Quote
Hampuri. Saksan viranomaisten mukaan paikallisesti kasvatetut pavunidut on alustavasti tunnistettu ehec-epidemian todennäköiseksi syyksi. Bakteerin aiheuttama tauti on tappanut 22 ihmistä ja sairastuttanut satoja ympäri Eurooppaa.

Luomutilan pavunidut voitiin jäljittää viidessä eri osavaltiossa sairastuneisiin henkilöihin, Ala-Saksin maatalousministeri Gert Lindemann sanoi.

Ministeriö on varoittanut ihmisiä syömästä ituja, joita käytetään usein salaattien ainesosana.
*)

Vaikeuksia vielä riittää:

-   tulos perustuu vielä päättelyyn (”kivikunta-kasvikunta-eläinkunta”), ei vielä testituloksiin (jotka valmistuvat vasta tänään)
-   kyseisen tilan omistaja väittää kivenkovaan, että mitään eläinperäistä lannoitetta ei ole tilalla käytetty, eikä tilalla myöskään ole eläimiä
-   tilan tuotteet on myyty ”sekoituksina”, ja saksalaistietojen mukaan on mahdollista, että mukana on ulkomailta tuotuja ituja
-   viranomaisten mukaan on mahdollista, että kaikki saastuneet tuotteet on jo käsitelty ja myyty (ja siten syöty ja loputkin heitetty roskiin). Voi siten olla, että varmistavaa testitulosta ei saada.

_____________

*) Hesarin paperiversiossa ei kerrota, että kyse oli luomutilasta (!?)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 06.06.11 - klo:19:13
MTV3: Pavuniduista ei löytynyt ehec-bakteeria (http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2011/06/1341036/pavuniduista-ei-loytynyt-ehec-bakteeria)

Quote
Viranomaiset ovat ottaneet 40 näytettä pohjoissaksalaiselta maatilalta, jonka pavunitujen on epäilty levittäneen tappavaa bakteeria. Näytteistä hieman yli puolet on nyt testattu.


Luultavasti ei muuta kun takaisin ”kivikunta-kasvikunta-eläinkunta” -leikkiin. Jos sekään enää auttaa. Saksalaisen arvion mukaan asiassa hukattiin 2-3 viikkoa: ensimmäinen sairastapaus oli tiettävästi jo 1.5.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.06.11 - klo:05:18
Kun Saksakin näin selvästi kompuroi tämän epidemian syyn selvittämisessä, eikö nyt pitäisi lehtimiesten tiukasti kysyä, mitkä ovat Suomen valmiudet kohdata sama tilanne? Onko suunnitelmia, valmiita kyselylomakkkeita, niiden analyysiin käytettävää tietokoneohjelmaa, jne, jne?

Ja ehkä sopisi kysyä myös, kuuluuko resursseja hajottava luomuvalvonta oikeastaan Eviralle? Luomun edistämisestä puhumattakaan (vrt. edellä pääjohtajan puheenvuoro - Eviran sivustolla)!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.06.11 - klo:17:22
Jos tämä ruoan säteilytys nyt tulee EU:ssa uudelleen harkintaan, tämän EHEC-epidemian takia, niin ironiseksi tosiasiaksi jää:
 
ruoan säteilytyksestä yritettiin EU:ssa v. 2000 saada aikaan ratkaisua, joka olisi sallinut sen nykyistä laajemmin, mutta asia kaatui - Saksan jyrkkään vastustukseen! (http://en.wikipedia.org/wiki/Food_irradiation)

Dennis Avery – myös viitaten tähän Saksan tapaukseen – voi todeta kannattaneensa säteilytystä 20 vuotta (http://newsbyus.com/index.php/article/3502). Menetelmä ei – vaikka on sallittu – ole kovin yleinen USA:ssakaan.

***

Saksan kielen taitoisille tässä satiiri, jonka mukaan kuulemma liittokansleri Merkel ja CDU olisivat päättäneet, että nyt Saksasta jatkossa tulee kurkku- ja salaattivapaa maa. Ja asiassa olisi muodostumassa ihan yksimielisyys, muutkin puolueet olisivat samaa mieltä:

Stefan Theil: Gurkenkonsens (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/gurkenkonsens/)

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 10.06.11 - klo:20:05
Nyt jo aika varmaa tietoa EHEC:n lähteestä ja vahvasti viittaa luomutilan suuntaan, sinne ituihin taas:

Idut sittenkin ehec-epidemian lähteenä (http://www.nelonen.fi/uutiset/kaikki/ulkomaat/idut-sittenkin-ehec-epidemian-l%C3%A4hteen%C3%A4)

Quote
Saksassa on saatu viimeinkin selvyys tappavan ehec-bakteerin alkulähteestä. Bakteeri on peräisin iduista ja suurella todennäköisyydellä samalta alasaksilaiselta luomutilalta, joka jo viikonloppuna nimettiin tartunnan pesäpaikaksi. Kuluttajansuojaviranomaisten mukaan bakteereita on löydetty tilan papuitupakkauksista.

Der Spiegelkin julkaisi iltapäivällä saman uutisen. Kannattaa lukea myös keskustelut suuren yleisön mielipiteen hahmottamiseksi:

Laboranalyse: Forscher weisen erstmals Ehec-Erreger auf Biohof-Sprossen nach (http://www.spiegel.de/wissenschaft/mensch/0,1518,767922,00.html)

Onkohan aamulla taas tilanne auki?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 10.06.11 - klo:20:10

Ne ovat (kuitenkin) ne pavunidut! Saksa poistaa varoitukset koskien kurkkuja, tomaatteja ja salaatteja:
 
"Es sind die Sprossen" (http://www.sueddeutsche.de/wissen/ehec-erreger-warnung-vor-gurken-tomaten-und-salat-soll-aufgehoben-werden-1.1107188)
 
Tähän tulokseen on päädytty eräiden ruokailijaryhmien intensiivisillä haastatteluilla, mukana on turistien ottamia valokuviakin annoksistaan. Kaikki ryhmistä eivät sairastuneet, lähes 100% sairastuneista oli syönyt pavunituja. Voitiin laskea, että pavunituja syöneillä oli lähes 9-kertainen riski sairastua kuin muilla.
 
Toinen uutinen samasta asiasta, Frankfurter Algemeine (http://www.faz.net/artikel/S30176/sprossen-wohl-ursache-fuer-ehec-epidemie-entwarnung-fuer-gurken-salat-tomaten-30436624.html)

Sen mukaan on mahdollista, että infektiolähde olisi nyt jo ehtynyt.
 
Ja edelleen Ala-Saksin maatalousministerin Gert Lindemannin mukaan edellä mainittu luomuyritys on kuin ”hämähäkki verkon keskellä".

Eli tämä tietty luomutila on taas kuviossa mukana:
 
Tappava epidemia: Totuus yhä pimennossa (http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/113008-tappava-epidemia-totuus-yha-pimennossa)
 
Minun "etiäiseni" asiassa on, että asia ei varsinaisesti nyt liity itse luomuviljelyyn ko. tilalla, vaan johonkin muuhun sähläämiseen. Tai ihan ihmisen toiminnasta riippumattomaankin asiaan.
 
Kyseinen tilahan ei ilmoituksensa mukaan käyttänyt eläinperäisiä lannoitteita lainkaan. Jonkin uutisen mukaan ei käytetty mitään lannoitteita, mutta sehän ei ole mahdollista, vaan tällä ilmeisesti tarkoitettiin, että käytettiin nk. viherlannoitusta.
 
Tietysti eräs pieni mahdollisuus on, että tilan omistaja ei olisi ollut asiassa rehellinen, ja eläinperäisiä lannoitteita olisi kuitenkin käytetty, mutta en usko näin olevan. Tässä on liian suuri riski valehdella, kun tilalla on useita työntekijöitäkin, jotka voisivat - viimeistään oikeudessa - todistaa toisin.

PS. Tarkkailijalle (edellä): tilanne on tietysti auki siihen asti, kunnes ratkaiseva bakteerilöytö saadaan, muusta kuin ihmisestä. Kyseiseltä tilalta on nyt otettu n. 400 näytettä. Tulos selviää kuitenkin vasta päivissä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 10.06.11 - klo:21:21
"Entschuldigung", Tarkkailija!!!

Kirjoitin omaa viestiäni samaan aikaan kuin sinä, enkä ymmärtänyt kokeilla antamaasi linkkiä.

Kyseiseltä tilalta on siis tehty löytö tästä bakteerista. *)

Nyt "hämähäkki" lienee kiinni. Mutta edelleen voi olla auki, miten "hämähäkistä" tuli niin paha. Kuten Spiegelin artikkelikin ihmettelee.


PS. Vaikka edellä esitin näkemykseni, että kyse ei välttämättä ole luomusta sinänsä, silti odotan mielenkiinnolla, onko huomisessa paperihesarissa tietoa, että kyse oli luomutilasta ...


PS2. 11.6.2011: Eipä ollut HS:n paperilehdessä vieläkään tätä tietoa.

Mutta muutoin saman lehden sama numero kyllä muisti ylistää luomua (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg2147#msg2147) ja lisäksi lietsoa epäluuloa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg2146#msg2146) tehoviljelyä kohtaan.

_______

*) Tarkemmin: kyseinen löytö oli sekin jäteastiasta, mutta pakkauksesta, josta selvisi, mistä se on peräisin. Epävarmuuksia tietysti aina jää.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.06.11 - klo:14:01
Ei se vielä ole ohi. Uusien tartuntojen määrä ehkä on vähenemässä, mutta kuolemantapausten määrä kasvaa.

Lisäksi saksalaisessa keskustelussa on voimistunut teoria ihmisestä tämän EHEC-epidemian syynä - sekä bakteerin lähteenä että sen levittäjänä.

Selvennys 12.6.2011: On mm. tapaus, jossa pitopalvelun tuotteet olivat sairastuttaneet asiakkaita. Tuotteissa ei ollut ituja, mutta eräs firman työntekijöistä todettiin myöhemmin tämän ko. taudin kantajaksi. Myös luomutilan kohdalla on kaksi teoriaa: bakteeri tuli sinne ulkomaisten siementen mukana tai sitten joku pakkaajista toi sen sinne.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.06.11 - klo:17:46
Saastuneisiin siemeniin viittaa sellainen tieto, että eräs saksalainen perhe olisi sairastunut itse viljelemistään iduista.

Kuolemien lisäksi karmeaa on, että n. 100 henkeä Saksassa tarvitsee elinsiirron selviytyäkseen. Tai loppuelämän dialyysihoidot.

***

Samaan aikaan täällä Suomen Eviran huolena on - paitsi edellä mainitut luomuasiat - nyt tänään vaikka tämä:
 
Suolapitoisuuksien omavalvontaa tehostettava ruokayrityksissä (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1209458)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.06.11 - klo:19:23
 
Olisi ehkä hiukan kohtuutonta - ennen kuin asioiden tarkka todellinen kulku selviää - leimata koko luomu tämän EHEC-tapauksen pohjalta, mutta täysin kohtuuton on  luomuviljelijä Jukka Lassilan usko ja ilmeinen toivo sen suhteen, että luomu nyt tästä tapauksesta hyötyisi:
 
Keski-Uusimaa: "Luomu ja kotimainen hyötyvät ruokakohuista" (http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/58176-luomu-ja-kotimainen-hyotyvat-ruokakohuista)
 
***
 
Voi hyvin kuvitella, että EHECin uhreissa Saksassa (ja muualla) on koko joukko ihmisiä, jotka olivat valinneet luomuvaihtoehdon juuri siinä käsityksessä, että se olisi terveellisempää ja turvallisempaa - kun sitä niin on joka puolelta "rummutettu". Voi hyvin kuvitella myös sen pettymyksen katkeruuden, mikä heillä nyt asian suhteen on. Vaikka asia ei varsinaisesti olisikaan itse luomumenetelmien syytä.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.06.11 - klo:16:54
Jos tämä Pekka Paunion kuvaus asiasta on suurin piirtein oikea …
 
 Saksan EHEC-epidemia luomulähiruoasta (http://ppaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75242-saksan-ehec-epidemia-luomul%C3%A4hiruoasta)

… ja jos ja kun nyt on olemassa (ja mahdollisesti leviämässä) tällaisia karmeita EHEC-variantteja kuin nyt Saksassa, niin kyllä tulee mieleen, että vähintään näille iduille on vaadittava säteilytys (tai kaasutus tms.). Vaikka kaikki – esim. luomuväki – eivät siitä tykkäisi.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.06.11 - klo:15:42
Tuo pitopalvelutapaus vahvistettin. Oireeton palvelun työtekijä oli sairastuttanut 20 asiakasta (ehkä ruoan kautta?). Hän itse sairastui myös, myöhemmin. Vaikka hygieniamääräysten noudattaminen nyt varmistetaan, se ei paljon auta: on viitteitä siitä, ettei käsien peseminenkään bakteeriin tehoa.

Todella pirullinen tapaus. Se voi siis jatkaa leviämistään, vaikka saksalaiset eivät enää söisi idun itua.

Lohtua ei tuo tieto, että valtaosa aiemmistakin Ehec-tapauksista on Saksassa jäänyt lopullisesti selvittämättä.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.06.11 - klo:19:33
Tässä saksalainen artikkeli …

EHEC mahnt! (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/ehec_mahnt/)

… siitä, että jos Merkel olisi suhtautunut asiaan samoin ja toiminut samalla sähäkkyydellä ja "varovaisuusperiaatteella" EHEC-asiassa kuin ydinvoiman suhteen Fukushiman jälkeen, luomutilat Saksassa olisi nyt suljettu ja luomutuotteiden myynti kielletty.

***

Asiaa on kommentoinut myös Ruotsissa Metro-lehdessä Johan Norberg näin …

Vi kan inte gulla bort bakterier (http://www.metro.se/kolumner/vi-kan-inte-gulla-bort-bakterier/EVHkfo!rEJEt0dYeDY/)

(so. me emme voi ”halata” pois bakteereja)

ja Suomessa Tuomas Enbuske näin:

 Kaikki mikä tulee luonnosta ei ole hyvää! (http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76044-kaikki-mik%C3%A4-tulee-luonnosta-ei-ole-hyv%C3%A4%C3%A4)

(Tosin Enbusken juttu laajenee asiasta "ulospäin" ... tarvittaessa eri "triidiin")
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 29.06.11 - klo:07:50
EHEC-tartuntojen määrän kasvussa on kai havaittu hidastumista, mutta yhä epidemia etenee. Saksassa tartuntoja on yli 4 000 ja kuolleita on nyt 48.

Viimeinen tieto on, että bakteeri olisi havaittu Ranskassa (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/tappavaa-ehecia-nyt-myos-ruotsissa-ja-ranskassa-/art-1288398353157.html), ja asia ei liity Saksassa matkailuun (kyse oli kouluruoasta, yli 10 uhria). Syynä olisivat alustavien tietojen mukaan jälleen idut. Nyt viitataan siemeniin, jotka olisi toimittanut brittifirma. Firma kertoo tuoneensa siemenet Italiasta. Itse idut olisi kasvatettu Ranskassa.

Myös Ruotsissa olisi tapaus, jota ei ole saatu Saksasta.

Missä vaiheessa joku EU-poliitikko herää vaatimaan, että EU-kansalaisilla pitää halutessaan olla oikeus säteilytettyyn ruokaan?


PS. klo 19:20: Nyt on päädytty tulokseen, että kyseessä ovat sarviapilian idut  (http://www.evira.fi/portal/fi/evira/ajankohtaista/?bid=2592)(Evira). Voi tietysti vieläkin olla "hakuammuntaa", mutta hakuammunnallahan (= "kivikunta, kasvikunta ...", ks. edellä) tämä asia on selvitettävä.

PS2. Samassa Eviran ruudussa sitten on kehotus siihen, että "varmista kasvisten alkuperämaa". Ko idut oli tehty saksalaisille Saksassa ja ranskalaisille Ranskassa.

PS 30.6.2011: Viimeisiin tieto on, että sarviapilan siemenet olisi tuotu Egyptistä. (http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/06/ehec-bakteeri_saattaakin_olla_egyptista_2694590.html) Ne olisivat yhteinen tekijä Saksan ja Ranskan muutoin erillisten epidemioiden takana.

Tuosta kasvisten alkuperämaan varmistamisesta siis ei käytännössä ole juuri hyötyä kuluttajalle - mutta viranomaisilla tieto on hyvä olla, näissä tällaisissa tapauksissa!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.07.11 - klo:16:16
Uutisoinnissa erään vanhan naisen kuolemasta Ranskassa sotketaan nyt kaikissa medioissa Suomessa asioita.

Jos EHEC-bakteeri, joka aiheutti hänen kuolemansa, oli eri kantaa kuin tämä Saksan em. bakteeri, kyse on erillisestä yksittäistapauksesta, eikä siitä, että tämä tuhoisa 'aalto' olisi nyt iskenyt, kuten uutisissa dramatisoidaan.

On ihan toinen asia, että samassa kaupungissa makaa sairaalassa kuusi koulujuhliin osallistunutta, joilla on tuo Saksan bakteeri.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 03.07.11 - klo:18:38

Kyllä luomulla on selviä terveysvaikutuksia: http://mattipekkarinen.net/luomuidut.jpg

Matti
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.07.11 - klo:17:15
Sittenkin! Aivan tuore uutinen:

Evira: Ehec-kuolemista epäiltyjä siemeniä myyty myös Suomessa (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/07/1357619/evira-ehec-siemenia-myyty-suomessa)

Ja nyt sitten (vasta) pitää tämäkin kertoa, kaikki, ihan tarkkaan:

Quote
Siemenet luomutuotteita

Kyseiset luomutuotantoa olevat siemenet (eränumero L0108886) ovat olleet myynnissä 125 gramman pusseissa, joiden parasta ennen -päivämäärä on 11.8.2012. Kuluttajia pyydetään palauttamaan heti siemenet ne myyneeseen liikkeeseen.

Luomukauppa, jossa niitä oli myynnissä, on tämä (http://www.ekolo.fi/) (olen siellä kerran käynytkin, hintoja kauhistelemassa). Ihmettelen vähän liikettäkin, jos se kaikesta kohusta huolimatta on näitä siemeniä myynyt. Ellei se sitten ole tapahtunut jo ennen kohua?


PS. klo 19:20: Eviran uutisessa (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=2625) (selaa uutista alaspäin) on siemenpussista kuva. "Bio" pussin kyljessä = luomu saksaksi. *)

Minusta - jotta varmasti vahingoilta vältyttäisiin - TV voisi näyttää tuon pussin kuvan. Kuten sanomalehtienkin pitäisi. Kaikki eivät ehkä muista, mitä tarkkaan ottaen tulikaan ostetuksi, eivätkä välttämättä tiedä, että "Bockshornklee" on yhtäkuin sarviapila.

MTV3 kertoi kyllä äsken asiasta, mutta ei näyttänyt kuvaa.


PS. aamulla 8.7.2011: Hesari julkaisi asiasta aika huomaamattoman pikku-uutisen, ilman kuvaa. Uutispäivä Demarissa ei uutista (vielä?) ollut.
_______________

*) en kyllä tiedä, mikä siemenistä tekee luomusiemeniä. Mutta jos vaatimus on, että nekin kasvatetaan luomumenetelmin, niin silloin voidaan ajatella, että nämä ongelmasiemenet on Egyptissä kasvatettu lannalla, jolloin saksalainen luomutila (joka ei lantaa lankaan käyttänyt) olisi ollut vain välittäjänä. Eli se mysteeri olisi selitettävissä?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 08.07.11 - klo:09:50
Löytyi kuitenkin tietoa, miten itujen siemenet pitäisi käsitellä eli puhdistaa (kaupallinen sivu):

Seed sanitation (http://www.sproutnet.com/sprouting_seed_sanitation_equipment.htm)

Yhtenä tavoitteena tälle on juuri salmonellan ja EHEC:in hävittäminen siemenistä. Ja heti etusivulla muistutetaan, että tämä puhdistaminen on äärimmäisen tärkeätä (critical).

Tämä ko. sivulla esitelty menetelmä käyttää ainakin reippaasti erilaisia kemikaaleja. Onkohan niiden käyttö tässä tarkoituksessa luomussa sallittua?

Etsin Googlella hakusanalla ”organic seed sanitation”, mutta en löytänyt kunnon vastausta kysymykseen, miten luomussa huolehditaan siementen puhtaudesta. Tuli kuitenkin viitteitä siitä, että se tapahtuu jotenkin eri tavalla.

Joka tapauksessa käytetty menetelmä näyttää nyt Saksassa ja Ranskassa pettäneen.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 10.07.11 - klo:07:37
Toisessa Hesarin pikku-uutisessa asiasta eilen kerrottiin Ekolon ottavan suoraan yhteyttä (siemenpussin ostaneisiin) asiakkaisiinsa.

? ? ?

Onko Ekolon asiakaskunta niin pieni, että kaikki tunnetaan nimeltä? Asiakaskortti kaikilla? Asiakastilit?

Vai katsotaanko mahdollisesti, että iso ilmoitus asiasta liikkeessä on tätä? Tai nettisivulla - siellähän sellainen on? Jos ko. asiakkaat tarkkaan tiedettäisiin, netti-ilmoitusta ei kai edes tarvittaisi?

Ekolo sitten typerästi puolustautuu hyökkäämällä, viittaamalla tässä EHEC-asiassa esitettyihin salaliittoteorioihin. Katsokaa itse.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.07.11 - klo:10:10
Nimimerkki ”Ekoloinen” Ekolon sivuilla kirjoittaa blogissaan (http://ekoloinen.blogspot.com/2011/07/ehecin-taustoilla.html) astetta selväjärkisemmin kuin se kirjoittaja, johon Ekolo oli linkannut, jonka teoria oli suurin piirtein se, että tämä EHEC-bakteeri oli tahallaan tehty ja lähetetty juuri pilaamaan luomun mainetta, ison tehoruokabisneksen toimesta tai ainakin tilauksesta. Ekoloinen ottaa nyt ko. kirjoitukseen sentään vähän etäisyyttä, vaikka pitääkin sitä 'loogisena'.

Mutta luomun viattomuus ja tehoviljelyn syyllisyys on Ekoloisellekin selviö. Edellä esille tullutta itujen siementen kemiallista esikäsittelyä ei Ekoloinen edes mainitse.

MTV3 kertoi hyvin suomeksi EHEC-jahdin vaiheista tässä haastattelussa:

Ehec-lähteen selvittäminen varsinaista salapoliisityötä (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/07/1358141/ehec-lahteen-selvittaminen-varsinaista-salapoliisityota)

Mitä ilmeisemmin EHEC on ollut kimmokkeena, kun Aamulehti on ottanut esille ruoan säteilytyksen:

 Radioaktiivisella säteilyllä käsitelty ruoka hiipii Suomeen (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194686652549/artikkeli/radioaktiivisella+sateilylla+kasitelty+ruoka+hiipii+suomeen.html)

Valitettavasti nettiversio uutisesta loppuu vähän kesken, eikä voi arvioida artikkelia kokonaisuudessaan. Otsikointi kyllä on sellainen, että asialla halutaan pelotella, ei sitä käyttöön ehdottaa. Keskustelua se näyttää kyllä herättäneen!


PS. Tässä tilanteessa pilaantuneet luomuleivät (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/07/1359317/elovena-kaura-vehna-luomu-paahtopaloja-vetetaan-taas-markkinoilta) pääsevät julkisessa keskustelussa kuin koira veräjästä, mutta ilmeisesti syystä: ko. leivistä ei käsittääkseni ole terveydellistä haittaa.



PS2. 13.7.2011 klo 15:40: Evira: Testatuissa sarviapilan siemenissä ei jälkiä EHEC-bakteerista (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/evira_testatuissa_sarviapilan_siemenissa_ei_jalkia_ehec-bakteerista_2720738.html?origin=rss), enkä muuta odottanutkaan. Koko kyseinen EU:n alueelle tullut erähän oli alunperin useita tonneja, ja se on levitetty eli jaettu useaan maahan. Erittäin pieni osa siemenistä on siten ollut saastuneita - olettaen tässä nyt koko ajan, että kyse oli näistä siemenistä.

Testaaminen jatkuu, mutta luultavasti samoin käy, ihan tilastolllisista syistä, vaikka sarviapila olisikin se syyllinen (tai oikeastaan "rikostoveri", bakteeri on tietysti "syyllinen").
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.08.11 - klo:18:52
EHEC-epidemia on nyt sitten julistettu päättyneeksi, muutamaan viikkoon ei ole tullut uusia tapauksia (eikä kuolemantapauksiakaan):
 
"Ehec-epidemia on ohi" (http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2011/07/1365591/ehec-epidemia-on-ohi)
 
Onni onnettomudessa on myös, että Saksassa on nyt selvinnyt, että valtaosa sairastuneista tervehtyy ko. bakteerin aiheuttamasta munuaissairaudesta kokonaan, ilman jälkivauroita. Pahempaan uskottiin. Kuitenkin n. viidennes invalidisoitui lopuksi ikäänsä.
 
***
 
Mutta lopulta yhtään tämän supervaarallisen EHEC-muunnoksen saastuttamaa kasvia (vihannesta tai sienmentäkään) ei sitten löytynyt. Tässä uutinen saksalaisen EHEC-ryhmän loppuraportista englanniksi
 
Outbreak: German Task Force's Findings (http://www.foodsafetynews.com/2011/07/outbreak-german-task-forces-final-report/)

Sieltä löytyy myös linkki diaesitykseen (http://www.foodsafetynews.com/SCoFCAH%20_12062011_en%5B1%5D.pdf), josta selviää se, miten päättelyketju syyllisestä syntyi.

Käsittääkseni on kuitenkin valitettavasti niin, että ihan lopullista selvitystä asiassa ei oikeastaan saatu. Mutta tietysti jo se, että kun näitä tiettyjä ituja lakattiin syömästä, ja epidemia loppui, osaltaan todistaa ituhypoteesin oikeaksi, ts. ainakin tukee sitä.

Mutta selvittämättä kaiketi jäi mm. se, mistä ja miten se bakteeri niihin ituihin alunperin tuli. Minun (edellä) spekulaationi, ja kaikkien muidenkin, jäivät lopullista varmistusta vaille.

Mutta edelleen olisi EU:n syytä miettiä uudelleen ennakkoluulottomasti mm. säteilytystä!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.08.11 - klo:13:40

Ottakaa varas kiinni, huutaa varas täydellä torilla, ja osoittaa johonkin suuntaan, kävellen itse toiseen.

Tämä tulee kyllä mieleen tästä Taloussanomien artikkelista …

Salmonellaa suklaasta ja sipseistä – katso 15 yllätysvaaraa (http://www.taloussanomat.fi/paivittaistavarat/2011/08/16/salmonellaa-suklaasta-ja-sipseista--katso-15-yllatysvaaraa/201111345/12)

…. jossa kerrotaan, että (lihav. HJ)  …

Quote
”Uusi kohukirja paljastaa elintarvikkeiden ja suurtuotannon yllättävät uhat.”

ja että …

Quote
”Kirjojen Petos lautasella ja Aitoa ruokaa tekijältä Mats-Eric Nilssonilta on tullut uusi kohukirja, joka käy entistä järeämmin ravinnon tehotuotannon ja elintarvikkeiden teollisen suurtuotannon sekä laitosruoan kimppuun.”

ja että …

Quote
Vuoden 2010 dioksiinilöydökset saksalaissioissa ja tämän kevään ehec-epidemia ovat heidän mielestään osoittaneet, että teollinen elintarviketuotanto on perikadon partaalla.
(lihav. HJ)

Kuten lukijamme hyvin tietävät, tai viimeistään nyt voivat tarkistaa, EHEC-epidemia levisi luomuiduista. Samoin tässa dioksiiinitapauksessa oli kyse luomusioista. Asialla ei toisin sanoen olllut mitään tekemistä ”tehotuotannon” kanssa. Tai ”suurtuotannonkaan” kanssa.

Kuten ei muillakaan ko. listalla olevilla vaaroilla.

Mm. kampylobakteeri on yleisempi luomutiloilla kuin tavanomaisilla ”tehotiloilla”.  Jota muuten tämä väiittelijä (http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/08/siipikarjan_suolistobakteeria_vahennetaan_tehokkaimmin_tiloilla_2801916.html?origin=rss) ei tohtinut Suomessa sanoa, vaikka totesikin:

Quote
Parhaiten sen leviäminen estetään hyvällä tuotantohygienialla ja pitämällä bakteeri tuotantohallien ulkopuolella, toteaa lapualainen väittelijä Perko-Mäkelä.   

(Lihav. HJ. Ja "suomennos", tulkinta HJ: kanoja ei pidä päästää ulos.)

Taloussanomien kohta 15 eli ”Ahneus” … niin, mihinköhän viljelytapaan ja ruokaan se saattaisi liittyä … hinnoista päätellen …   8)


PS. klo 16:  Ja "ceterum censeo" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ceterum_censeo) ... säteilytyksellä jne.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.08.11 - klo:06:14

Minnesotan yliopistossa on tehty loistava keksintö. On löydetty – ihan sattumalta - ”luonnollinen” aine, joka tuhoaa vaarallisia bakteereja ruoassa (eli siis vähentää ruokamyrkityksiä). Asiassa ei ole edes ”tuoreen tutkimuksen” makua, koska sille on jo myönnetty patentti:

LUCKY ACCIDENT SLASHES FOOD POISONINGS (http://www.cgfi.org/2011/08/lucky-accident-slashes-food-poisonings-by-dennis-t-avery/)


”Luonnollisuus” merkitsee, että tätä ainetta voitaneen periaatteessa käyttää myös luomussa.

Mutta huonot uutiset ovat, että ainetta voidaan käyttää vain noin puolessa tapauksissa, kylläkin mm. jauhelihaan, munaan, säilykkeisiin jne. Mutta ei vihanneksiin – eli Saksan tapaus olisi tapahtunut siitä huolimatta, jos ko. aine olisikin olut jo käytössä.

Eli säteilytys on edelleen se vaihtoehto.

Kärjistäen sanottuna mieluummin kyllä pelaan venäläistä rulettia aseella, jossa on vain yksi panos, kuin sellaisella, jossa on kaksi. Mutta panoksien vähentäminen puoleen ei kuitenkaan tee asiasta houkuttelevaa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.09.11 - klo:05:50

Maailmalta on tullut tieto, että lopulta Egyptin viranomaiset ovat suostuneet siihen, että EU:n tutkijat pääsevät jäljittämään sinne tätä EHEC-bakteeria.

Voi olla liian myöhäistä, pelkään.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 06.09.11 - klo:17:59

Sitten on tämä ruoan lisäaineilla pelottelu, jolla moni kirjailija ja lehtimies (ja lehti! Ja joku muu ..) nyt yrittää saada lisätienestiä itselleen.

Ruokatiedon tästä uutisesta ...

Kauhajoen Ruokamessuilta potkua alueen yrittäjille (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1214745)

… muun tarinan joukosta, löytyi tässä kysymyksessä ytimekäs puheenvuoro (nyt kursivointi HJ):

Quote
Lisäaineet eivät ole vain pahasta, muistutti tutkija

Professori Marina Heinonen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta muistutti, että halutessaan kuluttaja voi valita lisäaineettomia ruokia: tuore liha ja kala, kananmunat, maito, tuoreet vihannekset, marjat ja hedelmät ovat lisäaineetonta ruokaa.

Hän ei ymmärrä hysteriaa, jonka lisäaineet ovat synnyttäneet viime vuosina.

- Suurin osa eineksistä on lisäaineettomia; se tuodaan nyt esiin. Toisaalta lisäaineiden välttäminen ei ole edes tarpeellista, sillä lisäaineita ei käytetä sattumanvaraisesti vaan teknologisesta syystä. Niillä on tärkeä tehtävä ruuan turvallisuuden, etenkin sen säilymisen kannalta, Heinonen totesi.

Hän esitti useita esimerkkejä siitä, että teollisuuden paljon käyttämät lisäaineet ovat luonnossa esiintyviä aineita, joita saamme myös hedelmistä ja vihanneksista. Heinonen suositteli turvautumaan asiantuntijatietoon mieluummin kuin toimittajalähtöisiin kohuteoksiin.

- Totuus löytyy Eviran nettisivuilta: e-koodiavain auttaa epävarmaa kuluttajaa.
Varminta on Heinosen mukaan luottaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan arvioihin, joissa otetaan huomioon kaikki aiheeseen liittyvä tutkimustieto.

Toisaalta tutkija halusi muistuttaa, että luonnollinen ei ole sama asia kuin turvallinen ruoka. Riskinarviointiin luottava, monipuolisesti syövä ei kuitenkaan tee hallaa itselleen.

- Lue pakkausselosteet, luota asiantuntija-arvioon, äläkä uskottele, että kaikki luonnosta peräisin oleva olisi turvallista, Heinonen evästää.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi natriumglutamaatilla on syyttä huono maine. Pidämme sen mausta, lihan mausta, ja kielessä on reseptori, joka reagoi tuohon makuun. Ruuassa on samankaltainen luontainen aine - miksi tämä käyttäytyisi elimistössä eri tavoin? Jos mainostetaan, että tuotteessa ei ole natriumglutamaattia, sanoo Heinonen tarkistavansa heti, mitä siinä sitten on.

Professori Marina Heinonen näyttää netin mukaan uhrautuneen kansanvalistajaksi ja pitäneen asiasta esitelmiä muuallakin. Hyvä! Aplodeja!

***

Hupaisa yksityiskohta samassa uutisessa on luomutuottajan vaikerointi asiassa, kun lisäaineitta hänkään ei selviä (lihav. HJ):

Quote
Hän jalostaa lihatuotteet mahdollisimman vähin lisäainein. Tuoteturvallisuusyistä on kuitenkin esimerkiksi luomumakkaraan lisättävä jonkin verran nitriittiä.

- Emulsiomassoissa vihertyminen on ongelma; kuinka moni söisi vaaleanvihreää makkaraa?

Nitriitittömyys ei vielä ole onnistunut, sillä vaikka kasvisuutteita onkin olemassa, niitä ei saa luomuna. Luhtala koostaa maustesekoituksensa itse ja tekee tuotteensa ilman natriumglutamaattia ja aromivahventeita.

Vaikeata siis on. Mutta siis minkä ihmeen tähden?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.09.11 - klo:04:03
Olen keskusteluissa asiasta huomannut, että tietysti myös tässä lisäainekampanjonnissa käytetään samaa niksiä kuin kaikessa muuassakin kemialla pelottelussa: vaikka yksittäiset lisäaineet olisivatkin tutkitusti turvallisia, niiden yhteisvaikutukset ovat arvaamattomia, ja siksi kuulemmma lisäaineita kannattaa yleisesti välttää. Ja tämä argumentti valitettavasti jonkin verran "uppoaa kansaan".

Tämän ajattelutavan kritiikki, katso taas tätä Jussi Tammisolan nättiä artikkelia:

Kemian pelko on humpuukin alku (http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/Su271006.pdf)

Myös lisäaineissa toimii valitettavasti helposti samanlainen mekanismi kuin torjunta-aiineiden kohdalla, josta kerroimme uutisessamme "Paimenpoika ja susi -satu nykyajan tapaan?". (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=10) Viranomaisen asiallinen lause siitä, että jokin lisäaine ei periaatteessa ole (suurina määrinä) suositeltava, voi riistäytyä julkisuudessa ajatukseksi, että sen käyttö olisi suorastaan ongelma Suomessa. Ja varsinkin - tietysti - lapsille jne.

***

Toinen asenne, joka on saatu tässä (osittain, joillekin) läpi, on se "amerikkalainen", että ei luoteta asiassa "ahneisiin suuryrityksiin". Ikäänkuin näin valvottu asia jotain luottamusta kaipaisi. (Ja jos joku tässäkin tekee "filurgia", niin kyllä se on todennäköisesti olisi joku epätoivoinen, konkurssin partaalla oleva pikkufirma!)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.09.11 - klo:03:21

Uutisemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=192) linkin otsikossa Honig und Bockshornklee (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/honig_und_bockshornklee/), eli ”Hunajaa ja sarviapilaa”,  mihin tuo ”hunaja” viittaa? Se viittaa tähän:

 EU-tuomioistuin: Muuntogeeninen siitepöly ilmoitettava hunajan pakkauksessa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1215180)

Maxeiner ja Miersch kertoivat vielä asian taustan:
-   päätös perustui yksittäisen hunajanviljelijän kanteluun. Hänen tilansa lähellä kun sattui olemaan muuntogeenisen maissin koepelto, jossa hänen mehiläisensä ehkä saattaisivat vierailla
-   miljoonat ihmiset Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ovat syöneet tällaista hunajaa
-   ja eikä siitä ole osoitettu olevan ikinä mitään haittaa

Mutta nyt siis EU on päättänyt meitä tällä tavalla suojella. Tai antaa siis ainakin tietoa, eli ainakin siis varoitella.

Tiedolta haluttiin EHEC:in kohdalla taas varjella. Saksassa oli TV:ssä kyllä näytetty epäiltyä sarviapilan siemenpussia, mutta luomusinetti oli siinä ”pixelöity” näkymättömiin. Meillä ei sitten pussin kuvaa (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=2625) TV:ssä tai sanomalehdissä edes näytetty, sikäli kuin tiedän.

Maxeiner ja Miersch viittavat kirjoituksensa lopussa ”Soliris” –nimiseen lääkkeeseen, jolla voidaan osaa EHEC-epidemiassa sairastuneita auttaa. Se on valmistettu, no, geenitekniikalla!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 19.09.11 - klo:17:57

Tämä Helsingin Sanomissa ilmestynyt mielipideosaston juttu (siteerattu tässä vain olennaisilta osiltaan) ...

Quote
Porvoossa tehtiin viime vuonna kunnon tutkimus koululaisten suosikkiruuista. Eikä mitään yksinkertaista kyselyä. Tällä kertaa haluttiin osallistaa oppilaita, ottaa heidät mukaan vaikuttamaan: he saivat itse arvioida kouluruuat joka päivä, viikkojen ajan. Mukana oli 18 koulua: ala- ja yläkoulut sekä lukiot.

Tuloksena syntyi kouluruokien 10 kärjessä -lista. Ensimmäisenä listalla olivat pinaattiletut.

Ja kuinka kävi? Pinaattiletut poistettiin kouluruokien joukosta.
Miten tässä näin pääsi käymään?

Pinaattiletut poistettiin kouluruokien joukosta, koska jotkut vanhemmat olivat valittaneet, että niissä on liikaa lisäaineita. Aktivistin ottein etenevä aikuisten joukko jyräsi yli tuhansien koululaisten mielipiteen.

"Missään ei ole todistettu, että juuri pinaattiletut olisivat erityisen epäterveellisiä. Ne nyt olivat joillekin vanhemmille punainen vaate", kertoo Birgitta Creutziger, Porvoon ruokapalvelupäällikkö.

Ruokalistojen suunnitteluun vaikuttavat paitsi ravitsemussuositukset ja raha myös julkinen keskustelu. Ruokapalveluun soittaneet vanhemmat olivat sanoneet, että heillä on takanaan laaja vanhempien verkosto. Lisäaineista keskusteltiin julkisuudessakin iltapäivälehtiä myöten, Creutziger perustelee.


... kuuluu kyllä siihen joukkoon tapauksia, joissa ainoa reaktio on kysyä, pitääkö tässä itkeä vai nauraa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.09.11 - klo:18:26
Ja näin sitten asia "kuumentaa tunteita" ...

Elintarvikkeiden E-koodit kuumentavat tunteita (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/elintarvikkeiden_e-koodit_kuumentavat_tunteita_2883801.html)

... kun asiaa oikein kuumennetaan, suorastaan hehkutetaan.

Annetaan kyllä asiassa asiantuntijalle, professori Anu Hopialle puheenvuoro:

Quote
Ruokaprofessorin mukaan keskustelussa menevät puurot ja vellit sekaisin.

Kun paras linja olisi ollut "tappaa" tällainen hysteria alkuunsa. Mutta nyt media saa - mielestään - sulkiia hattuunsa sekä ensin asian esiin ottamisesta että sitten keskustelun tieteellisestä rauhoittelusta, eikö?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.09.11 - klo:17:13

Nyt on puhuttu nimimerkin takaa möläyttelystä. Tässä täysin nimetön kirjoittaja (Helsingin Sanomien pääkirjoitus) sitten ryhtyy tähän lisäaineilla pelotteluun ja antaa suoran tukensa koululaisten vanhempien hysteriaan asiassa (ihan siten kuin Porvoossa, ks. edellä):


Quote
Tarjotaan lapsille puhdasta ruokaa

Suomalaiset koululaiset ovat vuodesta 1948 lähtien saaneet koulussa maksuttoman aterian. Kouluruoka on monipuolistunut samaa tahtia kuin yhteiskunta on vaurastunut. Pulavuosien laihasta keitosta on tullut kunnon ateria.

Yksi piirre kouluruokien valmistuksessa on säilynyt läpi vuosikymmenten. Se on rahapula koulukeittoloissa – tai suurtalouskeittiöissä, kuten niitä nykyisin nimitetään. Tuoreen selvityksen mukaan kunnat käyttävät yhteen kouluateriaan keskimäärin 2,73 euroa. Aikuisten aterioihin kuntien henkilöstöravintoloissa käytetään keskimäärin 4,20 euroa.

Kouluruoan kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat terveellisyys ja riittävyys. Ruoan pitää olla myös maukasta ja vaihtelevaa, jotta lapset tottuisivat uusiin makuihin.

Tähän asti kaikki hyvin … mutta sitten

Quote
Viime vuosina ruoan terveellisyys ja puhtaus ovat nousseet entistä suurempaan arvoon. Vanhemmat ovat ryhtyneet laskemaan ruokien tuoteselosteista muun muassa lisäaineiden määrää.

Lisäainelaskelma hätkähdytti. Helsinkiin kouluruokaa toimittavan Palmian listoilta löytyi noin 30 eri lisäainetta. Esimerkiksi nakkikeittoon on saatu mahtumaan kahdeksaa eri lisäainetta (Iltalehti 15. 9.).

Entä sitten? Tällaisilla lisäaineiden laskemisilla ei ole mitenkään osoitettu, että niistä olisi ensimmäistäkään haittaa (ks. edellä professori Anu Hopian lausunnot)

Quote
Kiistellyn aromivahventeen eli natriumglutamaatin käytön kaupunki on jo ehtinyt kieltää.


Siinäkin voi kysyä: miksi? Kokkiystäväni kertoi, että he olivat myös tehneet saman ratkaisun hänen suurkeittiössään, ja aivan kohta oli alkanut tulla valituksia ruoan mauttomuudesta. Vaivihkaa natrimglutamaatti otetttiin taas käyttöön, ja valitukset loppuivat.

Myös tässä voi viitata Hopian haastatteluun.

Quote
Vanhemmat ja myös ruokahuollosta vastaavat ammattilaiset suosisivat mielellään luomu- ja lähiruokaa.

On epäiltävää, että vanhemmatkaan suosisivat, ja yhtä epäiltävää, että ammattilaiset sen tekisivät. Molemmissa ryhmissä on ehkä joitakin äänekkäistä, jotka niin tekevät. Mutta käytännössä aloite kyllä tulee poliitikoilta.

Ja tässäkin: vihertävät poliitikot vaativat luomua, paikallispoliitikot lähiä. Edelleenkään ei sama asia, edelleenkään ei edes asiallista kytköstä.

Quote
Kuntien ostoja määrittävä hankintalaki kuitenkin vaikeuttaa luomu- ja lähiruoan käyttöä, sillä kaikki yli 30 000 euron ostot on kilpailutettava.

Kilpailusäännökset eivät kuitenkaan estä puhtaiden raaka-aineiden hankintaa, sillä tarjouskilpailun ehdot voidaan asettaa niin, että lähi-, luomu- ja puhtausvaatimukset täyttyvät. Eri asia on, riittävätkö käytössä olevat rahat kaikkien vaatimusten täyttämiseen.

Tässä siis kerrotaan, miten kilpailusäännöksiä voi kieltää, että on sallittua asettaa mielivaltaisia ehtoja ”puhtaudesta”, joilla ei ole mitään vaikutusta ruoan terveellisyyteen tai sen riskien vähentämiseen.

Hesarin nimettömän pääkirjoitustoimittajan ei olisi pitänyt kysyä ainoastaan, riittävätkö rahat, vaan mitä niillä rahoilla saavutetaan. Asiantuntijoiden mukaan: ei mitään!

Quote
Kouluruoka on vain osa lasten käyttämästä ravinnosta. Merkitystä on myös sillä, mitä lapsi syö kotonaan. Lisäaineita lapsi saa kotiruoastakin, etenkin jos ruoka koostuu pääasiassa eineksistä tai puolivalmisteista.

Niin kauan kuin ei tiedetä, millaisia yhteisvaikutuksia erilaisten lisäaineiden pitkäaikainen käyttö saattaa aiheuttaa, pitäisi kasvavia lapsia ruokkia mahdollisimman puhtaista raaka-aineista tehdyllä ruoalla.

Tässä on sitten lisätty yhteisvaikutuksiin myös pitkäaikaisuus - ja näin saatu asia täysin tieteellisen keskustelun ulkopuolelle. Ainahan voi väittää juuri näin, vaikka mitään haittaa ei ikinä löytyisi, ne periaatteessa tietysti voivat tulla esille vuosikymmenien päästä.

(Paitsi sitten lopulta: uskallan väittää, että jos altistuu lisäaineelle [tähän mikä tahansa] jatkuvasti 1200 kuukauden ajan - niin elää varmasti yli 100-vuotiaaksi!)

____________


Tämän lisäksi sitten oli samassa lehdessä Kuluttaja-palstalla niksi, miten nämä E-koodien selitykset saa kännykkäänsä! Jotta voi kaupassa tarkistaa!

Ja ihan varmasti jonkin ajan kuluttua HS julkaisee vaikka Hopian haastattelun tai muun artikkelin, jossa rauhoitellaan asiassa, ja todetaan, ettei huoleen ole syytä. Ja laskee sitten senkin ansiokseen.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.09.11 - klo:18:07

Sitten tuli tällainenkin tapaus:

Salmonellaa 11:lle lounasravintolasta (http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/salmonellaa_11lle_lounasravintolasta.1/)

Ei, en väitä, että asia mitenkään liittyisi luomuun.

Mutta saavatpahan nyt suomalaisetkin viranomaiset testata taitojaan "kivikunta-kasvikunta-eläinkunta-leikissä":

Quote
Salmonella-ruokamyrkytysepidemian syitä selvitetään parhaillaan kyselytutkimuksella.


(Ja salmonella ei muuten sitten takuulla tule lisäaineista, sillä ei varmasti ole "E-koodia"! Jonka Helsingin Sanomatkin hyvin tietää. Mitähän se kirjoittaa tästä tapauksesta pääkirjoituksessaan?)

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 30.09.11 - klo:08:40
Nyt Yhdysvallat sai oman ruokakriisinsä, kun listeria niittää väkeä. Tämän mennessä taitaa olla 16 kuollutta ja lisää odotellaan.

Colorado cantaloupes kill up to 16 in listeria outbreak (http://www.bbc.co.uk/news/world-us-canada-15086103)

Syyllinen on ilmeisesti "Jensen Farms in Holly (http://jensenfarms.com/)" ja hunajamelonit (cantaloupe).

(http://www.foodsafetynews.com/jensenfarmscants-internal.jpg)

Jensen Facebookissa (http://www.facebook.com/pages/Jensen-Farms-Rocky-Ford-Cantaloupe/159818224031339).

Listeriaa ei kuitenkaan pysty estämään kasvinsuojeluaineilla, joten sillä tapaa torjunta-aineiden käyttäminen tai käyttämättömyys ei liity listerian leviämiseen, eli kyseinen valitettava tapaus onnistuu kaikilla viljelymetodeilla.

Listeria (Listerioosi) (http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/infektiotaudit/listeria/)

Valitettavaa tässä pientilallisten kannalta on se, että Jensenin farmi on pientila, jossa tilaa vetää perhe ja käsittääkseni vain kaksi ulkopuolista työntekijää, eli USA:n mittakaavassa todellinen pientila.

Toivottavasti tämä katastrofi ei aiheuttaisi enää kovin suurta vahinkoa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.10.11 - klo:06:19

Porvoon (ja Helsinginkin, sielläkin on saatu hysteriaa aikaiseksi, kertoi kaupunkilehti Vartti) lasten vanhemmille ja varsinkin päättäjille, ja muillekin, on nyt tarjolla helposti sulavassa muodossa, eli TV-ohjelmasarjana, vähän tervettä järkeä tässä lisäaineasiassa:

 Kirous vai kiitos: Liisterissä lisäaineisiin (http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tasta-puhutaan/kirous-vai-kiitos-liisterissa-lisaaineisiin)

Maistiaisia englanniksi. Ohjelman tekijä, Stefan Gates, kirjoittaa ohjelmastaan näin:

The day I ate as many E numbers as possible (http://www.bbc.co.uk/news/magazine-10773893)

(“Päivä, jolloin söin niin paljon E-numeroita kuin mahdollista”)


PS. 5.10.11: Tuo ohjelma oli varsin hyvä ja hauskakin. Katson varmasti ensi maanantainakin.

Mutta YLE sitten kyllä on nähnyt hyväksi "tasapainottaa" sanomaansa näyttämällä heti tällaisen ohjelman, joka mitä ilmeisemmin on sitä tuttua ja tavanomaista pelottelua asialla:

SILMINNÄKIJÄ: KOIRANRUOKAA VAUVALLE? (http://atuubi.yle.fi/node/14238)

Hyvä, että sen Hesarin ohjelmaesittelyssä oli viitattu myös Gatesin ohjelmaan!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.10.11 - klo:18:37

Evira kertoo, että nyt on tullut
 
EFSAlta yhteenveto Saksasta alkaneesta EHEC -epidemiasta (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=2744)

Siinä on olennaisesti sama tieto, mikä täällä on jo kerrottu. Halutessaan uutisen linkkejä seuraamalla pääsee itse raporttiin.

Mutta mitä Eviran ko. sivulla tekee tämä kappale:

Quote
Puhtaus keittiössä tärkeää

Ruokamyrkytysriskiin voi kotona vaikuttaa valmistamalla ja säilyttämällä elintarvikkeita oikein. Kädet on pestävä ennen ruoan valmistusta. Keittiö, leikkuulaudat ja välineet on syytä pitää puhtaina ja siten turvallisina. Raa'alle lihalle ja kalalle, vihanneksille ja leivälle on varattava omat leikkuulaudat. Vihannekset on pestävä hyvin ennen käyttöä[/size


Ihan hyviä neuvoja. Paitsi, että ihan näin Saksassa tehtiin. Yhtään hygieniapuutetta ei esim. ravintoloista tai pitopalveluista löydetty! Eikä EHEC olisi iduista pesemällä lähtenyt, kuten aivan erikseen todettiin.
 
Yhtä hyvin ja yhtä vähin tuloksin siellä siis juuri tässä epidemiassa olisi voitu tehdä ristinmerkki ja/tai koputtaa puuta ja/tai hieroa pöytää jäniksenkäpälällä.

***

Mitään mainintaakaan ei ole siis siitä, että itujen siemenet olisi turvallisinta hoitaa puhtaiksi rajulla kemiallisella käsittelyllä (ks. edellä).

Tai sitten jälkeenpäin - säteilyttää ... "Tarkkailijalle": jopa listerian kohdalla voitaneen asiaa ehkäistä säteilyttämällä, jos olen oikein netistä ymmärtänyt?
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 10.10.11 - klo:18:55
PS. 5.10.11: Tuo ohjelma oli varsin hyvä ja hauskakin. Katson varmasti ensi maanantainakin.

Jos mahdollista, tämä jakso oli vielä parempi ja hauskempi kuin viimeksi. Katson varmasti tämän Gatesin ohjelmasarjan viimeisenkin jakson!

Ja katsokaa tekin, jotka ette äsken sattuneet telkkarin eteen, Arenasta tämä 2. jakso.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.10.11 - klo:17:55

Olin yhteydessä puhelimitse Helsingin ympäristökeskukseen. Siellä selvitys tästä Helsingin salamonellatapauksesta valmistuu hissukseen, ja ehkä tulos julkaistaan netissäkin. Asia on kuulemma herättänyt kiinnostusta laajemmaltikin. Aivan varmasti tuloksista raportoidaan Eviralle, kuten aina näissä tapauksissa.

Keskustelussa selvisi, että jotain valmiita lomakkeita tällaisen asian selvittämiseksi on, tietokoneohjelmakin analyysiä varten. Mutta mitään sellaista täsmällistä (harjoiteltua jne.) valmiutta ei ilmeisesti Suomessakaan ole, jolla vastattaisiin Saksan EHEC-tapauksen kaltaiseen kriisiin, jossa on kyse ajasta, eli "taisteltaisiin aikaa vastaan", kuten sanonta kuuluu.

Nythän tämä salmonellaepidemia on selvästi ohi, ja asialla on tavallaan enää "akateemista" mielenkiintoa. Joka ei ole vailla merkitystä toki sekään. riskejä yleisesti arvioitaessa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.10.11 - klo:07:51

Metro-lehti kertoi 13.10.11 otsikolla "Salmonellaepidemian alkulähde yhä mysteeri", että:

Quote
"[Helsingin ympäristökeskuksen hygieenikkoeläinlääkäri] Sjömanin mukaan tartuntataudin aiheuttajaa on erittäin vaikea saada selville jälkikäteen.

- Voi olla, että epidemian tarkka alkulähde jää selvittämättä, Sjöman sanoo.

No, ei sille kai mitään voi. Mutta jos asian selvittämisessä olisi ollut vastaava "pakko" ja kiire kuin Saksassa, niin olisi Suomessakin epäonnistutu pahasti. Todettujen tapausten oireethan olivat alkaneet jo 25.8.—2.9.2011. Nyt ollaan lokakuun puolessa välissä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.10.11 - klo:16:06

Gatesin lisäaineohjelman kolmaskin osa oli hurmaava! Katsokaa sekin Arenasta, ellette nähneet.

Oikeastaan harmi, ettei ohjelma ole siellä kuin tietyn ajan. Se saisi olla katsottavissa aina.

Eikö oikeastaan Kuntaliitto voisi ottaa sen sivustolleen, maksaa vaadittavat tekijänoikeuspalkkiot. Ja antaa kunnille vinkin, että kun taas tulee se aalto (kuten se tietyin väliajoin aina tulee), että eräät vanhemmat ryhtyvät valittamaan lisäaineista kouluruoassa, heille näytettäisiin tämä ohjelma - ja kysyttäisiin sitten uudestaan ... :)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 21.10.11 - klo:14:45
THL:

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=27046

Quote
Laboratoriotutkimuksissa on varmistunut, että säilyketölkistä, josta potilaat olivat syöneet oliiveja, todettiin botulinumtoksiinia. Kyseinen oliivisäilyke on italialaista alkuperää, tuotenimi on Gaudiano Bio oliivi mantelitäytteellä (ks. kuva) , parasta ennen 09/2012 ja maahantuoja on Kespro Oy.


http://www.hs.fi/kotima/Kaksi+sairastunut+botulismiin+oliivisäilykkeestä+Helsingissä/a130554717964

Quote
Kyseinen oliivisäilyke on italialaista alkuperää, tuotenimi on Gaudiano Bio oliivi mantelitäytteellä, parasta ennen 09/2012 ja maahantuoja on Kespro Oy.

Luomuahan se:

http://www.bio-gaudiano.it/en/bio-products/organic-farming.html

Quote
For over 30 years the “Gaudiano” family have been using cultivation techniques that follow the philosophy of organic cultivation:

(Yritin korjasin linkkiä, en osannut HJ)

EDIT: Juu, jostain syystä HS:n linkit katkeaa täällä usein, joku kikka siinä varmaan kuitenkin on.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.10.11 - klo:20:48

Botulismi (kumma nimi, muuten*) on kyllä liitetty luomuun:

Risks of Organic Baby Food (http://www.ehow.com/list_6302601_risks-organic-baby-food.html)

Mutta yhtä lailla on voinut tietysti olla kyse ikävästä sattumastakin.

Tuo Amerikan listeria - joka sitten tappoi ainakin 25 - lähti kuulemma pakkauslaitoksesta.

Kyllä varmaan kaikki ovat jo täällä huomanneet, miten vaikkapa HS ei välitä suomentaa/selittää tätä "Bio"-nimikettä? Joten mitäpä sitä enempää, täälläkään.  :)


________

*) kaikenlaisia aatteita saatoin nuoruudessani kannattaa, mutta en varmasti tuon nimistä!  ::)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.10.11 - klo:23:41

Nyt (ainakin) Kaleva teki niin kuin tässä tehdä pitää, ja julkaisi nettilehdessä tästä purkista kuvan! (http://www.kaleva.fi/uutiset/kaksi-sairastunut-botulismiin-oliivisailyketta-myyty-myos-rovaniemella/915892)

Seuratkaa ja raportoikaa, miten muut tiedotusvälineet tekevät! Sähkössä ja paperissa, huomenna.

Kuva näyttää olevan Evirankin sivulla. (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=2760)

Niinpä sellaista veruketta ei enää ole, etteikö kuvaa olisi löytynyt.

PS. Sana "luomu" ei mahtunut Kalevankaan uutiseen. Mutta voidaanpa kysyä, kuka on hyväksynyt tuon purkin etiketinkin? Ilmaisu "Bio oliivi mantelitaytteella" ei ole suomea!  Me olemme EU:ssa, perculato! Kaikkine tutti directivo! Perculato, vielä uudelleen.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.10.11 - klo:07:52

Nyt näyttäisivät tiedotusvälineet ymmärtäneen tehtävänsä. Hesari ainakin julkaisi myös paperilehdessä purkin kuvan. Luultavasti muutkin lehdet tekivät näin. Siitä plussat.

Mutta oudosti HS puhuu ''bio-oliiveista'' uutisessaan, sekin. Ei olisi ollut ylivoimaisen vaikeaa selvittää, mistä oliiveista on kyse, ihan purkin muista teksteistä, ja kertoa siitä suomenkieleen vakiintuneella sanalla. Jota sanaa aivan varmasti on käytetty lehdessä aiemminkin, tuttu sen pitäisi olla.

Miten muuten botulismia vastaan toimitaan tavanomaisissa tuotteissa? No, lisäaineilla ...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 22.10.11 - klo:11:06
Miten muuten botulismia vastaan toimitaan tavanomaisissa tuotteissa? No, lisäaineilla ...


Voisitko Heikki selventää vielä tätä, eli millä tavoilla ei-luomutuote eroaa tästä botulismia aiheuttaneesta luomutuotteesta, millä lisäaineilla botulismia ehkäistään ja kuinka tehokasta se ehkäisy on?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 22.10.11 - klo:13:45
Tämä säilöntöaineen merkitys olisikin mielenkiintoista selvittää, sillä luomussa on sallittu vain kaksi säilöntäainetta, ainakin luomuliiton sivujen mukaan.

Vältä lisäaineita, valitse luomu (http://www.luomuliitto.fi/index.php/uutiset/230-vaeltae-lisaeaineita-valitse-luomu)

Tuollakaan ei mainita, että mitä ne sallitut ovat, mutta makkaroissa sallitaan natriumnitraatti ja -nitriitti, mutta voidaanko niitä käyttää sitten kaikessa ja ovatko nuo ainoat sallitut, oli sitten kyseessä minkä tahansa tuotteen säilymisajan parantaminen?

Botulismin estämisessä on kuumennus hyvin tärkeää, mutta tällaisessa tuoretuotteessa kuten oliivi, ei kuumennusta taideta käyttää ja onko se sitten enää luomutuote, jos se kuumennetaan ja saako sen kuumentaa millä metodilla tahansa, vaiko vain byrokratian sallimilla menetelmillä?

Esimerkiksi hilloissa käytetään natriumbentsoaattia (E211) estämään mm. botulismia, mutta E211 on luomussa kielletty, jostain syystä, vaikka sitä on luonnostaan monissa marjoissa yms. Mutta eipä luomun säännöt taida olla tunnettuja siitä, että niillä olisi jotakin tekemistä terveen järjen kanssa.

Vaikka tuotteen käsittely ja valmistus olisi hyvin tarkkaa ja huolellista, tarvitaan säilöntäaineita juuri sen takia, että pienikin virhe jossain kohdassa prosessia saattaa antaa erittäin vaarallisille bakteereille mahdollisuuden lisääntyä.

Eviran sivuilta lisäksi selviää, että Tanskassa oli juuri vastaava tapaus, jossa botulismin aiheuttaja oli joko luomutofu tai jokin kasvispatee, kummankin tukkurina toimi tanskalainen luomutukkuri Urtekram.

Botulismiepäily Tanskassa myynnissä olleessa tofussa tai kasvispatéessa (http://www.evira.fi/portal/fi/evira/ajankohtaista/arkisto/?bid=2660)

Jospa tästä taas säikähdyksellä selvittiin, mutta antaapa se kuitenkin kuluttajille aihetta pohtia, että miksi säilöntäaineita yleensä käytetään.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 25.10.11 - klo:11:23
Joo kyllä luomulla on terveysvaikutuksia.
Pitäisipä laskea, mikä on home- ja bakteerimyrkytyksen todennäköisyys luomulla (kun ruuasta sitä on noin 1%) verrattuna tavanomaiseen (jota on 99%). Siis vaikkapa miljardia syötyä luomuateriaa kohden, verrattuna miljardiin luomuttamattomaan.

http://mattipekkarinen.net/2009%20jutut.htm
http://mattipekkarinen.net/luomuidut.jpg
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 29.10.11 - klo:07:59

Helsingin Sanomat kertoi, että toinen näistä botulismiin sairastuneista kuoli.

Edelleen kerrottiin, että kyse on ”bio-oliiveista”. Mutta ehkä se on juuri tässä tapauksessa parempikin, koska niin lukee purkin kyljessä. Ettei tule kenellekään sellaista väärinkäsitystä, että ”onneksi ei ostettu luomuoliiveja, vaan näitä bio-oliiveja. Näitä voi syödä”.

Evira kertoi (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=2763) tässä yhteydessä hiukan epäolennaiselta tuntuvan yksityiskohdan, että ko. oliivipurkit (joista ei ole löydetty botuliinia) vuotavat, ja ovat siis muutoinkin vaarassa pilaantua. Mutta tämä juttu on hieno ...

Quote
Kespro jäljittää kyseisiä purkkeja ostaneet asiakkaat oman asiakastietojärjestelmänsä avulla ja on heihin yhteydessä.

… vaikka kaikkia siten ei saadakaan kiinni. Olen muissa yhteyksissä halveerannut näitä kauppojen kortteja, ja taustalla olevia rekistereitä, mutta tässä olikin niille myönteistä käyttöä!

Näin päin, kun syyllinen jo tiedetään, tuo on helpompaa, mutta varmasti näitä rekistereitä voitaisiin käyttää myös syyllisen jäljittämiseen.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 29.10.11 - klo:20:51
Tässä ois nyt erittäin tärkeä selvittää aiheutuiko botulismi nimenomaan luomusäädöksistä vai jostain ihan siihen liittymättömästä. Meinaako joku täältä selvittää asiaa tarkemmin?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.10.11 - klo:07:37

Selvitetään, sikäli kuin se on helposti tehtävissä, eli oikeastaan siis nettisurfailulla.

Löytyi yksi tieto, että biojätteen komposteista löytyy paljon tätä bakteeria. Mutta niitä ei käytettäne luomuviljelyssä merkittävästi.

Yleisin asia, johon asiassa netissä viitattiin, olivat juuri nuo lisäaineet, ja niiden rajoitukset luomussa, jonka Tarkkailija edellä jo toikin esille.

Yksi tärkeä aine botulismia vastaan on natriumnitraatti, joka on siis luomussa sallittu. Mutta lisäainekauhuiset menevät pidemmälle kuin luomu, ja vaativat täysin nitraattivapaata ruokaa. Jolloin esim. lastenruuissa valitaan suuri riski kun mitätöntä vältetään.

Amerikkalaiset nettisivut näyttävät varoittelevan erityisesti pienistä, villeistä luomutuottajista, kun taas sertifioidut tuottajat katsotaan turvallisiksi.

Mutta mitään tilastollista tarkastelua en löytänyt, suhteellisesta riskistä. Mutulla on vaikea asiaa perustella, vaikka jotenkin näyttäisikin siltä, että luomu esiintyy aika usein asiaa koskevissa uutisissa.

***

Ilta-Sanomista selvisi, että aloitteentekijänä em. asiakasrekisterin käytössä oli Evira. Näin tehtiin kuulemma ensimmäistä kertaa. Hyvä, Evira! Ja hyvä tietysti myös Kespro, joka auliisti suostui tähän!

PS. 31.10.11: Hesarin mukaan operaatio oli mahdollinen, koska runsaan vuoden aikana purkkeja oli myyty vain vähän yli 200 kappaletta. Onko se paljon vai vähän vai normaalisti? Isossa Omenassa? Oliko tuotteella luomuhinta?

Englanninkielisissä uutisissa - Hesarinkin - puhutaan luomuoliiveista, 'organic olives'.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 30.10.11 - klo:10:27
Nyt pitäisi jostain saada selville käytettiinkö tuossa tuotteessa natriumnitraattia vai ei. Jos se on sallittu luomussa, niin luulisin että sitä on käytetty. Asiaan olisi hyvä saada kuitenkin varmuus. Jos sitä ei käytetty, niin pitäisi selvittää millä tavoin säilyvyyttä oli yritetty suojella.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 31.10.11 - klo:19:22

Tämän ”Ufomasterin” kysymyksen toi esille yllättäen myös – Kuluttajaliitto (YLEn uutinen):

 Kuluttajaliitto huolestunut ruokaturvallisuudesta (http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/kuluttajaliitto_huolestunut_ruokaturvallisuudesta_2989428.html)

Quote
- Suunta on huolestuttava, ja tämä on hurja tapaus. Suomessa ei ole tietääkseni kuollut ihmisiä ruokamyrkytykseen ainakaan EU-aikana, elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi toteaa.

Hänen mukaansa oliivi-tapauksesta hankalan tekee vielä se, että kyse on luomutuotteesta. Niissä käytetään rajoitetusti lisä- ja säilöntäaineita.

- Niillä pyritään juuri välttämään vastaavat ongelmat.

Lähetin kysymyksen siitä, oliko tässä tapauksessa käytetty edes luomussa luvallisia lisäaineita, Eviralle. Siihen kysymykseen en vielä ole saanut vastausta.

Ko. firma on Italiassa väliaikaisesti suljettu. Ja varmasti tutkitaan tarkasti, Italian viranomaisten toimesta. Eli ellei Eviralla ole vielä tarkkaa tietoa tästä, sellainen sitten aikanaan tulee Italiasta. EU on hyvä juttu - ainakin tässä!  ;)

Mutta siihen tarkennuskysymykseeni sain vastauksen, että myrkkyä (bakteeria) on löytynyt vain yhdestä (”alkuperäisestä”) purkista Suomessa, ei useammasta, vaikka STT:n uutisesta (joka on ilmestynyt tietysti muuallakin, mm. Metro-lehdessä) voi saada toisen käsityksen.

PS. Jolloin se on sitten väistämättä tämäkin vielä ... (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/rikospoliisin-murharyhma-tutkii-helsingin-oliivikuolemaa/art-1288424711890.html)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 31.10.11 - klo:22:12

Lähetin kysymyksen siitä, oliko tässä tapauksessa käytetty edes luomussa luvallisia lisäaineita, Eviralle. Siihen kysymykseen en vielä ole saanut vastausta.

Hieno juttu, vastausta odotellessa!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.11.11 - klo:18:17

Vastaus tuli:

Quote
Esititte kysymyksen Eviralle koskien oliivisäilykettä , jossa oli ollut botuliinimyrkkyä.

Eviran saamien tietojen mukaan oliivisäilykkeessä ei käytetty lisäaineita.

ystävällisin terveisin

Beata Meinander

ylitarkastaja , jaostopäällikkö
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 01.11.11 - klo:22:36
Ohhoh...nyt näyttää kyllä vahvasti luomumaiselta ongelmalta  :-\

Kiitos Heikki väliaikatiedosta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 10.11.11 - klo:10:12
EFSA:n mukaan eurooppalaiset syövät entistä puhtaampaa ruokaa:

Eurooppalaisten ruoka on entistä puhtaampaa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/eurooppalaisten-ruoka-on-entist%C3%A4-puhtaampaa)

Mutta luomun ympärillä taas kuohuu ja tällä kertaa Ruotsissa, kun lapsille suunnatuista luomuisista välipalapatukoista löytyi aflatoksiinia ja okratoksiinia, jotka ovat maksasyöpää ja munuaisvaurioita aiheuttavia homemyrkkyjä.

Asiasta on noussut kohu, koska Semper yritti salailla asiaa ja vetää tuotteita pois kaikessa hiljaisuudessa ja asioista ei puhuttu niiden oikeilla nimillä, vaan Semper tiedotti vain homeaineista.

Lieneekö salailuun vaikuttanut se, että patukat olivat Kravin statuksen alla ja Krav (http://www.krav.se/System/Spraklankar/In-English/KRAV-/) on luomun erikoismerkki, jolla on paljon tiukemmat säännöt kuin luomussa itsessään, eli Kravin pitäisi olla oikeaa superluomua. Myrkyt löysi tulli omissa tarkistuksissaan.

Myös kotoinen Eviramme lähti tiedotukseen kovin hitaasti, vaikka luomupatukoita on myynnissä myös Suomessa, eikä Eviran sivuilta löydy asiasta mitään vieläkään.

Lasten välipalapatukoista löytyi homemyrkkyjä (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/lasten-valipalapatukoista-loytyi-homemyrkkyja/art-1288426784341.html)

Lasten välipalapatukat sisälsivät homemyrkkyä (http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011110814720671_ru.shtml)

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 10.11.11 - klo:13:00
Totuus on se, että asetetut raja-arvot ylittyivät. Onneksi määrät olivat kuulemma todella pieniä ja lastenruuissa on isot turvamarginaalit. Ja onneksi tämä epäkohta ylipäätään löytyi. Nyt toivoisi kyllä, että media käyttäisi sanaa luomu ihan rehdisti silloin kun siitä on kyse. Muuten alkaa vaikuttaa jo tarkoitusperäiseltä hyssyttelyltä tai brändin suojelulta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 10.11.11 - klo:19:17

Totuus on se, että asetetut raja-arvot ylittyivät. Onneksi määrät olivat kuulemma todella pieniä ja lastenruuissa on isot turvamarginaalit. Ja onneksi tämä epäkohta ylipäätään löytyi.

Pieniä määriä? No, ehkä, mutta Semper itse on kehottanut meitä tässä asiassa äärimmäiseen tarkkuuteen (lihav. HJ)!  8)
 
Semper Småfolkin (http://www.fi.smafolk.com/) etusivulta:
 
Quote
Vanhemmat haluavat parasta lapselleen ja haluavat myös tarjota lapselleen mahdollisimman hyvää ravintoa. Koskaan ei voikaan olla liian tarkka siitä, millaista ruokaa lapsi syö. Siksi Semper on kehittänyt Småfolk -tuoteperheen, jossa yhdistyvät maistuvat tuotteet ja huolella valitut raaka-aineet.

 
... ja seuraavalta välilehdeltä (http://www.fi.smafolk.com/mika-ihmeen-smafolk):
 
Quote
Haluamme Semperillä, että leikki-ikäisillä lapsillakin on mahdollisuus syödä herkullisia, terveellisiä ja helppoja välipaloja. Tuotelupauksensa, No junk!, mukaisesti Småfolk -tuotesarjan tuotteet eivät sisällä mitään turhaa. Tämä tarkoittaa, että kaikki tuotteet ovat sokeroimattomia luomutuotteita eikä niihin ole lisätty suolaa, aromeita tai säilöntäaineita!

***
 
Ruotsin Radio kertoi (http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=4789108), että tuotteet olivat "Kravmärkta" eli luomua (joka Ruotsissa heti ymmärretään, Krav on paikallinen luomuliitto). Mutta ei sielläkään luomua muualla mainittu, ei edes Expressen. Ja kun uutinen on tullut Svenska YLEen saakka (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=230070), tieto luomusta ei enää ollut mukana. Mutta sitten siellä kyllä kerrotaan:
 
Quote
Enligt de svenska livsmedelsmyndigheterna är dock aflatoxin aldrig ofarligt.

Eli Ruotsin elintarvikeviranomaisten mukaan aflatoksiini ei koskaan ole vaaratonta.

Evira Suomessa ei silti näytä reagoineen vieläkään asiaan, ainakaan nettisivuillaan?
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 12.11.11 - klo:19:38
http://www.hs.fi/kotimaa/Karpalotäytteisiä+oliiveja+vedetään+markkinoilta/a1305549241137

Saman firman karpalo-oliivitkin vedetään pois markkinoilta. Sana luomu loistaa poissaolollaan.




PS. 13.11.11 (H. Jokipii) Tekninen korjaus / vinkki / harmittelu: näyttää olevan niin, ettei tämän palstan softa osaa vielä käsitellä ääkkösiä linkkiosoitteissa. Eli, Ufomaster, käytä, jos mahdollista, niitä linkkejä, joissa niitä ei ole käytetty. Eli tässä tapauksessa vaikka YLEn linkkiä:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/karpalotaytteisia_oliiveja_vedetaan_varmuuden_vuoksi_markkinoilta_3023269.html

Täytyy tutkia, saako tähän softaan päivityksen.

Tai tee tällainen "peitetty" linkki - se näyttää toimivan, ääkkösistä huolimatta:

Linkki HS:n uutiseen (http://www.hs.fi/kotimaa/Karpalotäytteisiä+oliiveja+vedetään+markkinoilta/a1305549241137)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.11.11 - klo:19:33

Mitään ei tarvitse tapahtua tässä Kluuvin ”raakamaidon” eli pastöroimattoman maidon myynnissä (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/80820-erikoisuunissa-paistetut-leivat-ovat-kluuvin-kauppahallin-hittituote), vuosikausiin.
 
Mutta sitten joskus voi tapahtua, kuten Kaliforniassa:

Organic Pastures Raw Milk E. coli Outbreak 2011 and 2006 (http://www.ecoliblog.com/e-coli-outbreaks/organic-pastures-raw-milk-e-coli-outbreak-2011-and-2006/#.Ts3I0yjBmmF.blogger)

On syytä arvostaa tätä Valion linjanvetoa:

Valio: Raakamaidon myynti olisi suuri riski
 (http://www.mtv3.fi/makuja/ajankohtaista.shtml?1303984)

***

Tässä asiassa muuten tulee esiin hyvin selvästi se, miten Eviran pääjohtaja – luomuinnostuksessaan – on lähellä jääviyskysymystä, virantoimituksensa osalta:

Quote
Elintarvikevirasto Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio kirjoitti maanantaina blogissaan puolustuspuheen tinkimaidolle. Husu-Kallio lupasi myös, että Evira aikoo selvittää tarkkaan raakamaidon myyntimahdollisuudet.

***

PS. Kummallinen juttu. Google kertoo tuosta linkkaamastani "Helsingin Uutisten" uutisesta parilla rivillään:

Quote
”Yksi Kluuvin kauppahallin menekkituotteista on raakamaito. Sitä voi ostaa perinteisesti tölkissä tai tonkkaan valutettuna. Inka Wallgren täyttää …”

… ja näin se oli ko. uutisessa aamulla. Mutta ei ole enää!

Täällä (http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/palvelut/eat_joy_kauppahalli_kluuvi/) on vielä maininta ”Tarjolla on raakamaitoa!”

???


PS. klo 21:40: Onko ... toivottavasti kuitenkin ei ... jotain ikävää tapahtunut?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.12.11 - klo:19:08

Maitohygienialiiton puheenjohtaja, teollisen maitohygienian professori Miia Lindström Helsingin yliopistosta haluaa (Ruokatieto 09.12.2011) muistuttaa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1221544), että riskejä otetaan nyt, jopa tietoisesti:
 
Quote
"Automaattinen lypsy, suurenevat karjakoot sekä kuluttajien halu käyttää pastöroimatonta maitoa pitävät maidon laadusta huolehtivat valppaina. Myös jokamiehen yhden päivän ravintolat ovat suosittuja, mikä voi lisätä maitoon liittyviä ruokamyrkytyksiä, jos riskejä ja riskiryhmiä ei osata tunnistaa ja hallita.
 
Maitohygienialiiton puheenjohtaja, teollisen maitohygienian professori Miia Lindström Helsingin yliopistosta muistuttaa, että riskiryhmään kuuluvia ikäihmisiä ja vastustuskyvyltään heikentyneitä kuluttajia on jatkossa yhteiskunnassa entistä enemmän.
 
- Ostoskoria täytettäessä eettisyys, luonnonmukaisuus ja kulinarismi tuntuvat painavan enemmän kuin ruuan turvallisuus, hän totesi."

Mihin voisi vielä kommentoida, että asia on sitäkin arveluttavampi, koska nuo mainitut asiat "painavat" hyvin vähän, eli ovat käytännössä kuvitteellisia. Riskit eivät ole.
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.12.11 - klo:20:21
 
Tässäkin Ruokatiedon uutisessa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1221919) puhutaan turvallisuudesta (lihav. HJ)
 
Quote
"Nykyään niin kuluttajia kuin ammattilaisostajia kiinnostavat lyhyet ruokaketjut, lähiruoka ja paikalliset tuotteet. Mitä lyhyempi ja läpinäkyvämpi ketju on, sitä turvallisemmaksi kuluttaja sen kokee. Näin uskoo Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi –teemaryhmä."


Näin (lihav. kohta) saattaa kokemistasolla ollakin, mutta aivan eri asia on, onko "lähiruoka" (mitä ikinä se sitten onkin (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/poroko-l%C3%A4hiruokaa-helsingiss%C3%A4-t%C3%A4ss%C3%A4-stockmannin-vastaus)) tosiasiassa sen turvallisempaa kuin muukaan. Voi olla jopa päinvastoin - uutisessa on linkki "lähiruokakauppojen" listaan, josta löytyvät mm. ne kaupat, jotka nyt ovat ryhtyneet myymään pastöroimatonta raakamaitoa.  Eli "kokemisen" jälkeen voi kokemus kuitenkin olla ikävästi yllättävä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.12.11 - klo:19:37

Tässä on liioittelua ja aivan turhaa pelottelua …

Pipareissa piilee maksamyrkky (http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2011/12/pipareissa_piilee_maksamyrkky_3114903.html)

… mutta siitä huolimatta yleisesti pätee, että mausteiden ”riskit” ovat sata- ja tuhatkertaisia mahdollisiin torjunta-ainejäämiin verrattuna.

Silti kyllä netissä ja kaupoissa innokkaasti tarjotaan luomupipareita.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.12.11 - klo:19:11

Tämä Norjaan suunniteltu järjestelmä on mielenkiintoinen:
 
Ruuan jäljitettävyys halutaan Norjassa aukottomaksi tietojärjestelmän avulla (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1222014)
 
Tässä edetään ikään kuin toisesta suunnasta. Kun Suomessa käytettiin hyväksi tuossa oliivijahdissa (ks. edellä) kaupan järjestelmiä, tässä julkisvalta rakentelee järjestelmää, jonka käyttäjäksi se toivoo yksityisiä yrityksiä.
 
Mutta tavoite on tavallaan ihan sama:
 
Quote
Norjan valtio lähti eSporing-tietojärjestelmän maksumieheksi, koska elintarviketurvallisuutta halutaan sen avulla kohentaa takaisinvetoja nopeuttamalla. Lisäksi takaisinvedot pystytään kohdentamaan aiempaa tarkemmin, mikä säästää sekä kustannuksia että yritysten mainetta.


Suomessa ei uutisen mukaan näytetä olevan valtavan innostuneita tekemään samanlaista, mutta voisiko asia muuttua,  kun norjalaiset saavat systeeminsä valmiiksi, ja jos Norja sitten kohtuuhinnalla myisi ko. järjestelmän Suomelle? Tai vaikka koko EU:lle? Tai koko maailmalle? Itujen kohdallahan (ks. edellä) asia lopullisesti selvisi oikeastaan vasta kansainvälisellä yhteistyöllä tässä jäljittämisessä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.12.11 - klo:07:40

Aamun YLEn uutisen mukaan luomutuottajat vaativat itselleen ”helpotuksia” nyt myös lihantarkastuksen suhteen (edellä mainitun raakamaidon lisäksi).

Ja YLE esittää heidät – jotka siis hakevat heikennyksiä elintarviketurvallisuudessa – suorastaan byrokratiaa vastaan kamppailevina sankareina:

Elintarvikelaki saa moitteita lihan pientuottajilta (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/12/elintarvikelaki_saa_moitteita_lihan_pientuottajilta_3122971.html)

Puhutussa uutisessa tuo oli ”[…] luomutuottajilta”. Moneen kertaan, en varmasti kuullut väärin. Ja ensimmäisenähän tuossa haastatellaan Luomuliiton varapuheenjohtaja Jukka Lassilaa.

Hiukan epäselvää on, onko Suomen Lammasyhdistyksen hallituksen jäsen Sebastian Nurmi luomuviljelijä vai ei. Mutta jos on, erityisen epäjohdonmukainen ja kohtuuton tässä yhteydessä on hänen tämä lausuntonsa:

Quote
- Eihän meitä ihmisiä olisi olemassakaan enää, jos kaikki kotona ja vaatimattomissa oloissa tapahtuva toiminta olisi niin jumalattoman vaarallista! Nurmi kummeksuu.

Sillä koko luomun markkinointihan perustuu oikeastaan - jos vähän kärjistää - propagandaan, jonka mukaan meitä, jotka olemme syöneet nk. teollista ruokaa, ei pitäisi olla ”olemassakaan enää” …

Mutta sen arvioimiseksi, miten vaarallista ” kotona ja vaatimattomissa oloissa tapahtuva toiminta” on, olisi varmaan hyvä todella tarkastella historiallisia tilastoja, esim. ruokamyrkytyksistä n. puoli vuosisataa sitten ja aiemmin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.01.12 - klo:07:35

Luomuun innostuneen Jaana Husu-Kallion mahdollinen jääviys- tai uskottavuusongelma Evirassa ratkesi nyt sitten sillä, että hänet nimitettiin MMM:n kansliapäälliköksi 7 vuodeksi.

Varmaankin tulemme jatkossa kommentoimaan hänen toimiaan tai lausuntojaan uudessa virassaankin, mutta ei sitten luultavasti enää juuri tämän otsikon alla.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 10.01.12 - klo:09:22
Pistetäänpä tänne eräs huomio Hesarin parin päivän takaisesta luomun hintaa käsitelleestä jutusta.

Siellä luomukauppias Aki Arjola kuvaili ruuan riskejä näin:

Quote
Markettijauhot ovat rikos. Ne seisovat hyllyssä viikkokausia, vaikka viljan ravinteista parhaat katoavat hetkessä jauhamisen jälkeen. "Jotain sinne on lisätty, tai jotain otettu pois, jotta tavara saadaan säilymään, mutta sitä ei koskaan kerrota pussissa."

Tällaista siis väittää luomukauppias ja hänen mielestään tavallisissa jauhoissa on ilmeisesti jokin terveysriski tai muuta epämiellyttävää.

Muistaakseni historian tunnilla joskus kaukaisessa menneisyydessä kuvailtiin sitä, kun menneiden aikojen omavarainen maatilan perhe jauhatti viljat jauhoksi kerran vuodessa ja sillä sitten talvi mentiin ja leivät leivottiin. Oliko silloin, vaikkapa 1800-luvulla, jauhopussiin lisätty tai sieltä poistettu jotain Aki Arjolan kuvailemaa epämääräisyyttä, kenties terveydelle vaaralllista, vai onko tuo Arjolan kommentti taas tätä luomuväen pelottelua, jolla kansa halutaan ostamaan tavattoman kalliita luksustuotteita, jotta luvattoman tuottamaton puuhastelu saisi jatkua?





Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 11.01.12 - klo:12:57
Todennäköisesti suuren marketin jauhopussi ei kuukausitolkulla hyllyllä seisokaan, vaan menee kaupaksi aika pian.
Mitähän "ravinteita" jauhoista haihtuu... Joskus tuli kokeeksi punnittua jauhopusseja, ja kilon pussin paino oli aina luokkaa 1030 grammaa.

Se, missä on todellista eroa luomu/tavanomainen, on (ei ravinteiden, vaan) ILMAN määrä:
Pakkaus on usein hyvin samanäköinen ja –kokoinen, mutta sisällä enemmän (luomu)ilmaa, ja vähemmän itse tavaraa. Esim hiutalepakkauksissa on usein näin. Tähänastisten huiputusten huippu oli kotikunnan kirkonkylän kaupassa: Kaksi melko samannäköistä, täsmälleen samanhintaista ja aivan samankokoista pahvista hiutalepakettia vieretysten. Toinen vähän nätimpi, ja siinä ihan pienellä ilmoitus, että se oli luomua. Ja vielä pienemmällä paino: 750 g. Siinä tavanomaisessa luki 1 kg.

Luomua tulemme tahtomattamme tukeneeksi siinäkin, että ostamme luomua sekoitettuna tavanomaiseen (maito, vilja). Luomu kun ei oikein mene kaupaksi muuten. Ajatteleva veronmaksaja ei halua maksutaakkaansa enää lisätä, vaan ostaisi mieluummin järkevän tehokkaasti ja tuottavasti tuotettuja elintarvikkeita. Siksi tulisi luomua sisältävältä tuotteelta vaatia selvemmät merkinnät.  ”Tämän tuotteen tuottamiseen on tarvittu peltoalaa ja konetyötä sekä verorahaa huomattavasti tavallista enemmän. Myös ravinnepäästöt ja eroosio ovat todennäköisesti suuremmat.” Ja pakkaamiseen on tarvittu enemmän ilmaa :)

Matti

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.01.12 - klo:19:24

Ei ole heillä puhtaita jauhoja pussissaan.

Mutta palaan tähän hunajamelonitapaukseen USA:ssa:

Nyt Yhdysvallat sai oman ruokakriisinsä, kun listeria niittää väkeä. Tämän mennessä taitaa olla 16 kuollutta ja lisää odotellaan.

Colorado cantaloupes kill up to 16 in listeria outbreak (http://www.bbc.co.uk/news/world-us-canada-15086103)

Syyllinen on ilmeisesti "Jensen Farms in Holly (http://jensenfarms.com/)" ja hunajamelonit (cantaloupe).

Asiasta on nyt ilmestynyt virallinen tutkimusraportti (http://junksciencecom.files.wordpress.com/2012/01/011012listeriastaffreport.pdf).

Sen mukaan syynä oli paitsi huonosti tehty pakkausjärjestelmä myös se, että vihannesten huuhtelussa oli luovuttu klooratusta vedestä.

Eli sellaista on kemikaalivapaa elämä. Ja kuolema. Raportin mukaan kuolonuhreja yhteensä 30.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 14.01.12 - klo:13:55
Muistanemme uutisen neljän kuukauden takaa:

Rahanpuute estää luomuruuan tarjoamisen kouluissa (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rahanpuute+est%C3%A4%C3%A4+luomuruuan+tarjoamisen+kouluissa/1135268448844)

Rahanpuute estää luomun tuomisen koulupöytään, mutta onneksi Mikkelissä on keksitty asiaan nopea ja helppo ratkaisu, jota meille valottaa Mikkelin ruokapalvelujohtaja Marjut Kuosma:

Quote
Mikkelin ruokapalveluista kerrotaan, että luomun vuoksi on säästettävä jostain muualta. "Meillä säästetään henkilöstökustannuksista", sanoo palvelujohtaja Marjut Kuosma.

No nyt sitten Mikkelin ratkaisu alkaa tuottaa hedelmää, sillä kun henkilöstömenoista on säästetty ruokapalvelussa, niin meno on tällaista ja jälleen kerran palvelujohtaja Marjut Kuosma saa selitellä:

Syömäkelvotonta ruokaa pääsi tarjolle Mikkelin lukiossa (http://yle.fi/alueet/etela-savo/2012/01/syomakelvotonta_ruokaa_paasi_tarjolle_mikkelin_lukiossa_3172108.html)

Quote
Mikkelin ruoka- ja puhdistuspalveluiden palvelujohtaja Marjut Kuosma kertoo, että ruoan pilaantumisen syynä on ollut kylmäketjun katkeaminen valmiin ruoan kuljetuksessa.

Ehkäpä ei olisi kannattanut säästää henkilöstömenoissa saadakseen luomua pöytään, vaan olisi kannattanut pitää henkilöstömenot samalla tasolla kuin ennenkin, niin siellä töissä olisi ollut joku ammattitaitoinen, joka ei olisi katkaissut kylmäketjua ja jos se olisi kuitenkin jotenkin katkennut, olisi huomannut ruuan olevan pilaantunutta ennen sen tarjoamista.

Johtuuko tuo tapaus luomun suosimisesta henkilöstömenojen kustannuksella vai ei, on tietenkin toinen asia ja voihan se olla, että asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jotenkin vain tuntuu, että jos olisi ihmisiä enemmän töissä, niin heillä olisi aikaa tehdä työnsä huolelisesti, eikä virheitä pääsisi tapahtumaan. Onneksi kukaan ei sairastunut, saaatikka kuollut, joka sekin olisi ollut täysin mahdollista.


Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.02.12 - klo:06:43

Kiitettävä on tämä professori Marina Heinosen ulostulo (STT:n kautta, ilmestynyt useissa lehdissä, tässä HS):

Professori: Luulo lisäaineiden terveysriskistä on järjetön (http://www.hs.fi/kotimaa/Professori+Luulo+lis%C3%A4aineiden+terveysriskist%C3%A4+on+j%C3%A4rjet%C3%B6n/a1305555490978)

Quote
Ruokatrendien myllerryksessä luonnollisuudesta on tullut myyntivaltti. Ruisleivästä sanotaan "ei lisäaineita", leikkeleestä taas "ei natriumglutamaattia".

Heinosen mukaan on menty hakoteille. Hänen mielestään esimerkiksi puhdas väriaine on jopa turvallisempi kuin värillinen kasviuute, jota ei ole testattu.

"Mitä puhtaampana aine on käytössä, sitä turvallisempaa se on. Silloin tiedetään, ettei siinä ole mitään jäämiä", hän selventää.

Hyvin sanoo myös toinen HS:n verkkouutisessa haastateltu:

Quote
VTT:n akatemiaprofessorin Kaisa Poutasen mukaan luonnollisuus liitetään menneisyyteen. Luonnollinen on jotakin, mitä on tehty hyvin kauan sitten.

"Missä muussa teknologiassa haikaillaan sellaista?" hän kysyy.

***

Mutta miten asia sitten tänä aamuna esiteltiin paperi-Hesarissa. Siten, että otsikolla ”Lisäaineiden vaarattomuutta on vaikea uskoa” esiteltiin oikein kuvan kanssa lisäainefanaatikko, joka kaikesta huolimatta aikoo jatkaa niiden välttelemistä. Näin, vaikka surkuhupaisasti puolittain uskookin Heinoseen:

Quote
”Varmaan lisäaineiden käyttö ei lisäänny perheessämme, mutta tavallaan tieto on helpottava, koska niiden ehdoton välttäminen on vaikeaa.”
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.02.12 - klo:19:01

Iltalehti otsikoi saman uutisen nyt reippaasti:
 
Lisäaineet varjelevat ruokamyrkytyksiltä (http://www.iltalehti.fi/ruoka/2012021215193562_ru.shtml)
 
Juu, sama Iltalehti, joka aika äskettäin eräässä viikonloppunumerossaan koko aukeaman verran yritti lisäaineilla pelotella ja johdattaa niitä välttämään.
 
(Tuo uutisessa mainittu natriumglutamaatin korvaava hiivauute saattaa muuten sitten meille kihtipotilaille sattua ihan omaan nilkkaan! Tai varpaaseen tai jalkapöytään, mihin milloinkin. Mutta sattuu, jos niin käy, vakuutan ...)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 14.02.12 - klo:08:52

Kiitettävä on tämä professori Marina Heinosen ulostulo (STT:n kautta, ilmestynyt useissa lehdissä, tässä HS):

Professori: Luulo lisäaineiden terveysriskistä on järjetön (http://www.hs.fi/kotimaa/Professori+Luulo+lis%C3%A4aineiden+terveysriskist%C3%A4+on+j%C3%A4rjet%C3%B6n/a1305555490978)

.... Mutta miten asia sitten tänä aamuna esiteltiin paperi-Hesarissa. Siten, että otsikolla ”Lisäaineiden vaarattomuutta on vaikea uskoa” esiteltiin oikein kuvan kanssa lisäainefanaatikko, joka kaikesta huolimatta aikoo jatkaa niiden välttelemistä....

Saman huomion tein, että juttu oli kovasti muuttanut muotoa netistä painettuun versioon.

Mutta tämähän on nykypäivän trendi tiedonvälityksessä, että pitää olla vastapaino ja tässä tapauksessa professori Marina Heinosen koulutukseen pohjautuvan asiantuntemuksen vastapaino oli Laajasalossa asuva Malla L., jonka asiantuntemuksesta lisäaineita kohtaan meillä ei ole tietoa, mutta hänellä on asiasta fiiliksiä ja tuntemuksia, joka on nykyaikaisessa tiedonvälityksessä tärkein asia.

Oikeastaan seuraava blogikirjoitus pureutuu aiheeseen mielestäni hyvin:

Asiantuntemus vs. maalaisjärki – Eli kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita  (http://masinoija.wordpress.com/2009/07/22/asiantuntemus-vs-maalaisjarki-eli-kaikki-mielipiteet-eivat-ole-yhta-arvokkaita/)

Quote
Monille on vaikea niellä, että maailma on nykyisin niin monimutkainen paikka, että monesta aihepiiristä pitää olla perustason opinnot tai vuosien kokemus, että niistä voi esittää edes järkevän mielipiteen. Harvalla nettikeskustelijalla on aikaa, resursseja tai kykyjä perehtyä tarpeeksi vaikkapa verkkotekniikkaan tai perinnöllisyystieteeseen, mutta silti näistä ollaan vääntämässä kättä ihan fiilispohjalta ja sillä oletuksella, että oma mutu-mielipide on päätöksenteossa yhtä painava kuin alan asiantuntijan. Väkisin tulee mieleen, väittelevätkö nämä ihmiset myös sydänkirurginsa tai TV-korjaajansa kanssa. “Verenkierto on pelkkä teoria!” “Lyö nyrkillä sitä telkkaria vaan, pehmoilu ja lässytys saa riittää!”

Nykyään pelin henki eri trendeissä, koskivatpa ne ruokaa tai mitä tahansa, on se, että omien mutu-käsitysten tueksi haetaan samanhenkisten fiiliksiä ja tuntemuksia, eikä suinkaan sellaisen henkilön mielipiteitä, jolla olisi mielipiteidensä taustalle ammattitaidon ja koulutuksen tuoma lisäarvo.

Valitettavasti myös valtakuntamme päälehti harrastaa tätä samaa tiedonvälitystä, eli Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden professorin ja Laajasalossa asuvan perheenäidin mielipiteet ovat saman arvoisia keskusteltaessa ruuan lisäaineista. Sitten lukijan tehtäväksi jää valita puolensa ja jos hän jo valmiiksi kammoaa lisäaineita, on hänen mielestään tietenkin Laajasalossa asuva perheenäiti se, jonka mielipiteet tuntuivat vakuuttavimmilta.


Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.02.12 - klo:18:05

Iltalehti otsikoi saman uutisen nyt reippaasti:
 
Lisäaineet varjelevat ruokamyrkytyksiltä (http://www.iltalehti.fi/ruoka/2012021215193562_ru.shtml)

Eipä Iltalehtikään jättänyt tätä tähän vaan teki ihan saman tempun kuin Hesarikin, paperilehdessä 14.2.12 ilmestyi ihan toisenlainen artikkeli.

Eli Iltalehti päätti edelleen myydä irtonumeroitaan tällä typerällä pelottelulla.

Mutta sen verran yritti uskotella, että asia olisi kiistelty, jopa asiantuntijoiden kesken. Otsake etusivulla oli …

”Asiantuntijat ilmiriidassa: OVATKO LISÄAINEET turvallisia”

… ja itse (koko aukeaman) pääjutussa.

”Lisäainesota!”

Tämä vastapuolen ”asiantuntija” olikin sitten lääkäri Antti Heikkilä, jonka kyllä aina saa puhumaan luonnollisuuden ja luomun puolesta. (Olemme jo kiinnittäneet aiemminkin huomiota siihen miten kriittisyydessään kaksijakoinen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg1758#msg1758) hän on.) Mikään asiantuntija hän ei kyllä ole, vaan vetosi satunnaisiin kokemuksiin tai pikemminkin ”kokemiseen”, itsensä ja potilaittensa osalta. Mutta oppiarvo antoi IL:lle luvan, että voitiin sinne kirjoittaa iskulause: ”Yksi asiantuntija kyseenalaistaa ruoan lisäaineet, toinen väittää niitä tarpeellisiksi.” Ja antoi ”luvan” julkaista tämä artikkeli – ja luultavasti vielä useita perään, jos se myy.   

Ja luomustahan oli myös kyse. Pikku artikkeli samalla aukeamalla oli otsikoitu …

”Lisäaineettomampi luomu”

… ja katuvierikyselyn kysymykset olivat:

Quote
1.   Hyväksytkö elintarvikkeiden lisäaineet?
2.   Suositko luomutuotteita?

***

Myös tässä asiassa IL luotti asiantuntijoihin, kannen pääotsikko: ”Meteorologit paljastavat LOMAVIIKKONSA”  :D

i
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.12 - klo:20:32

Hesari jatkoi 16.2.2012 linjallaan artikkelissa  "Lihan ostajaa johdetaan harhaan"

Quote
Tuoreessa lihassa ei saa olla lisäaineita. Silti kaupassa on sääntöjenvastaisia "maustamattomia" fileitä ja pihvejä.
Satu Kaaria
HELSINGIN SANOMAT
 
Väittely ruuan lisäaineista leimahti taas viime viikonvaihteessa.
 
Juupas–eipäs-kinastelussa asiantuntijat ja ruuan tuottajat vakuuttavat, että lisäaineet eivät ole haitallisia – samoja kemikaalejahan on monessa ruoka-aineessa luonnostaankin.
 
Vastapuolella ovat tietämättömiksi leimatut, epäluuloiset kuluttajat ja luomuruuan puolesta puhuvat julkkiskokit, jotka eivät vakuutu tutkimustuloksista vaan haluavat välttää lisäaineita. Myös maun vuoksi.


No, kyllä mitä tahansa väittelyä voi sanoa juupas-eipäs kinasteluksi. Vaikka keskustelua Joulupukin olemassaolosta. Moni voinee olla vakuuttumatta (tieteellisistä) väitteistä hänen olemassa olemattomuudestaan. Myös lahjojen vuoksi. *)
_______

*) Niitähän ei saa, ellei pukkiin usko. Kun lapsena pihalla kuulin tämän toisen teorian, varoin visusti, että vanhempani eivät saaneet tietää sitä, että minä tiedän, koska ...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ufomaster on 22.02.12 - klo:23:20
Raakamaidon ongelmat:

http://yourlife.usatoday.com/fitness-food/safety/story/2012-02-21/Raw-milk-causes-most-illnesses-from-dairy/53196680/1

Quote
Unpasteurized milk, touted as the ultimate health food by some, is 150 times more likely to cause food-borne illness outbreaks than pasteurized milk, and such outbreaks had a hospitalization rate 13 times higher than those involving pasteurized dairy products, a study from the Centers for Disease Control and Prevention finds.

Quote
The 13-year review, published in this month's edition of the journal Emerging Infectious Diseases, is one of the largest done to date. It also found that states where the sale of raw milk is legal have twice as many outbreaks as states where it is illegal.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.03.12 - klo:08:39
Tällaisen "luomulaatuisen" tuotteen takaisinvedosta kertoi myös HS pikku-uutisessaan tänään:

Allergeenivirhe: Leipäjauhoista löytynyt soijaa sekä lisäksi salmonellaa (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=2935)

Ilmeisesti Evirakaan ei ole luokitellut tätä tapausta kovin vakavaksi.

Mutta jotenkin on huvittavaa, miten tällaisen "luomulaatuisen" jauhon käsittelystä täytyy antaa tällaiset ohjeet:

Quote
Jauhojen pöllyävän ominaisuuden vuoksi kontaminaatiovaara on kuitenkin olemassa. Näitä jauhoja tulisi säilyttää ja käsitellä erillään muista elintarvikkeista ristisaastumisen ehkäisemiseksi. Kädet ja työvälineet tulisi pestä huolellisesti heti leipomisen jälkeen.

Vaihtoehtona on toki mainittu tuotteen palauttaminen kauppaan.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 12.04.12 - klo:10:29
Luomun terveysvaikutuksista saatiin taas lisänäyttöä. Luomudioksiinia on tarjolla Saksassa, (herttaisen luomumummon ?) 25000 kanan "lähikanalan" tuotteissa, kertoi Maaseudun Tulevaisuus äsken:
 http://mattipekkarinen.net/luomtervvaik.htm
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.04.12 - klo:17:39
Tässä on samasta asiasta saksaksi (Frankfurter Allgemeine Zeitung):
 
Ein Eier- und Kommunikationsskandal (http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/dioxin-ein-eier-und-kommunikationsskandal-11713463.html)
 
Jutun mukaan asiasta on tehty kokeet ja tiedety jo noin kuukausi ennen käyttökieltoa, joten saastuneita luomumunia on toimitettu kuluttajille melkoisia määriä. Eli melkeinpä tuo 25 000 päivässä. Eli satojatuhansia munia on mennyt - eri tavoin, mm. ruokajalosteiden  kautta - kulutukseen.

Eli siinä taas saksalaiset onnistuivat komeasti töppäämään. Kuka erityisesti siellä töppäsi, on sekin vielä epäselvää. Tämä tapaus on onneksi "kertaluokkia" vaarattomampi tapaus kuin viime kesäinen EHEC-tragedia.

Syytä dioksiinipitoisuuksiin ei vielä tiedetä. Vedessä se ei voi olla, koska samalla tilalla olevissa tavanomaisissa kanoissa ts. niiden munissa ei ole havaittu mitään.
 
Noin vuosi sitten kerrottiin  tällaista Suomea myöten (http://www.studio55.fi/lahipiirivoimavarana/artikkeli.shtml/1260929/luomumunat-revitaan-saksassa-kasista), ja tietysti siellä Saksassakin. FAZ:in mukaan ne pitoisuudet (silloin tavanomaisissa munissa) olivat silloin n. kymmenesosa tämän tapauksen vastaavista. Myös FAZ ihmettelee, miksei nyt (rivien välissä: kun on kyse luomusta) kukaan ole "pöyristynyt", ja asia julkaistaan lehdissäkin vain pikku-uutisina.
 
 ***

Jos tämä (http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Opettajien_materiaali/Varhaiskasvatus/-_Munan_reitti/Opetusvinkit) on päiväntasaista tietoa, niin onneksi "Suomeen ei tuoda kananmunia ulkomailta", tarkan salmonellavalvontaohjelman takia.

Mutta FAZ:in uutisen mukaan dioksiinit jatkavat matkaansa saksalaisissa luomunuudeleissa ja -kekseissä. Niitä erittäin todennäköisesti Suomessakin myydään.
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.04.12 - klo:18:37
Tämän mukaan syy on edelleen epäselvä:

PCB-Ursache weiter unklar (http://www1.wdr.de/themen/panorama/pcbeier136.html)
 
Syy ei ole rehussakaan, ainakaan näillä näkymin. Epäillään lähistöllä olleen tiilitehtaan päästöjä maaperään.
 
Outoa, että omistaja voi (ainakin osittain?) kiieltää viranomaisten pääsyn tilalle - miten se on Saksassa mahdollista, kun on kyse kansanterveydellisestä ongelmasta?
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 03.05.12 - klo:10:38
MTV 3:n makuja -palsta tarjoaa meille taas tietoa ruuan ja juomien riskeistä:

Asiantuntija: useat halvat viinit ovat täynnä myrkkyjä (http://www.mtv3.fi/makuja/viini.shtml/asiantuntija-useat-halvat-viinit-taynna-myrkkyja?1523880)

Quote
– Useat edulliset "uuden maailman" viinit ovat laboratoriossa valmistettuja. Jos haluaa satsata hyvään viiniin, niin kannattaa valita hyllystä luomu- ja biodynaamisia viinejä, kertoo viiniasiantuntija Meeri Lavi.

Laboratoriossa valmistettuja? Olen kyllä kuullut, että esimerkiksi maailman kalleimpien samppanjoiden hiivat viljellään laboratorioissa luonnon hiivoista, eli ne puhdistetaan, jotta hiivan käyminen olisi mahdollisimman tasainen ja käymistä voitaisiin hallita loistavan samppanjan aikaansaamiseksi, mutta tämä laboratoriossa valmistettu myrkkyviini menee taas hiukan sinne teknologiakammoisen ihmisen pelkojen vahvistamiseen.

Onko sitten "laboratoriomaiset" olosuhteet jotenkin luonnoton viinin tuottamisen yhteydessä, vai voitaisiinko sillä tavoin parantaa laatua, pitää pöpöt poissa ja tuottaa tasalaatuista tavaraa ilman että onnella tai erilaisilla ihmeillä olisi liian suurta merkitystä prosessissa.

VIININ VALMISTUS – VALKOVIINI (http://www.viinilehti.fi/viininABC/viljely_ja_valmistus/valkoviini.htm)

Raamatun ajoista on viininvalmistus mennyt hiukan eteenpäin, joka tunnutaan nyt tyystin unohdettavan.

Quote
– Mitä huonolaatuisempaa viini on, sitä enemmän siinä on rikkiä. Mitä halvemmat kustannukset halutaan saada, sitä enemmän joudutaan käyttämään torjunta-aineita viinin kasvukaudella, eli suoraan sanottuna käytetään hyönteismyrkkyjä, rikitetään, myrkytetään, ja levitetään kaikenlaista.

Levitetään kaikenlaista? Ei yhtään epämääräisempää tekstiä olisi voinut tuottaa iloksemme tämä viiniasiantuntija Lavi.

Hänelle on ilmeisesti myös täydellisen tuntematon käsite sellainen kuin "tuotantopanokset"?

Hänen maailmassaan tuotantopanoksia ei tunneta, vaan viinitarhoihin vain levitellään kaikenlaista ja mitä enemmän sitä kaikenlaista suihkitaan, sitä halvemmalla saadaan rypäleitä tuotettua.

Sellaisella ihmisellä, joka oikeasti viljelee jotain, toimii siis alkutuottajana, voisi olla jotain kerrottavaa viiniasiantuntija Laville siitä, mitä tuotantopanokset tarkoittavat ja saadaanko halpaa sillä, että tuhlataan tuotantopanoksia vaiko niin, että tuotantopanoksia käytetään tarvittaessa, hyvin harkiten, sillä ne taitavat maksaa jonkin verran ja mikä maksaa, aiheuttaa kustannuksia, joka taas näkyy kohonneena tuotteen hintana.

Kuitenkin loppupuolella Lavi toteaa näin:

Quote
Edulliset tuotantokustannukset tekevät viinistä edullista. Kuitenkin esimerkiksi italialaiset ja chileläiset viinit voivat Lavin mukaan olla edullisinakin laadukkaita.

Mutta Meeri Lavin maailmassa esimerkiksi torjunta-aineita ei lasketa tuotantokustannuksiin ollenkaan, vaan ne tipahtavat taivaan lahjana ihmisten myrkyttämisestä kiinnostuneella viinitilalliselle?

Alkossa on itse asiassa hyvinkin paljon luomuviinejä, mutta ne ovat ilman sertifikaattia, koska fiksu viljelijä ei halua sitoa itseään järjettömään liekaan, vaan häntä kiinnostaa viljellä niin, että maa myös tuottaa jotain, vaikeuksienkin keskellä:

Luomua ei aina tunnista luomuksi  (http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Luomua+ei+aina+tunnista+luomuksi/1135243464871)

Quote
Näillä seuduilla viinitarhoilla ei kaivata juuri muuta kuin vettä. Kuivuus pitää loitolla homeet ja tuholaiset. Syy luomusertifikaatin puuttumiselle on usein tämä:

"Luomuun pitäisi sitoutua, vaikka tapahtuisi mitä. Pienelle viinitalolle se voisi merkitä sitä, ettei satoa joskus saisi lainkaan", perusteli uusiseelantilaisen Jackson Estaten viinintekijä Mike Paterson Suomen-vierailullaan.


Jos ilmasto on sellainen, että se pitää jo itsessään kasvitaudit ja tuholaiset loitolla, niin ei niitä silloin käytetä, eikä tuotantopanoksista kiinnostunut viljelijä vain levittele pelloilleen kaikenlaista.

Ja vielä yksi näkemys:

Luonnotonta luomuviiniä  (http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Luonnotonta+luomuviini%C3%A4/1135262702841)

Quote
Eihän mitään luomuviiniä olekaan. Jos luonnon annettaisiin hoitaa hommat, joisimme etikkaa. ... Olkaamme rehellisiä itsellemme ja nauttikamme hyvistä viineistä vaatimatta niiltä luonnonmukaisuudeksi väitettyä luonnottomuutta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 04.05.12 - klo:12:54
Nyt MTV 3:n Makuja -palstalla viinikouluttaja arvioi viiniasiantuntijan väitteitä seuraavalla tavalla:

Viinikouluttaja kummastelee myrkkyväitteitä halpaviineistä - turhaa pelottelua (http://www.mtv3.fi/makuja/viini.shtml/viinikouluttaja-kummastelee-myrkkyvaitteita-halpaviineista-turhaa-pelottelua?1539718)

Aluksi tietenkin herättää kummastusta taas tämä titteli-viidakko. Viiniasiantuntija vs. viinikouluttaja?? Noin yleisesti esimerkiksi ravintopuolella kuka tahansa saa kutsua itseään ravintoasiantuntijaksi, koska se ei ole suojattu ammattinimike ja etenkin luomua ja biodynaamista ruokavaliota suositteleekin hyvin kirjava joukko erilaisia ravintoasiantuntijoita. Mutta päivääkään ei tarvitse opiskella yhtään mitään, jotta saa kutsua itseään ravintoasiantuntijaksi. Laillistettu ravitsemusterapeutti on sen sijaan suojattu ammattinimike, jota saa käyttää valmistuttuaan yliopistosta asiaan kuuluvin tutkinnoin.

Mutta palataan aiheeseen tavallisten halpojen viinien vaarallisuudesta:

Quote
Suomen johtavassa Viinikoulu Haagassa opetusta antava viiniasiantuntija Mika Vanne pitää Lavin väitteitä virheellisinä.Vanteen mukaan raja konventionaalisten ja luomuviinien välillä ei ole musta-valkoinen ja myös luomupuolella on monenlaisia viinejä. Luomuviinit ovat nykykäytännön mukaan vain valmistettu luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä. Rikin käyttö on luomussa sallittua sekä tarhalla että viinin valmistuksessa. Vanteen mukaan viinien myrkyistä puhuminen ilman tarkempia tutkimustuloksia on turhaa pelottelua.

Niinpä niin. Aivan kuten kaikessa viljelyssä. Ja loput voikin kukin lukea itse jutusta.

Mielenkiintoista on kuitenkin se, että tuolla luomupuolella tuntuu tavanomaisen tuotannon mustamaalaaminen (pelottelu) olevan ainoa konsti nostaa omaa statusta.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.05.12 - klo:13:30

Joudiun tässä viiininmaistelutilaisuuteen. Tai sain olla mukana, ihan hauskaa. Jossa keskustelu sitten jossain vaiheessa liippasi luomuviinejä.

Tämä asia esitellyt viiniasiantuntija oli, minulle ehkä yllätyksenäkin

a) täysin tietoinen luomuviinien viljelyksessä käytetyistä myrkyistä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68), jotka jäävät maaperään
b) sitä mieltä myös, että maussa luomua ei voi mitenkään erottaa
c) toi esiin vastaavalla tavalla, että viinissä väistämättä on tiettyjä aineita, jotka eivät itsessään ole terveelllisiä, eli linja oli suurin piirtein sama kuin edellä, että viiinin tarkoitus ei ole olla "terveysjuoma"
d) yhteensä: ei kannattanut luomuasiaa
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.06.12 - klo:17:13

Saksalaistilan kananmunista löytyi sallitun rajan ylittäviä dioksiinipitoisuuksia (http://yle.fi/uutiset/saksalaistilan_kananmunista_loytyi_sallitun_rajan_ylittavia_dioksiinipitoisuuksia/6189042)
 
Suomalaisilta, ja myös monilta saksalaisilta tiedotusvälineiltä jäi taas kummasti kertomatta eräs yksityiskohta. Mutta tässä kerrotaan, että kyseessä oli ”luomu-vapaa kana-yritys” (Bio-Freilandbetrieb):
 
Erneuter Dioxin-Skandal in Niedersachsen (http://www.rp-online.de/panorama/deutschland/erneuter-dioxin-skandal-in-niedersachsen-1.2877812)
 
Tämän saksalaisen puheenvuoron (http://www.ndr.de/apps/php/forum/showthread.php?t=66811&p=140086#post140086) mukaan dioksiini- ja PCB-löydöt vapaiden kanojen munissa  eivät asiantuntijoille ole mikään yllätys.
 
Tarkemmin vielä täältä (http://www.animal-health-online.de/gross/2012/05/08/dioxin-und-pcb-belastete-freilandeier-an-mahnungen-aus-der-wissenschaft-hat-es-nicht-gefehlt/21021/) (saksaksi).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ville Aarnikko on 25.06.12 - klo:09:24

Tarkemmin vielä täältä (http://www.animal-health-online.de/gross/2012/05/08/dioxin-und-pcb-belastete-freilandeier-an-mahnungen-aus-der-wissenschaft-hat-es-nicht-gefehlt/21021/) (saksaksi).


Pitääpä tutustua tarkemmin jossain vaiheessa, tässä vielä lähteet mihin tuolla viitataan:

Quote
(1) Schoeters G, Hoogenboom R.
Contamination of free-range chicken eggs with dioxins and dioxin-like polychlorinated biphenyls.
Mol Nutr Food Res. 2006 Oct;50(10):908-14.

(2)

Chang R, Hayward D, Goldman L, Harnly M, Flattery J, Stephens R. Foraging farm animals as biomonitors for dioxin contamination. Chemosphere 19:481-486 (1989).
Stephens RD, Petreas MX, Hayward DG. Biotransfer and bioaccumulation of dioxins and furans from soil: chickens as a model for foraging animals. Sci Total Environ 175:253-273 (1995).

Petreas M, Ruble R, Visita P, Mok M, McKinney M, She J, Stephens R, Harnly M, Armstrong M, Rojas T. Bioaccumulation of PCDD/Fs from soil by foraging chickens. Organohalogen Compounds 29:51-54 (1996).

Schuler, F., Schmid, P. and Schlatter, C.: The transfer of polychlorinated dibenzo-p-dioxins and dibenzofurans from soil into eggs of foraging chicken. Chemosphere 34, 711-718 (1997).

Fürst, P., Handbuch Dioxine, (1998) Hrsg.: Michael Oehme, Spektrum-Verlag, ISBN 3-8274-0126-7, S. 246-249

Harnly, M.E. et al. (2000). Polychlorinated dibenzo-p-dioxins and polychlorinated dibenzofuran contamination in soil and home-produced eggs near pentachlorophenol sources. Environmental Science & Technology .34, 1143-1149.
EUROPEAN COMMISSION; HEALTH & CONSUMER PROTECTION DIRECTORATE-GENERAL OPINION OF THE SCIENTIFIC COMMITTEE ON ANIMAL NUTRITION ON THE DIOXIN CONTAMINATION OF FEEDINGSTUFFS AND THEIR CONTRIBUTION TO THE CONTAMINATION OF FOOD OF ANIMAL ORIGIN ADOPTED ON 06 NOVEMBER 2000

Goldman LR, Harnly M, Flattery J, Patterson DG Jr, Needham LL. Serum polychlorinated dibenzo-p-dioxins and polychlorinated dibenzofurans among people eating contaminated home-produced eggs and beef. Environ Health Perspect. 2000 Jan;108 (1):13-9

Peter Schmid, Erika Gujer, Silvia Degen, Markus Zennegg, Arnold Kuchen und Claude Wüthrich: Polychlorierte Dibenzo-p-dioxine und Dibenzofurane (PCDD/F) in Lebensmitteln tierischer Herkunft – Dioxinuntersuchungen in der Schweiz, Mitt. Lebensm. Hyg. 92, 483-498 (2001)

Luc Pussemier, Luc Mohimont, André Huyghebaert and Leo Goeyens Enhanced levels of dioxins in eggs from free range hens; a fast evaluation approach Talanta, Volume 63, Issue 5, 8 August 2004, pp: 1273-1276

Aize Kijlstra, Elsa van den Heuvel, Gisabeth Binnendijk, Fridtjof de Buisonjé, Monique Mul, Martien Bokma and Ron Hoogenboom Dioxin Levels in Organic Eggs In: Enhancing animal health security and food safety in organic livestock production systems 3rd SAFO Workshop; 16th-18th September 2004 in Falenty, Poland.


Onneksi kuitenkin näin:

Quote
Viranomaisten mukaan kananmunista ei ole akuuttia vaaraa ihmisille, sillä "pienet annokset dioksiinia eivät ole vahingollisia".
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 26.06.12 - klo:17:31
Onneksi kuitenkin näin:

Quote
Viranomaisten mukaan kananmunista ei ole akuuttia vaaraa ihmisille, sillä "pienet annokset dioksiinia eivät ole vahingollisia".

Onneksi. Asiaanhan on täällä jo otettu kantaa huumoripuolella otsikolla "Kohtuuden ystävät" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=562.0).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 26.06.12 - klo:18:50
Tässäpä luonnonmukaisuuden kannattajille uutisia, jotka tulevat Suomessakin yleistymään ja emmeköhän tule myös muutamia vainajoituneitakin näkemään:

Pastöroimatonta maitoa epäillään ehec-tartunnan lähteeksi (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/past%C3%B6roimatonta-maitoa-ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4n-ehec-tartunnan-l%C3%A4hteeksi-1.19226)

Quote
Varsinaissuomalaisen maatilan pastöroimatonta maitoa epäillään ehec-bakteerin tartuttajaksi. Nelivuotias lapsi joutui tartunnan vuoksi runsas viikko sitten tehohoitoon Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.

Myös kommenttiosio piti sisällään mielenkiintoista asiaa, joskin siihen pitää tietenkin suhtautua pienellä varauksella:

Quote
Hyvä ! Jospa nämä maitoa kerjäävät ihmiset nyt lopettaisivat vainoamisen. Tästä tilamaidon ostamisesta on tullut joku trendi, jokainen haluaa sitä, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. En jaksaisi nähdä sitä vaivaa, mutta vaikea on kieltäytyä, alkaisivat epäillä että meillä on jotain salattavaa tms.
Siksi olen joutunut myöntymään. Mielelläni näytän eläimiä kyllä ja kerron eläinten hoidosta ja olosuhteista, mutta aina pelkään että tulee jotain harmia just tuosta maidosta. Eihän sitä tiedä miten kylmäketjukaan heillä toimii, meiltä lähdettyä.

Kunhan trendi tästä kasvaa, niin nämä valitettavat uutiset tulevat lisääntymään ja kun riittävän paha kolaus tulee, loppuu luonnollisuustrendi kuin kanan lento.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.06.12 - klo:17:30
Myös Evira kertoo nyt etusivullaan tästä raakamaitotapauksesta.
 
Mutta samalla sivulla on sitten mainos sen uudesta esitteestä:
 
Quote
Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? (20.6.2012)
Evira on julkaissut uuden esitteen: ”Tiesitkö tämän kasvinsuojelu-ainejäämistä?”. Esite on tiivis tietopaketti kasvinsuojeluaineista, niiden käytön aiheuttamista jäämistä, turvallisuusarvioinneista ja valvonnasta. Esitteessä annetaan myös ohjeita ja suosituksia siitä, miten altistumista kasvinsuojeluaineiden jäämille voi halutessaan vähentää.


Itse asiassa ko. lehdykkä sanoo ihan selvästi, että minkäänlaista syytä ei Suomessa ole huolestua näistä jäämistä eikä mitään syytä myöskään niitä erityisesti yritää välttää, mutta siitä huolimatta siellä on tällainen sivu ja teksti:
 
Quote
Miten kasvinsuojeluainejäämien saantia voi välttää?
 
Kasvinsuojeluainejäämiä valvotaan ja niiden saanti on turvallisella tasolla, mutta kuluttaja voi halutessaan vähentää jäämien saantia edelleen omilla valinnoillaan ja toimenpiteillään.
 
Kasvinsuojeluaineiden käyttö on pääsääntöisesti kokonaan kielletty luonnonmukaisessa tuotannossa. Sallittuja ovat vain eräät luonnosta eristetyt kasvinsuojeluaineet, kuten kasvien tuottama pyretriini sekä eräät biologiset valmisteet. Näin ollen luomutuotteissa esiintyy jäämiä vain harvoin.
 
Hedelmien ja vihannesten kasvinsuojeluainejäämiä voi jossain määrin vähentää pesemällä ja kuorimalla. Pesun vaikutusta jäämiin on vaikea arvioida, sillä sen teho riippuu tuotteessa esiintyvien jäämien vesiliukoisuudesta. [...]

Jne.
 
Eli tässä Evira todella tuhlaa paukkujaan - ja ehkä tarkoittamattaankin ylläpitää kuitenkin sitä myyttiä, että näistä jäämistä pitäisi ehkä kuitenkin, joidenkin, joskus olla huolissaan.
 
Kun huolissaan kannattaisi paljon mieluummin olla tällaisesta raakamaidosta (ja vastaavista oikeista riskeistä).
 
No, hoitaa Evira kyllä siinä "leiviskänsä", MTV3:n uutinen tänään:
 
Evira: Ei raakamaitoa pikkulapsille (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/06/1572144/evira-ei-raakamaitoa-pikkulapsille)
 
PS. Tämä tuntuisi ehkä järkevältä …
 
 Ministeriö: Raakamaitoon ehkä varoitustekstit (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/362167/Ministerio+Raakamaitoon+ehka+varoitustekstit)

… vaikka yleisesti olemme täällä naureskelleet sitä, miten näitä tekstejä tulee ja ehdotetaan elintarvikkeisiin sitä vauhtia, että kohta on kiinnitettävä CD-levy joka porkkanaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=103.0).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 28.06.12 - klo:17:25
Helsingin Sanomat johdatteli 28.6.12 tähän EHEC-uutiseen alkusivullaan (”etusivulla”) oudon rauhoittelevalla otsikolla: ”Raakamaidon tuottaja on tarkka tuotteensa puhtaudesta”.

Eli olkaa huoleti ja ostakaa vaan raakamaitoa, nostettuna ikään kuin tärkeimpänä sanomana esille, tästä tapauksesta?

Uutinen itse oli kyllä otsikoitu, niin kuin asia oli: ”Lapsia tehohoitoon tilamaidosta”, ja faktat kerrotaan ja varoitukset annetaan.

Mutta ihan vailla kritiikkiä on sitten esitetty nämä väitteet asiasta:

Quote
"­Toi­saal­ta voi­daan myös ky­syä, mi­kä on vi­ka­na teol­li­ses­ti pas­tö­roi­dus­sa mai­dos­sa, kos­ka se ei mo­nil­le ih­mi­sil­le so­vi. Kä­sit­te­le­mä­tön ti­la­mai­to sen si­jaan so­pii esi­mer­kik­si lak­too­si-in­to­le­rans­sis­ta tai ihot­tu­mis­ta kär­si­vil­le," Sjö­blom [tämä raakamaidon tuottaja] sa­noo.

Quote
Raakamaitoa Vantaan Sotungissa ostanut Petri Kiviniemi ei pelkää eheciä. Nelilapsisessa perheessä juodaan raakamaitoa, sillä Kiviniemen lukeman tutkimustiedon mukaan se suojaa lapsia allergioilta. [kuvateksti].
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.07.12 - klo:06:43

Raakamaidon biologisia riskejä koskeva selvitys on valmistunut (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=3075)

Quote
Valmistuneen raakamaitoriskiselvityksen tulosten pohjalta maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut neuvottelut asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa valmistellakseen säädösmuutoksia, joilla raakamaitoon liittyvät riskit saataisiin hallintaan ja raakamaidon saatavuutta voitaisiin mahdollisesti laajentaa.
(Lihav. HJ)

Mutta miksi? Miksi pitäisi laajentaa? Niilläkö perusteilla, jotka mainittiin tuossa em. HS:n artikkelissa?

Jotenkin tulee mieleen, miten myös Fugu-kalan valmistus (http://en.wikipedia.org/wiki/Fugu) Japanissa on ihan lainsäädännöllä tiukasti kontrolloitu.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.08.12 - klo:17:46
Mikä on tämä DDAC? Se liittyy luomuun(kin). Onko jollain parempaa ja valmiimpaa tietoa?

Lisää asiasta saksaksi:
 
DDAC - Pestizide durch die Hintertür (http://www.dradio.de/dkultur/sendungen/mahlzeit/1843254/)

Ja englanniksi (luomusivuilta):

DDAC in organic and conventional fruit and vegetables (http://www.organic-market.info/web/News_in_brief/Other_Topics/DDAC/176/200/0/12766.html)


Win for Chemical Industry as Regulators Forced to Raise Safety Threshold for DDAC (http://www.treehugger.com/sustainable-agriculture/win-chemical-industry-regulators-forced-raise-safety-threshold-ddac.html)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.09.12 - klo:07:17
Vinkkinä turistille Ilta-Sanomat kertoi viikonloppunumerossaan Ljubljanassa olevasta raakamaitoautomaatista, johon paikalliset viljelijät tuovat suoraan tiloiltaan lisää maitoa joka aamu.

En suosittelisi. Eikä suosittele Evirakaan, vaan päinvastoin kehottaa välttämään raakamaitoa juuri ulkomailla. Olisi kyllä ollut lehdenkin velvollisuus liittää uutiseensa vähintään pieni varoituksen sana.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.09.12 - klo:17:36

Nyt sitten varmistui, että:

Raakamaito aiheutti Turun ehec-tartunnat (http://www.hs.fi/kotimaa/Raakamaito+aiheutti+Turun+ehec-tartunnat/a1305601440336)

Harmillinen yksittäistapaus? Yleensä raakamaito on Suomessa täysin turvallista? Ja soplmushan tuon maidontuottajan kanssa on nyt irtisanottu?

Ja (luomu)raakamaidollahan on nämä osoitetut etunsa, kuten että ... kuten ... siis  kuluttajat .. siis osa heistä  ... siis ...?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.09.12 - klo:06:09
Mitä sitten tekee MMM:

Suurenkin määrän raakamaitoa saa jatkossa luovuttaa ilman lupamenettelyä (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120926_raakamaito.html)

Näin uutisoi asiasta Etelä-Suomen Sanomat:

Riskeistä viis, raakamaidon myyntiä helpotetaan (http://www.ess.fi/?article=386224)

Ja siinä esitetään ne asian oikeat perustelutkin (lihav. HJ):

Quote
- Raakamaidon myynnin helpottaminen vastaa kuluttajien toiveisiin ja on osa hallituksen luomu- ja lähiruuan osuuden kasvattamiseen tähtäävää politiikkaa, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok).

Ja:

Quote
Koskinen otti keskiviikkona vastaan uudistusta puoltavan kansalaisadressin.


PS. 27.9.12:

Ja ESS eli Esa Arvekari lisäsi vielä "löylyä":

Evira: Seitsemän mahdollista raakamaitoepidemiaa (http://www.ess.fi/?article=386250)

PS.2: Ruotsissa ei tähän muuten ole menty (http://www.slv.se/sv/Fragor--svar/Fragor-och-svar/Drycker/Opastoriserad-mjolk/), vaikka luomua muutoin ajetaankin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 27.09.12 - klo:08:01
Ruotsin kuluttajajärjestö tutki luomuoliiviöljyt ja tässä tulos:

DDT och andra gifter i ekologisk olivolja (http://www.radron.se/artiklar/ddt-och-andra-gifter-i-ekologisk-olivolja/)

Tuo klorpyrifossi hieman ihmetyttää, kun se on kielletty EU:ssa vuonna 2007 (EU:n komission päätös  (2007/565/EC (http://www.salute.gov.it/imgs/C_17_pagineBiocidi_30_listaFile_itemName_14_file.pdf))), eikä sitä saa käyttää eikä myydä ollenkaan, joten mistä luomuviljelijät sitä oikein saa?

Olipa myös ihmeellinen kommentti siitä, että jos olisimme testanneet tavalliset oliiviöljyt, olisi niistä luultavasti löytynyt korkeampia pitoisuuksia.

Vähän omituista spekulointia, sillä he eivät tutkineet niitä, eikä tuollaisille spekulaatioille ole siis mitään totuuspohjaa. He olisivat voineet spekuloida myös sillä, että tavanomaiset viljelijät voisivat olla lainkuuliaisempia ja ainakaan kiellettyä klorpyrifossia ei olisi löytynyt, jos kerran halutaan jossitella.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.09.12 - klo:11:33

Täytyy tässä antaa myös luomulle "synninpäästö", silloin kun se on aiheellista.

Näissä luomumunissa Saksassa ollut PCB oli tullut kanalan rakennelmiin käytetystä puutavarasta, viljelymenetelmällä ei ollut asian kanssa tekemistä:

PCB-belastetes Holz verunreinigte Bio-Eier in Nordrhein-Westfalen (http://www.welt.de/newsticker/news2/article109457375/PCB-belastetes-Holz-verunreinigte-Bio-Eier-in-Nordrhein-Westfalen.html)

Saksaksi, mutta uskokaa minua, kyllä siinä niin lukee.  :)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.09.12 - klo:12:25
Olipa myös ihmeellinen kommentti siitä, että jos olisimme testanneet tavalliset oliiviöljyt, olisi niistä luultavasti löytynyt korkeampia pitoisuuksia.

Lähetinpä sinne asiasta kysymyksen:

***

I ert artikel "DDT och andra gifter i ekologisk olivolja" (ovan) skriver ni ...

"Klorpyrifos heter ett insektsgift som påverkar nervsystemet och som hittas i tre av oljorna. Och i en av oljorna fanns också spår av DDT. Om vi hade testat olivolja av konventionellt odlade oliver är det troligt att vi även där hade hittat rester av bekämpningsmedel och i högre halter."

I högre halter?

Hur vågar ni säga så? Om ni har inga testresultat om saken? Särskilt om DDT (i rubriken och texten)?

Har ni något belägg för det här påståendet?

Mvh

Heikki Jokipii

ordförande

Naturskyddsförening Produktiv Land - Skyddad Natur rf
Finland

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.09.12 - klo:12:58
Turun tapauksen navetan pitäjä on nyt, kertoi HS,  uhan alla, että joutuu lopettemaan koko karjansa. Ja tässä tilanteessa ei varmaan löydä edes helposti ostajaa jne. Ja on syystäkin katkera, jouduttaan tällaiseksi silmätikuksi.

Hän vakuuttaa myyneensä 20 vuotta raakamaitoa, ilman mitään haittoja.

Niin varmasti on laita. Uskon häntä.

Mutta jos otetaan 20 vuotta, niin

- mitä haittoja on Suomessa samana aikana ihmisile tullut torjunta-aineista?

tai (USA:ssa, kun EU:ssa niitä ei myydä)

- lähes samana aikana muuntogeenisistä lajikkeista, ihmisten terveydelle?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 04.10.12 - klo:18:02
HS:n mielipidepalstalla tänään artikkeli:

Liika suola tappaa, eivät turvalliset lisäaineet (http://www.hs.fi/digilehti/04102012/mielipide/Liika+suola+tappaa+eiv%C3%A4t+turvalliset+lis%C3%A4aineet/a1349233808456)

Kirjoittajina Timo Strandberg (professori, Helsingin ja Oulun yliopistot varapuheenjohtaja Suomen verenpaineyhdistys) ja  Antti Jula (tutkimusprofessori, THL hallituksen jäsen Suomen verenpaineyhdistys)

Jotka siis uumoilivat heti kirjoituksensta alussa tätä (lihav. HJ):

Quote
Kes­kus­te­lu ruuan niin sa­no­tuis­ta li­sä­ai­neis­ta on käy­nyt kuu­ma­na, ja ku­lut­ta­jat ovat yhä enem­män vaa­ti­neet li­sä­ai­neis­ta va­paa­ta, "luon­nol­lis­ta" ruo­kaa. Huo­les­tut­ta­vaa on se, et­tä elin­tar­vi­ke­teol­li­suus li­sä­ai­nei­ta vä­hen­täes­sään kor­vaa­kin nii­tä suo­lal­la.

Tässä vielä lainaus kirjoituksen loppupuolelta:

Quote
En­tä­pä sit­ten li­sä­ai­neet ja nii­den vaa­ral­li­suus? Ky­sees­sä on mo­ni­nai­nen jouk­ko yh­dis­tei­tä, joi­ta käy­te­tään elin­tar­vik­keis­sa useis­ta syis­tä, usein jot­ta tuo­te säi­lyi­si ja ruo­ka­myr­ky­tys­vaa­ra vä­he­ni­si.

Vaik­ka li­säai­ne-ni­mi­tys mer­kit­see mo­nil­le poik­kea­vaa tai "luon­no­ton­ta", mo­net li­sä­ai­neet ovat myös luon­nos­sa esiin­ty­viä ke­mial­li­sia yh­dis­tei­tä. Esi­mer­kik­si he­del­mät si­säl­tä­vät luon­nos­taan usei­ta e-koo­diai­nei­ta.

Vi­ran­omai­set val­vo­vat tar­koin elin­tar­vik­kei­den li­sä­ai­nei­ta Suo­mes­sa. Sel­vä nä­ke­mys on, et­tä toi­sin kuin liias­ta suo­las­ta, elin­tar­vik­kei­den li­sä­ai­neis­ta ei ole kan­san­ter­vey­del­lis­tä hait­taa.

Mah­dol­lis­ta al­ler­giaa lu­kuun ot­ta­mat­ta hait­taa ei ole yk­si­löil­le­kään. Niin sa­not­tu­ja luo­mu­tuot­tei­ta voi tie­tys­ti käyt­tää, jos ha­luaa mak­saa enem­män, mut­ta eri­tyis­tä ter­veys­hyö­tyä nii­den käy­tös­tä ei ole voi­tu osoit­taa.

Mi­tä on teh­tä­vä? Pe­lot­te­lui­hin li­sä­ai­nei­den hai­tois­ta ei yleen­sä pi­dä us­koa. Sen si­jaan liial­li­sen suo­lan­saan­nin hait­toi­hin pi­tää suh­tau­tua va­ka­vas­ti. Pe­rus­teet ei­vät ole pel­käs­tään ter­vey­del­li­siä.

On las­ket­tu, et­tä Suo­mes­sa kol­men gram­man päi­vit­täi­nen suo­lan vä­hen­nys pie­nen­täi­si ter­vey­den­huol­lon ku­lu­ja 150–250 mil­joo­naa eu­roa vuo­des­sa. Ter­veet elin­vuo­det li­sään­tyi­si­vät 4 000–6 000:l­la.

Ve­toam­me­kin elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­teen pait­si kan­san­ter­vey­den ja kan­san­ta­lou­den myös oman etun­ne ni­mis­sä: pi­dät­te asiak­kaan­ne pa­rem­min hen­gis­sä ja toi­min­ta­ky­kyi­si­nä, kun et­te vaih­da tur­val­li­sia li­sä­ai­nei­ta hen­gen­vaa­ral­li­seen suo­laan.

Mitäpä tuohon sanoisi muuta kuin koulussa opitun latinankielisen sanonnan: sat sapienti.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.10.12 - klo:17:37

Tarkkana ollaan:
 
Säteilytettyjä ja pakkausmerkintävirheellisiä ravintolisiä vedetty pois markkinoilta (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=3150)

Quote
Active Nutrition International Oy on vetänyt markkinoilta maahantuomiaan ravintolisiä, jotka on todettu määräystenvastaisiksi Tullilaboratorion tutkimuksissa. Yritys on myynyt tuotteita verkkokaupassaan yksityisille kuluttajille.

Tuotteet ja niissä olleet määräystenvastaisuudet olivat

WNT Sport, Ripped Caps, koodi: 104583, parasta ennen päiväys: 12/2012
Tuote sisältää säteilytettyä ainesta. Ravintolisän säteilyttäminen ei ole sallittua.
(Lihav. HJ)

Ja samalta sivustoltahan löytyy tieto (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/kasittely_ja_sailyttaminen/sailyvyyden_parantaminen/sateilyttaminen), että:  "Säteilytetyt elintarvikkeet ovat turvallisia"

Kuten myös tieto: "Suomessa säteilytys on sallittua vain mausteille"

Mutta ei kyllä tietoa, tai kunnon perustelua sille, miksi näin on.

****

No, ko. tuotteessa oli tällainenkin puute:

Quote
Elintarvikkeen joukossa olleista kuivauspusseista puuttuu varoitusmerkinnät
.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.10.12 - klo:07:42

On se kumma, kun Evira ei tässä takaisinvetouutisessaan (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=3151) käytä tuotteesta sen suomenkielistä nimeä, vaan kerttoo, että ”Holle Bio-Babybrei 3-Korn” -niminen tuote on nyt vedetty pois markkinoilta. Viranomaiset siis vaativat, että pakkauksessa on suomenkielinen nimi ja seloste (http://www.hs.fi/kotimaa/Helsinki+puuttuu+aiempaa+hanakammin+puutteellisiin+elintarvike-etiketteihin/a1305600360207) - eivätkä käytä sitten sitä itse. Kuvasta näemme, vaikka vähän huonosti. että kyseessä on "Luomu Lastenpuuro".

Moniko ostaja tietää ostaneensa "Holle Bio-Babybrei 3-Korn" -tuotetta? Varmaan eivät kaikki ...

Netti-HS kertoo aiasta muuternkin selvemmin:

Erä lasten luomupuuroa vedettiin kaupoista homeen takia (http://www.hs.fi/kotimaa/Er%C3%A4+lasten+luomupuuroa+vedettiin+kaupoista+homeen+takia/a1305603655852)

Quote
Maahantuojan mukaan puuro ei ole hengenvaarallista eikä aiheuta sairastumista, vaikka homeen määrä ylittää sallitun raja-arvon.

No, uskotaan. Mutta kyllä varmaan joku huolestunut äiti - ja sellainenhan luomupuuroaineksia ostava äiti usein on - katsoo Wikipediaakin okratoksiinin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Okratoksiini) kohdalta:

Quote
Okratoksiinin tiedetään tappaneen muutamassa päivässä sikoja, joita on ruokittu saastuneella rehulla.

Hauska olisi tietää, joutuuko joku kunta, joka on päiväkotilapsilleen tarjonnut luomupuuroa, nyt palauttamaan jpukon pakkauksia ...

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.10.12 - klo:14:04


Nyt tämä samainen Semper (http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011110814720671_ru.shtml) joutuu vetämään tuotteita takaisin taas homemyrkyn takia:

Semper vetää pois markkinoilta erän gluteenittomia kaurahiutaleita (http://www.sempergluteeniton.fi/uutisia/semper-vetaa-pois-markkinoilta-eran-gluteenittomia-kaurahiutaleita)

Näissä pakkauksissa ei ollut KRAV- eli luomumerkkiä.

Mutta taas voi viitata siihen, mitä Semper itse sanoo tarkkuudesta (lasten) ruoan suhteen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg2518#msg2518).

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.11.12 - klo:18:46
Tämän vinkin Turun Sanomien uutisesta sain "Luomulakon" artikkelista:

Luomulannoitteissa kolia ja salmonellaa (http://luomulakko.blogspot.fi/2012/11/luomulannoitteissa-kolia-ja-salmonellaa.html)

Turun Sanomien nettiuutinen on täällä (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/417108/Luomuviljelyn+lannoitteissa+salmonellaa). Nettiversio oli todella vähän vaikeasti tulkittava, ja itse asiassa harhaanjohtavakin, ja jopa näitä luomumaanparannusaineiden kannalta (eli niitä vastaan) harhaanjohtava.

Sillä vaikka paperiversion (tai netin täydellisen version) otsikko oli myös "Kompostilannoiteista löytyy salmonellaa ja kolibakteereita", uutinen itse kertoi, että myös epäorgaanisia maanparannusaineita valvotaan ja käyttöä kielletään, niiden kohdalla haitallisten metallien takia. Ja nuo hylättyjen prosenttiluvut koskevat kaikkia, ei yksin luomumaanparannusaineita.

Mutta kyllä siis koko uutinenkin todella kertoi: luomukelpoiset Pehtorin ehta -lantaseos oli mennyt ehdolliseen myyntikieltoon kolibakteereiden takia, samoin kävi Pastorin parasta -kompostivalmisteelle. Eräästä kompostivalmisteesta oli löytynyt salmonellaa (kieltoon). Jne.

Nyt en osaa lainkaan arvioida tätä riskiä. Paljonko maanparannusaineita yleensä liikkuu, paljonko niitä liikkuu luomussa (ehkä enemmän)? Paljonko menee "seulasta" läpi, kiinni jäämättä? Ja mitkä riskit ovat sitten?

***

Sinänsä jännää on, että vaikka Evira itse kyllä uutisoi asiasta ...

Lannoitevalmisteiden laatu parani edellisestä vuodesta (http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/ajankohtaista/?bid=3205)

... niin sanaa "luomu" ei tuosta uutisesta löydä. Mistä TS oli löytänyt oman painotuksensa? 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 21.11.12 - klo:19:47
Ilmari Schepelin kanssa pohdimme "taannoin" kadmiumin määriä eri lannoitusaineissa: http://mattipekkarinen.net/kiinassa.htm ... huom:linkit siellä eivät enää toimi...

Kalkitusaineet ovat luomussa samat kuin tavanomaisessa (siis muistaakseni luomussa ei mitenkään rajoiteta maanparannuskalkin tai biotiitin tms käyttöä... orgaanisia vaihtoehtojahan ei taida tarjolla ollakaan, vaan kaikki ovat enemmän tai vähemmän emäksisiä mineraaleja tai puun ja turpeen tuhkaa tai metalliteollisuuden kuonavalmisteita yms... ).

Mineraalisiin lannoitteisiin tai maanparannusaineisiin ei tietääkseni liity mitään bakteriologisia ongelmia (salmonellaa tms).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.11.12 - klo:19:19
Kysyin em. asiaa Eviran yhdyshenkilönä olevalta Arja Vuoriselta. Osoittautui, että uutinen osittain perustui väärinkäsityksille. Lainaan Vuorista:

Quote
Turun Sanomien aamun verkkouutiseen lannoitevalvonnan tuloksista vuodelta 2011  toimittaja oli yhdistänyt  luomun ja salmonellalöydökset. Lausumakseni ilmoitettu siteeraus oli luomutulkinnan osalta valitettavasti toimittajan. Pahoittelen, etten huomannut pyytää juttua luettavakseni ennen sen julkaisemista, jotta ikävältä harhaanjohtavalta lainaukselta olisi vältytty.

Täsmennyksenä tiedustelemaanne asiaan vuoden 2011 aikana kuusi lannoitevalmiste-erää  kiellettiin salmonellan perusteella ja seitsemän Escerichia colin perusteella. Eviran verkkosivuilla julkaistavan luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien lannoitteiden ja maanparannusaineiden listalta (päivitetty 5.6.2012) löytyy ainoastaan yksi ehdollisen kiellon vuonna 2011 liian korkean E. colien määrän vuoksi saanut tuote.

Lannoitevalmistevalvonta ei ota kantaa lannoitevalmisteiden luomukelpoisuuteen eikä valvo kelpoisuuden täyttymistä. Näytteenottosuunnitelman teemme vuosittain riskiperusteisesti, siinä ei luomutuotteita huomioida erikseen. Kuinka paljon markkinoilla olevista komposteista, mädätysjäännöksistä ja muista lannoitevalmisteista soveltuu luomuun, ei minulla valitettavasti ole käsitystä.

Kysymykseeni, kuinka suuresta riskistä tai ongelmasta on yleensä kyse, en sitten kuitenkaan saanut vastausta. Vuorinen viittaisi Eviran sivulla olevaan raporttiin, mutta se vain kertoo tulokset, ei arvioi riskin suuruusluokkaa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 29.11.12 - klo:18:13

Tämä tieto on kyllä täällä ollut jo, mutta täällä uutisella näytti nyt olevan hyvä suosio ympäri Suomen, julkaistaanpa täälläkin:

Professori: Raakamaitoa ei kannata juottaa lapselle (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194780076858/artikkeli/professori+raakamaitoa+ei+kannata+juottaa+lapselle.html)

… eikä siis myöskään vanhukselle, eikä raskaana olevalle, kuten uutisen tekstistä selviää,

Kuulumatta noihin ryhmiin, voisin lisätä, ettei kannata tarjota minullekaan.
 

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.12 - klo:18:36

Tällä tavalla sympatioita ohjataan, ja elokuvien ja myös elokuvaarvostelujen kanssa on hankala keskustella:
 
Katso mainoksia ja syö teollista ruokaa! (http://www.episodi.fi/katso-mainoksia-ja-syo-teollista-ruokaa-21903/?utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter&utm_campaign=Feed%3A+episodifi+(Episodi))

Quote
Kristyn Cantyn ohjaamassa, laadukkaassa mutta hyvin kärjistetyssä dokumentissa Farmageddon kerrotaan kauhutarinoita luomu- ja lähiruoantuottajista, jotka ovat joutuneet liittovaltion viranomaisten vainoamiksi raakamaidon myymisestä.

Löytyykö vastaavaa filmiä, joka kertoisi kauhutarinoita raakamaidon takia sairastuneista ja kuolleista?

Tai filmiä viranomaisista, jotka kaikesta huolimatta yrittävät edistää raakamaidon asiaa (http://www.taloussanomat.fi/paivittaistavarat/2011/03/28/maitosodan-uusin-kaanne-tinkimaito-onkin-ihan-jees/20114362/12)?

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.12.12 - klo:19:12

USA:ssa oli ollut taas tällainen luomupinaatista johtuva EHEC-epidemia ...
 
 CDC Declares E. coli 0157:H7 State Garden Organic Spinach Outbreak Over (http://foodpoisoningbulletin.com/2012/cdc-declares-e-coli-0157h7-state-garden-organic-spinach-outbreak-over/)

... josta ei kuitenkaan tullut kuolonuhreja. Sairaalahoitoa kyllä. Kaksi sai elinikäisen munuaisvamman.

Löytyi Google Newsistä, mutta tuossa tuli samalla löydettyä saitti, jossa näitä asioita aktiivisesti seurataan USA:ssa. Siellä on muuten paljon raakamaidosta lähteneitä tapauksia …
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 06.01.13 - klo:13:39

Tyypillinen tapaus, vaikka tämä ei olekaan syötävää (lihav. HJ):

Ekokampaamo sopii myös allergiselle (http://yle.fi/uutiset/ekokampaamo_sopii_myos_allergiselle/6435185)

Quote
Jyväskyläläisten ekokampaajien mukaan kasvivärit sopivat tavallisille väreille altistuneillekin. Teho perustuu luonnonmenetelmiin, jotka on tunnettu tuhansia vuosia.

- Kankaiden värjäämiseen ammoisista ajoista käytetyistä kasveista löytyy muutama perusväri, jotka värjäävät myös hiuksia. Periaatteessa siellä ei ole muuta kuin kasvin lehdet, ja haudutettuna se sekoitetaan kuuman veden kanssa, että se on niinkin yksinkertaista, kertoo ekokampaaja Anna Kivirinne.

Kasvivärejä ei kuitenkaan ole testattu.

- Niissä ei ole lisättyjä kemikaaleja, ja uskon ne turvallisemmiksi. Varmasti en tietenkään voi asiaa sanoa, eikä näistä ole näyttöä pitkältä ajalta, Kivirinne sanoo.

Tai oikeastaan ehkä epätyypillinen siinä, että haastateltu myöntää vain uskovansa näin.

Mutta voi kuvitella, mikä "haloo" nousisi, jos käytössä olisi jotain uutta tekniikkaa (vaikkapa GM) ja haastateltu kuittaisi turvallisuutta koskevat epäilyt uskollaan siihen, että asia on OK.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 08.01.13 - klo:18:54

Ja pah, olen alkanut epäillä, kuuleeko kauppa todella "herkällä korvalla" kuluttajien toivomuksia tästä lisäaineettomuudesta, vai päinvastoin lietsooko se suorastaan tätä hysteriaa?

Kun ei vaimon mukaan enää kaupassa ollut muuta ranskanleipää kuin lisäaineetonta, ja huomasin, että se oli jo (lyhyen ajan jälkeen) homeessa, niin tietysti heitin sen pois (tai nuukana vain osan siitä). Mutta siitähän seuraa, että ostamme kohta uuden!

Leivän home ei liene terveysriski, mutta se on kyllä riittävä makuriski. Oikeastaan minun pitää heittää koko leipä pois, se home hiipii makuun, vaikkei se näkyisi.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 04.02.13 - klo:08:25
Evira kertoo, että nyt on eräästä suomalaisesta kanalasta ensi kertaa löydetty hepatiitti E -virusta. Ei, ei tartu ihmiseen, eikä ole kanoillekaan välttämättä kuolemaksi, vaikka voi sitä olla. Vahingot lähinnä taloudellisia, esim. vähemmän ja pienenkokoisia munia.

Mutta silti olisi kiva tietää, miten viruksen katsotaan tilalle tulleen. Oliko kyse luomukanalasta?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.13 - klo:07:24

On jotenkin kornia, miten isoin otsikoin asiasta kerrotaan ja miten radikaaleihin toimenpiteisiin viranomaiset nyt ovat valmiita sen estämiseksi, etteivät ihmiset vahingossa joutuisi syömään hevosenlihaa.

Tietysti tämä tapaus antoi viitteitä siitä, että näiden asioiden valvonnassa voi olla puutteita. Mutta terveysasiat ovat sivuosassa, pääasia (http://yle.fi/uutiset/eu_aikoo_vaatia_dna-testauksia_kaikkiin_naudanlihatuotteisiin/6494673) on siinä hevosenlihassa:

Quote
[...] ehdotuksessa kehotetaan jäsenmaita tarkastamaan samalla, onko lihassa jäämiä ihmiselle mahdollisesti vaarallisesta hevoslääkkeestä.
(lihav. HJ)

Tällainen tärkeysjärjestys EU:ssa alkaa hissukseen tuntua - skandaalilta.

PS. klo 19:40: Spikedin Rob Lyons on samoilla linjoilla:

Horsemeat scandal: where’s the beef? (http://www.spiked-online.com/site/article/13346/)

Eli: hevonsenlihaskandaali - missä on asian "pihvi" eli varsinainen sisältö. Artikkeli myös kertoo, että asian yhteydessä mainitun hevoslääkkeen reaalinen riski on mitätön.

PS2: Olenpa todella iloinen, että tulin ottaneeksi saman hevosenliha-asian reilusti puheeksi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.msg3591#msg3591) toiselta kantilta -  ja vieläpä ennen tätä kohua!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.13 - klo:20:16

Noora Shingler yritttää nyt (http://www.yle.fi/ohjelmaopas/data/t023032323154494c53555f30373837303133.htm) ihan omalla "testiryhmällään"  todistaa tyhjäksi jo yli 10 vuotta sitten saadun tieteellisen koetuloksen, jossa kaksoissokkotestissä koehenkilöt saivat täysin sattumanvaraisesti oireitaan, riippumatta siitä, nauttivatko luomumaitoa vai ei.

Tämä oli ko. artikkeli (valitettavasti maksumuurin takana):

Maidon homogenointi ja vatsavaivat, tekijät Laura Paajanen, Tuula Tuure, Riitta Korpela, Suomen Lääkärilehti 41/2001, s. 4186 - 4187

(Selityksenä: siihen aikaan ainoa homgenoimaton maito oli luomumaitoa, ja sitä käytettiin kokeessa)

Shingler ystävineen näyttää tietävän tiedemiehiä (mm. akatemiaprofessori Leena Palotietä ja hänen työryhmäänsä) paremmin myös laktoosi-intoleranssin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Laktoosi-intoleranssi) syyn.

Pahinta, että hän tällä ohjelmallaan ajaa sitten raakamaidon vaarallista asiaa.

Pitäisikö jonkun uusia tuo v. 2001 koe siten, että mukaan otettaisiin myös raakamaito? Ja pyydettäisiin jopa Shinglerin testiryhmäläiset koehenkilöiksi?
 
Tähän propaganda- ja samalla piilomainontaohjelmaan kiinnitti huomiota myös "Luomulakko" (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/02/silminnakija-pilattu-maito.html)
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.13 - klo:07:24

Hevosenliha näyttää nyt peittävän alla kaiken muun, mm. EHEC-lihan (http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_myyty_ehec-bakteeria_sisaltavaa_lihaa/6499431) Ruotsissa.

Ja tällainen tieto ei varmasti pääse sitten uutiskynnyksen ylitse, että espanjalaisista luomusioista (http://www.animal-health-online.de/gross/2013/02/17/verbraucherrisiko-toxoplasma-gondii-den-verbraucher-wenigstens-informieren/24072/) oli 73%:sta löytynyt merkkejä salmonellatartunasta ja 58%:sta merkkejä toksoplasma gondii -parasiitista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Toksoplasmoosi).

 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.13 - klo:19:37

Noora Shingler luottaa siihen, että kaikki ovat jo unohtaneet kesän 2011 tapahtumat:

Vältä ruokaskandaalit: kokkaa itse (http://www.kemikaalicocktail.fi/2013/02/valta-ruokaskandaalit-kokkaa-itse/)

Quote
Ulkomaisen luomun kohdalla kannattaa tietyissä tapauksissa olla skeptinen. Saksalainen luomu on suhteellisen luotettavaa, mutta esimerkiksi italialaisen luomun imago on kokenut aika kovan kolauksen vuonna 2010 kun paljastui, että ainakin 2500 tonnia tavanomaista on väärennetyillä sertifikaateilla merkattu luomuksi. Kuvion jäljiltä ainakin viiden eri firman toimarit istuvat nyt linnassa. Että kyllä siellä luomupuolellakin sattuu ja tapahtuu. Tai siis mukaluomupuolella.
(lihav. HJ)

Minä kyllä olisin paljon mieluummin syönyt vaikka tonnikaupalla tätä italialaista luomuruokaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=202), joka sitten osoittautuikin tavanomaiseksi, kuin edes muutamaa grammaa tätä saksalaista, täysin aitoa luomua (http://www.evira.fi/portal//fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/arkisto/?bid=2744).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 04.03.13 - klo:19:45

Tämä aflatoksiini-rehuasia ei nyt näytä koskevan Suomea – eikä edes vaivaavan Rainbow-luomumaitoa (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/03/1715889/maitoasiamies-homemaitokohu-ei-kosketa-suomalaistiloja), mutta samaan aikaan Saksasta on löytynyt markkinoilta mm. samaa homemyrkkyä sisältäviä turkkilaisia luomuviikunoita, jotka on vedetty takaisin (tapaukset eivät liity toisiinsa):

Aflatoxine im Tierfutter …und in Bio-Kost (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/aflatoxine_im_tierfutter_und_in_bio_kost)

Netin mukaan turkkilaisia luomuviikunoita on myynnissä Suomessakin, ei selvinnyt, ovatko ne samasta paikasta.

Tähän kaikkeen on tietysti näillä lähiruokaintoilijoilla heti vastaus, että suosi vain kotimaista. Eli suurin piirtein ... älä mieti viikunaa, suosi ... vaikka varmasti suomalaista vadelmaa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.03.13 - klo:20:35

Luomubabypinaatti (Taylor Farms Retail) oli USA:ssa vedetty takaisin EHEC:in takia (http://www.foodsafetynews.com/2013/02/organic-baby-spinach-recalled-nationwide-over-e-coli-concerns/).

***

Tästä tuli mieleeni toinen juttu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.msg3754#msg3754).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 15.03.13 - klo:18:35
Ruismuroja vedettiin myynnistä hometoksiinin takia

http://www.iltalehti.fi/ruoka/2013031516789922_ru.shtml

Quote
Erä ruismuroja on vedetty myynnistä liian korkean hometoksiinipitoisuuden takia. Kyseessä on virolaisen AS Balsnacks international holdingin valmistama ja CoreFinland Oy:n maahantuoma RIPS Bio Pops from Organic Rye Flour -muro.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 19.03.13 - klo:18:36

Väitän, että tämä torjunta-aineiden jäämillä pelottelu voi edelleen hyvin, vaikka näennäisesti rauhoitellaan asiassa. Tästä on minusta hyvänä esimerkkinä tuo uutinen siitä, kuinka EFSA;n tutkimus osoitti, että suomalainen ruoka on muuta EU:ta ”puhtaampaa”, ks. uutisemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=275), tai sitten tämä MTV:n uutinen:
 
 Evira torjuu vanhaa tietoa banaaneista – saa popsia niin paljon kuin sielu sietää (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/03/1722825/evira-torjuu-vanhaa-tietoa-banaaneista---saa-popsia-niin-paljon-kuin-sielu-sietaa)

Vaikka siinä pääsanoma on otsikon mukainen, yhä vielä haastatellaan Eviran entistä työntekijää, jonka mukaan banaani on ” pidettävä tarkkailulistalla”.
 
Ja vaikka kerrotaan, miten …
 
Quote
”Laakso uskoo, että nykyisin käytettävistä torjunta-aineista tiedetään jo niin paljon, että yllättäviä haittavaikutuksia ei enää ilmene.

– Torjunta-aineet tutkitaan yhtä tarkasti kuin lääkkeet, ennen kuin ne hyväksytään kliinisiin tutkimuksiin. Niistä tutkitaan se, miten ne käyttäytyvät luonnossa, auringonvalossa ja vesistöissä. Lisäksi selvitetään, miten ne muuttuvat esimerkiksi leivonnassa tai teollisissa prosesseissa.

Laakson mukaan torjunta-aineiden läpikäyminen on ollut EU-tasolla valtava projekti.

– Se alkoi vuonna 1993, ja kaikki saatiin käydyksi läpi kertaalleen vuonna 2010. Sen seurauksena 3/4 aineista poistettiin markkinoilta. Käytöstä poistettiin etenkin hormonitasapainoon vaikuttavia ja syöpävaarallisia kasvinsuojeluaineita.”

… niin tämä kerrotaan otsikon ” Luomu ja kotimainen puhtainta” alla!
 
Eli siinäkin jo ”piilosanoma”, miten kuitenkin pitää pelätä (ja valita luomua) ja ihan auki sanottuna viimeisessä kappaleessa:
 
Quote
"Laakso muistuttaa, että kotimaiset marjat, hedelmät ja kasvikset ovat tutkimusten perusteella turvallisempia kuin tuontihedelmät ja -marjat. Tuontituotteista turvallisimpia ovat luonnonmukaisesti viljellyt."
(lihav. HJ)

Ja tämä sananvalinta juuri kun jutussa  - otsikossa ja tekstissä - oli kerrottu täysin muuta!

Nämä "modernimmat paimenpojat" (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=10) päästetään edelleen ääneen.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.03.13 - klo:06:58

Olemme, mm. tuolla uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=235), toivoneet, että Bruce Amesin jne. tutkimustulokset tulisivat myös suomenkielellä paremmin esille, tai että olisi edes linkata asiassa jonnekin.

Nyt tämän puutteen saattaa jatkossa osittain korjata uusin Tiede-lehti, jossa olevassa artikkelissa Amesin tulokset on ainakin pääpiirteissään kuvattu. Kunhan ko. artikkeli tulee nettiin.

Asiasta kertoi "Luomulakko":

Älä huoli torjunta-aineista (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/03/ala-huoli-torjunta-aineista.html)

Edelleen voisi kyllä olla paikallaan, että tuo uutisessamme mainittu artikkeli suomennettaisiin ihan sinällään ja kokonaan.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.03.13 - klo:19:45

Nämä eivät ole puhtaita:

Ulkomaiset pakastemarjat (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden_kayton_rajoitukset/ulkomaiset+pakastemarjat/)

Jos niissä olisi havaittu joku triljoonasosan torjunta-ainejäämä, ne olisivat puhtaita. Eli pilaantumattomia, eli turvallisia.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.03.13 - klo:19:48

EVIRA valvoo myös pakkausmerkintöjä, ts. se valvoo tätä valvontaa, joka on kunnan tehtävänä.
 
Eräs valvottava asia on, että tuotteissa on suomen- ja ruotsinkieliset merkinnät, siinäkin tapauksessa, että tuote tukee valmiiksi pakattuna Suomeen.
 
Pitäisikö nyt EVIRA itse käräyttää vaikka Helsingin kaupungille siitä, että siltä puuttuu tässä  RIPS Bio Pops -ruismurot -takaisinvetouutisessaan (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=3389) kuvaus tuotteesta kotimaisilla kielillä?
 
”RIPS Bio Pops from Organic Rye Flour” ei ole suomea eikä ruotsia.
 
Ja tämä aiheuttaa terveysriskin. Tämän tuotteen ostanut kuluttaja ehkä tarkistaa vain päälle liimatun tarran, ja toteaa, että hyvä, eivät nämä mitään "RIPS Bio Popseja" ole, nämähän näyttävät olevan luomumuroja ("ja eivätkö ne olleetkin erityisen turvallisia?").
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.03.13 - klo:06:42
Mistä tämä hepatiittivirus niihin marjoihin on tullut, se minusta nyt pitäisi selvittää. Pelkkä ulkomaalaisuus ei minusta ole oikein luonnontieteelliseltä kuulostava seltysperuste. Haarukointia! Mistä maista? Miltä firmoilta? Mistä tiloilta?

Nyt näyttää olevan niin, että kun he omistavat hienon vasaran, kaikki näyttää naulalta: verrataan (ihmisistä otettuja) virusnäytteitä Tanskasta saatuihin vastaaviin.

Tässä on sama logiikka kuin Saksan EHEC-tapauksessakin. Sokea näytteiden tutkiminen ei johda tulokseen, sen lisäksi, että se on kallista.

Ihan työhypoteesina tarkistaisin sen, onko kyse luomumarjoista. Tanskahan vie paljon luomutuotteita, eniten kai Ruotsiin, mutta kaiketi Suomeenkin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 31.03.13 - klo:15:35

Nyt Makrobios (http://www.makrobios.fi/), eli tuo ”Suomen suurin luomu- ja allergiatuotteiden tukkumyyjä”, joutui kiikkiin EU:n kieltämistä ylisanoista terveysvaikutusten suhteen:

Ravintolisä-tuotesarjassa virheellisiä pakkausmerkintöjä ja terveysväitteitä (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/1451/?bid=3411)

Tässä odottelen, koska Ruohonjuurelle käy samoin. Sen mainokset (mm. Metro-lehdessä) ovat aika lailla ”sillä rajoilla”, mitä terveysväitteisiin tulee.

(Tiedän, ettei tässä ole varsinaisesti kyse ruoan riskeistä, mutta terveysvaikutuksiin kun asia liittyy, niin laitoin tämän nyt tänne. Eipä ollut hevosenlihastakaan varsinaista terveysriskiä, mutta silti sitä käsiteltiin tiedotusvälineissä ikään kuin olisi ollut. Epäsuorasti terveysriskejä voi syntyä, jos kuluttaja liikaa luottaa vääriin terveysväittämiin, ja jättää esim. sen vuoksi lääkityksensä. Tämä on onneksi harvinaista, mutta Suomessakin näin on tapahtunut.)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.04.13 - klo:04:38
Hepatiittimarjojen alkuperää yritetään tämänaamuisen pikku-uutisen mukaan kyllä jäljittää kyselemällä syömisistäkin, mutta asiaa vaikeuttaa se, että taudin itämisaika on pitkä: ihmiset eivät enää muista. Kahdessa tapauksessa on Suomessa varmistunut, että virustyyppi on sama kuin Tanskassa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.04.13 - klo:17:52

Noora Shingleriin voi ”luottaa”. Nyt hän on allergiaviikon kunniaksi lähtenyt tällaisen (http://www.kemikaalicocktail.fi/2013/04/altistu-luonnolle-valta-allergia/):

Quote
”Professori korostaa myös luomun suosimista ja kemikaalien vähentämisen merkitystä taistelussa lisääntyneitä allergioita vastaan. Tässä olisi muuten hyvä mainoslause luomutuottajille: “luomun hyvät bakteerit stimuloivat imuunnijärjestelmän soluja”. … Tosin Haahtela ei ehkä allekirjottaisi tätä, hänhän puhui luonnon bakteereista, en tiedä paljonko merkitystä niillä on kaupan luomussa, jos kuluttaja ei muuten altistu luonnolle ollenkaan.”

Haatela muuten ei siinä lehdessä (http://doc.mediaplanet.com/all_projects/12273.pdf) (s. 9) mitenkään ”korostanut” asiaa, saati sitten dokumentoinut, kirjoittipa vain yhden lauseen, jossa ei ole edes väitettä syy-yhteydestä allergiaan:

Quote
”On järkevää palata osittain ruuan lähituotantoon, mikä tarkoittaa myös enemmän luomua ja vähemmän kemikaaleja.”

Tuo kaikki on silkkaa roskaa, luomun syömisellä ei allergioita vältetä. Mutta onko niin, että kun Evira on nyt tullut ärhäkämmäksi, tämä osa mainoskampanjasta täytyi laittaa Noora Shinglerin hoidettavaksi?

Niin kuin uutisessamme kerrottiin, EU:n valehtelemiskielt (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=254)o koskee vain tuotteen myyjää, eikä siis esim. Shingleriä.

****

Jos vastaavalla tavalla alkaisi tehdä "tiedettä", niin eivätkö seuraavat seikat ole tapahtuneet ihan viime vuosikymmeninä, samaan aikaan kun allergiat ovat lisääntyneet:

- luomun kulutus on lisääntynyt
- myös tavanomaisessa viljelyssä on radikaalisti vähennetty keinolannoitteiden käyttöä

Jospa allergioiden lisääntyminen johtuisikin siis tuosta?!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.04.13 - klo:18:36
Ruotsissa näintä hepatiittitapauksia marjoista on jo yli 20:

Ovanligt många sjuka i hepatit A – frysta bär kan vara orsaken (http://www.slv.se/sv/grupp3/Pressrum/Nyheter/Pressmeddelanden/Ovanligt-manga-sjuka-i-hepatit-A--frysta-bar-kan-vara-orsaken/)
 
Pari pikku yksityiskohtaa:
- vain 5 tapausta oli samaa tyyppiä kuin Tanskassa
- Ruotsi ei asiassa muuten varoittele "ulkomaisista" marjoista, kuten Evira

Tässä vielä toisen Ruotsin viraston tiedote samasta asiasta:

Frysta bär kan ha orsakat utbrott av hepatit A (http://www.smi.se/presstjanst/pressmeddelanden-och-pressinbjudningar/2013/frysta-bar-kan-ha-orsakat-utbrott-av-hepatit-a/)
 
- siinäkään ei puhuta "ulkomaisista" marjoista.

Tällaisessa asiassa ei pitäisi Evirankaan olla "isänmaallinen", jos lähdettä ei tiedetä. Tässä tapauksessa ei - sen mukaan mitä tästä oli netistä saatavissa - luomumarjat eivät voisi olla syyllisiä, ei olisi järkevää "reittiä" asiaan.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.04.13 - klo:06:18
Tässä (http://www.slv.se/sv/Fragor--svar/Fragor-och-svar/Saker-mat/Fragor-och-svar-om-hepatit-A-i-frysta-bar/) kysymyksissä ja vastauksissa (viimeinen kysymys) Ruotsin viranomaiset kertovat, että toistaiseksi ei tiedetä, mistä maasta nämä hepatiittimarjat tulevat. Ja johdonmukaisesti kehottavat keittämään myös ruotsalaiset pakastemarjat.

Jos ruotsalaiset eivät tiedä, tuskin tietää Evirakaan. Ellei se sitten eilisen päivän aikana ole selvittänyt ... että tartuntalähde löytyy Suomesta ... :(
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.13 - klo:18:47
HS:n uutisessa tänään 18.4.13 ”Hevosenlihaa viidessä prosentissa lihatuotteista” kerrottiin:
 
Quote
”Viranomaiset tutkivat lihanäytteitä kaikissa 27 EU-maassa. Kokeissa testattiin, oliko hevosenlihaa sellaisissa lihatuotteissa, joiden tuoteselosteessa ei mainittu olevan hevosenlihaa.
 
Yli neljästätuhannesta tutkitusta näytteestä 193:ssa eli 4,7 prosentissa oli hevosenlihaa. Hevosenlihaa sisältäneissä tuotteissa 16:ssa eli 0,5 prosentissa oli jäänteitä fenyylibutatsonista.
 
Komission mukaan todennäköisyys, että kuluttaja altistuisi terveydelle haitalliselle määrälle fenyylibutatsonia, on enimmillään yksi sadasta miljoonasta.”


Ja olihan se täällä  EFSA:n sivuillakin (http://www.efsa.europa.eu/en/press/news/130415.htm).

Mikähän olisi todennäköisyys, että kuluttaja EU:ssa ”altistuisi terveydelle haitalliselle määrälle” jotain torjunta-ainejäämää?

Jos EFSA:n tai Eviran täytyisi siitä antaa tällainen numeraalinen todennäköisyysarvio?

Pitäisikö oikein kysyä - kun nyt tuossa EFSA:n arviossa ikäänkuin pää on avattu.

 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.05.13 - klo:17:59

Suomen kannalta helpotuksen huokaus:
 
Arla: Aflatoksiinimaitoa ei tule Suomeen (http://yle.fi/uutiset/arla_aflatoksiinimaitoa_ei_tule_suomeen/6614966)

Ja ehkä Ruotsinkin, raja-arvothan eivät lopulta sielläkään ylittyneet.

Mutta … mitä tästä pitäisi ajatella:

Quote
Rehussa oli pakistanilaista riisiä, jossa aflatoksiinia oli.

Minä kuulen nyt ensimmäisen kerran, että lehmille tarjotaan riisiä.

Mutta ei se ilmeisesti ihan tavatonta ole:
 
Rice as a Livestock Feed (https://transact.nt.gov.au/ebiz/dbird/TechPublications.nsf/A7BA6A055B2C671169256EFE004F65FC/$file/273.pdf?OpenElement)

Mutta että vasiten Ruotsiin ja Pakistanista? Tuntuu hiukan, eikä niin vähänkään, kummalliselta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.05.13 - klo:05:50
Hulluruohon siemeniä kasvissekoituksen mukana syöneistä on Hesarin mukaan kolme joutunut sairaalahoitoon. Enpä muista, että joku olisi sairaalahoitoon koskaan joutunut saatuaan ruoassaan

- torjunta-ainejäämiä
- gm-ainesosia
- tai hevosenlihaa

S-ryhmä oli pyytänyt luvan Eviralta saada käyttää S-korttien tietokantaa vaarallisen tuotteen ostajien jäljittämiseen, ja saanut sen, jopa käskynä. Hyvä!

Nämä pakasteet eivät olleet luomua, mutta yleisesti kehuttu luomun monimuotoisuus pelloilla merkitsee sitä, että sadonkorjuun mukana tulee enemmän ainesosia, joita ei ole tarkoitettu, jotka eivät ole hyödyllisiä, jotka voivat joskus olla haitallisia.

***

Sama lehti kertoi, että hepatiittimarjojen on yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa todettu olleen mansikoita. Tämä tieto on askel eteenpäin, mutta itsessään vielä aika hyödytön.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.05.13 - klo:19:12
Tähän päälle ehdottomasti on lainattava Jussi Tammisolan yksityisessä mailissa minulle lähettämä arviointi:

Quote
Huomasitte varmaan tänään uutisissa tuon pakastevihannesten "ravintolisän" (hulluruoho). Tämä liittyy "kumppanuuskasvien" (ekomakeilijoiden suosikkitermi) heikkoon torjuntaan pelloilta, mitä monet aatevihreät kaipailevat. Ynnä tietysti kannattaa tämän esimerkin valossa muistaa myös "villiruoka" ja monenmoiset "villivihannekset", joita erilaiset "keräilypuutarhurit" ja "bioturvaajat" (mm. Bioturvayhdistyksen krooninen videokuvaaja Ossi Kakko) meille syöttäisivät (median innokkaalla sivustatuella).

No, tällä kertaa ei valitettavasti ollut edes kyse luomusta, jos osaan lukea pakastepussin selostetta (liite). Mutta juuri luomussa tuo rikkakasvien surkea torjunta on arkipäivää - eli (siemen)tuotteet usein erittäin epäpuhtaita lajiseoksia (mistä tulee vaikeuksia myös allergikoille). Monesti rikkakasvien siemeniä ei jälkeen päin ole mahdollista saada puhdistetuksi pois luomusadosta (esimerkkinä jauhosavikan ym. siemenet luomurypsin siemensadossa,  mistä johtuu, ettei luomu pysty tuottamaan edes omaa kylvösiementä rypsinviljelyyn, vaan toistuvilla erikoisluvilla saadaan aina vain käyttää tavanomaista kylvösiementä).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.13 - klo:05:32
Refleksinomaisesti Demokraatti ottaa pääkirjoituksessaan tänään esille torjunta-ainejäämät:

Ettei ruokaa tarvitse pelätä (http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/12370-ettei-ruokaa-tarvitse-pelata)

Quote
Esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden jäämille ihmiset altistuvat koko elämän ajan.

Sitä, että ihmiset altistuvat n. 5000-kertaiselle määrälle kasvien omia luonnollisia torjunta-aineita - myös koko elämänsä ajan - lehti ei ota esille. Siihen asiaan kun politiikalla ei voi vaikuttaa. (Tässäkin juoppo etsii kadonnutta avainta katulampun alta, kun näkee paremmin etsiä, vaikkei avain sinne pudonnutkaan.)

Yhtät refleksinomainen on lause:

Quote
Lähi- ja luomuruoan suosio nostaa myös elintarvikkeiden tasoa. 


Luomu ei lisää turvallisuutta, vaan jopa hiukan kasvattaa riskejä. Lähiruoalle, joka lähes määritelmällisesti on pienten tuottajajien tekemää, on nyt ajettu kontrollin ("byrokratian") löysentämistä. Se ei välttämättä kauheasti lisää riskejä, mutta ei takuulla vähennäkään. Jäljitettävyys lähiruoalla on tietysti parempi, jos jotain sattuu. Hirtehisesti voi tietysti miettiä, että pieni tuottaja tietysti aikaansaa ruokamyrkytyksen pienemmälle määrälle ihmisiä.

Mitä ruoan yleiseen tasoon tulee, sitä luomu ei paranna. Ja minusta näyttö tästä puuttuu nk. lähirualtakin (paitsi tietysti niiden - lopulta lukumäärältään aika vähäisten - tuotteiden kohdalla, jossa tuoreus on ratkaisevan tärkeää.)
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 24.05.13 - klo:15:33
Luomua myydään huomattavasti vähemmän kuin muuta ruokaa. Vaikka riski sairastua ruokaan liittyvistä syistä olisivat luomussa ja tavanomaisessa samat niin tavanomaiseen ruokaan liittyviä sairastumistapauksia olisi huomattavasti enemmän määrällisesti kuin luomuun liittyviä.

Mutta kuinka paljon? Yritetään arvioida.

Luomutuotteiden osuus elintarvikkeiden myynnin arvosta (euroina) on 1,6 %. Nyt laskelmissa ei pidä käyttää myynnin arvoa vaan määrällistä volyymiä (määrinä kappale, litra, kilo).  Luomun myynnin volyymistä ei ole riittäviä tilastoja. Volyymiä voi arvioida luomun hintaindeksin ( = luomun hinta per tavanomaisen hinta)  avulla jakamalla myynnin arvo hintaindeksillä. Mutta hintaindeksistäkään ei ole tilastoja.
 
Oletetaan nyt luomun eduksi varovasti, että luomutuotteet olisivat keskimäärin kaksi kertaa kalliimpia kuin tavanomaiset eli hintaindeksi olisi 2. Tällöin luomun myynnin volyymi olisi 1,6 % / 2 = 0.8 % elintarvikkeiden myynnistä. Tavanomaista on volyymistä 100 – 0,8 = 99,2 %.

Tavanomaista myydään 99.2/0.8 = 124 kertaa enemmän kuin luomua volyymillä mitattuna.

Jos tavanomaisen ruuan ja luomuruuan riski sairastuttaa olisi yhtäsuuri, niin pitäisi yhtä luomuruokaan sairastunutta henkilöä kohden olla 124 tavanomaisen vuoksi sairastunutta.

Vielä pitää muistaa se tärkeä seikka, että suuren volyymin ruuan riskit tulevat helpommin ilmi kuin pienen, koska pienestä määrästä on vaikeampi havaita tilastollisesti ruuan ja sairauden välistä yhteyttä. Luomuruuan terveysriskit eivät tule mm. tästä syystä yhtä helposti ilmi kuin tavanomaisen. On selvää, että jos sairastuneita on 124 on helpompi etsiä oikeaa syytä kuin silloin jos sairastuneita on vain yksi.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.13 - klo:19:03
Palaan tuohon Demokraatin lauseseen, välillä.

Itse asiassa tuo Demokraatin lause oli löydettty itse selonteosta 2013-2017 (http://www.mmm.fi/attachments/elintarvikkeet/6GeXjSo8s/Elintarvikeselonteko_PTJ.pdf) (lihav. tässä HJ):

Quote
Kasvinsuojeluaineille altistumisessa on tyypillistä, että pienille jäämäpitoisuuksille altistutaan jatkuvasti eri elintarvikkeiden välityksellä koko elämän ajan. Tämän pitkäkestoisen altistuksen arvioidaan olevan suomalaisilla turvallisissa rajoissa, ja sama koskee akuuttia altistusta. Kolmevuotiaiden lasten osalta riski ylittää turvallisen saannin taso on kuitenkin kasvanut, mikäli lapsi syö runsaasti EU:n ulkopuolelta tuotuja tuotteita. Kolmevuotiaiden altistus on korkeinta johtuen siitä, että he syövät suhteessa omaan painoonsa enemmän kuin muut ryhmät. Valitsemalla kotimaisia tai EU-maissa tuotettuja tuotteita voi vähentää riskiä altistua liian korkeille jäämäpitoisuuksille. Kasvisten merkittävä hyöty terveyden kannalta ei vaarannu kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta.

Jotenkin sitten oli ajatuksena unohtunut vähemmälle, mitä Eviran raportissa sen jälkeen oli kirjoitettu. Tosin, niinkuin näkyy, Evirakaan ei malttanut olla mainitsematta lapsia. Jotka lapset myös saavat sen n. 5000-kertaisen altistuksen kasvien luonnollisista "myrkyistä".

Evira alkaa silti löytää Amesin viisaudet, hissukseen. Raportista löytyi jopa lause:

Quote
Kasvit voivat itse tuottaa tai kerätä ympäristöstä ihmiselle haitallisia aineita

Mutta ko. lauseen jatko on sitten taas kaatamassa vastuuta ihmiselle.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.05.13 - klo:07:46
Hepatiittimansikoista tiedetään, paitsi että ne ovat mansikoita, myös tapausten jakautuminen maittain. Eniten, yli 20 tapausta, on Tanskassa, muissa Pohjoismaissa tapauksia on alle 10. Tästä on silti vaikea tehdä johtopäätöksiä, koska kyseessä voi olla nk. screening effect: Tanskassa asia havaittiin ensin, sitä on siis tutkittu pisimpään ja ehkä siksi löydöksiäkin on eniten.

Enempää mansikoiden alkuperästä ei tiedetä, ilmoittivat Ruotsin viranomaiset netissä ainakin vielä perjantaina eli eilen.

Ruotsissa ohjeita kuluttajille on muutettu, nyt kehotetaan  kuumentamaan vain mansikat. Evira ei ole ohjeitaan päivittänyt.

Jos Tanskassa on joku vastaava systeemi kuin Suomen "s-kortit", tässä olisi nyt paikka sitä hyväksi käyttää. Noiden 20+ ihmisen ostotapahtumat vain viranomaisten syyniin, eikä se kauaa kestäisi, kun pakasteen valmistajan nimi putkahtaisi tietokoneen ruudulle ...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 26.05.13 - klo:08:30
Huomaan edellä tehneeni ajatusvirheen, aivan automaattisesti ajatelleeni, että asiassa vielä tarvittaisiin jotain tilastollista tarkastelua.

Mutta eihän siinä enää tarvita, jos haastattelujen perusteella on jo päädytty mansikoihin.

Niinpä nyt riittäisi, että Suomen tapauksista yhdelläkin olisi asiakaskortti, jota hän olisi käyttänyt, ja hänen ostoksensa selvitettäisiin. Jos löytyy kaksi tällaista henkilöä, oikean mansikkapakasteen eli syyllisen löytyminen lienee lähes varmaa!

Eikö tämä ole pälkähtänyt kenenkään asiaa tutkivan päähän?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 28.05.13 - klo:04:11
Onko Suomessa muhimassa nyt vastaavanlainen tapaus, "skandaali", kuin Saksassa 2 vuotta sitten? THL:

EHEC-tartuntoja eri puolella Suomea (https://blogi.thl.fi/web/infektiouutiset/etusivu/-/blogs/ehec-tartuntoja-eri-puolella-suomea)

Kuten uutisessa kerrotaan, jotain ruokatuotetta (massatuotetta) epäillään, koska sairastuneet eivät ole olleet samassa tilaisuudessa,  ravintolassa tms.

Siitä, että sairastuneet ovat lapsia, ei voine suoraan päätellä paljon, koska lienee niin, että lapset ovat herkempiä sairastumaan. Sen verran toki, että etsitty tuote on sellainen, jota yleensä syövät myös pikkulapset. Houkuttelevaa on tietysti uumoilla, että koska juuri lapsille halutaan ostaa luomutuotteita (Ruokatieto (http://www.finfood.fi/uutiset/lapsiperheet-haluavat-laittaa-ruokaa-ja-nopeasti)), niin ...

Se, että sairastuneet neljä ovat kaikki tyttöjä, mahtunee vielä sattuman piikkiin. Neljä klaavaa/kruunaa peräkkäin tulee aina joskus.

Tämän päivän paperilehtiin tuo uutinen ei ilmeisesti vielä ehtinyt, ei ainakaan Hesariin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.13 - klo:13:41
Tanskalaiset viranomaiset olivat onnistuneet yhdistämään hepatiitin COOP-ketjun pakastemansikoihin:
 
Coop återkallar frysta jordgubbar (http://www.aftonbladet.se/nyheter/article16875109.ab)

Mansikat olivat ulkomailta, Marokosta ja Egyptistä, tässä tarina Livsmedelverketin selvitystä asiasta:

 Hepatit A i frysta köpta jordgubbar från Marocko och Egypten (http://www.slv.se/sv/Fragor--svar/Fragor-och-svar/Saker-mat/Fragor-och-svar-om-hepatit-A-i-frysta-jordgubbar/)

Tässä listasta näkee, etteivät ko. tuotteet ilmeisesti olleet luomua:

Coppin lista (http://www.cooponline.se/Sektioner/Frys/Glass_-_Frukt_-_Bar/Bar_Frukt/33052.html)

***

Minusta on epäoikeudenmukaista ja hölmöä, ettei Evira - ruotsalaisten tavoin - vapauta nyt varoitusten alta syyttömiä ulkomaisia tuotteita.

Jos joku vastaava ilmiö paikallistettaisiin kotimaisiin tuotteisiin, pitäisikö Evira - syyllisen jo selvittyä - nettisivullaan ohjetta, joka loisi epäluuloa kaikkiin kotimaisiin tuotteisiin?

Tässä on lähellä se "paimenpoika ja susi" -ilmiökin: "no, ainahan se Evira varoittelee halvoista ulkomaisista tuotteista" ....
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.13 - klo:13:48

Etelä-Suomen Sanomat:

Erikoinen reaktio: Raakamaito vei lapsia sairaalaan, kysyntä kasvoi (http://www.ess.fi/?article=415717)

____________

 
Suomen uudesta Ehec-tapauksesta ei ole lisätietoja. Asiasta kirjoitti kyllä lltalehti perjantaina. Artikkeli kuvasi (jo netissä olevat) tosiasiat, ja päätyi loppuarvioon - yllättääkö tämä teidät? - että ei ole syytä paniikkiin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 19.06.13 - klo:22:34
Pitäisiko luomun turvallisuudelle olla jokin kenttätesti, kysytään USA:ssa, kun luomutuote on päätynyt sairastuttamaan vakavasti yli 100 ihmistä:

The organic hepatitis outbreak: We need organic field testing (http://www.geneticliteracyproject.org/2013/06/17/the-organic-hepatitis-outbreak-we-need-organic-field-testing/#)

Lisää täältä:

Multistate outbreak of Hepatitis A infections associated with “Townsend Farms Organic Antioxidant Blend” frozen berry and pomegranate mix (http://www.cdc.gov/hepatitis/Outbreaks/2013/A1b-03-31/index.html)

Ja kun ei ihmisten ruoka luomuna riitä, ei eläimienkään puolella ole hurraamista:

'Natura' recalls pet foods over salmonella concerns (http://abclocal.go.com/kgo/story?section=news/consumer/recalls&id=9144525#&cmp=twi-kgo-article-9144525)

Quote
Natural and organic pet food maker "Natura" is issuing a massive recall after one of its products tested positive for salmonella. The recall includes all brands of the following dry pet food: Innova, California Natural, Evo, Healthwise, Mother Nature, and Karma. The recall involves food, biscuits, and treats for dogs, cats, and ferrets with expiration dates prior to June 10, 2014.

Miksi ihmeessä eläimillekin pitää tuottaa luomua?

Koskahan tämä villitys tulee Suomeen ja pitäisikö tehdä kansalaisaloite siitä, että valtion palveluksessa oleville eläimille (esim. poliisikoirat) tulisi tarjota luomuruokaa 50 % osuudella, jotta kansainvälisellä luomubisneksellä menisi entistä paremmin. Rahat voitaisiin ottaa vaikka päiväkoteja supistamalla!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.07.13 - klo:07:48
Tätä surullista tapausta ...

Kouluruoka johti 20 lapsen kuolemaan Intiassa (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288582849134.html)

... ja sen syiden selvittelyä on nyt seurattava.

Eräänä epäiltynä mainitaan (mm. HS) hyönteismyrkky. Asiaa voi propagandassaan nyt luomuväki yrittää käyttää, vaikka selvää on, etteivät mitkään normaalit torjunta-ainejäämät voi ketään välittömästi tappaa. Toisena mahdollisena syynä on kyllä mainittu myös pilaantunut ruokaöljy.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 20.07.13 - klo:15:58
Edes nauttimalla nykyisiä (ainakaan täkäläisiä) torjunta-aineita "suoraan pullosta, mahan täydeltä" ei henki taida lähteä. En ole kuullut niillä onnistutun enää itse- tai muissakaan murhissa.
Perinteinen luonnollinen LähiKöysi-vaihtoehto tulee sitäpaitsi paaaaaaaljon halvemmaksikin. Molempia saa maatalouskaupasta vapaasti kuka tahansa ostaa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.07.13 - klo:07:54
Tällaiselta näyttäisi nyt tapahtumien kulku (http://yle.fi/uutiset/intialaislapsia_tappaneessa_kouluruoassa_oli_hyonteismyrkkya/6741915) siellä Intiassa. Eli torjunta-aineesta ei ollut kyse, vaan jostain muusta hyönteismyrkystä. Ja täysin käsittämättömästä, anteeksiantamattomasta huolimattomuudesta. Ja kulman kautta köyhyydestä: ruokaöljylle oli otettava jostain astia, ja otettiin sitten eräs säästetty ....
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 26.07.13 - klo:19:54
Yle1 esittää nyt parhaaseen prime time -aikaan sarjaa "Mikä meitä lihottaa?"
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/asia/mika-meita-lihottaa
Ohjelma on täyttä luomupropagandaa ja pelottelua. Esimerkiksi tänään 26.7 esityssä osassa " Ovatko luomutuotteet terveellisempiä?" löydettiin tavanomaista ruokaa syöneiden virtsasta torjunta-ainejäämiä ja spekuloitiin niiden vaarallisuudella jne.



Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.08.13 - klo:11:33

Näin tämän "trendin" myörä sitten tämäkin:

Kaupunkimehiläiset tekevät mintunmakuista lehmushunajaa (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/250833-kaupunkimehilaiset-tekevat-mintunmakuista-lehmushunajaa)

Toisaalta lienee näin:

AMPIAIS- JA MEHILÄISALLERGIA VOI OLLA HENGENVAARALLINEN (http://news.cision.com/fi/allergia--ja-astmaliitto/r/ampiais--ja-mehilaisallergia-voi-olla-hengenvaarallinen,c81366)

Minusta voisi olla kohtuullista, että tästä asiasta ei allergisen tarvitsisi olla huolissaan kaupungissa.

Jos joku - varsinkin lapsi - Helsingissä nyt tästä syystä menettää henkensä, niin sitten kyllä esitetään kysymyksiä ...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.08.13 - klo:11:46

Tämä A-hepatiittimarjojen jatkokertomus, no, jatkuu:

Pakastemansikkatuotteiden toinen takaisinveto (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=3611)

Syylliset näyttävät nyt haarukoidulta, syy ei vielä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.13 - klo:05:43
Tässäkään riskissä ...

Synefriiniä ja kofeiinia sisältävät rasvanpolttovalmisteet pois myynnistä (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/synefriinia-ja-kofeiinia-sisaltavat-rasvanpolttovalmisteet-pois-myynnista)

... ei käsittääkseni ole kyse synteettisistä aineista, vaan ihan Äiti Luonnon omista tropeista.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 30.09.13 - klo:22:21
MT julkaisi kirjoituksen, jossa pelotellaan muun kuin luomuruuan lisäaineilla ja mainostetaan salvestrol-konseptia:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/luomu-kuuluu-terveelliseen-ruokavalioon-1.47935
Quote
Uraauurtavaa työtä jo runsaat 20 vuotta ovat tehneet englantilaiset solubiologit professorit Dan Burke ja Gerry Potter tutkimusryhmineen. Heidän johdollaan on rakennettu niin sanottu salvestrol-konsepti ja ensimmäinen menetelmään perustuva syöpälääke on jo markkinoilla.

Salvestrol-tutkimukseen on tähän mennessä sijoitettu yli 30 miljoonaa dollaria. Eräät tutkijat ovatkin sanoneet, että salvestrolien löytyminen oli vitamiinien keksimisen jälkeen merkittävin edistysaskel ravitsemustieteessä.


Salvestrol-konseptin debunkkaus:
http://www.quackometer.net/blog/2007/02/we-undersigned.html
http://www.quackometer.net/blog/2006/07/trademarked-science-trade-offs.html

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 04.10.13 - klo:04:40

Tutkimuskatsaus: Raakamaidon terveyshyötyjä ei ole tieteellisesti todistettu (http://ruokatieto.fi/uutiset/tutkimuskatsaus-raakamaidon-terveyshyotyja-ei-ole-tieteellisesti-todistettu)

Ja koska riskit taas on, Suomella ei ole mitään syytä muuttaa entistä tiukkaa linjaansa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.13 - klo:17:40

Tällä tavalla annetaan lisäainehysteerikoille periksi, ja suorastaan ruokitaan tätä ajattelutapaa, kuten tässä valmisruokauutisessa

 Valmisruokaa valitaan maun, laadun ja alkuperän perusteella (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/valmisruokaa-valitaan-maun-laadun-ja-alkuperan-perusteella)

Quote
Kun esimerkiksi kysyttiin valmisruokien huonoista puolista, 83 prosenttia sanoi, että valmisruuissa on liikaa lisäaineita. 74 prosenttia piti niitä kalliina ja lähes yhtä moni epäterveellisinä sekä maultaan epäsopivina.

Mäenpää tyrmäsi lisäaine-epäilyt, kun puhutaan teollisuuden tarkoittamasta, tuoreena kylmätiskistä myytävästä valmisruuasta, siis esimerkiksi makaronilaatikoista, einespizzoista, salaateista ja valmiista voileivistä.
(lihav. HJ)

Tämän Mäenpään olisi päinvastoin pitänyt "jyrähtää", että kyllä, kyllä niihin käytetään lisäaineita, mutta niistä ei ole ihmiselle mitään terveydellistä haittaa! Vaan aivan päinvastoin!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 16.10.13 - klo:19:51
Ruokakohut muuttavat käytöstä hetkeksi
15.10.2013
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2013/10/15/Ruokakohut+muuttavat+k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4+hetkeksi/2013216401843/4

Quote
Keskustelu elintarviketeollisuuden ympärillä on käynyt tänä vuonna kiivaana, ja yhtiöt ovat saaneet vastailla kysymyksiin lihan jäljitettävyydestä ja kotimaisuudesta toistuvasti.

Tutkija Riikka Saarimaa Turun yliopistosta arvioi, että kohut ovat vaikuttaneet kuluttajien käytökseen vain vähän. Hän on perehtynyt muun muassa ruoankulutuksen tulevaisuuteen liittyviin asioihin.

— Tällaiset skandaalit saattavat vaikuttaa hetkellisesti niin, että ostetaan aiempaa vähemmän valmisruokia. Kuluttajat kuitenkin palaavat siihen tavalliseen tuttuun tapaansa, Saarimaa sanoo.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.10.13 - klo:03:05

Minusta tässä ...

VALTAKUNNALLINEN YRITTÄJÄPALKINTO SATAKUNTAAN (http://www.yrittajat.fi/satakunnanyrittajat)

... Lihajaloste Korpela Oy:n pyörittäjillä Seppo ja Jari-Jukka Korpelalla on oikea asenne:

Quote
– Johtoajatuksemme on tuoteturvallisuus. Tuotteittemme pitää säilyä 3–4 viikkoa. Siksi tuoteturvallisuus onkin elintärkeää. Olemme tehneet selkeän linjanvedon. Emme voi rönsyillä joka suuntaan. Annamme toisten talojen tarttua esimerkiksi luomu- ja lähiruokabuumiin tai panostaa E-koodittomuuteen. Meidän tuotteitamme ei syödä heti pois, joten lisäaineettomuus ja funktionaalisuus eivät ole meidän juttumme.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.10.13 - klo:05:01
Kun tuossa Kouvolan Sanomissa keskitytään lihan jäljitettävyyteen ja valmisruokiin, niin ihan selvästi viitataan sellaisiin "ruokaskandaaleihin" kuin se hevosenliha. Jossa ei ollut terveydellistä riskiä.

Vastaavia "skandaaleita" on nyt tieto, että valmisruokiin ja pikaruokiin käytetään myös lihan vähäarvoisempia osia, jota asiaa iltapäivälehdet nyt vähän aikaa sitten "hehkuttivat", jostain usalaisesta jutusta kimmokkeen saaneina. Ihan sama juttu, ei mitään terveydellistä haittaa.

Ja samat lehdet sitten seuraavassa numerossa saattavat taivastella sitä, miten paljon syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.11.13 - klo:08:03
Hesarissa oli tänään asiallinen juttu (otsikolla "Ikuista ruokaa") ruoan lisäaineista tai oikeastaan laajemminkin sen tarkastelu, miten ja mistä syystä ruokamme on vaarassa pilaantua, ja mitä keinoja meillä on yrittää sitä estää.

Jutussa viitattiin Eurobarometriin, jonka mukaan 60% ihmisistä on huolissaan lisäaineista, ja Hesarin omaan kyselyyn, jossa tuloksena oli, että kuluttajista 64% kertoo yrittävänsä ostoksilla välttää lisäaineita, ja vain 36% oli vastannut tähän, että ei.

Tutkijoita HS:n mukaan tämä lisäainekammo ärsyttää. Tietysti, koska tutkijoilla on tieto, että lisäaineet tekevät tosiasiassa ruokamme turvallisemmaksi. Ja käytännössä lisäaineita on lähes mahdotonta saada ravinnossaan haitallisia määriä, joku lihatuotteissa oleva nitriitti ehkä poikkeuksena (mutta siinäkään haitta ei liene kovin iso).

Mutta minkäs tutkijatkaan tekevät, kun aina joustavasti reagoiva kauppa toteuttaa auliisti kuluttajien toiveet, miten hölmöjä ne sitten ovatkin. Nyt lisäaineettomuudella myydään, oikein kampanjoin. Olen itsekin nähnyt suuria tällaisiä ulkomainoksia. Ja voimattomasti ärsyyntynyt.

Artikkeli kertoi myös muista nikseistä, mm. siitä, jossa mikrobit tuhotaan suurella paineella, jonka kustannukset todettiin suuriksi. Toivekkaasti artikkeli uskoi teknologian näissä asioissa yhä kehittyvän. Säteilytystä ei tuotu keinona esiin. No, sehän ei ole EU:ssa sallittuakaan.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.12.13 - klo:06:38

Luomuliitto älähti: Tuleeko raakamaidon jakelusta alkoholiakin rajoitetumpaa? (http://www.talouselama.fi/uutiset/luomuliitto+alahti+tuleeko+raakamaidon+jakelusta+alkoholiakin+rajoitetumpaa/a2220424)

Ehkäpä tulee, mutta pitäsikö sen olla vieläkin rajoitetumpaa?

Jos raakamaitoa nautittaisiin yhtä paljon kuin alkoholia, todennäköisesti terveyshaittojakin, jopa kuolemantapauksiakin, olisi paljon enemmän. Ehkei siinä määrin kuin alkoholin myynnistä, mutta kuitenkin.

Alkoholin ja tupakan yhteydessä raittiusväki on ottanut käyttöön rajun termin "kuoleman kauppiaat". Pitäisikö se ottaa käyttöön näidenkin kohdalla, jotka ahneuksissaan yrittävät saada myyntiin tätä turvattomampaa vaihtoehtoa?

Jos muuten vaikka joku tupakkafirman edustaja nykyaikana argumentoisi tähän Lassilan tapaan ...

Quote
Liitto huomauttaa, että raakamaidon kuluttajia voidaan yleisesti pitää valveutuneina, eivätkä he kaipaa oikeuksiaan rajoittavaa holhousta.

... niin hän saisi kyllä aikaan "älämölön".  8)

Riskiä vastaan tavoiteltu "hyöty" kummassakin tapauksessa, tupakassa ja maidon "raakuudessa", on kuvitteellinen. Ehkäpä vuosikautisella tupakan orjalla vähän konkreettisempi. 
Title: Viljan laatu ja puhtaus
Post by: Jarrumies on 18.12.13 - klo:22:57
Ruokaprofessori Johanna Mäkelän esitelmän mukaan luomussa keskeistä on ”puhtaus” ja ”maku”:
http://www.ruokatieto.fi/uutiset/luomu-jakaa-kansan-kahtia
Quote
PUHTAUS PITÄÄ JO MÄÄRITELLÄ
Professori Mäkelä kehottaa alan toimijoita tarttumaan kahteen asiaan: luomun tärkeäksi ostoperusteeksi mainitaan puhtaus, mutta se pitäisi määritellä.
- Puhtaudelle tarvitaan konkreettinen sisältö! Haluaisin, että se määritellään. Siitä on puhuttu niin pitkään, että siltä on alkanut pudota pohja pois. Argumentteja konkreettisesti mitattavista asioista on tullut vasta viime aikoina, esimerkiksi torjunta-ainejäämämittauksia, Mäkelä sanoo.
Luomu on jo kerran menettänyt tilaisuutensa, kun sitä on verrattu muuhun kotimaiseen tuotantoon.
Taustalla on vanha väite siitä, miten suomalainen ruoka on "melkein luomua". Luomu on jo kerran menettänyt tilaisuutensa, kun sitä on verrattu muuhun kotimaiseen tuotantoon, jota pidetään hyvin puhtaana, "melkein luomuna".
- Miten luomu pystyy osoittamaan, että se on puhtaampaa kuin melkein luomu?
Kannattaisi keskittää voimavaroja tähän. Ihmiset kaipaavat spesifiä tietoa, mitä luomu on, Mäkelä sanoo.

Puhtauden vertailun voisi aloittaa vaikkapa viljan laatumittauksista:

Maaseudun tiede –lehdessä julkaistussa artikkelissa (16.12.2013, sivu 14) http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4 olevassa taulukossa on tavanomaisen ja luomuviljan laatutuloksia.

Kaikissa keskeisissä laatutekijöissä tavanomainen sai paremmat luvut kuin luomu. Tilastollisesti merkitsevä ero 5%:n riskitasolla (p<0.05) oli tavanomaisen hyväksi seuraavissa:

Kaura: HLP (hehtolitrapaino), roskapitoisuus, tuholaisten vioittamat jyvät.
Ruis: HLP (hehtolitrapaino), rikkapitoisuus, roskapitoisuus, surkastuneet (<1,8 mm), tuholaisten vioittamat jyvät.


Noista varsinaisia puhtaustekijöitä ovat rikka- ja roskapitoisuus, surkastuneet ja tuholaisten vioittamat jyvät. Näin Eviran sivuilla määritellään:

http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/viljan+laatu/laatutekijat/rikkapitoisuus+ja+lajittelu/
Quote
Rikkapitoisuuden eli puhtauden määrityksellä on merkitystä sekä viljan määrällistä että laadullista arvoa punnittaessa. Rikkapitoisuusmäärityksen periaatteena on osoittaa käyttöarvottoman tai käyttöarvoa alentavan materiaalin osuus näytteessä.
Roskat ovat täysin käyttökelvotonta materiaalia ja rikkajyvät alentavat viljan käyttöarvoa. Rikkajyviin luetaan mm. surkastuneet, vihreät, tuholaisten vioittamat, rikkoutuneet, muiden viljalajien ja itäneet jyvät.


Siis tavanomainen vilja on puhtaampaa kuin luomu, toisin kuin yleensä julkisuudessa väitetään.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.12.13 - klo:14:40
Tällä satunnaisesti valitulla ruokareseptipalstalla (http://hyvaaruokaajaannoskateutta.wordpress.com/tag/pinot-noir/) on hyvin tavanomainen ohje, jonka valitsin siksi, että asia on siinä tavallaan auki kirjoitettu:

Quote
[...] 1 limen kuori raastettuna ja mehu puristettuna (mieluiten luomu, kun kuorikin käytetään) [...]

Ideana on varmaankin se, että juuri siinä kuoressa voisi olla jotain torjunta-ainejäämiä?

Tässä on lista sitrushedelmien taudeista. (http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_citrus_diseases) En osaa sanoa, ovatko ne ihmiselle vaarallisia, mutta ihan vaikka tämän Googlen kuvahaun (https://www.google.fi/search?q=citrus+mold&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=mS24UtH_N-6HyQPCp4CACQ&ved=0CDkQsAQ&biw=914&bih=545) tulosten hedelmien kuorista en oikein haluaisi raastaa mitään ruokaani. Kun en tarkkaan asiaa tiedä, tässä voi tietysti olla kyse vain ennakkoluuloistani ...  ;)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 10.01.14 - klo:19:25
Eipä taida olla haitta tai riski kovin iso, jos lapsi saa nakin tai pari liikaa (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/131217_vahemmannakkejalapsille.html), jos vertaa tähän:

 Ehec-tartunnat kolminkertaistuivat – 2-vuotias sai aivovaurion (http://www.hs.fi/kotimaa/Ehec-tartunnat+kolminkertaistuivat++2-vuotias+sai+aivovaurion/a1389074093361)

Saattaa olla näinkin:

Quote
"Tapausten määrä on voinut kasvaa siksi, että diagnostiikka on muuttunut", pohtii ylilääkäri Markku Kuusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

"Niitä on ollut ehkä ennenkin, mutta nyt ne todetaan herkemmin. Tämä selittää ainakin osan kasvusta."

Mutta toisaalta kasvu on ollut nopeaa.  Tämän asian tutkimiseen olisi syytä satsata - niin vaikeaa kuin se onkin. Ja vaikka epätavanomaisia menetelmiäkin käyttäen - kuten vaikka tuolla edellä mainittua kaupan "etukorttien" (ostosten) syynäämista …
Title: Vs: Viljan laatu ja puhtaus
Post by: Heikki Jokipii on 15.01.14 - klo:19:35
Ruokaprofessori Johanna Mäkelän esitelmän mukaan luomussa keskeistä on ”puhtaus” ja ”maku”:
http://www.ruokatieto.fi/uutiset/luomu-jakaa-kansan-kahtia
Quote
PUHTAUS PITÄÄ JO MÄÄRITELLÄ
Professori Mäkelä kehottaa alan toimijoita tarttumaan kahteen asiaan: luomun tärkeäksi ostoperusteeksi mainitaan puhtaus, mutta se pitäisi määritellä.
- Puhtaudelle tarvitaan konkreettinen sisältö! Haluaisin, että se määritellään. Siitä on puhuttu niin pitkään, että siltä on alkanut pudota pohja pois. Argumentteja konkreettisesti mitattavista asioista on tullut vasta viime aikoina, esimerkiksi torjunta-ainejäämämittauksia, Mäkelä sanoo.
Luomu on jo kerran menettänyt tilaisuutensa, kun sitä on verrattu muuhun kotimaiseen tuotantoon.
Taustalla on vanha väite siitä, miten suomalainen ruoka on "melkein luomua". Luomu on jo kerran menettänyt tilaisuutensa, kun sitä on verrattu muuhun kotimaiseen tuotantoon, jota pidetään hyvin puhtaana, "melkein luomuna".
- Miten luomu pystyy osoittamaan, että se on puhtaampaa kuin melkein luomu?
Kannattaisi keskittää voimavaroja tähän. Ihmiset kaipaavat spesifiä tietoa, mitä luomu on, Mäkelä sanoo.

Mäkelä näyttää toistaneen vaatimuksensa Maataloustieteen päivillä 2014 Helsingissä tammikuun alussa. (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/mika-meita-yhdistaa-maku) Lause toimittajan, mutta ajatus selvästi Mäkelän:

Quote
Viimeistään nyt on myös luotava määritelmä sille puhtaudelle, jolla Suomessa tuotettua ruokaa kehutaan ja markkinoidaan niin omille kuin vieraille.

Luultavasti tämä markkinointijippo alkaa olla elinkaarensa loppupäässä, koska todellakaan ei ole osoitettavissa, että ulkomainen ruoka olisi sen "likaisempaa", ainakaan ja varsinkaan terveysvaikutuksissa ja -riskeissä.

***

Mutta tietysti oikein isänmaallinen ihminen yhä katsoo Topeliuksen tapaan, että "leipä vieraan karvast' ois" (http://www.youtube.com/watch?v=8WA3mEd8UHs)!  ;D

***

Tähän Mäkelän vaatimukseen/kysymykseen ...

Quote
- Miten luomu pystyy osoittamaan, että se on puhtaampaa kuin melkein luomu?
Kannattaisi keskittää voimavaroja tähän. Ihmiset kaipaavat spesifiä tietoa, mitä luomu on, Mäkelä sanoo.

... alkaa yhä useamman vastaus olla, että: ei mitenkään. Ja se kaivattu "spesifi tieto" alkaa olla, että luomu ei - ole oikein mitään. Kaikissakin suhteissa, mutta erityisesti terveysvaikutuksissa.
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.02.14 - klo:07:48
Hesarin mukaan taas on ilmennyt jonkinlainen ryväs lasten EHEC-tartuntoja, 4 tapausta, eri puolilla maata. Vanhempia kehotetaan "muistelemaan", mitä ruokaa lapsille on annettu. Muistelemisen tehokkuudesta onkin jo keskusteltu edellä. Ja myös siitä, miten tässä rohkeasti kannattaisi avata kaupan "etukorttien" tiedostot. Ja miten näissä tapauksissa terveysviranomaisilla pitäisi olla siihen jatkuva lupa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.03.14 - klo:06:52

Tutkimuskatsaus: Raakamaidon terveyshyötyjä ei ole tieteellisesti todistettu (http://ruokatieto.fi/uutiset/tutkimuskatsaus-raakamaidon-terveyshyotyja-ei-ole-tieteellisesti-todistettu)

Ja koska riskit taas on, Suomella ei ole mitään syytä muuttaa entistä tiukkaa linjaansa.

Mutta periksi annetaan. Hesarin mukaan raakamaitoa on nyt tullut tarjolle myös S-ryhmän isoihin marketeihin.

Jutussa myönnetään ja todetaan edellä oleva, näytettyä hyötyä ei ole. Myös riskeistä kerrotaan, mutta jutussa haastatellut väittävät niiden olevan hallinnassa. Kuvassa äiti juottaa raakamaitoa kolmelle lapselle - eli juuri sille ryhmälle, jolle Evira erityisesti suosittaa olemaan raakamaitoa juottamatta.

Erikseen vielä valitellaan tuotteen hintaa: ko. perheelle kertyy 1000 euron lisäkustannukset vuodessa.

Jos ilmiö yleistyy, ja ennemmin ja myöhemmin jotain sattuu, ne kustannukset maksaa yhteiskunta.

Jos ja kun kauppa nykyisin haluaa korostaa  "vastuullisuuttaan", niin tässä olisi selvästi sen asian paikka: tällaiseksi pyrkivä kauppa tai -ryhmä ei ota tuollaista hyödytöntä riskituotetta myyntiin! Vaikka sillä kuinka olisi kysyntää.

(Tätä voi verrata Snellman-lihatalon "GM-vapaa" -farssiin.)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.03.14 - klo:09:34
Kansanedustaja Lea Mäkipää (PS):

Keskustelu elintarviketurvallisuudesta (http://leamakipaa.fi/?p=753)

Kirjoitus tuo esille kaiken maailman argumentit ja näkökulmat, mutta lainaamme tämän kohdan (lihav. HJ):

Quote
Tulisi tunnustaa, että halpa ja pitkälle prosseoitu ruoka ei ole sama kuin perinteinen suomalainen ruoka on ollut. Luomu on tutkitusti paras, se maksa vähän enmmän ostettaessa. Luomu raaka-aineista voidaan myös tehdä laadukasta valmisruokaa, siis lähiruokaa. Ruoka-aineallergiat ovat paljon tutkittu ja nopeasti lisääntyvä ilmiö. Onko niin, että elimistö hylkii itselleen haitalloista pitkälle prosessoitua? Luomutuotteille harvemmin ihmiset allergisoituvat.

Onko ensimmäistäkään tutkimusta, joka antaisi tukea Mäkipään noille monille väitteille, juuri ruokaturvallisuuden näkökulmasta? Ja erityisesti luomun "paremmuudelle"? Minun tietääkseni ei ole.

Mäkipää on tietysti oikeutettu omiin mielipiteisiinsä, mutta ...

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 04.04.14 - klo:08:45
Senhän piti olla turvallista, valvonnan kunnossa ja riskit hallinnassa, eikö?

Raakamaidosta epäillään tarttuneen suolistotulehduksia Uudellamaalla (http://yle.fi/uutiset/raakamaidosta_tarttunut_suolistotulehduksia_uudellamaalla/7172816)

Kyllä, Evirakin tietää asian:

Raakamaidon takaisinveto (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=3866)

Mahtaako Helsingin Uutiset kertoa yhtä näyttävästi tästä tapauksesta kuin se kertoi tuotteen markkinoille tulosta (vain) kaksi kuukautta sitten:

Raakamaitoa saa nyt kaupoista (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/279073-raakamaitoa-saa-nyt-kaupoista)

Quote
– Ihmisille tuntuu olevan yhä tärkeämpää, että he tietävät, mistä elintarvikkeet tulevat ja mitä suuhunsa laittavat, Ollinsalon kanssa raakamaitobisnestä pyörittävä Kirsi Kekäle kertoo.

Tämän jälkeen saattaa olla, että ihmiselle on yhä tärkempää, että "he tietävät ... mitä suuhunsa laittavat"!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.04.14 - klo:06:03
Hesarin mukaan ko. tilalla on tehty kaikki määräysten mukaiset testit, mm. EHEC:stä jne. Mutta yersiniaa ei ollut testattu, koska sitä ei ole vaadittu, koska sitä "ei ole maitotiloilla esiintynyt".

Nyt sitä kuitenkin esiintyi. Oikeastaan on outoa, ettei sitä ole vaadittu testattavaksi, jos Evira sen kuitenkin nettisivullaan tietää yhdeksi raakamaidon riskiksi.

Toisaalta tietysti tiedämme, että pastörointi olisi ottanut hengiltä yersiniatkin, kyselemättä. Emme olisi koskaan välttämättä edes saaneet tietää sen esiintymisestä.

Kun joku joskus on hakenut julkisuutta uhkarohkeilla urheilutempuilla (esim. jonkun aikakauslehden kautta) ja sitten loukkaantunut, ja tarvinnut julkisen terveydenhuollon palveluja, on kysytty, kenen oikeastaan kuuluisi tässä kustannukset maksaa.

Tässä yersinia-epidemiassa käytetään aika lailla yhteiskunnan voimavaroja, elintarvikkeiden testauksesta aina sairaalahoitoon. Jotka lisäkustannukset olisi voitu välttää, jos eräät kuluttajat eivät uhkarohkeasti olisi valinneet raakamaitoaan. Ja poliitikot, viranomaiset ja liikeyritykset tätä asiaa tukeneet.

Yersinia onneksi aiheuttaa yleensä vain väliaikaista epämukavuutta, ja vain harvoin pitkäaikaista haittaa. Jolloin kustannuksetkin jäävät pienehköiksi. Toisin on, jos EHEC sattuisi läpäisemään tämän varotoimenpiteiden seulan, kuten Saksasta tiedämme. On oikeastaan kysyttävä, onko ihmisillä oikeastaan oikeutta kieltäytyä pastöroinnin kaltaisesta toimenpiteestä? Pitäisikö asiassa vaatia tuottajilta tai kuluttajilta kaikki raakamaidon vahingot korvaava täysvakuutus?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 08.04.14 - klo:06:52
Kappas vain! Me Naiset julkaisi tällaisen artikkelin:

Asiantuntija: Lisäaineista voi olla jopa hyötyä (http://www.menaiset.fi/artikkeli/ruoka/asiantuntija_lisaaineista_voi_olla_jopa_hyotya)

Quote
Luomu ei ole aina tae terveellisyydestä, sanoo professori Duodecim-lehdessä.

Valitsetko kaupan leipähyllyssä lisäaineettoman leivän? Noidutko muro- ja keksihyllyn välissä pakkausten kilometrin pituisia ainesosalistauksia? Onko kasvisvalintasi aina luomu?

Tämän jutun luettuasi saatat miettiä valintojasi uudelleen.

– Ruoan lisäaineista on tullut huonon ruoan mittari perusteettomin syin, lataa professori Marina Heinonen Helsingin yliopistosta uusimmassa Duodecim-lehdessä.

Ja tässä sitten suora linkki sinne Duodecim-lehteen:

Ruoan lisäaineet ja terveellisyys (http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero;jsessionid=2238CB88173BF95C95649F4007BEA8A7?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo11572&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_member=tZIN2hyerWV5QTmaYNBSNUNwahHlS9HkG4OoZxWg6cI)

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 10.04.14 - klo:05:31
Raakamaidon riskejä on myös puutiaisaivokuume, kertoo HS tänä aamuna.

Tosin - selittämättömästä syystä - käytännössä vain vuohenmaidossa. Virossa v. 2005 oli ollut epidemia vuohenmaidon myyntikampanjan yhteydessä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.04.14 - klo:06:52
Tämän tutkimuksen mukaan (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/suomalaisten-mielissa-ilmansaasteet-kalpenevat-ruuan-lisaaineille) suomalaiset aivan väärin pitävät lisäaineita ruoan suurimpana riskinä.

Mikähän on tilanne muissa maissa? Taitaa olla samansuuntainen.

Ja kun tämä on näin, niin sitten eräät kaupalliset toimijat mukautuvat siihen, ja ryhtyvät myymään ja mainostamaan lisäaineettomia tuotteita - ja näin vahvistavat tuota väärää käsitystä! Jolloin kohta kilpailijoidenkin on toimittava samalla tavalla, ja ...

Tämän kierteen saisi ehkä katki, jos esim. syntyisi kansanliike, jossa liian nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita ryhdyttäisiin systemaattisesti palauttamaan kauppaan ja vaatimaan rahoja takaisin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.04.14 - klo:06:37
Nyt Helsingin Uutiset julkaisi vastuullisesti myös näyttävästi tämän raakamaidon suhteen kriittisen artikkelin (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/291381-eviran-tutkija-”raakamaitoa-juodaan-kuin-vastalauseena”).

Ja myös paperilehdessä, vaikka eri otsikolla.

Kauppiaiden haastatteluista selvisi, että raakamaidolla on onneksi vain pieni ostajakunta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.04.14 - klo:15:40
YLE:

THL: Raakamaito varmistui suolistotulehduksen aiheuttajaksi (http://yle.fi/uutiset/thl_raakamaito_varmistui_suolistotulehduksen_aiheuttajaksi/7215518)

Mitäpä me tuohon sanoisimme? Paitsi sen, että mitäpä me san ...

"Kyseinen raakamaitoepidemia on laajin koskaan Suomessa esiintynyt."

Mutta ennätyksethän on - Suomessa kai ainakin - vain luotu rikottaviksi! :(

Kun "lajin päävalmentaja" MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio tuosta vähän toipuu, niin ...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.05.14 - klo:06:34
Tuosta tapauksesta osataan ilmeisesti kuitenkin ottaa oppia:

- yersinia liitettäneen jatkossa testattaviin asioihin
- Hesarin mukaan ministeriö valmistelee asetusta, jossa kielletään raakamaidon käyttö riskikohteissa (mm. päiväkodit, vanhainkodit ja sairaalat) ... josta tietysti voidaan sanoa, että askel on "oikeansuuntainen mutta riittämätön" ...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.05.14 - klo:05:30
Itäväylän mukaan viranomaiset valmistelevat (http://www.itavayla.fi/uutiset/uutisarkisto/index.php?id=viranomaiset_rajoittavat_uljaan_maitotilan_toimintaa) ko. tilalle raakamaidon luovutuskieltoa, HS:n mukaan se olisi jo heti voimassa.

Kielto voidaan kuulemma purkaa heti, kun tila todistaa, ettei bakteeria maidossa enää ole.

Mutta sitten HS kirjoittaa, että yersinia-bakteerin "toteaminen näytteistä voi olla kuitenkin hankalaa". Miten hankalaa? Eikö siis toimivaa ja luotettavaa testiä sille ole?

Ellei sellaista testiä ole, eikö se olisi argumentti raakamaidon myynnin täyskiellon puolesta?

Siis tarkentaen: pastöroinnin pakollisuuden puolesta. Muutoin maito voisi vapaasti olla käsittelemätöntä, vaikka kuinka "raakaa".
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.05.14 - klo:15:06
Näissä uutisissa toistuu, että ko. tila ei ollut syyllinen.

"Teknisesti" se tietysti pitää paikkansa.

Mutta - mitä syytä - ja oikeutta - ylipäänsä, oli yrittää rahastaa ihmisten taikauskoisuudella? Vrt. edellä esitetty ehdotukseni vakuutuuksista.

Tai, nyt kun niitä vakuutuksia ei ollut - mikä olisi, että ko. tila (ja siitä eteenpäin meijeri, jälleenmyyjä yms.) olisivat korvausvelvollisia näihin vahinkoihin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin?

Edes osaan niistä? Sen sijaan, että me verovaroista asian korvaamme? (Vaikka toki lääketieteellinen välitön apu täytyy aina suoda, syystä riippumatta,)

Amerikassa näin kyllä olisi käynyt!  ;D
Title: Norjan ruokaturvallisuuskomitea: luomusta ei terveyshyötyjä
Post by: Jarrumies on 07.05.14 - klo:21:33
Nyt tuli kova yhteenvetotutkimus norjalaiselta viralliselta taholta.

Norjan ruokaturvallisuuskomitea VKM (Norwegian Scientific Committee for Food Safety) on juuri julkaissut yhteenvedon luomun ja tavanomaisen ruoan eroista.

http://www.vkm.no/om-vkm
VKM offisielt norsk kontaktpunkt for EUs mattrygghetsorgan EFSA. EFSA gjør uavhengige, vitenskapelige risikovurderinger og gir råd om forhold knyttet til trygg mat til EU-kommisjonen, EU-parlamentet og til medlemslanden


Komitea ei löytänyt luomun ja tavanomaisen ruoan vaikutuksissa terveyteen merkittäviä eroja.

Yhteenvedon yhteenvedosta:
http://www.english.vkm.no/dav/a288d8e59a.pdf

Quote
For human health, the main conclusions are that consistent evidence of clear positive or
negative effects on human health as a result of consuming an organic diet, in comparison with
a conventional diet has not been presented.
There are reported indications of health benefits
from organic food on risk of atopic diseases in children and a positive impact of organic diets
on general health in animal models. The evidence is not sufficient to draw any conclusion.
None of the studies on human health reported negative health effects from organic food
consumption compared with conventional foods. There are some differences in concentrations
of nutrients and other bioactive compounds in organic, compared with conventional foods.
However, differences are mostly small and no differences have been found in e.g. biomarkers
of antioxidant status, hence the relevance for health in humans on a well-balanced diet is
uncertain. There is currently no firm evidence to conclude that organic products are more or
less microbiologically safe than conventionally produced foods, and it may be assumed that
any possible differences between organic and conventional productions concerning the
prevalence of pathogens or antimicrobial resistance in Norway will be small or insignificant.
Organic foods contain lower amounts of pesticides than conventional food, and lower urinary
concentrations of pesticide metabolites in children have been observed from abroad. In
Norway, the estimated exposure to pesticide residues in conventional food is low, and well
below what is likely to result in adverse health effects. The finding of pesticide residues
which exceeds established regulatory limits in a minority of tested samples, is not considered
to result in adverse health effects. Available data suggest that the combined exposure to
multiple pesticide residues is not likely to result in increased human health risk.

Suomalainen ruoka-asiatuntija Fogelholm näyttää twiitissään yhtyvän komitean tulkintaan:

Quote
Mikael Fogelholm ‏@MikaelFogelholm  · 13 t 
Norjassa: luomun ja tavanomaisesti viljellyn ruoan terveysvaikutuksissa ei osoitettavissa eroja. http://www.english.vkm.no/dav/a288d8e59a.pdf … Tulkinta minusta ok.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.05.14 - klo:07:22
Jarrumiehen tuolla toisessa keskusteluhaarassa esiintuomasta ruotsalaisesta artikkelista (http://www.gp.se/nyheter/debatt/1.2375743-riksdagen-behover-ge-ekomaten-en-knuff-i-ratt-riktning) tämä Suomessakin tyypillinen argumentaatio (lihav. HJ):

Quote
Den största anledningen till att människor väljer ekologiskt är av hälsoskäl. Det finns en oro över kemikalierna i vår mat, och cocktaileffekten, det vill säga när en mängd olika kemikalierester kan bilda farliga effekter, även när de ligger under gränsvärdena. Allt fler studier visar på kopplingar mellan hälsoproblem och kemikalier i vardagen. Nyligen testade Livsmedelsverket frukter och hittade spår av bekämpningsmedel i 9 av 10 konventionella, men inte i de ekologiska. Samtidigt tonade Livsmedelsverket ner resultatet eftersom kemikalieresterna är så små att de inte är skadliga. Men vem vill ha rester av gifter och bekämpningsmedel i sin mat? Även om de skulle ligga under gränsvärdena.

Tosiasiassa tuossa ei tuotu esiin yhtään tutkimusta, joka olisi todella osoittanut torjunta-ainejäämien vaikutuksen terveyteen. Ja sikäli kuin tiedän, maailmassa ei ole ilmestynyt "yhä useampia" tällaisia tutkimuksia, pikemminkin päinvastoin. *)

Mutta sitten mennäänkin niihin tutkimuksiin, joissa torjunta-ainejäämiä on löydetty ruuasta. Ja sitten kysytään tuo retorinen kysymys, että kukapa haluaisi tällaisia myrkkyjä ruokaansa.

Ja kyllähän se tottakai näin on: edes minulla, "myrkkyviljelyn" paatuneella puolustajalla, ei ole kotona maustehyllyllä purkkeja, joista ripottelisin vähän torjunta-aineita ruokaani, jos niiden määrä ei tunnu annoksessa riittävältä ..  ;D

__________

*) tietysti tuon kirjoittajat voivat vetäytyä sen taakse, että hehän puhuivat vain yleisesti "arkipäivän kemikaaleista", jonka alle mahtuu kyllä sitten niin paljon, että asiasta voidaankin sanoa illmestyneen "yhä useampia" tutkimuksia.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.05.14 - klo:07:25
Nyt on tällainen ilmiö, näin lähellä rajojamme:

Fyra danskar döda av grissmitta (http://www.dn.se/nyheter/varlden/fyra-danskar-doda-av-grissmitta/)

Ei liity (luultavasti) luomuun, mutta tämä voi nyt olla lopun alkua idylliselle maatilamatkailun idealle ...

Ja varmasti sillä on vaikutuksensa myös tanskalaisen (ja muunkin) sianlihan tuontiin - "lähiruokaväki" varmasti käyttää tietoa täysmääräisesti hyväksi, jos osoittautuu, että ko. tauti voi levitä myös elintarvikkeiden välityksellä.

Kun tuo tieto tulee kunnolla Suomeen saakka. Vielä en sitä onnistunut googlaamaan. Evirakaan ei sitä vielä tätä kirjoittaessa ollut sivuillaan kertonut. *)

Mutta hyvin kummallinen - ja kauhea - juttu tämä on (lihav. HJ):

Quote
Antalet danska grisar som bär på MRSA har ökat explosionsartat, från 13 procent 2009 till 88 procent 2013. I dansk vård klassas grisbönder och andra som handskas med djuren som en riskgrupp och får specialbehandling.

Grisbakterien har inte ansetts ha lätt att smitta till människor och inte heller smitta från människa till människa.

Att ingen av de nu kända danska dödsfallen har haft direkt kontakt med grisar är anmärkningsvärt.

– Det vi ser är toppen av ett isberg. Fyra döda utan påvisbar kontakt med grisar säger mig att bakterien har börjat smitta på annat vis, säger Hans Jørn Kolmos.

Eli tuossa on kaksi aika hurjaa mysteeriä:

- miten tauti leviää sikojen välillä, ja erityisesti siis sikalasta toiseen, ja noinkin nopeasti? Koska eiväthän Tanskan kaikki siat, tai edes 88% niistä, suinkaan ole samassa sikalassa.
- miten sen taudin voi saada - ja siihen siis kuolla - sikaa edes näkemättä?
_____________

*) PS. klo 12: Vaikka asia on vakava, sallittaneen meidän tämän verran "irrotella": taidettiin nyt, hitto, keritä ennen iltapäivälehtiä!

PS2. klo 16: Matkallani sain vihjeen, että asiasta olisi ollut jotain ja enemmänkin, jo muutamia päiviä sitten, Hufvudstadbladetissa. En pysty varmentamaan. HBL, informanttini mukaan, olisi kertonut, että tauti olisi levinnyt myös Saksaan. Jos totta ..
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.05.14 - klo:17:16
Olin ihan väärässä, en vain osannut etsiä. Maaseudun Tulevaisuus jo yli kuukausi sitten:

Ruotsin televisio: Sairaalabakteeri leviää Tanskassa sioista hoitajiin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsin-televisio-sairaalabakteeri-leviää-tanskassa-sioista-hoitajiin-1.59866)

Mutta onko asiassa nyt kuitenkin jotain uutta, jos DN kirjoittaa noin? Miten nuo sioista kaukana pysyneet kuolonuhrit on asiaan ylipäänsä yhdistetty?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.14 - klo:07:35
Tässä on linkki MT:n mainitsemaan Ruotsin TV:n juttuun asiasta:

Danska bönder kan sprida antibiotikaresistens (http://www.svt.se/nyheter/danska-bonder-kan-sprida-antibiotikaresistens)

Ja tässä vielä sen oheisjuttuun:

Dålig djurhållning kräver antibiotika (http://www.svt.se/nyheter/dalig-djurhallning-kraver-antibiotika)

Myös Wikipedian MRSA-artikkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/MRSA) kertoo, että ilmiö ei ole ihan uusi, mutta kuitenkin vasta noin 10 vuotta vanha;

Quote

Esiintyvyys elintarviketuotannossa

MRSA:n esiintyvyys ei nykyisin rajoitu pelkästään sairaaloihin, vaan sitä on löydetty myös elintarvikeiden raaka-aineista, kuten tehotuotetuista sioista. Ensimmäiset tiedot Hollannissa tuotetuista sioista, joilla oli MRSA-bakteeria, esitettiin 2003. Tuolloin todettiin, että Hollannissa bakteerin kantajia oli neljä sikaa kymmenestä, mutta lisäksi puolet maan sianhoitajista oli bakteerinkantajia. Vuonna 2009 ilmeni, että 17 EU-maassa 24 maasta on bakteeri löydetty sioista. Sikojen lisäksi sitä on todettu kanoissa ja lehmissä. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan MRSA:ta todettiin 1 300 näytteessä seuraavasti: 31 prosentissa kalkkunoista, 27 prosentissa kanoista, 17 prosentista sioista, 10 prosentissa naudanlihasta ja 6 prosenissa lampaanlihasta. Toistaiseksi ei ole varmuutta, siirtyykö bakteeri ihmiseen ruoasta.[3]


Kaikissa noissa jutuissa sitten viitataan antibioottien antamiseen jotekin MRSA:n syynä. Tietysti näin voi alunperin ollakin - eli kyseiset kannat ovat syntyneet jollakin sikatilalla - mutta minusta se ei oikein selitä leviämistä. Eli ajatus, että tämä (liiallinen) antibioottihoito automaattisesti synnyttäisi MRSA:n, on vähän samantapainen kuin ennen Pasteuria uskottu alkusyntyteoria, jossa bakteerit syntyivät itsestään liasta.  Eläinten antibioottihoito ei tietysti auta, jos kyseessä on MRSA, mutta ei se kyllä sitä tautia aiheutakaan (ellei hoitoa anneta puhdistamattomilla neuloilla tms.).

Jopa Wikipedia vihjaten viittaa tähän teoriaan, puhumalla siitä, miten bakteeria on löydetty "tehohotuotetuista sioista".

Jos Suomessa ja Ruotsissa vältetään vastaavaa antibioottikäsitelyä, ja ko. MRSA-tautia ei sioissa (jne.) näissä maissa esiinny, kyse on kyllä vielä korrelaatiosta, ei osoitetusta kausaatiosta. (Vai mikä on tilanne: onko tautia esiintynyt?)

Minusta vielä voisi olla mahdollista sekin, että ihminen on alunperin tuonut bakteerin, vaikkapa sairaalasta. Vai onko? Ovatko nuo MRSA:n variantit sikatiloilla aivan erilaisia kuin sairaalabakteerit? Siihen tietysti viittaa se, että nuo Tanskan kuolemantapaukset on voitu yhdistää sikoihin siitä huolimatta, ettei todistettavaa lähikontaktia ole ollut.

Wikipediakin tuossa toteaa: "Toistaiseksi ei ole varmuutta, siirtyykö bakteeri ihmiseen ruoasta." Arkijärjellä on kyllä vaikea keksiä mitään muuta mekanismia, kulkutietä noiden Tanskan tapausten kohdalla.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.14 - klo:07:53
Toiseen asiaan, tässä välillä, kuitenkin yleisotsikon alla:

jos helsinkiläisessä huippuravintolassa, jossa kaikki varotoimenpiteet on varmasti pyritty tekemään, ja jossa henkilökunnalla on varmasti kaikilla asianmukainen hygieniakoulutus, läpikäydyt terveystarkastukset jne. voi syntyä ruokamyrkytysepidemia, niin kyllä tällä "ravintolapäivällä" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravintolap%C3%A4iv%C3%A4) pelataan venäläistä rulettia (vaikkei ehkä ihan samalla riskilllä).

Vaikka idea muutoin kuulostaa ja tuntuu ihan hyvältä.



PS. klo 16: Ainakin on kylmää faktaa, että jos joku noilla "ravintolapäivillä" valitsee luomuruokaa tarjoavan tiskin, välttääkseen torjunta-aineita, hän kyllä vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan "menee sutta pakoon, ja .. "
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.05.14 - klo:12:02

Ei ollut vielä paperilehdessä, mutta nyt tämä "mylly" on ruvennut pyörimään:

Tanskalaislihan boikotti leviää Ruotsissa tautipelkojen takia (http://www.hs.fi/ruoka/Tanskalaislihan+boikotti+levi%C3%A4%C3%A4+Ruotsissa+tautipelkojen+takia/a1400897893004)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.05.14 - klo:18:03
Tässä on nyt liikkeellä niin monenlaista tietoa, että ei tiedä enää mitä uskoa, mm. tämä: Tanska olisi päinvastoin ensimmäinen maa (v. 2000), joka olisi kieltänyt sikojen ennaltaehkäisevän antibioottihoidon!

www.ahi.org/issues-advocacy/animal-antibiotics/the-antibiotic-ban-in-denmark-a-case-study-on-politically-driven-bans/

Voisikohan Naturen artikkeliin asiassa luottaa:

www.nature.com/news/mrsa-farming-up-trouble-1.13427

Siinä on tieto, että tämä variantti ST398 olisi alunperin syntynyt ihmisessä / sairaalassa, mutta lääkeresistenssi siihen sitten siassa / sikalassa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 26.05.14 - klo:11:56
Yritän nyt yhä hahmottaa, missä tässä Tanskan tapauksessa on se varsinainen ongelma.

EVIRA nimittäin kertoo, että eläimissä esiintyvä MRSA ei ole Suomessakaan tuntematon:

Usein kysyttyä MRSAsta (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/laakitseminen/antibioottiresistenssin+seuranta/usein+kysyttya+mrsasta/)

Samoin Ruotsista lennätetään, että ongelma tunnetaan siellläkin:

MRSA hos djur i Sverige (http://www.sva.se/sv/Antibiotika/Anmalningsplikt/MRSA/MRSA-hos-djur-i-Sverige/)

Onko se ongelma siis vielä joku erikoistyyppi, ja vielä erikoistyypin alatyyppi ko. viruksesta?  Ruotsin sivulla on mainittu "CC398 och spa-typen t011", jossain muissa lähteissä on siis mainittu "ST398". Kun numerot ovat noissa samat, onko kyse samasta asiasta?

***

Noin yksi kuolema vuodessa - vaikka voi tietysti sanoa, että sekin on liikaa - ei tietysti tee asiasta vielä salamaniskua suurempaa riskiä. Puhumattakaan vertailusta siihen, miten paljon MRSA on samana aikana tappanut sairaalapotilaita!

Paljonko asiaan tai ainakin sen julkisuuteen vaikuttaa tämä oikeudenkäynti ja lehtimiesten reagointi siihen (tämä HS:sta):

Quote
Kolme aiempaa MRSA-kuolemaa tapahtui vuosina 2012 ja 2013. SSI tiedotti viimeisestä tapauksesta joitakin viikkoja sitten. Tapaukset olivat tätä ennen tulleet ilmi oikeudenkäynnissä, jossa käistellään tapausta, jossa toimittajat olivat julkaisseet tautitartuntoja kantavien sikatilojen nimiä.

Nämä toimittajathan olivat saaneet sakkoja tietojen vuotamisesta (asia menee ylempään oikeusasteeseen).

Tietysti myös tämä (HS):

Quote
Ruotsalainen lihantuotanto on ollut jo pidempään vaikeuksissa heikon kilpailukykynsä takia. Nyt erityisesti paikallinen keskustapuolue pitää tanskalaislihan boikottia näkyvästi esillä vaalien alla.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.14 - klo:06:31
Tätä villiyrttiharrastusta, jota näin yritetään oikein edistää ...

Villiyrttiviikko vapauttaa kokit lähiluontoon (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/villiyrttiviikko-vapauttaa-kokit-lahiluontoon)

... koskee valitettavasti vähän sama kuin tuota ravintolapäivää: se on kivaa, mutta siinä on riskinsä.

Evira kertoo asiasta näillä dioillaan:

Villikasvit ja tuoteturvallisuus (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/kasvikset/luonnonvaraiset_kasvikset/luonnonyrtit_haitalliset_aineet_ja_uuselintarvikkeet.pdf)

Vielä selkeämmin kertoo tämä, asiaa kyllä suositteleva sivu:

Tutki tarkkaan pihasi: Ilmaista ruokaa juhannuspöytään (http://www.makuja.fi/artikkelit/1771387/ajankohtaista/tutki-tarkkaan-pihasi-ilmaista-ruokaa-juhannuspoytaan/)

Quote

Varo myrkyllisiä kasveja

Yksi seikka on erityisen tärkeä villiyrttejä käytettäessä: selvitä aina etukäteen mitä olet poimimassa ja mistä.

– Villiyrttien kanssa täytyy aina muistaa, että pitää tietää mitä poimii. Muuten voi poimia kieloja ja luulla niitä karhunlaukaksi eli villivalkosipuliksi. Siihen kuolee. Ei kannata ottaa riskejä, Laukkonen muistuttaa.

Eipä hätää, kyllä varmasti 99% kerääjistä ottaa nämä varoitukset varteen, ja toimii ohjeiden mukaan ...  8)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 31.05.14 - klo:15:55
Tätä salmonellaa sisältänyttä luomutuotetta (http://www.cdc.gov/salmonella/newport-05-14/index.html) on samanmerkkisenä myyty netin mukaan Suomessakin, mutta nyt kyseessä lienee vain yksi erä USA:ssa. Evira ei ainakaan varoittele.

(Voi nyt ehkä olla turhankin pahantahtoista poimia tällainen esimerkki pienehköstä epidemiasta valtameren takaa, mutta vahingonilo, kun näin käy itseään niin "puhtaaksi" mainostavalle ruoalle, on tässä vilpitöntä ja vastustamatonta.)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.14 - klo:09:04

GMO Pundit kertoo:

French mycotoxin levels in corn rise even as GM corn that lessens toxin levels is banned (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/06/french-mycotoxin-levels-in-corn-rise.html?m=1)

Eli Ranskassa homemyrkkyjen tasot ovat lähestyneet maississa riskiarvoja - samaan aikaan kun GM-maissilajike, jolla ongelma vältettäisiin, on maassa kielletty.

Ranska on siis pyytänyt EFSA:lta jopa väliaikaista poikkeusta näissä myrkkyjen raja-arvoissa ... tällä hetkellä maissi yksin ei siellä ole vielä suuri riski, mutta kokonaisaltistuksen arvioidaan olevan lähellä riskirajaa.

Evira kertoo:

Homemyrkyt eli mykotoksiinit (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/elintarvikkeiden+riski-+ja+vaaratekijat/kemialliset+vaaratekijat/homemyrkyt+eli+mykotoksiinit)

Ja Jussi Tammisola kertoo: (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/1809682/aatepuuro-ei-nalkaa-karkota)

Quote
Luomumaissi ei ole suojassa tuholaisiltaan. Jauhoja on täytynyt vetää markkinoilta tuhatkertaisesti ylittyneiden toksiinipitoisuuksien vuoksi. Tavallisessa maississa (Italia) homemyrkkyä on satakertaisesti enemmän kuin koisankestävässä, muuntogeenisessä maississa. Home iskeytyy tähkiin koisan toukkien syömäkäytävistä.

Homemyrkky aiheuttaa syöpää, munuais- ja maksavikoja sekä kehitys- ja hermostovaurioita. ”Tortillavyöhykkeen” kehitysmaissa, joissa saastunutta luomumaissia syödään usein, ovat lasten selkäydinhalkiot kymmeniä kertoja yleisempiä kuin muualla.

Koisankestävä maissi on luomussa kielletty.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 19.06.14 - klo:13:18
Tässä on Eviran kiitettävä yritys edes rajoittaa tästä uudesta hullutuksesta tulevia potentiaalisia vahinkoja:

Evira listasi syötävät luonnonvaraiset kasvit (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=3960)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.07.14 - klo:08:16
Evira alkaa silti löytää Amesin viisaudet, hissukseen. Raportista löytyi jopa lause:

Quote
Kasvit voivat itse tuottaa tai kerätä ympäristöstä ihmiselle haitallisia aineita

Mutta ko. lauseen jatko on sitten taas kaatamassa vastuuta ihmiselle.

Mutta mitä ilmeisimmin tieto Amesin ym. tutkimuksista ei ole vielä ehtinyt Tukesiin asti, jos Esa Nikunen, kemikaalituotevalvontayksikön johtaja siellä, kirjoittaa näin ...

Vieraskynä: Kemikaalit ja herkuttelu (http://patarumpu.fi/2014/07/02/vieraskyna-kemikaalit-ja-herkuttelu/)

... ja yhä tuo esille tämän intuitiivisesti uskottavan mutta Amesin ym. nimenomaisesti (ruoan osalta) kumoaman teorian:

Quote
Suurimpaan osaan luonnosta peräisin olevista kemikaaleista olemme sopeutuneet, ne ovat elämän välttämättömiä rakennuspalikoita.  Niiden lisäksi meidät ympäröi monimutkainen sekoitus ihmisen kehittämiä kemikaaleja, joihin emme ole ehtineet sopeutua.

Edelleen, Amesin ja muunkin tutkimuksen unohtaen, Nikunen tuo esille tällaisen suosituksen, kokonaan ainemäärät ja sen merkityksen (so. vanha kahvikuppi tai puolikas olutpullo -vertauksemme!) ohittaen:

Quote
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) teetti vastikään tutkimuksen, jossa ensimmäisen kerran selvitettiin suomalaisten asenteita kemikaaliasioihin. Yli viidennes kertoo välttelevänsä kemikaaleja valitsemalla ympäristöystävällisiä tuotteita. Luomutuotteita sanoi tästä syystä valitsevansa joka kymmenes. Hyvä alku, mutta parantamisen varaa on!
(lihav.  HJ)

Tuosta voi kysyä, että ...

1. onko hyväksyttävää, että virkamies *) tuolla harhaanjohtavalla tavalla osallistuu luomun myynninedistämiskampanjaan? (No, se saattaa tämänkin hallituksen aikana (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=305) olla paitsi hyväksyttyä, niin jopa lähes pakollista!  8))

Mutta myös, että:

2. noinko vähän ko. virkamies luottaa Tukesiin ym. Suomen ja EU:n virastoihin ja virkamiehiin? Ne/he eivät siis pysty valvomaan, että viljelyssä käytetyt kemikaalit ovat turvallisia, ja mahdolliset jäämät turvallisella tasolla? 

Missä määrin meidän muidenkaan pitäisi tämän jälkeen Tukesiin luottaa .. (eli luottakaa vaan itseenne ja "mutuun"?).

___________

*) kyllä, tuossa asiaa ei voi tulkita niin, että hän kirjoittaisi vain yksityishenkilönä, vaikkei kirjoitus Tukesin virallinen kannanotto olekaan
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.07.14 - klo:06:55
Tarkemmin ajatellen täytyy vetää väitteensä takaisin. Ames ei oikeastaan kumonnut tuota sopeutumishypoteesia, osoittipahan vain, että elintarvikkeet sisältävät tuhatkertaisesti potentiaalisesti vaarallisia luonnollisia "kemikaaleja" torjunta-ainejäämiin verrattuna. Mutta valtaosan vaarallisuus oli osoitettu eläinkokein. Mutta näin on tietysti laita myös ihmisen tekemien aineiden kohdalla.

Mutta heitänpä todistamisen taakan omilta harteiltani ja kysyn, mitä evidenssiä on tämän hypoteesin puolesta, että ihminen olisi jotenkin sopeutunut luonnollisiin (haitallisiin) kemikaaleihin?

Ja millaista se evidenssi oikeastaan voisi olla? Biologinen evoluutio, jopa luonnollinen jalostaminen, on hidasta, ja muinaisihmisiä ei enää saada koehenkilöiksi. Voitaisiinko verrata esim. jotain luonnonkansoja, joiden dieettiin ei ole maatalous vaikuttanut ja meitä?

Vaan onko tuota hypoteesiä ylipäänsä jotenkin - tähän mennessä - testattu, etsitty / löydetty sille empiiristä tukea?

Tukea hypoteesille ei vielä anna se, että ruoasta johtuvat terveysongelmat ovat vähentyneet, koska se on voinut johtua ko. pahojen aineiden välttämisestä siinä kuin sietokyvyn kasvusta. Vrt. vaikka nuo luonnonkasvit, joista osa on meille yhä myrkyllisiä, vaikka Suomessakin olemme yhdessä eläneet tuhansia vuosia. Mutta valtaosa meistä ei vieläkään edes yritä niitä syödä, vaikka Ruokatieto kuinka yrittäisi sanoa sen olevan trendi, vaan poimii vihanneksensa marketin hyllyltä. (Ja sieltä sitten nykyisin myös sellaisia eksoottisia vihanneksia ja hedelmiä, joihin suomalaisilla geeneillä ei varmasti ole voinut "sopeutua"!)

PS. klo 11:15: Kaikki tietysti riippuu tuon sopeutumishypoteesin täsmällisestä formulaatiosta. Äärimmillään, koko kemiallista ympäristöä koskien, siitä tulee sillä tavalla triviaalisesti tosi, että ellemme siihen olisi sopeutuneet, emme olisi täällä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 06.07.14 - klo:08:15
Eräs suosittu tapa valmistaa kanasta joulun ja uuden vuoden ruokaa on Sveitsissä aiheuttanut jopa epidemian kampylobakteerin aiheuttamissa infektioissa (Eurekalert):

Fondue chinoise with chicken can lead to campylobacter infections (http://www.swisstph.ch/news-events/news/news/news/fondue-chinoise-with-chicken-can-lead-to-campylobacter-infections.html)

Jutussa sitten kerrotaan kampylobakteerista muutenkin, ja tämä riskin torjunnasta:

Quote
The contamination of chicken meat with campylobacter bacteria is a worldwide problem in the poultry industry with consequences for public health. In some European countries and in the USA, poultry meat from infected flocks is therefore only sold frozen or after being treated, e.g. with peroxyacetic acid.
(lihav. HJ)

Ja toinen tapa USA:ssa on kanojen kloorikäsittely. Jonka nyt eräät "aktivistit" ja poliitikot julistavat - jos se mahdollisesti kauppasopimuksen yhteydessä hyväksytään myös EU:ssa - Euroopan ruokaturvallisuuden heikennykseksi (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=341)!

Jutussa muuten mainitaan kampylobakteeritapausten olevan kasvussa kautta Euroopan. Miksiköhän?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 08.08.14 - klo:15:01
Evira tiedottaa:

Inkiväärijauheen takaisinveto salmonellan vuoksi
08.08.2014 14:25

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=4000

Quote
Espanjalaisen Soria Natural -tuotemerkin jauhetusta inkivääristä, eränumero 0117, on löydetty salmonellaa. Pakkauskoko on 75 grammaa. Soria Naturalin maahantuoja Suomessa on Natura Media Oy.

Tuotetta on myyty maaliskuun lopun jälkeen luontaistuotekaupoissa eri puolilla Suomea yhteensä hieman alle sata pussia.


Evira ei kuitenkaan onnistunut kertomaan sitä, että kyseisen firman "tuotanto perustuu orgaaniseen viljelyyn, jossa ei käytetä torjunta yms. aineita":
http://www.naturanetti.fi/sumuSHOP/sivu/soria
Quote
Soria Natural, Espanja
Naturanetin valikoimissa on kaikki Suomessa olevat Espanjalaisen Soria Natural-yhtiön luontaistuotteet. Tuotanto perustuu orgaaniseen viljelyyn, jossa ei käytetä torjunta yms. aineita. Maahantuojana on Natura Media Oy.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.08.14 - klo:05:48
Uusin Yhteishyvä kirjoittaa artikkelissaan ...

Turvallisesti pellolta pöytään (http://www.yhteishyva.fi/live/201408/tasta-elamasta/turvallisesti-pellolta-poytaan/0218010-368336)

... että (lihav. HJ):

Quote
Ahon mukaan hankaluuksia aiheutuu myös siitä, että kuluttajat haluavat kauppoihin nykyään yhä enemmän tuotteita, joiden riskitaso on lähtökohtaisesti korkea. Sellaisia ovat esimerkiksi raakamaito ja raa'at vihannekset, joista jälkimmäiset voivat päätyä ostoskoriin pitkän ja monimutkaisen ketjun kautta.

Pahustako kauppa alistuu tällaisille haluille? Eikö se juuri olisi kaupan vastuullisuutta, että sanoittaisiin jyrkästi ei näille vaarallisille haihatteluille? Tai sitten, pahustako viranomaiset alistuvat? Kaupan olisi helppoa sanoa ei, jos se voisi viitata viranomaisten kieltoon.

(Noissa vihanneksissa voivat asian edut painaa vaa'assa toisella puolen. Raakamaidossa ei ole näin.)

[Tämä kommentti lähetetty myös Yhteishyvän palstalle.]
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.08.14 - klo:07:51
Tanskassa on ilmennyt taas vakavia ongelmia:

Listerioosiepidemia Tanskassa: Kylkirullat ovat tappaneet ainakin kaksitoista ihmistä (http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194920723746/artikkeli/listeriaepidemia+tanskassa+kylkirullat+ovat+tappaneet+ainakin+kymmenen+ihmista.html)

Ko. uutiseen linkitetyssä Aftonbladetin uutisessa (http://www.aftonbladet.se/nyheter/article19352724.ab) kerrotaan asiasta jotensakin merkillinen lisätieto (lihav. HJ)

Quote
15 av de 20 som insjuknat och avlidit har smittats av listeriabakterien nu i sommar. Det handlar om elva kvinnor och en man som har dött. De kommer från olika platser i Danmark och är mellan 43 och 89 år gamla.

Tuo jyrkkä suhde 11:1 kyllä jotenkin vaatisi selitystä. Jos ko. valmistetta esim. olisi tarjottu jossakin yhdessä vanhainkodissa, se selittäisi. Mutta näin siis ei ole tapahtunut, vaan kuolemat ovat tuon uutisen mukaan jakautuneet ympäri maata.

Vrt. Saksan EHEC-epidemia v. 2011 (ks. edellä), jossa oli heti havaittavissa sairastuneiden ja kuolleiden outo jakauma, myös sukupuolen suhteen ...

Tuosta Jörn A. Rullepölser -firmasta ei tunnu saavan mitään lisätietoa netistä, tämän listeriatapauksen ulkopuolelta. Onko se ollut niin pieni, ettei sillä ole kotisivuakaan? Joka tapauksessa tämä tapaus ei nyt lisää luottamusta siihen (lähiruoka-aatteen ja -liikkeen) ajatukseen, että pienet firmat olisivat jotenkin jäljitettävämpiä ja sitä kautta suuria turvallisempia.


PS. klo 9:20: tästä uutisesta, jonka mukaan ko. firma on aiemminkin kärähtänyt listeriasta, löytyi selitys sille, miksei kotisivua löytynyt, so. nimen tanskalainen kirjoitustapa:

Jørn A. Rullepølser har flere listeria-sager på samvittigheden (http://www.b.dk/nationalt/joern-a.-rullepoelser-har-flere-listeria-sager-paa-samvittigheden)

Jatketaanpa nyt tällä uudella tiedolla tutkimuksia.
Title: "HORMONILIHA" Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 19.08.14 - klo:14:15
Onkohan missään oikeasti tutkittu, onko amerikkalaisessa naudanlihassa korkeampi hormonipitoisuus kuin eurooppalaisessa?
Amerikassa ilmeisesti on vallalla käytäntö, että sonnivasikat kastroidaan, jotta ne ovat helpompia käsitellä ja saada pysymään laitumen aitauksissa, ja että näin menetettyä testosteronin vauhdittamaa kasvua kompensoimaan niille annetaan keinotekoista hormonia. Jos kyse on tästä, ja jos hormonin anto lopetetaan hyvissä ajoin ennen teurastusta, olisi siinä mahdollisuus tuottaa jopa todella "vähähormonista" lihaa?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.08.14 - klo:05:54
Alex Averyn (tieto hänen kirjastaan (http://www.amazon.com/The-Truth-About-Organic-Foods/dp/0978895207)) mukaan näin todella on testosteronin osalta. EU:ssa, jossa valtaosa pihvilihasta tulee sonneista, ko. hormonia on siinä noin kymmenkertainen määrä verrattuna amerikkalaiseen häränlihaan.

Tiede-lehdessä 8/2014 oli sivu "Suomen vaarallisin eläin on hirvi" (kolarit) mutta jo kolmantena listassa oli nauta: 15 vuodessa 10 kuolemantapausta. Luulisin, että aika moni näistä oli sonnin aiheuttamia (?). Ja tuohon päälle tulevat vielä vammautumiset. Ruoan riskejä nämäkin!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.08.14 - klo:06:53

Kovasti nyt terveystarkastajia syytetään pikkumaisuudesta:

Mitä uutta? Ei mitään, virkamies lyö pientuottajaa (http://www.city.fi/yhteiskunta/mita+uutta+ei+mitaan+virkamies+lyo+pientuottajaa/8164)

Sitten, jos jotain tapahtuu, terveystarkastajia syytetään edelleen, silloin siitä, mikseivät he ajoissa puuttuneet asiaan, vaan katsoivat vain asioita läpi sormien. Toimivat siis niinkuin jossain - Italiassa ...

Quote
Ketä pykälät suojelevat oikeasti? Kirsi Haapamatilla on siihenkin näkökulma.

“Samalla kun pientä lyörään (!) Evira ajaa läpi monikansallisten ja amerikkalaisten suuryritysten tahtoa: geenimuuntelusta ei tarvitse kertoa liha- eikä kanapakkauksissa.”

Ei, Kirsi Haapamatti, sen voi katsoa olevan Suomen kansan tahto. Katso, kuinka aloitteelle merkinnöistä kävi (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/449), kun sitä yritettin kansalaisaloitteena saada eduskuntaan.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.09.14 - klo:07:22
Evira ei kuitenkaan onnistunut kertomaan sitä, että kyseisen firman "tuotanto perustuu orgaaniseen viljelyyn, jossa ei käytetä torjunta yms. aineita":
http://www.naturanetti.fi/sumuSHOP/sivu/soria

Sen sijaan tässä tapauksessa ...

Tetrapakatuissa pavuissa bakteerikasvua (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=4031)

... Evira tuo selvästi esiin että luomutuotteesta on kyse. Ei tietysti oikein muuta voinutkaan, jos se halusi mukaan kuvan: sen verran selvästi asia ko. pakkauksen kyljessäkin lukee.

Kiitettävästi näyttää lehdistö kertoneen tästä tapauksesta, myös luomun mainiten.  Mm. Iltalehden (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014091218657392_uu.shtml) mukaan säikähdyksellä nyt selvitään, niitä papuja syötyäänkin saa vain vatsavaivoja, ei sen pahempaa. (Miksei muuten Eviran sivulla kerrottu tätä?)

Luomuisuudella ei tuossa tarvitse sinänsä olla osuutta asiaan, lienee kyse sählingistä pakkaamisen yhteydessä?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.10.14 - klo:08:29
Tällä kertaa tästä luomuisuudesta mainitsee kyllä Evira ...

Luomupasta sisältää pieniä määriä soijaa (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=4053)

... mutta monet muut, mm. IKEA itse, häivyttävät ko. tiedon;

IKEA Oy: Tärkeä tiedote PASTAÄLGAR FULLKORN ja PASTAÄLGAR–pastoista (http://victoriamedia.fi/2014/10/01/ikea-oy-tarkea-tiedote-pastaalgar-fullkorn-ja-pastaalgar-pastoista/)

Tietysti tuotteet ovat sen verran erikoisen nimisiä, että ne ovat noilla tiedoilla identifioitavissa, eikä ko. tuotteista IKEA:lla ollutkaan myynnissä tavanomaisia versioita.

Miten soija onkaan löytänyt tiensä luomupastaan? Ja yhtaikaa molempiin tuotteisiin? No, vahinkoja sattuu.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 04.10.14 - klo:07:00
Heti perään kävi toiselle luomutuotteelle myös näin:

Kuivatuissa merilevätuotteissa liian korkea jodipitoisuus ja puutteelliset pakkausmerkinnät (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=4057)

Quote
Aduki Oy on ilmoittanut poistaneensa markkinoilta kuivattuja luonnonmukaisia merilevätuotteita niiden korkean jodipitoisuuden vuoksi.
(lihav. HJ)

Tuntuuko se vain minusta, vai joutuvatko - markkinoiden pienuuteen nähden - juuri luomutuotteet tavanomaista useammin takaisinvedon kohteeksi? No, ehkä se tuntuu vain minusta.  ;D
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.14 - klo:06:32
Tämä on vähän paha tulos:

Manure fertilizer increases antibiotic resistance (http://www.nature.com/news/manure-fertilizer-increases-antibiotic-resistance-1.16081)

Ja tuloshan oli juuri se, että lannoitteena käytetty lehmänlanta luo oivallisen kasvualustan antibioottiresistenteille bakteereille - ja nimenomaan myös silloin, kun lanta tulee lehmistä, joille ei ole annettu antibiootteja.

Tuossa oli kyse havainnosta, asian selitys on vielä epävarmalla pohjalla. Hiukan sitten viitattiin luomuunkin (lihav. HJ):

Quote
The study also suggests taking a closer look at organic agriculture techniques that use manure instead of nitrogen-based fertilizer. “Perhaps we've been enriching inadvertently for bugs that could eventually jump across agriculture to hospitals,” says Dantas. “Before we say anything about ‘nitrogen treatment is terrible and organic is wonderful’, we need to see what the downsides are.”

Myöskään mukana ei ole ehdotusta siitä, mitä pitäisi asiassa tehdä. Onko lantaa mahdollista säteilyttää tms.?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ville Aarnikko on 09.10.14 - klo:12:20
Tämä on kyllä aika rankka lainaus Eviran sivuilta suhteessa tuohon Luomu-merilevään:

Quote
Tullin tekemissä tutkimuksissa selvisi, että Algamar Kombu Laminaria -merilevän (erä 3439-34, parasta ennen 06/2016) jodipitoisuus ylitti moninkertaisesti turvalliseksi katsotun ylärajan jodin saannille, kun tuotetta nautitaan pakkauksessa olevien ohjeiden mukaisesti.

Tuntuuko se vain minusta, vai joutuvatko - markkinoiden pienuuteen nähden - juuri luomutuotteet tavanomaista useammin takaisinvedon kohteeksi? No, ehkä se tuntuu vain minusta.  ;D

Tuohan on aika olennainen tieto tämänkin sivuston aihepiirin kannalta, kannattaa tiedustella Eviralta, luulisi heidän pitävän tarkkaa lukua.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 19.10.14 - klo:09:13
Yhdysvalloissa oli tämän tiedon mukaan (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/10/criticism-of-blocks-column-organic.html?m=1) havaittu, että luomutuotteet joutuvat 4-8 kertaa tavanomaista todennäköisemmin takaisinvedon kohteeksi, juuri turvallisuusriskien takia.

Ellei tätä asiaa Eviralla rutiininomaisesti tilastoida, olisi varmaan tässä tällaisen erityistutkimuksen paikka. Onkohan EFSA:lla asiasta EU:n laajuista tilastotietoa?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.14 - klo:03:25
Tiedustelin asiaa Eviralta:

Quote
Olemme lukeneet (internetistä), että USA:ssa olisi tehty tutkimus, jonka mukaan luomutuotteita vedetään takaisin 4-8 kertaa tavanomaisia useammin, juuri turvallisuuteen liitttyvistä syistä.

Olisimme tiedustellleet, onko Evirasssa tehty vastaavaa tarkastelua eli tutkimusta? Onko Eviran tietokantaan tallennettu tieto siitä, onko tuote luomua, eli onko se helposti tehtävissä, ellei sellaista ole jo tehty?

Sain vastauksen:

Quote
Meillä ei vastaavaa tarkastelua ole tehty, eikä tietokantoihin merkitä erikseen, onko kyseessä luomutuote vai ei.

Takaisinvetoja vuodesta 2008 hoitaneen virkamiehen mukaan luomutuotteiden takaisinvetoja on ollut muutama vuosittain. Mutta onko siis kaikki aina todettu luomutuotteiksi (vrt. vaikka Jarrumiehen puheenvuoro 08.08.14 edellä) ellei sitä tietoa laiteta tietokantohinkaan, ja mikä on siis takaisinvetojen suhde, markkinoilla olevien tuotteiden määrään nähden? Eli paljonko tuo "muutama" on?

Loppuosa vastauksesta oli sitten vastausta siihen, mitä tapahtuu, jos luomusääntöjä on rikottu, mutta sitähän en varsinaisesti kysynyt.

Eviralla ei ollut tietoa, olisiko EFSA tehnyt mainitunlaisen tutkimuksen EU-laajuisesti (ja luultavasti ei siis ole, koska se tarvitsisi perustiedot kansallisilta toimijoilta, eli meillä Eviralta).

**

USA:n osalta tuo kertomamme tieto löytyy tällaisesta yhteenvedosta (https://drive.google.com/file/d/0B_L66k9zFmxaeGh6dV83UDctWms/edit?pli=1) sivulta 17. Tekijänä sille on tällainen "pulju": Academics Review (http://academicsreview.org/). Lähetin tuon yhteenvetolinkin myös vastauksen minulle lähettäneelle em. virkamiehelle.

Aikasarja tuossa on kyllä aika lyhyt (2010-2014) mutta asian seuraamista luvataan jatkaa. Selitystäkään yhteenvedolla ei ole varsinaisesti tarjota, tällainen kommentti vain (lihav. HJ):

Quote
Is organic less safe? Our on-going research shows that organic foods are recalled 4 to 8 times more frequently than their conventional counter-parts. We are currently trying to understand why we observe this striking disparity in recall frequency. We are curious why CDC and FDA have not commented on this topic.

Onkohan muuten asiaa edes organisoitu samalla tavalla USA:ssa ja Suomessa (EU:ssa)? Kenelle kuuluu esim. ruokamyrkytysepidemia ja sen tilastoiminen? Se on varmaan eri paikassa silloin, kun asiaa ei voida (vielä) yhdistää johonkin tiettyyn tuotteeseen?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.11.14 - klo:15:21

Hirveä, kuten muutakin riistaa, haikaillaan aina välillä luokiteltavaksi luomuksi, kun se kerrran on niin luonnollista. Ja ehkä sitä kautta se olisi myös tavanomaista turvallisempaa, miettivät jotkut. Näin ei kuitenkaan ole, kuten osoittautui tässä tapauksessa ...

Mediat: Peijaiset menivät plörinäksi - kymmenet sairastuivat hirvenlihasta (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288762433792.html)

... koska nuo pirun bakteerit eivät ole lukeneet kylliksi internetiä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.11.14 - klo:09:22
Yhdysvalloissa on potentiaalinen ruokakatastrofi muhimassa, kun raaoissa luomumanteleissa on havaittu korkeita syanidipitoisuuksia:

Organic At Your Own Risk: Whole Foods Almonds Contain Hydrogen Cyanide (http://www.science20.com/science_20/organic_at_your_own_risk_whole_foods_almonds_contain_hydrogen_cyanide-148866)

Tähän mennessä ei tuon artikkelin eikä muidenkaan lähteiden mukaan kuolemantapauksia ole ollut.

Vaikka ei tuota erää, niin näitä raakoja luomumanteleita (http://www.greenlips.fi/product/461/foodin-raaka-luomu-manteli) on kyllä kaupan Suomessakin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.14 - klo:18:18

Tähän USA:n manteliasiaan Luomulakko sitten kommentoi ihan hyvin (lihav. HJ - harmitellen, ettei itse tajunnut tätä näkökohtaa):

Euroopassa tuotetuissa luomumanteleissa syanidia (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/11/euroopassa-tuotetuissa-luomumanteleissa.html)

Quote
Koskapa kyseiset mantelit on tuotettu Euroopassa, eli Italiassa ja Espanjassa luomumenetelmin, niin varovaisuusperiaatteen nimissä mantelien ystävien kannattanee syödä tavanomaisesti tuotettuja manteleita, jos ei välttämättä halua itseltään henkeä riistää, tosin luonnonmukaisesti ja puhtaasti, ilman keinolannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.


Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 20.11.14 - klo:17:29
Näin Helsingin uutiset:

19.11.2014
Tinkimaidon tilamyynti loppui kokonaan Vantaalla

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/250745-tinkimaidon-tilamyynti-loppui-kokonaan-vantaalla

Quote
Ainoa pääkaupunkiseudulla täysin käsittelemätöntä maitoa myynyt Bisan tila lopettaa raakamaidon myynnin. Syynä ovat kiristyneet maa- ja metsätalousviraston määräykset raakamaidon myynnistä ja säilyttämisestä.

Lopullinen niitti lopettamiselle oli tällä viikolla maitonäytteestä löytynyt listeria monocytogenes -bakteeri, jota tilan Facebook-sivujen mukaan on löytynyt maidosta vain pieniä pitoisuuksia.

Duodecimin Terveyskirjastopalvelun mukaan erittäin suurina pitoisuuksina bakteeri voi aiheuttaa listerioosin, joka ilmenee ruokamyrkytyksenä ja harvemmin aivokalvontulehduksena. Terveyskirjaston mukaan jokainen saanee bakteereja elimistöönsä silloin tällöin kaikenlaisen ruoan mukana.


Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.14 - klo:06:21
MOT-ohjelma kertoo tänään mrsa-bakteerista sioissa ja ihmisissä:

Superbakteerit löysivät tiensä sikatiloille (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/11/superbakteerit-loysivat-tiensa-sikatiloille)

HS ei kertonut tuon enempää (eikä edes tuonkaan vertaa) ohjelman sisällöstä, mutta oli otsikoinut asian:

"Toiko tehotuotanto superbakteerit sikalaan?"

Täytyy katsoa ohjelma ja/tai sen käsikirjoitus, ja nähdä, mitä siinä väitetään, mutta näin äkkiä tulee mieleen, että miten tällainen leviäminen ...

Quote
"Sika-MRSA on levinnyt Tanskassa kulovalkean tavoin. Vuonna 2012 tanskalaisista sioista 44 prosenttia kantoi MRSA-bakteeria, vuotta myöhemmin luku oli jo 88 prosenttia."

... olisi yhteydessä "tehotuotantoon" - jota sitten toisaalla syytetään siitä, etteivät siat pääse edes ulkoilemaan ...

Vrt. keskustelumme "Tehoviljelyn iso piikki" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=160.0)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 15.12.14 - klo:07:24
Katso linkit:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/11/superbakteerit-loysivat-tiensa-sikatiloille

https://twitter.com/search?f=realtime&q=%23luomu&src=typd

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/04/testaa-kuinka-hyvin-tunnet-joulukinkkusi-elaman
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.14 - klo:08:28
Odotellaan iltaa, mutta tämän kuulemma MOT kertoo:

Illalla televisiossa: Löytyykö Suomessa myytävistä kinkuista MRSA-superbakteeria? (http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1418381845080.html?ref=og-ref-google.com)

Nyt tanskalaisten lähteiden mukaan ei olisi näyttöä ensimmäisestäkään tapauksesta, jossa tauti olisi saatu lihan kautta. Jos olen oikein ymmärtänyt?

Ks. vaikka täältä:

Norwegian concerns over Danish pork safety (http://m.thelocal.com/20140723/norwegian-concerns-over-danish-pork-safety)

Quote
The Danish Veterinary and Food Administration (Fødevarestyrelsen) has an official position that MRSA cannot be transmitted to humans through pork consumption.
 
"MRSA (Methicillin Resistant Staphylococcus aureus) is a contaminant in pig production. MRSA can be present in pork but all epidemiological studies show that meat is not the source of MRSA-infections or infections caused by non-resistant Staphylococcus aureus in humans,” Fødevarestyrelsen states on its website.

Asiaa vähättelemättä, kuitenkin suhteuttaen: juuri tähän bakteeriin on Tanskassa kuollut 5 ihmistä, usean vuoden aikana (tänä vuonna 2). Kun taas varsinaisiin sairaalabakteereihin siellä kuolee n. 300, vuosittain.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.14 - klo:13:51
Paatunut salaliittoteoreetikko tuossa edellä tietysti mietti, että kyllä Tanskan "Eviran" täytyy puolustaa maan sianlihan vientiponnistuksia ...  8)

Mutta itse asiassa EU:n EFSA (ja sen mukana Suomen Evira) (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ajankohtaista/?bid=4123) ovat asiasta aivan samaa mieltä:

Quote
”Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn, Euroopan lääkeviraston EMAn ja Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n mukaan ei ole osoitettu, että ihminen tulisi MRSA:n kantajaksi elintarvikkeiden kautta, vaan siihen tarvitaan pitkäaikainen kontakti kantajaeläimiin tai niiden kasvatusympäristöön. MRSA-bakteeri ei ole myöskään mukana EU:n seurantaohjelmassa”, toteaa elintarviketurvallisuusjohtaja Leena Räsänen Evirasta.

***

Niin oli myös paperisessa Ilta-Sanomissa tänään teoria siitä, että tämä mrsa:n leviäminen olisi jotenkin yhteydessä "tehotuotantoon" (huokaus). Tämä taitanee olla näillä toimittajilla eräänlainen "polvirefleksi": jos jotain pahaa/uhkaavaa => tehotuotanto.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.14 - klo:21:18
Tässä em. MOT-ohjelman käsikirjoitus:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/15/superbakteeri-kinkussa-kasikirjoitus

Katsoin myös sen. Arvioni kolmella sanalla: sensaatiohakuinen, epäanalyyttinen, harhaanjohtava. (Yksityiskohtiin myöhemmin. Koska ohjelma, tuollaisena, ei millään tavalla vienyt yöuniani! :))
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 16.12.14 - klo:00:24
MOT oli esimerkki pelon sosiaalisesta konstruoinnista.

***

Tässä Maaseutumedian hyvä juttu kinkuista ja MRSAsta:

http://www.maaseutumedia.fi/mrsa-ei-koske-lihansyojaa/
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.14 - klo:04:43
MOT oli esimerkki pelon sosiaalisesta konstruoinnista.

Näin on. Ihan häikäilemättä se lähti sotkemaan laajaa sairaalabakteeriongelmaa ...

Quote
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan superbakteerit ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista uhkista terveydelle. Jo nyt tällaiset bakteerit tappavat vuosittain yli 40 000 ihmistä pelkästään EU:ssa ja Yhdysvalloissa.

... ja tätä kuitenkin siihen verrattuna melko harvinaista sika-MRSA:ta. Johdannonkin jälkeen mennään Helsingin Meilahden sairaalaan - haastattelemaan sairaalabakteerin uhria! Myöhemmin sitten vähät välitetään, että toinen MRSA-löydöistä lihatuotteista oli ihmisperäinen!

Oli löydetty kaksi ulkomaalaista haastateltavaa, joille tämä asia oli mitä ilmeisimmin nk. "keppihevonen", ja joilta kyllä saatiin näkemyksiä, että "tilanne on päässyt hallinnasta".

Vähemmistön näkemys siitä, että MRSA:sta lihatuotteissa saattaisi olla kuitenkin vaaraa, ajatetaan katsojalle läpi, eikä tuoda esiin, miten EFSA:n jne. konsensus (ks. edellä) on, ettei näin ole. Kuitenkin haluttiin jollain pelotella:

Quote
Sen sijaan ei ole näyttöä siitä, että mrsa tarttuu lihaa syömällä. MRSA voi kuitenkin tarttua raa’an lihan käsittelyssä ihon ja limakalvojen kautta.

Eviran haastateltu tietysti puhui tässä ihan oikein ...

Quote
Anna-Liisa Myllyniemi: "Käsittelisin lihaa äärimmäisen huolellisesti. Ja pesisin käsiä ennen ja jälkeen sen lihan käsittelyn ja käsittelisin niin kun eri välineillä raakaa lihaa ja niin kun näitä raakana syötäviä elintarvikkeita. Niin kuumentaisin sen lihan varmasti läpikypsäks. Olisin tosi tarkkana siinä."

MOT: "Ja sitten söisit ihan hyvällä ruokahalulla?"

Anna-Liisa Myllyniemi: "Juu koska siellähän sitt se MRSA ei ei enää ole."

... koska nämä ohjeet ovat ihan yleispäteviä, kaikessa ruoanlaitossa. (Paitsi tietysti juuri tuossa tapauksessa voi kysyä, mitä merkitystä oli käsien pesemisessä ennen, jos liha kuumennetaan läpikypsäksi ...  8)). Mutta luotiin kuvaa, että jotain voi tapahtua ja se on todennäköistä. Vaikka se ehdottomasti ei ole.

Eikä otettu yhteyttä tuohon toiseen Eviran asiantuntijaan (ks. edellä).

***

Mutta selvästi tähdätäänkin siihen, mitä esitellään jo alussa, tällaiseen "tutkivan journalismin voittoon", "pöyristykseen" tämän edessä:

Quote
Sari Ristaniemi, laadunvarmistuksen ryhmäpäällikkö, S-ryhmä: "Me ei itseasiassa tuolle asialle tehdä välttämättä yhtään mitään."

Vaikka Ristaniemi siis on tässä aivan oikeassa:

Quote
Sari Ristaniemi: "Se meijän tietämyksen mukaan ja joka ikinen tutkimus ja joka ikinen viranomainen josta me ollaan tässä asiassa kuultu, ni on kertonu meille, että, et se ei tartu lihasta."

YLE on vielä julkaissut asiasta erillisen uutisen tällä otsikoinnilla:

S-ryhmä viisveisasi superbakteerista (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/15/s-ryhma-viisveisasi-superbakteerista)

(Mutta YLE ei varmaankaan tee uutista, että "MOT viisveisasi tieteen näkemyksistä"!)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.14 - klo:04:56
Minusta suoranaista roskaa on väittää, että antibioottien antaminen nyt lisäisi sika-MRSA:n leviämistä:

Quote
Suuret tilat, runsas antibioottien käyttö sekä sikojen liikkeet paikasta toiseen ovat tärkeimmät MRSA tartunnan syyt sioissa.

Tämä antibioottien käyttö nyt ei vaikuta tuota eikä tätä, jos tämä MRSA-variantti on jo syntynyt, sen leviämiseen. Vaikka sitä asiaa sitten "märehditään" ohjelmassa monta minuuttia. Eikä vaikuta "tehotuotantokaan", eli suuret tilat, siihen, miten Tanskassa kävi näin:

Quote
Vuonna 2012 44% Tanskan sioista kantoi mrsa-bakteeria. Viime vuonna osuus oli jo 88%. 

Haastateltu sikayrittäjä vertaa asiaa päiväkotien korvatulehdusepidemioihin, mutta porsaat eivät mene sikalasta yöksi omaan kotiin. MRSA leviää varmasti koko sikalaan, mutta ei ole mitenkään todennäköisempää, että se leviäisi suuresta sikalasta toiseen kuin se, että se leviäisi pienestä sikalasta toiseen.

Niinpä, jos haluttaisiin esim. estää tämän MRSA:n leviäminen Suomeen - antibioottien välttämisestä täällä ei siinä tarkoituksessa ole mitään hyötyä. (Muita perusteluja antibioottien välttämiselle voi toki löytyä.) Kuten ei pienten sikaloiden suosimisestakaan. Se on tietysti itsestäänselvyys, että eläinten siirtäminen sikaloista toiseen lisää riskiä.

***

Iltapäivälehdet varmasti nyt "repivät" tästä - ja ovat siis sen jo tehneet (ks. edellä). Hesari uutisoi asiasta varsin maltillisesti ...

Evira alkaa selvittää sianlihan bakteereja ensi vuonna (http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Evira+alkaa+selvitt%C3%A4%C3%A4+sianlihan+bakteereja+ensi+vuonna/a1418659196902)

... muttei sekään "malta" olla tuomatta tätä teoriaa esiin:

Quote
[...] Tut­kit­ta­va­na ovat ESBL- ja MRSA -bak­tee­rit.

Nii­den mää­rä kas­vaa, kun eläin­tuo­tan­nos­sa käy­te­tään pal­jon an­ti­bioot­te­ja.

Kasvaakohan vaan? Vai tarkoitetaanko sitä ko. teorian "järjellistä ydintä", että ympäristössä, jossa antibiootteja käytetään, uusien tällaisten mutaatioiden todennäköisyys kasvaa? Tässä sika-MRSA:ssa ei kuitenkaan nähdäkseni ole kyse uusista mutaatioista, vaan saman mutaation leviämisestä.

Joka tapauksessa suomalaiselle kuluttajalle jätetään alitajuntaan viesti, että kannattaa ostaa kotimainen joulukinkku (lihav. HJ):

Quote
Eläin­lää­kin­näs­sä käy­tet­tä­viä an­ti­bioot­te­ja myy­tiin eni­ten Sak­sas­sa, Rans­kas­sa, Es­pan­jas­sa ja Bri­tan­nias­sa. Suo­mi on toi­ses­sa ää­ri­pääs­sä, jos­sa käyt­tö on vä­häis­tä.

(Luomua ei - oikeastaan yllättävästi - ole tässä keskustelussa tällä kertaa tuotu vaihtoehtona esiin. Olisiko niin, että tämä sika-MRSA on yhtä lailla levinnyt Tanskassa luomutiloille?)
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.14 - klo:07:03
Hesari muistutti olennaisesta, ja tässä on hyvä, riittävä syy yrittää pitää tämä sika-MRSA poissa Suomesta. Vaikka ...

Quote
"Tä­män­het­ki­sen tut­ki­mus­tie­don mu­kaan on to­den­nä­köis­tä, et­tä ris­ki MRSA:n tart­tu­mi­ses­ta elin­tar­vik­kei­den kä­sit­te­lyn kaut­ta on pie­ni", Myl­ly­nie­mi ker­too.

... niin:

Quote
"MR­SA on to­del­li­nen vaa­ra eläin­ten hoi­ta­jil­le, jot­ka al­tis­tu­vat sil­le jat­ku­vas­ti."

Tuo tiedetään. MOT-ohjelmassa sitten tietämättömyydestä yritetään lietsoa tätä isompaa hysteriaa:

Quote
Lääkärit eivät tarkkaan tiedä, miten viisi kuollutta tanskalaista oli saanut sika mrsa:n.

Kun näille kuolleille ei ainakaan uusia syvähaastatteluja enää voi tehdä, hypoteesien tarkistamiseksi, tuolla voi sitten ratsastaa (Vrt. vaikka Saksan EHEC-kriisi, ja sen syyn selvittämisen vaikeudet, edellä v. 2011)

***

Tuli vielä mieleen, että MOT oikeastaan vain väitti näin (lihav. HJ) ...

Quote
Aikaisemmin lähinnä sairaaloita vaivanneet antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat nyt löytäneet tiensä eläintiloille, myös Suomeen.

... mutta ei lopulta dokumentoinut asiaa muuten kuin haastatellun mutu-tiedolla, "useamman pienemmän tutkimuksen" pohjalta (mitä tutkimuksia? Julkaistu?). Kuitenkin HS:n uutisen mukaan tämä on vasta edessä:

Quote
Sian­li­has­sa ole­vien an­ti­bioo­teil­le vas­tus­tus­ky­kyis­ten bak­tee­rien ylei­syyt­tä sel­vi­te­tään en­si vuon­na. Elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suus­vi­ras­to Evi­ra tut­kii noin 300 nau­dan- ja sian­li­ha­näy­tet­tä.

Itse asiassa se, ettei 20 kotimaisesta näytteestä yhdestäkään löytynyt MRSA:ta, on jossain määrin ristiriidassa sen arvion kanssa, että n. 15%:lla tiloista tätä bakteria olisi.

PS. heti: Olin tuossa oikeassa ja väärässä. Väärässä sikäli, että tällainen yhteenveto MRSA-tilanteesta eläimillä (http://www.zoonoosikeskus.fi/portal/fi/mikrobilaakeresistenssi/zoonoosibakteerien_resistenssi/mrsa/) Suomessa löytyy netistä. Mutta oikeassa sikäli, että siellä lukee näin (lihav. HJ):

Quote
Nämä MRSA löydökset yhdistettiin 14 tilaan, minkä perusteella esiintyvyyden sikatiloilla arvioitiin olevan noin 15 %. Tulos oli suuntaa antava sikaloitten MRSA- tilanteesta ja siihen on suhtauduttava varauksella: tartuntoja ei varmistettu sikatiloille asti, näytteenotto ei ollut täysin satunnainen, ja teurassiat ovat voineet saada tartunnan vasta teurastamolla.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.14 - klo:10:36
Iltalehti ei sitten kuitenkaan varsinaisesti revitellyt asiassa, vaan jutun otsikkonakin oli: "Joulukinkku on turvallinen".

Mutta sitten - jo täällä mainittujen faktojen - lisäksi oli tällainen uusi väite, jonka esitti MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala. Oli todettu, että Suomessa tilanne on erittäin hyvä. Lainaus:

Quote
"Hänen mukaansa syy on siinä, että Suomessa on ollut hyvin tiukka antibioottipolitiikka. Juuri antibioottien syöttäminen eläimille altistaa ne bakteerille."

Ja sana "bakteerille" oli tuossa varmasti yksikössä. Mutta tuo ei siis ollut suora sitaatti. Jatko:

Quote
"- Nyt ne antibioottipolitiikan tulokset mitattiin, Suojala kommentoi MRSA-tilannetta."

Nyt olen ymmälläni. Nyt minulta puuttuu tietoa ja ymmärrystä. Osaako joku selittää minulle, miten antibiootti (tai useat sellaiset) altistaisi(vat) sitä kestävälle "pöpölle"?

***

Tietysti samassa yhteydessä voidaan kysyä, minkä ihmeen virheen ne 15% tiloista - jos nyt luku on tosi - ovat tehneet? Kuitenkin yön pimeydessä syöttäneet sioilleen niitä kirottuja aineita?

PS. Ilta-Sanomille riitti. Se ei enää tänään ottanut asiaa esille.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.14 - klo:13:54
Kun en muutakaan keksinyt, lähetin mailin Leena Suojalalle, jossa pyysin selvennystä asiaan.

***

Tuossa MOT-ohjelmassa ei todellakaan suositettu asiassa luomua, mutta suosittiin toista (asialle kyllä sukua olevaa) myyttiä, että pienuus, pienimuotoisuus olisi jonkinlainen turvallisuuden tae. Sanottiin, tai ainakin vahvasti vihjattiin.

Tähän Jarrumiehen edellä jo linkkaamasta Maaseutumedian artikkelista (http://www.maaseutumedia.fi/mrsa-ei-koske-lihansyojaa/) on kyllä lainattava tämä:

Quote
Tehotuotanto on Suomessa positiivinen asia

”Suomalainen tehotuotanto ei ole negatiivinen määre”, Kortesniemi kertoo. ”Jos yksikkökoko on suuri, se aiheuttaa negatiivista kaikua — aiheetta.”

Suomalainen tehotuotanto tarkoittaa sitä, että samoilla tuotantopanoksilla tuotetaan paljon lihaa kuitenkin tuotantoeläinten hyvinvointi ja terveys huomioiden.

Sekä pienissä, että isoissa yksiköissä on samat tavoitteet. Eläimet saavat olla turvallisessa ympäristössä ilman ulkopuolista uhkaa. Raikasta vettä ja hyvää ravintoa pitää olla saatavilla lämpöisessä ja puhtaassa ympäristössä.

Enkä usko, että sen muuallakaan maailmassa pitäisi olla "negatiivinen määre", jos asiat hyvin hoidetaan. Ja luultavasti "kun". Ainakaan tällaisessa suuressa kokonaisuudessa yhden työntekijän, edes isännän/emännän, "burnout" ei aiheuta (eläinsuojelullista tai terveydellistä) katastrofia.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 16.12.14 - klo:18:46

(Luomua ei - oikeastaan yllättävästi - ole tässä keskustelussa tällä kertaa tuotu vaihtoehtona esiin. Olisiko niin, että tämä sika-MRSA on yhtä lailla levinnyt Tanskassa luomutiloille?)
 


Hollannissa 21 % luomusikatiloista on MRSA.

Zoonoses Public Health. 2014 Aug;61(5):338-45. doi: 10.1111/zph.12076. Epub 2013 Sep 25.
Prevalence and  molecular characteristics of methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA) in organic pig herds in The Netherlands.
van de Vijver LP1, Tulinski P, Bondt N, Mevius D, Verwer C.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24751151

 The prevalence of MRSA positive herds showed to be 21%.


Abstract

The prevalence of the methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA) among conventional pig herds in the Netherlands is high (around 71%). Nevertheless, information about the prevalence of MRSA among organic pig herds is lacking. Here, we report a study on 24 of the 49 organic pig herds in the Netherlands. The prevalence of MRSA positive herds showed to be 21%. The genetic characteristics of the MRSA isolates were similar to MRSA CC398 described in conventional pigs except one exceptional HA-MRSA CC30 found in one herd, which was presumably caused by human to animal transmission. This resulted in a prevalence of MRSA CC398 in the organic herds of 16.7%.

© 2013 Blackwell Verlag GmbH.
KEYWORDS:

MRSA CC398; antibiotic usage; organic pig herd; risk factor

PMID:
    24751151
    [PubMed - in process]




Tässä saksalaisen viranomaisjutussa kerrotaan, että luomuruuassa voi esiintyä MRSA-bakteeria:

http://www.bfr.bund.de/en/questions_and_answers_about_methicillin_resistant_staphylococcus_aureus__mrsa_-11201.html#topic_192240

Are organically produced foods free from MRSA?


MRSA can be detected in organically produced food as well, as animals from organic farms can also be colonised with the bacteria. The same standards of hygiene that are applied to conventionally produced meat must therefore be applied to organically produced meat too. No comparative studies on the frequency of MRSA in organically produced meat are available to date.
Title: ESBL-bakteeri
Post by: Jarrumies on 16.12.14 - klo:20:13
TV:ssä toinen pelotteluohjelma nyt menossa klo 20:00:

 Spotlight: Bakteeripommi
[Yle Fem HD] Vastustuskykyiset suolistobakteerit leviävät ja tuottavat ongelmia sairaanhoidossa. ESBL-bakteereita on löytynyt myös suomalaisesta broilerinlihasta. Hollannista tuodussa broilerissa niitä on vielä enemmän.

Nopea googlailu paljasti, että ESBL:ää esiintyy lähes yhtälailla myös luomubroilereissa:

Int J Food Microbiol. 2012 Mar 15;154(3):212-4. doi: 10.1016/j.ijfoodmicro.2011.12.034. Epub 2012 Jan 3.
Comparison of ESBL contamination in organic and conventional retail chicken meat.
Cohen Stuart J1, van den Munckhof T, Voets G, Scharringa J, Fluit A, Hall ML.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22260927

"In conclusion, the majority of organic chicken meat samples were also contaminated with ESBL producing E. coli, and the ESBL genes and strain types were largely the same as in conventional meat samples."


Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.14 - klo:03:55
Leena Suojalan vastaus:

Quote
Toimittaja oli laittanut näköjään mutkia suoraksi, kommentoin puhelimessa ja en päässyt lukemaan tekstiä. Antibioottien syöttämisestä eläimille en keskustellut missään vaiheessa toimittajan kanssa ja toimittaja on tulkinnut näköjään käyttö-sanan ”syöttämiseksi” ihan omana päätelmänään. Tässä vastauksia kysymyksiisi:

· Meidän tiukka (=maltillinen verrattuna keski-euroopan maihin, joihin lasken myös Tanskan) antibioottien käyttöpolitiikka (=ei varmuuden-vuoksi-käyttöä, vain sairauksien hoitoon kun on tarve, yksilölääkintä ja kapeakirjoiset antibiootit aina ensisijaisesti) on edesauttanut, ettei meille ole valikoitunut resistenttejä kantoja siinä määrin kuin muualla.

· Kaikki antibioottien käyttö, niin ihmisillä kuin eläimilläkin valikoi bakteerikantoja. Ja tietenkin vastustuskykyiset pöpöt jäävät elämään kun muut vähenevät, jolloin ne rikastuvat isäntäeläimessä ja leviävät edelleen.

· Sika ja ihminen ovat tässä MRSA-tapauksessa hyvin samanlaisia ja stafylokokit sopeutuvat helposti kummankin lajin limakalvoille ja iholle ja vaihtavat isäntää ilman ongelmia.

· MRSA on alun perin ihmisillä todettu ja todennäköisesti ihmisestä sikaan levinnyt.

· Suomen eläinlääkinnän maltillisen ab-politiikan hyöty mitataan resistenttien kantojen esiintyvyydessä eläimissä, nimenomaan MRSA:n ja ESBL:n esiintyvyydessä sioissa ja broilereissa. Yksin emme kuitenkaan ole maailmassa ja resistenssi leviää hyvin tehokkaasti ihmisten mukana eikä tunne valtioiden rajoja. Todennäköisesti suomalaisten sikojen MRSA:kin on tullut tänne ihmisen tuomana ja ulkomailta.

Tuo selvensi asian, teki sen ymmärrettäväksi. Ja huomaa vastauksen ensimmäinen lause, ja kappale.

Itse kommentoisin tuohon sen, että toisaalta se bakteeri toimii ihan samoin, tekee siis kolttosensa, jos on tehdäkseen, oli se resistentti tai ei. Tällaisia ei-resistenttejä bakteereja ei sitten tietysti esiinny lihassa, koska tauti on hoidettu eläimeltä pois - yleensä sitten kai ... antibiooteilla.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ville Aarnikko on 17.12.14 - klo:19:00
S-ryhmä vastaa MOT / YLE -kohuun:

http://patarumpu.fi/2014/12/16/s-ryhman-ihmiset-veisaavat-viis-ja-vahan-enemmankin/
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.12.14 - klo:08:38
Aivan oikeutettu ja hyvin perusteltu puolustustautuminen asiassa. (Jonka tavallaan etukäteenkin totesimme täällä, S-ryhmää ei asiassa voi syyttää mistään. Ks. tätä keskusteluamme edellä.)

Mutta tuo ei tietysti estä sitä, etteikö samainen S-ryhmäkin myy sitten toisaalla innokkaasti luomua mm. korostamalla, miten luomutuotteissa ei ole torjunta-ainejäämiä.

Laitoin meille uutisen, jossa toin esiin nekin:

Olemattomilla ruoan riskeillä ei pidä pelotella! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=359)

***

Vaikka mikään "virallinen" taho ei luomua vaihtoehtona esille tuokaan, niin nettikeskusteluissa näkyy, miten osa kansasta on saatu "koulutetuksi" niin, että mikä tahansa "ruokaskandaali" (olematonkin, kuten tässä) tuo esiin "polvirefleksin". Vaikkapa Iltalehden keskustelussa (http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=17531907) nimimerkki  "anarkistialkuasukas" tuo esiin tämän MOT-ohjelman ja YLE:n "viisveisaa"-uutisen siitä ja kirjoittaa sitten:

Quote
Itse kävin hankkimassa eräältä lähi-luomu-tilalta luomupossun perskannikan joulua varten pakastimeen.

Mietin tässä, että Eviran tulevan MRSA-tutkimuksen otos (300) on kuitenkin aika pieni, varsinkin, jos siinä tutkitaan sekä sika- että nautatiloja (eli niistä tulevia lihoja). Otokseen, jos se on satunnainen, ei välttämättä edes tule yhtään luomusikatilaa? Eli emme ehkä sen pohjalta saa selvää vastausta siihen, miten yleistä (Suomessa) MRSA on luomusioissa, ja onko asiassa eroa tavanomaisiin sikohin nähden.
   
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.12.14 - klo:09:48
Tällä tavalla luomuväkikin nyt näyttää tulevan "haaskalle" eli pistävän kyntensä tähän MRSA-asiaan:

Antibioottiresistenssi vaatii vaihtoehtojen kehittämistä eläinten terveydenhoitoon ja eläinlääkintään (http://luomu.fi/kirjoitus/antibioottiresistenssi-vaatii-vaihtoehtojen-kehittamista-elainten-terveydenhoitoon-ja-elainlaakintaan/2/)

Johon voi kyllä sanoa, että varmasti kaikki toimivat vaihtoehdot ovat tähän ongelmaan tervetulleita, mutta noista luomun vaihtoehdoista se ei löydy.

Tuollakaan esitelmöitisijällä ei muuten ollut esittää lukuja siitä, miten MRSA:ta luomutiloilla esiintyy. Lopulta tuon jutun perussanoma olikin se, että MRSA leviää eläinten kuljetuksista:

Quote
Nykyään esimerkiksi sikoja kuljetetaan pitkiä matkoja maasta toiseen, mikä heikentää eläinten kuntoa, altistaa niitä sairauksille ja levittää samalla tauteja aiheuttavia bakteereja.

Esimerkiksi MRSA:ta esiintyi vuonna 2007 jopa yli 40 prosentissa jalostussikaloita Euroopan suurimmissa sianlihan tuottajamaissa. Jalostussikoja kuljetetaan suuressa määrin maiden sisällä ja maasta toiseen. Sikojen mukana resistentit mikrobit leviävät nopeasti maasta toiseen. Tätä Walkenhorst nimitti resistenssiturismiksi.

Mutta ei tuota taas sitten "fytoterapialla" estetä. Homeopatiasta puhumattakaan (sitä hän ei sentään ottanut esille).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.12.14 - klo:09:10

Tämä tutkimus ...

Buffer zone guidelines may be inadequate to protect produce from feedlot contamination (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-12/asfm-bzg122314.php)

... kertoo, että EHEC-bakteeri pystyy liikkumaan ilmateitse pitempiä matkoja kuin on ennen oletettu. Niimpä jopa 120 metrin (400 jalan) suojaetäisyys vihannesmaasta karjankasvatusalueelle (nykyinen suositus USA:ssa) ei ole ehkä riittävä.

Onko Suomessa/EU:ssa tällaista suositusta? Miten tämän asian käytännöt täällä ovat, onko tällaista riskiä?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.01.15 - klo:07:33

Ruokatieto on koonnut otsikon "Syömisen teesit auttavat keskittymään olennaiseen" (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/syomisen-teesit-auttavat-keskittymaan-olennaiseen) joukon teemaan sopivia artikkeleita. Alaotsikon "Teesi 1. LAATU MAKSAA HIUKAN ENEMMÄN" alla on

1. artikkeli Ruokaturvallisuus laajenee uusilla bakteerikartoituksilla (http://www.ruokatieto.fi/pikaopas/1-laatu-maksaa-hiukan-enemman/ruokaturvallisuus-laajenee-uusilla-bakteerikartoituksilla) ja

2. artikkeli Pienjuustolan menestyksen avain on lähiruuan arvostus (http://www.ruokatieto.fi/pikaopas/1-laatu-maksaa-hiukan-enemman/pienjuustolan-menestyksen-avain-lahiruuan-arvostus), jossa väliotsikossa tieto:

"Tuore raakamaito tulee läheltä"

En nyt tiedä, selviääkö EHEC tai listeria juustonvalmistusprosessin hengissä, mutta siis, selviäisikö? Kuumennetaanko siinä jossain vaiheessa prosessia maito riittävästi?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.01.15 - klo:08:14
Vastaus tuohon kysymykseeni löytyi helposti, tästä USA:n elintarvikeviraston artikkelista:

The Dangers of Raw Milk: Unpasteurized Milk Can Pose a Serious Health Risk (http://www.fda.gov/Food/ResourcesForYou/consumers/ucm079516.htm)

Eli kyllä taudinaiheuttajat selviävät tuon valmistusprosessinkin läpi, raakamaidosta tehdyssä juustossakin on tämä riski:

Quote
According to an analysis by the Centers for Disease Control and Prevention (CDC), between 1993 and 2006 more than 1500 people in the United States became sick from drinking raw milk or eating cheese made from raw milk.
(lihav. HJ)

Tuon soisi tulevan siis Ruokatiedonkin tietoon, ennen kuin se kertoo meille ruokatuotannon "laadusta" tai "vastuullisuudesta".
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.15 - klo:10:47
Vaikka MOT-ohjelmasarjan edellinen MRSA-juttu oli humpuukia, tämä väite täytyy käsitellä erikseen:

Professori: Superbakteeri ruuassa aina riski (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/22/professori-superbakteeri-ruuassa-aina-riski)

Tässä nyt alkuun Eviran UKK asiasta:

Usein kysyttyä ESBL:stä (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/laakitseminen/antibioottiresistenssin+seuranta/usein+kysyttya+esbl-sta/)

Ihan tämän ensimmäisen Googlen hakutuloksen mukaan tässä luomu nyt pisteillä voittaisi:

Comparison of ESBL contamination in organic and conventional retail chicken meat (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22260927)

Quote
Prevalence of ESBL producing micro-organisms was 100% on conventional and 84% on organic samples (p<0.001).

Minkä arvoinen tämä erävoitto oli, selvinnee keskustelussa. Luultavasti ei kovin iso voitto, jos jo ko. ohjelman selostus kertoo näin (lihav. HJ):

Quote
Hänellä on selvä näkemys siitä, miten todennäköistä on, että ESBL-bakteerit tarttuvat kananlihasta ihmiseen.

Se ei ole todennäköistä, se on varmaa. Kyse ei ole siitä, tapahtuuko sitä vaan siitä, miten usein sitä tapahtuu.”

PS. klo 18:50: Maaseutumediassa oli ilmestynyt tällainen eräänlainen vastine MOT:lle:

Kerrottiinko koko totuus MOT:n ESBL-ohjelmassa? (http://www.maaseutumedia.fi/kerrottiinko-koko-totuus-motin-esbl-ohjelmassa/)

Sen pääsanoma oli tämä:

Quote
Ohjelmassa annettiin sellainen kuva, että eräitten sauvabakteerien ESBL-ominaisuus leviäisi lähes yksinomaan broilerinlihan välityksellä.

MOT:n sinänsä ansiokasta tiedottamista jäi pahoin varjostamaan se, että bakteerin tärkeimmät leviämistavat jätettiin suurin piirtein mainitsematta.

Tässä taidettiin kyllä ampua yli, halussa puolustaa broilerintuotantoa:

Quote
Suomessa tuotantopolven broilereita ei ole lääkitty antibiooteilla vuoden 2008 jälkeen. Tästä syystä resistentit bakteerit eivät lisäänny lihantuotantovaiheessa.

Mikseivät lisääntyisi, jos ovat päässeet eläimeen kiinni? Kysehän on resistenssistä, eiväthän bakteerit kai sentään antibiootteja syö? Minusta tässä on sama harha kuin MRSA:n kohdalla, että kun bakteeri on syntynyt olosuhteissa, joissa on käytetty paljon antibiootteja, niin (kaikkien) antibioottien välttäminen  muka suojaisi ko. bakteerilta.

Tai sitten on kyse eräänlaisesta esi-pasteurilaisen käsityksen muunnelmasta: vaikka bakteerit eivät synnykään liasta, niin antibiiootit aina ja kaikkialla tuottavat enemmän tai vähemmän välittömästi ja varmasti resistenttejä bakteereja.  - Vaikka juuri oli aiemmin sanottu, että ko. bakteerit tulevat Suomeen pääosin Aasiasta ...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 28.01.15 - klo:07:26
Evirakin ilmaisee kyllä UKK:ssaan tämän asian epäselvästi, eli synty ja leviäminen ikäänkuin sotkeentuvat (lihav. HJ):

Quote
4. Miten ESBL leviää?

ESBL-kannat voivat siirtyä ihmisten ja eläinten välillä. Tuotantoeläinten ESBL-lähteistä tai ESBL:n leviämisestä on toistaiseksi hyvin vähän tietoja. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että ESBL/AmpC-bakteerit ovat Suomessa päässeet broilereiden tuotantoketjuun maahantuotujen isovanhempaispolven untuvikkojen suolistossa tai limakalvoilla. Tärkeänä yleisenä riskitekijänä ESBL-kantojen syntymiselle maailmassa pidetään eräiden laajakirjoisten antibioottien, kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinien, käyttöä eläinten lääkinnässä. Suomessa kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinien käyttöä eläimille on rajoitettu lainsäädännöllä.

Eli siis ulkomailta on asia - mitä ilmeisimmin - tullut. Mutta sitten saman otsikon "Miten ESBL leviää?" alla kerrotaan niiden synnystä, ja siitä, että Suomessa on syntyolosuhteita pyritty estämään lainsäänsäädännöllä. Otsikon johdosta voisi joku luulla, että tuolla lansäädännöllä olisi jotain vaikutettu myös niiden leviämiseen. Eli tuo äskeinen Maaseutumedian harha tuli täältä?

Mutta kaiken kaikkiaan alustava kantani on kyllä nyt, että MOT oikein etsimällä etsi tämän ongelman esiin, joka oikeasti ei sellainen ole. (Aivan kuten MRSA:n tapauksessakin.) Viranomaisten tietysti täytyy silti tarkkailla tilannetta, ja niin nyt koko EU:n puitteissa tehdään, mutta kuluttaja voi käsittääkseni olla aivan huoleton: sen kun jatkaa sillä "hyvällä työskentely- ja käsihygienialla", jonka hän tekisi muutenkin. Tai ainakin pitäisi tehdä.  ;)

___________

Jos vähäisiä tai olemattomia ongelmia paisutellaan, lopputuloksena voi olla, että suuren yleisön piirissä leviää (välinpitämätön) asenne, että "jos noita kaikkia kuuntelee, kohta tässä ei uskalla syödä yhtään mitään". Kun sitten tulee iso, todellinen ongelma, niin siitä tiedottamisen on sitten ylitettävä tuon asenteen "muuri" ...?!


PS. klo 16: Näin ollen, taidanpa linkata Maaseutumedian tähänkin kirjoitukseen (Hannu Koiviston pääkirjoitus siellä):

MOT:n ESBL -pieru haisi pahalle (http://www.maaseutumedia.fi/motin-esbl-pieru-haisi-pahalle/)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.02.15 - klo:14:02
Eipä ollut tämäkään luomutuote sitten turvallinen:

Seesaminsiemenissä salmonellaa (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=4167)

Tekstissä (6.2.15) tuotteen luomuisuus kerrottiin, jostain syystä ei otsikossa.

Muutamaa päivää aiemmin (3.2.15) oli myös kyse seesamista, sillä kertaa seesamitahnasta. Ja myöskin salmonellasta. Siitä, että sekin tuote oli luomua, ei kerrottu koko uutisessa:

Seesamitahnan takaisinveto salmonellan vuoksi (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=4165)

Toki, kun katsoi maahantuojan ja liikkeet, jossa ko. tuotetta oli myynnissä, arvasi hyvin, että luomuahan se. Vähänkin saksankielen taitoiset näkivät tietysti ko. purkin kyljessä sanan "Bio" (jota siellä luomusta käytetään).

Hiukan tämä epäilyksemme ...

Yhdysvalloissa oli tämän tiedon mukaan (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/10/criticism-of-blocks-column-organic.html?m=1) havaittu, että luomutuotteet joutuvat 4-8 kertaa tavanomaista todennäköisemmin takaisinvedon kohteeksi, juuri turvallisuusriskien takia.

Ellei tätä asiaa Eviralla rutiininomaisesti tilastoida, olisi varmaan tässä tällaisen erityistutkimuksen paikka. Onkohan EFSA:lla asiasta EU:n laajuista tilastotietoa?

... että jotenkin näin voisi olla meilläkin, siis tuosta nyt vahvistui. Vahvistui vain, ei vielä varmistunut. (Ja Evirahan vastasi meille, ettei asiaa Suomessa tai EU:ssa systemaattisesti tilastoida, eli ei varmistu vähään aikaankaan.)

Title: Kehotus kansalaistottelemattomuuteen: syökää tätä papaijaa!
Post by: Heikki Jokipii on 21.02.15 - klo:19:23
Evira kertoo takaisinvetojen palstallaan:

Ananas-mango-papaija hedelmäpakasteen papaijassa hyväksymätöntä muuntogeenistä papaijaa (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=4183)

Ja siinä:

Quote
SOK pyytää kuluttajia hävittämään tuotteen ja palauttamaan tyhjän pakkauksen ensisijaisesti ostopaikkaan [...]

Me sanomme: ÄLKÄÄ HÄVITTÄKÖ TUOTETTA. SYÖKÄÄ SE HYVILLÄ MIELIN.

Muuntogeeninen papaija on yksi geenitekniikan menestystarinoista, eikä minkään näköistä riskiä sen syömisessä ole. Sitä syödään iloisesti mm. USA:ssa ja Kanadassa. Se on kehitetty alunperin Havaijissa. Useat Aasian maat ovat kehittämässä vastaavia GMO-papaijalajikkeita, jotka olisivat vastustuskykykyisiä paikallisia viruksia vastaan.

Ks. GMO Compass: Papaya (http://www.gmo-compass.org/eng/grocery_shopping/fruit_vegetables/14.genetically_modified_papayas_virus_resistance.html)

Kyllä, olisi parempi, jos nämä GMO-lajikkeet hyväksyttäisiin EU:ssa virallisesti. Mutta kun tiedämme, miten EU tässä asiassa toimii ...

S-kanavan selvitys kertoo (https://www.s-kanava.fi/uutinen/takaisinveto-rainbow-smoothie-hedelma-ananas-mango-papaija-pakaste/1657509_384136) asiasta:

Quote
Tuote vedetään pois myynnistä, koska ananas-mango-papaija –hedelmäsekoituksen sisältämä papaija on Intiassa viljeltävää GMO-lajiketta. Kyseistä lajiketta myydään EU:n ulkopuolella. Sen myynti ei kuitenkaan ole sallittua EU:n alueella.

Ja edelleen:

Quote
Onko tuote minulle vaaraksi? Olen ehtinyt tehdä kyseistä smoothieta ennen kuin tiesin takaisinvedosta.

Elintarvikkeiden raaka-aineina käytettävät muuntogeeniset kasvilajikkeet käyvät läpi mittavan turvallisuusarvioinnin ennen niiden hyväksymistä käyttöön. Kyseiset lajikkeet ovat yhtä turvallisia elintarvikkeiden raaka-aineina kuin perinteiset verrokkinsa. Smoothiessa käytetystä GMO-papaijasta ei ole kuitenkaan tehty EU:ssa vaadittua turvallisuusarviota. GMO-papaijaa viljellään kuitenkin yleisesti ja myydään monissa EU:n ulkopuolisissa maissa.


PS. 26.2.13: Ja tässä Jussi Tammisolan kommentti samaan asiaan Ilta-Sanomissa 24.2.15 (pdf):

Terve papaija on parempaa (http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/IS250215.pdf)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.03.15 - klo:08:32

Yksityismailissa eräs tiedemies kertoi minulle yrityksestään olla asiassa avuksi:

Quote
Kysyin paikallisessa Prismassa tuota papaijaa, sillä olisin tarjoutunut 'hävittämään' sen ihan ilmaiseksi!  Mutta vastausta ei tullut.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 06.03.15 - klo:14:25
Duodecim-lehdessä oli v. 2013 ilmestynyt tämä analyysi:

EHEC - mitä opimme Saksan vuoden 2011 epidemiasta? (http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo11216)

***

Löysin tämän artikkelin siinä yhteydessä, kun minun täytyi vastata tälle blogistille siinä asiassa, että muuntogeenisia itujen siemeniä ei Suomessa myydä, ei ole lainkaan saatavissa:

SINIMAILASEN ITUJA (http://sukkasiiri.vuodatus.net/lue/2015/03/sinimailasen-ituja)


PS. 7.3.15: Kun siellä huomautin, että ...

Quote
Koska sinimailanen ei ole EFSA:n (EU:n) hyväksyttyjen GMO-lajikkeiden listalla, mitkään myytävistä sinimailasen siemenistä Suomessa eivät voi olla geenimanipuloituja.

... niin siitä tiedosta ko. blogisti vielä kiitti ja kertoi tarkistavansa asian. Mutta kun sitten jatkoin, että ...

Quote
Sitäpaitsi luomuitujen suosiminen ei ole edes järkevää. Saksan v. 2011 epidemia levisi luomuitujen kautta. Ks. Duodecim: [ja em. linkki]

... niin se oli hänelle jo liikaa.  Vedoten siihen, että hänen bloginsa on yksityisen ihmisen blogi, kehotti minua menemään muualle, suuremmilla areenoille, julistamaan. Ja uhkasi sulkea kommentoinnin. Ja on nyt sen tehnyt, tai ainakin poistanut minun kommenttini.

No, miten sen nyt ottaa. Oikein yksityisen blogin ihminen pitäisi omalla mikrollaan. Pitämällä blogia internetissä haluaa sanoa jotain koko maailmalle - tai ainakin sanoo. Niin hän kuin minäkin/mekin (meillähän voi kaikkea kommentoida!). Mutta se oli nyt hänen valintansa, hänen bloginsa osalta.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 20.03.15 - klo:12:37
Alkaa näyttää, että edes sitä ainoaa, hiuksenhienoa, oletettua paremmuutta (jäämien vähäisyyttä) ei luomuruuassa todellisuudessa ole.
Tänään (20.3.2015) MT kertoo, että:
" Suomalaiset elintarvikkeet ovat Euroopan unionin puhtaimpien joukossa. Jäämiä löytyi 24 prosentista näytteitä, selviää Euroopan ruokaturvallisuusviranomaisen Efsan tekemästä tutkimuksesta. Näytteistä 0,9 prosenttia, eli kolme kappaletta, ylitti vuonna 2013 laissa sallitun määrän jäämiä. Suomi putosi nollakerholaisten joukosta, sillä vuonna 2012 ylityksiä ei löytynyt lainkaan.
”Olemme edelleen samassa luokassa, sillä tämä mahtuu satunnaisvaihteluun. Yleensä näitä sattuu 1–2 vuodessa”, ylitarkastaja Pirkko Kostamo elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta sanoo.
Luomutuotteissa jäämiä oli selvästi vähemmän kuin näytteissä keskimäärin.
Luomutuotteissa 16 prosentista löytyi jäämiä, laiton määrä alle prosentista.

Kukin voi tutkia punertavalla näkyvää tekstiä ja miettiä, onko ero kovin selvä.
Varsinkin, kun todennäköisesti EVIRA ei noteerannut  näiden aineiden jäämiä.  (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/kasvit/luomu_kasvinsuojeluaineet_2014-06-04.pdf) Niitähän käyttää nimenomaan luomutuotanto.
Henki ei nykyään syömällä lähde: http://mattipekkarinen.net/linkit.htm#elinika
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.03.15 - klo:07:20
Varsinkin, kun todennäköisesti EVIRA ei noteerannut  näiden aineiden jäämiä.  (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/kasvit/luomu_kasvinsuojeluaineet_2014-06-04.pdf) Niitähän käyttää nimenomaan luomutuotanto.

Ei kai tässä auta muu, kuin kysyä asiaa Eviralta. Eli tutkitaanko noiden aineiden jäämiä myös? *)

Minusta noiden ko. listassa mainittujen lisäksi on olemassa muitakin luomun käyttämiä torjunta-aineita, mm. erilaiset kuparijohdannaiset (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68). Vaikkei niitä käytettäisi Suomessa, niin tuontiluomussa voisi jäämiä olla. En nyt ole varma, voiko näistä kuparijohdannaisista tulla jäämiä itse tuotteeseen, vai onko niiden pääasiallisin haitta maaperän pilaaminen.

Outoa sinänsä, että kuparimyrkkyjä ei mainita tuossa luomulle sallittujen aineiden listassa: olisiko niin, että ne eivät niihin varsinaisesti kuuluisi, mutta niitä koskisi joku poikkeuslupapäätös (joka muuten tulee ilmeisesti kohtapuoleen uudelleen harkittavaksi: vuodesta 2009 seitsemän vuotta olisi 2015 tai 2016?). Taidanpa kysäistä saman tien näistäkin asioista.

Mutta olennainen on tietysti Matin tämä huomio:

Quote
Alkaa näyttää, että edes sitä ainoaa, hiuksenhienoa, oletettua paremmuutta (jäämien vähäisyyttä) ei luomuruuassa todellisuudessa ole.

Jos siihen vielä lisää sen, miten vähäisiä ylipäänsä nämä jäämien aiheuttamat riskit ovat ...

________________

*) USA:n tilanteesta meillä on tämä tieto Steve Savagen artikkelista ...

Pesticide Residues On Organic: What Do We Know? (http://www.science20.com/agricultural_realism/pesticide_residues_organic_what_do_we_know-98396)

... että "luomumyrkkyjä" ei testata, tulevaisuudessakaan, siellä:

Quote
There will be no testing for organically approved pesticides.

Mutta miten tämän asian laita on EU:ssa ja Suomessa, se siis on selvitettävä.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 24.03.15 - klo:12:44
Joudun, asiaa tarkemmin mietittyäni, korjaamaan aiempaa viestiäni:

Väittämäni "Henki ei nykyään syömällä lähde" ei pidäkään paikkaansa. Pitää vaan syödä oikein,   syödä luomua!   (http://mattipekkarinen.net/luomtervvaik.htm)

Matti
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.03.15 - klo:13:49
Varsinkin, kun todennäköisesti EVIRA ei noteerannut  näiden aineiden jäämiä.  (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/kasvit/luomu_kasvinsuojeluaineet_2014-06-04.pdf) Niitähän käyttää nimenomaan luomutuotanto.

Ei kai tässä auta muu, kuin kysyä asiaa Eviralta. Eli tutkitaanko noiden aineiden jäämiä myös?

Tein tavallaan nopeimman ratkaisun. Pistin tämän sivun (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/kasvinsuojeluainejaamat/usein+kysyttya/) palautteeseen kysymykseni:

Quote
Tästä sivusta "Usein kysyttyä kasvinsuojeluainejäämistä" puuttuu tieto siitä, testataanko myös luomussa hyväksytyt torjunta-aineet elintarvikkeista.

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

(tarvittaessa yhteyttä: jokiheik@hotmail.com)

Siitä, pahus, unohtuivat nuo kuparijohdannaiset, mutta jatketaan ...

PS. Mutta kuten Matin edellisestä puheenvuorosta selviää, sitä ei aina osaa olla niin täsmällinen kuin haluaisi!  ;D
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.04.15 - klo:06:43

Tämä uutinen oli tänään Hesarissakin:

Evira suosittelee kuumentamaan raakamaidon (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=4219)

Quote
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksen mukaan yersiniabakteeri voi lisääntyä jääkaappilämpötilassa jopa parissa päivässä niin, että se sairastuttaa myös terveen ihmisen. Sen vuoksi Evira suosittelee edelleen, että raakamaitoa käytetään vain kuumennettavien ruokien valmistamiseen.

Helpoimminhan tämä tapahtuisi niin - ja silloin voisi olla maidon suhteen huoleton - että maito pastöroitaisiin!  ;D

Niin ei tuossa Eviran uutisessa ihan sanota, mutta rivien välissä se on: parasta on olla kokonaan käyttämättä raakamaitoa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 28.04.15 - klo:07:22
Luonnolla on mahtava voima - tässäkin. Jussi Tammisola MT:ssa:

Kuinka luomu luo vastustuskykyisiä superbakteereita? (http://m.mt1.fi/P%C3%A4%C3%A4uutiset/_feed_mielipiteet_lukijalta_kuinka-luomu-luo-vastustuskykyisi%25C3%25A4-superbakteereita-1.111257?related=true)

Vertaa edellä MOT-ohjelman masinoimaan MRSA-kohuun.



PS. 5.5.15: Jussin juttu ilmestyi myös Kansan Uutisissa (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3367857/luomu-luo-vastustuskykyisia-superbakteereita), joka on hyvä asia, koska näin se saa uusia ja uudenlaisia lukijoita. Maaseudun Tulevaisuus on hyvä ja monipuolinenkin lehti, mutta ehkä profiloitunut hiukan viljelijöiden "ammattilehdeksi".
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.05.15 - klo:06:19
Ruotsissa oli käynyt näin:

Tuontivadelmien epäillään aiheuttaneen kahden vanhuksen kuoleman Ruotsissa (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/99118320/tuontivadelmien-epaillaan-aiheuttaneen-kahden-vanhuksen-kuoleman-ruotsissa)

Onko Suomessa syytä huoleen? Ruotsalaisten lähteiden mukaan välttämättä ei, itse vadelmat eivät ehkä olleet syyllisiä, vaan pöpöt olivat tulleet mukaan niiden käsittelyn yhteydessä.

Siitä ei ole tietoa - ja sillä ei siis välttämättä ole merkitystäkään - olivatko nuo vadelmat luomua. Vaikka ehkä olivatkin, onhan tämä luomun käyttö laitosruokailussa juuri Ruotsissa hyvin yleistä, kun sitä poliittisesti tuetaan. *)

Vaan olisiko syytä vielä seurata tuota tapausta? Hyvä paikka lienee tämä foodmonitor.se, jossa ("ARTIKELN UPPDATERAS LÖPANDE") on jo vähän lisätietoa asiasta:

Ljungby: två döda och 60 insjuknade i misstänkt matförgiftning (http://www.foodmonitor.se/index.php/bransch-produktnytt/3480-ljungby-tva-doda-och-60-insjuknade-i-misstankt-matforgiftning)

Vadelmien toimittaja ilmoittaa kuitenkin väliaikaisesti lopettaneensa (http://www.martinservera.se/om-oss/nyheter/koka-frysta-hallon/) vadelmiensa myynnin, lopullisia tutkimustuloksia odotellessa.

____________

*) ihan poissuljettua ei ole, etteikö luomukin asiaan liittyisi. Ko. marjat olivat Serbiasta. Tämä toinen firma kertoo (http://www.polarica.se/Konsument/Produkter/Bar/Ekologiska-hallon/). että se tuo luomuvadelmiaan mm. Serbiasta. Mutta "annas kattoo".
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.05.15 - klo:06:58

Helsingin Uutiset - jonka tunnemme täällä lähinnä piintyneenä luomun piilomainostajana - hiukan "paikkasi", julkaisemalla tämän artikkelin Jussi Tammisolan ajatuksista (ja tiedoista!):

Luomuruoka voi olla tappavan vaarallista ‒ 50 kuoli Euroopassa (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/285590-luomuruoka-voi-olla-tappavan-vaarallista-50-kuoli-euroopassa)

Tämän ei sovi unohtua:

Quote
Hän muistuttaa, että Euroopassa kuoli 50 ja vahingoittui yli 4000 ihmistä luomuiduista saatuun veriripuliin vuonna 2011. EHEC-bakteeri oli todennäköisimmin peräisin lehmänlannasta.

‒ Tappavuutta pahensi se, että luomupöpö osoittautui myös vastustus­kykyiseksi antibiooteille ‒ kuten uuteen kuvaan hyvin sopii.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.05.15 - klo:05:55
Tätä Satamaidon tapausta (http://www.hs.fi/talous/a1431480448330) en ymmärrä. Hesarin mukaan kyse olisi siis ollut listeriabakteereista, ja sitten:

Quote
"Sen sijaan pastöroinnissa ei [toimitusjohtaja] Oksmanin mukaan ollut vikaa."

Evira kertoo, että pastöroinnin pitäisi täysin hävittää listeria (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia+aiheuttavia+bakteereja/listeria/). Näin ainakin minä ymmärrän lauseen: "Listeria tuhoutuu pastörointilämpötilassa (+72 celsiusastetta)".

Normaalista maidosta on koko ajan puhuttu, raakamaitoa ei ole uutisoinnin yhteydessä kertaakaan mainittu. Hesarin mukaan poisvedettävät tuotteet ovat vieläpä "korkeapastöroituja"!!!?

Ja tämän sivun mukaan (http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/tietoa_maitovalmisteista/maidon_kasittely/maitovalmisteiden_lampokasittelyt.php) "korkeapastöroinnissa" tuote kuumennetaan +125 – +135 asteeseen.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 14.05.15 - klo:10:27
Tuossa itse linkkaamassasi jutussa mainitaan tn. syy:
http://www.hs.fi/talous/a1431480448330

Quote
Varsinaisesta syystä ei keskiviikkona vielä ollut selvyyttä, mutta yksi mahdollisuus on se, että pesu ei ole tehonnut laitteiston jossain osassa, vaan sine on päässyt bakteerikasvustoa. Sen sijaan pastöroinnissa ei Oksmanin mukaan ollut vikaa.

Eli pastörointiyksikössä listeria kyllä häviää mutta maito menee sen jälkeen laiteiston muihin osiin, mm. putkistoon, jossa listeriaa yhä on, ja saastuu siellä.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.05.15 - klo:14:33
Eli pastörointiyksikössä listeria kyllä häviää mutta maito menee sen jälkeen laiteiston muihin osiin, mm. putkistoon, jossa listeriaa yhä on, ja saastuu siellä.

Kiitos. Mutta opittiinko siis tässä jotakin? Toivottavasti.

Minä kyllä oppisin - esim. Jaana Husu-Kallion asemassa - että jos normaalissakin maidontuotannossa saattaa käydä näin ikävästi, en kyllä vasiten lisäisi riskiä täysin turhanaikaisen raakamaidon myynnin sallimisellakaan. Saati sen aatteen ja idean edistämisellä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.06.15 - klo:06:43
Tässä GMO Punditin jutussa ...

Why the Innate GM potato is a good thing and how labels about real risk could make a difference (http://gmopundit.blogspot.fi/2015/06/why-innate-gm-potato-is-good-thing-and.html)

... on hauska huomio. Akryyliamidi (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/tietoa+vierasaineista/akryyliamidi), jota muodostuu mm. perunalastuihin ja ranskanperunohin, on EFSA:n mielestä - vaikka se ei sitten syöpää ihmiselle ehkä aiheutakaan, ainakaan ruoan kautta, uusimman arvion mukaan - kuitenkin kansanterveydellinen "huolenaihe".

Niinpä, kun nyt on kehitetty GMO-perunalajike, jossa sitä ei juuri muodostu, niin oikeastaan nyt sitten kaikkiin muihin perunoihin pitäisi laittaa tästä akryyliamidista varoitustarra!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.07.15 - klo:05:51
Hesari voivottelee tänään Välimeren ruokavalion katoamista (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1436584252451), ja kertoo sitten, että:

Quote
"He syövät myös yhä enemmän teollisesti tuotettua ruokaa, joka voi raportin mukaan selittää osan ilmenevistä ongelmista, kuten yli- ja aliravitsemuksen sekä suolistosairaudet."

Kuinka uskottava olisi raportti, joka syyttäisi yhä enemmän käytettyjä teollisesti valmistettuja  kenkiä (vaikkapa) jalka- ja selkäsairauksista?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 12.07.15 - klo:08:47
Ruohonjuuren pastoröimattomista raakaruokatuotteista on levinnyt salmonellaa.

"Salmonellaepidemia Helsingissä – terveysintoilijoiden suosima Ruohonjuuri-ketju vetänyt tuotteitaan myynnistä"
http://www.hs.fi/kaupunki/a1305969243180

Quote
Helsingissä yli 10 ihmistä on sairastunut ripulioireisiin, ja kuudelta henkilöltä on löytynyt tutkimuksissa salmonella newport -bakteeri.

Sairastuneet eivät ole käyneet ulkomailla, joten tartunta on peräisin kotimaasta.

Tutkimukset viittaavat siihen, että salmonella on peräisin Helsingin Citykäytävän ja Kampin Ruohonjuuri-myymälöistä ostetuista smoothieista tai chia-siemenvanukkaista. Kaikki sairastuneet ovat maininneet syöneensä kyseisiä tuotteita.

Useampi sairastuneista on ollut sairaalahoidossa, sillä tauti on ollut ärhäkkä.

Ruohonjuuri on vetänyt pois myynnistä kaikki chia-siemenvanukkaat ja smoothiet. Vanukkaat ja smoothiet valmistetaan käsityönä Ruohonjuuri-myymälöissä, joiden deli-osasto on erikoistunut raakaruokaan. Raakaruoka on kasvava trendi ja viittaa ravintoon, jota ei ole kuumennettu yli 40 asteen.

Smoothiet valmistetaan yleensäkin tuoreista raaka-aineista, joissa salmonellaa voi olla. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen vastaava elintarviketurvallisuuspäällikkö Minna Ristiniemi kertoo kuitenkin, että myöskään Ruohonjuuressa myynnissä olleita chia-vanukkaita ei oltu käsitelty kuumentamalla.

"Tavallisissa kaupoissa myytävät maito- ja soijavanukkaat on yleensä pastöroitu", hän sanoo.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 28.07.15 - klo:06:13
Tuossa Ruohonjuuren tapauksessa sairastuneita oli lopulta yli 40. Aika vähän asiasta lopulta keskusteltiin.

***

Sitten on kuulemma näinkin:

Gourmethampurilaisten puoliraaka pihvi voi olla bakteeripesä – viranomaiset varoittelevat ruokatrendistä (http://www.hs.fi/kotimaa/a1437966723200)

Quote
Yhdysvalloissa, josta gourmethampurilaisten buumi on Suomeenkin rantautunut, on Pihlajasaaren mukaan ollut laajoja ehec-epidemioita.

Yhdysvalloista on tainnut tulla sekin buumi, että nämä hampparit ovat luomua. Joka jotenkin pelastaa ne roskaruoan leimalta. Kuten varmaankin myös tuo puoliraa'aksi kypsentäminen. Niinpä kirjoituksen lopussa ravintoloitsija ilmoittaa jatkavansa käytäntöä. Ongelmista selvitään tällä:

Quote
Hän kannattaisi ravintoloihin Yhdysvaltojen tapaa, jossa ruokalistassa olisi maininta raa'an lihan tai kalan riskeistä.

Mitähän noille Yhdysvalloissa sairastuneille sanottiin? "Teitä oli varoitettu"?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 29.07.15 - klo:07:50
USA:sta oli tämäkin korrelaatio löytynyt:

Farmers Markets and Food-Borne Illness (http://marcfbellemare.com/wordpress/11158)

(Viljelijöiden markkinat ja ruoan aiheuttamat sairaudet)

Nämä viljelijöiden markkinat, "Farmers Markets", ovat siellä tärkeä luomun myyntikanava. Huomattava tuossa on, että kyseessä on vasta/vain korrelaatio, varsinainen selitys sille on vielä hakusessa. Huomattava on myös, että löytö koski oikeastaan vain yhtä bakteerilajia, kampylobakteeria, ja useiden muiden kohdalla löytyi nollakorrelaatio.

Mutta silti voisi kysyä, kannattaisiko Suomessakin laskea korrelaatiot sille, miten nykyinen erilaisten "epävirallisten" ruoan myyntikanavien kasvu vaikuttaa näiden sairauksien esiintymiseen?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.08.15 - klo:08:08
Luomuruoan takaisinvedot USA:ssa ovat nousussa:

Recalls of Organic Food on the Rise, Report Says (http://www.nytimes.com/2015/08/21/business/recalls-of-organic-food-on-the-rise-report-says.html)

Ja syynä ovat aina olleet bakteerit, eivät puutteelliset tuotemerkinnät:

Quote
“What’s striking is that since 2012, all organic recalls have been driven by bacterial contamination, like salmonella, listeria and hepatitis A, rather than a problem with a label,” Mr. Pollack said.

Jos luomun osuus rahallisesta myynnistä siellä on n. 3-4%, se on tuotteina vahemmän. Jolloin 7% osuus takaisinvedoista on todella paljon.

Toisaalta alhaiset luvut aiemmilta vuosilta tuossa ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä olemme viime vuonna näistä takaisinvedoista täällä raportoineet:

Yhdysvalloissa oli tämän tiedon mukaan (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/10/criticism-of-blocks-column-organic.html?m=1) havaittu, että luomutuotteet joutuvat 4-8 kertaa tavanomaista todennäköisemmin takaisinvedon kohteeksi, juuri turvallisuusriskien takia.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.08.15 - klo:05:50
GMO Pundit -palstalla jatkuu noiden takaisinvetojen käsittely:

Red flag on manure contamination in US organic food raised at the New York Times. (http://gmopundit.blogspot.fi/2015/08/red-flag-on-manure-contamination-in-us.html)

Food Recalls 101. Not all recalls are equal. Pathogen contamination events are generally more serious and deadly Class I events (http://gmopundit.blogspot.fi/2015/08/food-recalls-101-not-all-recalls-are.html)

Yhden tiedon edellisessä puheenvuorossani joudun siellä olevan tiedon pohjalta korjaamaan: luomuruoan osuus USA:n myynnistä v. 2014 oli siis tarkasti 2,73%. Arvio sekin, mutta ilmeisesti paras saatavilla oleva. Sen kautta luomuruoan suhteellinen riski yhä pahenee. Sitäkin edelleen koskee huomio, että luomuruoan kalleuden johdosta sen reaaliosuus on vielä pienempi.

Tribe arvioi tuon huoioon ottaen:

Quote
If this is combined with a market penetration of 3 percent it would imply pathogen related risks are several-fold higher (say 5-fold*) with organics than with conventional foods.
(lihav. alkup.)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 31.08.15 - klo:09:26

USA:ssa on sama ongelma kuin meilläkin, ruoassa olevan bakteerin tai viruksen tunnistaminen ja erityisesti sen lähtöpaikan tunnistaminen kestää kauan, ja sinä aikana epidemia ehtii levitä. Ja usein asia jää lopullisesti selvittämättäkin. Mutta nyt siellä on asian olennaiseksi nopeuttamiseksi kehitetty tällaista systeemiä:

FDA Wants Food Makers to Hand over Their Contaminated Samples (http://www.scientificamerican.com/article/fda-wants-food-makers-to-hand-over-their-contaminated-samples/) 

Siinä on kaksi komponenttia: tietojärjestelmä, jossa on varastoituna täsmälliset DNA-tiedot pöpöistä, variantteja myöten, ja systeemi, johon ruoan valmistajat voivat nimettömästi ilmoittaa ja lähettää näytteen, jos ovat havainneet jonkin pöpön olevan laitoksessaan liikkeellä (vaikkei se olisi ruokaan asti päässytkään).

Nimettömyys on siinä mielessä tärkeä idea, että firmalla on myös imago-ongelma, ja ei olisi oikein, jos säntilliset tietojen antajat joutuisivat sellaiseen maineeseen, että heidän tehtaansa vilisee näitä pöpöja. Tässä tapauksessa vasta sitten kuin joku tietty pöpö (joka siis on tässä systeemissä hyvin tarkasti yksilöity) aiheuttaa ongelmia, nimettömyys puretaan "kolmannen osapuolen" avulla. Hyvin nopeasti sekin.

On vaikea sanoa, olisiko tällaisesta järjestelmästä ollut apua Saksan EHEC-pavunitujen kohdalla vuonna 2011, mutta tämä aika-aspektin tärkeys tuli erinomaisen selvästi kyllä silloin esille. Erinomaisen - ei, traagisen selvästi! Silloin tuli myös selväksi, miten tärkeää oli erottaa toisistaan eri variantit: sen tappaja-EHECin "metsästämisessä" oli pelkkää haittaa siitä, että eri puolilta Eurooppaa raportoitiin ja annettiin hälytyksiä aivan toisten EHEC-varianttien aiheuttamista pienemmistä ongelmista.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 31.08.15 - klo:13:24
Sinänsä, tuon tai vastaavan järjestelyn lisäksi, kannattaisi edelleen harkita Suomessa sitä, että tällaisten epidemioiden syyn metsästämisessä käytettäisiin noita erilaisten etukorttien muodostamia tiedostoja.

Ja tarvittaessa nopeasti, eli Eviran ja kaupparyhmien välillä pitäiisi olla jatkuva sopimus, että hätätilanteessa niitä voidaan heti käyttää. Ja jos asia vaatii jotain päätöstä oikeusministeriöltä ja/tai tietosuojavaltuutetulta, siltäkin osin tällainen pysyvä sopimus pitäisi solmia (totta kai asianmukaisin vaitiolovelvollisuusvakuutuksin ja -sopimuksin jne. jos niitä tarvitaan).

Kun tuolta USA:sta tuli tieto, että eniten näitä tapauksia on näillä puolittain epävirallisilla markkinoilla ("Farmers market"), niin siihen ei nyt oikeastaan mitään keksi, jos sama täälläkin pätee. Kun näitä ei ehkä vielä/enää meillä merkittävästi ole, niin nautitaan tässä asiassa - eli ruokaturvallisuudessa - kaupan keskittymisestä!

***

Pystysikö suhteellista riskiä luotettavasti laskemaan? Torjunta-ainejäämistä ruoassa ei tietysti - tiettävästi - kukaan ole länsimaissa ikinä kuollut. Mutta jos vaikka olettaisimme ne jossain määrin epäterveellisiksi? Ne lyhentäsivät elämää jonkin verran?

Pääsisikö tuossa arviossa edes johonkin numeraaliseen tulokseen? Sanokaamme vaikka, että torjunta-ainejäämien riski ruoassa on vaikka miljoonasosa eloperäisiin riskeihin verrattuna? Enemmän? Vähemmän? Onko yritystä tällaiseen vertailuun löydettävissä? Vaikkapa Eviralla pitäisi olla joku arvio asiasta, viimeistään silloin, kun se tekee budjettia: paljonko laitetaan ensi vuonna rahaa kumpaisenkin asian valvontaan?

Voisipa kysyä - sittten kun se vuosittainen torjunta-ainejäämäraportti taas ilmestyy - paljonko Eviran ym. kustannukset tässä valvonnassa ovat. Tietysti siinä asiassa voi aina vedota samaan kuin vaikkapa matkalipun tarkastuksissa, että juuri sen takia, että tätä valvontaa on, rikkomukset ovat niin mitättömiä ja harvinaisia ...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 08.09.15 - klo:05:40
Jussi Tammisola jyrisi tämän aamun Demokraatissa olleessa haastattelussaan raakamaitoa vastaan, jonka myyntiä "byrokratian purkamisen" varjolla ollaan entisestään vapauttamassa. Ehdotuksen mukaan tilalta saisi sitä myydä ilman elintarvikehuoneilmoitusta 10 000 kiloa.

Linkkaan artikkelin tänne, kun se on mahdollista. Otsikko oli lainaus häneltä: "Raakamaidon suoramyynti on järjetöntä touhua".

Juuri luin, että USA:ssa raakamaito on mukana n. 80% ruoasta aiheutuneissa sairastumisissa. Eli yksittäisenä keinona sen kieltäminen on varmasti kustannustehokas.

Tai tästä, kolme ruokaa, jota siellä(kin) kannattaa välttää, ykkösenä juuri raakamaito:

Not safe to eat: Three foods to avoid  (http://edition.cnn.com/2011/10/12/health/food-poisoning-protection-guide/index.html)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.09.15 - klo:07:36
Tässä vielä tällainen lista. 17 maailman vaarallisinta ruokaa - eikä mikään niistä (!) sisällä GMO-ainesosia:

http://www.dailymail.co.uk/femail/article-3227645/Poisonous-cashews-acid-laden-rhubarb-leaves-clams-hepatitis-Infographic-reveals-world-s-dangerous-food.html

(Vinkki tähän: GLP)

Päivitys 16.9.15: Tilanne voi muuttua. Tuossa listassa oli mukana kassava eli maniokki. Se on itsessään ravitseva ruoka, mutta täytyy ehdottomasti käsitellä eli keittää, raakana siinä voi olla myrkkyä, joka tappaa (vrt. korvasieni).

Nyt kassavasta on kehitteillä GMO-variantti, joka on vastustuskykyinen sitä tuhoavalle virukselle (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/05/13/transgenic-solution-to-virus-threatened-african-cassava-face-anti-gmo-protests/). Ja protesteja sitä vastaan pelätään ...

 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.09.15 - klo:11:55
Nyt on näin - ja vaimokulta törmäsi tähän ilmiöön paikallisessa kaupassamme äsken, kun siellä oli asiasta pakastealtaan äärellä ilmoitus:

Ulkomaisia pakastemarjoja epäillään edelleen hepatiitti A -tartuntojen aiheuttajaks (https://blogi.thl.fi/web/infektiouutiset/etusivu/-/blogs/ulkomaisia-pakastemarjoja-epaillaan-edelleen-hepatiitti-a-tartuntojen-aiheuttajaksi;jsessionid=E243B09D924F583CB1AC1DFF902E06F1?_33_redirect=https%3A%2F%2Fblogi.thl.fi%2Fweb%2Finfektiouutiset%2Fetusivu%3Bjsessionid%3DE243B09D924F583CB1AC1DFF902E06F1%3Fp_p_id%3D33%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-1%26p_p_col_count%3D1)

Tuon uutisen mukaan Evira on asiassa tiiviisti mukana. Mutta huomatkaa: Eviran takaisinvetopalstalla tästä asiasta ei kerrota mitään. Siellä keskitytään merkintävirheisiin jne. Mikä ja missä olisi Suomessa sellainen palsta, jossa saisi tietoa kaikista akuuteista ruokariskeistä, kerralla?

Tässä ollaan taas tässä hakuammunnassa (lihav. HJ):

Quote
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on yhteistyössä paikallisten elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa selvittänyt HAV 1B-infektioon sairastuneiden henkilöiden nauttimien smoothiemarjojen alkuperää ja jakelua, ja ottanut näytteitä smoothiemarjoista. Tapauksia yhdistävää lähdettä ei ole löytynyt eikä marjanäytteistä ole todettu hepatiitti A-virusta.

Kuten edellä olemme todenneet, tätä hakuammuntaa aivan varmasti pystyisi tehostamaan, hyvällä tahdolla ja tietokoneiden avustuksella, tietosuojaa vaarantamatta.

Jos "tapauksia yhdistävää lähdettä ei ole löytynyt", niin mistä muuten sitten osataan päätellä, että kyse on ulkomaisista marjoista?

Jos on myös näin ...

Quote
Kymmenestä haastatellusta yhdeksän mainitsee nauttineensa marjasmoothieita kodin ulkopuolella.

... niin kyllä minä pitäsin edelleen nämä (erilaiset, "muodikkaat") lähiruokaa tarjoavat ravintolat epäilysten sisäpuolella!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.15 - klo:06:00
Tämän saitin linkki on Eviran palstalla ...

http://www.zoonoosikeskus.fi/portal/fi/

Quote
[...] Kokonaiskuvan luominen seurannasta on ollut siten melko haasteellista. Asian helpottamiseksi edellä mainituissa julkaisuissa oleva tieto on nyt koottu yhteen näille sivuille.

... ja kun siellä ovat ruokamyrkytyksetkin mukana, niin hetken saattoi jo kuvitella, että tuo edellä esitetty toive olisi (yhteensä) täytetty:

Mikä ja missä olisi Suomessa sellainen palsta, jossa saisi tietoa kaikista akuuteista ruokariskeistä, kerralla?

Paitsi, että ko. saitin koko sisältö on historiatietoa. Tietysti, voi sanoa, jos puhutaan "julkaisuista". Ruokamyrkytysepidemioistakin löytyvät raportit jo vuodesta 1998. Mutta vain vuoteen 2014. Ihan hyvä itsessään (mm. tieteellisen tutkimuksen kannalta), mutta ei siis täytä em. tarvetta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.15 - klo:07:03
Jos "tapauksia yhdistävää lähdettä ei ole löytynyt", niin mistä muuten sitten osataan päätellä, että kyse on ulkomaisista marjoista?

Uskallanpa väittää, että kyse on aika alkeellisesta päättelystä:

Quote
Laajat kansainväliset pakastemarjavälitteiset epidemiat heijastuivat kotimaisiin tartuntoihin Suomessa vuosina 2013 ja 2014. Marjojen tuonti ja kulutus on lisääntynyt Euroopassa huomattavasti. Syynä on mm. erilaisten marjatuotteiden, kuten smoothieiden, jäätelöiden ja jogurttien suosion kasvaminen.

Jos ulkomaiset marjat olivat syyllisiä vv.  2013 ja 2014, lienevät ne syyllisiä siis nytkin. Hovimestaria ei kannata jättää pois laskuista, kun arvailee dekkarin murhaajaa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.15 - klo:07:15
Erittäin outoa salaperäisyyttä:

Valio vetää maitopurkkeja pois ilkivallan takia - täältä ostettua maitoa ei tule juoda (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015092220399518_uu.shtml)

Jos on näin (lihav. HJ) ...

Quote
Haagassa tänään myydyissä Valio täysmaidoissa saattaa olla terveydelle haitallinen laatuvirhe.

... niin miksi ihmeessä ...

Quote
[Valion viestintäjohtaja Pia] Kontunen ei voi kertoa, onko mahdollinen ilkivalta sellaista, että kuluttaja voisi sen havaita ostamastaan tuotteesta.

Jos on kyse asian poliisitutkinnasta - niin silti! (Paitsi, jos on niin, että sitä ei voi havaita ostetusta tuotteesta ... ja Valio ei halua, että kuluttajat ryhtyisivät nyt - varmuuden vuoksi - välttämään kaikkea Valion maitoa!  8))
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.15 - klo:08:31
Tällä tavalla luomussa sitten kamppaillaan ja tehdään kompromisseja järjen ja tieteen ja toisaalta luonnollisuusidelogian välillä. Tämä on nyt OK:

Suojakaasu? (http://www.luomuliitto.fi/suojakaasu/) (Luomuliitto, Asiantuntija vastaa)

Sitten taas jokin muu aivan yhtä perusteltu ja aivan yhtä riskitön toimenpide ruoan pilaantumisen ehkäisemiseksi ei sitä luomusääntöjen mukaan ole.

"[...] koska kaasu-sanalla on kuluttajien keskuudessa hieman negatiivinen kaiku." Luomuväki on kyllä tehnyt kaikkensa, jotta yhteen ja toiseenkin täysin turvalliseen asiaan liitettäisiin "negatiivinen kaiku"!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.11.15 - klo:07:34
Tässä on sitten jo toinen Eviran pääjohtaja, joka sotkeentuu asiaan, joka ei hänelle oikeastaan kuulu ja jossa hän myös - asemastaan johtuen - on oikeastaan jäävi:

Eviran pääjohtaja haluaa luomusta kilpailuvaltin - "Nyt pitäisi pystyä kehittämään ja luomaan uusia tuotteita" (http://Http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/eviran-paajohtaja-haluaa-luomusta-kilpailuvaltin-nyt-pitaisi-pystya-kehittamaan-ja)

Quote
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Matti Aho totesi Mikkelissä vieraillessaan, että luomusta on saatava Suomen maataloudelle kilpailuvaltti. Luomutuotanto ja sen tuoma arvonlisäys ovat hyvästä myös maatalouden kannattavuudelle.

Kun sitten tämän valtin "valttius" perustuu siihen, että osa ihmisistä pelkää "kuollakseen" vähäisiä torjunta-ainejäämiä, joiden esiintymistä elintarvikkeissa Evira valvoo, missä määrin voimme luottaa, että Evira antaa asiasta  ja sen todellisista riskeistä yleisölle oikean kuvan? Jos luomuviljelyssä käy hassusti (vrt. Saksan EHEC-epidemia 2011 (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=192), ks. myös tätä keskustelua, edellä),  voimmeko luottaa siihen, ettei valvonnasta vastaavan Eviran kovasti luomua suosiva pääjohtaja yritä "painaa asioita villaisella"? Jne. Onko varma, ettei pääjohtajan huoli maatalouden kannattavuudesta mene turvallisuusnäkökohtien ohi ... *)

Samat kysymyksethän nousivat esille innokkaan luomun puolesta puhujan Jaana Husu-Kallion pääjohtaja-aikana. Vaikka kyllä Evira **) tuolloin selvitti esim. tuon Saksan EHEC-kriisin Suomessa, myös tiedotuksen osalta, aivan tyylikkäästi. Mutta ei olisi syytä antaa aihetta edes epäilyksiin. Eviran pääjohtajan ei ole pakko vastata ihan kaikkiin  kysymyksiin, joita toimittajat hänelle esittävät.  Hän voisi jopa kieltää julkaisemasta rupattelun lomassa esittämiään löysiä mielipiteitä.

____________

*) toinen kysymys on, missä määrin pääjohtaja Aho edes osaa tätä kannattavuusasiaa oikein arvioida! (Mutta siitä keskustelemme jo toisaalla.)
**) mutta taas luomua suosivan Saksan viranomaiset eivät selvittäneet!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.11.15 - klo:16:27

Pitkään aikaan luomutuotteet eivät ole "narahtaneet", ainakaan täällä Eviran takaisinvedoissa, mutta nyt näin kävi:

Viherjauheessa salmonella (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=4413)

Quote
Leader Foods  Oy on vetänyt markkinoilta pois erän Green mix –nimistä jauhetta ja Green mix Tablets -nimisiä puristeita, jotka sisältävät ohran- ja vehnänorasta sekä levää (spirulina ja klorella). Tuotteista on todettu salmonella.

Nytkään tuossa ei kyllä kerrota, että se on luomutuote, mutta kun sitä on myyty, niin silloin kyllä, se on luomua tai "orgaanista". Vaikkapa täällä Ruohonjuuressa (http://kauppa.ruohonjuuri.fi/green-mix/LEADER-6430016139373/dp), jossa tuotteen luonnehdinnat ovat:

Quote
Laktoositon
Lisäaineeton
Luomu
Superfood
Vegaaninen

***

Entä sitten muunlaiset tuotteet? Olipa äskettäin tällainen tapaus:

Kaksi ravintolisää vedetty markkinoilta liiallisten PAH-yhdisteiden ja säteilytyksen vuoksi (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=4401)

En ota kantaa noihin PAH-yhdisteisiin nyt, mutta tämä on mielenkiintoinen (lihav. HJ):

Quote
Via Naturale Oy ilmoittaa vetäneensä myynnistä kaksi ravintolisää: Vahva Tyrniöljy + Mustikka Omegat -kapselit (04076215, parasta ennen: 03/2018) liiallisten PAH-yhdisteiden vuoksi sekä Panox – L-arginiini-yrtti-sinkkitabletit (01046115, parasta ennen: 04/2018) säteilytyksen vuoksi.

Kun jo uutisessamme "ammoin" (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=46) totesimme, oikeastaan ainoa peruste säteilytyksen kieltämiseksi on tässä ...

Quote
”Voi peittää huonoja menettelyjä, mutta ei tee huonosta elintarvikkeesta hyvää.”

Sillä tarkoitetaan tietysti sitä, että kauppias tms. säteilyttämällä vielä käsittelee jo pilaantunutta ruokaa, ja laittaa sen sitten myyntiin.

... niin siinä miettimään, miten nämä Panox – L-arginiini-yrtti-sinkkitabletit voisi yrittää myydä tuoreen veroisina tms.? En tiedä. Enkä tosiaankaan sitä, mitä terveyshaittaa oli luvassa!

Eipä silti, tuo Via Naturale on luontaistuotekauppa, joissa raja luomuun on usein veteen piirretty, jolloin saattaahan tuokin olla (heille) vakavampi tapaus, jos alan sääntöjä on rikottu!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.11.15 - klo:06:24
Kun nyt ryhdytään keskustelemaan ja tiedottamaan tästä bakteereista, luultavasti taas toistetaan kaikki samat harhaanjohtavat käsitykset kuin MRSA:nkin kohdalla:

Asiantuntija Kiinan superbakteerista: "Yksi askel kohti kauhuskenaariota" (http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_kiinan_superbakteerista_yksi_askel_kohti_kauhuskenaariota/8467481)

Tässä on jo riski siihen suuntaan (vaikka ihan oikein onkin sanottu):

Quote
Ongelmien taustalla on antibioottien käytön lisääntyminen. Miitä enemmän niitä käytetään, sitä todennäköisemmin vastustuskykyisiä bakteereita syntyy.

Merkittävä tekijä on myös antibioottien käyttö erityisesti karjataloudessa. Järvisen mukaan viime vuosilta on useita esimerkkejä siitä, kuinka antibioottien käyttö karjataloudessa on johtanut uusiin ihmisten puolelle tuleviin uhkiin.

Tuosta nimittäin äkkinäinen voisi päätellä, että nyt vältämme tämän superbakteerin, jos emme anna antibiootteja karjalle. Mikä on tietysti väärä johtopäätös. (Luomuväki varmasti yrittää - taas - väittää, että luomuliha on nyt turvallisinta ...)

Karja tai ihmisetkin saavat nimittäin nyt tuon bakteerin, jos ovat saadakseen, käyttivät ne/he antibiootteja tai eivät. Kun se nimittäin on jo syntynyt. On sitten myös aivan "herrassa" eli sattuman varassa, missä tuollainen vastustuskykyinen bakteeri syntyy. Sikoja riivaava MRSA syntyi ilmeisesti ihmissairaalassa, tuo kiinalainen bakteerimutantti ilmeisesti eläimissä, nyt tällä kertaa kävi näin. Tietysti se toisessa asiaa koskevassa YLE:n artikkelissa esitetty suositus on yleisesti hyödylinen, että (mahdollisuuksien mukaan) käytettäisiin ihmis- ja eläinlääketieteessä eri antibiootteja (kuten käsittääkseni myös laajalti tehdään?).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.11.15 - klo:06:45
Tilanne raskasmetallien suhteen ei ole hälyttävä, vaan Eviran mukaan päinvastoin paranemassa.

Suomalaislapsi saa ruoasta yhä vähemmän raskasmetalleja (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=4405)

Tässäkin asiassa sen UKK:n mukaan (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/tietoa+vierasaineista/raskasmetallit/usein+kysyttya+raskasmetalleista/) on muuten sitten tasapeli:


Quote
13. Onko luomutuotteissa vähemmän raskasmetalleja kuin perinteisillä tuotantomenetelmillä tuotetuissa tuotteissa?

Luomutuotteiden raskasmetallipitoisuudet eivät välttämättä ole pienemmät kuin perinteisesti tuotettujen vastaavien tuotteiden, sillä raskasmetallipitoisuuksiin vaikuttaa useita muitakin tekijöitä kuin viljelytapa. Luomutuotannolla on saatu viljojen kadmiumpitoisuuksia alenemaan, mutta muissa elintarvikeryhmissä ei ole havaittu merkitseviä eroja. Viljojenkaan osalta tilanne ei ole yksiselitteinen, sillä eräissä tutkimuksissa luomuviljoissa on esiintynyt jopa korkeampia kadmium-pitoisuuksia kuin perinteisesti viljellyissä viljoissa.

Vaikka toisin olisi voinut luulla, kun kadmiumin erottamiseen fosforilannoitteista ei vieläkään ilmeisesti ole systemaattisesti paneuduttu. Ja luomuviljely saanee "loisimalla" fosforinsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762) jossain määrin puhtaampana?

(Newcastlen eli Leifertin ym. yhteenvetotutkimus yritti muuten väittää muuta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=738.msg7173#msg7173) kuin tuota, mihin Evira oli päätynyt)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.11.15 - klo:10:30
Kun nyt ryhdytään keskustelemaan ja tiedottamaan tästä bakteereista, luultavasti taas toistetaan kaikki samat harhaanjohtavat käsitykset kuin MRSA:nkin kohdalla: [...]

Twitterissä heti aloitettiin ...
      
Quote
Juha Marttila @MarttilaJuha
 
Merkittävä syy ostaa kotimaista. Tuontiliha on yleensä pumpattu antibiooteilla

Ja viitattiin linkillä tuohon Kiinan uutiseen. Huomaa tuossa, että puhutaan antibiooteista, ei noista bakteereista.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 28.11.15 - klo:07:57
Tässä edellinen sitten uutisena Maaseudun Tulevaisuudessa:

MTK:n Marttila superbakteereista: Syy ostaa kotimaista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/mtk-n-marttila-superbakteereista-syy-ostaa-kotimaista-1.133148)

Quote
"Tuontiliha on yleensä pumpattu antibiooteilla", MTK:n puheenjohtaja kirjoitti Twitterissä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ottaa maailmalta kuuluvat uutiset antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista hyvin vakavasti.

Hän pitää juuri runsasra antibioottien käyttöä merkittävänä perusteena ostaa kotimaista lihaa. Marttila otti asiaan kantaa Twitterissä perjantaina.

Vähintään piilosanomana: kun ei antibiootteja, ei noita bakteereitakaan.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 28.11.15 - klo:08:09
Tästä tapauksesta kerrottiin tänä aamuna myös Hesarissa, Lidlin omassa maksetussa ilmoituksessa ...

Salmonellavaara Lidlin salaatissa – tuotetta myyty kaikissa Suomen Lidleissä (http://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-1448597368190.html)

... mutta ei Eviran takaisinvetosivulla (ainakaan vielä tänään, ja ei siis eilenkään)! Eli onko sekään sivu riittävän ajantasainen, kuluttajan kannalta? (Vrt. aiempi huomautukseni ruokamyrkytysepidemioista, 23.09.15) Tosin tuo Ilta-Sanomien uutinen oli julkaistu  "27.11. 15:53" eli ihan virka-ajan päättymisen aikoihin.

Luomutuotteista ei tällä kertaa liene kyse, mutta kun noita tuotteita pari vuotta sitten lanseerattiin, eräänlaiseen luonnollisuuteen vedottiin (lihav. HJ):

Lidl lähtee alehinnoilla lounasmarkkinoille (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/256628-lidl-lahtee-alehinnoilla-lounasmarkkinoille)

Quote
Hedelmäsalaatteja lukuun ottamatta kaikki Lidl Eat Away -tuotteet valmistetaan käsityönä Suomessa suomalaisista ja ulkomaisista raaka-aineista.


PS. 3.12.15: Seuraavan viikon maanantaina tuo tieto oli (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/?bid=4429) myös Eviran palstalla. Ja rauhoittavan lisätiedon kanssa:

Quote
Suomessa myynnissä olleista tuotteista ei ole salmonellaa todettu. 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.12.15 - klo:10:11
Tällainen selvitys on nyt valmistunut:

MRSA:ta satunnaisesti myös suomalaisessa sianlihassa (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=4445)

Asiasta tuli äsken radiossakin. Lopputuloksena sielläkin: mitään erityistä syytä huoleen ei ainakaan ihmisen terveyden kannalta ole. Eikä kovin paljon sikojenkaan osalta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Ville Aarnikko on 14.12.15 - klo:14:04
Luomuviljelijä Osmo Rauhala tykittää isoilla (jälleen kerran): http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/835096/Geenit+ja+manipulaatio

Nyt jos koskaan olisi korjausten ja selvennysten paikka, sen verran harhaanjohtavasti Osmo Rauhala luo linkkiä ihmisiin suoritettavan geenimanipulaation ja kasveihin tai muihin eläimiin kohdistuvan tieteellisen keskustelun välille. Näin näppärästi luodaan pelon ja vääristyneen epäilyn ilmapiiriä aiheen ympärille, kunhan "annetaan ohimennen ymmärtää".

Tässä suora linkki Osmon kirjoituksessa viitaamaan New York Times -artikkeliin, minkä oikea konteksti selviää jo otsikosta: http://www.nytimes.com/2015/03/20/science/biologists-call-for-halt-to-gene-editing-technique-in-humans.html
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.12.15 - klo:16:15
Tuohon on vaikea reagoida, koska tuo menee kyllä kategoriaan, josta amerikkalaiset (!) sanovat, että "not even wrong", ei edes väärässä.

Siellä kommenteissa näyttää jo olevan huomautus tästä perussotkusta, siis että NYT puhui ihan muusta.

PS. Yhden kommentin laitoin kutenkin. Ehkäpä laitan vielä toisenkin, katsotaan. No, laitoin toisenkin. No, meni kolmaskin. (Olen muuten ollut katsovinani, että Rauhala - vaikka häntä TS selvästi suosii - ei saa siellä esittää mielipiteitään ilman ankaraa kritiikkiä. Vailla minuakin. Ja usein - kuten nytkin - kutsutaan Petter Portinia apuun. Joka usein tuleekin, yleensä vastineella paperiversiossa.)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.15 - klo:08:14
Alkoholi siis toki syynä suurimpaan osaan (sekin muuten EU:n myötä elintarvike!), mutta ...

Maksasairaudet ovat yhä työikäisten tärkein kuolinsyy – "Suuret ikäluokat ovat kosteita ikäluokkia" (http://yle.fi/uutiset/maksasairaudet_ovat_yha_tyoikaisten_tarkein_kuolinsyy__suuret_ikaluokat_ovat_kosteita_ikaluokkia/8517840)

Quote
Luontaistuotteiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Siitä ei kuitenkaan ole näyttöä, että niiden aiheuttamat maksavauriot olisivat lisääntyneet.

– Luontaistuotteita on vedetty markkinoilta yllättäen ilmaantuneiden maksavaurioiden vuoksi. Niitä tulee sitä vauhtia markkinoille, ettemme aina pysy perässä, kertoo Färkkilä.

Siis ei tiedetä. Mutta tiedetään, ettei tiedetä. Mutta tuosta voi tietää jo, ettei se luonnollisuus ole turvallisuuden tae.

Ja kyllä sen maksavaurion saa luomuviinastakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.0).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.15 - klo:08:45
Chipotle-ketjulle USA:ssa kävi vähän nolosti. Juuri kun se oli julistautunut GMO-vapaaksi, sen ravintoloissa puhkesi EHEC-epidemia. Tämä professori väittää jo kauan sitten ennustaneensa, kuinka sille käy, sen luomus ja lähiruokaa suosivan hankintapolitiikan myötä:

Food safety scientist predicted Chipotle’s E. coli outbreak 8 years ago (https://www.geneticliteracyproject.org/2015/12/14/food-safety-scientist-predicted-chipotles-e-coli-outbreak-8-years-ago/)

Epäilemättä tuollaisessa ennusteessa voi onnistua sattumaltakin, mutta professori kyllä kertoi perusteensa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.15 - klo:22:15
Portin vastasikin Rauhalalle TS:ssa:

Geenitekniikan uusi kehitysvaihe (http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/835793/Geenitekniikan+uusi+kehitysvaihe)

Olennainen, meidän tai juuri tämän keskusteluaiheen kannalta:

Quote
Rauhalan mukaan kokouksen ”tuloksena syntyi yhteinen vetoomus pidättäytyä soveltamasta kyseistä tekniikkaa, kunnes saamme varmuuden, ettei se jätä pysyviä vaikutuksia ihmisen perimään”. Tämä on kuitenkin karkea ja harhaanjohtava yleistys.

Kyseinen kokous ei käsitellyt geenitekniikkaa yleensä, vaan ihmisen geenien muokkausta ja siinä nimenomaan erästä uutta menetelmää, jonka nimi on CRISPR-Cas9.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.12.15 - klo:08:38
Tässä kerrotaan, että voitaisiin toimia

Luomuhunajalla ruokamyrkytystä vastaan (http://yle.fi/uutiset/luomuhunajalla_ruokamyrkytysta_vastaan/8544079?origin=rss)

Mielenkiintoista, mutta kyllä minä haluaisin tarkemmin tietää, mikä tuossa on se varsinainen mekanismi. Ainakin ulkomaalaisena tiedemiehenä olisin ilman sitä hiukan epäluuloinen tulosta kohtaan, joka noin myötäilee Suomen hallituksen maatalouspoliittista "luomu- ja lähiruoka" -linjaa ...

"Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan Pohjois-Karjalan monikukka-luomuhunajalla todettiin eniten antimikrobista aktiivisuutta ruokamyrkytystä aiheuttavaa Clostridium perfringens -bakteeria vastaan." (Lihav. HJ)

Jos jo tutkimusuutisessakin tuodaan esille:

"– Suomalainen hunaja pitäisi brändätä maailmalla paremmin, sillä se pärjää antibakteerisilta ominaisuuksiltaan vertailun ulkomaisiin tuotteisiin, Carina Tikkanen-Kaukanen arvioi."

Evira kyseisestä bakteerista:

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia+aiheuttavia+bakteereja/clostridium+perfringens/

Tämän mukaan ...

http://www.thepoultrysite.com/intestinalhealth/issue21/north-american-edition-3/165/ne-bacteria-same-on-organic-conventional-farms/

... itse taudin esiintymistiheydessä ei luomu- ja tavanomaisten tilojen välillä ole eroa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 29.12.15 - klo:07:34
Tämä mainostaja on tässä täysin oikeassa ...

Foodin Ceylonkaneli luomu 70g (http://www.vegekauppa.fi/shop/product/ceylonkaneli-luomu-100g?tm=verkkokauppa/maksutavat&sm=uutuudet)

Quote
Foodinin luomukaneli on laadukasta ceyloninkanelia.

Yleisimmin kaupoissa myytävä kassiakaneli sisältää huomattavia määriä kumariinia, joka on maksalle haitallinen aine. Jo yksi teelusikallinen tavallista kassiakanelia päivässä sisältää 50-kiloiselle ihmiselle maksimimäärän kumariinia. Etenkin lasten kanelin käyttöä kannattaa kumariinin vuoksi valvoa ja vaihtaa kaneli ceyloninkaneliin, jossa on kumariinia vain murto-osa kassiakaneliin verrattuna.

... mitä terveellisyyteen tulee. Mutta mitä makuun tulee, niin ei ole. Tuo ceyloninkaneli (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ceyloninkaneli) on juuri sen vuoksi lähes hävinnyt markkinoilta, ettei se sitten toisaalta maistu juuri miltään, siinä ei juuri ole sitä kanelin makua, jota tavoitellaan.

Toisaalta kanelin käyttömäärät ovat niin pieniä, että käytännössä voitte hyvin huoleti syödä jäljelle jääneet joulupiparkakkunne, altistamatta itseänne kuolemanvaaraan. Ja antaa lastennekin niitä syödä - tietysti vasta "oikean ruoan" jälkeen!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.01.16 - klo:08:06
Ei yllätys, ollut jo puhetta aiemminkin (siitäkin, miten tämä Fogelholm on järkimiehiä ... hups, siis -henkilöitä):

Professori: Lisäaineista vain kaksi on huolestuttavia (http://yle.fi/uutiset/professori_lisaaineista_vain_kaksi_on_huolestuttavia/8612196)

Quote
Luonnollisuus ja lisäaineettomuus ovat tämän päivän ruokatrendejä. *) Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tyrmää kuitenkin kauhukuvat lisäaineiden vaarallisista yhteisvaikutuksista. Hänen mukaansa ainoastaan kaksi ruuissa ja juomissamme käytetyistä lisäaineista herättää huolta.

Ne kaksi olivat siis nämä (minä lihavoin nuo pari sanaa tuossa):

Quote
– Lisäaineista vain kaksi on hieman huolestuttavia: lihavalmisteiden nitriitti ja virvoitusjuomissa oleva lisäaine fosfaatti,  joka imeytyy hyvin ja mahdollisesti on sydänsairauksia aiheuttava tekijä, Fogelmholm listaa.

"Pakollista" vastapuolta asiassa edusti sitten Safkatutka. Hauskasti tulee sitten esille (puolivahingossa), minkälaisiin ihmisiin ja asenteisiin Safkatutkan kaltaiset sivustot vetoavat:

Quote
Sirviön mukaan Safkatutkan kaltaisille ravitsemussivustoille on tilausta, koska suositusten koetaan olevan suurempaa joukkoa, massaa, varten.

Ravintosuositusten noudattamisessakin siis on hienoa erottua massasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=17.msg108#msg108)?

Ei ollut yllätys sekään, että yhteisvaikutukset tuotiin esille, se on ikään kuin tapana, ja siitäkin on täällä jo edellä:

http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg2345;topicseen#msg2345

________

*) ovat muuten, jos tiedotusvälineet tekevät kaikkensa, että niiden uskotaan trendejä olevan. Tämä tapahtuu - tuollaisilla lauseilla, tiedotusvälineissä!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.02.16 - klo:09:00
Tästä asetaldehydikohusta (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/professori-purkissa-jogurttia-enemman-syopaa-aiheuttavaa-ainetta-kuin-useassa-tupakassa/5688362). Kaksplus-lehden nettikeskustelussa Vierailija kysyy:

"Onko nyt niin, että KAIKISSA jugurteissa on sitä myrkkyä? Myös maustamaton luomu?"

Kyllä tuohon täytyy vastata, että niin on. Vaikka sitten on eri asia, mikä asian todellinen merkitys on.

Vrt. miten eräissä piireissä uskotaan, miten  luomualkoholia  tai -tupakkaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.0) käyttämällä olisi jotenkin turvassa näiden aineiden (todellisilta) haittavaikutuksilta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.02.16 - klo:09:41
Kyllä se riski saattaa hyvin usein löytyä siitäkin, kuka mitäkin omistaa. Tämä MT:n uutisesta löytyvä tieto on varsin herkullinen:

Jättiosa maailman torjunta-aineista päätymässä kiinalaiskäsiin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/j%C3%A4ttiosa-maailman-torjunta-aineista-p%C3%A4%C3%A4tym%C3%A4ss%C3%A4-kiinalaisk%C3%A4siin-1.137895)

Quote
Ostotarjoukseen liittyy myös ironiaa. Kun Kiina pysäytti yhdysvaltalaiset maissilaivat 2013, syynä oli maissista löytyneet gmo-lajikkeen jäämät. Kyseistä Syngentan jalostetta ei ollut vielä silloin hyväksytty Kiinassa. Nyt Kiinan valtiollinen yhtiö on ostamassa lajikkeen oikeudet.

Aiemmin olemme jo löytäneet esimerkin Venezuelasta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=507.msg1788;topicseen#msg1788), jossa glyfosaatti muuttui vaarattomaksi heti kun sitä Monsanton sijasta alkoi valmistaa kotimainen tehdas.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 16.02.16 - klo:16:13
Tässä, valitettavasti, saattaa olla löydetty Bruce Amesin löytämiä teoreettisia ruoan luontaisia, "luonnonmukaisia" myrkkyjä vaarallisempi asia:

Ohrassa piilevä myrkky voi altistaa sairauksille (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ohrassa-piilev%C3%A4-myrkky-voi-altistaa-sairauksille-1.138503)

Toivoa voi, että asia saataisiin ainakin jollakin tavalla hallintaan, jos se on noin vaarallinen, mitä nyt (esim. tuossa)
annetaan ymmärtää.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.03.16 - klo:08:29
Jussi Tammisola lähetti meille tämän yksityisviestin (jota tässä nyt luvalla lainaan):

Quote
Siltä varalta, että ette olisi huomanneet tämän aamun Hesarista tuota luomu-uutista, skannaan sen oheen (pdf-liitetiedosto).

[Löytyy netisttä, täältä (http://www.hs.fi/kotimaa/a1457502546761). HJ]

"EVIRAN tutkimuksen mukaan suomalaisten luomutuotteiden turvallisuuteen voi luottaa", markkinoi toimittaja Teemu Leminen (HS Kotimaa 10.3.2016). Turvallisuutta ei tosin tutkittu ollenkaan - EVIRAhan teki vain, mitä komissio vaatii, eli tarkisti, ovatko Suomessa myytävät luomutuotteet EU:n luomusäädösten mukaisia, eli ovatko taikauskon paragraafit ja rituaalit täällä 'asianmukaisesti' kunniassaan. Humpuukillahan saa markkinoida...

Itse asiassa huonomman kasvinsuojelun, heikomman hygienian, vaarallisten uskomusten ja muun tiedetorjunnan takia (pannassa ovat mm. miljardi kertaa puhtaampi, moderni kasvinjalostus sekä synteettinen orgaaninen kemia) luomutuotteissa voi helpommin kuin muissa esiintyä ihmiselle haitallisia toksiineja ja mikrobeja - muistetaan muun muassa hometoksiinit (luomumaississa jopa tuhatkertaisia pitoisuuksia geenimaissiin verrattuna), "elävän" luomumaidon salmonellat, yersiniat, listeriat ja EHEC-kolit - Suomessakin -  ja koulujen luomukerhojen luomuiduista levinnyt veriripuliepidemia, joka tappoi 50 ja vaurioitti vakavasti satoja ihmisiä EU:ssa (sairastuneita oli 4000). 

EVIRAn selvitys on julkistettu hyvin selkeästi heidän sivustollaan ( http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=4506 ) : "Luomuelintarvikkeiden aitouteen voi luottaa". Sitä ei voi edes valtalehden toimittaja mitenkään tahattomasti käsittää väärin - vaikkei olisi lukenut asiasta yhtään enempää kuin tuon tiedotteen otsikon.

Tökeröstä, tietoisesta vääristelystä on siis kysymys - ja olisi hienoa, jos joku ehtisi siihen puuttua julkisuudessa (mieluiten vaikka HS-mielipidesivulla). Mutta jos siellä sensuuri kukkii muinaiseen HS-tapaan, kannattaisi varmaan paljastaa tämäkin kampanja edes joillakin muilla, kriittisemmillä mediasivustoilla. Luotan innostukseenne (itse en nytkään kyllä ehdi).

Noin on. Pienellä sanan vaihtamisella luodaan aivan toisenlainen kuva asiasta. Tuossa tuo nyt tuli selvästi esille, pitänee yrittää kertoa se myös HS:ssa.

Olemme toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg8160#new) jo kiinnittäneet huomiota saman uutisen muihinkin tapoihin yrittää "myydä" luomua.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.16 - klo:08:03
Tämmöinen tapaus. Länsi-Virginian osavaltioparlamentin jäsenet juhlivat raakamaidon vapauttamista juomalla itse raakamaitoa - ja saivat vatsataudin:

WV lawmakers suffer stomach illness after drinking raw milk to celebrate legalizing raw milk (http://www.dailykos.com/stories/2016/3/9/1498630/-WV-lawmakers-suffer-stomach-illness-after-drinking-raw-milk-to-celebrate-legalizing-raw-milk?detail=facebook)

Asiaan kuuluu tietysti, että he itse kiistivät tuon yhteyden, kyse oli kuulemma vain yhteensattumasta.

Vaikka terveysviranomaisten mukaan riskit USA:ssa ovat tällaiset:

Quote
According to an analysis by the Centers for Disease Control and Prevention (CDC), between 1993 and 2006 more than 1500 people in the United States became sick from drinking raw milk or eating cheese made from raw milk. In addition, CDC reported that unpasteurized milk is 150 times more likely to cause foodborne illness and results in 13 times more hospitalizations than illnesses involving pasteurized dairy products.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.16 - klo:17:35
Ismo Heinisuolta, vastauksena Tammisolalle (olin jakelussa mukana):

Quote
Tänään Hesari kirjoitti seuraavan oikaisun: "Torstaina 10. maaliskuuta sivulla A 18 kerrottiin, että Eviran selvityksen mukaan suomalaisten luomutuotteiden turvallisuuteen voi luottaa. Selvitys koski kuitenkin luomutuotteiden aitoutta eikä turvallisuutta".

Heinisuo oli pyytänyt oikaisua, edellisenä päivänä. (Ei näy kyllä vielä netissä, ainakaan ko. uutisen kohdalla?)

PS. 13.3.16: Vaikka se paperilehdessä siis oli, netissä ei vieläkään. Ilmoitin tuosta puutteesta HS:n palautesivun kautta äsken.

PS. 24.3.16: korjattiin samana päivänä netissäkin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.03.16 - klo:18:50
David Tribelta (GMO Pundit) tämä taulukko tuoreruoan riskeistä USA:ssa:

Example of a real risk in the food system: Fresh produce in America (http://gmopundit.blogspot.fi/2016/03/example-of-real-risk-in-food-system.html)

Löytyykö tuohon vertailutietoa EU:sta, Suomesta?

Onko tuo tieto uskottava? Jos on, selitys? Lähde oli vähän epäselvä.

Sinänsä, jos tässä nyt "kissa nostaisi häntäänsä", olen kyllä edellä (esim.  23.09.15) ihmetellyt, miten (mitättömistakin) tuotevirheistä Evira pitää reaaliaikaista sivua, mutta mikrobiperäisistä ruokamyrkytysepidemioista tehdään vuosittainen yhteenveto ... mutta hei, siellähän ne yhteenvedot ovat - eli vertailuja voi tehdä!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.04.16 - klo:10:01
Tässä edellinen sitten uutisena Maaseudun Tulevaisuudessa:

MTK:n Marttila superbakteereista: Syy ostaa kotimaista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/mtk-n-marttila-superbakteereista-syy-ostaa-kotimaista-1.133148)

Quote
"Tuontiliha on yleensä pumpattu antibiooteilla", MTK:n puheenjohtaja kirjoitti Twitterissä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ottaa maailmalta kuuluvat uutiset antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista hyvin vakavasti.

Hän pitää juuri runsasra antibioottien käyttöä merkittävänä perusteena ostaa kotimaista lihaa. Marttila otti asiaan kantaa Twitterissä perjantaina.

Vähintään piilosanomana: kun ei antibiootteja, ei noita bakteereitakaan.

Tässä uutisessa (tai sen osassa) ei ole kyse vastustuskykyisistä bakteereista, mutta kyllä antibiooteista:

Naudanlihatuottajien ja kaupan reiluutustapaaminen loi positiivisuutta (http://www.maaseutumedia.fi/naudanlihatuottajien-ja-kaupan-reiluutustapaaminen-loi-positiivisuutta/)

Kerrotaan siis, että eräissä Euroopan maissa käytetään antibiootteja moninkertaisesti Suomeen nähden:

Quote
Artikkelikuvassa suomalainen antibiootin käyttö verrattuna muihin maihin. (Italiassa eläimille annetaan saman verran kuukaudessa kuin Suomessa vuodessa. Kuva: MTK etelä-Pohjanmaa. Tilastolähde European Medicines agency, Sales of veterinary antimicrobial agents in 26 EU/EE countries on 2103.)

Tuota ei ole syytä epäillä. Mutta mistähän se johtuu? Siitä se ei voi johtua, että amerikkalaiseen tapaan yritettäisiin siten edistää eläinten kasvua, se on yksiselitteisesti EU:ssa kiellettyä. Onko esim. joku syy, että suomalaiset eläimet olisivat terveempiä?

Toinen kysymys on tietysti: mitkä ovat asiassa riskit kuluttajalle? Vai onko tuo paha juttu vain italialaiselle tuottajalle: hän joutuu kaatamaan enemmän tai useammin maitoa viemäristä alas, koska sitä ei voi antibioottikuurilla olevasta lehmästä tulleena myydä kuluttajille? Tuo tieto koskee käyttöä: onko antibioottijäämiä havaittu tuotteissa, esim. lihassa?

Tässä pari vuotta sitten ilmestyneessä artikkelissa ...

Lihantuotanto: Antibiooteilla paikataan puhtauspuutteita (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/05/12/lihantuotanto-antibiooteilla-paikataan-puhtauspuutteita)

... todellakin sitten arvioidaan, että Suomen eläimet ovat terveempiä (koska ovat paremmin pidettyjä) Ja kyllä kehotetaan suosimaan suomalaista lihaa. Vaikka sitten kuitenkin on näin:

Quote
Euroopan unionissa tuontilihan antibioottijäämille on tiukka kontrolli, samoin EU-alueella tuotetulle lihalle. Tuontilihan kontrolli ei kuitenkaan välttämättä estä antibioottien liikakäyttöä, mikäli antibiootit ovat muualla lihan tuotantoketjussa. Jäämät lihatuotteessa eivät välttämättä ylitä säädettyjä rajoja, vaikka antibiootteja käytettäisiinkin kokonaisuudessaan reilusti liikaa.

Eli oikeastaan minkään lihan syömistä EU:ssa ei tosiasiassa tarvitse pelätä. Antibioottien liikakäytön haitat ovat muualla (kuten vaikka siinä resistenttein kantojen syntymisen riskissä). Kun tuontilihakin on täällä mynnissä, se ei ole enää "pumpattu antibiooteilla", vaikka olisi joskus ollutkin, varoaikoja on ollut pakko noudattaa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.05.16 - klo:06:33
Vihreä Lanka silloin tällöin yllättää. Se julkaisi tällaisen ...

Myrkkyä myydään vitamiinina, jota ei ole olemassa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/myrkkyä-myydään-vitamiinina-jota-ei-ole-olemassa)

... ja sen seurauksena Ruohonjuuri otti tuotteen pois myynnistä!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.06.16 - klo:13:04
Eikö tässä uutisessa ...

Harrastesiipikarjan mykoplasmatilanne (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2016/harrastesiipikarjan-mykoplasmatilanne/)

... hiukan anneta ymmärtää, että tätä harrastesiipikarjan kasvatusta ei oikeastaan pitäisi (antaa) jatkaa?
Title: Hometoksiinia luomurusinoissa
Post by: Jarrumies on 28.06.16 - klo:18:25

Hometoksiinia luomurusinoissa
http://us12.campaign-archive2.com/?u=93308205d179ff0a329790529&id=54546bc552&e=8151c84a9a

TAKAISINVETO
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
28.6.2016
Katso selaimessa
Hometoksiinia luomurusinoissa

System Frugt Oy Ab ilmoittaa vetäneensä myynnistä erän luomurusinoita. Tuotteessa on sallitun enimmäismäärän ylittävä pitoisuus okratoksiini A -hometoksiinia. 
 
Takaisinveto koskee Earth Control –nimisiä luomusultanarusinoita, jotka on pakattu 225 g pakkauksiin, ja joiden parasta ennen –päiväys on 23.12.2016 (erätunnus P0055902). Tuotetta on ollut myynnissä K-ryhmän myymälöissä pääkaupunkiseudulla, Pirkkalassa, Seinäjoella, Tampereella, Turun alueella ja Pietarsaaressa. Tuotteen syöminen ei aiheuta välitöntä vaaraa, mutta pidempiaikainen altistuminen Okratoksiini A:lle saattaa aiheuttaa terveysriskin.
 
Tuotteita ostaneita kuluttajia pyydetään palauttamaan virheelliset tuotteet ostopaikkaan tai tyhjä pakkaus osoitteeseen System Frugt Oy Ab, Bertel Jungin aukio 5 c, 02600 Espoo. Pakkauksesta tulee ilmetä tuotteen päiväys tai eräkoodi. Ostos hyvitetään.

Lisätietoja: Myyntikoordinaattori Peppi Valonen-Säilä, System Frugt Oy Ab, p. 010-328 4358

Kuva tuotteesta:


(Kuva: System Frugt Oy Ab)
 
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 08.08.16 - klo:18:32
Tässäkään Eviran uutisessa ....

Mungpavuissa mahdollisesti salmonellaa (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/2016/mungpavuissa-mahdollisesti-salmonellaa/)

... ei mitenkään ylikorosteta asiaa, vaikka se tulee kyllä uutisessa esille (lihavointikin tässä HJ):

Quote
Takaisinveto koskee seuraavia tuotteita:

• Aduki Oy, Luomu mung papu 500 g, parasta ennen 8.4.2017 ja 10.6.2017

• Oy MakroBios Ab, MakroBios Luomu mungpapu 500 g, parasta ennen 27.3.2017

• Organic Health Oy, Luomu mungpapu 500 g, parasta ennen 15.7.2017

Saksan vuoden 2011 kokemusten pohjalta olisi kuluttajien ja viranomaisten syytä olla varuillaan tällaisten tuotteiden suhteen (ks. edellä, vaikka kyseisen vuoden puheenvuoroja täällä). Ja viranomaiset ovat ilmeisesti, nyt, Suomessa, olleetkin.

Itse tuotepakkauksissa - joiden kuvat on kiitettävästi julkaistu - kyllä lukee  selvästi "Herkullista luomua" jne.  Mitenköhän asia tulee sitten esille muualla? Jäämme odottamaan.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.08.16 - klo:06:25
Hesari kertoi tänään , otsikolla "Luomupavun iduista tuli ärhäkkä epidemia", että tuo mungpapujen tapaus olikin aika vakava: Pirkanmaalla parikymmentä ihmistä oli saanut tartunnan, ja osa "sairastui vakavasti". (Linkkaan uutiseen, kun se netistä löytyy.)

Tapauksia oli siellä ollut maaliskuusta alkaen. Miksi uutinen oli lehdessä vasta nyt? Tämän takia: "[...] tällä viikolla selvisi, että kaikki olivat syöneet ituja".

Tällä viikolla! Suomalaisten tehottomuus asian syyn selvittämisessä on siten ollut saksalaisetkin ylittävää. Asiaan on siis käytetty noin 5 kuukautta.

Salmonella on kiusallinen, mutta harvoin tappaa. Mutta voi kuvitella, mitä olisi näiden 5 kuukauden aikana ehtinyt tapahtua, jos kyse olisi ollut yhtä vaarallisesta EHEC:in muutoksesta kuin Saksassa.

Tietysti osaa myös kuvitella, että asian tutkimiseen olisi tuolloin satsattu enemmän, ainakin ensimmäisten kuolemantapausten jälkeen. Mutta jokatapauksessa vaatimuksemme näiden tapausten selvittämiskoneiston "virittämisestä" on edelleen voimassa. Ja avoin valtakirja, lupa on myös sille, jos halutaan käyttää ideoitamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg7321;topicseen#msg7321) siinä.

Aikamoista ironiaa on muuten HS:n artikkelissa olevassa lauseessa (kun on kerrottu, miten Kaukoidässä idut kuumennetaan):

Quote
Lännessä taas ituja syövät etenkin terveystietoiset aikuiset, joilla voi olla sairauksia.

Artikkeli ei sitten kyllä ota esille sitä, miten on olemassa keinoja, joilla itujen riskejä voi suuresti, jo tuotantovaiheessa, vähentää. Sellaisia keinoja, jotka ovat luomuviljelyssä kiellettyjä. Mutta varmaan nuo "terveystietoiset" sitten myös kaihtavat sillä tavoin käsiteltyjä ituja?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.08.16 - klo:14:01
Oudosti tuo Hesarin em. uutinen ei suostu tulemaan nettiin. Ninpä en voi sitä tänne linkata.

Ja tässä YLE:n uutisessa tänään samasta asiasta ...

Idut aiheuttivat salmonella-epidemian Pirkanmaalla (http://yle.fi/uutiset/idut_aiheuttivat_salmonella-epidemian_pirkanmaalla/9090594)

... on itujen luomuisuus hävinnyt täysin uutisesta. Samoin on luomuisuus jätetty pois Tampereen kaupungin uutisesta. (http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2016/08/12082016_2.html) Edelleen käyttäen ilmaisua: oudosti. *)

YLE:n aiemmasta uutisesta ,,,

Kotimaasta saatua salmonellaa tavallista enemmän Tampereen seudulla – tartuntojen aiheuttaja ei tiedossa (http://yle.fi/uutiset/kotimaasta_saatua_salmonellaa_tavallista_enemman_tampereen_seudulla__tartuntojen_aiheuttaja_ei_tiedossa/8828572)

... löydämme tiedon, että asia on ollut näin jo huhtikuussa:

Quote
– Tapauksia on nyt ollut sen verran, että selvittämiskynnys ylittyy. Silloin tällöin tällaisia ryppäitä tulee, mutta ei missään nimessä vuosittain.
(lihav. HJ)

Ja selityksiä sille, miksi asian tutkiminen on vaikeaa. Niinhän se on. Sitä olemme käsitelleet edellä jo Saksan tapauksen yhteydessä. Mutta keinoja asian tehostamiseen varmasti olisi, muitakin kuin meidän ehdottamiamme.

______

*) vai paljonko se liittyy siihen,  miten kaupungin ruokapalveluista vastaava liikelaitos (http://www.tampereenateria.fi/periaatteemme/vastuullisuus) on jo ehtinyt julistautua luomun edistäjäksi:

Quote
Kaikki Tampereen Voimian keittiöt ovat saaneet Portaat luomuun -diplomin. Tampereen Voimia on merkittävillä panostuksilla sitoutunut luomutuotteiden säännölliseen käyttöön ja edistämään kestävää kehitystä toiminnassaan.

Ei haluta kaupunginkaan puolelta ihan heti vetää mattoa alta, tältä pyrkimykseltä? (Jos tuo Voimia olisi käytänyt ko. ituja, joukkoruokailussa, koko asia olisi tietysti voinut todella "räjähtää". Mutta onneksi ne taitavat olla raaka-aineina sen verran kalliita, että Voimiakin on varmaankin sekin keskittynyt luomupuurohiutaleisiin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg2519#msg2519).  8))
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.08.16 - klo:04:57
Tämä uutinen ja muut tätä asiaa koskevat uutiset kannattaa lukea huolellisesti:

Kuluttajat painostavat McDonald’sia ja muita pikaruokaketjuja lopettamaan ”antibioottilihan” käytön (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1470969671253)

(Maksumuurin takana, mutta perusidea selviää jo "maistiaisista".)

Aloittaen siitä, että katsoo, missä osastossa se on julkaistu: "Ulkomaat". Kyseessä on nimittäin aika puhtaasti amerikkalainen kampanja. Meillä tässä kysymyksessä ei ole minkäänlaista ongelmaa.

Mutta onko tosiasiassa USA:ssakaan? Vaikka rutiininomaista antibioottien käyttöä ei kannattaisikaan, on luultavasti erittäin epätodennäköistä, että sellaisen menettelyn avulla tuotetussa lihassa olisi enää jäämiä siinä vaiheessa, kun se tulee kuluttajan eteen. (Lisäksi kaikki eläimille annetut lääkkeet eivät edes ole samoja kuin ihmisille annetut, vaikka sekin käsitys tuota HS:n uutisesta tulee.)

Tähän olemme kiinnittäneet huomiota jo tuolla toisaalla:

Tuosta "antibiooteilla kyllästetystä": tämä kysymys (http://en.wikipedia.org/wiki/Antibiotic_use_in_livestock) vaatisi varmaan oman keskusteluosionsa, mutta jo tuosta Wikipedia-artikkelista minusta selviää, ettei se liha USA:ssakaan ole myyntitiskille tullessaan "antibiooteilla kyllästettyä", vaan varoaikoja noudatetaan sielläkin. En ole sitäkään mieltä, että USA:ssa olisi kaikki hyvin, vaan juuri tuo antibioottien käyttö kasvun lisäämisessä voi olla asia, joka siellä kaipaa muuttamista (ja tähän suuntaanhan siellä, ko. artikkelin mukaan, ollaan ilmeisesti menossa). Huom: antibiootit ovat sitten aivan eri asia kuin hormonit.

Mutta varmasti tästäkin HS:n uutisesta on tukea niille, jotka eri syistä haluavat ylläpitää käsitystä, että lähes kaikki tuontiliha on "pumpattu täyteen antibiootteja".
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.09.16 - klo:07:07
Tässä tapauksessa ...

Pääkaupunkiseudulla jyllää ehec-epidemia – jo 200 sairastunut, Keskon rucolaa epäillään lähteeksi (http://www.hs.fi/kaupunki/a1472609353032)

... syyllinen saatiin ilmeisesti äkkiä kiikkiin, ja vaikka se ehti sairastuttaa jo melkoisen monta, onneksi ei ollut kyse EHEC:in ärkähämmästä muodosta:

Quote
Sairastuneilla on ollut oireina ripulia ja vatsakipua, mutta vain vähän ehec-infektiolle tyypillistä veriripulia. Kukaan ei ole toistaiseksi tarvinnut sairaalahoitoa oireisiinsa.
(lihav. HJ)

Voi tietysti kysyä, että entä jos olisi ollut? Mutta tuon nopeampaa *) asian jäljittämistä ei voine enää vaatia, ainakaan minun mielestäni. Tosin jäljittämistehtävää voi pitää helpompana  kuin esimerkiksi Saksassa v. 2011 (ks. edellä). Näin jälkikäteen - olettaen, että asia on noin, että tuo pitopalvelu (ja sen aiemmat "portaat") ja tuo rucola se oli.

Juu, ja luomusta ei tällä kertaa ollut kyse, tarkistin saatujen tuotetietojen pohjalta. Mutta osaltaan tämäkin tapaus korostaa otsikkomme retorista kysymystä - jossa tietysti on rivien välissä jatkokysymys, missä määrin sen enempää viranomaisten kuin kuluttajienkaan kannattaa kiinnittää huomiota nykyisten minimaalisesten torjunta-ainejäämien miniminiminimaalisiin uhkiin.

Kuvitelkaa rinnalle skenaario, jossa tuossa rucolassa olisi havaittu hiuksenhieno ylitys sallittuun torjunta-ainejäämien pitoisuuteen.


______________

*) kun ottaa vielä huomioon ehec-bakteerin kahden viikon itämisajan
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.16 - klo:06:39
Toiseen asiaan, tässä välillä, kuitenkin yleisotsikon alla:

jos helsinkiläisessä huippuravintolassa, jossa kaikki varotoimenpiteet on varmasti pyritty tekemään, ja jossa henkilökunnalla on varmasti kaikilla asianmukainen hygieniakoulutus, läpikäydyt terveystarkastukset jne. voi syntyä ruokamyrkytysepidemia, niin kyllä tällä "ravintolapäivällä" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravintolap%C3%A4iv%C3%A4) pelataan venäläistä rulettia (vaikkei ehkä ihan samalla riskilllä).

Vaikka idea muutoin kuulostaa ja tuntuu ihan hyvältä.



PS. klo 16: Ainakin on kylmää faktaa, että jos joku noilla "ravintolapäivillä" valitsee luomuruokaa tarjoavan tiskin, välttääkseen torjunta-aineita, hän kyllä vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan "menee sutta pakoon, ja .. "

Tämä oli siis hyvin tiedettävissä, mutta kuitenkin nyt ikäänkuin yllätytään tällaisesta tuloksesta:

Ostitko katuruokaa? "Usein laadultaan huonoa" (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/441563-ostitko-katuruokaa-usein-laadultaan-huonoa)

Quote
Ulkomyynnissä myytävän ruoan laadussa on monesti paljonkin parannettavaa.

Helsingin ympäristökeskus kertoo, että vuosina 2015 ja 2016 ulkomyynnissä olleista ruuista otetuista näytteistä peräti 13 prosenttia oli hygieeniseltä laadultaan välttäviä ja 11 prosenttia huonoja. Valtaosa, 76 prosenttia, oli hygieeniseltä laadultaan hyviä.
(lihav. HJ)

Vaikka valtaosa oli hyviä, se pikkuprosentti (eikä niin pienikään) huonoja voi hyvin riittää ruokamyrkytysepidemiaan.

Ikivanha irvailu (ikivanhaan) mainokseen "Vim tappaa 99% kodin bakteereista" oli "... ja se 1% tappaa sinut".

Näytteitä ei otettu (vain?) tällaisilta ravintolapäiviltä, mutta kyllä vastaavanlaisilta toimijoilta:

Quote
Kaikki huonoksi arvioidut näytteet otettiin tapahtuma- ja ketteräkioskitoimijoilta. Ketterä kioski on liikkuva elintarvikehuoneisto, joka myy ja tarjoilee elintarvikkeita ilman pysyvää myyntipaikkaa.

Tämäkin vahvistaa, että samantyypisestä toiminnasta on kyse:

Quote
– Huonoiksi arvioidut näytteet olivat pääasiassa toimijoiden itse valmistamia elintarvikkeita kuten kypsää kanaa, keitettyjä nuudeleita ja kermavaahtoa, ympäristökeskus tiedottaa ja jatkaa, että niissä oli liikaa bakteereja.
(lihav. HJ)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 13.10.16 - klo:22:12
Uusi tieto. Keskiviikon Lantbrukets Affärstidning paljasti toistaiseksi salaisena pidetyn tutkimustiedon:
Ekoägg tre gånger giftigare
Högre halter av PCB och dioxin har påträffats i svenska, ekologiska ägg. Halterna är tre gånger högre än i konventionella ägg.
http://www.atl.nu/lantbruk/ekoagg-tre-ganger-giftigare/

Iltasanomat/Taloussanomat kertoi asiasta tänään torstaina:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001929710.html
Ruotsalainen tutkimus luomumunista: Kolme kertaa myrkyllisempi kuin virikemuna

Quote
"Lehtitietojen mukaan ruotsalaisista luomumunista on löytynyt yllättävän korkeita PCB- ja dioksiinipitoisuuksia. Viranomaisten odotetaan julkistavan testien tuloksen lähiaikoina.
Ruotsalaisista luomumunista on löytynyt suuria pitoisuuksia PCB-yhdisteitä ja dioksiineja, kertoo ruotsalaislehti Lantbrukets Affärstidning. Pitoisuudet ovat kolme kertaa korkeampia kuin virikemunissa.

– Tämä on herkkä asia ja uhkaa kaataa uskon luomumuniin, koska Svenska Ägg on vaiennut asiasta, sanoo nimetön lähde lehdelle.

Svenska Ägg on Ruotsin kananmunantuottajien järjestö. Lehden mukaan järjestö valmistautuu kriisitoimiin, koska ruotsalainen elintarvikelaitos SLV aikoo julkistaa tekemiensä testien tulokset lähiaikoina.

SLV:n edustaja ei halunnut kommentoida tietoja lehdelle tietoja. Hän kuitenkin sanoi virasto on tehnyt kananmunille analyysia vuosina 2005–2015. Viranomaiset ja tuottajajärjestö ovat pitäneet kriisikokouksen tänään torstaina.

Svenska Ägg arvioi jäsenkirjeessään, että luomumunien korkeiden dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien syy voi olla kananrehu, johon on käytetty kalajauhoa Itämeren kaloista.

Dioksiini- ja PCB-yhdisteiden korkeat pitoisuudet vaikuttavat aivojen ja hermoston toimintaan. Lisäksi aineet voivat aiheuttaa syöpää.
Taloussanomat "

Tänään torstaina sitten ruotsalaisten kriisikokouksessa tuli taas uusi tieto, jonka mukaan kalajauho ei olisikaan ainoa syyllinen vaan luomukanojen oma sisä- ja ulkoympäristö saattaisi olla syyllinen:

http://www.atl.nu/lantbruk/lokal-miljo-mojlig-bakom-gift-i-ekoagg/
Lokal miljö möjlig bakom gift i ekoägg
Ingen kan i dagsläget med bestämdhet säga vad som ligger bakom de förhöjda halterna av PCB och dioxiner i svenska ekologiska ägg. Men lokala källor, en stallmiljö eller utemiljö, kan vara boven, menar Jordbruksverket.


Synteettiset aminohapot olisivat turvallisia mutta luomussa niitä ei saa käyttää. Tässäkin taas käy ilmi luomusääntöjen järjettömyys.

Quote
I konventionell äggproduktion utfodras hönsen med syntetiska aminosyror som innehåller metionin, men i ekologisk äggproduktion är dessa syntetiska aminosyror förbjudna. Istället tillsätts fiskmjöl som är rikt på aminosyror. I gengäld kan ekologiskt foder innehålla dioxin och PCB.

Kolminkertainen määrä dioksiinia luomumunissa ei varmaan vielä riko riskirajoja mutta luultavasti imagohaittarajan se rikkoo.

Saa nähdä uutisoiko ProLuomu asiasta. Odotellaan Pro Luomun uutista.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 14.10.16 - klo:16:18
Ruotsin Livsmedelsverketin tiedote luomukanojen suuremmista dioksiiinipitoisuukista kuin tavanomaisissa munissa:

Dioxinhalten i eko-ägg behöver sänkas
2016-10-12

Miljögiftet dioxin – som finns i varierande mängd i alla animaliska livsmedel – förekommer i högre halter i ekologiska ägg än i andra ägg. Även om halterna inte överskrider gränsvärdena uppmanar Livsmedelsverket nu branschen att undersöka vad det beror på och vidta åtgärder.

Redan 2004 konstaterade livsmedelskontrollen att ekologiska ägg innehöll mer dioxin än konventionella ägg. Det gick då att minska halterna i de ekologiska äggen, bland annat genom att ändra sammansättningen i hönornas foder.

Nu visar Livsmedelsverkets kontroll indikationer på att halterna har ökat men de är inte över gällande gränsvärden. Några prover är i nivå med den så kallade åtgärdsgränsen, vilket innebär att något måste göras för att minska halterna.

Det kan finnas flera möjliga orsaker
Ämnen i fodret, stallmiljön eller utemiljön kan bidra till att dioxin finns i äggen. Svenska ägg innehåller ofta mindre dioxin än ägg från länder där marken är starkt förorenad av dioxin.

- Det är viktigt att branschen nu undersöker vad de högre halterna i ekologiska ägg beror på och vidtar åtgärder säger Helena Storbjörk Windahl, chef för avdelningen för styrning och uppföljning på Livsmedelsverket.

- Det pågår en utredning men hittills finns det inga indikationer på att gränsvärden eller åtgärdsgränser för dioxin i foder har överskridits, säger Kjell Wejdemar, enheten för CITES, foder och djurprodukter på Jordbruksverket."

Dioxin är skadligt på lång sikt och det är bra att få i sig så lite som möjligt. Därför behöver halterna i ekologiska ägg minska. Vi människor får i oss mest dioxiner och PCB via maten. Ämnena är fettlösliga och finns främst i feta animaliska livsmedel som fisk, kött och mejeriprodukter.
Om Dioxin och PCB

Ytterligare information för journalister:
Livsmedelsverkets pressjour 018-17 53 40
Kjell Wejdermar, Jordbruksverket, telefon 070-342 47 61

Suomen siipikarjaliitto tiedotti asiasta tänään:
http://www.siipi.net/index.php/ajankohtaista/754-kananmunien-dioksiinipitoisuudet

Pro Luomu ei ole tiedottanut vieläkään asiasta. Mutta kyllä senkin on vielä reagoitava asiaan.


Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.10.16 - klo:02:30
Kiitoksia, "miehemme Tukholmassa".

Syy asiaan ei siis olekaan varma, vaikka se oltiin heti jo löytävinään tuosta kalasta peräisin olevasta rehusta:

Quote
Det kan finnas flera möjliga orsaker
Ämnen i fodret, stallmiljön eller utemiljön kan bidra till att dioxin finns i äggen. Svenska ägg innehåller ofta mindre dioxin än ägg från länder där marken är starkt förorenad av dioxin.

Siis asia johtuu a) tuosta rehusta b) kanalan olosuhteista b) muusta ympäristöstä, ulkoilmasta, tai ehkä kaikista yhteensä?

Siipikarjaliitto kertoo Suomesta:

Quote
Suomessa elintarvikkeiden kuten kananmunien dioksiinipitoisuuksia tutkitaan, ja suomalaisissa munissa dioksiinia on todettu olevan vähemmän kuin ruotsalaisissa. Suomessakin on todettu luomumunissa hieman korkeammat pitoisuudet dioksiineja kuin lattia- ja virikehäkkituotannossa tuotetuissa munissa. Määrät ovat alhaiset, eivätkä ne ole kasvussa.

Myös Suomessa luomukanojen ruokinnassa sekä täys- että tiivisterehuissa käytetään kalajauhoa. Sen osuus on vain 2-3 % rehustuksesta.

On siis todettu, mutta ei ole kerrottu, tähän päivään asti. Sama se tuntuu olevan Ruotsissakin:

Quote
Redan 2004 konstaterade livsmedelskontrollen att ekologiska ägg innehöll mer dioxin än konventionella ägg.

Juuri tuon dioksiinin takia on sinänsä terveelliselle (Itämeren) kalallekin annettu suosituksia, että syö sitä, mutta korkeintaan niinjaniin usein. Tuleeko luomumunien osalta nyt samanlaiset?  Erityisesti tunnetusti äärimmäisen herkille lapsille! ;D

Ruotsin tästä toimenpidekuvauksesta v. 2004 (lihav. HJ) ...

Quote
Det gick då att minska halterna i de ekologiska äggen, bland annat genom att ändra sammansättningen i hönornas foder.

... ja osin Suomenkin tiedoista voisi ehkä myös päätellä, ettei kalajauho ole ainoa syy? Ja jos jo tuolloin rehuakin muutettiin, niin mitä nyt on enää sillä keinolla tehtävissä? No, jotain tällaista: "ensitoimena kalajauhon määrää kananrehuissa alennetaan" (Siipikarjaliiton mukaan).

Kyllä minäkin odottaisin, että Pro Luomu jotenkin reagoisi. Asiassa ei taida vaikenemistaktiikka enää toimia. Tieto on nyt mennyt varmasti laajalle, myös vaikka Maaseudun Tulevaisuus on siitä kertonut, se on jo nettikeskustelujen kohteena muuallakiin kuin meillä jne. (Iltapäivälehtien paperiversioissa sitä ei kyllä eilen vielä ollut, vaikka se olisi niihin jo kerinnyt).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.10.16 - klo:05:17
YLE yrittää sitten rauhoitella asiassa:

Luomumunat joutuvat suurennuslasin alle Ruotsissa – myrkkytasot koholla (http://yle.fi/uutiset/3-9232029)

Quote
Ruotsin elintarvikevirasto Livsmedelsverket kertoi tällä viikolla, että luomumunien dioksiinipitoisuudet ovat kohonneet pikku hiljaa useamman vuoden aikana. Viraston mukaan raja-arvot eivät ylity ja munia voi edelleen syödä huoletta, mutta syy pitoisuuksien kohoamiselle on selvitettävä.

Svenska Äggin mukaan luomumunissa on todettu dioksiinia 1,4 pikogrammaa rasvagrammaa kohti, kun EU:n asettama raja-arvo kananmunien turvalliselle dioksiinipitoisuudelle on 5,0 pg/rasvagramma.

Mutta kuinka hyvin tuollainen argumentti on yleensä purrut luomuväkeen ja luomun kuluttajiin - silloin kun kyse on ollut yhtä mitättömista torjunta-ainejäämista (tai lisäaineista) tavanomaisessa ruoassa?

Nyt kun Luomuinstituutti järjestää tällaisen toisinnon tai uusinnan (http://luomu.fi/tapahtuma/luomuinstituutin-iltapaivaseminaari-viikissa-19-10/) Mikkelin seminaaristaan Helsingissä, ja siellä ovat samat aiheet, joku toimittaja voisi kysyä esitelmöitsijä Raija Tahvoselta, mitkä ovat näiden kahden asian suhteelliset riskit.

***

Nyt myös Pro Luomu on julkaissut uutisen asiasta:

Ruotsissa selvitetään luomumunien dioksiinia (http://proluomu.fi/ruotsissa-selvitetaan-luomumunien-dioksiinia/)

Se on luonteeltaan sitten hyvin selostava, kantaa ottamaton. Tämän verran se kyllä väittää:

Quote
Suomessa ei ole havaittu vastaavaa dioksiinipitoisuuden nousua luomumunissa.


Mikä ei Siipikarjaliiton mukaan olisi tarkkaan ottaen ihan totta? Riippuen tietysti siitä, miten tulkitsemme sanan "vastaavaa".

Tämän myös Pro Luomu kertoo:

Quote
Kalajauhon lisäksi tutkitaan muita mahdollisia syitä, jotka voivat olla munien dioksiininpitoisuuden nousun taustalla. Mahdollisia dioksiinilähteitä voivat olla esimerkiksi luomukanojen ulkoilutarhojen maalipinnat tai tarhan maaperä. Tavanomaisessa tuotannossa eli lattia- tai virikehäkkikanalassa kasvatettavat kanat eivät ulkoile.

Ns. vapaat kanat, jotka ulkoilevat, vertailuaineistoksi? Muutoin tavanomaisesti hoidetut?

Tulipa sellainenkin mieleen, että Suomi on Ruotsia pohjoisempana, ja Ruotsin maatalous on valtaosin sijoittunut eteläiseen osaan maata. Talvella eivät luomukanatkaan ulkoile. Olisiko löydettävissä eroa kanojen ulkoilun määrässä, maiden välillä?

***

Laitetaanpa tämä lainaus tähän, vaikka olisi sen voinut laittaa muuallekin. Suomi24-keskustelussa (http://keskustelu.suomi24.fi/t/14523781/luomulle-kenkaa) nimimerkki PierreReview tänä aamuna:

Quote
Yhtä viherhihhuloinnin peruspilaria eli luomutuotantoa potkitaan nyt kirjaimellisesti munille.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.10.16 - klo:15:11
Jos - Pro Luomun mukaan - on näin ...

Quote
Suomessa elintarvike- ja terveysviranomaisten viimeisimmät raportit kananmunien dioksiinipitoisuudesta ovat vuosilta 2008 ja 2013. Näissä tutkimuksissa ei havaittu, että suomalaisten luomumunien dioksiinipitoisuus olisi nousussa. Pitoisuudet olivat myös selvästi matalammat kuin Ruotsissa nyt todetut.

... niin nistä tutkimuksistahan nämä luvutkin varmaan ovat katsottavissa. Ja em. väitteet tarkistettavissa. Johon me aina pyrimme. Papukaijamerkki tammenlehvien ... tai ihan haluttujen tilpehöörien kanssa sille, joka löytää ja linkkaa tänne nuo mainitut raportit.

Ei niin, että olisimme tosissaan nyt huolissamme luomumunien syöjien terveydesta. Vaan edellä esitetyillä perusteilla.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.16 - klo:07:13
YLE kertoi:

Quote
Svenska Äggin mukaan ensimmäisenä toimenpiteenä luomukanoille aletaan syöttää vähemmän kalajauhetta. Kanoille syötetään kalajauhoa, koska se sisältää kanoille tärkeää aminohappoa. Itämeren kaloista tehty jauho sisältää dioksiini- ja PCB-jäämiä.

Myös Pro Luomu kertoi, että nuo aminohapot ovat kanoille välttämättömiä. Miten niitä voidaan vähentää?  Ei kai niitä tähänkään asti ole syötetty kuin sen verran, mitä kanat tarvitsevat? Ovatko ne kuitenkin - luomussa - korvattavissa? Saatavissa jostain muusta kuin tuosta kalajauheesta?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 16.10.16 - klo:20:14
Saksassahan oli myös dioksiini-kohu luomumunien kohdalla: http://mattipekkarinen.net/luomtervvaik.htm
Olisiko kyse siitä(kin), että kalajauho on luomussa sallittu, mutta soija ei (koska se taitaa jo noin 100%:sesti olla gemoa)? Ja kalassa on dioksiinia.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.10.16 - klo:08:25
Suomesta en niitä Eviran tutkimuksia ole vielä löytänyt mutta Suomen Kuvalehden artikkelissa (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-luomuruoka-todella-meille-niin-hyvaa-kuin-annetaan-ymmartaa/) asia tuli esille jo  vuonna 2011:

Quote
Raskasmetallit tai dioksiinit eivät valitse, laskeutuvatko ne luomu- vai tavanomaiselle pellolle. Ne leviävät ilman välityksellä: tehtaiden savupiipuista, autojen pakoputkista ja jätteenpolttolaitoksilta.

Joissain luomutuotteissa, kuten kananmunissa, dioksiinipitoisuudet ovat jopa suuremmat kuin tavallisissa.

”Luomuun kuuluu logiikka, että eläimen pitää päästä ulos. Näin ollen dioksiinia löytyy luomukanojen munista enemmän kuin säkkirehulla ruokittujen”, Tuomisto sanoo. ”Mitään terveysvaikutuksia tällä ei tiedetä olevan, lähinnä kyse on kuriositeetista."

Mutta taitaa olla niin, että Pro Luomu pysyy sillä lailla niukin naukin totuudessa, että arvot eivät tuosta ja ihan viime aikoina ole nousseet. Mutta tuo ja tuo Saksan tapaus viittaavat siihen, ettei asiaa voi eristää vain Ruotsin ongelmaksi. *)

Vaikka kaikkineen kyse olisikin "kuriositeetista", kuten emeritusprofessori Jouko Tuomisto arvioi.


_________

*) vaikka varsin ymmärrettävä yritys tuo on, Jarrumiehen esille tuomien imagohaittojen minimoimiseksi, ainakin Suomessa (lisäys klo 13:30)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Tarkkailija on 17.10.16 - klo:15:35
Vähän saa koomisia piirteitä tämä kananmunasotku:

Ruotsalaiset luomumunat ovat yhä turvallista ruokaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsalaiset-luomumunat-ovat-yh%C3%A4-turvallista-ruokaa-mutta-kohonneet-dioksiinipitoisuudet-halutaan-selvitt%C3%A4%C3%A4-1.165015)

Ja sieltä luonnonmukainen lainaus:

Quote
Tavanomaisten kanojen rehustuksessa kalajauhoa ei käytetä, vaan niiden valkuaisrehuun lisätään synteettisiä aminohappoja. Niiden käyttö on luomussa kielletty, koska luomueläimet ruokitaan kunkin eläinlajin luontaisella rehulla.

En ymmärrä alkuunkaan, että miten kalasta tehty jauho voi olla kanan luontaista rehua? Luomulogiikan edessä on välillä pakko nostaa kädet ilmaan, että ei uppoa, ei alkuunkaan.

Vai onko niin, että jos päästämme kanaparven vapaaksi tuonne luontoon tepastelemaan, niin ne hyökkäävät heti läheiseen vesistöön tappamaan kaloja ja syömään kaloja, joka on niiden luontaista ruokaa, mutta kun ne kanaparat eivät saa tehotuotannossa tappaa kaloja ruuakseen, vaan jotain kauheaa synteettistä happoa niille vain syötetään siellä, kanaparat!

Luomulogiikan sisäistänyttä tällainen asia ei varmasti häiritse ollenkaan, mutta jotenkin kaikki ei taida olla luomussa ihan niin, kuin annetaan ymmärtää.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 22.10.16 - klo:23:19
Kanat tarvitsevat aminohappo metioniinia. Luomukanat saavat sitä kalajauhosta.

https://www.dh.se/sa-ska-gifterna-minska-i-ekologiska-agg/
Quote
Fiskmjöl tros vara en av orsakerna till de ökande halterna av miljögiftet dioxin eftersom fisk är ett av de livsmedel där detta ansamlas i naturen.
Mjölet används för att det innehåller den viktiga aminosyran metionin, som vid konventionell äggproduktion är syntetiskt framställt, det skriver Äkta vara på sin hemsida.

Sitä saa esimerkiksi siemenistä, kalasta ja lihasta ja sitä voi valmistaa synteettisesti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Methionine

Tätä synteettistä metioniinia voi annostella tarkasti ja puhtaasti ilman mukana tulevia muita aineita toisin kuin kalajauhoa, jonka mukana tulee dioksiinia.

Taas kerran tämä tapaus näyttää, että usein on järkevämpää käyttää synteettisesti valmistettua ainetta kuin ns. luonnollista.

Tämä bloggari tietää kertoa, että Ruotsin luomujärjestö Krav olisi yrittänyt saada synteettiset aminohapot hyväksytyiksi luomussa mutta Euroopan "luomufundamentalistit" ovat estäneet sen.
http://louisekonsumentkoll.se/
Quote
KRAV har arbetat för att syntetiska aminosyror ska få användas men har fått nej av  de Europeiska ekofundamentalisterna. Grundnivån i reglerna för ekologisk produktion är gemensam i EU. Fundamentalisterna har sagt sitt.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.16 - klo:08:18
Jos näin tehdään, niin varsin pian saadaan selville, oliko tämä oikea syyllinen (vai esim. se ulkoilu):

Quote
Branschen första aktion blir att minska andelen fiskmjöl i hönsfodret.

– Utifrån de indikationer vi fick från Livsmedelsverket för två veckor sedan, där man ser en förhöjd andel dioxin- och PCB-halter över tid planerar vi att, som en första åtgärd tillsammans med foderbranschen, minska andelen fiskmjöl i det ekologiska hönsfodret, säger Astrid Lovén Persson, verksamhetsledare i branschorganisationen Svenska Ägg.

Mutta eipä myöskään, tuossakaan Svenska Ägg kerro, millä se aiotaan korvata. Kun tuo synteettinen vaihtoehto ei siis tule kyseeseen, KRAV:in tuosta hyvästä yrityksestä huolimatta. Mutta jostain siemenistä sitä metioniinia olisi siis saatavissa?


PS. 24.10.16: Kysyinpä asiaa tuolla sivustolla.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.10.16 - klo:08:32
Tai sitten on kyse eräänlaisesta esi-pasteurilaisen käsityksen muunnelmasta: vaikka bakteerit eivät synnykään liasta, niin antibiiootit aina ja kaikkialla tuottavat enemmän tai vähemmän välittömästi ja varmasti resistenttejä bakteereja. 

Tämä esi-pasteurilainen näkemys vaivaa tätä Kansan Uutisten uutistakin, ainakin tätä kappaletta:

Antibiootteja syötetään yhä runsaasti karjalle EU-maissa (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3621491-antibiootteja-syotetaan-yha-runsaasti-karjalle-eu-maissa)

Quote
European Public Health Alliance puolestaan varoitti äskettäin raportissaan, että huonon valvonnan vuoksi Intian ja Kiinan lääketehtaista pääsee runsaasti antibioottijätettä vesiin ja maaperään. Antibiooteille resistentit superbakteerit pääsevät leviämään jokia pitkin laajalle.

Analyysi jää kesken kyllä näidenkin faktojen esittelyssä:

Quote
Antibiootteja käytetään karjalle eniten Etelä-Euroopassa ja vähiten Pohjoismaissa, joissa on tiukimmat rajoitukset. Espanjassa käytetään antibiootteja 100 kertaa niin paljon tuotantoeläinkiloa kohti kuin Norjassa. Suomeen verrattuna määrä on 20-kertainen.

Mutta Saksassakin antibiootteja annetaan karjalle 6–7-kertainen määrä Suomeen verrattuna.

Ei kysytä, mistä nuo erot johtuvat. Koska uskon, että Etelä-Euroopassa (tai Saksassa) ei käytetä antibiootteja kasvun edistämiseen, enkä usko, että niitä missään käytettäisiin huvikseen tai ilkeämielisyydestä, jotain selitystä asialle kyllä tuossa kaipaisi. Pelkät "tiukimmat rajoitukset" eivät minusta selitykseksi riitä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.11.16 - klo:06:07
Vähän samaa ajattelutapaa on tässäkin uutisessa:

Lehti: Antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria löydetty norjalaisista lihasioista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-antibiooteille-vastustuskykyist%C3%A4-bakteeria-l%C3%B6ydetty-norjalaisista-lihasioista-1.166832)

Quote
Superbakteerit leviävät maailmalla ylenpalttisen antibioottien käytön takia.

Suomessa eläinlääkkeiden käyttömäärät ovat kansainvälisesti vertaillen pieniä. Eläinten hoidossa periaate on lääkitä todettuun sairauteen, ei varmuuden vuoksi ennalta.

Vaikka tuolta edellisestä puheenvuorostani voi poimia tiedon, että juuri Norjassa käytetään antibiootteja äärimmäisen vähän (vain 1/5 siitä mitä meillä)! Eli se jossain Kaukoidän sairaalassa syntynyt MRSA-muunnos on nyt vaan sinne levinnyt, jollain niistä tavoista, joista tuo uutinen myös kertoi. Eikä antibioottien välttämisestä siis ollut Norjassa mitään apua, se ei antanut mitään suojaa!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.11.16 - klo:04:36
Yhdysvalloissa on nyt ilmastynyt laajahko tutkimus luomuruoan riskeistä:

CDC study attempts to assess outbreak risk from organic food (http://www.foodsafetynews.com/2016/11/cdc-study-attempts-to-assess-outbreak-risk-from-organic-food/#.WB1E7CRLD2Z)

Yhteenvetolauseen mukaan tulos - ainakin vertailussa tavanomaiseen ruokaan - oli vielä epävarma, lisätutkimuksia tarvittaisiin:

Quote
A newly published study of outbreaks linked to organic food concludes that while more data are needed to assess whether the risk is greater than for conventionally grown food, consumers should practice safe food handling in any case to avoid being sickened.

Mutta kuitenkin tällainen yleisvaroitus annettiin:

Quote
“Consumers should be aware of the risk of milk and produce consumed raw, including organic,” they wrote. “Consumers should not assume organic foods to be more or less safe than foods produced by conventional methods. Proper handling, preparation, and storage of foods, regardless of production method, are necessary to prevent foodborne illness.”

USA on kyllä iso maa, mutta aika vaikuttava oli silti niiden tapausten joukko, joissa luomuruoka oli mukana, syynä:

Quote
Using CDC’s Foodborne Disease Outbreak Surveillance System, researchers identified 18 outbreaks between 1992 and 2014 that were reportedly caused by organic food products. These outbreaks were linked to 779 illnesses, 258 hospitalizations and three deaths.

Luomuväki on perinteisesti käyttänyt ruokamyrkytysten suurta määrää argumenttina väitteissään (USA:n) "ruokasysteemin" kelvottomuudesta. Se vaikutelma tuosta kyllä tulee, ettei heidän vaihtoehdostaan ole sen parantamiseen. Sekin vielä muistaen, että luomuruoka sielläkin on aika pienen vähemmistön ruokaa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.11.16 - klo:05:16
Perussyy siihen, miksei tuo tutkimus antanut selvää vastausta, oli sitten tässä:

Quote
“We are unable to assess risk of outbreaks due to organic foods compared with conventional foods because foodborne outbreak surveillance does not systematically collect food production method,” the study states.

Eli USA:kaan ei kunnolla tilastoi asiaa, tätä tuotantotapaa, luomuisuutta, ruokamyrkytystapauksissa. Eipä taida tehdä tätä EU tai Suomikaan *). Mutta selvästi tutkijoilla tuossa oli sellainen "tuntuma", että sillä asialla olisi tai ainakin voisi olla vaikutusta tapausten yleisyyteen, vaikka se teoria vielä odottaa tieteellistä osoittamistaan.

________________

*) senhän tiedämme, ettei Evira tilastoi luomuisuutta tuotteiden takaisinvedoissa (ks. edellä 09.02.15)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.11.16 - klo:05:40
Mutta eipä myöskään, tuossakaan Svenska Ägg kerro, millä se aiotaan korvata. Kun tuo synteettinen vaihtoehto ei siis tule kyseeseen, KRAV:in tuosta hyvästä yrityksestä huolimatta. Mutta jostain siemenistä sitä metioniinia olisi siis saatavissa?

PS. 24.10.16: Kysyinpä asiaa tuolla sivustolla.

Kysymykseni ei ilmestynyt ko. sivulla! Lähetettäessä ei tullut virheilmoitusta. Oli ihan kelvollista ruotsiakin. Taisi olla vähän kiusallinen kysymys. Mutta taitaa myös Svenska Ägg tuossa kamppailla tätä imagohaittaa vastaan, ja eräs tapa siinä on ilmoittaa, että asialle jotain tehdään tai ainakin suunnitellaan ("[...] planerar vi att [...]") tehtäväksi. (Vaikkei sitten tehtäisikään? Vaikkei siitä mitään tulisikaan, esim. vaihtoehtojen puutteesta johtuen?).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 08.11.16 - klo:07:45
Tässä Lihatiedotuksen uutisessa esitetään samoin tuo teoria:

Suo­ma­lai­nen li­ha ei si­säl­lä an­ti­bioot­te­ja (http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/suomalainen-liha-ei-sisalla-antibiootteja.html)

Quote
Joissakin maissa antibiootteja käytetään rutiininomaisesti lisäämään eläinten kasvua ja ehkäisemään sairauksia. Antibioottien rutiinikäytön pelätään lisävään ihmisillekin vaarallisten, antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden lisääntymistä.

... mutta keskitytäänpä otsikkoon. Tuolla samalla idealla mainostetaan luomulihaakin, nyt tuossa siis kaikkea suomalaista lihaa.

Mutta kysymykseni: minkä maalainen liha sisältää?

Veikkaukseni - josta olen 99% varma - nimittäin on: ei minkään maalainen, ainakaan Suomessa myytävä! Vaikka antibiootteja jossain annettaisiinkin rutiininomaisesti (ennaltaehkäisevästi, joukkolääkintänä), toki varoaikoja osataan silti noudattaa. Erikseen: eläinten kasvua ei saa koko EU:ssa antibiooteilla yrittää edistää, ja käsittääkseni tämä koskee myös tuontilihaa.

Jos Lihatiedotusta kohdeltaisiin kuten muitakin myyjiä, oikeastaan olisi tuossa siis kyse harhaanjohtavasta, valheellisesta mainonnasta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.11.16 - klo:04:34
Nestléllä ollaan tätä mieltä, MT:n tästä uutisesta:

Lastenruokatehtaaseen pukeudutaan "burkhaan" — hygienia tarkkaa kuin sairaalassa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/lastenruokatehtaaseen-pukeudutaan-burkhaan-hygienia-tarkkaa-kuin-sairaalassa-1.167225)

Quote
Vanhemmat kysyvät silloin tällöin myös luomuvaihtoehtoja, mutta niitä Nestlé ei aio tarjota. Siihen on syynsä.

”Luomussa raskasmetalli- ja nitraattipitoisuudet vaihtelevat paljon, koska siellä käytetään eloperäisiä lannoitteita ja pyritään suljettuun kiertoon”, Hautala toteaa.

”Ja valitettavasti kaikki luomu ei ole luomua. Tosin kymmenen vuotta sitten niin sanottua yön yli luomua tuli enemmän, kun hinta houkutteli.

Mekään emme luomua suositelleet, tässä ...

Lapselle vain kaikkein parasta ja turvallisinta! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=365)

... muttta vetosimme toiseen asiaan. Joka tulee kyllä tuossakin esille:

Quote
Lastenruuan raja-arvot vierasaineissa ovat huomattavasti tiukemmat kuin aikuisten, ja säädöksiä on paljon.

Vierasaineisiin lasketaan mukaan myös torjunta-ainejäämät. Vaikka niitä siis harvoin löytyy.

Kaiken kaikkiaan on näin:

Quote
Tuotepäällikkö Nea Mertsalmesta on sääli, että jotkut äidit kokevat syyllisyyttä antaessaan lapselleen teollista lastenruokaa. ”Sehän on turvallisinta, mitä voi olla.”

Jossain määrin huvittavaa on, että tuon artikkelin pohjalta syyllisyyttä pitäisi äidin oikeastaan tuntea - jos tekee lastenruoan itse!

Kaikki lastenruoan valmistajat eivät ole samoilla linjoilla, koska luomulastenruokaa on kyllä markkinoilla. Lieneekö asia niinkin, että kaikissa raaka-aineissa mainittuja riskejä ei ole?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Matti Pekkarinen on 09.11.16 - klo:18:55
Tuota Nestle-uutista ei vaan löydy paperilehdestä! selasin 1½ viikon lehdet...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.11.16 - klo:04:37
Onko Ruotsissä meitä parempi jäljityssysteemi? Tämä tapaus. josta kertoi MT ...

ATL-lehti: Yhden ruotsalaistilan naudanliha sairastutti 17 ihmistä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/atl-lehti-yhden-ruotsalaistilan-naudanliha-sairastutti-17-ihmist%C3%A4-1.167991)

... ja myös Ruotsin ATL ...

Ehec-smittan kom från en och samma gård (http://www.atl.nu/lantbruk/ehec-smittan-kom-fran-en-och-samma-gard/)

... saatiin jäljitettyä eli syyllinen kiinni suht. nopeasti, jää vaikutelmaksi. Vai saatiinko (lihav. HJ):

Quote
I går berättade ATL att nötfärs från svenska gårdar ligger bakom det utbrott av ehec som smittade 17 personer under hösten.

Eipä oikeastaan. Ei ole hurraamista Ruotsinkaan nopeudessa asiassa (toisesta ATL:n uutisesta, lihav. HJ):

Quote
Sedan i september har 17 personer insjuknat i mag- och tarmbesvär orsakade av ehec.


Eli siinä on välissä koko lokakuu, osa marraskuuta. Mutta syy(llinen) kuitenkin löydettiin. Turhan usein meillä ei löydetä. (Edes näissä EHEC-tapauksissa: muutama vuosi sitten meillä oli vastaava, onneksi pieni, EHEC-epidemia, jossa vastaavalla tavalla tapauksia oli ympäri Suomen. Viranomaisilla jäi asiassa sormi suuhun. Itse epidemia sitten itsestään katosi.)

Vahinkoja ehti kyllä tapahtua (vaikkei kuolonuhreja):

Quote
Fyra av dem, varav tre är barn, drabbades därefter av den allvarliga följdsjukdomen HUS som ger njurbesvär.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.11.16 - klo:07:55
Tässäkin kampanjassa tuota argumenttia tai oikeastaan myynti-iskulausetta hyödynnetään:

Hämeenlinnan kouluissa syödään kotimaista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/h%C3%A4meenlinnan-kouluissa-sy%C3%B6d%C3%A4%C3%A4n-kotimaista-1.168485)

Quote
MTK Hämeen ohjelmapäällikkö Siri Taalas nostaa esiin kotimaisen ja lähellä tuotetun ruuan etuina laadun ja turvallisuuden. "Suomalaisessa kotieläintaloudessa ei esimerkiksi käytetä kasvuhormoneja tai ennaltaehkäisevästi antibiootteja", Taalas perustelee.

Vaikka siis koko EU:ssa ei niitä käytetä. Eikä siis luultavasti jäämiä niistä ole missään täällä myytävässä lihassa. Edes vaikka Brasiliasta tuodussa. Eikä muissakaan eläintuotteissa.

Eikö samantien voisi kertoa, että suomalainen liha on niin turvallista, koska se ei sisällä syanidia, arsenikkia, lasinsiruja tai radioaktiivisia aineita? Sen, ettei minkään muunkaan maan liha ei niitä sisällä, ei pitäisi antaa häiritä, tässä "valistustyössä" ...

Ja tuo mainittu kampanja voisi ihan erikseen korostaa sitä, ettei Hämeessä tuotetussa ruoassa noita aineita ole lainkaan!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.11.16 - klo:12:02
Vihreä Lanka silloin tällöin yllättää. Se julkaisi tällaisen ...

Myrkkyä myydään vitamiinina, jota ei ole olemassa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/myrkkyä-myydään-vitamiinina-jota-ei-ole-olemassa)

... ja sen seurauksena Ruohonjuuri otti tuotteen pois myynnistä!

Ruohonjuuri taitaa olla onnettomuusaltis. Tätäkin tuotetta se myy:

Yleinen terveysjuoma ei ehkä olekaan niin terveellistä (http://www.iltalehti.fi/terveys/201611172200028915_tr.shtml)

Quote
Aloe vera -juomien käytöllä voi itse asiassa olla täysin päinvastaisia vaikutuksia: ne ovat nimittäin voineet aiheuttaa joissain tapauksissa maksavaurioita.

- Aloe vera voi häiritä maksan entsyymien toimintaa, ravitsemusbiologi Lise von Krog vahvistaa Aftonbladetille.

Ainakin vielä (äsken netistä tarkistettuna) myy.

Iltalehti voi nyt kehua olleensa asiassa valpas:

Quote
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tuotteiden haittavaikutukset ovat nousseet otsikoihin. Uutisoimme kesällä haittavaikutuksista, joita laihdutustuotteena käytetyllä aloe vera -juomalla oli Expressen-lehden toimittajaan, joka kokeili sen tehoa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.12.16 - klo:06:43
Vaikka tuolta edellisestä puheenvuorostani voi poimia tiedon, että juuri Norjassa käytetään antibiootteja äärimmäisen vähän (vain 1/5 siitä mitä meillä)! Eli se jossain Kaukoidän sairaalassa syntynyt MRSA-muunnos on nyt vaan sinne levinnyt, jollain niistä tavoista, joista tuo uutinen myös kertoi. Eikä antibioottien välttämisestä siis ollut Norjassa mitään apua, se ei antanut mitään suojaa!

Sikojen lisäksi on Norjassa löydetty nyt samoja bakteereja naudoista, ja tämä oli siis jo toinen kerta.

Vaarallista sairaalabakteeria löytyi norjalaiselta nautatilalta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vaarallista-sairaalabakteeria-l%C3%B6ytyi-norjalaiselta-nautatilalta-1.170635)

Samoin kommentein. Nyt ko. MT:n uutisesta puuttuvat tavanomaiset "madonluvut" antibioottien liikakäytöstä. Ehkäpä toimittaja on tiennyt tuon, ettei se voi Norjassa olla asiaan syynä.

Quote
Sairaalabakteeriksikin kutsuttu MRSA on staphylococcus aureus -bakteerin resistentti kanta. Tavallinen S. aureus on varsin yleinen bakteeri, jota Eviran mukaan kantaa noin puolet ihmisistä.

Niinpä minä tutkisin nyt:

- onko ko. tilalla ollut paljon vieraita?
- onko omistaja tai muu eläinten hoitaja ollut sairaalassa?
- ... tai lomalla Kaukoidässä?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.12.16 - klo:06:43
Tässäkin MMM:n uutisessa, vaikkakin puhutaan tietämättömyydestä, kuitenkin annetaan ymmärtää, että resistenssi jotenkin syntyisi (ja leviäisi) antibioottien käytöstä:

Vesi, luonto ja ihminen - Pohjoismaat edelläkävijöinä antibioottiresistenssin hallinnassa (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vesi-luonto-ja-ihminen-pohjoismaat-edellakavijoina-antibioottiresistenssin-hallinnassa)

Quote
[...] Suomessa käytetään eläinlääkkeitä tuotantoeläimille toiseksi vähiten EU-maista, vain 22,3 mg eläinmassayksikköä kohden. Kaikissa Pohjoismaissa eläinlääkkeiden suhteellinen käyttö on vähäistä muuhun Eurooppaan nähden. Euroopan ulkopuolella käyttö on vieläkin laajempaa.

Vaikka eläinlääkkeiden käyttö on Suomessa ja Pohjoismaissa vähäistä, kysymys resistenssin mahdollisesta siirtymisestä eläimistä lannan ja jätevesien kautta ympäristöön on yhä vailla vastausta. Resistenssin kiertokulusta elinympäristössämme tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Asiaan liittyviä tutkimushankkeita on kuitenkin vireillä muun muassa Helsingin yliopistossa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.12.16 - klo:06:33
Iltalehdessäkin oli eilen pikku-uutinen tästä ...

Pirkka Luomu päärynäsoseita poistettu myynnistä varotoimenpiteenä (http://www.k-ruoka.fi/pirkka-tuotteet/pirkka-luomu-paarynasoseita-poistettu-myynnista-varotoimenpiteena/?utm_content=bufferaee35&utm_medium=twitter&utm_source=twitter.com&utm_campaign=some)

Quote
Osa kuluttajista on epäillyt tuotteen aiheuttaneen lapselle vatsaoireita.

... mutta ei sen eikä tuon mukaan asiaan oikein selvyyttä saatu.

Eipä siis voi antaa muuta neuvoa huolestuneille äideille kuin että välttäkää nyt kaikkia luomutuotteita.  ;D
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.12.16 - klo:08:32
En ymmärrä alkuunkaan, että miten kalasta tehty jauho voi olla kanan luontaista rehua? Luomulogiikan edessä on välillä pakko nostaa kädet ilmaan, että ei uppoa, ei alkuunkaan.

Vai onko niin, että jos päästämme kanaparven vapaaksi tuonne luontoon tepastelemaan, niin ne hyökkäävät heti läheiseen vesistöön tappamaan kaloja ja syömään kaloja, joka on niiden luontaista ruokaa, mutta kun ne kanaparat eivät saa tehotuotannossa tappaa kaloja ruuakseen, vaan jotain kauheaa synteettistä happoa niille vain syötetään siellä, kanaparat!

Luomukanat ja -siat ovat vieläkin taitavampia, ne pyydystävät myös meritähtiä:

Meritähtiä luomukanoille, nonparelleja ja levää lehmille – Tässä tulevat rehumaailman erikoisuudet (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/merit%C3%A4hti%C3%A4-luomukanoille-nonparelleja-ja-lev%C3%A4%C3%A4-lehmille-t%C3%A4ss%C3%A4-tulevat-rehumaailman-erikoisuudet-1.172732)

Quote
Meritähdistä aiotaan tehdä valkuaispitoista jauhoa, jota on tarkoitus käyttää luomumunien ja -sianlihan tuotannossa.

Mutta pelkäänpä vaan, että tuossa meritähdistäkin valmistetussa rehussa havaitaan sitten joskus myöhemmin sitä dioksiinia. Ja kananmunissa ja sianlihassa, jotka tuota kautta syntyvät. Jos siis kalarehu oli syynä Ruotsin luomumunien dioksiinitasojen nousuun (eikä esim. ulkoilu, jota ehdotin vaihtoehtoiseksi selitykseksi).

PS. Nyt tehdään tuosta ulkoiluselityksestäni tavallaan luonnollinen koe, kun luomukanat määrätään Ruotsissakin sisätiloihin, lintuinfluenssan takia. Jos tuo ehdotukseni on oikea, dioksiinipitoisuuksien luomumunissa pitäisi siellä laskea. Jos samaan aikaan kuitenkin ruokintaakin muutetaan, johtopäätöksiä on tietysti vaikea tehdä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 29.12.16 - klo:05:23
On hienoa, että tällainenkin keino on nyt kehitetty maissin aflatoksiiniongelman ratkaisemiseksi:

Bio-Product Targeting Deadly Toxin Holds Hope for Africa’s Food (http://www.ipsnews.net/2016/12/bio-product-targeting-deadly-toxin-holds-hope-for-africas-food/)

Mekanismi on aika ovela: levitetään sientä, joka ei tuota myrkyllistä aflatoksiina, ja tuo sieni syrjäyttää, ei anna tilaa sille pahemmalle ko. sienen muunnokselle.

Toinen lupaava ratkaisu ongelmaan on tietysti ollut geenimuuntelu (https://www.biofortified.org/2014/02/mycotoxins/). Noiden kahden ratkaisun ei tarvitse ehkä olla ristiriidassa, voisivat täydentää toisiaan? (Tai sitten ne ovat, nyt en ole varma.)

Hiukan lisäkustannuksia kummastakin menetelmästä tulee, mutta ne kannattaa maksaa, sen verran ikävistä "lisäaineista" tuossa on kyse. Lisäksi kustannukset eivät jää viljelijän maksettavaksi, koska hän saa paremman hinnan turvalliseksi varmistetusta tuotteestaan:

Quote
Receiving premium payment on aflatoxin-reduced maize makes business sense for the farmers despite investment in the aflasafe technology.

IITA said in the first year of its trial, farmers recorded 13 percent average sales price over market rate, which is a 210 percent return on investment. In 2015, average sales price stood at 15 percent over market rate, translating to 524 percent return on investment.

Ja täytyy tuohon vielä lisätä, että tuossa tapauksessa ostajan ja kuluttajan kannattaa maksaa lisähinta! Kun taas eräissä muissa tapauksissa, lisähintapyynnöissä ei kannata.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.01.17 - klo:07:29
Saksan vuoden 2011 kokemuksetkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg2143#msg2143) olivat varmasti tässä taustalla:

Kasvisten ja hunajan suoramyynti tiloilta helpottuu (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kasvisten-ja-hunajan-suoramyynti-tiloilta-helpottuu)

Quote
Itujen suoramyyntiä jouduttiin rajoittamaan

Sen sijaan suoraan kuluttajalle luovutettavien ja tilalta vähittäismyyntiin toimitettavien itujen enimmäismäärää laskettiin 10 000 kilosta 5000 kiloon. Itujen sallitun suoramyyntimäärän vähentäminen perustui EU:n komission kesäkuussa 2015 Suomeen tekemään alkutuotantoa koskevaan tarkastuskäyntiin.

Esittämättä tässä nyt helposti mieleen tulevaa kysymystä,  että mitä nuo EU-tarkastajat Suomessa oikein havaitsivat. Pahus, sehän tuli tuossa jo esitettyä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.01.17 - klo:04:40
Tuolla toisessa keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg9624#msg9624) tuli esille, miten Kimmo Tiilikainen luonnehti luomubroilereita näin:

Quote
"Luomubroilerin menestys kertoo hyvin siitä, mikä on suomalaisten elintarvikkeiden valtti”, Tiilikainen sanoo. ”Valtteja on hyvä eläintautitilanne ja antibioottivapaus, siis turvallisuus, ei suinkaan se, että tuotteet ovat suomalaisia tai arktisia."

Nyt kun lintuinflenssa on se siipikarjan tuotantoa uhkaava asia, on tuo osin harhaanjohtavaa. Lintuinfluenssa kun on virustauti, jota ei missään torjuta antibiooteilla. (Kanat kun eivät osaa vaatia edes jotain lääkettä ...)

Mutta ihan uutena kysymyksenä: voisiko sitä torjua rokotteella? Kun ihmisinfluenssaankin on rokotteita kehitetty?

Lintujen luomustatus siitä voisi mennä, mutta luultavasti rokotettuja lintuja ja niiden munia voisi ihan turvallisesti syödä? Jos tuollainen rokote siis kehitettäisiin (en ainakaan itse tiedä, että vielä olisi, edes yritetty).

Lintuja kyllä rokotetaan ...

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/rokoteneuvonta/elainlajikohtaiset-rokotteet/siipikarjarokotteet/

... mutta tuossakaan ei mainita lintuinluenssaa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.02.17 - klo:06:59
Näin valtava määrä ihmisiä sairastuu pilaantuneesta tai saastuneesta ruoasta, vuosittain ...

Every Year 700 Million People Fall Ill from Contaminated Food (http://www.ipsnews.net/2017/02/every-year-700-million-people-fall-ill-from-contaminated-food/)

... ja näin valtava määrä menettää jopa henkensä (lihav. HJ):

Quote
ROME, Feb 11 2017 (IPS) - It may sound like an endless tale of modern seven plagues: mad cows, avian flu, led-poisoned fish, swine fever, desert locusts being the most dangerous of migratory pests, let alone new, aggressive rust threatening entire wheat crops in three continents, just to mention a few. Now it is about contaminated food that every year causes illness to 1 in 10 people around the world – or around 700 million – killing 420,000 people as a result.

The leading United Nations body in the field of food agriculture has something to say on this. And it does: food availability and food hygiene are compromised every day by diseases and pests that plague plants and animals as well as various types of contaminants.

Kemikaalitkin tulevat tuossa mainituiksi ...

Quote
This highlights the importance of making sure the food we eat is not contaminated with potentially harmful bacteria, parasites, viruses, toxins and chemicals, according to WHO.

... mutta jäävät tuolle maininnalle. Ei tule yhtään sellaista vaikutelmaa, että torjunta-ainejäämillä olisi mitään merkittävää osaa tämän surullisen asiantilan syynä.

Siitä puhumattakaan, että vieläkään ei ole löytynyt yhtään esimerkkiä GMO-läjikkeiden haitoista, joita "GMO-vapaa Suomi" odottaa kieli pitkällä (http://www.gmovapaa.fi/gmo-tietoa/terveellista).

Eivätkä  nuo viimeksi mainitut kaksi asiaa tule mitenkään esille myöskään tuossa IPS-uutiseen linkatussa FAO:n yhteenvetodokumentissa (http://www.fao.org/3/b-i6538e.pdf) (pdf) ruoan riskien välttämisestä ruokaketjun eri vaiheissa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.02.17 - klo:08:00
Jos näin tehdään, niin varsin pian saadaan selville, oliko tämä oikea syyllinen (vai esim. se ulkoilu):

Quote
Branschen första aktion blir att minska andelen fiskmjöl i hönsfodret.

– Utifrån de indikationer vi fick från Livsmedelsverket för två veckor sedan, där man ser en förhöjd andel dioxin- och PCB-halter över tid planerar vi att, som en första åtgärd tillsammans med foderbranschen, minska andelen fiskmjöl i det ekologiska hönsfodret, säger Astrid Lovén Persson, verksamhetsledare i branschorganisationen Svenska Ägg.

Mutta eipä myöskään, tuossakaan Svenska Ägg kerro, millä se aiotaan korvata. Kun tuo synteettinen vaihtoehto ei siis tule kyseeseen, KRAV:in tuosta hyvästä yrityksestä huolimatta. Mutta jostain siemenistä sitä metioniinia olisi siis saatavissa?

Tästä tiedosta HS:n yleisökirjoituksessa tänään ...

Suomi on unohtanut silakan ja kilohailin (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005095104.html)

Quote
KALAJAUHON valmistuksen yhteydessä dioksiinit pystytään nykyisin poistamaan.

... tulee mieleen luonnollinen kysymys, että eikö Ruotsissa tätä osata? Vai onko niin, että poistomenetelmä käyttää jotenkin kemiaa tai on muusta syystä luomussa kielletty? Ainakaan ruotsalaiset eivät tuossa mainitse keinona tätä haitallisten aineiden poistamista kalajauhorehusta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.02.17 - klo:07:28
Ruotsissa on kuulemma päätetty uudenlaisesta ruokintaohjelmasta luomukanoille ...

Nytt foder ska minska dioxin i ekoägg (http://www.ja.se/?p=52704&pt=105&m=3517)

... mutta tuossakin (tai toisissa samaa koskevissa uutisissa) puhutaan vain kalajauhon vähentämisestä, ei sen puhdistamisesta. Ellei tässä lauseessa ole sitten vihjettä siihen suuntaan:

Quote
Utöver foderprogrammet jobbar branschen för att hitta andra fiskråvaror som har en lägre halt av dioxin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.02.17 - klo:08:38
Tässäkin uutisessa esitetään tämä teoria:

Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005098920.html)

Quote
Vastustuskyky kasvaa, kun antibiootteja käytetään paljon, ja vastustuskykyisiä bakteereja todetaan varsinkin maissa, joissa antibiootteja käytetään vapaasti: Etelä- ja Itä-Euroopassa enemmän kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopassa.

Taas kerran sanottuna: vierastan tätä teoriaa, koska se muistuttaa liian paljon Pasteuria edeltänyttä teoriaa, että taudinaiheuttajat, bakteerit syntyvät liasta.

Mutta ehkä tuosta Efsan raportista löytyvät perustelut, jotka vakuuttavat minutkin. Ihan noin, eroille tällaisten suuralueiden välillä löytyy varmasti vaihtoehtoisia selityksiä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.02.17 - klo:08:56
En ole vielä läpikäynyt tuota raporttia. MT omassa uutisessaan asiasta nostaa esiin seuraavan:

Antibioottivapaa tuotanto ei toteudu ilmaiseksi – Erikoiseläinlääkäri: "Lihasta on maksettava riittävästi" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/antibioottivapaa-tuotanto-ei-toteudu-ilmaiseksi-erikoisel%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri-lihasta-on-maksettava-riitt%C3%A4v%C3%A4sti-1.180185)

Quote
Suurin paine antibioottiresistenssin kehittymiseen tulee ihmisten ja eläinten omasta antibioottien käytöstä sekä lajien keskinäisestä kontaktista.

”Riski, että ihminen saisi hyvin kypsennetystä lihasta resistenttejä bakteereja, on aika pieni”, Rantala toteaa. Riskiryhmässä ovat tuottajat, jotka käsittelevät resistenttiä bakteeria kantavaa eläintä.
(Lihav. HJ)

Mutta eikö tuosta seuraa myös, ettei maatilamatkailu olekaan oikein hyvä idea? Ainakaan, jos tilalla on niitä söpöjä eläimiä? Elleivät matkailijat sitten suostu pukeutumaan "viimeisen päälle" suojavarusteisiin?

Myös tuo olisi lisäargumentti harraste-eläinten pitoa vastaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg9735#msg9735).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.03.17 - klo:09:04
MTK kuitenkin iloitsee tästä:

Maaseutumatkailu kasvu-uralla – kasvua tukevat käytännön toimenpiteet löydettävissä yhteisesti (https://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2017/helmikuu/fi_FI/maaseutumatkailu_kasvuuralla/)

Quote
Piristyneet kotimarkkinat ja laajenevat kansainväliset matkailumarkkinat ovat nostaneet maaseudun matkailun hyvälle kasvu-uralle. Venäläismatkailun aallonpohjasta on selvitty. Vaikka suunta venäläismatkailijoiden määrissä ei ole vielä palautunut hyvien vuosien tasolle, niin suunta on positiivinen. Suomi vetää erityisesti saksalaisia ja aasialaisia matkailijoita. Myös virolaiset, englantilaiset, ranskalaiset ja sveitsiläiset ovat löytäneet suomalaisen maaseudun entistä paremmin.

Eikä ota esille sitä, miten kaikki nuo matkailijat voivat tullessaan tuoda noita antibioottiresistenttejä bakteereita omista maistaan. Näin voisi käydä, ainakin jos olen tulkinnut eläintautien erikoiseläinlääkäri Merja Rantalaa tuossa edellä (lihavoitu kohta) oikein? Vähän tosin ajatusta jatkaen.

PS. Tuota näkökohtaa on luultavasti jo joku miettinyt? Muttä eipä tietääkseni kukaan tuonut esille?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 11.03.17 - klo:22:38
Ekologisk kyckling ökar fall av svår magsjuka
https://www.svd.se/ekologisk-kyckling-okar-fall-av-svar-magsjuka

Ja tässä ruotsalaisen tutkimuksen tulokset, josta käy ilmi että kampylobakteereja yli 8 kertaisesti luomukanoissa kuin tavanomaisissa:
http://www.svenskfagel.se/?p=1145
Resultat
De åtgärder som under en följd av år har vidtagits i Sverige har sänkt antalet positiva flockar från cirka 60 procent år 1989 till 11,6 procent år 2015 utslaget över året. Enligt undersökningar så varierar antalet flockar som bär på campylobacter med årstiderna. Av ännu okänd anledning är förekomsten av campylobacter som högst under sensommar och höst. Resultaten av de senaste årens undersökningar har varierat från 0 procent upp till 25 procent smittade flockar (den högre siffran endast under någon enstaka vecka).

Under 2012 genomförde Svensk Fågel i samarbete med SVA en rad riktade studier för att få jämförbara resultat mellan olika länder och produktionsformer. Små- eller storskalig produktion är inte avgörande utan förekomsten av campylobacter är i huvudsak beroende av standard på hus och management i form av de biosäkerhetsåtgärder som ingår som krav för medlemmar inom Svensk Fågel.

Resultat:
EU-genomsnitt kyckling: 75 % positiva
Småskalig produktion i Sverige: 62 % positiva
Ekologisk produktion i Sverige: 80 % positiva
Svensk konventionell produktion:  9,2 % positiva (2012).

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.03.17 - klo:06:28
Brasilian lihaskandaalia on jo usealta taholta käytetty kotimaisen lihan suosittelun perusteena. Odottelin jo tätä, ja täältähän se tuli, Hesarin pääkirjoituksena (lihav. HJ):

Sietää tietää, mitä suuhunsa pistää (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005139196.html)

Quote
Ruokaskandaalit lisäävät luomun ja paikallisesti tuotetun ruoan suosiota.

Juha Akkanen
Julkaistu: 24.3. 2:00

RUOKA­SKANDAALI on taas ravisuttanut läntistä maailmaa. Tällä kertaa kyse on epäilystä, että brasilialaisilta teurastamoilta olisi myyty pilaantunutta naudanlihaa ulkomaille, myös Suomeen.

Muistissa ovat vielä pakkasnesteellä ”terästetyt” itävaltalaiset valkoviinit.

Pari vuotta sitten EU:ssa paljastui tapaus, jossa hevosenlihaa myytiin naudanlihana.

Kiinassa äidinmaidonkorviketta jatkettiin muoveissa käytettävällä melamiinilla ja rottaa myytiin lampaanlihana.

Ei siis ole ihme, että luomuruoan ja paikallisesti tuotetun ruoan suosio kasvaa, vaikka hinta on tavanomaisesti tuotettua kalliimpi.

Mikään noista listatuista tapauksista ei tietystikään toimi perusteena luomun suosimiselle. Jos ottaisi esimerkkinä vaikka tuon nautana myydyn hevosenlihan, niin kyllä väärentäjät lähes samalla vaivalla olisivat tehneet siitä luomuakin. Etteikö sellaisia väärennöksiä olisi tapahtunut (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=202)?

Kummallisella tavalla tuosta skandaalien listasta on unohtunut Saksan v. 2011 luomuidut, kymmenine kuolemantapauksineen (ks. edellä, sinä vuonna). Miksi? Jos ne olisi mainittu, olisi koko loppuargumentoinnilta tietysti vedetty matto alta.

Tuo "unohdus" on sikäli erityisen silmiinpistävää, että Kiinan äidinmaitokorvikeskandaalia ehkä lukuunottamatta noista mainituista tapauksista ei kuolemantapauksia seurannut. Mutta luomuiduista seurasi, ja lisäksi vammautumisia. Ja se tapaus jopa "liippasi" Suomea: niiden itujen siemeniä oli jo myynnissä täällä! (Ja EHEC:in todettiin siirtyneen juuri siemenien kautta, vaikkei saastuneita ituja tai siemeniä Suomesta löydettykään.)

Voi olla, että Akkanen on tuossa mennyt siihen "halpaan", että luomu olisi erityisen valvottua tuotantoa. Mutta mitä siinä erityisesti valvotaan, on luomusääntöjen noudattaminen, ei mikään muu. Hiuksia voi tietysti halkoa siitä, suosittaako hän itse tuossa luomua, vai raportoiko vain kuluttajien reaktioista. Mutta kyllä tuo aika lailla suosituksella, jopa piilomainokselta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.0) näyttää.

***

Itse tätä Brasilian tapausta ilmeisesti tutkitaan vielä pitkään ja hartaasti:

Brasilialaisen lihan tuontitiedot täsmentyvät (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/2017/brasilialaisen-lihan-tuontitiedot-tasmentyvat/)

Ja hyvä että tutkitaan. Mutta muistettava on, että tähän mennessä toteutunutta haittaa ei ole osoitettu. Eli normaali kontrollijärjestelmämme on saattanut koko ajan toimia moitteettomasti, vrt. toimitusjohtaja Mari Hannukselan lausunto (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg9889#msg9889).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.03.17 - klo:08:43
Tässä samaisen Hesarin uutisessa tänään ...

Kakussa listeriaa, jyvien joukossa jyrsijän papanoita – EU:n palvelu varoittaa kytevistä ruokaskandaaleista (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005140350.html)

... luomu on ihan hyvin edustettuna.

Oliko tämä tuote luomua, ei sanota,  mutta ehkä tai luultavasti oli:

Quote
Ranska raportoi, että raakamaidosta tehdyssä ranskalaisessa camembert-juustossa on salmonellaa. Saman ilmoituksen tekivät myös Saksa, Luxemburg, Ruotsi ja Sveitsi.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 25.03.17 - klo:12:12
RASFFin yleissivu: http://ec.europa.eu/food/safety/rasff_en

Ja portaali: https://webgate.ec.europa.eu/rasff-window/portal/

Laittakaa tuossa Subject-kenttään hakusana organic.
Tällä hetkellä löytyy 611 tulosta. Tosin tiedot julkisessa portaalissa eivät ole kovin yksityiskohtaisia, esimerkiksi tuotteen tarkkaa kauppanimikettä ei kerrota.

Jos lisää Notified by -kenttään sanan Finland niin haku Subject  *ORGANIC*  Notified by  Finland (FI)  tuottaa 55 tulosta.

Haulla Subject  *ORGANIC*  AND  *LISTERIA*  löytyy 14 tulosta.

Haulla Subject  *NATURAL*  löytyy 140 tulosta. Ilmoittajamaa ei välttämättä ole kertonut tuotteen luomuisuudesta mitään jolloin tällainen luomutuote ei tule esiin hakusanalla ORGANIC.

Tutkikaa tarkemmin ja raportoikaa täällä. Nyt en ehdi itse enempää.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 26.03.17 - klo:06:46
Tässäkin MMM:n uutisessa, vaikkakin puhutaan tietämättömyydestä, kuitenkin annetaan ymmärtää, että resistenssi jotenkin syntyisi (ja leviäisi) antibioottien käytöstä: [...]

Atria sitten repäisi, ja kertoi tässä jokunen päivä sitten koko etusivun mainoksessa Hesarissa, että sen broilereita ei lääkitä antibiooteilla lainkaan, niin "puhtaita" sen broilerit ovat. Olennainen sisältö oli sama kuin tässä:

Antibiootteja ei anneta eläimille turhaan – tai laisinkaan! (https://www.atria.fi/konserni/vastuullisuus/turvalliset-tuotteet/turvallinen-atria-laatu/antibiootteja-ei-anneta-elaimille-turhaan--tai-laisinkaan/)

Kuitenkin niin, että korostettiin, tietysti, mainoksessa, Atrian lintujen erityislaatuisuutta. Tuostahan voi oikeastaan lukea, että se asia koskee koko Suomea. Eikä kai broilerin lyhyeen elämään oikein mahdukaan antibioottikuuri (varoaikoineen)? Lienee paljon yksinkertaisempaa, ja halvempaakin teurastaa ja heittää polttouuniin sairastuneet linnut?

Mainoksessa niin kuin tuossakin esitettiin taas tämä teoria, johon olen jo edellä ilmoittanut suhtautuvani epäluuloisesti:

Quote
Olivatpa kyseessä ihmiset tai eläimet, on äärimmäisen tärkeää, että antibiootteja ei käytetä turhaan. Antibioottien liiallinen käyttö kiihdyttää antibioottiresistenttien eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden syntymistä.
[...]
Kun antibiootteja käytetään maltillisesti tai ei ollenkaan, pienenee todennäköisyys superbakteerien syntymiselle ja leviämiselle.

Mutta tuolla tavalla siis ruokatalot suorastaan kilpailevat siitä, mitä heidän ruokansa ei sisällä, mitä sen valmistuksessa   ei käytetä. Joskus järkevin tieteellisin perustein, joskus sitten taas ei. Kuten sanottu, olen yhä epävarma, kumpaan kategoriaan tuo antibioottien (fanaattinen) välttäminen kuuluu.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.04.17 - klo:06:38
Menimme Helsingin Itäkeskuksessa avattuun uuteen, vähän "fiinimpään" hampurilaispaikkaan. Sain annokseni, jossa pihvi oli puoliraaka, "medium". Se ei ollut sellaisena edes hyvän makuinen. Harmittelimme, etten pyytänyt sen paistamista kypsäksi. Mutta kun katsoo tätä Eviran ohjetta ...

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/kasittely-ja-sailyttaminen/hygienia-kotikeittiossa/liha/

Quote
Jauheliha

Jauhelihan säilyvyysaika on huomattavasti lyhyempi kuin muun lihan. Jauheliha kannattaa valmistaa mahdollisimman pian. Riittävän alhainen säilytyslämpötila ja katkeamaton kylmäketju varmistavat jauhelihan säilymisen hyvälaatuisena.

Kun lihaa jauhetaan, sekoittuvat lihan pinnalla olleet bakteerit kaikkialle jauhelihaan. Älä maistele raakaa jauhelihaa tai lihapullataikinaa, vaan kypsennä aina maistiaispala mikroaaltouunissa tai pannulla.

Kypsennä jauheliha kokonaan kypsäksi, vähintään +70 ºC:een myös sisäosasta. Myös jauhelihasta valmistetut hampurilaispihvit tulisi paistaa läpikypsiksi.

Kypsentämätön liha, erityisesti raa­ka naudan jauheliha, saattaa levittää EHEC-bakteeria.

... niin asian pitäisi tuollaisessa ravintolassa ehdottomasti olla toisinpäin:

oletuksena pitäisi olla läpipaistettu jauhelihapihvi. Asiakkaan pitäisi itse - ja oikeastaan kirjallisesti! - kertoa haluavansa  medium-paistetun pihvin, ja näin ottaa itse omakohtaisen vastuun altistumisestaan tuolle riskille.

Eviran etusivun johdannossa tuolle vielä erikseen kehotetaan:

Quote
Tarkista myös ravintolassa, että esimerkiksi hampurilaispihvit ovat täysin kypsiä. Kypsentämätön liha, erityisesti raaka naudan jauheliha, saattaa levittää EHEC-bakteeria.

Jos tuo olisi tullut ko. hampurilaispaikassa mieleen, olisin pyytänyt, tai oikeastaan käskenyt, tuomaan uuden annoksen.

***

Helsingin Sanomat teki tänään "pistokokeen" - liittyen tuohon edellä mainittuun brasilialaislihaan - osaavatko ravintolat kertoa, mistä niiden liha tulee. Miten olisi pistokoe, kypsentävätkö ravintolat jauhelihapihvinsä kunnolla? Vai täytyykö odottaa, että asia "ajankohtaistuu" sitä kautta, että jotain sattuu?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.17 - klo:06:31
Mikael Vestama viittasi tuolla Kansalaiskeskustelussa (http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic=846.msg17984#msg17984) tähän uutiseen ...

Suomalaisessa broilerinlihassa superbakteereita - joka viides näyte sisälsi (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704062200098482_uu.shtml)

... ja kysyi, että onko tässä kysymys niistä luomukanoista. Minä kerkeästi siellä luomun mainetta puhdistamaan:

Quote
Nyt täytyy luomua puolustaa! Nuo eivät yksinkertaisesti voineet olla luomubroilereita, jos luomubroilerien tuotanto koko maassa vuonna 2016 oli vain 0,18 milj. kiloa, ja osuus 0,1%!  ;D

Evirankaan uutisessa asiasta (https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/ajankohtaista/2017/kypsennys-tepsii-broilerinlihan-esbl-bakteereihin/) luomubroileri ei tullut mitenkään esille. Tosin tästä tiedosta (lihav. HJ) ...

Quote
ESBL-bakteerien esiintyvyyttä kartoitettiin vuonna 2016 koko Euroopan unionin alueella. Suomessa kaikki tutkitut broilerinlihaerät olivat kotimaisia. Tutkittuja näyte-eriä oli 309, joista 15 erässä todettiin ESBL- bakteereja ja 53 erässä AmpC-entsyymiä tuottavia E. coli -bakteereita.

... voisi arvata, jos näytteitä otettiin sattumanvaraisesti koko maassa, että luomubroilereita ei edes otokseen luultavasti osunut.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.04.17 - klo:06:21
Itse tätä Brasilian tapausta ilmeisesti tutkitaan vielä pitkään ja hartaasti:

Brasilialaisen lihan tuontitiedot täsmentyvät (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/2017/brasilialaisen-lihan-tuontitiedot-tasmentyvat/)

Ja hyvä että tutkitaan. Mutta muistettava on, että tähän mennessä toteutunutta haittaa ei ole osoitettu. Eli normaali kontrollijärjestelmämme on saattanut koko ajan toimia moitteettomasti, vrt. toimitusjohtaja Mari Hannukselan lausunto (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg9889#msg9889).

Eipä sitä tämän kauempaa tutkiakaan tarvinnut. Hesari kertoi saman niin, että brasilialainen liha sai puhtaat paperit, tässä Evira:

KOHULIHAA EI LÖYTYNYT VARASTOISTA (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/2017/kohulihaa-ei-loytynyt-varastoista/)

Eikä tässä yhdessäkään tapauksessa mitään hälyyttävää löytynyt:

Quote
Eviran toteuttamassa tarkastuksessa todettiin, että yhdellä yrityksistä oli varastossa pieni erä Irlannissa valmistettua, pakastettua, kypsennettyä lihavalmistetta, jonka raaka-aine oli osittain peräisin myöhemmin vientikieltoon asetetusta laitoksesta. Tarkastuksessa erä todettiin turvalliseksi elintarvikekäyttöön.

Mari Hannuksela siis arvasi aivan oikein. Mutta lähi- ja/tai luomulihan (-ruoan) suosittelijat/mainostajat ehtivät tällä välin kyllä hyödyntää tämänkin "skandaalin", vaikkei siitä sellaista Suomessa tullutkaan.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.04.17 - klo:07:31
Tämä blogisti (http://starbox.fi/sokerivaltakunnankuulumisia/paasiaismenun-kohokohta-lammasta-australian-tapaan-ja-arvonta) tuntuu melkeinpä automaattisesti löytävän tällaisen turvallisuusargumentin luomuvalintansa puolesta (lihav. HJ):

Quote
Kiva yllätys olivat kanamunat: paikalliset luomu-kanamunat kilotavarana. Ihan täydellinen ja turvallinen vaihtoehto pasha-herkkuun, jossa käytetään raakaa kanamunaa.

Mutta kuinkahan on?

Evira kyllä kiistää, että luomumunissa olisi tavanomaista suurempi (http://yle.fi/uutiset/3-5426261) riski ...

Quote
Elintarviketurvallisuusvirasto on tuottajien kanssa eri mieltä. Esimerkiksi kananmunan tuotannossa ei ole havaittu, että luomukanaloissa olisi perinteisiä häkkikanaloita enemmän salmonellatapauksia.

... mutta ei kyllä väitä, että se olisi pienempikään.  Jokatapauksessa kanoille syötetty luomurehu ei tee munia turvallisemmiksi, munista tuskin löytyy torjunta-ainejäämiä (onko ikinä löydetty?) Salmonella on se isoin riski, oikeastaan ainoa merkittävä, ja siinä vertailun tilanne siis korkeintaan se "fifty-fifty" eli ei eroa. (Kun luomumunien hiukan kohonneilla dioksiinipitoisuuksillakaan ei terveysmerkitystä ole, ks. edellä siitä asiasta syksyllä käyty keskustelu.)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.04.17 - klo:04:18
MTK otti herneen nenäänsä tässä asiassa:

Eviran Aho myönsi ongelmat broilerikohun tiedottamisessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/eviran-aho-my%C3%B6nsi-ongelmat-broilerikohun-tiedottamisessa-1.184866)

Epäilemättä tuo tiedotus oli sikäli ongelmallinen, että kerrottiin vain Suomen tuloksista (koska ne vain tiedettiin). Näin kuluttajille voi syntyä vaikutelma, että asia olisi erityinen ongelma juuri Suomessa.

Jonka vaikutelman syntymisen iltapäivälehdet lööppeineen ja otsikoineen sitten viimeistelivät.

Tieto:

Quote
Puhuttiin myös superbakteereista, vaikka broilerin ESBL ei ihmisellä sellainen ole.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.04.17 - klo:03:14
Maaseudun Tulevaisuus ei saa tässä uutisessaan kunnolla esille keskeistä sanomaa Sydsvenskanin uutisesta:

Lehti: Ruotsalaisissa luomumunissa enemmän ympäristömyrkkyjä kuin tavallisissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-ruotsalaisissa-luomumunissa-enemm%C3%A4n-ymp%C3%A4rist%C3%B6myrkkyj%C3%A4-kuin-tavallisissa-1.185170)

Joka on tämä, ettei selvitystyö vieläkään ole johtanut selvään tulokseen, vaikka sitä on kovasti yritetty (lihav. HJ):

Livsmedelsverket letar gift i ekoägg (http://www.sydsvenskan.se/2017-04-13/livsmedelsverket-letar-gift-i-ekoagg)

Quote
Ekologiska ägg innehåller mer miljögifter än vanliga ägg. När nyheten kom i höstas gick äggförsäljningen ner. Effekten i handeln var kortvarig, men gifterna finns kvar. Livsmedelsverket arbetar fortfarande med att spåra källan till gifterna.

Toki eri tutkintalinjoja on, ja tämä kalarehuhypoteesi on vieläkin mukana kilpailussa, mutta ei enää varmana voittajana:

Quote
Halterna befinner sig under de värden som anses vara säkra för en människa att äta, men ekoäggen innehåller runt tre gånger mer gift än de vanliga äggen – och ingen vet varför.
– Arbetshypotesen är att det har att göra med fodersituationen, säger Petra Bergkvist på Livsmedelsverket.
Teorin är att värphönorna får i sig gifterna i foder som innehåller fiskmjöl, en produkt som i sin kan innehålla gifter som sprids i haven.
– Vi är inte riktigt övertygade om det, säger Kjell Wejdeman, som ansvarar för analyser av hönsfoder på Jordbruksverket.
– Vi har inte hittat några överträdelser av de gränsvärden som finns för hönsfoder. Näringen har arbetet väldigt hårt med det här och har tagit väldigt mycket prover.
Enligt Wejdeman visar studier gjorda i Europa att gifter i ägg ofta kommer från lokala miljöföroreningar, som till exempel material i de anläggningar där värphönsen hålls. Trots Jordbruksverkets invändningar är äggproducenternas och Livsmedelsverkets huvudspår fortfarande att hönsfodret är källan till miljögifterna.
– Ja, jag vet, men vi har rätt båda två. De prover som tagits på foder ligger under gränsvärdena, men nu funderar vi på om gränsvärdet verkligen ligger på rätt nivå, säger Petra Bergkvist.

Tulee mieleen oma ulkoiluhypoteesini. Jos dioksiinipitoisuudet ovat siellä vähän nyt vähentyneet, niin luonteva selitys sille olisi myös viime lokakuun (jolloin tämä kohu alkoi) ja nyt menossa olevan huhtikuun välillä ollut asia: talvi. Jolloin kanat ulkoilevat vähemmän. Ja sitä syntyy myös (teoriani) ennuste: nyt kesää kohti pitoisuudet taas nousevat.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.04.17 - klo:05:37
Kuten myös tieto: "Suomessa säteilytys on sallittua vain mausteille"

Mutta ei kyllä tietoa, tai kunnon perustelua sille, miksi näin on.

Tuolta pohjalta tämä lihavoitu yksityiskohta tässä jutussa Tullin tehotarkastuksesta ihmetyttää:

Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005186394.html)

Quote
SUOMEN tulli oli viime kuukaudet mukana kansainvälisessä operaatiossa, jossa poistettiin väärennettyjä ja vaarallisia elintarvikkeita markkinoilta. Suomessa viranomaiset keskittyivät mauste-erien tarkistamiseen.

Tulli ja apuna olleet Helsingin ja Vantaan kaupunkien elintarviketurvallisuusviranomaiset löysivät kuudestatoista tarkastetusta tavaraerästä kaikkiaan 950,5 kiloa elintarvikesäännösten vastaisia kurkuma-, curry- ja chilimausteita.

Näytteistä analysoitiin väriaineet, säteilytys ja tuoteselosteen paikkansapitävyys. Kurkuma- ja ravintolisävalmisteista tutkittiin Tullin mukaan lisäksi lyijypitoisuus.

Jos mausteiden säteilyttäminen on sallittua, miksi Suomen tulli tuhlasi aikaansa ja energiaansa sen tutkimiseen? Kun säteilytyksessä ei ole mitään teoreettistakaan terveydellistä riskiä, päinvastoin kuin vaikka noissa väriaineissa, joista pari löytöä tehtiinkin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.04.17 - klo:07:15
YLE:n vastaavasta uuutisesta (http://yle.fi/uutiset/3-9583362), jatkoa:

Quote
Europolin ja Interpolin koordinoimassa operaatiossa tehtiin ratsioita kauppojen lisäksi lentokentille, satamiin ja varastoihin. Ratsattuja paikkoja oli yhteensä 50 000.

– Ylivoimaisesti väärennetyin tuote oli alkoholi. Sitä löytyi lähes 26 miljoonaa litraa, kertoo Françoise Dorcier Interpolista puhelinhaastattelussa. Hän toimii Lyonissa Interpolin päämajassa laittomien hyödykkeiden tuotteiden ja terveysohjelman koordinaattorina.

Dorcierin mukaan väärennetyn alkoholin suuri takavarikkomäärä kertoo myös siitä, että väärennetyn alkoholin haitoista ollaan yhä tietoisempia ja eriä tiedetään etsiä.

Tuollaisista määristä jos puhutaan, kyse ei voi olla metanolista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg7003#msg7003). Silloinhan kuulisimme miljoonista kuolemantapauksista. Alkoholin haitat tietysti yleisesti tiedetään. Mutta juuri väärennetyn alkoholin? Taitavat ne haitat kohdistua lähinnä (rehellisin) yrittäjiin. Ja maihin ja alueisiin: joku on myynyt shampanjana juomaa, joka ei olekaan peräisin kyseisestä Ranskan maakunnasta?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 10.07.17 - klo:03:52
Tässäkin uutisessa esitetään tämä teoria:

Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005098920.html)

Quote
Vastustuskyky kasvaa, kun antibiootteja käytetään paljon, ja vastustuskykyisiä bakteereja todetaan varsinkin maissa, joissa antibiootteja käytetään vapaasti: Etelä- ja Itä-Euroopassa enemmän kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopassa.

Taas kerran sanottuna: vierastan tätä teoriaa, koska se muistuttaa liian paljon Pasteuria edeltänyttä teoriaa, että taudinaiheuttajat, bakteerit syntyvät liasta.

Mutta ehkä tuosta Efsan raportista löytyvät perustelut, jotka vakuuttavat minutkin. Ihan noin, eroille tällaisten suuralueiden välillä löytyy varmasti vaihtoehtoisia selityksiä.

Tämä Hesarin artikkeli myötäilee kyllä yleisesti suositusta, että (turhaa) antibioottien käyttöä tulee välttää ..

Britanniassa kärsitään antibioottipulasta – Suomessa suurempi ongelma on bakteerien vastustuskyvyn kehittyminen, sanovat asiantuntijat (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005284801.html)

... mutta kertoo myös tällaisesta tutkimuksesta tai kokeesta:

Quote
Jalavan mukaan on epäselvää, voidaanko antibiootin käytöstä pidättäytymällä vaikuttaa bakteerien vastustuskyvyn kehittymiseen.

Teorioita tästä on.

Ruotsissa tehtiin kokeilu, jossa eräs antibiootti vaihdettiin toiseen resistenssin vähentämiseksi. Resistenssiä ei kuitenkaan saatu Jalavan mukaan pois.

”Jos bakteerit ovat tulleet resistenteiksi, ei antibiootin poistaminen käytöstä välttämättä siis auta”, Jalava sanoo.

Eli tuon mukaankin käytön vähentäminen ei sikojenkaan kohdalla enää olisi avuksi, jos muunnos on jo syntynyt.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 28.07.17 - klo:04:10
Nimimerkki Tähkylä Agronetissä (https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=77740.msg1402611#msg1402611) kysyi:

Quote
onko muuten kaikkia rikka kasvien siemeniä tutkittu
onko ne ihmiselle turvallisia syödä
niitähän on luomu viljassa aika paljon mukana
pihan kasveja on joitakin tutkittu
https://puutarha.net/artikkelit/191/myrkylliset_kasvit.htm

Mutu-menetelmällä arvioisin, että terveysriski tuosta on todella vähäinen. Melkein yhtä vähäinen kuin tavanomaisessa viljassa torjunta-ainejäämistä.

Mutta joskus olen kyllä kuullut, että tuo ilmiö on ollut esteenä luomuraaka-aineiden käytölle lastenruokien valmistamisessa. Laatu ei ole piisannut, ei ole ollut mm. kyllin tasaista. Johtuiko se siitä, vai mistä, mutta nyt vasta ...

Nestlé tuo markkinoille ensimmäiset Suomessa valmistetut luomulastenruuat purkissa (https://www.nestle.fi/media/pressreleases/ensimmiset-suomessa-valmistetut-luomulastenruuat-purkissa)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.09.17 - klo:05:10
Tässä tutkimuksessa selvisi, ettei tämä ongelma ole pahenemassa, ja leviämistiet täsmentyivät:

Oletko saanut kampylobakteerin? Tartuntojen alkuperästä selvisi uutta tietoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/oletko-saanut-kampylobakteerin-tartuntojen-alkuper%C3%A4st%C3%A4-selvisi-uutta-tietoa-1.206582)

Quote
Eviran mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisten kampylobakteeri-infektioista on peräisin ulkomaanmatkoilta.

Quote
Neljäsosa ihmisten tartunnoista pystyttiin yhdistämään broilereista eristettyihin kantoihin.

Määrä oli oletettua pienempi. Loput tartunnat olivat peräisin tuntemattomista lähteistä, kuten muista kotieläimistä tai ympäristöstä.

Tämä ei ole estänyt sitä ...

Quote
Bakteeri voi säilyä luonnonvesissä elossa useita viikkoja. Tartunnan voi saada esimerkiksi juomalla pastöroimatonta maitoa tai syömällä raakaa siipikarjalihaa

... etteikö raakamaitohullutus olisi taas nostamassa päätään:

Vantaalainen tila rupesi taas myymään raakamaitoa – "Laki muuttui järkevämmäksi" (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/488458-vantaalainen-tila-rupesi-taas-myymaan-raakamaitoa-laki-muuttui-jarkevammaksi)

Järkevämmäksi? Sana on jotensakin outo tässä yhteydessä.

Ja Amerikasta saattaa olla tulossa ehkä vielä vaarallisempi villitys:

Chicken Tartare: Eat At Your Own Peril (https://www.acsh.org/news/2017/09/08/chicken-tartare-eat-your-own-peril-11797)

Eli kanasta tehdyt raakaliha-ateriat. Muistettava on, että nuo ovat leviämisteitä myös vielä vaarallisemmalle EHEC:ille. Ynnä muille taudeille. Tuo raaka-maitoa Suomessa myyvä tila lopetti vähäksi aikaa, kun se "kärähti" listeriasta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.09.17 - klo:07:43
Noora Shingler yritttää nyt (http://www.yle.fi/ohjelmaopas/data/t023032323154494c53555f30373837303133.htm) ihan omalla "testiryhmällään"  todistaa tyhjäksi jo yli 10 vuotta sitten saadun tieteellisen koetuloksen, jossa kaksoissokkotestissä koehenkilöt saivat täysin sattumanvaraisesti oireitaan, riippumatta siitä, nauttivatko luomumaitoa vai ei.

Tämä oli ko. artikkeli (valitettavasti maksumuurin takana):

Maidon homogenointi ja vatsavaivat, tekijät Laura Paajanen, Tuula Tuure, Riitta Korpela, Suomen Lääkärilehti 41/2001, s. 4186 - 4187

(Selityksenä: siihen aikaan ainoa homgenoimaton maito oli luomumaitoa, ja sitä käytettiin kokeessa)

Shingler ystävineen näyttää tietävän tiedemiehiä (mm. akatemiaprofessori Leena Palotietä ja hänen työryhmäänsä) paremmin myös laktoosi-intoleranssin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Laktoosi-intoleranssi) syyn.

Nyt Apu-lehden Hanna Sumari yrittää (http://blogit.apu.fi/hannasumari/juhlat-ystavat-ventovieraat-yksinaisyys-ilo/) vielä pienemmällä testiryhmällä, johon kuuluu vain yksi, hän itse, todistaa samaa tai enemmänkin:

Quote
Ostin viisi vuotta sitten Saarenmaalla luomumaitoa vierailleni ja kaataessani maidon kannuun (pahvitötteröillä ei ole asiaa ruokapöytään #äidinopit) se näytti niin kauniilta ja paksun valkoiselta, että minun tuli siihen himo. Join sitä yksin tein puoli litraa. Minulla on laktoosi-intoleranssi. En ollut juonut maitoa noin 40-vuoteen. En saanut mitään oireita. Rakastuin maitoon ja nyt juon sitä litroittain. Mutta vain luomuna. Se on ihanaa. En tiedä syytä oireettomuuteen enkä ala sitä mitenkään spekuloida, olen vain onnellinen, koska se maistuu ja tuntuu niin hyvältä minussa. [...]

Tuollainen oman kokemuksen kertominen tuntuu aseistariisuvalta: ei kai tuollaiseen voi vastaan väittää? Aseista riisuvaa on tuokin, ettei hän väitä tietävänsä syytä.

Vai voisiko sittenkin tuon asettaa kyseenalaiseksi? Onko laktoosi-intoleranssin toteamiseksi lääketieteellisiä testejä? Edellä linkatun Wikipedia-artikkelin mukaan tällainen geenitesti olisi. Onko Hanna Sumarilla oikeasti laktoosi-intoleranssi?

Selvennykseksi: mikään vaihe luomumaidon valmistuksessa ei poista siitä laktoosia.


PS. 25.9.17: Läetin kysymyksen myös tuonne blogiin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.11.17 - klo:06:20
STUK:in/Eviran tiedote:

STUK: Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien käyttöä ei tarvitse säteilyn vuoksi rajoittaa  (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/2017/suomessa-tuotetun-lihan-ja-kananmunien-kayttoa-ei-tarvitse-sateilyn-vuoksi-rajoittaa/)

Apropos, elintarvikkeiden säteilytys, vaikka ei ole sama asia kuin tuo, mitä sille kuuluu? Eipä paljon uutta, Eviran sivu asiasta:

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/kasittely-ja-sailyttaminen/sailyvyyden-parantaminen/sateilyttaminen/

Sen verran kuitenkin, että nyt siellä on tämä selvennys:

Quote
Säteilytyksestä annettu yhteisötason direktiivi sallii kuivattujen mausteyrttien, mausteiden ja maustekasvien säteilyttämisen, mutta mahdollistaa sen, että jäsenmailla voi olla omaa lainsäädäntöä, joka sallii muidenkin elintarvikeryhmien säteilyttämisen.

Suomella olisi siten oikeus sitä halutessaan käyttää. Miksi ei haluta, siihen on rakennettu tällainen lisäperustelu:

Quote
Elintarvikkeiden säteilytys voidaan sallia vain, jos sille on riittävä teknologinen tarve. Säteilytyksellä ei saa korvata hygieniaan ja terveyteen liittyviä käsittelyjä eikä korvata hyviä valmistus- ja viljelytapoja. On usein huomautettu, että Pohjoismaissa ei ole teknologista tarvetta säteilyttää elintarvikkeita. Meillä on pitkälle kehitetyt varastointi- ja kuljetusjärjestelmät, jotka antavat mahdollisuuden tarjota kuluttajille hyvälaatuisia elintarvikkeita ilman, että joutuisimme käyttämään säteilytystä säilöntämenetelmänä.
(lihav. HJ)

Eikö ole? Tässä olisi voinut olla:

Lidl varoittaa: Hanhenrinnasta löytyi salmonellaa (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711172200541907_u0.shtml)

Säteilyttämällähän voi käsitellä pakasteitakin, tuote ei kuumene. Mutta pöpön saa hävitetyksi. (Jos tuote oli tuotu jostain kauempaa, se vain osoittaa, kuinka epärelevanttia oli vedota Pohjoismaiden olosuhteisiin. Ja ellei, niin ihan sama juttu!)

Mutta muutoin tuo "riittävä teknologinen tarve"-vaatimuksesta tulee kyllä mieleen autoilija, joka on mielestään niin hyvä (tai hänellä niin hyvä auto), ettei hänellä tai hänen kyydissään ole tarvetta käyttää turvavyötä tai ihan pilkuntarkkaan noudattaa nopeusrajoituksiakaan.

Tai että tuota voisi käyttää pastörointiakin vastaan. Onko siihen "riittävä teknologinen tarve" vai halutaanko sillä  vain "korvata hygieniaan ja terveyteen liittyviä käsittelyjä" jne.? Näitä kahta menettelyä ja niihin suhtautumista vertasimme jo uutisessammekin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=46) v. 2008. Ja toisessa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=59) kysyimme tai väitimme retorisesti:

Quote
Voidaan kuvitella, että jos maidon ym. pastörointi olisi keksitty vasta EU:n aikana, ja se olisi keksitty USA:ssa, EU olisi epäilemättä kieltänyt sen sillä perusteella, että jos se otetaan käyttöön, navetoissa, meijereissä ja kaupoissa ryhdytään heti lipsumaan hygieniakäytännöissä.

"On usein huomautettu"? Kuka tai ketkä ovat huomauttaneet? Useat twitterissä?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.12.17 - klo:08:04
Tämän verran sain tästä tutkimuksesta (2017) tukea omallekin hypoteesilleni:

Lundin, Martina, 2017. Potentiella källor till dioxiner och dioxinliknande PCB i ekologiska ägg. First cycle, G2E. Uppsala: SLU, Dept. of Animal Nutrition and Management (https://stud.epsilon.slu.se/10381/)

Yhteenvedosta:

Quote
Increased levels of dioxins and dl-PCBs in organic eggs are caused, inter alia, by contaminated
soil and barns built before the ban of production and use of PCBs during
the 70's. Number of individuals in a herd and the time the individuals spend outdoors
affects how much contaminated soil the hens in organic egg production ingest. In
numerous market studies, elevated levels of dioxins and dl-PCBs are found in fat fish,
and the Swedish egg industry still claims that the fishmeal is the primary source of
increased levels of dioxins and dl-PCBs in organic eggs.
(Lihav. HJ)

Eli tuo maaperäsellitys, ulkoilu on mukana, vaikka tuottajat haluavat yhä keskeisesti syyttää kalajauhoa.

PS. Kun tuo asia taas tuli mieleen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg11096#msg11096).

Eli uskaltaako olettaa, että viranomaiset nyt eivät uskalla edes maistella tuota "poliittisesti epäkorrektia" selitystä?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.01.18 - klo:07:56
Saksassa oli katsottu ja analysoitu TV:n kokkausohjelmien 100 jaksoa:

HYGIENEFEHLER ALLE 50 SEKUNDEN
Bundesinstitut warnt: Fernsehköche gefährden Ihre Gesundheit (http://m.faz.net/aktuell/gesellschaft/hygienefehler-bundesinstitut-warnt-vor-fernsehkoechen-15409383.amp.html)

Tulos: kokit tekivät hygieniavirheen keskimäärin kerran 50 sekunnissa.

Tuon tutkimuksen "formaatin" voisi kopioida Suomeenkin ...
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.01.18 - klo:14:51
Hesarin uutisen mukaan tämä on merkittävä asia...

Eviran laaja tutkimus paljastaa ensi kerran: Näitä lisäaineita osa suomalaisista saattaa saada liikaa – etenkin jotkut lapsista voivat olla riskiryhmässä (https://www.hs.fi/ruoka/art-2000005537031.html)

... ja että syytä huoleen on. Huomenna asia tulee varmaan iltapäivälehtiinkin, ja niiden otsikkoihin ja lööppeihin (ellei juuri nyt sitten niihin ole juuri nyt vetävämpiä asioita?)

Kummasti Eviran oma tiedote asiasta antaa paljon rauhoittavamman kuvan:

LISÄAINEIDEN SAANTI ENIMMÄKSEEN TURVALLISELLA TASOLLA (https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/ajankohtaista/2018/lisaaineiden-saanti-enimmakseen-turvallisella-tasolla/)

Näin rauhoittavan:

Quote
ADI-arvon vähäiset ja satunnaiset ylitykset eivät ole vaaraksi kuluttajalle. ADI-arvot määritetään myrkyllisyystutkimusten perusteella sellaisiksi, että eläinkokeissa vielä haittavaikutusta aiheuttamaton annos on vähintään sata kertaa suurempi kuin aineen ADI-arvo.

Monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa kohtuullisina annoksina syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti pääse nousemaan liian suureksi.

"Osa suomalaisista saattaa kuitenkin nauttia suuria määriä monia lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita kuten makeisia muulloinkin kuin karkkipäivinä. Tällöin lisäaineitakin saattaa tulla saaneeksi tavan takaa ADI-arvon ylittäviä määriä. Silloinkin ehkä suurempi ongelma voi olla ruokavalion ravitsemuksellisissa puutteissa kuin lisäaineiden liikasaannissa", sanoo Suomi.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.02.18 - klo:07:31
Erehdyin. Näistä lisäaineista ei sitten yritettykään repiä irti kohua, missään lehdessä. Sen sijaan Hesari tänään julkaisin haastattelun tai henkilökuvan tästä tunnetusta kriitikosta

Moni syynää ruokapakkausten tekstejä, mutta keskittyy aivan vääriin asioihin, sanoo professori – Aidon ja puhtaan ruuan korostaminen ärsyttää Marina Heinosta, koska siinä ei ole mitään järkeä (https://www.hs.fi/elama/art-2000005547329.html)

Quote
Ruuan pitää nyt olla aitoa ja puhdasta. Ravinnon turvallisuuden professoria luonnollisuuden korostaminen kuitenkin ärsyttää. Se johtaa väärinymmärryksiin, Marina Heinonen sanoo.

Loput valitettavasti maksumuurin takana.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 01.02.18 - klo:11:54

Minulla on lukuoikeudet tuohon maksulliseen puoleen. Lainataanpa sieltä tuosta Marina Heinosen haastattelusta seuraava kohta:

Quote

Heinonen on yrittänyt hillitä ihmisten epäluuloa lisäaineita kohtaan muistuttamalla, että moni lisäaine – itse asiassa jopa kaksi kolmasosaa – esiintyy luonnossa tai ihmisen elimistössä.

Esimerkiksi parjattua glutamaattia löytyy tomaatista ja parsakaalista. Heinoselle itselleen natriumglutamaatittomuus ei olekaan leikkeleissä mikään houkutin, vaikka sitä näyttävästi markkinoidaan.

Luomua Heinonen ei osta. Hän ei ole löytänyt näyttöä siitä, että luomu olisi terveellisyyden tai turvallisuuden kannalta tavanomaisia tuotteita ylivertaisempaa.
[/size]


Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.18 - klo:07:51
Näin Evira arvioi yleistilanteen:

ELINTARVIKEAROMEISTA EI SUURTA RISKIÄ (https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/ajankohtaista/2018/elintarvikearomeista-ei-suurta-riskia/)

Tuossa oli pari paradoksaalista yksityiskohtaa:

Quote
Elintarvikkeisiin lisätään savuaromeja antamaan savunmakua. Perinteisen savustuksen korvaamisen savuaromeilla arvioidaan vähentävän kuluttajien altistumista syöpävaarallisille polyaromaattisille hiilivedyille eli niin sanotuille PAH-yhdisteille.

Quote
Eviran tuoreessa elintarvikearomikatsauksessa käsitellään lisäksi aineita, joita ei sellaisenaan saa lisätä elintarvikkeisiin mutta joita päätyy elintarvikkeisiin luonnollisista raaka-aineista, kuten mausteista. Osalla niistä voi olla haitallisia ominaisuuksia ihmiselle. Yksi sellainen on kanelissa esiintyvä kumariini, jonka turvallisuutta Evira on arvioinut vuosina 2007 - 2013.

Molemmissa siis luonnolliseen ratkaisuun pitäytymnen on epäterveellistä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.02.18 - klo:08:03
Tuo Marina Heinosen esille tulo - varsinkin luomuasiassa - taisi hermostuttaa joitakin.

Seppo Turunen HS-mielipidepalstalla kirjoitti otsikolla "Luomuviljelyä ei ole syytä väheksyä". Koska siinä ...

Quote
[...] ekologisista syistä voi olla opittavaa myös tavanomaisen viljelyn harjoittamiseen.

Maaperän kunnon heikkeminen on maailmanlaajuinen viljelyn ongelma.

Vaikka sitten:

Quote
Se, onko itse tuotteissa suurta eroa tavanomaisesti tuotettuihin verrattuna, on toisarvoista.

Eli Turunen turvautuu tuttuun pitkäsiimataktiikkaan (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=268).

Meillä on jo omat keskustelumme siitä, onko tavanomaisella viljelyllä luomusta jotain opittavaa, ja myös siitä, onko luomu ratkaisu maaperän heikkenemiseen. Kummassakin olemme kyllä päätyneet näkemykseen, joka kummassakin yhdellä sanalla ilmaistuna on: ei.

Kemikaalicocktailin Noora sitten enemmän kiistää hänen tietojaan, ja jatkaa lisäaineiden kauhujenkin tolkuttamista ...

Aitouden puolesta (http://www.kemikaalicocktail.fi/2018/02/aitouden-puolesta/)

Kun Marina Heinonen itse vastaa Nooralle tuossa blogissa, meidän ei nyt ehkä tarvitse. Mutta "pitkääsiimaa" Noorakin käyttää:

Quote
Heinonen ei Hesarin jutun mukaan ”harrasta luomua”, koska ei ole löytänyt näyttöä siitä, että luomu olisi terveellisyyden tai turvallisuuden kannalta tavanomaisia tuotteita ylivertaisempaa. On aivan totta, että luomua ei voi myydä terveysväittämin ja terveysvaikutukista ollaan eri mieltä, mutta Heinonen rajaa ulos täysin luomun positiiviset ympäristö- ja eläinterveyteen liittyvät vaikutukset, kuten sen, että luomutuotannossa tuotetaan tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. (Lue lisää Eviran sivuilta.) Ei kaikkien toki ole pakko harrastaa näitä arvoja, eikä tästä siksi voikaan kiistellä.
(lihav. HJ)

Me harrastamme näitä arvoja. Mutta meillä on jo täällä omat keskustelumme, joissa jne.  :D
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.02.18 - klo:08:20
Tämänkin Marina Heinosen kirjoituksen (vastauksen) Hesari laittoi maksumuurin taakse. Lainataan niin paljon kuin voidaan:

Luomutuotanto ei takaa, että ruoka on terveellistä (https://www.hs.fi/paivanlehti/07022018/art-2000005555164.html)

Quote
Ympäristön hyvinvointi on koko ruoantuotannon asia.

Julkaistu: 7.2. 2:00

Kaija Burgunder kysyi (HS Mielipide 3.2.), mikä on terveellistä ruokaa. Vastakkainasettelu luomuruoan ja tavanomaisesti tuotettujen elintarvikkeiden välillä on täynnä väärinkäsityksiä.

Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Saatko, Jarrumies, vielä lisättyä parhaita paloja lopusta?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 07.02.18 - klo:11:51
Tässä pari lainausta tuosta Marina Heinosen 7.2.2018 HS:ssä julkaistusta vastauksesta samassa lehdessä aiemmin tällä viikolla julkaistuille Heinosen luomukantaa arvostelleille mielipidekirjoittajille.

Quote
Luontaisuus ei ole terveellisyyden tai turvallisuuden tae. Tästä ovat esimerkkeinä sienimyrkyt, kanelin kumariini sekä salaatin nitraatti. Kasvinsuojeluaineiden jäämiä on kotimaisissa elintarvikkeissa erittäin vähän – jos lainkaan. Toisaalta, myös luomutuotteet voivat olla bakteerien, homeiden tai ympäristömyrkkyjen saastuttamia.
Quote
Eläinten ja ympäristön hyvinvointia arvostavat luomuruoan tuottajien lisäksi myös muut ruoantuottajat. Ruoantuotannossa eettisten ja ekologisten ratkaisujen on oltava maailmanlaajuisia. Luomu ei ole ratkaisu siihen, että kaikille riittäisi turvallista ja terveellistä ruokaa.

Heinonen on Helsingin yliopiston professori (ravinnon turvallisuus) ja  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellinen asiantuntija.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.18 - klo:02:56
Tässä on vallan lupaava tutkimustulos:

Bakteerinsyöjät torjumaan ruokamyrkytyksiä? - Faagit nitistivät yersinian elintarvikkeista (https://www.sttinfo.fi/tiedote/bakteerinsyojat-torjumaan-ruokamyrkytyksia---faagit-nitistivat-yersinian-elintarvikkeista?publisherId=3747&releaseId=66341159)

Erityisen hienoa tuossa tutkimuksessa on se, että samalla myös "taklataan" antibiottiresistenssin ongelmaa.

Mutta näin jo visioidaan ruoka-asiassa:

Quote
Skurnikin tietämän mukaan vastaavanlaista tutkimusta faagien käytöstä elintarvikkeiden käsittelyssä ei ole tehty missään aikaisemmin. Aivan uusi idea elintarvikkeiden faagikäsittely ei silti ole: Yhdysvalloissa on jo markkinoilla faagituote, jota suihkutetaan raakojen elintarvikkeiden pinnalle Listeria-bakteerien torjumiseksi.

– Yersinia-infektioiden ehkäisylle ei ainakaan Suomessa ole valtavan suurta tarvetta, mutta tämä meidän tutkimuksemme voi toimia mallina muiden, vakavampien elintarvikeperäisten infektioiden ehkäisemiseen faagikäsittelyn avulla, Skurnik sanoo.

Kenties tulevaisuudessa faagipuhdistus onkin rutiinia tiettyjen elintarvikkeiden käsittelyssä.

– Voitaisiin käyttää faagisekoitusta, joka tehoaa useisiin eri bakteereihin, esimerkiksi salmonelloihin ja kampylobakteereihin sekä muihin tavallisiin ruokamyrkytyksiä aiheuttaviin suolistobakteereihin. Faagiseosta voitaisiin antaa myös ehkäisevästi tuotantoeläimille vaikkapa juomaveteen sekoitettuna, Skurnik pohtii.

Tulee mieleen, että eläinten juomaveteen ennalta ehkäisevasti laitettu antibiootti on ollut se "kaiken pahan alku ja juuri"! (Muualla, ei tietääkseni lainkaan Suomessa.)

Toiseksi tulee mieleen, että myös EHEC on bakteeri. Harvinainen, mutta toisaalta varsin ikävä, jopa fataaali (ks. edellä vuoden 2011 EHEC-kriisistä Saksassa).

Kolmanneksi tulee myös mieleen, että tuollainenkaan ennalta ehkäisevä lääkintä ei varmaan tule sallituksi luomueläimillä, jos tuo keksintö etenee yleiseen käytöön ja rutiiniksi, muutoin. Tai kasvistenkaan kohdalla.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.03.18 - klo:06:02
Tällainenkin pieni riski on olemassa ...

Tiesitkö, että porkkana voi olla myrkyllinen keväällä – Näillä helpoilla konsteilla voit välttää ruokamyrkytyksen (https://yle.fi/uutiset/3-10120650)

... siis luultavasti suht. pieni, mutta olemassa. Mutta erityisen pieni on sen rinnalla se riski, että laboratoriossa löytyisi pari mikroskooppista hippusta torjunta-ainejäämiä siitä porkkanasta. Muualla niitä ei voi löytääkään. Niistä ei tule edes mahan kipristelyä.

Outoa muuten, ettei näiden helppojen konstien joukkoon ...

Quote
Ruokamyrkytykseltä voi välttyä peruskeinoilla: Hyvä hygienia on tärkeintä. Se tarkoittaa käsien pesua ennen ruuanlaittoa ja multaisten juuresten tai raakojen kasvisten käsittelyn jälkeen. Vihannekset on pestävä ennen käyttöä.

Kasviksille on oltava omat leikkuulaudat ja veitset. Jos niitä käytetään johonkin muuhun, ne on pestävä hyvin.

... sitten kuitenkaan lisätä keittämistä, vaikka se tulee jutussa esillekin. Sitäpaitsi porkkana kuuluu niihin vihanneksiin, joissa  ravintoaineet saadaan parhaiten käytettyä, jos se on keitetty. Jopa niin paljon paremmin, että raakaa porkkanaa ei oikeastaan voi edes pitää erityisen terveellisenä, ollenkaan. Eli listalla pitäisi olla:

- Keitettyä Kevätporkkanaa!

En vastusta käsien ahkeraa pesemistä, mutta en oikein ymmärrä, miten se tähän auttaisi:

Quote
Bakteeri voi päästä porkkanoihin korjuuvaiheessa maaperästä. Monista bakteereista poiketen se pystyy lisääntymään kylmävarastoinnin aikana 0–5 asteessa. Suuria bakteerimääriä on löydetty epidemioiden aikana varastoinnissa pilaantuneista porkkanoista.

Sitten on vielä tutkimustuloksia, että eräät kuluttajat katsovat, ettei luomuvihanneksia tarvitse pestä, koska niissä ei ole torjunta-aineita.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.05.18 - klo:05:09
Maailma.net/IPS kertoo erityisesti kehitysmaita vaivaavasta ongelmasta:

Kenian maaseudulla torjutaan ruokaa pilaavaa homemyrkkyä (http://www.maailma.net/uutiset/kenian-maaseudulla-torjutaan-ruokaa-pilaavaa-homemyrkkya)

Quote
Kenialaiset viljelijät menettävät huomattavan osan maissistaan huonon varastoinnin vuoksi. Kosteudessa muhivat homesienet tuottavat syöpää aiheuttavaa aflatoksiinia. Se pystytään nyt havaitsemaan pikatestillä, mutta tieto vaarasta kulkee verkkaan.

Mutta enemmänkin se olisi voinut kertoa. Steve Savagen mukaan aflatoksiinin torjumisessa on usealla muullakin tavalla otettu merkittäviä edistysaskelia:

A Remarkable New Technology That Will Diminish A Global Cancer Threat (http://appliedmythology.blogspot.fi/2018/04/maizecorn-we-in-rich-societies-of-world.html)

Quote
But recently, a Swiss, family-owned grain handling equipment company called Bühler has cooperated with Microsoft to develop a system which can process corn at a rate of 15 metric tons per hour and reject any of the kernels that are contaminated with the nasty chemical aflatoxin. That is both amazing and very cool.

Ja jo aiemmin hän oli kertonut, miten geenitekniikka voisi asiassa auttaa:

GMO corn that resists cancer-causing aflatoxin showcases biotech's life-saving potential (https://geneticliteracyproject.org/2017/04/17/gmo-corn-resists-cancer-causing-aflatoxin-showcases-biotechs-life-saving-potential/)

Savage sitten suositteleekin eri keinojen yhdistelyä:

Quote
The most robust and resilient anti-cancer strategy would be to combine all of these methods and finish off with the high speed sorting technology.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.05.18 - klo:04:23
Tarkemmin tämän tapauksen syyt selviävät myöhemmin:

100 potilasta sai vatsaoireita kahdessa helsinkiläisessä sairaalassa – Syyksi selvisi norovirus (https://yle.fi/uutiset/3-10220190)

Minulla ei ole minkään laista vihiä siitä, että luomuraaka-aineet olisivat liittyneet asiaan. Mutta joka tapauksessa tarkempi selvitys tapahtumien kulusta on kiinnostava.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 06.06.18 - klo:02:08
Eipä näytä nettiin tulleen yksityiskohtaisempaa tietoa tuosta noroviruksesta Helsingin sairaaloissa.

***

USA:ssa on melkoisen laaja EHEC-epidemia:

https://www.fda.gov/Food/RecallsOutbreaksEmergencies/Outbreaks/ucm604254.htm

Syistä tiedetään sen verran, että salaattiin se on liittynyt, sen kautta levinnyt.

Quote
As of May 31, the CDC reports that 197 people in 35 states have become ill. These people reported becoming ill in the time period of  March 13, 2018 to May 12, 2018. There have been 89 hospitalizations and five deaths.

Liittyykö luomu mitenkään tuohon, niinkuin se liittyi Saksan v. 2011 epidemiaan, siitä ei ole vielä mitään tietoa. - Kimurantilta näyttää tuossakin tapauksessa tapahtumien koko kulun selvittäminen, tuon selostuksen mukaan, vaikka se alue, josta se on lähtenyt liikkeelle, onkin aika tarkkaan selvitetty, jopa se maatila.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 08.06.18 - klo:04:25
Tässä netti-ilmoituksessaan luomutuotteen myyjä liioittelee toiseen suuntaan:

https://www.sinunapteekki.fi/catalog/macurth/macurth-kuivattu-salvia-luomu-p-9876.html

Quote
Ainesosat:
Luomulaatuinen kuivattu salvia.


Alkuperämaa:
Ranska

Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Suositeltua annostusta ei saa ylittää. Ei lasten ulottuville.
(lihav. HJ)

Ei siitä luomulaatuisuudesta tule salviaan mitään erityistä riskiä lapsille.  ;D
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.06.18 - klo:05:32
Näinkin voi olla:

Kauppojen omat savukalat eivät ole savustinta nähneetkään – maku tehdään savuaromilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.251811)

Quote
Eskelisen mukaan savuaromilla maustettu kala on terveellisempää kuin perinteisesti savustettu, koska siihen muodostuu vähemmän karsinogeenisiä pah-yhdisteitä.

Etteivät olekaan yksiselitteisen hyvä juttu, ne paljon mainostetut aidot maut.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.06.18 - klo:03:50
Tämä blogisti on raskaana ja kertoo:

http://www.lily.fi/blogit/eli-mita-ma-saan-nyt-syoda

Quote
Roskaruoan himo on ollut kova. Kotipizza ja välillä Mäkkäri. Tuntuu väärältä kun pitäisi syödä, gynekologini ohjein, vaan luomua ja kaikkea täysin puhdasta ja terveellistä. Mutta. Jos olisi vielä Kotipizzapassi niin olisin jo lähellä veloituksettoman pizzani noutamista.

Nyt hiukan epäilen. Onkohan laillistettu lääkäri todella kehottanut syömään luomua? Ja perustellut sitä tuonsuuntaisesti?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 19.06.18 - klo:03:51
Vaikka Evira tässä osin kehuu itseäänkin, tällaisen lausunnon se antoi viime vuoden tilanteesta:

ELINTARVIKETURVALLISUUS SUOMESSA HYVÄLLÄ TASOLLA (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/2018/elintarviketurvallisuus-suomessa-hyvalla-tasolla/)

Quote
18.6.2018

Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2017 osoittavat, että elintarviketurvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla. Kotimaassa tuotetut tuotteet eivät sisällä kuluttajalle vaarallisia määriä kemiallisia aineita. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita esiintyy hyvin vähän tutkituissa elintarvikkeissa. Elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä oli aikaisempien vuosien tasolla, mutta niissä sairastuneiden määrä oli matalin yli kymmeneen vuoteen.

Sitäkin taustaa vasten tuntuu jotenkin hullulta se, miten koululaisia johdatetaan olemaan kiinnostuneita tällaisesta:

Puistolan peruskoululaiset halusivat selvittää, mistä koulun makaronilaatikon jauheliha tulee – päätyivät Lapinjärvelle katsomaan possua silmästä silmään (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005725134.html?ref=rss)

Sillä sitä minä en kyllä usko, että tuollainen kiinnostus olisi syntynyt spontaanisti lasten omassa keskuudessa. On joukossa realistejakin, mutta myös niitä mallioppilaita, jotka ovat tarkkaavaisesti kuunnelleet opetusta:

Quote
Oppilaat arvuuttelevat, mistä ruoan raaka-aineet ovat peräisin.

”Se ei voi olla mistään kovin huonosta paikasta, koska sitä kuitenkin tarjoillaan koulussa lapsille”, 9.-luokkalainen Mia Rautio arvelee.

Hän kertoo luottavansa kouluruoan laatuun. Toinen oppilas uskoo, että raaka-aineet ovat kotimaisia. Kolmas epäilee niiden tulevan ”jostain halvemmasta maasta”, kuten esimerkiksi Saksasta. Hän ei luota valmistajaan.

Ruoan alkuperä kuitenkin kiinnostaa monia.

”Eikö se kuulu ihmisoikeuksiinkin tietää?” tuumaa 7-luokkalainen Eino Mantere.

Tuon viimeisen on oppilas takuulla kuullut opettajalta. Eviran yms. hommat kuuluvat peruskoululaisille! (Ja MTK:n edunvalvonta!)

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.07.18 - klo:06:49
Tuleeko tämä idea vielä surullisen kuuluisasta maabrändimuistiosta? Jossa oli myös vaatimus tai ehdotus kaikkien järvien veden juomakelpoiseksi tekemisestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg1849#msg1849).

Huippukokki tarjoaisi Trumpille ja Putinille järvivettä, Juha Mieto mämmiä – mitä sinä kattaisit presidenttien pöytään? (https://yle.fi/uutiset/3-10289675)

Quote
Sukulan menu kätkisi mukaansa myös ilmastosopimukseen liittyvän piiloviestin Trumpille.

– Juottaisin järvivettä suomalaisesta järvestä, koska täällä niin pystyy tekemään. Monessa maassa ei voi.

Minä en kyllä tekisi tuota. Vaikka riski ehkä on hyvin pieni, se on olemassa, ks. tuo ensimmäinen linkkini. Tai otetaan sieltä ulos, tähän:

Quote
Järvet joet ja lammet ovat omia ekosysteemejään, joissa synnytään, eletään, ulostetaan, syödään ja kuollaan. Tähän kuuluu vilkas bakteeritoiminta ulosteiden ja kuolleitten saattamiseksi takaisin kiertoon.
[…]
Bakteeritoimintaa suorittavat, osin ihmiselle tulehduksia ja vatsavaivoja aiheuttavat bakteerit. Ne täytyy eliminoida, ennen kuin järvistä tulee juomakelpoisia.

Eikä isäntämaa Suomella ole sen ottamiseen varaa.


PS. Miten tuo Sukulan ehdotus liittyy ilmastonmuutokseen? En saa sitä millään auki, minullekin se säilyy piiloviestinä, vaikka se tuossa on kerrottukin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.07.18 - klo:06:57
Näin Euroopassa:

Tilanne ei ole ohi Lidl-, K- ja S-kauppojen myymissä listeria-pakasteissa – ja taas uusi elintarvikkeen poisto myynnistä (https://www.talouselama.fi/uutiset/tilanne-ei-ole-ohi-lidl-k-ja-s-kauppojen-myymissa-listeria-pakasteissa-ja-taas-uusi-elintarvikkeen-poisto-myynnista/73941ddb-789d-3b20-ba80-7024cd53b4da)

Quote
Epäily liittyy eurooppalaiseen listeriaepidemiaan, johon havahduttiin viime vuoden marraskuussa. Euroopan terveysviraston selvitysten mukaan listeriabakteeri on sairastuttanut tähän mennessä 47 ja tappanut yhdeksän ihmistä viidessä eri maassa.

Iso osa sairastumisista on todettu Suomessa. Meillä pakastemaissista löytynyt listeria on sairastuttanut 23 ihmistä ja surmannut kaksi.

Mutta mistä Euroopassa, erityisesti Saksassa nyt ollaan huolissaan?

Siitä, että glyfosaatti ehkä kuitenkin on vaarallista, täytyisikö se kuitenkin kieltää? Ja sama juttu GMO-ruoan kohdalla, mukaan lukien geenieditoidut lajikkeet.


PS. Trumpille ja Putinille ei sitten lähdevettä tarjottu ja hyvä niin. Trump ehkä nyt kärvistelee kotimaassaan sen johdosta, mitä oikein tuli Helsingissä sanottua. Mutta ei vatsavaivoissa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 24.07.18 - klo:03:58
Tässä blogisti antaa hyväntahtoisia neuvoja, mutta tässä selityksessään (lihav. HJ) ampuu mitä luultavimmin täysin ohi:

Kuuma kesä - näin vältät ruokamyrkytykset (https://kotigourmeeta.blogspot.com/2018/07/kuuma-kesa-nain-valtat-ruokamyrkytykset.html)

Quote
2. Pese kaikki kasvikset ja hedelmät.

Tässä tein virheen viimeisimmässä tapauksessa.

Hedelmien ja kasvisten pinnassa on usein jäämiä kemikaaleista (ellei luomu), ja kymmenet ellei sadat ihmiset on niitä kaupassa ja ketjun eri vaiheissa läminyt.

Minkälaisia oireita blogisti sitten saikaan (niitä ei kuvata) ...

Quote
Omassa tapauksessa kyseessä oli vesimeloni. Ei vain tullut ajatelluksi pestä sitä pintaa kun enhän mä syö edes pinnan läheltä... Nyt googlattuani tiedän vesimelonin olevan yksi helpoiten myrkytyksen aiheuttavista hedelmistä. Useissa ohjeissa vesimelonin pinta neuvotaan pesemään ihan saippualla ja harjalla.


... niin en usko, että kyse oli "kemikaalien" jäämien aiheuttamista. Joissa aineissa on tiukat turvarajat, ja aineet (jäämät) eivät enää kaupassa tai kuumuudessa  yhtään lisäänny, äärimmäisen pienistä määristään.

Sen sijaan aika yleinen myytti on, että luomuvihanneksia ja -hedelmiä ei tarvitse pestä! Joka käsitys on omiaan aiheuttamaan noita ikäviä seurauksia.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.08.18 - klo:02:35
Nyt Ruotsissa on laaja EHEC-epidemia:

Ett av de största utbrotten av Ehec i Sverige (http://www.atl.nu/lantbruk/folkhalsomyndigheten-flaggar-for-stort-utbrott-av-magsjukdomen-ehec/)

Kuten uutisesta voi lukea, asiasta tiedetään vasta suurin piirtein sairastuneiden lukumäärä, noin 50-100, ja ehkä karkeasti alue, jossa tapauksia on ollut eniten. Koska tapauksia on kuitenkin siellä täällä maassa, päätellään, että elintarvikkeiden kautta se leviää.

Varsinainen tartuntalähde ja leviämistie on yhä selvittämättä. Epidemian alku ajoitetaan heinäkuulle.

Viranomaisilla ei ole vielä enempää kerrottavaa:

Nationell spridning av ehec utreds (https://www.folkhalsomyndigheten.se/nyheter-och-press/nyhetsarkiv/2018/augusti/nationell-spridning-av-ehec-utreds/)

Ohjeissa kuluttajille on vihannesten huuhteleminen. Siitä ei varmasti ole haittaa, mutta eikö Saksan tapauksen yhteydessä tullut selväksi, että juuri EHECiin se ei mitään auta? (Vaan ainoastaan kuumentaminen.) Muilta osin ohjeet ovat oikeita ja hyviä. Mm. raakamaitoa ei erityisesti nyt pidä juoda. Eikä kekkaloida puoliraaoilla jauhelihapihveillä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.08.18 - klo:03:28
Enköpingissä EHEC on yhdistetty paikalliseen uimarantaan (http://enkoping.se/hitta-verksamheter/hitta-bad/bad/koffsan-badplats.html), se olisi*) sen leviämiskanava:

Stort utbrott av ehec – kan spridas via badvatten (https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/zLjPXr/utbrott-av-ehec--kan-spridas-via-badvatten)

Tämä on kuitenkin epäilyjen ja tutkimusten pääsuunta:

Quote
Ursprungskällan är inte lokaliserad, men misstänks vara någon form av livsmedel.
– När det blir sådana här länsöverskridande, nationella utbrott så kan det handla om livsmedel som fått en bred spridning. Vid tidigare ehec-utbrott har det varit sallad och nötfärs som varit orsaken. Men med detta utbrottet så vet vi ännu inte, säger Cecilia Jernberg till GP.
(lihav. HJ)

_______

*) oman itsensä huuhtelemisesta ei siten siellä olisi ainakaan apua.  ;D
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.08.18 - klo:04:59
Tässä ei ole varsinaisesti lisätietoa mutta ...

Magbakterien ehec – kan bli det största utbrottet i Sverige (https://nyheter24.se/nyheter/inrikes/912676-magbakterien-ehec-kan-bli-det-storsta-utbrottet-i-sverige)

... siinä on tutkijan ounastelu, että tästä saattaa tulla Ruotsin laajin EHEC-epidemia koskaan. Plus valittelu, miten vaikeaa asian tutkiminen on:

Quote
Man misstänker att utbrottet kommer från något typ av livsmedel. Trots att flera myndigheter hjälps åt för att lösa bakteriepusslet, så är det ändå en väldigt komplex utredning.

Tuli mieleen, onko kaupparyhmillä Ruotsissa käytössään vastaavia "etukortteja" kuin meillä? Nyt voisi käyttää niiden ostostietoja. Se tavara, jonka kaikki tai useimmat sairastuneet ovat ostaneet, selviäisi hetkessä. Eikä sellaisen etsiminen olisi tässä tapauksessa täysin hakuammuntaa, vaikka muitakin leviämisteitä ilmeisesti on. Eikä Ruotsissa käsittääkseni olla niin p-ntärkeitä tietosuojastakaan, kuin Suomessa usein ollaan, jos koko kansan terveydestä on kyse. Mutta onko siellä niitä kortteja ja ko. dataa?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.08.18 - klo:07:44
Mutta tämän tiedon mukaan (https://www.aftonbladet.se/lokala-nyheter/KvA86M@ablokal) hyvin perinteisellä ja siis hitaalla tavalla jatketaan:

Quote
– Det är bara små barn och deras anhöriga som har insjuknat. Vi spårar nu smittan med hjälp av laboratorieanalyser och intervjuer med de drabbade familjerna, säger Helena Palmgren, tillförordnad smittskyddsläkare, enligt SVT Uppsala.

Noilla metodeilla jäljitys valitettavasti kesti Saksassa 2011 mahdottoman, anteeksiantamattoman kauan.

Kun tapauksia on kahdessa, toisistaan aika kaukana olevassa paikassa, Uppsalan lähellä ja Länsi-Göötanmaalla,  paikalliset johtolangat, kuten tuo uimaranta, tuskin johtavat perille asti. Tietysti jotain voitetaan, jos esim. uimaranta väliaikaisesti suljetaan tms. Mutta minä kyllä jäljittäisin sitä, mitä on syöty. Onko tuo jo vihje, että pikkulapsia on joukossa paljon? Sanotaanko tuossa peräti, että sairastumiset rajoittuvat pikkulapsiin ja heidän läheisiinsä?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 19.08.18 - klo:06:39
Tässä on sitten löydetty kytkentä Itä-Göötanmaallla erääseen järveen:

Fall av Ehec-smitta kopplas till sjö (http://www.vimmerbytidning.se/nyheter/vastervik/fall-av-ehec-smitta-kopplas-till-sjo-om5404363.aspx)

Siitä on tietysti sanottava samat sanat kuin edellä, siitä uimarannasta.

PS. Odottelen tässä valtamedian uutista asiassa Suomessa. Tai olihan sellainen jo TS:ssä (http://www.ts.fi/uutiset/maailma/4052301/TT+Ruotsissa+ennatyksellisen+laaja+ehecepidemia). Mutta sellaista, jossa olisi arvio siitä, seuraako tästä kohonnutta riskiä täällä. Saksan tapaushan osoitti, että EHEC kyllä varsin helposti ylittää valtakunnanrajoja. Vaikka niitä vääriä hälytyksiäkin silloIn oli, toisiinsa liittymättömiä tapauksia.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.08.18 - klo:06:17
Epidemia näyttää yhä jatkavan leviämistään ...

Fler smittade i ehec-utbrottet (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/fler-smittade-i-ehec-utbrottet/)

... vaikka jossain julkaisuissa ehti olla jo väite, että se olisi hiipumassa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 29.08.18 - klo:05:54
Hiipumista ei ole vieläkään (28.08.18) havaittavissa ...

Fler har insjuknat i ehec-utbrottet (http://www.atl.nu/lantbruk/fler-har-insjuknat-i-ehec-utbrottet/)

... tartuntalähdettä ei ole vieläkään tunnistettu, ja tapauksia on edelleen laajalla alueella:

Quote
Tarmbakterien ehec kan orsaka blodiga diarréer och i vissa fall leda till en allvarlig njursjukdom. Åtta nya fall har bekräftats den senaste veckan, medan ett tiotal ytterligare utreds för att se om det finns någon koppling till det stora utbrottet. De insjuknade patienterna finns i nio landsting och utbrottet beräknas ha nationell omfattning.

– Vi utreder fortfarande brett och intervjuar de som är sjuka. Vi frågar vad de ätit och vad de har gjort under tiden före insjuknandet. Det görs mikrobiologiska analyser för att se om det är samma typ av smittkälla, säger Anneli Carlander.

[...]

– Vi skulle förstås helst ha hittat smittkällan redan nu. Men vi fortsätter arbetet med förhoppningen att kunna identifiera den. Det viktigaste är att inte fler människor insjuknar, säger Anneli Carlander.

Minst 85 personer har insjuknat i magsjuka orsakad av ehec-bakterier.

Ainakin niistä uimarantatutkimuksista vedettiin siis - vesiperä.

Yhtä rajusti se ei laajene kuin Saksan vastaava epidemia aikanaan, mutta leviää siis edelleen, tasaiseen tahtiin. Nuo 9 maakäräjäaluetta (lääniä) näyttävät sijaitsevan pääosin eteläisessä Ruotsissa, mutta se vihje ei paljon auta: siellä pääosa ruotsalaisistakin asuu.

Haastattelujen tehottomuus tulee taas esille kuten Saksassakin. Ihmiset eivät kertakaikkiaan muista mitä ovat syöneet tai tehneet. Ihan itse myöntäen, etten itsekään pystyisi listaamaan, mitä kaikkea on tullut viime viikkojen aikana syötyä. Sen pystyisin vain sanomaan, että joka päivä niin tein. Melko varmasti.

Helposti tulee haastattelijalle sanottua tuollaisia latteuksia, hurskaita toiveita, että tärkeintä on, ettei uusia ihmisiä sairastu. Vaikka faktisesti myönnetään, ettei sille nyt voida mitään! Kun ei kerran tiedetä, mitä kautta bakteeri leviää.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.08.18 - klo:05:23
Tässäkin uutisessa ...

Sex ehec-fall i Västernorrland (https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasternorrland/sex-ehec-fall-i-vasternorrland)

... annetaan aseman ja koulutuksen antamalle vahvalle mutu-tiedolle tilaa:

Quote
Kan det dyka upp fler fall i länet?

– Några enstaka till kan det kanske bli. Men kulmen av det här utbrottet har vi med största sannolikhet redan sett, säger Hans Boman.

Eli tässä se todennäköisesti oli, sanoo hän, tietämättä mitä kautta tauti on levinnyt.

Sen sijaan tähän arvioon voinee hyvin luottaakin ...

Quote
Det hela yttrar sig i en kraftig form av magsjuka där symptomen varar i flera dagar.

– I de flesta fall begränsar det sig till det. Ytterst få, bara några procent, får de allvarligare verkningarna, säger Hans Boman.

... koska tapauksia alkaa olla jo lähes sata, eikä ole tullut tietoa näistä vakavammista oireista. Yhtään kuolemantapausta ei ole ilmeisesti ollut.

Mutta tämä kyllä pistää silmään ...

Quote
Små barn drabbas oftast
Tarmbakterien finns i huvudsak hos djur, bland annat kor, som sedan sprids till människor via vatten eller livsmedel. I huvudsak är det små barn som drabbas men bland de nu konstaterade fallen finns smittade i alla åldrar.

Juuri oli kerrottu:

Quote
Fyra av de sex är barn.

Onko Ruotsissakin nyt nähtävissä jotain, jota ei haluta nähdä? Niinkuin Saksassakin, jossa viimeiseen asti välteltiin tunnustamasta sen maan epidemian ilmeistä kytkeytymistä luomuruokaan?

Yksioikoista päättelyä/arvailua vähän: lasten roima yliedustus -- päiväkodit toimivat varmaan kesälläkin -- niissä tarjotaan luomuruokaa -- "eihän se syy missään tapauksessa voi siihen liittyä ..."

***

Tässä toisessa Ruotsin Radion uutisessa väitetään:

Jakten på den smittsamma ehec-bakterien (https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=110&artikel=7031384)

Quote
Fortfarande har källan till det senaste ehec-utbrottet inte hittats där flera i Västernorrland blivit smittade. Men modern teknik har ändå gjort arbetet mycket mer framgångsrikt.

Miten niin menestykselliseksi, jos n. 2 kuukauden jälkeen tartuntalähteestä ei ole aavistustakaan?

Modernin tekniikan lisäksi asiassa tarvitaan ihan vanhanaikaista logiikkaa. Sitä samaa, jota tarvitaan "kivikunta-kasvikunta-eläinkunta?"-seuraleikissä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 31.08.18 - klo:08:40
Tässä Aftonbladetin uutisessa tulee esiin nöyrempi asenne:

https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/e1x9bg/fler-har-insjuknat-i-ehec-utbrottet

Quote
– Det som är bekräftat är att dessa fall hör ihop. Majoriteten har insjuknat i juli, men det finns också fall under augusti. Eftersom vi inte vet vad smittkällan är ännu så kan det förstås komma nya fall, säger Anneli Carlander, enhetschef för övervakning och samordning på Folkhälsomyndigheten.

Nythän näissä epidemioissa kyllä usein käy niinkin, että epidemia hiipuu, ilman, että kukaan tietää miksi. Ja miksi ja miten se tuli. Jossain vaiheessa, kun uusia tapauksia ei ole pitkään aikaan tullut, viranomaisilla toki on oikeus julistaa, että epidemia on ohi. Vaikkeivät sitä varsinaisesti ja varmasti tietäisikään.

Minun mutuni, etiäiseni nyt on, että tässä käy niin. Ilman muodollista kompetenssia, ja hyvin puutteellisen tiedoin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.09.18 - klo:04:10
Ruotsalainen kiertoartikkeli, joka selvästi on saanut inspiraationsa tuosta EHEC-epidemiasta:

LISTA: Här är maten du ska slänga direkt (https://24ystad.se/lista-har-ar-maten-du-ska-slanga-direkt_5f47e3f5)

Eli lista ruuista, jotka pitää heittää suoraa päätä roskiin (yrittämättä niitä säästää, yrittämättä välttää haaskausta).


PS. Tuon uutisen linkkejä seuraamalla sain tiedon, että kyllä Ruotsissakin näitä kortteja käytetään:

https://kreditkortlistan.se/matkort/

Vielä pitäisi selvittää, mitä tietoa ostoksista kerätään. Jos se on pelkkä ostosten kruunumäärä, se on ehdottamaani käyttöön hyödytöntä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.09.18 - klo:06:47
Tämän verran enemmän on tietoa tai ainakin vihiä siitä, missä ei ole syyllinen:

Ehec-utbrottet växer – 30-tal nya fall (https://www.vk.se/2460511/ehec-utbrottet-vaxer-30-tal-nya-fall)

Quote
Omfattningen är ovanligt stor och räknas som ett nationellt utbrott. Invånare i nio landsting har drabbats, samtidigt som de allra flesta fallen har inträffat i Västra Götalandsregionen och Uppsala. Anders Tegnell säger att det är svårt att få grepp om vilket slags produkt som ligger bakom.

– Vi letar intensivt för att försöka analysera och följer upp olika spår via producenter och liknande, och går ut och testar på olika ställen, men hittills har vi inte fått några napp, säger Tegnell.

– Utifrån tidigare erfarenheter är grundkällan boskap, alltså kor som går och bär bakterierna i magen, sedan sprids det vidare. Ibland hamnar det i köttfärs, det verkar inte så den här gången, ibland hamnar det i olika grönsaker.

Eli jauheliha näyttäisi tällä kertaa syyttömältä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.09.18 - klo:05:35
Näyttää siltä, että tämä Ruotsin epidemia hiljenee omia aikojaan. Viimeinen sairastuminen on tapahtunut noin kuukausi sitten, niinpä myös kirjoittelu asiasta on laantunut. Tämä oli vielä 6.9.18 nettiin ilmestynyt:

Fler ehec-fall har bekräftats (http://www.unt.se/nyheter/enkoping/fler-ehec-fall-har-bekraftats-5070470.aspx)

Koska syytä ei vieläkään ole saatu selville, jostain varoitellakseen tuo artikkeli yhä otti esille sen uimarannan. Vaikka sen vesi jo ainakin kerran tutkittiin ja puhtaaksi havaittiin!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.18 - klo:07:25
Eli se menee historiaan vailla kunnon selitystä:

Ehec O157 (Sverige, juli 2018-)
Utredningen av det nationella utbrottet av ehec O157 fortsätter (https://www.folkhalsomyndigheten.se/smittskydd-beredskap/utbrott/aktuella-utbrott/ehec-sverige-juli-2018-/)

Jotain tällaista vihiä löytyi, mutta se ei pitkälle riittänyt:

Quote
Analysen visar att de sjuka personerna i högre utsträckning ätit på pizzerior jämfört med kontrollpersonerna. Troligen rör det sig om ett livsmedel som distribuerats till flera pizzerior men även till andra restauranger eller livsmedelsbutiker då inte alla fall ätit på pizzeria. Inget säkert samband med något misstänkt livsmedel har kunnat fastställas.

Jostain muualta sain tiedon, että aivan pikkulapsia ei sairastuneissa ollut, vaan kaikki olivat yli 15-vuotiaita.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.10.18 - klo:03:33
Oma ulkoiluhypoteesini asiassa joutui lopulta häpeään. Luomumunien dioksiinipitoisuudet oli Ruotsissa saatu laskemaan ruokintaa muuttamalla:

Dioxinhalten i ekologiska ägg har sjunkit (https://www.livsmedelsverket.se/om-oss/press/nyheter/pressmeddelanden/dioxinhalten-i-ekologiska-agg-har-sjunkit)

Quote
I början av 2017 minskade ägg- och foderbranschen andelen fiskmjöl i det ekologiska värpfodret för att snabbt stoppa ökningen av dioxiner och PCB. Minskningen gav tydligt resultat. Livsmedelsverket har tillsammans med Jordbruksverket och SVA följt upp halterna som är nu tillbaka på lägre nivåer. Men eftersom fiskmjöl fortfarande tillsätts i fodret, fast i mindre mängder, är dioxinhalterna även nu högre än i konventionella ägg.

Eli kalajauhoa vähentämällä saatiin dioksiinipitoisuudet pienemmiksi, tuon mukaan puolitettua. Koska siitä ei kokonaan voitu luopua, on luomumunissa kuitenkin yhä enemmän dioksiinia kuin tavanomaisissa munissa. Tavanomaisessa kasvatuksessa kalajauho on korvattu synteettisellä aineella, jonka käyttö on luomussa kielletty.

Tuo uutinen oli ilmestynyt jo kesän alussa, mutta ei silloin sattunut silmiin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.10.18 - klo:07:28
Tällaisia tarinoita media kuitenkin suosii ...

Jaana kärsi kymmeniä vuosia kroonisesta ihottumasta, kunnes tuli muutos – "Jätin maidon ja gluteenin sekä vähensin kaikkea teollista ruokaa" (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/715386-jaana-karsi-kymmenia-vuosia-kroonisesta-ihottumasta-kunnes-tuli-muutos-jatin-maidon)

Quote
Miksi meillä sitten on niin paljon suolistovaivoja?

– Yleisimmät syyt siihen ovat, koska ihmiset syövät nykyään niin teollista, prosessoitua ruokaa, joka sisältää ihan liikaa kaikkia lisäaineita ja torjunta-aineita. Ruoka ei ole puhdasta, vaan se on prosessoitua, käsiteltyä ja köyhää. Me saadaan kyllä energiaa, mutta se aiheuttaa sen, että voimme olla ravintoaineiden puutoksessa.

Mitä sitten voisi tehdä auttaakseen suolistoaan?

– Huomioida elämäntavat kuten uni ja lepo sekä välttää stressiä. Ostaa kotiin värikkäitä ja laadukkaita ruoka-aineita ja tuotteita, suosia luomua.

... sanoivat varsinaiset asiantuntijat ja vastuulliset virkamiehet mitä tahansa. Mitä siitä, että kaikki lisäaineet on tarkkaan tutkittu ja turvallisiksi havaittu. Mitä siitä, että torjunta-ainejäämien määrät todetaan joka vuosi täysin mitättömäksi.

***

Mutta samoin näyttää tapahtuvan yhä myös Amerikassa:

Environmental Working Group or the EPA: Who should parents trust about glyphosate safety? (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/29/environmental-working-group-or-the-epa-who-should-parents-trust-about-glyphosate-safety/)

(Mainittuun ryhmään olemme kiinnittäneet huomiotamme jo aiemminkin:

”Amerikkalaiset syövät painonsa verran geenimuunneltua ruokaa” (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=243))

Tällaiset tarinat myyvät USA:ssakin:

Despite FDA safety data, media promote glyphosate scare stories to drive readership, farmer says (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/26/despite-fda-safety-data-media-promote-glyphosate-scare-stories-to-drive-readership-farmer-says/)

Mutta onko tällaisesta kemikaalikauhusta lopulta mitään hyötyä, siitä tämä Jon Entinen essee:

Viewpoint: Chemophobia epidemic—Fanning fears about trace chemicals obscures real risks and ‘damages public health’ (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/24/viewpoint-chemophobia-epidemic-fanning-fears-about-trace-chemicals-obscures-real-risks-and-damages-public-health/)

Vai onko se itsessään ongelma, eräänlainen epidemia, mihin tulokseen Entine päätyy?

***

Wikipedia sitten kertoo, mitä on ...

Funktionaalinen lääketiede (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Funktionaalinen_l%C3%A4%C3%A4ketiede)

... jota Helsingin Uutiset taas ei kerro, vaikka olisi kyllä voinut tehdä siitä edes pienen tietolaatikon.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.11.18 - klo:02:49

Amerikkalainen kirjoittaja päätyy tulokseen, ettei luomuruoan syömisessä ole terveydelle erityistä riskiä:

Is organic produce hazardous to your health? (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/06/is-organic-produce-hazardous-to-your-health/)

Mutta oleellista tuossa on, että kysymyksenasettelu on nyt kääntynyt noin päin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 08.11.18 - klo:21:12
Raakamaidossa

AHLMANIN RAAKAMAIDON MYYNTI ON TOISTAISEKSI KESKEYTETTY
http://www.ahlman.fi/ajankohtaista/ahlmanin-raakamaidon-myynti-on-toistaiseksi-keskeytetty

Quote
Tiedote 7.11.2018

Ahlmanin raakamaidon myynti maitobaarin kautta on toistaiseksi keskeytetty, sillä nuorkarjasta otetusta omavalvontanäytteestä on löytynyt STEC-bakteeria.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 08.11.18 - klo:23:12
Ja tuo STEC on juuri sama. jota olemme täällä aiemmin kutsuneet nimellä EHEC:

Escherichia coli / EHEC (VTEC / STEC) ruokamyrkytysten aiheuttajana  (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia-aiheuttavia-bakteereja/escherichia-coli/)

Quote
Osa E. coli -bakteereista on muuntunut ominaisuuksiltaan siten, että ne pystyvät aiheuttamaan ihmiselle ripulina ilmeneviä suolistotulehduksia. Eräs tällainen taudinaiheuttaja on EHEC-bakteeri (Enterohemorraginen Escherichia coli). Bakteerin tuottaman verotoksiini-nimisen myrkyn vuoksi sitä kutsutaan myös nimellä VTEC-bakteeri (Verotoksinen Escherichia coli). Kirjallisuudessa käytetään VTEC-bakteereista myös nimitystä STEC (Shigatoksinen E.coli).

Vähältä piti -tilanne: ei käynyt niin kuin esim. Saksassa 2011 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg2188#msg2188).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 10.11.18 - klo:06:07
Raakamaidossa

AHLMANIN RAAKAMAIDON MYYNTI ON TOISTAISEKSI KESKEYTETTY
http://www.ahlman.fi/ajankohtaista/ahlmanin-raakamaidon-myynti-on-toistaiseksi-keskeytetty

Quote
Tiedote 7.11.2018

Ahlmanin raakamaidon myynti maitobaarin kautta on toistaiseksi keskeytetty, sillä nuorkarjasta otetusta omavalvontanäytteestä on löytynyt STEC-bakteeria.

Tulee tästä taas mieleen kysymys: mistä ja miten löysit tämän uutisen? Yksittäisen firman nettisivulle ei välttämättä osaa mennä. Ehkä Googlella?

Mutta näitä tapauksia varten ei edelleenkään ole omaa keskitettyä sivustoaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg7403#msg7403). Eviran takaisinvedoissa nämä tapaukset eivät ole mukana. Siellä voi olla mukana terveysriskeistä varoituksia, kuten esimerkiksi tieto, että jokin elintarvike sisältää pähkinää, joka ei kaikille sovi. Mutta mikrobiperäisistä riskeistä siellä ei (yleensä) kerrota. Niistä ilmestyy kyllä jälkikäteen yhteenvetoraportteja. Joista on oma hyötynsä, mutta eipä juuri yksittäiselle kuluttajalle, silloin kun riskiä voi vielä välttää.

Tällaisella propagandalla taas, jota Ilta-Sanomat tässä vastustaa, johdetellaan ja viekoitellaan ihmisiä riskejä ottamaan:

Maito on pilattu teollisella prosessoinnilla ja 3 muuta muotiväitettä ruoasta – ”Pötypuhe tuntuu uppoavan paremmin kuin koskaan ennen” (https://www.is.fi/terveys/art-2000005885560.html)

Katso kolmas kohta eli väite siinä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Jarrumies on 10.11.18 - klo:11:58
Ota käyttöön google alerts:
https://www.google.fi/alerts
Se tuo uudet ilmoitukset sähköpostiin.

Voi laittaa useita hakuja teemoittain, tässä minulla oli raakamaidosta seuraava:
raakamaito OR raakamaidon OR tilamaito OR tilamaidon OR tinkimaito OR ternimaito
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.18 - klo:08:06
Hyvää yritystä tässä on:

UUDELLA TUTKIMUSMENETELMÄLLÄ TIETOA KULUTTAJIEN RUOANKÄYTTÖTAVOISTA (https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/ajankohtaista/2018/uudella-tutkimusmenetelmalla-tietoa-kuluttajien-ruoankayttotavoista/)

Quote
Uusi menetelmä pohjautuu 24 tunnin ruoankäyttökyselyyn, jossa haastateltavilta kysytään kaikki syödyt ja juodut elintarvikkeet edellisen vuorokauden aikana. Nyt menetelmää laajennettiin koskemaan myös ruoan käsittely-, kypsennys- ja säilytystapoja. Annoskokoja arvioitiin erityisesti tarkoitukseen kehitetyn annoskuvakirjan avulla.

Jne. Mutta vaikeata se on, kuten tuli esille edellä EHEC-epidemioiden käsittelyn yhteydessä. Tuossa on kyllä asiaan selkeä parannus, haastattelu suunnitellaan alunperin systemaattiseksi.

Tuohon voisi edelleen lisätä ehdotuksemme, että tarkistettaisiin, mitä tutkittava henkilö on kaupasta ostanut. Ja siten, että siinä ei luotettaisi pelkkään muistiin (so. käytettäisiin kaupan korttidataa).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.03.19 - klo:07:38

Tässä lisää pelättävää:

Saksan syöpätutkimuskeskus varoittaa antamasta lehmänmaitotuotteita alle vuoden ikäisille syöpäriskin vuoksi – Valio: Yllättävää, jos osoittautuisi todeksi (https://yle.fi/uutiset/3-10668292)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 06.03.19 - klo:06:20
Tässä löytyi selvä ero (lihav. HJ):

Tanskan sikaloissa esiintyy laajalti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.388559)

Quote
Tanskassa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja esiintyy jopa yhdeksässä kymmenestä sikalasta, ilmenee tanskalaisen elintarviketurvallisuusviranomaisen tekemistä pistokokeista.

Viime vuonna kokeita tehtiin 130 sikalassa. Tulosten mukaan MRSA-bakteeri on yhtä yleinen kuin vuonna 2015.

Viranomaiset tutkivat myös luomusikaloita ja sikaloita, joissa eläimet saavat kulkea vapaana. Niissä MRSA-bakteeria löytyi noin joka viidennestä sikakannasta.

Bakteeria kantavat eläimet eivät itse sairastu. Asiantuntijoiden mukaan on olemassa rajoitettu riski, että bakteeri tarttuu ihmiseen. Paras ennaltaehkäisy on normaali elintarvikehygienia keittiössä.

Mutta sen  selittäminen onkin sitten vaikeampaa. Sillä miten ihmeessä vapaana kulkeminen voisi suojella sikoja tuolta asialta? Edellä on jo tuotu esiin, miten Pasteurin jälkeen ei myöskään voi esittää teoriaa, että antibioottien antaminen tuottaisi noita bakteereita.

Tuossa uutisessa yritetään väittää, että ihmiselle olisi "rajoitettu riski". Mutta suomeksI se tarkoittaa, että ehkä onnistut tuon bskteerin saamaan, jos keittiössä teet kaikki jollain aivan mielikuvituksella tavalla päin seiniä! Mutta silti sinäkään et sairastu mihinkään?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.05.19 - klo:06:15
Tässä on  mahdolliset vaaransa ...

Lemmikkien raakaruuat voivat olla ihmiselle terveysriski, uhkana jopa munuaisvauriot
Juuri syöneen lemmikin nuolaisu voi siirtää bakteerin lapseen, käy ilmi viranomaisselvityksestä. (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006112900.html)

... jota voi verrata siihen, miten lemmikille luomuruokaa syöttämällä ei edistetä sen enempää eläimen kuin ihmisenkään terveyttä.

Taas voi esittää perinteisen kysymyksemme: miksei edes tuota ruokaa voisi säteilyttää (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=46)?

Uutisen faktalaatkossa taisi jo olla selitys sille, miksi niin ei ole suunniteltukaan meneteltävän (lihav. HJ):

Quote
Raakaruuan suosio kasvaa

* Lemmikkien raakaruuan suosio kasvaa.

* Sitä pidetään luonnonmukaisempana ravintona kuin prosessoitua lemmikkiruokaa. [...]

Sellainen kuluttajasegmentti. Isäntäväki, ei hauvat.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.19 - klo:08:20
Tässä pari lainausta tuosta Marina Heinosen 7.2.2018 HS:ssä julkaistusta vastauksesta samassa lehdessä aiemmin tällä viikolla julkaistuille Heinosen luomukantaa arvostelleille mielipidekirjoittajille.

Quote
Luontaisuus ei ole terveellisyyden tai turvallisuuden tae. Tästä ovat esimerkkeinä sienimyrkyt, kanelin kumariini sekä salaatin nitraatti. Kasvinsuojeluaineiden jäämiä on kotimaisissa elintarvikkeissa erittäin vähän – jos lainkaan. Toisaalta, myös luomutuotteet voivat olla bakteerien, homeiden tai ympäristömyrkkyjen saastuttamia.
Quote
Eläinten ja ympäristön hyvinvointia arvostavat luomuruoan tuottajien lisäksi myös muut ruoantuottajat. Ruoantuotannossa eettisten ja ekologisten ratkaisujen on oltava maailmanlaajuisia. Luomu ei ole ratkaisu siihen, että kaikille riittäisi turvallista ja terveellistä ruokaa.

Heinonen on Helsingin yliopiston professori (ravinnon turvallisuus) ja  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellinen asiantuntija.

Panemme nyt myös me merkille tämän hänen saamansa tunnustuksen:

Ma­ri­na Hei­no­sel­le pal­kin­to an­siok­kaas­ta tie­de­vies­tin­näs­tä (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/marina-heinoselle-palkinto-ansiokkaasta-tiedeviestinnasta)

Quote
Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2019 Sokrates -palkinnon Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinoselle. Palkinto myönnetään ansiokkaasta tiedeviestinnästä sekä perinteisessä että uudessa mediassa.

Tutkijan- ja opettajanuransa ohessa Marina Heinonen on välittänyt tietoa ravintoaineista, lisäaineista ja niiden turvallisuudesta suurelle yleisölle. Hän on muun muassa oikonut sitkeässä eläviä käsityksiä siitä, että luontainen suoraan tarkoittaisi turvallista sekä terveellistä ja että tehdasvalmisteet sekä lisäaineet olisivat aina terveydelle haitallisia.

Heinonen muistuttaa, että ruoan turvallisuuden mittari ei ole kokemus vaan tieteellinen tieto, joka perustuu tiedeyhteisön yhteisesti sopimilla menetelmillä tehtyihin tutkimuksiin.

Yhdymme onnittelijoihin ja suosionosoituksiin, kätten taputuksiin!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.06.19 - klo:05:50
Tästä tapauksesta kuulemme ehkä/toivottavasti enemmän kuin arki tulee:

Harvinainen tapaus: viideltä suomalaiselta siipikarjatilalta on löydetty salmonellaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.440070)

Nämä yksityiskohdat herättävät uteliaisuuden:

Quote
Tapaukset liittyvät toisiinsa, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Tiia Tuupanen. Salmonellan lähde on todennäköisesti yhteinen.

Quote
Alun perin kyseessä on ilmeisesti ympäristöperäinen tartunta, Tupanen kertoo. Ympäristöperäisyys tarkoittaa, että tartunta on tullut tilalle esimerkiksi luonnonvaraisista linnuista.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 07.06.19 - klo:04:11
Hesarissa tänään ilmestyneessä artikkelissa kerrottiin tällaisesta hankkeesta:

Elintarvike­turvallisuus vaatii jatkuvaa työtä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006133795.html)

Quote
Ruokaan liittyviä riskejä tutkitaan valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshankkeessa (Ruori). Hankkeen alustavien tulosten mukaan muun muassa hedelmien liian vähäinen saanti aiheuttaa Suomessa 35 000:n ja vihannesten liian vähäinen saanti 28 000:n haittapainotetun elinvuoden menetyksen vuosittain.

Hankkeen sivu:

https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1927382/ruokajarjestelman-kansanterveydellisten-vaikutusten-kustannukset-ja-riskinarviointi

Mihin tuloksiin tuo hanke sitten päätyykin, niin kiinnitin huomiota siihen, että tuossa HS:n Vieraskynä-artikkelissa ei Sebastian Hielm,  maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja, lainkaan maininnut torjunta-ainejäämiä.

Mutta jos hiukan kuitenkin ennakoisi. Kun tämä tiedetään...

Quote
Yleiskatsauksen tulosten perusteella valvontaa voidaan kohdistaa kustannustehokkaasti kuluttajien turvallisuuden takaamiseksi samalla kun tarkastellaan eri normien purkamisen mahdollisuutta ja vaikutuksia.


... niin luulenpa, että torjunta-aineiden entistä tiukempi ja tarkempi valvonta ei kohoa kustannustehokkuusvertailussa kovin korkealle.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 08.06.19 - klo:08:38
Tuo Sebastian Hielmin artikkeli tuli tavallaan toisintona tässä MMM:n tiedotteessa:

Heikko ravitsemus peittoaa hygienian kansanterveyden heikentäjänä (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/heikko-ravitsemus-peittoaa-hygienian-kansanterveyden-heikentajana)

Siinäkään, kuten voitte nähdä, ei torjunta-ainejäämille annettu mitään sijoitusta (tuossa "kisassa").
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.06.19 - klo:04:42
Tästä uutisesta meille tässä yhteydessä riittänee siitä saatavissa oleva tieto:

EFSA:n ruokaturvatutkimus: Suomalaiset huomattavasti muita eurooppalaisia luottavaisempia ruoka-alan toimijoihin – kerro kokemuksiasi ruokaturvasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.444500)

Quote
Ruoka
07.06.2019
Iida Jäykkä

Eurooppalaisia huolestuttavat antibiootit ja muut jäämät. Maailman ensimmäinen ruokaturvapäivä muistuttaa, ettei ruokaturva ole itsestäänselvyys.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tutkimuksen mukaan EU-maiden kuluttajat pitävät suurimpana ruokaturvan uhkana antibiootteja.

Muita huolenaiheita ovat ruuassa olevat ympäristömyrkyt, torjunta-ainejäämät ja lisäaineet.

Haluatko jatkaa lukemista?

Antibioottien riski on reaalinen, mutta se koostuu lähinnä tästä:

Lääkeresistenssi voi siirtyä tuotantoeläimestä (https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/laakeresistenssi-voi-siirtya-tuotantoelaimesta/)

Tämä on hieman harhaanjohtavasti sanottu ...

Quote
Eviran ylitarkastaja Tarja Lehtosen mukaan Suomeen ei saa tuoda sellaisten eläinten lihaa, joiden kasvua on edistetty antibiooteilla. Antibioottirehuja käyttävistä maista lihaa saa tuoda vain sellaisista laitoksista, joilla on esittää todistukset lääkkeettömyydestä.

– Lihan antibioottijäämiä tutkitaan rajoilla pistokokeenomaisesti. Jos jäämiä todetaan, EU:n komissio kieltää tuonnin koko maasta tai kyseisestä laitoksesta, Lehtonen sanoo.

.. mutta olennaisesti siinä kerrotaan, että koko Euroopassa tuon asian riski on pieni. Entä torjunta-aineet sitten? Tässä Iltalehden artikkelissa esitetty pätee koko Eurooppaan:

Kuoritko omenan? Pelkkä pesu vähentää jäämiä jopa 40 prosenttina - luomussa voi olla torjunta-aineita
Elintarvikkeissa voi olla jäämiä kasvinsuojeluaineita, mutta niiden pitoisuudet eivät Tukesin mukaan ole kuluttajalle riski. (https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/87d3ba8c-9cb6-4a78-884a-fcdf7a681e76)

Quote
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Johanna Rajasärkkä ottaa blogissaan kantaa meillä myytävän ja tuotetun ruuan puhtauteen.

Blogin mukaan meillä myytävissä elintarvikkeissa voi olla jäämiä kasvinsuojeluaineista, mutta ei sellaisia määriä, että ne voisivat olla riski kuluttajan terveydelle.

– Ei, vaikka hedelmät jättäisi pesemättä ja popsisi ne kuorineen päivineen, Rajasärkkä kirjoittaa.

Hyvin oudosti tuon ydinsanoman jälkeen artikkeli kuitenkin suosittaa:


Quote
Peseminen hyvä idea

Rajasärkän mukaan fiksu kuluttaja, joka haluaa pienentää altistumistaan, kuitenkin pesaisee hedelmät ja vihannekset.

Pelkkä pesu vähentää jo usein jäämien määrää noin 30–40 prosenttia.
*)

Sitten tämä:

Quote
Myös luomutuotteita on jäänyt valvonnassa kiinni luomussa kielletyistä aineista. Luomun tuottamisessa saa käyttää tiettyjä torjunta-aineita, kuten pyretriiniä.

– Turha vastakkainasettelu ja ääripäiden luominen luomun ja ”tehotuotannon” välillä joutaa romukoppaan, Rajasärkkä kirjoittaa.

Joutaisihan se tomukoppaan. Ellei se olisi elintärkeä koko luomubisnekselle. Täällä ja koko Euroopassa. Nuo eurooppalaisten ylimitoitetut pelot näkyvät hyvin sitten siellä luomubisneksen taloudessa, plussan puolella.

Lisäaineisiin pätee "muutettavat muuttaen" sama kuin torjunta-aineisiin. Myös niiden käyttö on takuulla haitattomalla tasolla. Mutta niissäkin luomubisnes rakentaa ja ylläpitää imagoa ettei niitä luomussa käytetä lainkaan. Ja hienovaraisesti vihjailee niiden vaaroista.


____________________

*) muistan erään toisen tutkimuksen vuosien, ellei vuosikymmenien takaa. Oli puhe säilöntäaineista omenien pinnassa. Ei väitetty niitä vaaralliksi. Tutkimus osoitti että peseminen ei yhtään vähennä säilöntäaineita. Mihin suositukseen siis päädyttiin? Tietysti tähän: omenat olisi kuitenkin hyvä pestä. - Tietysti tuolle menettelylle löytää välittömästi aivan toisenlaisen perustelun: onhan ne pestävä, ties kuka niitä on siellä kaupassa käpälöinyt!
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 11.06.19 - klo:13:26
Tottakai näin voi sattua tavanomaisillekin tuotteille, mutta nyt näin kävi luomulastenruoalle:

Omenasoseen ja hedelmäsoseen takaisinveto (https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/takaisinvedot1/omenasoseen-ja-hedelmasoseen-takaisinveto/)

Quote
7. kesäkuuta 2019

SOK on ilmoittanut vetäneensä myynnistä kaksi omenasosetta sisältävää lastenruokaa. Tuotteiden raaka-aineena käytetyssä omenasoseessa on todettu lainsäädännössä määritellyn raja-arvon ylittävä määrä hometoksiini patuliinia.

Takaisinveto koskee seuraavia kahta tuotetta:

    RAINBOW LASTEN LUOMU OMENASOSE 90 g, 
    Parasta ennen päiväys 11.03.2020; 12.03.2020; 17.04.2020; 18.04.2020
    RAINBOW LASTEN LUOMU OMENA-BANAANI-MUSTIKKA HEDELMÄSOSE 110 g
    Parasta ennen päiväys 26.03.2020; 02.04.2020; 11.04.2020; 08.05.2020; 17.05.2020

Talouselämä otsikkoi rajummin:

Voi ei, S-ryhmä – taas vedetään syötävää pois Prismoista, S-marketeista, Saleista ja Alepoista, nyt syynä homemyrkky (https://www.talouselama.fi/uutiset/voi-ei-s-ryhma-taas-vedetaan-syotavaa-pois-prismoista-s-marketeista-saleista-ja-alepoista-nyt-syyna-homemyrkky/c26db94b-dae8-4acc-bca4-46d8d66786c5)

Mutta ei erityisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että tuotteet nyt olivat sitä kuulemma lapsille niin turvallista luomua.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.06.19 - klo:05:56
Näistä kahdesta Euractivin uutisesta ...

Poll: Europeans care more about food origins than safety (https://www.euractiv.com/section/health-consumers/news/poll-europeans-care-more-about-food-origins-than-safety/)

23 million people fall ill every year because of contaminated foods (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/23-million-people-fall-ill-every-year-because-of-contaminated-foods/)

... tulee vahvasti esiin se, minkälainen ristiriita vallitsee ihmisten pelkäämien riskien ja oikeiden riskien välillä.

Näitä EU:ssa pelätään (ensimmäisestä):

Quote
Among the topics people are most concerned with are antibiotic, hormone and steroid residues in meat (44%), the presence of pesticides in food (39%) and residues of environmental pollutants in fish, meat or dairy (37%).

Tuon ensin mainitun ryhmän aineiden käyttö maataloudessa on EU:ssa kokonaan kielletty, joten uskaltanee sanoa, että niistä aiheutuva riski täällä on myös äärettömän pieni.  Eikä noista muistakaan aineista suuren suurta vaaraa aiheudu, ainakaan verrattuna tähän (toisesta uutisesta):

Quote
At least 23 million people in  Europe fall ill every year from contaminated food, and in around 4,700 cases their illness becomes fatal. This is the conclusion of an updated World Health Organisation (WHO) report on the risks of food-borne infections published on Friday (7 June), on the first-ever World Food Safety Day.

Meitä on täällä kyllä paljon, noin 500 miljoonaa, joten tuo alle 5000 kuolonuhria vuodessa ei siihen nähden ole kovin monta. Mutta kyllä se on silti iso luku, ja merkittävä, kun samaan aikaan noista edellisistä syistä kuolleita on tuskin ensimmäistäkään.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 13.07.19 - klo:06:02
Haastattelussa MTV:n luomupuffia (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-luomuruoka-on-yha-useamman-valinta-luomulla-haetaan-myos-sosiaalista-arvostusta/7477536#gs.oiyjng) varten Luomuinstituutin Sari Autio toteaa sinänsä tieteellisesti oikein:

Quote
Suomalaisille tärkein syy ostaa luomua on kuluttajien käsitys luomutuotteiden korkeammasta puhtaudesta verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin, todetaan Luomu Pro ry:stä.

– Kuluttajien luottamus luomuruuan puhtauteen varmistuu sitä kautta, että tiedetään, että luomuruoan ehtojen noudattamista valvotaan, toteaa Autio.

[...]

Kuluttajille ruuan puhtaus tarkoittaa ennen kaikkea torjunta-ainejämien sekä lisäaineiden vähäistä määrää elintarvikkeissa, todetaan Luomu Pro ry:n nettisivustoilla. Toisaalta Suomessa tavanomaisesti tuotetusta ruoastakaan todetaan harvoin erilaisten torjunta-ainejäämien ylityksiä, Autio kertoo.

Kuitenkin Luomu Pro ry:n mukaan luomuruokaa suosivalla altistus on vähäisempää.

Mutta siihen ei Aution (tai Pro Luomun) kantti tai totuudellisuuspyrkimys riitä, että olisi tuotu esille, miten mitättömästä riskistä on kyse. Jopa ylitysten kanssakin.

Mutta mitä sitä turhaan kertomaan, kun suomalaisiin (ja eurooppalaisiin, ks. juuri edellä) on suurella vaivalla saatu juurrutettua käsitys, että asia olisi tärkeä. Ja sen käsityksen varassa luomun myynti suurelta osin lepää.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 27.07.19 - klo:11:34
Näyttää siltä, että tämä Ruotsin epidemia hiljenee omia aikojaan. Viimeinen sairastuminen on tapahtunut noin kuukausi sitten, niinpä myös kirjoittelu asiasta on laantunut. Tämä oli vielä 6.9.18 nettiin ilmestynyt:

Fler ehec-fall har bekräftats (http://www.unt.se/nyheter/enkoping/fler-ehec-fall-har-bekraftats-5070470.aspx)

Koska syytä ei vieläkään ole saatu selville, jostain varoitellakseen tuo artikkeli yhä otti esille sen uimarannan. Vaikka sen vesi jo ainakin kerran tutkittiin ja puhtaaksi havaittiin!

Nyt siellä Ruotsissa ilmeni taas samanlainen tapaus:

Gårdar utreds efter flera fall av ehec (https://www.atl.nu/lantbruk/gardar-i-blekinge-utreds-efter-flera-fall-av-ehec/)

Quote
Två gårdar i Blekinge utreds som möjliga smittokällor efter att flera personer insjuknat i en ehec-infektion. Maria Lundh på Jordbruksverket ger råd om hur du motverkar smittor i din djurbesättning.


Taas on tartunnan lähde alustavasti löydetty. Saa sitten nähdä, onko tuon johtolangan seuraaminen hyödyllistä. Alustavien löytöjen epävarmuus ja koko tutkimuksen vaikeus kyllä myönnetään.

Pastöroimaton maito mainitaan, riskinä. Odotellaan lisätietoja.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 20.09.19 - klo:04:06
Eilisessä Hesarin artikkelissa ...

Ruoan turvallisuutta uhkaa Suomessa kolme seikkaa, sanovat viranomaiset – ”Mitään ei tapahdu, kun syöt ruokaa, jossa on antibiootteja, mutta kun sairastut, tulee ongelmia” (https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006243836.html)

... tuli taas hyvin esille, miten ruoan todelliset riskit ja ne asiat, joita pelätään, eivät ole välttämättä sama asia. Suuren yleisön keskuudessa. Mutta vieläpä jossain määrin viranomaistenkin parissa, voisiko olla jopa niin?

Quote
Antibioottien lisäksi elintarvike­turvallisuuden suurimmat huolet ovat ruokamyrkytykset ja afrikkalainen sikarutto, sanoo Euroopan elintarviketurvallisuusviraston pääjohtaja Bernhard Url.

Ruokamyrkytysten merkitystä valaistaan sitten tällä konkreettisella ja suurella luvulla:

Quote
Euroopassa sairastuu ihmisiä ruokamyrkytyksiin vuosittain 23 miljoonaa. Se on pysäyttävä luku, myös Urlin ja Husu-Kallion mielestä.

Mutta kun sitten yritetään nostaa tuota antibioottiasiaa sen rinnalle tai jopa edelle, asia ei näytäkään niin selvältä:

Quote
Hormoni-, steroidi- ja antibioottijäämistä ei Suomessa tarvitse olla huolissaan, mutta antibiooteista kylläkin, sanoo EFSA:n pääjohtaja Bernhard Url, joka on parhaillaan Helsingissä EFSA:n neuvoa-antavassa foorumissa.

”Antibioottiresistenssi on yksi isoimmista terveysongelmista niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti”, sanoo Url.

[...]

”Mitään ei tapahdu, kun syöt ruokaa, jossa on antibiootteja. Mutta kun sairastut ja lääkärin sinulle määräämät antibiootit eivät tehoa, koska vastustuskyky on muuttunut, tulee ongelmia. Ruoalla on tässä iso merkitys”, muistuttaa Url.

Vielä ei tiedetä tarkalleen, kuinka iso rooli on suoralla antibioottien liikakäytöllä ja kuinka iso on ruoan tai esimerkiksi lemmikkieläinten osa. Vastustuskykyiset taudit voivat levitä eläimeltä ihmiselle niin elintarvikkeiden kuin kosketuksen välityksellä. Jos antibioottiresistenssi kasvaa, ihmisiä voi kuolla tavanomaisiin infektioihin, kuten virtsatieinfektioon.

Myönnetään. että ei tiedetä. Silti ollaan eniten huolissaan? Ja juuri ruoasta. Tuohon olisin kaivannut edes jotain esimerkkiä ruoasta, joka sisältää antibiootteja. Kun en tiedä ensimmäistäkään. Kun esimerkiksi tiedän, että antibioottikuurilla olevien lehmien maito kaadetaan pois. Ja samanlaisella kuurilla olevien eläinten lihalla on pitkä, varmasti riittävä varoaika.

Suuren yleisön asian hahmottamista valaisee kartta, joka kertoo, mikä asia kussakin EU-maassa nähtiin vaarallisimmaksi, huolestuttavimmaksi.

Ainoastaan kahdessa maassa, Irlannissa ja Portugalissa, olivat bakteerien aiheuttamat ruokamyrkytykset huolestuttavimpia. Mukaan on ehkä laskettava Iso-Britannia, jossa huolen ykköskohteena oli ruokahygienia.

Torjunta-ainejäämät sijoittuivat paremmin: saivat ykköstilan huolen kohteena neljässä maassa.

Suomi kuului kahdeksan maan ryhmään, joissa eniten oltiin huolissaan lihan hormoni-, steroidi- ja antibioottijäämistä. Niissä on mukana sellaisia maita, joissa tuosta asiasta tarvitsee olla vähiten huolissaan. Koko EU:ssahan hormonit ja steroidit, kuten myös muu kuin lääkinnällinen antibioottien käyttö on kyllä kielletty. Mutta luultavasti näitä kieltoja myös kaikkein tehokkaimmin valvotaan juuri Suomessa. Tai Ruotsissa tai Saksassa.

Koko uutisessa olisi vieläkin selvemmin saanut tulla esille, että afrikkalainen sikarutto on uhka maataloudelle mutta ei ihmisen terveydelle. Varmasti Jaana Husu-Kallio vailla huolen häivää söi tuossa taannoin ampumansa villisian (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg11486;topicseen#msg11486)! ;D
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 21.09.19 - klo:09:10
Tästä vielä vähän tukea äskeiselle:

Paljon uusiutuvaa energiaa, vähän antibiootteja...: Viisi asiaa, joilla suomalainen maatalous erottuu edukseen Euroopassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.511969)

Quote
2. Antibiootit. Mikrobilääkkeiden myynti on Suomessa vertailumaiden toiseksi pienintä. Eniten niitä myydään Espanjassa ja Italiassa. Erot kokonaiskulutuksessa ovat jopa satakertaisia

Tuoltakaan pohjalta ei ole perustetta siis, että Suomessa pelätään erityisesti juuri antibiootteja. Jos niitä käytetään vähän, on niitä ruoassakin vähän. Plus se edellä mainittu tosiasia, että silloinkaan, kun niitä eläimlle annetaan, ne hyvin epätodennäköisesti kulkeutuvat kuluttajalle asti. Uskaltaisiko sanoa, että riski siihen on vähäistäkin vähäisempi.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.19 - klo:15:26
Ludger Wess twiittasi eilen:

Quote
Schon merkwürdig, dass #Foodwatch immer den größten Lebensmittelskandal in der Bundesrepublik mit 53 Toten und >4000 Erkrankten, davon >800 mit schweren Nierenschäden verschweigt: eil EHEC von #Bio-Sprossen stammte?

Eli ne saastuneet idut (2011, ks. edellä), todella vakavine seurauksineen, olivat tältä järjestöltä kummasti unohtuneet.

Ja toden totta, jos katsoo linkattua sivua ...

https://www.foodwatch.org/de/pressemitteilungen/2019/der-fall-wilke-ist-kein-einzelfall-bundesernaehrungsministerin-kloeckner-muss-lebensmittelrecht-reformieren/

Quote
Auch bei früheren Lebensmittelskandalen (Pferdefleisch-Betrug, dioxinbelastete Eier, Fipronil) konnten die Behörden Lieferwege gar nicht oder nicht angemessen schnell nachvollziehen, um die Verbraucherinnen und Verbraucher zu warnen.

... niin tärkeimpinä ja maininnan arvoisina tuodaan esille vain nuo kolme tapausta. Joisssa dioksiini ei aiheuttanut vaaraa (https://www.bbc.com/news/world-europe-12120321) ihmisille. Fibronil-tapauksessa havaittiin vaaralliseksi katsottuja (https://en.wikipedia.org/wiki/2017_Fipronil_eggs_contamination) pitoisuuksia, mutta ei varsinaisia sairastumisia. Hevosenlihasta ei tietystikään ollut mitään terveyshaittoja, "väärässä" paikassakaan. Sen kanssa ongelma oli tämän näköinen (Micheal Miersch):

Esst mehr Pferd! (https://www.achgut.com/artikel/esst_mehr_pferd)

Quote
Und nun zum eigentlichen Skandal. Obwohl Pferdefleisch besonders wertvoll ist und in anderen Ländern als Delikatesse gilt, werden in Deutschland die allermeisten Pferde in Industrieöfen verbrannt.

Pferdefleisch ist magerer als Rind, enthält weniger gesättigte Fettsäuren, viel Vitamin A und Eisen. Wenn Sie also Pferdefleisch in Ihrer Lasagne fürchten, dann sollten Sie sich auch ärgern, wenn Teile Ihres billigen IKEA-Fichtenregals in Wahrheit aus Eiche bestehen.

Niinpä nuo skandaalit olivst täysin mitättömiä verrattuna ituskandaalin kuolleiden ja vammautuneiden määrään.

***

Tästä YLE:n listastakin (2016) olivat idut unohtuneet:

Tänään oluet ja limsat sekaisin – Muistatko, kun Suomi kohisi hevosenlihasta ja myrkyllisistä oliiveista? (https://yle.fi/uutiset/3-8680594)

Vaikka hevosenliha muistettiin. Tuota unohdusta  ei voi puolustella sillä, että kyseessä olisi ollut Saksan ongelma. Sillä se hipaisi Suomeakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg2203#msg2203).

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 19.11.19 - klo:06:51
Emme halua lietsoa hysteriaa, mutta kerromme tämän kuitenkin, mekin:

Vaarallinen listeriabakteeri sai virolaiset vähentämään kalansyöntiä – Terveysviranomainen: "Teemme kaikkemme, jottei bakteeri leviäisi Suomeen" (https://yle.fi/uutiset/3-11074859)

Jotta pääsisimme pudistelemaan päätämme. Sillä 6 kuolonuhrin myötä tuo riski on varmasti todellinen. Mitä taas ei voida sanoa takavuosien tributyylitinan pelosta. Eikä oikein dioksiinivaroittelustakaan.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.12.19 - klo:05:33
Tätä sivistyneet eurooppalaiset haluavat:

Chemophobia: Nearly 40% Of Europeans Want A Chemical-Free World (https://www.acsh.org/news/2019/12/18/chemophobia-nearly-40-europeans-want-chemical-free-world-14465)

Jos tuohon mielipidetutkimukseen on uskominen.

Quote
A new study reveals that nearly 40% of Europeans want to "live in a world where chemical substances don't exist." Another 82% didn't know that table salt is table salt, whether it is extracted from the ocean or made synthetically.


Oli kansa sitten vaikka tietämätönstä, EU kuitenkin noudatti kansan tahtoa, ja teki direktiivin luomusuolasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg11950#msg11950). Joka on sitä merestä hankittua.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 05.01.20 - klo:07:59
Myös Suomen Kuvalehti raportoi em. tutkimuksesta viime numerossaan:

Melkein puolet meistä haluaisi elää ilman kemiallisia aineita, vaikka se on täysin mahdotonta (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/melkein-puolet-meista-haluaisi-elaa-ilman-kemiallisia-aineita-vaikka-se-on-taysin-mahdotonta/) (Kemian pelko)

Quote
Tämä nähtiin useassa eurooppalaisessa maassa tehdyssä kyselytutkimuksessa, jossa 39 prosenttia vastaajista toivoi voivansa elää maailmassa ilman kemiallisia aineita.


Jutussa kerrottiin myös vanhasta kujeesta, jossa ihmiset saatiin allekirjoittamaan vetoomus divetymonoksidin kieltämiseksi.

Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 18.01.20 - klo:10:27
Viruksen yhteyttä ruokaan ei ole varmistettu:

 Kiinan mysteeri­virus sairastuttanut jopa satoja enemmän kuin on raportoitu, arvioivat asian­tuntijat – Tämä sarsia muistuttavasta korona­viruksesta tiedetään (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006376279.html)

Mutta vahvoja epäilyksiä linkistä on:

Quote
Viruksen tarkkaa alkuperää tai leviämisreittiä ei tiedetä vielä.

Maailman terveysjärjestö WHO pitää erittäin todennäköisenä, että virus lähti leviämään Wuhanissa sijaitsevalta Huanan Seafood Market -kauppatorilta, jossa myydään merenelävien lisäksi eläviä lintuja ja muita eläimiä. Useat sairastuneista ovat työskennelleet torilla.

Tartuntatauteihin perehtynyt THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane vahvistaa, että koronavirukset voivat tarttua eläimistä ihmisiin.


Jos minulta kysyttäisiin, ilmoittaisin kyllä gallupissa haluavani elää maailmassa, jossa ei käytetä viruksia.  8)
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 09.03.20 - klo:07:25
Niin, missä ne ruoan riskit Euroopassa ovat?

A major source of food contamination — Europe’s moldy ideas (https://www.europeanscientist.com/en/features/a-major-source-of-food-contamination-europes-moldy-ideas/)

Quote
Unfounded fears and uncertainty about technology are also spreading from Europe to the agricultural fields of Africa. In Europe, the elites have the luxury to declare the only food fit for their consumption must bear an “organic” label — and come with a significant price premium. It is a fashion statement that demonstrates their ability to afford the extra cost.

Such people reason that organic food is “natural” and therefore must be safer.  Nothing could be further from the truth.

Mold creates a deadly problem

One of the biggest dangers to our food supply comes from mold through a process that’s all-too-natural. Mold thrives in wet environments, or on crops damaged by insects, or through improper storage. The fungus in turn produces toxic metabolites known as mycotoxins, which are found contaminating just about every major crop, from corn to soybean, as well as a number of spices. Cows that eat infected feed pass on these toxins to the milk we drink.

There are hundreds of varieties of mycotoxin, but one of the nastiest is aflatoxin B1, which can scramble human or animal DNA and cause cancer, even at low levels of exposure. In greater quantities, aflatoxin B1 has the same lethality as man-made substances like hydrogen cyanide or a scorpion’s all-natural venom.

This is a global problem. A 2017 study of mycotoxin contamination around the world described Europe as a “severe risk” region, with more than half of tested crop samples above risk threshold limits.


Homesienistä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Home) on kyse.

Se, mistä unionissa nyt väännetään, on kuinka saataisiin mahdollimman paljon torjunta-aineita kielletyiksi, tai ainakin niiden käyttöä vähennetyksi.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.03.20 - klo:06:06
Tuohon edelliseen vielä tästä lisää:

Viewpoint: GMOs offer protection against diseases, including cancer, by shielding us from dangerous aflatoxins (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/11/viewpoint-gmos-offer-protection-against-diseases-including-cancer-by-shielding-us-from-dangerous-aflatoxins/)

Otsikosta alkaen esille tuodaan myös keino. Mutta tämän sekin sanoo eurooppalaisista:

Quote
For Europeans obsessed about “chemicals” and who willingly pay high premiums for “organic” foods, it may come as a shock to learn that the only real dangers in what they eat are 100% natural. One, in particular, is a lethal carcinogen.

100% natural poisons

It’s called aflatoxin. It’s one of a large family of toxic metabolites produced by molds (fungi) that infect food crops. Wet weather, insect damage and inadequate storage all enable the mold to contaminate plants and allow its deadly products to flourish. Aflatoxins are frequently found in most staple crops, including corn, sorghum, wheat, rice; oilseeds such as soybeans, sunflower seeds and peanuts; spices such as chili peppers, black pepper, coriander, turmeric and ginger; and tree nuts. If cows eat infected feed, the toxins can end up in your milk.

Tuosta listasta luultavasti kaikkea tarjotaan Suomessa myös luomuna. Kannattaako ostaa? Jos haluaa maksimoida turvallisuutensa?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.03.20 - klo:06:07
Tältä osin meitä nyt voidaan rauhoitellakin:

No evidence of COVID-19 transmission through food, says EFSA (https://www.euractiv.com/section/coronavirus/news/no-evidence-of-covid-19-transmission-through-food-says-efsa/)

Eli syömistään ei sentään tarvitse rajoittaa, ainakaan tuon syyn takia. Vaikka varmasti suositellaankin, ettei sen tulisi tapahtua täpötäydessä ravintolassa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.03.20 - klo:05:25
EFSA:n rauhoittava tieto vielä vahvistetaan ministerin ja kansliapäällikön blogissa:

Ruokajärjestelmä toimii kaikissa olosuhteissa (https://mmm.fi/c/blogs/find_entry?entryId=21354566)

Quote
EFSA:n mukaan elintarvikkeet eivät ole välittäneet ihmisten koronavirustartuntoja koskaan aiemmin eikä ole syytä epäillä niin tapahtuvan nytkään. Kyse on ihmisten välisestä tartunnasta. Maatiloilla voidaan siten keskittyä normaalisti ruuan tuottamiseen. Maito, kananmunat ja eläimet voidaan noutaa tiloilta normaalisti.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.03.20 - klo:04:54
Myös MT kertoo tämän lukijoilleen:

Elintarviketurvallisuusvirasto: Koronavirus ei leviä ruuan mukana – tuontiruoka ei syypää leviämiseen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1021924)

Uutisessa kerrottu belgialaisten reaktio on kyllä hitusen taikauskoinen:

Quote
Belgian ravintolat eivät tarjoa harvinaista lihaa koronavirusepidemian takia.

Jos olisikin niin, että koronaviruksen syntyhistoria on jäljitetty kiinalaisille toreille, joissa on myyty villieläimiä, eksoottisen lihan välttelyllä nyt Brysselissä on tuskin mihinkään vaikutusta. — Enemmän vaikutusta on ravintoloiden sulkemisella, ja eikö niin jo tehty (https://www.hs.fi/talous/art-2000006442087.html)? Ainakin osittain?
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 31.03.20 - klo:04:02
Tämä tästä enää puuttui. Uskoin, että luomuväellä olisi sen verran häpyä, ettei tällaista yritettäisi, nyt, tässä tilanteessa:

Ruoka olkoon lääkkeesi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.1033808)

Quote
Nyt kun pieni näkymätön virus on pannut maailmamme polvilleen, muistuu mieleen A.I. Virtasen aikoinaan antama varoitus: ”Huonosti käy ihmisen, jos hän alkaa syödä kemikalisoitua ja prosessoitua ruokaa. Luonnonmukaisesti viljelty ja mahdollisimman alkuperäisessä muodossa oleva ruoka on ihmiselle parasta.”

Pistää miettimään.

Haluatko jatkaa lukemista?

Itse asiassa en halua. Ei siksi, ettenkö uskoisi pystyväni tuossa oletettavasti esitettyjä väitteitä kumoamaan. Vaan siksi, etten halua kokea tuon lukemisesta syntyvää myötähäpeää.

Luultavasti kuitenkaan tuo kirjoitus ei tullut miltään luomuorganisaatiolta, vaan joltakin satunnaiselta yksityishenkilöltä.

PS. Tänä aamuna huomasin, että MT on poistanut tuon artikkelin nettisivustonsa tyrkytyksistä. Joissa se eilen vielä oli, muutenhan en olisi sitä löytänykään.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 01.04.20 - klo:05:38
USA:ssa luomuväki on väärinkäyttänyt koronaepidemiaa vielä härskimmin:

 Organic Food Activists Are Using Coronavirus To Claim Regular Farmers Are Making People More Susceptible To Disease (https://www.science20.com/content/organic_food_activists_are_using_coronavirus_to_claim_regular_farmers_are_making_people_more_susceptible_to_disease)

Hank Campbellin raportti.

***

Annaleena Ylhäinen oli löytänyt tämän:

https://t.co/LL0XS1Nwh1?amp=1
COVID crisis captivates conspiracy theorists

Siinä kerrotaan asiaan liittyvistä salaliittoteorioista kyllä laajemmin. Mutta kuvaan oli valittu luomuaktivisti, jonka hurjista teorioista sitten tekstissäkin kerrottiin.


Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 02.04.20 - klo:09:35
Suomessa tuollainen kuin edellä ei käy:

Ruokavirasto jyrähtää: Elintarvikkeiden markkinoiminen koronaviruksen ehkäisyyn tai sen hoitoon pitää lopettaa välittömästi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1037019)

Voi olla, että tuo MT:n artikkeli edellä on herättänyt Ruokaviraston.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.04.20 - klo:05:23
Varovaisesti asettavat sanansa, mutta kyllä tämän silti on tilanteen väärinkäyttöä:

https://www.arcticwarriors.fi/vastustuskyky/

Quote
Tänä keväänä, kun virusta pukkaa oikealta ja vasemmalta, on syytä hankkia rautainen vastustuskyky. Vahva immuniteettikaan ei välttämättä pelasta sairastumiselta, mutta tauti ei välttämättä iske kovin voimallisesti, toivut nopeammin ja vältyt jälkitaudeilta. Lisää siis vastustuskykyäsi luonnollisesti.


Sietäisivät saada Ruokavirastolta huomautuksen.

Ovatko tuon firman kaikki tuotteet luomua, en osaa varmasti sanoa, mutta pohjoisen toimijana se on kyllä vahvasti satsannut Lapin metsien luomustatukseen.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 22.04.20 - klo:04:43
Edellä on kerrottu luomuväen yrityksistä vierittää koronaepidemian syy tehoviljelyn niskaan, tai väittää, että luomuruoasta olisi nyt apua. Mutta osaavat luomun kriitikotkin tätä tilaisuutta käyttää:

https://t.co/d7GyzskKRP?amp=1

Expanding Organic Agriculture Would Make Zoonotic Pandemics More Likely
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 15.05.20 - klo:05:15
Hän hakee julkisuutta nyt tällä:

"Kukkien syöminen on kuin laittaisi valoa suuhunsa" – Ville Haapasalo innostui villiyrteistä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/tilaajille-7.140698?aId=1.1091189)

Quote
Joskus isäntäväen tarjoama villiyrttitee on tosin tehnyt tepposet, ja Haapasalo on sitä juotuaan istunut kaksi päivää vessassa.


Hyvä näin. Parempi tuo on kuin kolme viikkoa sairaalassa. Haapasalon tarinat ovat usein hyvin viihdyttäviä ja hauskoja. Mutta tuosta en hakisi elämänohjeita. Luonto ei ole ystävämme. Luulisi sen viimeistään nyt olevan selvää — koronavirus on luontoa sekin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 30.05.20 - klo:04:25
Rantala ei ole ihan tarkasti välittänyt ottaa selvää, missä sitä on tullut matkustettua:

Kun reissussa sairastuu, hoitona on aina holtiton antibioottikuuri – Jos meno ei muutu, seuraavaksi kuollaan superbakteereihin (https://www.hs.fi/matka/art-2000006523086.html)

Quote
Jos nyt sopisi kahta asiaa toivoa: kaikille antibioottilihoille hirveä haittavero ja niiden myyjille häpeätarra otsaan, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.


Ja mitkä määräykset niissä maissa ovat voimassa. Tätä ei nimittäin EU:n alueella tapahdu:

Quote
AKUUTEIN ongelma on nyt lihantuotanto.

Tuotantoeläimet saavat kolme kertaa enemmän antibiootteja kuin ihmiset, ja nykykehityksellä käyttö tulee kasvamaan 50 prosenttia. Suurtuotannossa eläimiä lääkitään koko ajan, vaikka ne eivät edes olisi sairaita.

Euroopassa koronavirus on jyllännyt etenkin Italiassa ja Espanjassa. Molemmissa on paljon antibioottiresistenssiä – ja doupattuja eläimiä. Lombardia on Italian sianlihateollisuuden keskus.

Suomessa asia on hyvin hallinnassa: antibiootteja antaa vain eläinlääkäri sairaille eläimille, ja määrät ovat EU:n pienimpiä. Silti meille tuotiin viime vuonna kymmeniä miljoonia kiloja antibioottilihaa ulkomailta.


Se on USA:ssa, jossa (vielä) käytetään antibiootteja tuolla tavalla väärin. Ei Euroopassa. Meillä on kaikille samat säännöt. Eikä meille tuoda antibioottilihaa.

Tämä tieto olisi ollut Luken sivulta saatavissa:

https://www.luke.fi/ruokafakta/yleista-tietoa/antibioottien-kaytto/

Quote
Suomessa luovuttiin vapaaehtoisesti mikrobilääkkeiden kasvunedistäjäkäytöstä pian Ruotsin jälkeen vuonna 1996. EU:ssa mikrobilääkkeiden käyttö kasvunedistäjinä kiellettiin vaiheittain alkaen 1990-luvun lopusta ja päättyen täydelliseen kieltoon vuonna 2006. Yhdysvalloissa siirtymäjakso kasvunedistäjäkäytön lopettamiseksi on vasta meneillään.


Sen lisäksi, että antibioottikysymys on täysin irrelevantti virustautiepidemian kohdalla. — Luultavasti tuollainen perusteeton Italian sianlihan mustamaalaus ei olisi EU-sopimusten mukaista, jos asia tutkittaisiin.

Toiseksi, akuutein ongelma antibioottiresistenssissäkään ei ole eläinten lääkinta, vaan ko. lääkkeiden "holtiton" määrääminen ihmisille. Eläimille mm. määrätään yleensä eri antibiootteja kuin ihmisille. Siitä kerrotaan myös tuossa Luken linkissä.


PS. Mutta kyllä tässäkin yritetään vihjailemalla vierittää syytä eläintuotantoon:

Antibioottiresistentit bakteerit ovat ilmastonmuutoksen kaltainen uhka, jonka korona toi esiin – tavallinen infektio voi tappaa Suomessakin (https://yle.fi/uutiset/3-11356959)

Vaikka faktat ovat kyllä kohdallaan: mm. yllä oleva tosiasia EU-lainsäädännöstä mainitaan.

Mainitaan myös MRSA, jota esiintyy myös sioissa. Siitä olemmekin jo edellä todenneet, että antibioottiresistentti muoto todennäköisesti kehittyi jossain Kauko-Idän sairaalassa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 03.06.20 - klo:06:14
Myönnetään, ettei se onnistu, mutta silti suhtaudutaan Rantalan ehdotukseen myönteisesti:

Antibioottivero tuontilihalle ei onnistu, mutta viennissä Suomen maltillinen lääkkeiden käyttö on iso valtti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1108207)

Quote
Maatalous
05:00
Satu Lehtonen
"Me ollaan näissä asioissa ihan EU:n priimus", MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala sanoo.

Antibioottivapaa sianliha on erikoistuote.

Helsingin Sanomien kolumnisti Riku Rantala kiitteli lauantaina Suomen hillittyä antibioottien käyttöä ja nosti esiin monen muun maan löyhäkätisen lääkityksen.

Hän on huolissaan paitsi ihmisistä, myös kotieläintuotannosta. "Kaikille antibioottilihoille hirveä haittavero ja niiden myyjille häpeätarra otsaan", Rantala toivoi.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tuohon tulisi jonkun tuoda esille, että mieluumminko vaikka kidutetaan sikoja, jättämällä tauti hoitamatta, kuin vaarannetaan tuota mainetta? Vaikka reaalista riskiä ei olisikaan. MT tietysti uutisoinnillaan tuota tukee, niin kauan kuin se toimii perusteena suomalaisen suosimiselle. Piilomainoksena toisin sanoen.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.06.20 - klo:05:58
Jukka Ruukki on aina takuuvarmasti samalla asialla kuin mekin:

Luomu voi olla lisäainepommi
Pelkkä e-koodi ei tee yhdestäkään aineesta automaattisesti pahaa. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006537911.html)

Quote
JOS on pakko pelätä, kannattaa pelätä oikeita asioita. Minä otan grillimakkarasta mieluummin vähän nitraattia E250 kuin ruokamyrkytyksen. Makkarankääreissä viihtyvä Clostridium botulinum -bakteeri tuottaa maailman voimakkainta hermomyrkkyä, botuliinia. Tippa riittää tappamaan ihmisen. Nitraatti torppaa botuliinin.

Ulkomaankielellä hänen sanomaansa on tuettu viime aikoina mm. tällaisilla kirjoituksilla. Kaalin (ja siis myös luomukaalin) ainesosat, myös vaaralliset:

Natural pesticides in a cabbage (https://jameskennedymonash.wordpress.com/category/infographics/)

Paljonko kauraa (kaurapuuroa, muroja) täytyisi syödä, jota glyfosaattijäämät voisivat muodostaa edes pienenpienen riskin:

Unless you eat 10 pounds of oatmeal daily, glyphosate in your cereal isn’t dangerous (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/11/viewpoint-unless-you-eat-10-pounds-of-oatmeal-daily-glyphosate-in-your-cereal-isnt-dangerous/)

Pauna, pound, on vähän alle puoli kiloa. 10 paunaa on n. 4,5 kiloa. Päivittäin. Sitä määrää ei edes Markus-setä suosittanut. Kilokaloreja tuossa määrässä olisi noin 4,5*3600 eli 16 200. Oikein raskaan työn tekijän kuluttamaksi kilokalorimääräksi päivässä arvioidaan noin 5000.

CVUA Stuttgart: Glyphosat in Obst und Gemüse – so präsent wie in den Medien? (https://www.fruchtportal.de/artikel/cvua-stuttgart-glyphosat-in-obst-und-gemse-so-prsent-wie-in-den-medien/044158)

Yhdellä lauseella: glyfosaatti on paljon enemmän esillä ja nähtävissä mediassa kuin hedelmissä ja vihanneksissa.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 14.06.20 - klo:05:11
Pro Luomun Kottila ja Lamminparras riensivät viran puolesta heti tänään HS:n mielipidesivulle todistamaan, että luomu ei sisällä juurikaan lisäaineita:

Luomu ei voi olla lisäainepommi
Luomutuotteissa on sallittu vain kaikkein välttämättömimmät lisäaineet. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006540304.html)

Mutta sen näkökulman he tietysti tyystin sivuuttivat, mitä terveydellistä haittaa mistäkin on. Vaan varjelivat mielikuvaa, että luomun syömisestä olisi siinä suhteessa hyötyä.

Tähän Jukka Ruukin huomioon...

Quote
E-KOODEJA ei pääse pakoon. Niitä on lähes kaikessa ruoassa. Luomutuotekin voi olla lisäainepommi. Sertifioidusta luomumetsästä kerätty puolukka saattaa sisältää hurjan annoksen bentsoehappoa E210. Jos puolukka olisi tehdastekoinen marja, sen valmistaminen todennäköisesti kiellettäisiin.


...ei tämä ole kunnon vastaus:

Quote
Jos tuotteen raaka-aineena on puolukka, sen sisältämä bentsoehappo ei suinkaan ole elintarvikkeen lisäaine. Luomupuolukka voi olla luomutuotteen raaka-aine, kun taas kemiallisesti valmistettua bentsoehappoa (E210) ei luomutuotteesta löydy.


Vaan täyttä hämäysyritystä. Eli yritys luulotella, että sama aine muuttuu ihan toiseksi, jos se on luomusääntöjen mukainen. Ravinteiden kohdallahan tämä on tyypillistä. Luomutyppi tai -fosfori ei voi koskaan luomuväen mielestä rehevöittää, kun taas Haber-Bocsch-menetelmällä valmistettu typpi sen aina tekee (ja fosforilannoite, jonka valmistuksessa on käytetty vähänkin luomusääntöjen kieltämää kemiaa).

Näin helppoa olisi tietysti ollut ottaa asioista selvää, Wikipedia ja Ruokavirasto:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bentsoehappo

https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/elintarvikeparanteet/lisaaineet/e-koodit/e210/

Mutta luomun yhteydessä olemme usein ennenkin siteeranneet amerikkalaista sanontaa, että ihmisen on mahdotonta ymmmärtää yksinkertaista asiaa, jos hänen elantonsa on kiinni siitä, ettei hän sitä ymmärrä. Tai - pakko jatkaa - siitä, etteivät muutkaan sitä ymmärrä.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 17.06.20 - klo:05:08
Ilkka-Pohjalaisessa oli yleisöltä tullut tällainen kommentti:

Quote
Mediassa peloteltiin luomun syöjiä botulismilla. Kaikki esivanhempamme söivät luomua, kun muuta ei ollut. Monikohan heistä menehtyi botulismiin? Kyllä pitää melkoiset myrkyt olla nykyruuassa, joka lepää viikkotolkulla hyllyllä +30-asteisessa kaupassa, eikä edes haise. Se ei ole enää ruokaa, se on jätettä! Yäk!


Luultavasti reaktiona Jukka Ruukin kirjoitukseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg17625#msg17025). En osaa sanoa, missä vaiheessa juuri botulismi-diagnoosi osattiin*) tehdä. Mutta esivanhempien hyvillä oloilla tuskin kannattaa ratsastaa. Ottaen huomioon kuinka huimasti elinikä yleisesti on noussut. Ja erikseen se, miten ruokamyrkytys kuolinsyynä on käytännössä hävinnyt. Oltuaan vielä joskus 1930-luvulla aika yleinen.

Tuo onkin jo tuotu esiin aiemmin täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=52.msg214#msg214). Mutta niin kauas (eli kivikauteen) ei tarkastelussa tarvitse palata.

______

*) nettikierros paljasti, että tauti tunnistettiin jo 1700-luvulla Saksassa, ja sai siellä nimensä latinan makkaraa tarkoittavasta sanasta. Varmaan sama tapahtui pienellä viiveellä Suomessakin.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 23.06.20 - klo:04:09
Tämä asia jäi 4 vuotta sitten vähän kesken:

Yhdysvalloissa on nyt ilmastynyt laajahko tutkimus luomuruoan riskeistä:

CDC study attempts to assess outbreak risk from organic food (http://www.foodsafetynews.com/2016/11/cdc-study-attempts-to-assess-outbreak-risk-from-organic-food/#.WB1E7CRLD2Z)

Yhteenvetolauseen mukaan tulos - ainakin vertailussa tavanomaiseen ruokaan - oli vielä epävarma, lisätutkimuksia tarvittaisiin:

Quote
A newly published study of outbreaks linked to organic food concludes that while more data are needed to assess whether the risk is greater than for conventionally grown food, consumers should practice safe food handling in any case to avoid being sickened.

Nyt oikeastaan toista asiaa koskevasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.msg17699#msg17699) artikkelista löytyi lisätietoja:

Quote
But here’s the irony of ironies: With respect to food safety, consumers who are being bamboozled into buying conventional food masquerading as organic might actually be better off. Organic foods are notorious for contamination. According to Bruce Chassy, professor of food science at the University of Illinois, “Organic foods are recalled 4 to 8 times more frequently than their conventional counterparts.”

Eli tuolla tutkijanimellä voisi yrittää metsästää netistä tällaista vertailevaa tutkimusta. USA:sta. Suomessa tilanne lienee ennallaan, sellaista ei luultavasti löydy. Tässä takaisinvetotilastossa otettiin esille ulkomaiset tuotteet:

Elintarvikkeiden takaisinvedot lisääntyneet – salmonellaa löytyi lähinnä ulkomaisesta lihasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/tilaajille-7.140698?aId=1.1123649)

Quote
Viime vuonna pois myynnistä vedetyistä elintarvikkeista 28 prosenttia oli kotimaisia.

Mutta ei tuotantotapaa. Emme siis tiedä, oliko Suomessa luomulla yliedustusta.
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 25.06.20 - klo:04:25
Tässä Hesarin jutussa (maksumuurin takana)  tänään otettiin toisessa yhteydessä kantaa mm. edellä mainittuun bentsoehappoon:

Juuri oikeanlaista kemiaa
Moni on huolissaan aurinkorasvojen sisältämistä kemikaaleista, mutta onko huoleen syytä? Etsimme vastauksen kymmeneen aurinkovoiteiden turvallisuutta koskevaan kysymykseen (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006548566.html)

Ja todettiin sama kuin kuin Jukka Ruukki edellä (12.06.20). Asiaa ei kuitenkaan yhdistetty Pro Luomun epätoivoiseen asiansa pelastusyritykseen (14.06.20).
Title: Vs: Missä ovat ruoan riskit
Post by: Heikki Jokipii on 12.07.20 - klo:05:36
Näin Suomessa toimitaan:

Antibioottijäämä maidossa voi johtaa ikäviin seurauksiin – pahimmillaan joudutaan hävittämään kerralla 100 000–200 000 litraa maitoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1139618)

Quote
Tilalle, jolla antibioottivahinko tapahtui, määrätään keskimäärin 5 000–7 000 euron sanktio ja maidon hinnan laatupidätys, kertoo Hanna Laitinen Valiolta.


Ja noita vahinkoja sattuu kuitenkin aika harvoin (viime vuonna 36 kertaa). Uuden tekniikan myötä ne luultavasti tulevat yhä harvinaisemmiksi (koska modernissa navetassa lypsyrobotti tietää lehmästä ihan kaiken). Eikä ainakaan tuossa kerrota, että mikään erä olisi koskaan päässyt seulan läpi, kuluttajille asti. Vai ymmärsinkö oikein? Antibiootteja sisältävä maito ei lisäksi ole välttämättä välittömästi ihmiselle vahingollista. Mutta: aplodeja valvojille!