Paimenpoika ja susi -satu nykyajan tapaan?
Finfood kertoi uutisessaan torjunta-aineista ja niiden suuresta hyödystä, 03.08.2007 (linkki alla) ja tiedon, joka ei mitenkään yllätä, kun se on jo monituisia kertoja kuultu:
"Torjunta-aineiden jäämistä ei ole tavallisesti haittaa elintarvikkeiden käyttäjille, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan."
ja vielä vähän myöhemmin kerrotaan, että:
"Kotimaisissa elintarvikkeissa jäämiä on hyvin pieniä määriä, jos ollenkaan, toteaa Eviran ylitarkastaja REIJO VANHANEN. Kotimaisten elintarvikkeiden osuus torjunta-aineiden saannista on vain 9 prosenttia. Kasvisten syöntiä ei ole missään nimessä syytä vähentää, päinvastoin."
Mutta sitten kylvetään pieni epäilys asiassa. Kasvissyöjillä torjunta-aineiden saanti voi nousta muita kuluttajia suuremmaksi. Niinpä Vanhanenkin sanoo:
"Kasvissyöjien on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota tuotteiden valintaan ja käsittelyyn torjunta-ainejäämien saannin vähentämiseksi."
Ja tämän toteuttamiseksi hän ehdotti kotimaisen ja luomun suosimista.
Lähetin - kun hän tavallaan Eviran suulla puhui tuossa haastattelussaan - muutamia lisäkysymyksiä asiasta:
HJ: Onko asia siis siten, että ravinnon kautta saatavista torjunta-aineista katsotaan olevan haittaa kasvissyöjille? Elleivät he "kiinnitä huomiota" jne.?
Vastauksena oli:
"Jäämien sallitut enimmäismäärät on asetettu sellaisiksi, ettei jäämistä ole vaaraa kasvisravintoa paljon käyttävillekään."
Mutta kuitenkin vedottiin siihen, että luomua syömällä voitaisiin välttää "turhaa torjunta-ainealtistusta". En antanut periksi, vaan kyselin edelleen. Keskustelussa tuli esille, että erilaisten aineiden yhteisvaikutuksesta ei ole - eikä voi olla tarkkaa tietoa.
Tällainen oli vastaus- eli kysymysviestini kokonaisuudessaan:
"Aivan.
Kuten esimerkiksi vaikkapa dosentti Jussi Tammisola kirjoitti hauskasti artikkelissaan "Kemian pelko on humpuukin alku" (Suomenmaa 27.10.2006):
"Yhdysvaikutusten tutkiminen olisikin jo asia erikseen. Pareittaisia yhdistelmiä saadaan 30 000aineesta yhteensä puoli miljardia. Niiden vaikutusten alustavakin seulonta veisi 225 000 vuotta ja 50 miljardia hiirtä (jos laboratorio hosuisi tuloksen tunnissa ja selviäisi 100 hiirellä yhdistelmää kohti). Kolmiyhdistelmiä olisikin jo 4 499 550 010 000. Maailma voisi siirtyä bioenergiaan - jos polttimet muutettaisiin hiirikäyttöisiksi."
Mutta hän lisää vielä:
"Kasveista tunnetaan jo ainakin 200 000 pienimolekyylistä kemikaalia, joista monella on torjuntatehtäviä. Niillä kasvit käyvät kemiallista sotaa tuholaisiaan, myös ihmistä, vastaan. Luontaisia syöpäkemikaaleja saamme kaikkialta, ja paljon enemmän kuin synteettisiä."
(Ks. ”Kemian pelko on humpuukin alku”)
Mutta katsooko Evira siis, että juuri synteettisten torjunta-aineiden välttäminen tässä kokonaisuudessa olisi erityisen tähdellistä? Millä tasolla näiden saanti alkaa olla sitä luokkaa Eviran mielestä, että on syytä "kiinnittää huomiota"? Esim. jos syö pelkästään ulkomaisia tavanomaisia elintarvikkeita?
Jos vastaus on, että on hyvä aina välttää niitä, suositteleeko Evira siis syötäväksi vain luomua, ja vieläpä sellaista "super-luomua", jossa ei ole käytetty mitään torjunta-aineita? Tämähän olisi looginen johtopäätös, jos mitään arviota turvallisista rajoista torjunta-aineiden suhteen ei ole sanottavissa tai arvioitavissa, tuon yhteisvaikutusnäkökulman jälkeen."
Vastaus tähän oli tyly ja asiallinen: Vanhanen oli vain vastannut siihen, radiohaastattelussa, mitä pitäisi tehdä, jos haluaa välttää torjunta-aineita. Siitä ei toisin sanoen ko. haastattelussa siis keskusteltu, pitäisikö, kannattaisiko niitä yrittää välttää. Mutta kyllä sen vaikutelman varomaton lukija Finfoodin uutisesta saa, niin se oli rakennettu, että pitäisi.
Meidän lukijamme - nyt - lukemalla vaikka vain tarkkaan tämän uutisemme (ja itse asiassa Finfoodin uutisenkin) - päätynee juuri päinvastaiseen johtopäätökseen: torjunta-ainejäämistä ei kannata olla Suomessa, eikä edes EU:ssa, eikä edes USA:ssa, lainkaan huolestunut. Se on täydellistä ajanhukkaa, eikä missään järkevässä suhteessa esim. pilaantuneen ruoan riskien välttämiseen. - Lisätietoa, ellei usko, asiasta löytyy aiemmista uutisistamme ja keskustelupalstaltamme, sekä linkeistämme.
***
Miten "Paimenpoika ja susi" -satu nykyaikana menee. Paimenpoika ei siinä suinkaan huuda "Susi, susi!", vaan kuiskaa: "Suden mahdollisuuteen täytyy kiinnittää huomiota."
"Ainakin riskiryhmien", paimenpoika jatkaa ... ;)
(Heikki Jokipii, 7. 08. 2007)
Finfood: Tuontiomenissa ja -rypäleissä eniten torjunta-ainejäämiä
Heikki Jokipii, 11. 11. 2007.
Takaisin uutislistaan |
|
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry 
