Mutta tuota edellistä tavallaan tukee tämä Luomuliiton sen näkökulmasta
pessimistinen uutinen:
Kannanotto: Luomun GMO-vapaus turvattava – lainsäädäntö geenieditoitujen kasvien viljelyn mahdollistamiseksi eteneeNiin kutsutuilla uusilla genomitekniikoilla (NGT) tuotettujen viljelykasvilajikkeiden tulo EU:n markkinoille tuli taas askelta lähemmäksi perjantaina 14.3., kun EU:n neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen omasta kannastaan. EU:ssa on jo useamman vuoden ajan valmisteltu uutta lainsäädäntöä, jolla on tarkoitus helpottaa NGT-kasvien markkinoillepääsyä.
Suomen virallinen kanta sääntelyn keventämiseen on ollut kautta linjan myönteinen – vaikka avointa yhteiskunnallista keskustelua aiheesta ei olla käyty. Luomuliiton hallitus ottaa vahvasti kantaa sen puolesta, että luomun GMO-vapaus on turvattava jatkossakin vahvan, rinnakkaiselon mahdollistavan sääntelyn sekä NGT-menetelmillä tuotettujen lajikkeiden jäljitettävyyden avulla.
Keskustelun puutteesta voimme olla Luomuliiton kanssa – yhtä mieltä!
Tuo jäljitettävyys näyttää tuossa olevan keskeinen tavoite: luomuviljelyn on oltava jatkossakin omalla tavallaan "kosher".
Toinen kysymys on sitten se, miten se teknisesti onnistuu.
Näissä kysymyksissä näkemyksemme ei enää olekaan samanlainen:
Uuden lainsäädännön valmistelussa on ollut koko ajan epäselvää, miten luomutuotannon GMO-vapaus tultaisiin turvaamaan, mikäli NGT-lajikkeet tulevat markkinoille. Uusimmassa neuvoston esityksessä vastuuta asiasta sysätään jäsenmaille ja luomutuottajille.
– Luomun GMO-vapaus on turvattava muun muassa selkeällä rinnakkaiselon ohjeistuksella ja geenieditoinnilla tuotettujen lajikkeiden läpinäkyvällä merkinnällä, vaatii Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.
Neuvoston perjantaisessa esityksessä NGT1-luokan kasveille esitettiin merkintävaatimusta ainoastaan kylvösiemenen osalta. Tämä tarkoittaisi sitä, että kuluttajatuotteisiin ei tulisi merkintää geenieditoinnista, jolloin kuluttajien olisi mahdotonta valita GMO-vapaita tuotteita – paitsi ostamalla luomua.
NGT-lajikkeiden tulo markkinoille heikentäisi kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuutta, sillä patentit NGT-lajikkeista kuuluvat monikansallisille yrityksille. Samalla siirtyminen NGT-lajikkeiden käyttöön heikentäisi viljelijän asemaa ruokaketjussa ja on uhka pienille ja keskisuurille siementen jalostajille ja kauppiaille.
– Viljelijät ovat hyvin perillä tästä. Olemme selvittäneet luomuviljelijöiden kantaa geenieditointiin, ja vahva enemmistö suhtautuu aiheeseen vähintäänkin kriittisesti ja toisaalta kokee GMO-vapauden yhdeksi luomun vahvuuksista, Rauhansuu korostaa.
Esitys etenee seuraavaksi neuvoston, parlamentin ja komission välisiin trilogineuvotteluihin, joissa jäljitettävyys, tulee olemaan keskeisin teema.
Edelleen minusta se tosiasia "pilaa" kaiken, että jäljitettavyys onnistuu vain raskaalla byrokratialla. Kaiken siemenen pitää olla alusta alkaen rekisteröity ja merkitty, ja sen historia täytyy olla tiedossa. Koska ei löydy menetelmää, jolla geenieditoitu lajike muutoin erotettaisiin tavanomaisesti jalostetusta.